IHMISOIKEUSPROFESSORI MARTIN SCHEININ ILOITSEE KUN KANSALLINEN TUOMIOVALTA ALISTUU YLIKANSALLISELLE ELIMELLE

Kansallisen itsemääräämisoikeuden kannalta yhtenä nyrkkisääntönä on toimia aina päinvastaisesti kuin kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin vaatii tai suosittelee. Kun entinen kommunistivaikuttaja puolustaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) Suomen valtiolle eilen langettamaa tuomiota "ihmisoikeusrikkomuksesta", voi olla varma, että kansanvallan ulottumattomissa oleva ylikansallinen pukin sorkka on vilahtanut. Ylen uutisen Professori Suomen ihmisoikeusrikkomuksesta Kauhajoen koulusurma-asiassa: Tämä luo pohjan uudelle eurooppalaiselle standardille otsikossa käy jo selväksi millaisesta globalistisen oikeudenjaon hivutuksesta on kyse.

Tuomion absurdeissa perusteissa Suomen valtion viranomaisten pitäisi tietää etukäteen kuka tavalliselta kansalaiselta näyttävä jokamies tekee seuraavana päivänä joukkomurhan:

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan Suomi rikkoi ihmisoikeussopimuksen toista artiklaa, oikeutta elämään, kun viranomaiset epäonnistuivat suojelemaan etukäteen Kauhajoen koulusurman uhreja.

On totta, että paikallispoliisi saattoi jälkikäteen katsottuna toimia harkitsemattomasti siinä, ettei se senhetkisten tietojen perusteella takavarikoinut tulevalta kouluampujalta asetta pois. Kyse saattoi olla virkavirheestä, josta voi antaa tuomion vain Suomen oikeuslaitos. Asia ei kuulu yhdellekään ylikansalliselle instansille, eikä varsinkaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle, joka käyttää tuomioidensa perusteina kansallisesta lainsäädännöstä irrallaan olevaa abstrakta ihmisoikeuslätinää. EIT:llä ei ole kansainvaltaista demokraattista legitimiteettiä, vaan se toimii pelkästään kalergisen EU:n vipuvartena heikentääkseen kansallisvaltion oikeusjärjestelmää.

Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, miksi juutalainen globalistijuristi Martin Scheinin pitää EIT:n päätöstä "kehitysaskeleena kohti uutta standardia ihmiselämän suojelemisen velvollisuudesta". Scheininille tässä ei ole keskeistä päätöksen sisältö, vaan ylikansallisen elimen mahdollisuus antaa tuomio kansallisvaltiolle ja määrätä epäsuorasti sen lainsäädännöstä ilman demokraattista legitimiteettiä. Ei siis mikään ihme, että hallituksen fanaattisin globaalisosialisti, vihreä sisäministeri Maria Ohisalo, sanoo tviitissään perehtyvänsä päätökseen huolella. 

Tuomion sisältökin tyydytti Scheniniä, vaikka hän juhli enemmän päätöksen instrumentaalista vaikutusta valtion itsemäärämisioikeuteen. Vasemmistoliberaalit totalitaristit ovat aina haaveilleet uppiniskaisen kansan riisumista aseista, eikä Scheinin tee tässä suhteessa poikkeusta. EIT:n päätöksen varjolla hän voi perustella aseiden poisottamista kansalaisilta entistä kevyemmillä verukkeilla:

– Pidän selvänä, että tästä tulee uusi eurooppalainen standardi, milloin poliisin pitää käyttää sellaista keinoa kuin aseen poisotto. Uusi standardi kevyempien väkivallan uhkan tilanteiden varalle, hän sanoo.  

– Aseen pois ottaminen on niin paljon kevyempi keino, että on ehkä hyvä, että siihen tulee lievempi kynnys.

Tuomio oli sen verran mieluisa suomalaisvihamielisenä internationalistina tunnetulle Scheininille, ettei hän tietenkään kannata Suomen valtion valitusoikeutta EIT:n suureen jaostoon:

Ihmisoikeusprofessorin mielestä Suomen valtion ei kannattaisi hakea suuren jaoston ratkaisua., koska EIT:n päätös oli lähes yksimielinen ja myös päätöksenteossa mukana ollut suomalainen tuomari oli tekemässä langettavaa päätöstä.

Scheinin on aivan oikeassa siinä, että "tuomio luo pohjan uudelle eurooppalaiselle standardille". Vaarana nimittäin on, että koronakriisin varjolla edistetyssä EU:n liittovaltiokehityksessä pyritään "harmonisoimaan" myös kansallinen tuomiovalta ja rikoslainsäädäntö eurooppalaisten yhteisstandardien eli EU:n universalistis-sosialistisen mielivallan alaiseksi.

 

YLE KOKI JÄLLEEN VAALITAPPION, NYT PUOLASSA

Nationalismi on voittoisa myös vuonna 2020.

Ylen uutistoimituksen tunnelma on ollut alavireinen sen jälkeen kun Puolan istuva presidentti Andrzej Duda voitti sunnuntaina järjestetyt presidentinvaalit. EU-mielisen keskusta-liberaali Rafał Trzaskowskin puolesta voimakkaasti kampanjoinut Yle elätteli toiveita voiton puolesta vielä viikonloppuna, mutta vaalipäivänä Puolan kansa päättikin äänestää toisin kuin Yle olisi halunnut. Yleisradion ties monesko viime vuosien vaalitappio alkaa olla selvä viesti siitä, etteivät kansat ole halukkaita äänestämään Ylen markkinoimien globalistien puolesta.

Valtion mediamonopolin näkyvin EU-politrukki, pahamaineinen Brysselin morsian Susanna Turunen, sylkee myrkyllistä sappeaan "väärälle voittajalle" tuoreessa mielipidekolumnissaan Puolan presidentti Andrzej Duda voitti jatkokauden täpärästi – pystyykö hän yhdistämään jakautuneen kansan? "Analyysissään" Turunen katsoo etenkin Dudan vaalikampanjan jakaneen maan kahtia, vaikka liberaali Trzaskowski on hyökännyt länsimaisilla rappioarvoillaan aggressiivisesti perinteitä ja kulttuuria ylläpitävää Puolaa vastaan:

Varsovan pormestari tuskin jää kuitenkaan hiljaiseksi. Trzaskowskin nopea nousu laajempaan kansan suosioon antaa oppositiolle varmasti uutta puhtia ajaa muutoksia maan politiikkaan. Vaatimukset avoimemmasta ja liberaalimmasta Puolasta eivät voi kuulua aivan kuuroille korville.

EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen ei edes yritä olla uutisoinneissaan objektiivinen, vaan hän paasaa täysin pidäkkeettä liittovaltioideologiaansa. Tätä varten Ylen johto hänet tehtäväänsä nimittikin. Siksi ei ole myös yllättävää, että Eurooppalainen Suomi ry. valitsi Turusen tänä keväänä ensimmäiseksi Vuoden eurooppalaiseksi Suomessa. Asiasta kertoi Yle uutisessaan Ylen EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen on Suomen ensimmäinen Vuoden eurooppalainen. Jutusta käy ilmi mikä asia on Suomen sijaan lähiten hänen sydäntään:

Susanna Turunen on pitkän linjan EU-toimittaja. Hän työskenteli ensimmäisen kerran Ylen Brysselin-kirjeenvaihtajana vuosina 2007–2012. Sen jälkeen Turunen oli Ylessä EU-erikoistoimittajana, kunnes aloitti jälleen Ylen EU-kirjeenvaihtajana Brysselissä viime syyskuussa.

Edes Euroopan Unionin synnyttämä velkakriisi ja toimettomuus koronaviruksen hoidossa eivät saa Turusta menettämästä luottamustaan EU:n "yhteistyöhön":

– Selkeästi on ollut vaikeuksia löytää yhteistä säveltä siitä, miten tästä selvitään yhdessä eteenpäin. On osoittautunut todeksi, että oikeastaan juuri kukaan ei selviä tästä yksin eteenpäin.

Selkokielellä sanottuna yhdessä eteenpäin meneminen tarkoittaa alistumista pienen epädemokraattisesti valitun Euroopan komission tahtoon. Toisin kuin Turunen uskottelee, eurooppalaista yhteistyötä voidaan tehdä itsenäisten kansakuntien välillä, siihen ei tarvita Brysselissä toimivaa kalergilaista klikkiä, jolla ei ole Euroopan vapaiden kansojen keskuudessa mitään legitimiteettiä. Puolan presidentinvaalien tulos antaakin lisätoivoa kansakuntien Euroopan vahvistumisesta.



                                                        *****************************



TV1, maanantai 13.7.2020 klo 19.00 Historia: Franco - unohdettu diktaattori (12)

1/4. Valtaannousu. Espanjan verinen sisällissota päättyi Francon ja fasismin voittoon. Demokratia vaihtui yhden miehen hirmuvaltaan, jota tukivat Italia ja Saksa. Jopa puoli miljoonaa ihmistä kuoli taisteluissa ja niitä seuranneissa puhdistuksissa. Espanja ei ollut enää entisensä. (U) HD ohjelmatekstitys (suomi) 52 min. Linkki ohjelmaan.

Uusintana lähetettävä nelisosainen (!) sarja Espanjan hallitsija Francisco Francosta on korvikehoitoa niille, jotka tarvitsevat viikottaisen Hitler-annoksensa Ylen Historia-ohjelmasarjasta. Samalla median nukkemestarit voivat puolustaa korruptoitunutta nykydemokratiaa asettamalla sen rinnalle olkiukkoversion espanjalaisesta autoritaarihallinnosta.


Yle Teema, maanantai 13.7.2020 klo 19.00 Aktivismin aika 1/8.

Voiko aktivismi tehdä elämästä merkityksellistä? Julieta Cederlöf alkoi protestoida lukionsa natsihenkisiä töhryjä vastaan. Hän huomasi, että taistelu rasismia vastaan teki hänen olonsa hyväksi. (U) HD ohjelmatekstitys (ruotsi) 29 min. Linkki ohjelmaan.

Pikkusieluisen tosikkomaisen ruotsalaissarjan tekijät ja haastateltavat uskovat ihan vakavissaan, että sosiaalidemokraattisten valtavirta-arvojen ajaminen olisi muka jotain "aktivismia", ellei peräti kapinallisuutta "systeemiä vastaan". Harvoin sitä tuleekaan nähtyä tällä tavoin järjestelmälle uskollista konformismia kuin tässä sarjassa.

Sarjan ensimmäisessä jaksossa esitelty Julieta Cederlöf on värillinen muukalainen, jolla on selvä etninen intressi käydä valtion ja koulun avulla sotaa ruotsalaisia kansallismielisiä eli "natseja" vastaan. Jaksossa esitetyt puheet itsekkyyden tuomitsemista ovat koomisia kun tietää Cedelöfin ajavan oman etnisen ryhmänsä etua samalla kun siivestää ruotsalaisten kustannuksella.

Cederlöfin "aktivismin" taustalla on äärivasemmistolaisten ja nationalistien välinen joukkotappelu Kärrtorpin asemalla joulukuussa 2013. Suomessakin asiasta kerrottiin valheellisiin ruotsalaislähteisiin vedoten rähinän puukottajan olleen "natsi", vaikka tekijä oli tunnettu äärivasemmistolainen vankilakundi. Mediavalhe oli sarjassaan niin törkeä, että jopa Julkisen Sanan Neuvosto antoi MTV3:lle virheellisestä uutisoinnistaan langettavan päätöksen toukokuussa 2014. Ruotsin propagandatiiviillä valtamedialla ei tällaista vaaraa ole ollut, vaan siellä valheet elävät edelleen omaa elämäänsä virallisena totuutena.


TV1, maanantai 13.7.2020 klo 21.35 Perjantai-dokkari: Btw, mä en oo tyttö

12-vuotias Mesi, 14-vuotias Mika ja 5-vuotiaan Neean vanhemmat kertovat translapsen elämästä. Ohjaaja Sean Ricks. HD ohjelmatekstitys (suomi) 10 min. Linkki ohjelmaan (vain suorana).

Jo lapsille syötetty pähkähullu trans-ideologia on sitten valtavirtaa Ylessäkin. 

TOIMITTAJIEN PEPPUKIVUN TÄYTEISET PÄIVÄT: BRITANNIA JÄTTÄÄ EU:N JA TRUMPIN SYYTTEET KAATUMASSA JÄLLEEN

Valtavirran toimittajat eivät ainoastaan palvele maksavaa isäntäänsä, vaan he ovat itsekin omaksuneet globalisaation "voittajien" antinationalistisen asenteen. He eivät enää kerro asioista niin kuin ne ovat vaan niin kuin he toivoisivat niiden olevan. 

Kun kansallismielinen Lega-puolue lisäsi vajaa viikko sitten Pohjois-Italian Emilia-Romagnassa  pidetyissa paikallisvaalessa kannatustaan 15 prosenttia ja vasemmisto menetti samalla paikkoja, Yle tulkitsi tämän populistipuolueen tappioksi. Ylen punavihreän toimittaja Jenna Vehviläisen analyysissä Italian Sardiiniliike laittoi kampoihin oikeistopopulisteille – Salvini hävisi paikallisvaalit Lega-puolueen tappiona pidetään sitä, että vasemmisto pystyi hupenevasta kannatuksestaan huolimatta pitämään niukasti enemmistönsä. Pienessä ovat toimittajien ilon aiheet nykyään. Huvittavinta mielipidekirjoituksessa on se, kuinka valtamedian prostituutti panee toivonsa demokraattisia oikeuksia halveksuvalle ulkoparlamentaariselle häirikköjoukolle.

Toimittajien lapselliselta mieliharmilta ei voinut välttyä viime yönä kun Iso-Britannia erosi vihdoin ja viimein Euroopan Unionista. Yle tv 1:n viime öinen Brexit-lähetys olikin suurta tahattoman komiikan ilotulitusta kun kaikki toimittajat ja tarkoin valitut asiantuntijat surkuttelivat Britannian EU-eroa. Jo heidän kasvonsa ja ilmeensä kertoivat kärsimyksen täyteisistä unettomista öistä asian tiimoilta. 

Silmiinpistävintä lähetyksessä oli se, että kaikki toimittajat Ylen studiossa, Helsingin yöelämässä, Brysselissä, Lontoossa, Edinburgissa ja Pohjois-Irlannin Londonderryssä olivat naisia. Myös studioon raahatut "asiantuntijat" olivat enimmäkseen naisia kuten Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen ja Vihreiden tuore EU-meppi Alviina Alametsä. Kummallisen naisituksen taustalla lienee joku statement, jolla kai haluttiin hieroa valkoisen nationalistisen heteromiehen naamaa. Naisvieraiden lisäksi studioon kutsutut Helsingin yliopiston asiantuntijat olivat arvattavasti fanaattisia EU-federalisteja. 

Ylen studiossa ei kuultu ainuttakaan kritiikkiä EU:n tominnasta ja perusteista, vaan kaikesta syytettiin Britannian "tyhmää eropäätöstä". Mielipahaa on yritetty lieventää myös pahantahtoisilla kirjoituksilla, joissa toivotaan Britannian kärsivän erostaan. Yksi niistä on Ylen Lontoon kirjeenvaihtaja Pasi Myöhäsen aamun synkkinä tunteina naputeltu itkuinen avautuminen  Analyysi: Vapauden hurmaan herännyt brexit-Britannia voi pian kaivata EU-kahleitaan – maailmankaupan jätit voivat tarjota yksinäiselle kylmää kyytiä.

Jotta EU:sta eroamista ei tapahtuisi jatkossa, globalistit panevat toivonsa sille, etteivät jäsenmaat voisikaan enää halutessaan jättää unionia. Tällaista linjaa on ajanut pitkään Brexit-sopimuksen yksi neuvottelijoista, entinen Belgian pääministeri Guy Verhofstadt. Hän sanoi puheessaan, että EU:ta on uudistettava siten, ettei unionista voisi enää erota. Hän perusteli vaatimustaan sillä, että ”Euroopan maat ovat menettäneet suvereniteettinsa pitkä aika sitten”. Sittemmin Verhofstadt jyrkensi näkemystään unionin parlamentin keskustellussa, jossa hän asettui avoimesti poikkiteloin koko kansallisvaltion ideaa vastaan, koska "jäsenmaiden suvereniteetti on aikoja sitten mennyttä". Hän myös vaati, että EU-kansalaisten pitäisi yksinkertaisesti hyväksyä tämä tosiasiana.

Verhofstadt on kieltämättä oikeassa siinä, että EU-mailla ei ole enää suvereeniteettiä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kyse olisi lopullisesta olotilasta jota ei voisi muuttaa esimerkiksi eroamalla unionista. Belgialaispoliitikon tavoitteena onkin, että suvereeniteettiä ei voisi saada takaisin – siksi hän hän haluaa  EU-eroamisen olevan yhtä mahdontonta kuten irtaantumisen Neuvostoliitosta.

Brexit-huuman keskellä on syytä muistaa, ettei Britannia pääse eroon suurista rakenteellisista ongelmistaan, jotka johtuvat koko läntisen maailman hallitsevasta vasemmistoliberaalista hegemoniasta. Iso-Britannia on edelleen Ango-sionististen globalistien peukalon alla, mikä näkyy jo siinäkin, että saarille muuttaa aina vain lisää kehtysmaiden värillisiä. Euroopassakaan mikään ei muutu, vaan kansanvaihdon idelogisena pohjana etenevä Kalergi-suunnitelma etenee vihamielisen eliitin aikataulun mukaisesti. Tarvitaan siis paljon suurempia muutoksia kuin pelkkä EU:sta eroaminen.

                                                          *********************


Donald Trumpin viimeaikainen anglo-sionistinen sekaantumispolitiikka Lähi-idässä on ollut monelle itsenäisten kansojen puolustajille valtava pettymys. Silti Trumpissa on pakko olla rahtunen hyvääkin, niin paljon valtamedian "liberaalit" (lue: sosialistit) toimittajat häntä vihaavat, tekeepä hän mitä hyvänsä.

Viimeisin toimittajien alkoholismia lisäävää uutinen kuultiin tänään kun Yhdysvaltain senaatti käytännössä torppasi alkuunsa demokraattien vehkeilevän virkarikosyytteen. Pettynyt Yle kertoo asiasta niukkasanaisessa tiedotteessaan USA:n senaatti äänesti: Ei uusia todistajia tai todisteita Trumpin virkarikosoikeudenkäyntiin. 

ONKO HOLOKAUSTISTA TULLUT VIRALLINEN USKONTO MYÖS SUOMESSA?

"Mitä tänään koulussa opit, poika pellavapäinen?"

Jo viime viikosta lähtien Yle on pohjustanut jatkuvilla holokausti-tarinoillaam tänään pidettävää Auschwitzin 75-vuotismuistojuhlaa. Läntisten globalistien yhteiseksi uskonnoksi viime vuosikymmeninä noussutta holokaustikulttia juhlistetaan Puolan Auschwitzissa, jonne on kokoontunut huomattava määrä Euroopan ja Yhdysvaltojen poliittista eliittiä. Edellisvuosien tapaan Yle esittää pömpöösin epäjumalanpalveluksen suorana televisiosta: Eloonjääneet muistelevat Auschwitzissa, keskitysleirin vapauttamisesta 75 vuotta – katso suora lähetys muistotilaisuudesta klo 16.30.

Kuin varkain suomalaisille vieras holokaustikultti on hiipinyt virallisen Suomen muistotilaisuuksiin. Esimerkiksi eduskunnassa hiljennyttiin tänään "vainojen uhrien muistopäivän" vuoksi. Lisäksi Arkadianmäellä pidettiin iltapäivällä Holokausti, antisemitismi ja ihmisoikeudet -seminaari ja Säätytalolla "kansallinen Holokaustin uhrien muistopäivän juhla". Tällaisia palvontamenoja ei tunnettu vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mutta jotenkin ne ovat nyt livahtaneet EU-Suomen viralliseen protokollaan kansalaisilta kysymättä. Muistelu tuntuu sitäkin irvokkaamalta kun tiedetään, että Neuvosto-kommunistien murhaamien kymmenien tuhansien suomalaisten muistoa ei kunnioteta virallisessa muistotilaisuudessa eduskunnassa saati että Yle lähettäisi siitä vielä suoran lähetyksen koko kansalle.

Histioriantulkinnan yksioikeudella hallitseva nomenklatuuria tulee muistelemaan Holokaustia™ jatkossa entistä enemmän, sillä asialle on varattu vuosikalenterista lisää muistopäiviä, joita valtamedia voi nostaa pinnalle. Tämä on tärkeää kreivi Couldenhove-Kalergia arvostaville globalisteille, jotka haluavat tehdä historiapolitiikkaa holokaustin sankitioidulla tulkinnalla. Kansojensa syvimmistä intresseistä vieraantuneiden poliitikkojen, kulttuurivaikuttajien ja historioitsijoiden tavoitteena on rinnastaa nykyinen populismi ja ulkomaalaisinvaasion vastaisuus holokaustin dynamiikkaan. Tosiasiat puhuvat kuitenkin sen puolesta, että kunnollinen rajanvalvonta nimenomaan estää uuden "holokaustin" syntymisen kuten Sarastus-verkkolehden artikkelissa todetaan:

Niin sanotun holokausti-tiedotuksen viitekehyksessä eurooppalaisten kansakuntien täysin legitiimi halu säilyttää oma etninen identiteettinsä ja kulttuurinsa tulkitaankin kansanmurhaavana toiveena Toisia vastaan, jotka eivät ole viedä edes päässeet maan rajojen sisälle. Syyllistämisen tarkoitus ei siis ole vain indoktrinoida kansalaiset hyväksymään jo maahan päästettyjä etnisiä kilpailijoita, vaan tämän lisäksi suomalaisten pitäisi sisäistää ajatus, että pelkkä halu vastustaa tänne vielä saapumattomia miljoonamassoja merkitsee symbolista askelta kohti uutta holokaustia. Kun monikultturismin kannattajat pyrkivät rinnastamaan maahanmuuton kriitikot natseihin, tarkoittaa se heidän logiikallaan sitä, että kansainvaelluksen vastustaminen on sukua kansallissosialistien poissulkevalle ajattelulle, jonka kannattamisesta ”ei ole pitkä matka holokaustiin”. 

Havaitut tosiasiat puhuvat kuitenkin sen puolesta, että vain maahanmuuttovastaisuus voi estää uuden ”holokaustin”, koska näin estetään isäntämaan kustannuksella omaa intressiä ajavien vieraiden populaatioiden syntymistä Eurooppaan. Haaveelliset puheet kulttuurien yhteiselosta ja maailmankylästä saman maantieteellisis-kulttuurisen alueen sisällä eivät kestä kansojen kohtaamisessa havaittua lainalaisuutta, jossa itsetietoisimmat ja sikiävimmät populaatiot pyrkivät assimiloimaan heikommat.

Transatlanttisena vehkeilijänä tunnettu presidentti Sauli Niinistö viittaa tietenkin kintaalla näille tosiasioille ja hokee rasismi-antisemitismiä kuin mikäkin puberteettinen Antifa-tyttö. Tämä käy selväksi tuoreessa Ylen uutisessa Presidentti Niinistö näkee merkkejä antisemitismin ja rasismin kasvusta Suomessa: "Natsilippuja heiluu", jossa Niinistö kommentoi asiaa toimittajille Auschwitzin muistojuhlassa Puolassa. Uutisessa viitattiin myös Turun synagogaan ja katoliseen kirkkoon tehdystä vandalismista viime päivinä:

Turun synagoga töhrittiin punaisella maalilla viime yönä. Presidentin mukaan kyse on laajemmasta rasismista. Niin rasismin kuin antisemitismin kasvu on huolestuttavaa ja ne ovat ilmiöinä hyvin lähellä toisiaan, hän sanoo.  

– Todellakin näin näyttää Turussa käyneen ja Tampereellakin lippuja on poltettu. Se on hyvin huolestuttavaa. Miten siihen sitten voidaan puuttua? Meillähän on oikeuslaitoksessakin asiaa käsitelty, se on hyvä. Minullakin on tarkoitus asiasta vielä puhua, presidentti Niinistö sanoo.

– Natsilippuja heiluu ja nyt tämä Turun tapahtuma, ne ovat selviä osoituksia siitä, että meillä on tälläisiä henkilöitä.

Niinistö näyttää etukäteen päättäneen, että syyllinen on yksiselitteisesti "kabaali äärioikeisto". Kuitenkin Turun tapauksessa veriroiskeita jäljittelevä vandalismi tuo väistämättä mieleen äärivasemmiston häiriköintityylin, josta juutalaiset sanovat itse kärsineensä eniten. Sopivasti valittu ajankohta saa syylliset näyttämään tietenkin "äärioikeiston" tekoselta. 

Kolmas ja neljäskin vaihtoehto on olemassa, mutta niitä media ei luonnollisesti halua pohtia ääneen. Turussakin on kasvava muslimiväestö radikaaleineen, joten sieltä suunnalta voisi odottaa jotain tuollaista. Sikäli ironista, että Turussa juuri juutalaiset kaupunginvaltuutet kuten Ruth Hasan (SDP) ovat edistäneet kehitysmaiden (l. muslimimaiden) maahanmuuttajien asiaa. Neljäs vaihtoehto on epätodennäköisin, vaikka esimerkiksi Yhdysvalloissa melko yleinen: juutalaisaktivistit vandalisoivat omia paikkojaan saadakseen julkista sympatiaa asialleen.

Hallitseva holokaustiteema on houkutellut myös Ylen toimittaja-apparatsikkeja halvan moralismin saaliinjaolle. Esimerkkinä tästä on Roope Lipastin olkiukkoja täynnä oleva kolumni Kun muut pelottavat. Kirjoituksen perusteella on vaikea päätellä teeskenteleekö Lipasti tietämätöntä vai onko hän todella se massojen perus-Pena, jonka tietämys juutalaisten historiasta on raavittu kokoon Ylen historiadokumenteilta ja peruskoulun historian tunneilta:

Historiallisesti ehkä se juuri onkin syy. Juutalaiset ovat keskimäärin olleet paljon menestyneempiä kuin mikään kantaväestö missään – siitä kertoo osaltaan esimerkiksi se, että Nobel-palkinnon saajissa he ovat erinomaisen yliedustettuja määräänsä nähden. Menestyksen takana on oppineisuus ja menestys puolestaan pakkaa herättämään kateutta. Kun he vielä ovat perinteisesti olleet rauhaa rakastavia – tämä ei ehkä nyky-Israelissa aina toteudu – niin heistä ei ole ollut vastusta tämän maailman kiusanhengille. Tästä on Euroopan historia 1200-luvulta lähtien esimerkkejä pullollaan.

Tällaiset yksipuoliset filosemiittiset purkaukset ovat melko yleisiä lukeneistossa, jossa kuvitellaan intellektuaalisen statuksen nousevan palvomalla juutalaisia ja samaistumalla sen kärsimyksiin (joiden todellisia syitä he eivät kestäisi tarkastella). Jos Lipasti viitsisi perehtyä juutalaisen historian pimeään puoleen samalla intensiteetillä kun hän löytää vikoja kristillisen Euroopan perinteestä, voisi edellinen lainaus olla paljon monipuolisempi ja siten totuudenmukaisempi.

Lipasti voisi tutustua vaikkapa professori Kevin MacDonaldin juutalaisten evolutiivista selvitymisstrategiaa tarkastelevan tutkimussarjan kolmanteen osaan The Culture and Critque (vol 3, 1998). Sen pääteesi on, että tavoitellessaan omaa etuaan juutalaiset ovat tietoisesti pyrkineet heikentämään ei-juutalaisten etua. Kirjassa kuvataan mitä eri keinoja juutalaiset ovat käyttäneet kautta historian selviytyäkseen ja mikä vaikutus heidän toiminnallaan on ollut eurooppalaisiin ja erityisesti Amerikan eurooppalaisiin. Ei ole mikään salaisuus, että juutalaiset radikaalit ovat olleet johtavissa asemissa kaikissa niissä vasemmistohenkisissä "vapautusliikkeissä", joilla on murennettu eurooppalaisten voittoisaa itsetietoisuutta. Siksi on ymmärrettävää miksi Lipastin kaltaiset tärähtäneistön edustajat arvostavat varsinkin liberaalijuutalaisia eräänlaisina oppi-isinään.

MacDonaldin mielestä on selvää, että älykkyydellä, uutteruudella, tietoisuudella omasta identiteetistä ja sisäryhmän tuella on ollut merkittävä osa juutalaisten taloudellisessa menestyksessä. Olennaista tässä on MacDonaldin mukaan se, kuinka juutalaiset toimivat intellektuaalisilla ja kulttuurisilla alueilla, jotka tukevat heidän etujaan. Suurin osa mitä juutalaiset ovat tehneet intellektuaalisesti ja sosiaalisesti voidaan ymmärtää keinoina tätä päämäärää varten. Mitä tahansa syitä esitetäänkään tietylle juutalaisten keksimälle idealle tai toiminnalle, niin lähes pelkästään sen tarkoitus on ollut vähentää Amerikan ja Euroopan valkoisten valtaa. 

Miksi juutalaiset pyrkivät tähän päämäärään? Evoluution näkökulmasta katsottuna MacDonald näkee sen puhtaasti sisäryhmän kilpailuna resursseista ulkoryhmiä (ei-juutalaisia) vastaan. Toisin sanoen ryhmä ihmisiä pyrkii omaan hyvinvointiin ja etsii sitä omaksi edukseen. Kristillisten sionistit ja naiviit liberaalit tietenkin kuvittelevat, että juutalaisten etu olisi sama kuin valkoisten eurooppalaisten. 

Huvittavinta Lipastin tekstissä on se kuinka hän moittii "ksenofobeja" liiallisista yksinkertaistuksista, mutta palauttaa itse yhteiskunnalliset intressiriidat  pelkäksi "hyvän" ja "pahan" väliseksi moraaliseksi ja yksilöpsykologiseksi syyksi. Arvatenkin on selvää ketkä hänen rautalankamallissaan ovat "pahojen" ja ketkä "hyvien" puolella.

                                                              *********************


Yle TV1, maanantai 27.1.2020 klo 21.00, A-studio

Onko nykymaailma unohtanut Auschwitzin kauheudet? A-studiossa Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik. Masennuslääkkeitä käyttää yli puoli miljoonaa suomalaista. Tunnetaanko lääkkeiden riskejä riittävästi? Studiossa psykiatrian professori Erkki Isometsä Helsingin yliopistosta. Selvitäänkö ilmastonmuutoksesta ilman lisäydinvoimaa? Vieraina europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr./EVA) ja Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Juontajana Heikki Ali-Hokka #yleastudio 45 min.

Linkki ohjelmaan.

Juontaja Heikki Ali-Hokka kysyi lähetyksessä juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornikilta, mitä antisemitismin estämiseksi voitaisiin tehdä. Nadbornik ehdotti ratkaisuksi nettisensuuria. Tämä on ymmärrettävää, sillä toisin kuin valtamediassa, netistä löytyy myös ikäviä tosiasioita juutalaisista.

Keskustelussa antisemitismin takana nähtiin vaikuttavan vain äärioikeiston, vaikka Suomessakin suurin osa härinnästä tulee pääasiassa äärivasemmiston ja muslimien suunnalta. Tätä ei tietenkään voinut kertoa, koska se ei kuulu asian viralliseen narraatioon.

                                                              *********************


Tänään mediassa on myös muisteltu helikopterionnettomuudessa Yhdysvalloissa kuollutta "koripallolegendaa" kuten uutisessa Yle paikalla Los Angelesissa: Kobe Bryantin kuolema turrutti kaupungin kollektiivisesta surusta – kyyneleet virtasivat suurella muistoalueella. Lukuisten uutisjuttujen perusteella valkoisten asiankannattajamiesten ja viidakkokuumetta potevien naisten ylistys typerän pallopelin pelaajalle ylittää kaikki kohtuullisuuden rajat. Eräs korneimmista kiiltokuvajutuista on Ylen verkkosivuilta löytyvä fanikirjoitus Kobe Bryantin suomalainen luottohuoltaja muistelee ystäväänsä paitsi armottomana kilpailijana myös rakastavana perheenisänä: "Tyttärensä olivat hänelle kaikki kaikessa".

Kritiikittömien uutisjuttujen perusteella "koripallolegendasta" on pelkästään hyvää sanottavaa. Hän oli hieno ihminen ja neljän lapsen rakastava isä. Sekä valkoisen naisen väkivaltaisesti raiskannut mies. Ai niin, tätä tietoa ei löydykään Suomen tiedotusvälineistä, mutta mustan raiskaajan tapauksesta kirjoitettiin paljonkin Yhdysvalloissa kuten tässä New York Postin jutussa ja Los Angeles Timesissä. 

Mutta eipä anneta totuuden häiritä hyvää pyhimystarinaa. Tietenkin siinä tapauksessa, jos lento-onnettomuudessa olisi kuollut valkoinen jääkiekkoilija ja tätä olisi syytetty raiskauksesta, ei media yhdessä Me too -rääkyjien kanssa olisi sitä unohtanut toisin kuin suojavärisen Bryantin kohdalla.

YLEN TYHMÄT INTERNATIONALISTIT

Ensin EU juhli, sitten tuli krapula. Kuvassa
Jean-Claude Juncker.

Yhtenäisen kahvinruskeasta kuluttajamassasta haaveilevat kalergisti-globalistit pyrkivät imartelemaan hyödyllisiksi idiooteiksi katsomaansa koulutettua keskiluokkaa väittämällä internationalistien olevan kaikessa suhteessa sitä fiksuinta väkeä. Toistaalta tuo sama klienteeli soimaa nationalisteja tyhmiksi, koska nämä eivät jostain syystä suostu luovuttamaan kotimaitaan kleptoparasitismia harjoittaville rotumuukalaisille. 

Rappiollisen EU-eliitin viimeisin alatyylinen kommentti kuultiin ei niin yllättäen Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker suusta. Viinahuuruissaan sihissyt Juncker eritti myrkyllistä sappeaan kutsumalla nationalisteja vähä-älyisiksi uutiskanava CNN:lle antamassaan haastattelussa. Asiasta kertoi Yle verkkosivujensa uutisessa Juncker CNN:lle: "Tyhmät nationalistit" ovat uhka Euroopan solidaarisuudelle. Siinä seniili nappomies toisti jälleen kerran gloobalikommunistisen horinan kehitysmaiden ylijäämäväestön elättämisestä ja Eurooppaan päästämisestä:

– Nämä populistit, nationalistit, tyhmät nationalistit ovat rakastuneita omiin maihinsa. He eivät pidä niistä, jotka tulevat kaukaa. –– Meidän tulee olla solidaarisia niille, jotka ovat meitä huonommassa tilanteessa.

Vain omahyväisyytensä liejussa kieriskelevät näennäisliberaalit "Hyvät ihmiset" voivat sanoa jotain näin raivostuttavan tyhmää ja vastuutonta. Jos Junckerin kaltaiset hyväkkäät pysähtyisivät edes hetkeksi pohtimaan utooppisten houreidensa peruuttamattomia seurauksia, he saattaisivatkin kutsua tyhmiksi niitä, jotka tuijottavat takaisin peilistä. 

Ikävä kyllä nämä 1960-lukulaisen hengen täyttämät hyväkkäät ovat rakastuneita sateenkaariunelmiinsa siinä määrin, että he ovat sokeita loputtomalle kehitysmaalaisten maahanmuutto-armadan seurauksille. Kloonatun sukupolven riemuidiooteille on tyypillistä, että he vastuuta korostavista ilmastopuheistaan huolimatta eivät välitä tippaakaan tulevien eurooppalaisten sukupolvien selviytymisestä ja maanosamme todellisesta ekotaseesta. Mikäli he välittäisivät, he puuttuisivat ennaltaehkäisevästi väestöräjähdykseen ja kansainvaelluksiin, koska ne ovat tuhoisia eurooppalaiselle kulttuurille, etniselle omaleimaisuudelle, ilmastolle ja luonnon kantokyvylle. Itseään nokkelina pitävät internationalistiset lampaat ovat toden totta saaneet Junckerista oman puhemiehensä.

Junckerin jaaritukset Brexitistä olivat myös odotetun kaltaisia. Kommenteillaan hän vain vahvistaa valtamedian syöttämää yksipuolista tarinaa, jossa Brexitin jatkuva viivästyminen johtuisi pelkästään Iso-Britannian EU-vastaisten voimien jääräpäisyydestä:

– Olen kyllästynyt, koska odottelemme vain seuraavaa jatkoaikaa. En pidä siitä, että briteille tuntuu olevan tärkeämpää saada uusi pääministeri kuin saada aikaan sopu.

Tosiasiassa EU ei itse halua sopua, vaan se pyrkii tekemään Iso-Britannian erosta mahdollisimman hankalan, kalliin ja viivytetyn. Kaiken tämän vehkeilyn ja venkoilun takana ei ole muuta kuin hinku antaa muille EU-eroa harkitseville maille varoittava esimerkki.

Brexit-sotku oltaisiin voitu välttää sillä, että EU olisi alun perin pyrkinyt luomaan kansalaisten tahdon mukaisen itsenäisten kansojen Euroopan, jolla on yhteinen puolustus USA:n ja (Neuvosto-)Venäjän imperiumeja vastaan. Neither Washington nor Moscow, mutta eihän tämä käy kreivi Richard Coudenhove-Kalergin oppeja kannattaville isänmaattomille globalisteille ja heitä seuraaville keskiluokkaisille liberaaleille hölmöille.

                                                   ***************************************

Yle TV1, torstai 23.5.2019 klo 19.00 Eurooppa kuohuu 

3/3. Välimeren yli Eurooppaan pyrkivien satojen tuhansien pakolaisten joukko jakoi Euroopan. Itä-Europan maat kieltäytyivät vastaanottamasta pakolaisia. EU Saksan johdolla oli toista mieltä: Angela Merkel uskoi Saksan selviävän, Ranskan Francois Hollande piti kiinni kiintiöistä. T: Brook Lapping / BBC. HD 60 min

Kaikkien muiden paitsi tavallisten brittien hallussa oleva (((BBC))) selittää Eurooppaan kohdistuvan muukalaisinvaasion johtuvan sotien synnyttämästä pakolaisuudesta. Mainitsematta jää, että EU:n johtajat ja taustavaikuttajat ovat toimillaan edistäneet hyvinvointiturismia Eurooppaan. Linkki ohjelmaan täältä.

Yle Radio 1, keskiviikko 22.3.2019 klo 13.02. Naisasiatoimisto Kaartamo & Tapanainen

Linkki ohjelmasarjaan.

Miltä tuntuu, kun uupuu rakastamassaan työssä? Yhä useampi nainen uupuu työelämässä. Sarjakuvataitelija ja -opettaja Johanna Rojola kertoo, miltä tuntuu, kun ei enää jaksa tehdä unelmiensa työtä. Millainen identiteettikriisi burn outista seuraa? Miten meidän pitäisi muuttaa työelämää, ettei se sairastuttaisi meitä? Kirjailija Tiina Piilola on tutkinut Kalevalan naisia. Ovatko kansalliseepoksemme naiset vahvoja vai uhreja? Mitä me voimme oppia Ainolta tai Louhelta? Puhumme myös siitä, miksi naisen tissit eivät kuulu naiselle, vaan kaikille muille, jotka niitä katsovat. Entä onko pakko ryhtyä metsästämään omia salakiharoitaan, vaikka ei huvita?

Tälläinen kulttuurimarxilainen punamädätys on pyörinyt Yle Radio 1:ssä jo vuoden alusta asti. Hämmentävää, että nämä vaginamonologit ovat päässeet Yle Watchin seulan läpi. Siksi asia pitääkin korjata tässä ja nyt.

Vaikka feministit väittävät olevansa yhteiskunnassa haastajia, he ovat tosiasiassa pienen klikin muodostama hegemoninen valtavirta, joka määrittää julkisuudessa mikä on oikeudenmukaista ja mikä ei.

Tästä huolimatta tämän uuden valtiouskonnon ylipapit julkeavat väittää olevansa kaikkien naisten edustajia, koska naiset ovat muka jo lähtökohtaisesti sorrettuja. Erikoista, että nämä sorrettujen puolesta puhujat saavat valtion varoin tehdä propagandaa omasta agendastaan, toisin kuin "hallitsevaa" patriarkaattia edustavat mieasiamiehet kuten Henry Laasanen. Jahka YW tutustuu ohjelmaan tarkemmin siitä tullaan kirjoittamaan vielä lisää. 

FACEBOOKIN PELKÄSTÄÄN VALKOISIA SYRJIVÄN SANANVAPAUDENRIISTON MOTIIVIT

Somemonopoli Facebook ilmoitti tällä viikolla poliittisesti ja etnisesti syrjivästä päätöksestään kieltää kaiken valkoisten identiteettitä tukevan ja puolustavan viestinnän yhteisöpalvelussaan. Asiasta kertoi myös Yle uutiset verkkosivujen jutussaan Facebook kieltää valkoista nationalismia ja separatismia tukevan sisällön:

Facebook on ilmoittanut kieltävänsä valkoista nationalismia ja separatismia kannattavat sisällöt alustoillaan. Facebook kertoo uutisblogissaan , että ensi viikosta lähtien yhtiö alkaa kitkeä valkoista nationalismia ylistävät, kannattavat ja esittävät sisällöt niin Facebookista kuin Instagramista.

Valkoisten nationalisteihin liitetty "vihapuhe" tarkoittaa kirjaimellisesti sitä, että valkoiset haluavat säilyttää olemassaolonsa. Siksi onkin syytä kysyä, kuka tässä oikeastaan vihaa ja ketä? Juutalaisjohtoisen Facebookin vasemmistoliberaalien ja sionistien täytyy vihata täysin palkein valkoisten säilymistä, koska haluavat näin fanaattisesti tukkia eurooppalaisperäisten ihmisten asiaa puolustavien suut. Valkoisten kannalta on ikävää, että myös muut Internetin jätit kuten Google/YouTube, Wikipedia, Yahoo!, My Space, eBay ja PayPal (estää nationalistien maksuliikenteen) ovat kiistattomasti sellaisten juutalaisten hallussa, jotka vastustavat kiihkeästi valkoisten etnonationalismia. 

Se sensuuri johon Facebook nyt ryhtyy on lainattu suoraan jälkimarxilaisten oppikirjasta. Repressiivisenä toleranssina tunnetun tukahduttavan suvaitsevaisuuden pääperiaate on, että vasemmistoliberaaleille ideaaleille vastakkaisia ideoita ja käsityksiä ei suvaita. Sattumoisin tätä strategiaa on saarnannut pitkään Facebookin omistaja Mark Zuckerbergin sisko Donna Zuckerberg. Viime marraskuun Yle uutisten jutussa Tutkija Donna Zuckerberg: Valkoisen ylivallan ja naisvihan lietsojat yrittävät omia antiikin klassikot kulttuurisotansa aseeksi Princetonin yliopistossa antiikintutkija ehdottaa sosiaalisen median keinoksi taistella ei-vasemmistolaisia totuuspuhujila vastaan riistämällä niiltä julkaisukanavat. Haastattelun perusteella Mark Zuckerberg on kuunnellut tarkkaan mitä hänen siskollaan on sanottavana:

Mitä sitten voi tai kannattaa tehdä, jos on huolissaan naisvihan, rasismin ja äärinationalismin leviämisestä netissä – esimerkiksi sellaisissa palveluissa kuin Zuckerbergin veljen Mark Zuckerbegin perustama Facebook? Donna Zuckerbergin mielestä yksi relevantti keino on vaientaminen. Keskeisimmiltä vihanlietsojilta voi viedä alustan alta. 

– Sosiaalinen media on mahdollistanut sen, että nämä yhteisöt ovat kasvaneet ja vahvistuneet nopeasti mittasuhteisiin, jotka eivät aiemmin olleet mahdollisia. Kun keskeinen peluri estetään vaikka Twitteristä, niin hän saattaa tietysti siirtyä [äärioikeiston suosimaan sosiaaliseen mediaan] Gabiin, mutta on sekin parempi. Ei tilin sulkeminen tietenkään saa heitä lopettamaan vihan levittämistä. Kun vihanlietsojien kirjoja on lakattu myymästä Amazonissa, tai heidän YouTube -toimintaansa tai muita somekanaviaan on suljettu tai rajoitettu, tulee toiminnasta vaikeampaa.

Koko kieltokuvion kaksinaamaisuus näkyy siinä, kuinka läntinen valtakoneisto yhteistyössä Facebookin kanssa haluaa tehdä laittomaksi nationalismin kannattamisen valkoisille samalla kun se tekee laittomaksi juutalaisten nationalismin vastustamisen. Kaikki tämä sananvapauden tukahduttaminen myydään suurelle yleisölle "vihapuheen" ja "terrorismin" torjumisena.

Päätös ei tullut silti täytenä yllätyksenä, sillä yhtiö on viimeisen kolmen vuoden aikana yhdessä EU:n kanssa pyrkinyt kaikin keinon sensuroimaan palvelussaan valkoisesta näkökulmasta esitettyjä viestejä sekä lopettamaan tällaisten viestien ja linkkien lähettäjien tilejä. Tästä huolimatta Fb:n tuore lopullinen ratkaisu oli odottamaton. Kiihkomielisyydessään yhtiön vetoa onkin syytä pitää eräänlaisena maolaisena Suurena harppauksena kohti maailmaa, jossa valkoiset marginalisoidaan ja lopulta eliminoidaan kansojen mereen. 

Facebookissa on varmasti laskettu tarkkaan paljonko sen käyttäjissä on ns. valkoisia nationalisteja. Ilmeisesti laskelmissa on arvioitu valkonationalisteja olevan sen verran vähän, ettei heidän häätämisestä seuraa ylivoimaisia taloudellisia tappioita. On selvää ettei Facebook koe valkoisia nationalisteja uhkana sinänsä, vaan yhtiö näkee vaaran piilevän ainoastaan heidän potentiaalissaan vaikuttaa tavalliseen tuulipukukansaan ja sen äänestyskäyttäytymiseen. Facebook ja sen globalistiset sidosryhmät kun katsovat, että vain liberaaleilla tulee olla yksinoikeus hallita sokeita massoja manipulaatiopelissä nimeltä demokratia.

Herää kysymys, miksi somemonopoli kielsi palvelussaaan juuri nyt valkoisen nationalismin eikä heti perustamisvuotena 2004. Viisitoista vuotta sitten Facebook oli vielä pikkutekijä ja sen ainoa päämäärä oli saada lisää käyttäjiä. Vasta 2010-luvulle tultaessa yhtiö oli saavuttanut sellaisen monopoliaseman somemarkkinoilla, että sillä alkoi olla jo yhteiskunnallista ja taloudellista vaikutusvaltaa läntisessä maailmassa. Tätä taustaa vasten ei ole yllättävää, että aiemmin melko liberaaleilla yhteisösäännöillä pelannut Facebook alkoi juuri tämän vuosikymmenen alussa kiristää valikoidusti jeaetun sisällön valvontaa.

Seurauksena oli monien valkoiseen nationalismiin liittyvien näkemysten poistaminen ja niiden jakajille määrätyt julkaisukiellot. Mistään laajamittaisesta poliittisesta vainosta ei vielä ollut kyse, eikä vasemmistolle myöhemmin tarjottimella tarjottu ilmantokulttuurikaan rehottanut. Erilaiset "kielletyt" sanat ja ilmaisut tunnistavat algoritmitkin olivat vielä alkutekijöissään. Tämä tuolloin vielä satunnaiselta näyttänyt poliittinen mielivalta muuttui kuitenkin radikaalisti kolme vuotta sitten.

Vuosi 2016 oli järkytys valkoiseen identiteettiin vihamielisesti suhtautuvalle gloobalille eliitille, johon lasketaan kuuluvaksi läntisten valtapuolueiden johtajat, EU:n huippubyrokraatit, suuryritysten johtajat, ja valtamedian päätoimittajat. Brexit ja pari kuukautta myöhemmin Donald Trumpin vaalivoitto saivat globalistit paniikkiin, koska nämä ymmärsivät vaalitulosten olevan mahdollisesti vain alkusoittoa jollekin paljon vakavammalle: valkoisten kansalliselle heräämiselle.

Todennäköisesti loppuvuodesta 2016 pidettiin lukuisia salaisia hätäkokouksia Yhdysvaltain itärannikon vanhan liberaalieltiin voimakeskuksissa, EU-kabineteissa ja media-alan suuryhtiössä. Näissä kokouksissa kehiteltiin Imperiumin uutta vastaiskua, jossa pyritään kaikin keinoin tukahduttamaan kansallisesti ajattelevat uudet poliittiset haastajat. Globaalisti verkostoitunut läntinen liberaalieliitti ei nimittäin aikonut luovuttaa puhumattakaan että se olisi tunnustanut virheensä. Koska valta on sille kaikki kaikessa, se on sisäistänyt täydellisesti Punaisen armeijakunta RAF:n teesin, jonka mukaan vanha poliittinen eliitti ei luovu vallastaan koskaan vapaaehtoisesti.

Säilyttääkseen valtansa länsimaiden valtaapitäjät eivät nähneet muuta vaihtoehtoa kuin aina vain julkeamman valheiden levittämisen (valheiden paljastaminen leimattiin sittemmin valtamediassa "valeuutisoinniksi") ja poliittisen tukahduttamisen. Tämän vallanhimoisen vaihtoehdottomuuden on tiivistänyt kenties parhaiten filosofi-loogikko John Bryant, jota blogimme on lainannut aiemminkin ja lainaa edelleen: Ei ole mitään syytä tukahduttaa näkemystä ellei se ole totta, sillä virheellistä näkemystä vastaan voidaan käydä tosiasioiden ja logiikan avulla, kun taas totuutta vastaan voidaan käydä vain valheilla ja tukahduttamalla.

Facebookissa korruptoituneen vanhan vallan uusvanha strategia muunnettiin asteittaiseksi sensuuriksi. Tämä alkoi näkyä jo heti keväällä 2017, jolloin Facebook aloitti entistä aggressiivisemman bannipolitiikan ja julkaisujen poistamisen vetoamalla kulttuurimarxilaisten luomaan totalitaristiseen käsitehirviöön vihapuhe. Samalla yhtiö kehoitti palvelussaan seuraajiaan antamaan ilmi kirjoituksia ja linkkejä, jotka eivät noudata liberaalien suosimaa poliittista korrektiutta.

Vasemmistolaiset ja "liberaalit" ottivat haasteen mielihyvin vastaan ja ovat siitä asti saaneet toteuttaa estoitta poliittista kaunaansa anonyymisti kuin DDR:n Stasi-ilmiantajat parhaimpina päivinään. Yhtiön antama ilmantokehoitus koskee tietenkin vain valkoisia kansallisvaltion ja perinteisen perhepolitiikan kannattajia, sillä Facebookin taustavoimat eivät ole kiinnostuneita mustien, aasialaisten tai juutalaisten nationalismista.

Uudesta ilmiantopolitiikasta sai kärsiä heti tuoreeltaan myös Yle Watch, jonka postauksia Facebookissa jakaneille annettiin liukuhihnalta banneja. Vihdoin huhtikuussa 2017 Yle Watch sai tässä orwellilaisesta kulttuuriliberalismista tarpeekseen ja julkaisi Facebookin sensuuripolitiikkaa koskevan artikkelin EU ja Facebook julistaneet hetki sitten totaalisen sodan totuuspuhetta vastaan.

Blogimme on seurannut melko tarkkaan Facebookin määrätietoisia askelia kohti liberaalien visioimaa pehmeää totalitarismia. Yhtiön lisäämästä sensuurista on kirjoitettu aina kun se on tullut ajankohtaiseksi kuten heinäkuussa 2017, jolloin julkaistiin artikkeli "Vihapuheen" varjolla tosiasioista puhuminen halutaan kieltää verkossa. Sen jälkeen aihetta on käsitelty ainakin kirjoituksissa:

Valkoiset puolestaloukkaantujat sotajalla (tammikuu 2018),

Facebook, YouTube ja Google sensuroivat ja valvovat sinua entistä tehokkaammin (helmikuu 2018),

Toimittajat ovat hiljaa FB:n sensuurista, koska se ei koske vasemmistoliberaaleja (maaliskuu 2018),

Globalistiliberaalit Facebook ja Google eivät salli vapaata poliittista kilpailua (elokuu 2018),

Naamakirjan sensuuri pahenee entisestään (syyskuu 2018),

Yle puolustelee YouTuben viimeisintä sensuuripäätöstä (tammikuu 2019)

Elokuussa 2018 julkaistu YW:n artikkeli "Globalistiliberaalit Facebook ja Google eivät salli vapaata poliittista kilpailua" sopii tähän päivään vielä paremmin kuin puoli vuotta sitten, sillä Facebookin tähtäimessä ei ole tosiasiassa vain valkoiset "ekstremistit", vaan kaikki valkoisten maiden legitiimit puolueet ja kannattajat, jotka tukevat kansallisaatetta.

Yhtiön kieltopäätöksestä ei voi välttyä mielikuvalta, että myös maahanmuuttovastaisuus nähdään ääriajatteluna, koska siinä pyritään säilyttämään valkoisen kantaväestön oma elintila. Ääriajatteluksi määrittämisen perustana Facebook sanoo käyttäneensä kahdenkymmenen kansalaisjärjestön ja erilaisten akateemisten asiantuntijoiden antamia lausuntoja. Sattumoisin kaikki näiden lausuntojen antajat ovat vasemmistolaisia, valkoiseen kansakuntaan vihamielisesti suhtautuvia rasisteja. Koko projektin ideologisuus näkyy jo siinä, että yhtiö tekee avoimesti yhteistyötä vasemmistolaisen marginaalijärjestö Life After Hate:n kanssa, jonka sivustolle väärinajattelijat Ylen uutisen mukaan ohjataan:

Sisältöjen kieltämisen lisäksi Facebook aikoo jatkossa ohjata valkoiseen ylivaltaan liittyviä hakuja tekevät henkilöt viharyhmistä poistumista tukevan Life After Hate -järjestön sivuille.

Toisaalta koko käsitteen "ääriajattelu" voi helposti kyseenalaistaa, sillä lukuisten mielipidemittausten mukaan valkoisten nationalistien suosima monikulttuurin vastaisuus on Euroopassa ja Yhdysvalloista äärimmäistä vain siinä mielessä, että se on äärimmäisen suosittua. Esimerkiksi mustamaalauskampanjoiden vuoksi margiinaalin jääneen British National Partyn maahanmuuttopoliitiikkaa on Iso-Britanniassa kannattanut noin 60 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Facebook on selvästi kaltevalla pinnalla, sillä sen valkoisen nationalismin kiellolla pyritään avaamaan tietä laajemalle sensuurille, jossa populistisille puolueille ei suoda minkäänlaista näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Koska vihapuhe-diskurssilla ei voida vielä tällä hetkellä delegitimoida suosittuja populistipuolueita, Facebook ja valtakoneisto käyttävät muuta retoriikkaa päästäkseen tavoitteeseensa.

Vuoden 2016 takaiskujen jälkeen valtamedia on paasannut jatkuvasti vihamielisten tahojen hybridivaikuttamisesta sosiaalisen median alustoissa kuten Facebookissa. Alusta asti sovitussa medianäytelmässä Facebook on myöntänyt olevansa sinisilmäinen "vaalivaikuttamiselle" sen antaessa konservatiiveille ja nationalisteille lähes yhtäläisen mahdolllisuuden mainostaa ideoitaan kuin vasemmisto ja liberaalit.

Oikeiden vuorosanojen jälkeen Facebook on tarkistanut näennäisneutraalia politiikkaansa ja yhtiö on sopinut hiljattain korruptoituneiden EU-maiden kuten Suomen kanssa niistä keinoista, joilla vaaleihin varaudutaan siten, että "populistien" näkyvyys voidaan sensuurilla estää. Tämä mitä törkein hybridivaikuttaminen ei ole ongelma valtamedialle, koska siinähän yritetään vain estää "väärien" poliittisten voimien valinta. Itse asiassa suomalainen media ei edes kutsu näin ilmiselvää vaalivaikuttamista hybridivaikuttamiseksi, vaan se käyttää siitä orwellilaista kielikuvaa "eduskuntavaalien turvaaminen".

Tuomittavaa hybridivaikuttamista harjoittaa maamme etabloituneiden tiedotusvälineiden mukaan vain Itä-Euroopan "autoritääriset ja epädemokraattiset" maat. Kun Facebook varoittamatta lakkautti Seitsemän tähden liikkeen eduskuntavaaliehdokkaan Ilja Janitskinin fb:tilin, kyseessä ei tietenkään ollut virallisen tarinan mukaan hybridivaikuttaminen, vaan "eduskuntavaalien turvaaminen".

Joku voisi tietysti sanoa tämän kaiken esitetyn jälkeen, että yksityisellä yrityksellä on oikeus valita asiakkaansa. Toki, mutta Facebookin päätöksen taustalla on eri valtiot ja erityisesti EU, joiden pitäisi turvata kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva sananvapaus. Näin jutun lopuksi onkin sopiva katsoa mitä Mikko Ellilällä on tästä sanottavaa:

Tätä voisi verrata sellaiseen tilanteeseen, että joku puhelin- ja nettioperaattori katkaisisi miljoonilta ihmisiltä puhelin- ja nettiliittymän heidän poliittisten mielipiteidensä vuoksi.  

Idioottien mielestä fb:llä ja esim. twitterillä on yksityisinä yrityksinä oikeus valita asiakkaansa, ja jos joku ei tykkää fb:n ja twitterin ylläpidon harjoittamasta poliittisesta sensuurista, niin silloin voi vapaasti perustaa jonkun toisen somefirman, joka sallii sellaiset mielipiteet, jotka fb:ssä ja twitterissä ovat kiellettyjä.  

Tämä on täysin järjetöntä logiikkaa, koska ihan kuka tahansa ei voi ihan koska tahansa noin vain perustaa twitterin tai fb:n kaltaisia suuryrityksiä, joilla on miljardien eurojen/dollarien liikevaihto ja asiakkaina miljardeja ihmisiä.

Mitä Faceboook sitten kuvittelee voittavansa poliittisella tukahduttamisellaan? Sensuuripäätöksen jälkeenkin massasinvaasiota ruokkivan monikulttuurin etniset ja ekologiset ongelmat eivät ainoastaan säily vaan pikemminkin vain kärjistyvät. Ehkä Facebookin taustavaikuttajat haluavat sortotoimella provosoida ns. yksinäisiä susia, jotka eivät näe poliittisten ilmaisuvapauksien riiston jälkeen muuta vaihtoehtoa kuin terrorismin. Iskujen jälkeen valtakoneisto voi kiristää entistä kovemmin valkoisten perusvapauksia. Tämä nähtiin jo Uuden-Seelannin iskun jälkeen, kun maan hallitus päätti tiukentaa aselakeja. On siis turha väittää etteikö "vihapuhe" ja terrorismi toimisi, sillä eniten niistä hyötyy totalitarismia rakentava "liberaali" läntinen järjestelmä.

                                                          ****************************

TV, perjantai 29.3.2019 klo 21.05, Perjantai

Miksi olen ennakkoluuloinen? Uskallanko tunnustaa ennakkoluuloni toista ihmistä kohtaan? Koomikko Iikka Kivi, kansanlaulaja Hilja Grönfors ja professori Karmela Liebkind. Perjantai-dokkari: Kuka saa olla kaunis? 40 min

Perjantai-ohjelma panee sitten reilusti kortensa kekoon Ylen perusuomalaisten vastaisessa vaalikampanjassa. Ennakkoluujoja käsittelevän jakson ensimmäiseksi vieraaksi oli saanut stand-up koomikko Ilkka Kivi, jonka joku voi ehkä muistaa myötähävettävän epähauskoista esityksistään. Koska kilpailu näkyvyydestä stand-up markkinoilla on kovaa, Kiven on täytynyt brändätä itsensä niin, että mediajulkisuus tarttuu häneen. Kiven mediatemppuna oli kehyskertomus, jonka mukaan hän oli ennen halla-aholainen nettivihaaja, kunnes löysi vasemmistolaisen, poliittisesti korrektin totuuden. Ai että media ja etenkin Yle sitten rakastaa tällaisia tarinoita. Paitsi että Kiven tarina on tuskin totta.

Tästä kertoo se, että jostain kumman syystä kukaan kansallismielinen tai edes hommareino ei muista Marko Kivi -nimistä tai näköistä meuhkaajaa. Vähän haiskahtaa siltä, että tyyppi on itse kehitellyt taustatarinan "vihan täyteisistä" maahanmuuton vastaisista vuosistaan. Kivi ei ole itsekään esittänyt mitään konkreettisia todisteita matuvastaisesta menneisyydestään, joten näyttää siltä, että tarina on ollut pelkkä ponnahduslauta typerässä stand up -skenessä.

Siinäkin sarjassa Kivi on sieltä surkeimmasta päästä, varsinkin kun hänen erikoisalansa lavakomiikassa on politiikka, joka on koko skenessä sitä kaikkien hirveintä tuubaa. Yleensä poliitikasta länkyttävät naamanvääntelijät ovat järjestään pikkunokkelia nilkkiliberaaleja tyyliin Jukka Lindström, mikä tekee heistä jo sinänsä vastenmielisiä. Hauskuuttahan heissä ei ole yhtään ja Kivessä kaikkein vähiten. Hyvä esimerkki tästä on se kun Kivi ilmoitti koko kansalle talvella, että Vihapuhepoliisi ei ole hauska, koska tämä ei muka osaa heittää satiiria. Kukaan ei ollut samaa Kiven kanssa.

Studioon oli saatu raahattua myös se kaikkien kulttuurimarxilaisimman pseudotieteen eli sosiaalipsykologian "suomalainen" guru, karmea Karmela Liebkind. Takavuosina Liebkind oli se median aina käyttämä "asiantuntija" kun haluttiin saada oikea ja "tieteellinen" näkökulma rasismista.

Naftaliinista kaivettu juutalainen Liebkind tunnetaan parhaiten hänen inhostaan valkoisten geneettistä itsesuojelua kohtaan. Valkoisten säilymistä ja valkoisuuden vaalimista hän kutsuu yksiselitteisesti rasismiksi. Tosin etnisten juutalaisten hallinnoima Israel ei hänen mielestään harjoita rasismia, vaan vaalii ainoastaan rikasta kulttuuriaan.

Mitä tulee ohjelman teemaan yleisesti, ennakkoluuloista puhuttaessa ei juuri koskaan kerrota liberaalien ennakkoluuloista konservatiiveja kohtaan. Samalla unohdetaan ennakkoluuloisuuden toinen puoli. Esimerkiksi Saharan eteläpuoleisista mustista tai somaleista on huomattavan paljon tilastollista näyttöä, jonka perusteella heidän käyttäytmistään voidaan ennakkoida. Siksi on puhdas liberaali ennakkoluulo nähdä ihminen pelkkänä tyhjänä tauluna ilman kulttuurista ja etnistä viiteryhmää.

                                                        

                                                    *******************************

TV1, perjantai 29.3.2019 klo 20.00, Sannikka&Ukkola 

Mitä vaalikentillä oikein tapahtuu, kun maan johto joutuu vetoamaan vaalirauhan puolesta? Studiossa Päivi Räsänen ja Suldaan Said Ahmed. Puheenjohtajien henkilökuvasarjassa SDP:n Antti Rinne. #sannikkaukkola 29 min

Uhripisteitä studiossa ovat tänä iltana keräämässä mm. Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Suldaan Said Ahmed, joka väitti polkupyöräilevän suomalaismiehen käyneen hänen päälleen Itäkeskuksen metroasemalla viime maanantaina. Sittemmin hän muutti tarinaansa niin, että välikohtaus olisikin tapahtunut metrovaunussa tai aseman ulkopuolella. Kovista etsinnöistä huolimatta viranomaiset eivät ole vielä tavoittaneet mystistä polkupyöräilijää. Ehkäpä siksi, ettei häntä edes näy valvontakamerassa?

Ei tarvitse olla kummoinenkaan päättelijä aavisellakseen, mistä Said Ahmed sai ideansa tarinaan. Nimittäin päivää ennen Said Ahmendin väittämää hyökkäystä joku suomalaismies yritti poliisin mukaan lyödä ulkoministeri Timo Soinia Vantaan maalaismarkkinoilla. Luultavasti Said Ahmed katsoi, että nyt on hyvä sauma kehitellä Soinin tuomassa imussa samantapainen tarina. Näin Said Ahmed sai kätevästi Ylen antamaa ilmaista julkisuutta  miljoonayleisön keräävissä tv-uutisissa ja ajankohtaisohjelmissa.

YLEN ILMASTONMUUTOS-HYPETYS JA VIHREIDEN ITSEPETOS

Ilmastonmuutoksen juurisyy.

Tämän päivän uutistarjonta on täyttynyt pääasiassa ilmastonmuutokseen liittyvistä uhkakuvista. Syy hetkelliseen kiinnostukseen löytyy YK:n kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tänä aamuna julkaistusta raportista, jossa vaaditaan mm. kaikkien maailman valtioiden sitoutumista nopeisiin ilmastotoimiin, jos maapallon lämpeneminen halutaan pitää aisoissa. 

Yle uutiset on kertonut IPCC:n raportista monissa uutisissaan laajalti. Ylen verkkosivuilla ilmastoraporttiin reagoimista Suomessa ja maailmalla tarkastellaan uutisessa Maailman on tehtävä täydellinen suunnanmuutos – Yle seurasi IPCC:n ilmastoraportin nostattamaa keskustelua.

Valtamedian päätulkinta raportista on, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä rajusti. Tämä vaatimus koskee tietenkin vain teollisuutta ja jalostustoimintaa, josta tavallinen kansalainen, tuo ahne kuluttaja, ottaa tunnon tuskitta kaiken hyödyn irti. Vasta toisena syynä pohditaan kuluttajien valintoja, mutta silloinkin päähuomio kiinnitetään vain länsimaihin, kuten uutisissa Ilmastopolitiikkaa häiritsee suuri konna – Asiantuntijat löytävät sankareita Aasiasta ja Afrikasta ja Siirrät ilmaston tuhoavan elämäntavan lapsillesi, etkä edes tajua tekeväsi niin – Asiantuntijoiden mukaan toivoa ei ole menetetty. 

Kummassakin artikkelissa pidetään korrektina länsimaista itseruoskintaa, mutta Aasian ja Afrikan arvostelu nähdään jo jonkinlaisena rasistisena imperalismina, jonka vuoksi niitä saa vain kannustaa ja kehua. Ongelman ratkaisun kannalta tällainen asenne on pään panemista pensaaseen, sillä keskeisin syy kasvihuonekaasupäästöihin on kestämätön väestönkasvu, joka on päässyt käsistä Aasiassa ja etenkin Afrikassa. Tästä perspektiivistä antaa hyvän esimerkin Kauppalehden Tukholman kirjeenvaihtaja Antti Lehmusvirta, joka kirjoittaa tuoreessa kolumnissaan Ilmastovouhotus on iso vitsi:

Jo lyhyt kiertomatkailu Intiassa ja varsinkin sen saasteiden myrkyttämässä pääkaupungissa New Delhissä riitti kirkastamaan asian: päästöjen suhteen olemme menettäneet pelin. Mikään ei voi pelastaa ilmastoa, elleivät miljardit ihmiset Aasiassa muuta radikaalisti käytöstään.

Suomen vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat 56 miljoonaa tonnia ja ne laskevat kuuden prosentin tahtia. Intian päästöt ovat 2,5 miljardia tonnia ja ne kasvavat reilun viiden prosentin tahtia, eli vuodessa yli kaksi kertaa koko Suomen päästöjen verran.

Eurooppalaisten intressille vihamielinen valtamedia kyllä puhuu väestökasvun rajoittamisesta ja aborttien tärkeydestä, mutta vain silloin, kun se koskee valkoisia. Puhumattomuuden muuri nousee kuitenkin välittömästi vastaan, jos puheeksi tulee Afrikan heinäsirkkaparven lailla lisääntyvät ihmismassat. Harvassa ovat ne Suomen politiikot ja intellektuellit, jotka tarkastelevat kriittisesti ja avoimesti Afrikan väestöräjähdystä. Näistä harvoista tunnetuin lienee ex-vihreä kansanedustaja Eero Paloheimo, joka on ottanut kirjoituksissaan tämän vasemmistoliberaalien suojeleman tabuaiheen säännöllisesti esiin.

Vielä pahemmiksi tilanne muuttuu silloin, kun kolmannen maailman ekologisesti kestämätön ylijäämäväestö tunkeutuu huomattavasti korkeamman kulutuksen länsimaihin. Täällä ihmisen ekologinen jalanjälki on moninkertainen Afrikkaan nähden, joten loputon muuttoliike etelästä pohjoiseen kasvattaa yleistä kulutustasoa ja siten ekologista kuormitusta. Tällä on myös suora yhteys kasvihuonekaasujen lisääntymiseen ja ilmaston lämpenemiseen.

Tekopyhyyden huippuna voi pitää sitä, että juuri luonnonsuojelusta eniten paasaavat vihreät ovat hiljaa kolmannen maailman väestöräjähdyksestä ja kannattavat kaikkein kiihkeimmin ekologisesti rasittavaa maahanmuuttoa. On pöyristyttävää, että länsimaiden vihreät eivät ole vaatimassa kehitysmailta juuri mitään, mutta he ovat sitäkin innokkaampia asettamaan kovia ekologisia ehtoja eurooppalaisille ja amerikkalaisille. 

Vihreät ovatkin väläytelleet, että valtion (tai mieluummin EU:n ja YK:n) pitäisi verottaa tavallisia länsimaalaisia ja siirtää tulot "ilmastonmuutoksen ehkäisyyn"  kehitysmaissa. Tätä voi pitää eräänalaisena 2000-luvun uuskommunismina, jossa eurooppalaisperäiseltä työväestöltä ryövätään varallisuutta kolmannen maailman alati kasvaville miljardimassoille. 

Oma lukunsa vihreässä hulluudessa on puhe "ilmastopakolaisuuden haasteisiin vastaamisesta", mikä tarkoittaa kehitysmaalaisten loppumatonta vastaanottamista Äiti Euroopan helmohin ilmastonmuutoksen verukkeella, vaikka se vain syventää ekologista kriisiä. Tässä herääkin kysymys, että vaikka vihreät tietävät massamaahanmuuton olevan ekologisesti tuhoisaa, miksi he siitä huolimatta kannattavat sitä? Toden totta vihreiden ohjenuorana ei ole Pentti Linkolan Johdatus 1990-luvun ajatteluun tai Unabomberin manifesti, vaan kreivi Richard N. Coudenhove Kalergin kylmäävä Euroopan rodunsekoitusohjelma Praktischer Idealismus  (Wien 1925), jota mm. virallinen EU ja pörssispekulantti George Soros kannattavat. Tästä johtuen vihreitä voi syystä kutsua vesimeloneiksi – päältä vihreitä mutta sisältä punaisia.

Kun vihreiden ekologinen verho vedetään pois, alta paljastuu globalistinen agenda, jonka tarkoitus on romuttaa kansallisvaltio ja tuoda tilalle "yhteistä ihmiskuntaa" varten luotu maailmanvaltio. Tässä kommunistinen utopia on kokenut vain pienen muodonmuutoksen, mutta taustalla ovat silti samat valheelliset houreet tietynlaisesta ihmisluonnosta ja universaalietiikasta. Ilmastonmuutoskysymyksessä tätä piiloteltujen motiivien harsoa on repinyt alas somevaikuttaja Mika Virtanen. Alla oleva lainaus on jo kerran ollut Yle Watchissa, mutta tässä yhteydessä se on hyvä muistinvirkistys globalistien likaisesta pelistä:

Näitä valheellisia tarinoita ilmastosta tarvitaan globalistien agendan ajamiseen. Niiden varjolla pyritään luomaan kansainvälisiä käskyvalta- ja tulonsiirtobyrokratioita. Niillä pyritään luomaan maailmanlaajuista "kansaa", sen "yhteistä ongelmaa ja yhteistä tavoitetta". Niiden on tarkoitus syrjäyttää kansojen omat "vähäpätöisemmät" ongelmat ja tavoitteet. Niillä pyritään kiinnittämään huomio pois kiusallisista ihmisryhmiin ja yhteiskuntiin liittyvistä ongelmista ja suuntaamaan se ilmastoon ja luontoon. Ihmisryhmiin ja yhteiskuntiin liittyvät ongelmat ja tavoitteet on tarkoitus saada yksinoikeudella globalistien päätettäväksi, ja tätä päätösvaltaa kahmitaan tietysti lisää etenkin ilmastoa ja luontoa välineenä käyttäen. 

Ilmaston ja luonnon avulla pyritään kehittämään uutta niihin keskittyvää eettistä ja moraalista järjestelmää. Ilmastontutkijat olisivat suurelta osin tätä järjestelmää sääteleviä ja ohjaavia sekulaareja "pappeja". Näiden syiden takia meitä lietsotaan yhä uusilla "kauhuskenaarioilla", jotka ovat lähemmässä tarkastelussa saman vanhan valheskenaarion toistoa, niissä vain painotetaan hiukan eri asioita, ja toisaalta ilmastokultin jäsenet kilpailevat siitä, kuka kehtaa paisutella skenaarioita eniten. Vanhat ennätykset on lyötävä. Sitä ensimmäistä vedenpaisumusmetriä ikuisesti odottaessa.

Virtanen selvästi vähättelee ilmastonmuutoksen seurauksia, mutta se ei ole tässä olennaista vaan se, kuinka meidän omantuntonamme toimivat "vihreät" käyttävät huolta luonnosta tekosyynä täysin toisenlaisille tavoitteille, joilla ei ole mitään tekemistä luonnonsuojelun kanssa.

Luonnon tilasta puhuminen on toki tärkeää, mutta vielä tärkeämpiä ovat konkreettiset teot. Ikävä kyllä ne merkitsevät jokaiselle raskaita uhrauksia ja kipeitä valintoja. Siksi ei tarvitse olla suuri ennustaja todetakseen, että media jaksaa jauhaa ilmastonmuutospaneelin raportista korkeintaan pari päivää, kunnes toimittajasopuleita ja lukevia kuluttajia alkavat kiinnostaa muut asiat pallopeleistä Trumpista kerrottuhin uusiin "paljastuksiin". 

Mikäli tilanne on niin paha kuin IPCC:n raportti väittää, asialle ei tulla tekemään mitään kuten ei aikaisemminkaan. Ihmisten suurimpia huolia kun näyttävät olevan työpaikkojen säilyminen ja talouskasvun jatkuminen. Eli juuri ne asiat, jotka Afrikan väestöräjähdyksen ohella pahentavat ilmastonmuutosta.

                                                        *************************


TV1, maanantai 8.10.2018 klo 19:00, Historia: Magda Goebbels (K12)

Venäläisarmeijan pommittaessa Berliiniä Magda Goebbels tekee itsemurhan myrkytettyään ensin kuusi lastaan Hitlerin bunkkerissa. Miten juutalaisen isäpuolen kasvattamasta tytöstä tuli natsi-Saksan keulakuva? HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi. K12 (Ahdistus)

Vaikka maapallolle iskisi asteroidi tai ilmasto lämpenisi sadalla asteella viikon aikana, Yle ei luopuisi maanantain natsidokkarista. Vastuullinen propaganda tiedottaminen tarkoittaa Ylelle tärkeiden asioiden priorisoimista ja tänään se oli Magda Goebbels, ensi viikolla Hitlerin villasukat ja kuukauden päästä pitsinypläyksen laajuus Kolmannessa valtakunnassa.