FACEBOOKIN PELKÄSTÄÄN VALKOISIA SYRJIVÄN SANANVAPAUDENRIISTON MOTIIVIT

Somemonopoli Facebook ilmoitti tällä viikolla poliittisesti ja etnisesti syrjivästä päätöksestään kieltää kaiken valkoisten identiteettitä tukevan ja puolustavan viestinnän yhteisöpalvelussaan. Asiasta kertoi myös Yle uutiset verkkosivujen jutussaan Facebook kieltää valkoista nationalismia ja separatismia tukevan sisällön:

Facebook on ilmoittanut kieltävänsä valkoista nationalismia ja separatismia kannattavat sisällöt alustoillaan. Facebook kertoo uutisblogissaan , että ensi viikosta lähtien yhtiö alkaa kitkeä valkoista nationalismia ylistävät, kannattavat ja esittävät sisällöt niin Facebookista kuin Instagramista.

Valkoisten nationalisteihin liitetty "vihapuhe" tarkoittaa kirjaimellisesti sitä, että valkoiset haluavat säilyttää olemassaolonsa. Siksi onkin syytä kysyä, kuka tässä oikeastaan vihaa ja ketä? Juutalaisjohtoisen Facebookin vasemmistoliberaalien ja sionistien täytyy vihata täysin palkein valkoisten säilymistä, koska haluavat näin fanaattisesti tukkia eurooppalaisperäisten ihmisten asiaa puolustavien suut. Valkoisten kannalta on ikävää, että myös muut Internetin jätit kuten Google/YouTube, Wikipedia, Yahoo!, My Space, eBay ja PayPal (estää nationalistien maksuliikenteen) ovat kiistattomasti sellaisten juutalaisten hallussa, jotka vastustavat kiihkeästi valkoisten etnonationalismia. 

Se sensuuri johon Facebook nyt ryhtyy on lainattu suoraan jälkimarxilaisten oppikirjasta. Repressiivisenä toleranssina tunnetun tukahduttavan suvaitsevaisuuden pääperiaate on, että vasemmistoliberaaleille ideaaleille vastakkaisia ideoita ja käsityksiä ei suvaita. Sattumoisin tätä strategiaa on saarnannut pitkään Facebookin omistaja Mark Zuckerbergin sisko Donna Zuckerberg. Viime marraskuun Yle uutisten jutussa Tutkija Donna Zuckerberg: Valkoisen ylivallan ja naisvihan lietsojat yrittävät omia antiikin klassikot kulttuurisotansa aseeksi Princetonin yliopistossa antiikintutkija ehdottaa sosiaalisen median keinoksi taistella ei-vasemmistolaisia totuuspuhujila vastaan riistämällä niiltä julkaisukanavat. Haastattelun perusteella Mark Zuckerberg on kuunnellut tarkkaan mitä hänen siskollaan on sanottavana:

Mitä sitten voi tai kannattaa tehdä, jos on huolissaan naisvihan, rasismin ja äärinationalismin leviämisestä netissä – esimerkiksi sellaisissa palveluissa kuin Zuckerbergin veljen Mark Zuckerbegin perustama Facebook? Donna Zuckerbergin mielestä yksi relevantti keino on vaientaminen. Keskeisimmiltä vihanlietsojilta voi viedä alustan alta. 

– Sosiaalinen media on mahdollistanut sen, että nämä yhteisöt ovat kasvaneet ja vahvistuneet nopeasti mittasuhteisiin, jotka eivät aiemmin olleet mahdollisia. Kun keskeinen peluri estetään vaikka Twitteristä, niin hän saattaa tietysti siirtyä [äärioikeiston suosimaan sosiaaliseen mediaan] Gabiin, mutta on sekin parempi. Ei tilin sulkeminen tietenkään saa heitä lopettamaan vihan levittämistä. Kun vihanlietsojien kirjoja on lakattu myymästä Amazonissa, tai heidän YouTube -toimintaansa tai muita somekanaviaan on suljettu tai rajoitettu, tulee toiminnasta vaikeampaa.

Koko kieltokuvion kaksinaamaisuus näkyy siinä, kuinka läntinen valtakoneisto yhteistyössä Facebookin kanssa haluaa tehdä laittomaksi nationalismin kannattamisen valkoisille samalla kun se tekee laittomaksi juutalaisten nationalismin vastustamisen. Kaikki tämä sananvapauden tukahduttaminen myydään suurelle yleisölle "vihapuheen" ja "terrorismin" torjumisena.

Päätös ei tullut silti täytenä yllätyksenä, sillä yhtiö on viimeisen kolmen vuoden aikana yhdessä EU:n kanssa pyrkinyt kaikin keinon sensuroimaan palvelussaan valkoisesta näkökulmasta esitettyjä viestejä sekä lopettamaan tällaisten viestien ja linkkien lähettäjien tilejä. Tästä huolimatta Fb:n tuore lopullinen ratkaisu oli odottamaton. Kiihkomielisyydessään yhtiön vetoa onkin syytä pitää eräänlaisena maolaisena Suurena harppauksena kohti maailmaa, jossa valkoiset marginalisoidaan ja lopulta eliminoidaan kansojen mereen. 

Facebookissa on varmasti laskettu tarkkaan paljonko sen käyttäjissä on ns. valkoisia nationalisteja. Ilmeisesti laskelmissa on arvioitu valkonationalisteja olevan sen verran vähän, ettei heidän häätämisestä seuraa ylivoimaisia taloudellisia tappioita. On selvää ettei Facebook koe valkoisia nationalisteja uhkana sinänsä, vaan yhtiö näkee vaaran piilevän ainoastaan heidän potentiaalissaan vaikuttaa tavalliseen tuulipukukansaan ja sen äänestyskäyttäytymiseen. Facebook ja sen globalistiset sidosryhmät kun katsovat, että vain liberaaleilla tulee olla yksinoikeus hallita sokeita massoja manipulaatiopelissä nimeltä demokratia.

Herää kysymys, miksi somemonopoli kielsi palvelussaaan juuri nyt valkoisen nationalismin eikä heti perustamisvuotena 2004. Viisitoista vuotta sitten Facebook oli vielä pikkutekijä ja sen ainoa päämäärä oli saada lisää käyttäjiä. Vasta 2010-luvulle tultaessa yhtiö oli saavuttanut sellaisen monopoliaseman somemarkkinoilla, että sillä alkoi olla jo yhteiskunnallista ja taloudellista vaikutusvaltaa läntisessä maailmassa. Tätä taustaa vasten ei ole yllättävää, että aiemmin melko liberaaleilla yhteisösäännöillä pelannut Facebook alkoi juuri tämän vuosikymmenen alussa kiristää valikoidusti jeaetun sisällön valvontaa.

Seurauksena oli monien valkoiseen nationalismiin liittyvien näkemysten poistaminen ja niiden jakajille määrätyt julkaisukiellot. Mistään laajamittaisesta poliittisesta vainosta ei vielä ollut kyse, eikä vasemmistolle myöhemmin tarjottimella tarjottu ilmantokulttuurikaan rehottanut. Erilaiset "kielletyt" sanat ja ilmaisut tunnistavat algoritmitkin olivat vielä alkutekijöissään. Tämä tuolloin vielä satunnaiselta näyttänyt poliittinen mielivalta muuttui kuitenkin radikaalisti kolme vuotta sitten.

Vuosi 2016 oli järkytys valkoiseen identiteettiin vihamielisesti suhtautuvalle gloobalille eliitille, johon lasketaan kuuluvaksi läntisten valtapuolueiden johtajat, EU:n huippubyrokraatit, suuryritysten johtajat, ja valtamedian päätoimittajat. Brexit ja pari kuukautta myöhemmin Donald Trumpin vaalivoitto saivat globalistit paniikkiin, koska nämä ymmärsivät vaalitulosten olevan mahdollisesti vain alkusoittoa jollekin paljon vakavammalle: valkoisten kansalliselle heräämiselle.

Todennäköisesti loppuvuodesta 2016 pidettiin lukuisia salaisia hätäkokouksia Yhdysvaltain itärannikon vanhan liberaalieltiin voimakeskuksissa, EU-kabineteissa ja media-alan suuryhtiössä. Näissä kokouksissa kehiteltiin Imperiumin uutta vastaiskua, jossa pyritään kaikin keinoin tukahduttamaan kansallisesti ajattelevat uudet poliittiset haastajat. Globaalisti verkostoitunut läntinen liberaalieliitti ei nimittäin aikonut luovuttaa puhumattakaan että se olisi tunnustanut virheensä. Koska valta on sille kaikki kaikessa, se on sisäistänyt täydellisesti Punaisen armeijakunta RAF:n teesin, jonka mukaan vanha poliittinen eliitti ei luovu vallastaan koskaan vapaaehtoisesti.

Säilyttääkseen valtansa länsimaiden valtaapitäjät eivät nähneet muuta vaihtoehtoa kuin aina vain julkeamman valheiden levittämisen (valheiden paljastaminen leimattiin sittemmin valtamediassa "valeuutisoinniksi") ja poliittisen tukahduttamisen. Tämän vallanhimoisen vaihtoehdottomuuden on tiivistänyt kenties parhaiten filosofi-loogikko John Bryant, jota blogimme on lainannut aiemminkin ja lainaa edelleen: Ei ole mitään syytä tukahduttaa näkemystä ellei se ole totta, sillä virheellistä näkemystä vastaan voidaan käydä tosiasioiden ja logiikan avulla, kun taas totuutta vastaan voidaan käydä vain valheilla ja tukahduttamalla.

Facebookissa korruptoituneen vanhan vallan uusvanha strategia muunnettiin asteittaiseksi sensuuriksi. Tämä alkoi näkyä jo heti keväällä 2017, jolloin Facebook aloitti entistä aggressiivisemman bannipolitiikan ja julkaisujen poistamisen vetoamalla kulttuurimarxilaisten luomaan totalitaristiseen käsitehirviöön vihapuhe. Samalla yhtiö kehoitti palvelussaan seuraajiaan antamaan ilmi kirjoituksia ja linkkejä, jotka eivät noudata liberaalien suosimaa poliittista korrektiutta.

Vasemmistolaiset ja "liberaalit" ottivat haasteen mielihyvin vastaan ja ovat siitä asti saaneet toteuttaa estoitta poliittista kaunaansa anonyymisti kuin DDR:n Stasi-ilmiantajat parhaimpina päivinään. Yhtiön antama ilmantokehoitus koskee tietenkin vain valkoisia kansallisvaltion ja perinteisen perhepolitiikan kannattajia, sillä Facebookin taustavoimat eivät ole kiinnostuneita mustien, aasialaisten tai juutalaisten nationalismista.

Uudesta ilmiantopolitiikasta sai kärsiä heti tuoreeltaan myös Yle Watch, jonka postauksia Facebookissa jakaneille annettiin liukuhihnalta banneja. Vihdoin huhtikuussa 2017 Yle Watch sai tässä orwellilaisesta kulttuuriliberalismista tarpeekseen ja julkaisi Facebookin sensuuripolitiikkaa koskevan artikkelin EU ja Facebook julistaneet hetki sitten totaalisen sodan totuuspuhetta vastaan.

Blogimme on seurannut melko tarkkaan Facebookin määrätietoisia askelia kohti liberaalien visioimaa pehmeää totalitarismia. Yhtiön lisäämästä sensuurista on kirjoitettu aina kun se on tullut ajankohtaiseksi kuten heinäkuussa 2017, jolloin julkaistiin artikkeli "Vihapuheen" varjolla tosiasioista puhuminen halutaan kieltää verkossa. Sen jälkeen aihetta on käsitelty ainakin kirjoituksissa:

Valkoiset puolestaloukkaantujat sotajalla (tammikuu 2018),

Facebook, YouTube ja Google sensuroivat ja valvovat sinua entistä tehokkaammin (helmikuu 2018),

Toimittajat ovat hiljaa FB:n sensuurista, koska se ei koske vasemmistoliberaaleja (maaliskuu 2018),

Globalistiliberaalit Facebook ja Google eivät salli vapaata poliittista kilpailua (elokuu 2018),

Naamakirjan sensuuri pahenee entisestään (syyskuu 2018),

Yle puolustelee YouTuben viimeisintä sensuuripäätöstä (tammikuu 2019)

Elokuussa 2018 julkaistu YW:n artikkeli "Globalistiliberaalit Facebook ja Google eivät salli vapaata poliittista kilpailua" sopii tähän päivään vielä paremmin kuin puoli vuotta sitten, sillä Facebookin tähtäimessä ei ole tosiasiassa vain valkoiset "ekstremistit", vaan kaikki valkoisten maiden legitiimit puolueet ja kannattajat, jotka tukevat kansallisaatetta.

Yhtiön kieltopäätöksestä ei voi välttyä mielikuvalta, että myös maahanmuuttovastaisuus nähdään ääriajatteluna, koska siinä pyritään säilyttämään valkoisen kantaväestön oma elintila. Ääriajatteluksi määrittämisen perustana Facebook sanoo käyttäneensä kahdenkymmenen kansalaisjärjestön ja erilaisten akateemisten asiantuntijoiden antamia lausuntoja. Sattumoisin kaikki näiden lausuntojen antajat ovat vasemmistolaisia, valkoiseen kansakuntaan vihamielisesti suhtautuvia rasisteja. Koko projektin ideologisuus näkyy jo siinä, että yhtiö tekee avoimesti yhteistyötä vasemmistolaisen marginaalijärjestö Life After Hate:n kanssa, jonka sivustolle väärinajattelijat Ylen uutisen mukaan ohjataan:

Sisältöjen kieltämisen lisäksi Facebook aikoo jatkossa ohjata valkoiseen ylivaltaan liittyviä hakuja tekevät henkilöt viharyhmistä poistumista tukevan Life After Hate -järjestön sivuille.

Toisaalta koko käsitteen "ääriajattelu" voi helposti kyseenalaistaa, sillä lukuisten mielipidemittausten mukaan valkoisten nationalistien suosima monikulttuurin vastaisuus on Euroopassa ja Yhdysvalloista äärimmäistä vain siinä mielessä, että se on äärimmäisen suosittua. Esimerkiksi mustamaalauskampanjoiden vuoksi margiinaalin jääneen British National Partyn maahanmuuttopoliitiikkaa on Iso-Britanniassa kannattanut noin 60 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Facebook on selvästi kaltevalla pinnalla, sillä sen valkoisen nationalismin kiellolla pyritään avaamaan tietä laajemalle sensuurille, jossa populistisille puolueille ei suoda minkäänlaista näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Koska vihapuhe-diskurssilla ei voida vielä tällä hetkellä delegitimoida suosittuja populistipuolueita, Facebook ja valtakoneisto käyttävät muuta retoriikkaa päästäkseen tavoitteeseensa.

Vuoden 2016 takaiskujen jälkeen valtamedia on paasannut jatkuvasti vihamielisten tahojen hybridivaikuttamisesta sosiaalisen median alustoissa kuten Facebookissa. Alusta asti sovitussa medianäytelmässä Facebook on myöntänyt olevansa sinisilmäinen "vaalivaikuttamiselle" sen antaessa konservatiiveille ja nationalisteille lähes yhtäläisen mahdolllisuuden mainostaa ideoitaan kuin vasemmisto ja liberaalit.

Oikeiden vuorosanojen jälkeen Facebook on tarkistanut näennäisneutraalia politiikkaansa ja yhtiö on sopinut hiljattain korruptoituneiden EU-maiden kuten Suomen kanssa niistä keinoista, joilla vaaleihin varaudutaan siten, että "populistien" näkyvyys voidaan sensuurilla estää. Tämä mitä törkein hybridivaikuttaminen ei ole ongelma valtamedialle, koska siinähän yritetään vain estää "väärien" poliittisten voimien valinta. Itse asiassa suomalainen media ei edes kutsu näin ilmiselvää vaalivaikuttamista hybridivaikuttamiseksi, vaan se käyttää siitä orwellilaista kielikuvaa "eduskuntavaalien turvaaminen".

Tuomittavaa hybridivaikuttamista harjoittaa maamme etabloituneiden tiedotusvälineiden mukaan vain Itä-Euroopan "autoritääriset ja epädemokraattiset" maat. Kun Facebook varoittamatta lakkautti Seitsemän tähden liikkeen eduskuntavaaliehdokkaan Ilja Janitskinin fb:tilin, kyseessä ei tietenkään ollut virallisen tarinan mukaan hybridivaikuttaminen, vaan "eduskuntavaalien turvaaminen".

Joku voisi tietysti sanoa tämän kaiken esitetyn jälkeen, että yksityisellä yrityksellä on oikeus valita asiakkaansa. Toki, mutta Facebookin päätöksen taustalla on eri valtiot ja erityisesti EU, joiden pitäisi turvata kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva sananvapaus. Näin jutun lopuksi onkin sopiva katsoa mitä Mikko Ellilällä on tästä sanottavaa:

Tätä voisi verrata sellaiseen tilanteeseen, että joku puhelin- ja nettioperaattori katkaisisi miljoonilta ihmisiltä puhelin- ja nettiliittymän heidän poliittisten mielipiteidensä vuoksi.  

Idioottien mielestä fb:llä ja esim. twitterillä on yksityisinä yrityksinä oikeus valita asiakkaansa, ja jos joku ei tykkää fb:n ja twitterin ylläpidon harjoittamasta poliittisesta sensuurista, niin silloin voi vapaasti perustaa jonkun toisen somefirman, joka sallii sellaiset mielipiteet, jotka fb:ssä ja twitterissä ovat kiellettyjä.  

Tämä on täysin järjetöntä logiikkaa, koska ihan kuka tahansa ei voi ihan koska tahansa noin vain perustaa twitterin tai fb:n kaltaisia suuryrityksiä, joilla on miljardien eurojen/dollarien liikevaihto ja asiakkaina miljardeja ihmisiä.

Mitä Faceboook sitten kuvittelee voittavansa poliittisella tukahduttamisellaan? Sensuuripäätöksen jälkeenkin massasinvaasiota ruokkivan monikulttuurin etniset ja ekologiset ongelmat eivät ainoastaan säily vaan pikemminkin vain kärjistyvät. Ehkä Facebookin taustavaikuttajat haluavat sortotoimella provosoida ns. yksinäisiä susia, jotka eivät näe poliittisten ilmaisuvapauksien riiston jälkeen muuta vaihtoehtoa kuin terrorismin. Iskujen jälkeen valtakoneisto voi kiristää entistä kovemmin valkoisten perusvapauksia. Tämä nähtiin jo Uuden-Seelannin iskun jälkeen, kun maan hallitus päätti tiukentaa aselakeja. On siis turha väittää etteikö "vihapuhe" ja terrorismi toimisi, sillä eniten niistä hyötyy totalitarismia rakentava "liberaali" läntinen järjestelmä.

                                                          ****************************

TV, perjantai 29.3.2019 klo 21.05, Perjantai

Miksi olen ennakkoluuloinen? Uskallanko tunnustaa ennakkoluuloni toista ihmistä kohtaan? Koomikko Iikka Kivi, kansanlaulaja Hilja Grönfors ja professori Karmela Liebkind. Perjantai-dokkari: Kuka saa olla kaunis? 40 min

Perjantai-ohjelma panee sitten reilusti kortensa kekoon Ylen perusuomalaisten vastaisessa vaalikampanjassa. Ennakkoluujoja käsittelevän jakson ensimmäiseksi vieraaksi oli saanut stand-up koomikko Ilkka Kivi, jonka joku voi ehkä muistaa myötähävettävän epähauskoista esityksistään. Koska kilpailu näkyvyydestä stand-up markkinoilla on kovaa, Kiven on täytynyt brändätä itsensä niin, että mediajulkisuus tarttuu häneen. Kiven mediatemppuna oli kehyskertomus, jonka mukaan hän oli ennen halla-aholainen nettivihaaja, kunnes löysi vasemmistolaisen, poliittisesti korrektin totuuden. Ai että media ja etenkin Yle sitten rakastaa tällaisia tarinoita. Paitsi että Kiven tarina on tuskin totta.

Tästä kertoo se, että jostain kumman syystä kukaan kansallismielinen tai edes hommareino ei muista Marko Kivi -nimistä tai näköistä meuhkaajaa. Vähän haiskahtaa siltä, että tyyppi on itse kehitellyt taustatarinan "vihan täyteisistä" maahanmuuton vastaisista vuosistaan. Kivi ei ole itsekään esittänyt mitään konkreettisia todisteita matuvastaisesta menneisyydestään, joten näyttää siltä, että tarina on ollut pelkkä ponnahduslauta typerässä stand up -skenessä.

Siinäkin sarjassa Kivi on sieltä surkeimmasta päästä, varsinkin kun hänen erikoisalansa lavakomiikassa on politiikka, joka on koko skenessä sitä kaikkien hirveintä tuubaa. Yleensä poliitikasta länkyttävät naamanvääntelijät ovat järjestään pikkunokkelia nilkkiliberaaleja tyyliin Jukka Lindström, mikä tekee heistä jo sinänsä vastenmielisiä. Hauskuuttahan heissä ei ole yhtään ja Kivessä kaikkein vähiten. Hyvä esimerkki tästä on se kun Kivi ilmoitti koko kansalle talvella, että Vihapuhepoliisi ei ole hauska, koska tämä ei muka osaa heittää satiiria. Kukaan ei ollut samaa Kiven kanssa.

Studioon oli saatu raahattua myös se kaikkien kulttuurimarxilaisimman pseudotieteen eli sosiaalipsykologian "suomalainen" guru, karmea Karmela Liebkind. Takavuosina Liebkind oli se median aina käyttämä "asiantuntija" kun haluttiin saada oikea ja "tieteellinen" näkökulma rasismista.

Naftaliinista kaivettu juutalainen Liebkind tunnetaan parhaiten hänen inhostaan valkoisten geneettistä itsesuojelua kohtaan. Valkoisten säilymistä ja valkoisuuden vaalimista hän kutsuu yksiselitteisesti rasismiksi. Tosin etnisten juutalaisten hallinnoima Israel ei hänen mielestään harjoita rasismia, vaan vaalii ainoastaan rikasta kulttuuriaan.

Mitä tulee ohjelman teemaan yleisesti, ennakkoluuloista puhuttaessa ei juuri koskaan kerrota liberaalien ennakkoluuloista konservatiiveja kohtaan. Samalla unohdetaan ennakkoluuloisuuden toinen puoli. Esimerkiksi Saharan eteläpuoleisista mustista tai somaleista on huomattavan paljon tilastollista näyttöä, jonka perusteella heidän käyttäytmistään voidaan ennakkoida. Siksi on puhdas liberaali ennakkoluulo nähdä ihminen pelkkänä tyhjänä tauluna ilman kulttuurista ja etnistä viiteryhmää.

                                                        

                                                    *******************************

TV1, perjantai 29.3.2019 klo 20.00, Sannikka&Ukkola 

Mitä vaalikentillä oikein tapahtuu, kun maan johto joutuu vetoamaan vaalirauhan puolesta? Studiossa Päivi Räsänen ja Suldaan Said Ahmed. Puheenjohtajien henkilökuvasarjassa SDP:n Antti Rinne. #sannikkaukkola 29 min

Uhripisteitä studiossa ovat tänä iltana keräämässä mm. Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Suldaan Said Ahmed, joka väitti polkupyöräilevän suomalaismiehen käyneen hänen päälleen Itäkeskuksen metroasemalla viime maanantaina. Sittemmin hän muutti tarinaansa niin, että välikohtaus olisikin tapahtunut metrovaunussa tai aseman ulkopuolella. Kovista etsinnöistä huolimatta viranomaiset eivät ole vielä tavoittaneet mystistä polkupyöräilijää. Ehkäpä siksi, ettei häntä edes näy valvontakamerassa?

Ei tarvitse olla kummoinenkaan päättelijä aavisellakseen, mistä Said Ahmed sai ideansa tarinaan. Nimittäin päivää ennen Said Ahmendin väittämää hyökkäystä joku suomalaismies yritti poliisin mukaan lyödä ulkoministeri Timo Soinia Vantaan maalaismarkkinoilla. Luultavasti Said Ahmed katsoi, että nyt on hyvä sauma kehitellä Soinin tuomassa imussa samantapainen tarina. Näin Said Ahmed sai kätevästi Ylen antamaa ilmaista julkisuutta  miljoonayleisön keräävissä tv-uutisissa ja ajankohtaisohjelmissa.

KURKISTUS SUOMALAISVIHAMIELISEEN MUOTIAJATTELUUN

Yle Radio 1, tostai 19.7.2018, Ykkösaamu: Euroopan energiariippuvuudet 

Euroopan energiarakenteiden ja -riippuvuuksien tulevaisuus. Energiatekniikan professori Esa Vakkilainen, Lappeenrannan yliopisto ja Energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Mihin suuntaan suomalainen koulutusvienti tähyää ja miten kehuttu suomalainen koulutus sopii täysin erilaiseen kulttuuriin? Yksikönjohtaja Kati Loponen, EduCluster Finland ja yliopistotutkija Päivi Granö, Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos. Kolumnistina Heli Vaaranen. Alä aina suosi suomalaista. Ulkomaanlehtikatsaus Berliinistä. Pertti Rönkkö. Juontaja Marja Ala-Kokko. Toimittajat Kaija Kellman ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Linkki ohjelmaan Yle Areenassa.

Aikoinaan mallina toimineen psykoterapeutti Heli Vaarasen Yle-kolumnissa Älä suosi aina suomalaista tiivistetään lähes kaikki se, mikä on lopun ajan sivilisaatiovaiheeseen siirtyneessä kulttuurissa pahasti vialla. Näin naiivi passiivis-aggressivinen kirjoitus voi syntyä suurella todennäköisyydellä vain ylikoulutetulta länsimaalaiselta naiselta, jonka motiivi opiskella psykologiaa löytyy lähinnä halusta oppia manipuloimaan miehiä.

Tosin näinä aikoina, jolloin heli vaaraset ovat kaikkialla mediassa suuna päänä äänessä, heillä ei ole enää tarvetta kovin intensiiviseen manipulointiin. Kunhan vain pitävät yllä vallitsevaa kansallismasokistista hegemoniaa. Ja jos tarkkoja ollaan, niin vallitsevan nykykehityksen edistäminen ei ole minkään ylläpitämistä, vaan kaiken kestävän murentamista. Vaarasen kaltaiset poliittisesti hyödylliset idiootit  tuskin ymmärtävät sitä, että sivilisaation rakentamiseen vaaditaan tuhat vuotta, mutta sen tuhoamiseen kuluu vain vajaa sukupolvi niiltä, joiden historiallinen panos kulttuurin innovaatioihin ja faustisiin uhrauksiin on olematon.

Tiettyjen miesten ja naisten harjoittama sivilisaation tuhoaminen ilmenee eri tavalla.  Heli Vaaranen on tyypillinen konformistinen kympin tyttö, joka kannattaa suorastaan kliseenomaisesti valikoivaa suvaitsevaisuutta, monikultturismia, korruptoitunutta kehitysapua, valkoisten vastaista "anti"-rasismia, loputonta maahanmuuttoinvaasiota, homojen adoptio-oikeutta ja lääketieteen vastaista transalakia. Tällä punaliberaalilla pakettiajattelulla Vaaranen haluaa kuuluttaa julkisesti omaksuneensa vallitsevat sosiaaliset normit. Kuten Yle Watchiin kirjoittava Mikko Ellilä on toisaalla todennut, "useimmilla nuorilla naisilla ei ole mitään omia ajatuksia, vaan he haluavat vain manifestoida omaa konformismiaan kannattamalla hegemonisessa asemassa olevaa ideologiaa." Toisin sanoen jos vallitseva yhteiskuntanormi olisi päinvastainen kuin nyt, Heli Vaaranen paasaisi sen puolesta yhtä innokkaasti kuin tuoreessa Yle-kolumnissaan. Vaarasen kaltaisilla asemaan perustuvia auktoriteetteja nuoleskelevilla pinkoilla ei olisi mitään ongelmaa kannattaa fascismia, kommunismia ja islamia, jos ne olisivat länsimaissa hallitsevassa asemassa.

Jo kolumninsa johdannossa Vaaranen esittää normatiivisen vaatimuksen hegemonisesta puhdasoppineisuudesta kirjoittamalla että "et voi väittää olevasi moniarvoinen ja maahanmuuttomyönteinen, ellet käytä heidän palvelujaan". Koko kirjoitus onkin vaatimuslista siitä, miten punaviherkuplassa elävän suomalaisvihamielisen Hyvän ihmisen pitää toimia suhteessa kehitysmaiden kutsumattomiin nurkanvaltaajiin. Kirjoitusta lukiessa tulee mieleen emeritusprofessori Timo Vihavaisen teoksessaan Länsimaiden tuho (2009) esittämä ajatus tiedostavan väen "hulluuden riemumarssista", jossa itsensä eliitiksi korottanut lukeneisto haluaa tehdä raivoisan pesäeron tavallisiin suomalaisiin. Lähes jokaista Vaarasen lausetta vastaan voi esittää murskaavan vasta-argumentin, mutta tässä yhteydessä YW puuttuu vain räikeimpiin idioottimaisuuksiin.

Sen teki nuorukainen, jonka kanssa meillä ei ollut sanaakaan yhteistä kieltä, mutta hyvin pärjättiin. Näytin sormilla, että tuon verran lyhennetään, ja hän teki upean ja muodikkaan leikkauksen. Mainittakoon, että joka kerta sain lainmukaisen kuitin, pyytämättä.

Tässä kolumnisti haluaa kertoa, että Suomessa ei tarvita työelämässä suomen kieltä, vaan kehon kieli ja pieni silmäpeli riittää kun kehitysmaalainen palvelee itsellistä akateemista suomalaisnaista. Totta kai piti varmuuden vuoksi korostaa myös sitä, kuinka rehellisiä yrittäjiä Lähi-idän geelitukat ovat. Toisin kuin möllikät suomalaiset, vaikka Vaaranen ei uskallaan sanoa sitä vielä tällä hetkellä ääneen.

Yhtä kertaa lukuun ottamatta minä olin paikan ainoa asiakas. Miksi? Siksikö, että paikan perustaneet nuoret olivat maahanmuuttajia? Onko meille hoettu ”suosi suomalaista” niin, ettemme ymmärrä omaa etuamme?   

Samoihin aikoihin Oikeusministeriö, Sisäministeriö ja Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisivat uuden maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa. (Tiedote 6/2018). Ohjelmalla haluttiin edistää työvoiman maahanmuuttoa ja sitä tukevaa kotoutumista ja hyviä väestösuhteita eri väestöryhmien välillä. Ohjelman tavoitteena oli tukea työllisyyttä ja julkista taloutta vahvistavaa, huoltosuhdetta kohentavaa sekä talouden kansainvälistymistä edistävää maahanmuuttoa.

Näissä kommenteissa Vaaranen puuttuu kehityskulkuun, jossa syyt ja seuraukset ovat heittäneet häränpyllyä. Mikä suomalaisten etu voi olla siinä, että ostosvalinnoissa ja työllistämisessä suositaan muukalaisia? Ensin luodaan kansalta kysymättä itse tuotettu ongelma luku- ja kirjoitustaidottomien "humanitäärisellä maahanmuutolla" ja sen jälkeen aletaan vaatia heille työtä matalapalkka-aloilta, joissa jokainen työpaikka on nollasummapeliä. Tuleeko kolumnistille ollenkaan mieleen, että jos työpaikka annetaan etnisellä perusteella ulkomaalaiselle, se on peruuttamattomasti pois suomalaiselta alkuperäisasukkaalta? Kolumnistin viittaama Oikeusministeriön, Sisäministeriön ja Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema maahanmuuttopoliittinen ohjelma on julkeudessaan suora sodanjulistus suomalaista työläistä vastaan. Tätä Juudaksen kirjelmää Vaaranen näyttää kannattavan kirkassilmäisen fanaattisesti.

Onko kyse ennakkoluuloista, jota ovat niin syvällä ettet itsekään tunnista niitä? Yritä, sillä se on meidän kaikkien ja maamme etu. Et voi väittää olevasi moniarvoinen ja maahanmuuttomyönteinen, ellet käytä heidän palvelujaan. Et voi väittää kannattavasi kotoutumista ja kulttuurien rikasta kanssakäymistä, ellet itsekin ryhdy kanssakäymiseen. Ellet astu rohkeasti ovesta sisään ja selitä käsimerkeillä, suomeksi, englanniksi tai esperantoksi, mitä haluat tehtävän.

Kallonkutistajamme tarjoaa kerrassaan poliittisesti oikeaoppista itseruoskintaa syyttämällä suomalaisia syvällä alitajunnassa piilevistä "ennakkoluuloista". Niitähän on vain suomalaisilla ja muilla valkoisilla eurooppalaisilla, eikä suinkaan jännittävän eksoottisilla islamilaisilla "pojilla". Vain aisankannattajat ja viidakkokuumetta potevat naikkoset voivat pitää etumme mukaisena sitä, että vieras etninen ryhmä raivaa polkumyyntihinnoittelulla itselleen markkinoita rajallisilta ja tiukasti kilpailluilta aloilta. Vielä jokin aika sitten vieraan valmistajan ja palvelun tuottajan suosimista olisi pidetty symbolisena maanpetoksena. Nyt Vaaranen ohjeistaa potentilaalisia viidennen kolonnan yhteistoimitamiehiä ja -naisia omien kansalaisten syrjintään. Juuri kun sitä luuli, että suomalaisvihamielisyys on huipussaan, sen apostolit ylittävät jälleen itsensä.

Ei tarvitse katsoa kovin kauaksi länteen, kun jo näemme miten ikävästi voi käydä, ellei kulttuurien hyvä rinnakkaiselo onnistu hyvin. 

Yksi suurimpia mysteereitä suomalaisten monikulttuurifanaatikkojen argumenteissa on se, kuinka he lukemattomista Ruotsin antamista esimerkeistä huolimatta yhä uskovat siihen, että suomalaiset voisivat jotenkin välttää länsinaapurimme ja Länsi-Euroopan virheet. Tällainen asenne on jo lähtökohtaisesti silkkaa mielettömyyttä ja verrattavissa moukarilla lyttyyn lyödyn kellon vimmaiseen korjaamiseen. Tuon lainauksen perusteella Vaarasta on syytä pitää multikulti-koulukunnan tosiuskovana, jolle mitkään vasta-argumentit eivät ole este uskomasta monikulttuurisen paratiisin toteutumiseen.

Ja sitä aivan parasta rinnakkaiseloa on arkinen elämä. Nimittäin kaikkialla maailmassa pestään ja leikataan hiuksia, hoidetaan ihoa ja otetaan hierontaa kipeisiin lihaksiin. Korjataan vaatteita ja kenkiä ja laitetaan ruokaa. Hoidetaan vanhuksia ja lapsia. Kasvatetaan ravintoa ja myydään sitä turuilla ja toreilla. Muutkin osaavat tehdä näitä asioita kuin kantasuomalaiset. Kaikesta muusta osaamisesta puhumattakaan.

Totta kai Irakissa ja jossain määrin jopa Norsunluurannikolla pestään ja leikataan hiuksia, korjataan vaatteita ja kenkiä, laitetaan ruokaa, hoidetaan vanhuksia ja lapsia. Tämä ei ole kuitenkaan argumentti sen puolesta, että näiden toimien "huippuosaajia" pitäisi rahdata maahamme halpatyöläisiksi, joiden kiilaantuminen suomalaiseen yhteiskuntaan vain lisää etnistä kitkaa. Mutta eiväthän snobistiset heli vaaraset joudukaan jakamaan samaa tilaa kehitysmaalaisten kanssa ongelmalähiöissä. Lisäksi Vaarasen kaltaisten korkeakoulutettujen, jotka tarvitsevat hyvää suomentaitoa työssään, eivät koe manuaalista halpatyövoimaa uhkana itselleen, vaan päinvastoin hyötyvät siitä saamalla edullista palvelua. Tähän taas liittyy lukeneiston erottautumisen halu, jossa monikultturismin kannattamisella signaloidaan muille oma sosioekonominen status, joka osoittaa että oma asema ei ole kehitysmaalaisten maahanmuuton vuoksi uhattuna.

Sitä paitsi arkisia matalan palkkatason tehtäviä tekevät Suomessa jo nyt riitävän monet suomalaiset toisille suomalaisille. On selvää, että kolumnistia kiinnostaa muukalaisten yhteiskunnallisessa sopeutumisessa tosiasiassa se, että Suomi saataisiin itsetarkoituksellisesti täytettyä mahdollisimmman monella erirotuisella tulijalla. Tässä retoriikassa puhe ulkomaalaisten osaamisesta on vain tekosyy suomalaisten matalan intensiteetin etnisessä hävittämisessä.

Ei voi olla niin vaikeaa vaihtaa joskus tulokulmaa ja antaa roposensa nuorten, kaukaa tulleiden yrittäjien kassaan. – ”Mutta kun niissä on kaikenlaista väkeä”, jotkut sanovat. ”Niin meissäkin”, minä vastaan. Vai etkö koskaan ole tavannut suomalaista lusmua?

Tulihan se klassinen raiskaavathan suomalaisetkin -virheargumentti hieman eri sisällöllä. Lusmujen määrä on vakaassa yhteiskunnassa pitkälti vakio (Gaussin käyrä), mutta kun väestöä tuotetaan ulkomailta, joissa on löysä työmoraali, heikot kognitiiviset kyvyt ja vahva sisäryhmälojaliteetti, kasvaa lusmujen suhteellinen ja absoluuttinen määrä väistämättä. Meillä on lusmuja jo omasta takaa, mutta kaikesta huolimatta he ovat meidän lusmujamme. Amerikkalainen senaattori Carl Schurz lausui vuonna 1871 miehekkään klassiset sanat, jotka sopivat hyvin tähän yhteyteen: ”Väärin tai oikein, mutta minun maani; jos se on oikein pidämme sen oikeana, jos väärin me korjaamme sen".

Eivät he olleet täällä viemässä kenenkään työpaikkoja, vaan he yrittivät luoda omat työpaikkansa. Asiakkaita vain ei tullut.

Teeskenteeko akateemisesti koulutettu koluministimme tyhmää vain valehteleeko hän vain päin naamaa? Todellinen ongelma ei ole ulkomaalaisten pienyrittäjien taloudelliset vaikeudet, vaan suomalaisten syrjäyttäminen markkinoilta epärehellisin keinoin. Kuten jo edellä todettiin, tietyillä pienyrittäjäaloilla kehitysmaalaiset todella vievät suomalaisten työpaikat harjoittamalla polkumyyntiä, jonka jälkeen etniset monopolit voivat vallatuilla markkinoilla korrottaa hintoja mielin määrin. Tämä on nähty kebab-pitserioiden pikaruokatoiminnassa ja viime vuosina Vaarasen nyt hehkuttamalla parturialalla. Helsingissä ja Turussa on jo pitkään ollut suomalaisten parturikampaamojen konkurssiaalto, koska etniset nurkanvaaltaajat ovat tarjonneet palvelujaan 10 euron hintaan, johon rehelliset suomalaisyrittäjät eivät ole voineet mitenkään vastata. Luonnollisesti tästä epäkohdasta Vaaranen vaikenee täysin.

Yhteiskuntaa voi pyörittää vain verotuloilla. Lainallakin se onnistuu, mutta vain jonkin aikaa, eikä se ole viisasta taloudenpitoa, ei valtiolta eikä kansalaiselta. Tervettä, rakentavaa toimintaa syntyy kun on tekijä ja tekijällä asiakas. Uskon, että nämä nuoret yrittävät uudestaan jossakin toisessa paikassa. Ja ihan ilman yrittäjyyskasvatusta. Keskeiselle Helsingille he olivat liikaa. Toivottavasti sen uuden paikan kadun kulkijat toivottavat tervetulleiksi hyvät palvelut.

Lopuksi Vaaranen päivittelee sitä, millaisen voimavaran menetämme, koska emme kotimaisten palveluiden sijaan suosi hämärää starttirahojen ja ilmaisen perhetyövoiman kustannuksella toimivaa ulkomaalaisten pienyrittämistä. Sitä paitsi vain pieni osa kehitysmaalaisista harjoittaa yritystoimintaa tai ovat mukana yksityissektorin tuottavassa työelämässä, joten he ovat tilastollisesti kiistämätön verorasite. Silti Heli Vaarasellla on otsaa valehdella, että tuo porukka kokonaisuudessaan turvaa suomalaisen yhteiskunnan veronmaksukyvyn. Hän on tosiaan se kuuluisa kympin tyttö, joka toistelee valtionhallintoon päässeiden tuholaisten mantraa ulkomaalaisten tarpeellisuudesta suomalaiselle yhteiskunnalle, kulttuurille ja taloudelle.

YLEN PUNAISET VAPPUTUNNELMAT

Globalistien puudelit riehuivat Pariisissa, koska eivät saaneet
tarpeeksi kaljarahaa.

Vappu vierähti Suomessa rauhallisissa merkeissä ellei lasketa pari päivää aiemmin sattunutta ampumavälikohtausta Lempäälässä, jossa poliisin ampumalla taltuttama "suomalais-englantilainen" mies menehtyi. Toisin kuin Ylen uutiset antaa ymmärtää, kyseessä ei ollut brittiläinen gentlemanni vaan negroidi Karibian saarilta. Koska aggressiivisen lyhytpinnaisesti käyttäynyt mies oli musta, sen kertomatta jättäminen leimaa tarpeettomasti valkoiset englantilaiset väkivaltarikollisiksi. Turha kuitenkaan pidättää hengitystä sen puolesta, että Yle pyytäisi anteeksi valheellisen stereotypian levittämistä.

Vappupäivänä pidettiin jälleen paljon poliittisia puheita, joista äänekkäimmät kuultiin odotetusti vasemmistolaisilta puolueilta. Uutisjutussa Yle seurasi vappupuheita: "Nyt riittää", julisti Li Andersson Rautatientorilla, Terho ja Soini varoittivat sosialismista löytyy pähkinänkuoressa puoluejohtajien sanomiset. Li Andersson saarnasi jälleen uusbolshevismia vaatimalla lisää valtion kiintiöimää tasa-arvoa naisille. Li:tä äänestäneet nuoret elämäntapapummit ja apurahakapinalliset olivat varmasti tyytyväisiä tämän puheeseen, lupasihan hän taas vastiikketonta taivaan mannaa. Globaalikapitalistien kriitiikiä kuultiin sen sen sijaan yllättävän vähän.

Ranskassa Li Anderssonin hengenheimolaiset saivat sentään perseensä ylös mukavista kunnan kustantamista asunnoistaan ja yltyivät riehumaan oikein kunnolla, josta kertoo Ylen uutinen Pariisin vappumarssi muuttui mellakaksi – 102 ihmistä yhä poliisin huostassa. Surkuhupaisaa punaisen roskaväen "kapitalismin vastaisessa" öyhötyksessä on se, että he ovat viime kädessä samassa rintamassa George Sorosin kaltaisten ökyrikkaiden globalistien kanssa, jotka vaativat rajoja auki Afrikan ja Aasian vapaamatkustajille. Kauas on tultu vuosituhannen vaihteen vastaisista suurmielenosoituksista, joissa äärivasemmisto vastusti globalismia.

Eräs kansallismielinen kansalaisaktivisti totesi sosiaalisessa mediassa osuvasti, että äärivasemmistolaisen  kapitalismin vastustaminen taustalla on vain halu varastaa pääomasta, jotta anarkomarko pääsee ansaitsematta nauttimaan omassa kuplassaan vapaasta elämästä laiskotellen ja taiteillen nykytaidetöherryksiä, rämpytellen krustipunkkia ja hengaillen halvan viinin kera kaveriporukoissa. Ahneuden kasvaessa he lienevät kyllästyneet halpaan viiniin ja vaativat nyt osaa porvarin tuloista, jotta voisivat jatkaa "kapinallista" puuhastelua ja siipeilyä. Juuri hedonistiseen itsekkyyteen rappeutuneet vasemmistolaiset ovat globalistien parhaita ystäviä, joita voidaan tarvittaessa lahjoa vielä lisää ja tekemään hyödyllisen idiootin työ nationalismia vastaan.



                                                              ***********************


Yle Radio 1, keskiviikko 2.5.2018 klo 12.10, Naisia huipulla: Ritva Viljanen 

Vantaan kaupunginjohtajalla Ritva Viljasella oli jo opiskeluaikana selkeänä päämääränä työ julkishallinnossa. Kun hän aloitti työuransa nuorena juristina valtiovarainministeriössä, elettiin vauraita vuosia. Virkamieskunta kasvoi ja oli varaa toteuttaa uudistuksia. Sitten tuli lama ja leikkauslistat, jotka ovat edelleen arkea hänen työssään. Säästötalkoista huolimatta ja 36. vuoden virkauran jälkeen Viljanen on innostunut hallinnosta ja haluaa kehittää kansalaisten palveluja. Naisia huipulla -sarjassa Ritva Viljanen kertoo, millaista on johtaminen julkishallinnossa. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.


Presidentti Tarja Halosen poliittisena lemmikkinä ja fanaattisena Guggenheim-museohankkeen kannattajana tunnetusta Ritva Viljasesta tuli tänään Yle Radio 1:ssä kolme varttia kestänyt haastatteluohjelma. Naisia huipulla -sarjan jaksoon haastateltu Viljanen toimii tätä nykyä Vantaan kaupunginjohtajana, mikä ei ole yllätys, sillä kaikki viisi edellistä johtajaa olivat myös demareita. 

Kansallismielisille Viljanen on tullut tutuksi poliittisesti korrektin sensuurin kannattajana ja suomalaisvihamielisen monikulttuurisuuden edistäjänä. Viljasen toimet virkamiesuralla ovat olleet niin raskauttavia, että monet pitävät häntä suoranaisena kansanvihollisena. Ohjemassa kävi selväksi, että juuri Viljaseen personoituu poliittisen virkamieskunnan vaalikausien yli jatkuva näkymätön valta, jota voi pitää suomalaisena versiona amerikkalaisesta Syvästä valtiosta (Deep state). 

Ohjelmassa paljastui sekin, että juuri Viljanen oli toinen juristeista, joka pääsi määrittelemään vuosituhannen vaihteessa tehdyn perustuslakiuudistuksen sisällön. Demarijuristit kuten Ritva Viljanen toivat uuteen perustuslakiin universaalikommunistisen yhdenvertaisuustulkinnan, joka takaa ilman Suomen kansalaisuutta maassa oleville samat oikeudet ja tulonsiirrot kuin maan kansalaisille. Tätä jos mitä voi pitää jo valtiopetoksena.

                                                              ***********************


Yle TV1, keskiviikko 2.5.2018 klo 20:00 , Laulu sisällissodasta 

Osa 1/3. Alku: Karri "Paleface" Miettinen lähtee tutkimaan Suomen sisällissodan syitä. Millainen laulu sodasta pitäisi tänä päivänä laulaa? Karri aloittaa biisin teon. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.

Kun jatketaan puhumista kansanvihollisista, silloin ei voida ohittaa duunaria näyttelevää pankkiirin poika Karri "Paleface" Miettistä. Hän sopiikin Laulu sisällisodasta -sarjaan mainiosti, koska ohjelma on osa Ylen narraatiota, jossa vapaussodan voittajia olivat loppujen lopuksi punaiset, koska heillä on eniten uhripääomaa.

Ylessä koko vapaussodan muistelu on keskittynyt merkillisellä tavalla vain sodan lopputuloksena syntyneisiin vankileireihin eikä siihen, että sosiaalidemokraatit aloittivat yhdessä neuvostobolsevikkien kanssa petoksellisen punakapinan.

Suorasanaisuudestaan tunnettu Mikko Ellilä kertoo punaporvari Palefacen viimeaikaisista edesottamuksista sosiaalisessa mediassa:

Paleface on tehnyt Suomen sisällissodasta kertovan hiphop-videon, jolla esiintyy useita somaleita, ikään kuin Suomessa olisi ollut somaleita sata vuotta sitten. Äijällä itsellään on päällä paita, jossa on Espanjan sisällissodan punaisten iskulause No pasaran. Vieläkö joku idiootti yrittää väittää, että ei ole olemassa mitään kulttuurimarxismia?!

SEBASTIAN TYNKKYNEN EI OLE SANAVAPAUDEN MARTTYYRI VAAN SURKEA BIG BROTHEL SODOMIITTI

Kansallismielisten kivireki. Tynkkynen toi Persunuoriin
vasemmistolaisen identiteetipolitiikan ja homoitkun.
Nyt hän yrittää pestä kätensä pois"rasismista", vaikka
sai syytteen kansanryhmän vastaisesta kiihotuksesta.

Olisihan se pitänyt tietää minkälaisen nolostuttavan farssin persunuorten ex-puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen synnyttää oikeudenkäynnissä, jossa häntä syytetään kansanryhmän vastaisesta kiihotuksesta ja uskonrauhan rikkomisesta islaminvastaisen nettikirjoittelun vuoksi. Jopa Yle osui maaliin, kun se julkaisi verkkosivuillaan  ripulitynkyttäjästä vinoilevan jutun Tynkkynen puhkesi itkuun: ”Nyt on saatu aikaan poliittinen vaino minua kohtaan”. 

Jo se, että Tynkkynen ei suostunut ottamaan edes oikeusavustajaa on suoranaista hölmöyttä, sillä teatraalinen puppelointi kyynelten vuodatuksineen ei korvaa juridiikan tietämättömyyttä tuomarien edessä. Luultavasti Tynkkynen halusi esittää jonkinlaista sananvapauden marttyyria, mutta hänen esiintymisensä antoi vaikutelman, jossa hän haluaa kaikin keinoin pelastaa vain oman nahkansa eikä puolustaa yleisesti kaikkia, joita on syytetty mielivaltaisen kiihotuspykälän vuoksi. Ainoa syy puolustaa itseään ilman lakiammattilaista olisi tunnustaa ylpeästi kirjoittaneensa tekstit, koska niistä saadut syytteet osoittavat, että Suomessa ei ole sananvapautta. Ottamalla eleettömästi tuomion vastaan sellaisena kuin se annetaan heikentäisi kansan silmissä entisestään kyseisen lain legitimiteettiä. Tällaista rohkeutta Tynkkyseltä ei löytynyt.

Ääni väristen loppupuheenvuoronsa esittänyt Tynkkynen ei ymmärä alkuunkaan, että tuomareita ja lautamiehiä ei kiinnosta poliittinen argumentointi, vaan ainoastaan se, vastaako syyte lain kirjainta:

– En vieläkään usko, että olen tässä tilanteessa. Miten muuten islamista voi kirjoittaa, Sebastian Tynkkynen ihmetteli Oulun käräjäoikeudessa keskiviikkona, kun hän esitti oman loppupuheenvuoronsa.

Tuomioistuimelle on turha itkeä lain huonoutta, jonka vuoksi syytetyn pitää keskittyä argumentissaan vain siihen, ettei juuri tätä lakia voi tähän tilanteeseen soveltaa tällä tavalla. Koska Tynkkysen tapauksessa ei ollut mitään mahdollisuutta rakentaa varteenotettavaa epäilyä asiasta, jää ainoaksi puolustusstrategiaksi ottaa esille kysymys sananvapauden ydin- ja ulkoalueesta. 

Oikeudenkäynnissä, jossa syytteenä on kansanryhmän vastainen kiihotus, on aina mukana farssimaisia piirteitä, mutta tällä kertaa niitä ei tarjonnut Demla-henkinen syyttäjä, vaan politiikkaan sekaantunut Big Brothelin homopoika. Tynkkynen kai oletti, että homokortin esiin vetäminen ja mustan poikaystävän esittely tekisi kiihotus-syytteet jotenkin tyhjiksi, sillä onhan hän omasta mielestään vain länsimaisen sananvapauden puolustaja eikä mikään vihapuheita viljelevä rasisti, jolle pitääkin antaa ankara tuomio. 

Korneinta Tynkkysen esiintymisessä oli hänen t-paitansa, jossa luki lapsellisen provosoivasti "Stay true". Jos hän olisi tosimies, hänen olisi pitänyt ottaa mallia Julius Streicheristä, joka julisti Nürnbergin "oikeudenkäynnin" loppupuheenvuorossaan, että "bolševikit hirttävät vielä teidät kaikki!". 2000-luvun Suomeen päivitettynä in-your-face kommentti voitaisiin pukea muotoon: "Jonain päivänä ählämit mestaavat teidät kaikki!".

Yle Watchiin ajoittain kirjoittava Mikko Ellilä kokosi yhteen ne monet mietteet ja tunteet, mitä Tynkkysen häpeällinen esiintyminen toi monissa isänmaallisissa sananvapauden puolustajissa mieleen:

On se kyllä vastenmielistä, jos Tynkkynen sanoo, että MINUA ei pidä tuomita, koska MINÄ en ole rasisti, mutta kyllä ne kaikki OIKEAT RASISTIT ehdottomasti PITÄÄ tuomita. Tämä romuttaa Tynkkysen aseman sananvapauden marttyyrina. Tynkkynen ei siis kannata sananvapautta, vaan hän nimenomaan kannattaa sensuuripykäliä, joiden perusteella ihmisille voidaan antaa rangaistuksia heidän mielipiteistään. Hän vain ei halua niitä rangaistuksia itselleen, mutta haluaa kyllä MUILLE vastaavanlaisia rangaistuksia HEIDÄN mielipiteistään. 

                                                         ******************

Ruusuja Ylelle:

Yle TV1, torstai 12.1.2017 klo 18:30, Meidän maamme - Vårt land  

4/10. Pohjanmaan ja Hämeen upeat maisemat lintuperspektiivistä käsin kesällä ja talvella. Jaksossa matkataan pitkin Pohjanmaan lakeuksia Hämeen sydämeen Tampereelle. Suomalainen Slow-TV- ohjelmasarja. HD

Upea sarja, jossa Suomea on kuvattu lintuperspektiivistä sekä talvella että kesällä. Ohjelman esittely täältä.


Yle TV1, torstai 12.1.2017 klo 22:00, Ulkolinja: Mandela itkisi jos tietäisi 

Nelson Mandelan suuri unelma oli vapaa ja demokraattinen Etelä-Afrikka, missä kaikki ovat tasa-arvoisia, eikä yksikään lapsi nuku nälkäisenä. Mitä on jäljellä Nelson Mandelan unelmista? Ohjaus Vesa Toijonen. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi.


Yle Teema, torstai 12.1.2017 klo 21:55, Sampo (1959)

Seikkailufantasiassa Pohjan akka Louhi kiristää Ilmarisen takomaan rahantekokoneen. Kulttimaineeseen noussut suomalais-neuvostoliittolainen elokuvasovitus Kalevalan Sampo-sikermästä. Ohjaus Aleksandr Ptushko. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. K12 (ahdistus).

Tämä nyt restauroituna ensi kertaa lähetettävä harvinaisuus on kulttuuriteko! Kannattaa ehdottamasti katsoa tai ottaa digiboksiin. Elokuvan tarkempi esittely täältä. 

SANANVAPAUTTA ON TAI SITÄ EI OLE - MULTIKULTISMI-SUOMESSA SITÄ EI OLE

Vuoden alku on ollut kiireistä aikaa kulttuurimarxilaisuuden omaksuneelle apulaisvaltakunnansyyttäjälle, joka tulkitsee poliittisin perustein väljästi muotoiltua pykälää kansanryhmävastaisesta kiihotuksesta. Tuo neuvostoliittolaista lakilogiikkaa noudattava lakipykälä on syyttäjälle siinä mielessä kätevä, että sen avulla voidaan sivuuttaa täysin perustuslaillinen oikeus sananvapaupauteen. Nyt nostetut mielipiderikossyytteet on rakennettu kantelijan ja syyttäjän poliittisesti mielivaltaisen tulkinnan mukaan, joka korostuu erityisesti kansanedustaja Teuvo Hakkaraiselle (ps) eilen (4.1.2016) annetussa ajatusrikostuomiossa.

Muhamettilaisten kannalta ikävän mutta silti varsin totuudellisen tosiasiaväitteen heistä esittänyt Hakkarainen tuomittiin "kansanryhmän vastaisesta kiihotuksesta" 1160 euron sakkohin. Tuomio annettiin siitä huolimatta, että hän oli samassa Facebook-viestiketjussa täsmentänyt kirjoittamaansa yleistä sananlaskua ”kaikki muslimit eivät ole terroristeja, mutta kaikki terroristit ovat muslimeja". Hakkaraisen tuohtumusta ei myöskään huomioitu, vaikka hän oli kirjoittanut päivityksen vain hetki sen jälkeen kun muslimiterroristi oli murhannut rekka-autolla 86 viatonta ihmistä.

Ylen verkkosivujen uutisessa Sananvapautta vai kiihottamista kansanryhmää vastaan? Perussuomalaisten Hakkaraiselle tuomio, Tynkkynen pian käräjille, viitataan toki sananvapauteen, mutta vain apulaisvaltakunnansyyttäjän tulkinnan mukaan:

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen mukaan kansanedustajan sananvapauteen ei kuulu oikeus vihapuheeseen.

Lakia opiskelleena Raija Toiviaisen pitäisi tietää, että Suomen laista puuttuu Yhdysvaltojen lainsäädäntöön hivutettu kulttuurimarxilainen käsite "vihapuhe" (Hate speech). Nyt hän uskottelee kansalaisille, että Suomessa olisi voimassa muka jonkinlainen "vihapuhelainsäädäntö", joka estäisi sanomasta jotain kriittistä kaikista muista paitsi valkoisista.

Yle Watch -blogiin silloin tällöin kirjoittava Mikko Ellilä tiivistää napakasti sen, mistä Hakkaraiselle annetussa mielivaltaisesssa tuomiossa on kyse:

Hakkaraisen ajatusrikostuomiosta on Ylen uutispalstalla taas sellaista orwellilaista keskustelua, että kyllä Suomessa on sananvapaus, mutta siihen kuuluu myös vastuu, ja nyt Hakkarainen joutui nimenomaan vastuuseen sanomisistaan, eikä tämä siis ole mitenkään sananvapauden vastaista.    

Samalla logiikalla voisi sanoa, että kyllä Saudi-Arabiassa saa ihan vapaasti juoda alkoholia, mutta siitä tulee kuolemantuomio, eikä tämä ole ristiriidassa "juomisvapauden" kanssa, koska alkoholinjuojien pitää "kantaa vastuunsa teoistaan".    

Mitä tuollaisille idiooteille voi sanoa? Mistä tuollaisia stalinisteja sikiää?

Ilmeisesti "demokraattiset lakimiehet" ja heitä komppaava punavihreä väki katsoo, että Suomessa on sananvapaus, koska täällä ei ole ennakkosensuuria. Jälkisensuurista he eivät sen sijaan puhu mitään.  Ellilää tuollainen kaksinaamaisuus tietysti korpeaa, jonka hän tuo julki kommentoimalla tätä Iltalehden toimittaja Mikko Virran kommenttia:

Se on jännää kun heti vedetään sananvapauskortti keskusteluun. Tässä ei ole puututtu kenenkään sananvapauteen. Teuvokin saa edelleenkin sanoa mitä haluaa. Sananvapauden mukana tulee vain vastuu. Tuomio on tullut vallitsevan lain mukaan. Ei siinä ole mitään mielivaltaista. Toivoisin näin olevan jatkossakin. Jos voisi neuvoa häntä edes hieman niin kun kerran toimii lainsäätäjänä, ei kannattaisi hirveesti mainostaa tietämättömyyttään asian suhteen. 

Mikko Ellilä vastaa:

Miten joku voi ihan pokkana sanoa tuollaista, että "Tässä ei ole puututtu kenenkään sananvapauteen" ja "Teuvokin saa edelleenkin sanoa mitä haluaa"?! Uskooko joku ihminen ihan tosissaan tuollaiseen orwellilaiseen logiikkaan?!

Kansanedustajan saama tuomio tullee saamaan huomenna jatkoa kun kansanryhmän vastaisesta kiihotuksesta syytetylle entiselle poliisille Olli Sademiehelle luetaan tuomio. Näyttää siltä, että kärjäoikeuslaitos on sisäistänyt nurisematta valtakunnansyyttäjän sananvapautta syrjivän totalitaristisen linjan. 

YLE ILOITSEE KYYJÄRVEN HÖLMÖLÄISISTA

Kolkanlahden ja Kyyjärven vastaanottokeskuksia
johtava Tomi Kuosmanen myhäilee tyytyväisenä
suojattiensa edessä. Hymyyn on syytä, sillä palkan
ja kulut maksaa suomalainen veronmaksaja.

Yle on yrittänyt selittää ulkoeurooppalaisten rähinöinnin Forssassa sekä arkipäiväksi muuttuneen seksuaalisen häirinnän joko suomalaisella rasismilla tai partalasten "sotatraumoilla", mutta puskaradion ja vaihtoehtomedian ansiosta nämä tulkinnat ovat paljastuneet vähintään värittyneiksi, useimmiten pelkäksi valheelliseksi pimitykseksi. Siksi Pasilan toimituksessa on kaivattu epätoivoisesti jotain positiivista kerrottavaa turvapaikkaturismista.

Kuin taivaan lahjana pienen 1300 asukkaan Kyyjärvessä 600 kuntalaista, mukaan lukien kunnan johto, on allekirjoittanut adressin vastaanottokeskuksen lopettamista vastaan sisäministerille. Näin otollista herkkupalaa Yle ei voinut olla käyttämättä ja se lähettikin toimittaja Sanna Savelan tekemään paikan päälle kiiltokuvajuttua monikulttuurin paratiisimaisesta onnesta. Tapaus oli Ylen kannalta niin merkittävä, että asiasta uutisoitiin tänään näyttävästi myös Ylen tv-uutisissa.

Sanna Savelan tuskattuvan pitkässä vetistelyssä Kunta, joka rakastui turvapaikanhakijoihin – "On meiltä pois, jos he lähtevät" afganistalaiset turvapaikan hakijat kehutaan maasta taivaisiin ja jutun lopussa syntyy väkisinkin koominen vaikutelma, että miten ihmeessä kyyjärveläiset ovat tulleet ollenkaan toimeen ennen idän ihmeiden saapumista. Kaikki jutun kuvavalinnat pyrkivät niin ikään alleviivaamaan tätä progandistista narraatiota. 

Uutisjutun ensisijainen tarkoitus ei ole vaikuttaa vastaanottokeskuksen säilymisen puolesta, vaan tehdä positiivinen yleistys muka toimivasta monikulttuurisuudesta. Idelogiaansa kyynisesti ajava Yle näkee kuudessasadassa adressin allekirjoittaneessa kyyjärveläisessä vain joukon hyödyllisiä idiootteja, jotka antavat puoltoäänen koko Suomen muuttamiseksi etniseksi tilkkutäkiksi, jossa suomalaiset ennen pitkää katoavat iäksi. Kansanvaihtoa edistää muukalaisten kuvaaminen siveellisiksi ja moitteettomiksi tulokkaiksi, suoranaisiksi unelmavävyiksi suomalaisten juoppojen sijaan. Kolkanlahden ja Kyyjärven vastaanottokeskuksia johtava Tomi Kuosmanen näkeekin tulokkaissa oman bisneksen lisäksi myös demografisia päämääriä:

Kuosmanen sijoitti Kyyjärven vastaanottokeskukseen vain afgaanimiehiä. Hän uskoi, että afgaanit arvoineen sopisivat hyvin elämään keskisuomalaisessa pikkukunnassa: he ovat aktiivisia, ahkeria ja työteliäitä.

Jokin tässä väitteessä ei nyt täsmää: Jos afgaanit kerran ovat Kuosmasen mukaan uskomattoman fiksua väkeä, niin miksi heidän oma maansa on ollut iät ja ajat kehittymätön sotaisa paskatunkio, josta täytyy tulla kylmään Pohjolaan "rasistien kiusattavaksi"? Vai olisiko sittenkin niin, etteivät he loppujen lopuksi olekaan kovin fiksua ja ahkeraa porukkaa, kun ovat aina tunkemasta sieltä tänne, emmekä me koskaan sinne. Aivan, yhteiskunta koostuu ihmisistä, kuten kirjoitti Mikko Ellilä aikoinaan.

                                                            ***************************


Yle TV1, keskiviikko 7.9. klo 12:35, Kuka kutsui Kokanderin 

3/8. Jenni lähtee Burmasta paenneen Htin perheen avuksi suuren vuosittaisen vesijuhlan järjestelyihin. Hän pohtii Mi Mi Pon, kahden pojan äidin kanssa miten saa teinit kunnioittamaan vanhempiaan. (U) HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.


Yle TV2, keskiviikko 7.9.2016 klo 19:00 , Slummikokelaat 

1/3. Mumbai. Helppoon elämään tottuneet brittinuoret tutustuvat työntekoon maailman rankimmissa slummeissa. Intiassa putkimiesten työolot ja avoviemärit ovat pienoinen järkytys. Tyssääkö työharjoittelu heti alkuunsa? HD Äänitekstitys: suomi.


Yle TV2, keskiviikko 7.9.2016 klo 21:10, Docventures: Esipuinti 

Riku ja Tunna ottavat vastaan vieraat, joiden seurassa katsotaan elokuva World Order. Tämän viikon Docventuresin teemana infosota. Osallistu: yle.fi/docventures. HD


Yle TV2, keskiviikko 7.9.2016 klo 21:20, Docventures: World Order 

Docventuresin neljäs kausi starttaa venäläisellä elokuvalla World Order. Informaatiosodan välineenä toimiva dokumentti esittelee Moskovan mahtimiesten virallista näkemystä maailmanjärjestyksestä ja maailman suunnasta. HD Äänitekstitys: suomi. K12 (väkivalta, ahdistus).

Huvittavaa että kulttuurikommunisti Riku Rantala paasaa Ylessä infosodasta, vaikka Docventures jos mikä on infosotaa räikeimmillään. Rantalan kirjoituksen vasemmistoeetos yhdistettynä lännen rappioliberalismiin ei eroa juurikaan Ylen ahkeraan käyttämien Ulkopoliittisen insitiuutin nato-globalistien lausunnoista. Entinen yleäinen Petri K. Kaivanto kertoo Facebook-sivullaan napakasti mikä Rantalan politikoinnissa mättää:

Riku Rantalan narratiivissa ainakin totuutta on vain silmänlumeeksi. Tällainen kirjoittelu Yleisradion nimissä olisi hyväksyttävää, jos YLE tarjoaisi omien toimittelijoidensa mielipiteinä muitakin näkökulmia kuin tämän Pentagonin, Hillaryn ja USAn sotateollisuuden narratiivinarrauksen. Nythän näin ei ole.

YLE YLISTÄÄ SANANVAPAUDEN VIHOLLISTA JA NATIONALISTIEN VAINOOJAA

Jorma Kalske kuuluu samaan suomalaisvihamieliseen korruptoituneeseen koplaan kuin entinen vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen ja valtionsyyttäjä Mika Illman. Apulaisvaltakunnansyyttäjä 2002-2016 toiminut Kalske on sekä suoraan että linjauksillaan vainonnut maamme toisinajattelijoita ja nationalisteja kuten Petri Peltosta, Olli Heikkilää, Freddy van Wonterghemia, Olavi Mäenpäätä, Anu Palosaarta, Juha-Matti Kärkkäistä, Jussi Halla-ahoa, Markus Janssonia, Mikko Ellilää ja James Hirvisaarta.

Yle julkaisi viikonloppuna verkkosivuilla ylistävän jutun Kova luu Kalske tästä sananvapauden vihollisesta, koska hän on jäämässä eläkkeelle. Kuten Neuvostoliiton kansankomissaarit ja muut Stalinin vainoihin osallistuneet rikolliset, saa myös Kalske viettää rauhassa eläkepäiviään, vaikka hänen monet poliittisesti motivoituneet syytteet ja korruptioepäilyt pitäisi saattaa herran syytettyjen penkillle kansantuomioistuimeen. Lakimies Jaana Pedersen pitääkin Kalskeen ja kumppanien sananvapautta loukkaavia syytteitä ja niistä annettuja tuomioita mielivaltana: 

Kalske ja Illman ovat vain virkamiehiä. He eivät yksin, kaksin tai edes koko valtakunnansyyttäjänviraston kokoonpanolla muodosta eduskuntaa eli tahoa, jolla tässä maassa ainoastaan on oikeus säätää lakeja. Kumpikaan ei toisin sanoen ole saanut Suomen kansalta mandaattia perustuslain muuttamiseen eikä asemaa kansanedustajina eli oikeutta säätää tarkempia säännöksiä lailla. 

Kysynkin seuraavan hyvän ja terävän kysymyksen ja toivon mahdollisimman monen suomalaisen suureen ääneen julkisesti ryhtyvän vaatimaan vastauksia tähän samaan kysymykseen: Kun perustuslaissa todetaan, että tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan ainoastaan lailla, millä oikeudella Kalske, Illman, poliisi tai syyttäjälaitos voisi ylipäänsä antaa ainuttakaan tarkempaa määräystä sananvapauden käytöstä?

Haastattelussa Kalse ei tietenkään kyseenalaista omia toimiaan, vaan pitää päinvastoin entistä tärkeämpänä, että valtiovalta puuttuu kansalaisten poliittiseen ilmaisuvapauteen. Kunnon orwellilaisena vallankäyttäjänä hän pitää eliitin politiikkaa kritisoivaa puhetta "vihapuheena":

 – Maahanmuuttoasioista ja turvapaikanhakijoista mielipiteenvaihto on ollut sosiaalisessa mediassa vilkasta ja sanankäänteet jyrkentyneet ihan tavallisten kansalaisten kielenkäytössä. Mikäli tämä heijastaa laajemmin tuntemuksia suhteessa maahanmuuttajiin, turvapaikanhakijoihin ja vähemmistöryhmiin ylimalkaan, on syytä olla huolestunut, pohtii apulaisvaltakunnansyyttäjä.

Kalske on myös suojellut rikosta niin sanotussa Soneran tietovuotujussa. Oikeustoimittaja Mikko Niskasaari paljastaa jutussaan Kalske, korruption isä? mihin tämä väite perustuu:

Soneran tietovuotojutun, sen jossa Sonera jakoi ihmisten salaisia teletunnistetietoja oikealle ja vasemmalle, yksi haara oli KRP:n ylikonstaapeli Erkka Wilenin tapaus. Hän oli pyytänyt valtioneuvoston turvallisuuspäällikkö Ari Uutista hankkimaan pääministeri Paavo Lipposen autonkuljettajan ja erään toisen henkilön teletunnistetiedot, koska Wilenillä ei ollut mahdollisuutta saada tietoihin käräjäoikeuden lupaa.  

Uutinen hankki tiedot kaveriltaan Soneralta ja luovutti ne Wilenille. Kuten Uutinen kuulusteluissa avoimesti kertoi. Se oli ehdottomasti rikollista touhua, kaikkien kolmen osalta.  

Rikoksen paljastuttua KRP teki Wilenistä ilmoituksen, kuten laki vaatii. Tutkinnanjohtajaksi määrättiin hänen osaltaan VKSV:n luottosyyttäjä, kihlakunnansyyttäjä Tapio Mäkinen Espoon, nykyään Länsi-Uudenmaan syyttäjävirastosta. Mäkinen päätti käden käänteessä ja täysin vastoin näyttöä, ettei Wileniä ole syytä epäillä mistään rikoksesta. KRP oli kuitenkin jääräpäinen ja teki uuden ilmoituksen. Tutkinnanjohtajaa vaihtamalla esitutkinta saatiin tehtyä, syyte nostettiin ja Wilen tuomittiin. 

Juttu hermostutti poikkeuksellisen pahasti VKSV:tä, joka otti omasta aloitteestaan tutkittavaksi Mäkisen toiminnan. Asian käsittely hakkasi kaikki nopeusennätykset, virastolta vei vain 1 kuukausi ja 11 päivää suoltaa päätös, ettei Mäkinen ollut toiminut millään tavalla moitittavasti estäessään poliisirikoksen tutkinnan.

Kalske pesee kätensä poliisissa vellonneeseen korruptioon ja sen omien rikosten peittelyyn kuten Aarnio-jutussa:

– On kyllä hyvin poikkeuksellista ja valitettavaa, että tällaisiin asioihin on jouduttu puuttumaan. Poliisihan on syyttäjän lähin yhteistyökumppani. Ilman poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tutkintaa ei syyttäjä voi operoida. Ja kun tutkinta kohdistuu keskeiseen yhteistyökumppaniin – olkoonkin, että se kohdistuu tiettyihin yksilöihin – niin totta kai se on kiusallista.

Niskasaaren artikkelissa puolestaan kerrotaan, että juuri Kalske itse on vaikuttanut siihen, että poliiisi- ja syyttäjälaitos ovat tänä päivänä niin korruptoituneita:

Jos sieltä haluaa osoittaa yhden syyllisen ylitse muiden, hän on apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske. Kalsketta voi perustellusti nimittää poliisien ja syyttäjien korruption isäksi. Poliisi ja syyttäjä eivät voi syyllistyä niin vakavaan virkarikokseen, että VKSV ja erityisesti Kalske sallisivat sen päätyä esitutkintaan. 

Kun virasto saa poliisilaitokselta tiedon poliisista tehdystä rikosilmoituksesta, se pyytää lausunnon kyseiseltä poliisilta. Sen jälkeen virastoon poliisirikosten tutkinnanjohtajaksi varta vasten palkattu kihlakunnansyyttäjä Heli Haapalehto päättää, yksinomaan epäillyn lausunnon perusteella ja sitä siteeraten, ettei poliisi ole syyllistynyt mihinkään rikokseen. 

Rikosilmoitusta ja sen mukana tulleita todisteita Haapalehto ei edes näe, koska niitä ei Albertinkadun hautaustoimistoon hankita. 

Tämän huijauksen jälkeen valtiosyyttäjät voivat varsin huolettomasti valehdella julkisuudessa, että pääosa poliiseista tehdyistä rikosilmoituksista on täysin aiheettomia. Jos vaikkapa joku toimittaja haluaisi tarkistaa mistä jossain epäillyssä poliisirikoksessa tosiasiassa oli kysymys, alkuperäisen rikosilmoituksen löytäminen on tehty hankalaksi.

Näiden tietojen perusteella toimittaja Merja Niilolan haastattelu asettuu outoon valoon. Yleenä lehdistöä on pidetty vallan vahtikoirana ja kriitikkona, mutta Yle on ollut jo pidemmän aikaa sen räksyttävä puolustaja kansaa vastaan.