Täällä Yle Watchissa on seurattu pitkään ääneti ja kärsivällisesti toimittaja-kirjalija Jari Tervon (s. 1959) raivonpurkauksia, joita hän on päästellyt Yleisradion julkaisemissa kolumneissa. Täytyy sanoa ettemme ole oikein pitäneet näkemästämme.
Varsinkin kolmessa viimeisessä jutussaan Tervo on julistanut avoimen sodan sitä valtaisaa kansanosaa kohtaan, joka ei nielemättä ota vastaan epädemokraattisesti pakotettua kansainvaellusta. Trilogian ensimmäisessä osassa Seitsemänsataatuhatta rasistia (31.8.) hän antaa ymmärtää harhaanjohtavasti, että valtaosa Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista olisi syyrialaisia, vaikka virallisten tilastojen mukaan heitä on saapunut kaikista tulijoista vain 3 prosenttia. Hän myös puolustaa sivarille tyypilliseen tapaan nuorten kollien rintamakarkuruutta vetoamalla Syyrian rintamalinjojen runsauteen. Tekosyitähän Tervolta löytyy, sillä eihän hän itsekään käpykaartilaisena ymmärrä mitään isänmaasta ja sen puolustamisesta. Toisessa suomalaisvihamielisessä saarnassaan Suomalainen nonsensus (14.9.) hän väittää loputtomana virtana maahamme tunkeutuvien elintasopakolaisten vastustamisen olevan ihmisoikeusloukkaus. Tervon mielestä suvereeni länsimaa ei saisi puolustaa rajojaan, koska hänen mukaan Suomen valtion ensijainen tehtävä ei ole ajaa suomalaisten vaan 7 miljardin muukalaisenemmistön etua. Kansallinen itsepuolustus on rasismia, sillä kuten hän itse toteaa:
Tämä muka-ajatus perustuu siihen luuloon, että rasismi on mielipide, siinä kuin muutkin. Ei se ole. Se on yhtä vähän mielipide kuin yli sata vuotta sitten naisten äänioikeuden vastustaminen oli mielipide. Sekin oli vain ajatusharha, vainon väline.
Koska rajojen puolustaminen ilman asiapapereita maahan pyrkiviltä hyvinvointisaalistajilta on rasismia, se on samalla myös vainon väline – sillä ellei kolmannen maailman onnen onkijoita päästetä maahan, se onkin Suomi joka syyllistyy tässä vainoon!
Rasismin käsite on tältä tv-julkulta täysin hukassa. Hän sylkäisee suustaan sanan rasismi samanlaisella sihisevällä käärmeen vihalla kuin Tampereen punaisen yliopiston tiedotusopin professori Pertti Hemánus, jolta hän on luultavasti oppinut myös epätieteellisen junttimaisen käsityksen rotujen absoluuttisesta yhtäläisyydestä. Tervo puhuu rasismista ja roduista kuin olisi alan suurikin auktoriteetti, vaikkei tältä toimittajalta löydy ainuttakaan alan tutkielmaa tai tutkimusta yliopistojen tietokannoista. Silti hän on tietämättömän diletantin varmuudella kiistämässä lausunnoillaan sellaisten tutkijoiden kuten Arthur Jensenin, Yrjö Ahmavaaran, DNA:n toisen löytäjän ja nobelistin James D. Watsonin, fysiikan nobelisti William Shockleyn, psykologian professori J. Philippe Rushtonin sekä Richard J. Herrnsteinin ja Charles Murrayn kirjassaan The Bell Curve tekemät havainnot. Mitä todellisia vasta-argumentteja tällä henkisellä kääpiöllä on tarjota näiden herrojen tutkimuksia ja näkemyksiä vastaan? Kolumninsa lopussa kynäniekkamme tunnustaa avoimesti inhonsa Suomen kansaa kohtaa:
Mielessäni on kaikunut viime viikkoina suomalaiskirjailijan viisaus: ”Suomi on kaunis maa, jossa elää vittumainen kansa.” En saanut selville aforismin keksijää, vaikka viritin etsintöihin netin lisäksi kirjallisuustietäjiä. Kirjailijan täytyy olla suomalainen. Hän vaikuttaa tietävän mistä puhuu. ”Suomi on kaunis maa, jossa elää vittumainen kansa.” Tuossahan ei edes haukuta. Vain viileästi todetaan kiistaton tosiseikka.
Lausunto on kaikessa avoimmuudessaan erityisen huvittava mieheltä, joka nimenomaan tunnetaan vittumaisena tyyppinä, varsinkin humalassa. Tervo on ilkeä mies, joka haluaa haastaa kärkkäästi riitaa syistä jotka hän vain yksin tietää. Hänen vainoharhaiset ja totuutta poliittisin motiivein vääristelevät kirjoitukset tuovat mieleen turkulais-varkautelaisen kylähullun Panu Höglundin. Siinä missä "iirinkielen ammattilaisen" todellisuudesta irrallaan olevat horinat jäävät äärivasemmiston sisäpiirin pureskeltaviksi, saa Tervo pahan olon purkauksillaan valtakunnallisen kuulijakunnan, joskin koko ajan pienenevän. Uutisvuoto-ohjelmakin on taantunut tänä syksynä pelkäksi Tervon poliittiseksi propagandaksi, kun vieraiksi on valittu yksinomaan ylimielisesti virnuilevia etnoveijareita kuten vihreiden Ozan Yanar ja fanaattisia monikultturisteja kuten Paleface. Tänään helsinkiläiskynäilijän fanikuntaa löytynee enää vain paatuneimpien monikultturistien ja joidenkin länsimaisuuden pakkomielteessä kieriskelevien citykulttuuri-hölmöjen keskuudesta, koska he eivät ole vielä ymmärtäneet, että identifioituminen degeneraatteja vilisevään ja nopeasti neekeröityvään Länsi-Eurooppaan on so last season. Kansan enemmistön silmissä Tervo on pelkkä ilveilevä pelle, hallitsevan eliitin rakastamia lauluja laulava sylikoira ja suomalaisia halveksuva politrukki.
Tervon viimeisin Yle-blogin kirjoitus Valkoinen roskaväki (28.9.) sai törkeydessään myös Yle Watchin viimein reagoimaan. Kirjoitus ei ole pelkästään asenteellinen, vaan se sisältää silmitöntä vihaa niitä suomalaisia kohtaan, jotka eivät taivu median ja poliittisen johdon vaatimukseen, että paperittomat eli laittomat maahantunkeutujat pitää hyväksyä ehdoitta. Heti jutun alussa Tervo laskettelee suustaan palturia väittäessään, että lähinnä Somaliasta, Albaniasta ja Irakista tulleet geelitukat muka pakenisivat hengenhädässään jotain ISIS:tä. Kyseessä on toimittaja-kirjailijan hätävalhe, silkkaa bullshittiä, jonka uskottavuus on kumottu monissa riippumattomissa lähteissä. Jutun jälkipuoliskolla hyväkkäämme pääsee mieliaiheeseensa ja haukkuu pataluhaksi koko joukon suomalaisia määrittelemällä heidän vastenmielisiä piirteitään. Yllättävää kyllä listasta puuttuu suomalaiskansallinen juoppous, mutta se lieneekin kultturellia, koska Tervo harjoittaa sitä itse:
Rasistit ovat valittaneet, että vastaanottokeskukset lisäävät rikollisuutta. Se on aivan totta. Ne lisäävät kotoperäisen paskasakin rikollisuutta. (...) Tämän huonosti koulutetun, epäterveellisesti syövän, homoja ja muukalaisia vihaavan, kulttuuria inhoavan ja omasta pseudo- ja kiihkoisänmaallisuudestaan jäykistyvän kansanosan suurin pelko on tämä: mikä tahansa maahan saapuva ihmisryhmä ohittaa heidät hetkessä sosiaalisessa hierarkiassa ja jättää heidät edelleen alimmaiseksi.
Missä oli Tervon terävä kieli viime syksynä, kun afrikkalaistaustainen jengi hakkasi ja ryösteli suomalaislapsia Helsingissä? Tai kun kyseessä on vielä edelleen vaikuttava etelän hedelmien epideeminen raiskausaalto? Taisi jokin aika sitten yksi porilainen tyttökin tulla poltetuksi kuoliaaksi Lähi-idän rikastajan toimesta. Tervo on näistä hiljaa, mutta suomalaisiin kohdistuva rasistinen kohkaaminen alkaa välittömästi kun median nostamat mitättömät episodit on saatu tapetille, vaikka niissä ei ole tapahtunut henkilövahinkoja toisin kuin kynäilijämme suojelemien kultamunien edesottamuksissa.
Kolumnissaan helsinkiläiskirjailija sortuu henkilökohtaisuuksiin ja kokonaisen kansanryhmän demonisointiin, vaikka on itse olevinaan sellaista vastaan. Skribenttimme taitaa olla jo niin totaalihajoamisen partaalla ettei kykene enää analyyttisesti havainnoimaan todellisuutta, vaan on täysin ennakkoluuloisten ensivaikutelmien synnyttämien tunteiden varassa. Toinen kaapumies voi olla kirjailijarukkamme henkiselle kestävyydelle jo liikaa.
Jari Tervossa henkilöityy kaikki se ylimielinen viha ja halveksunta suomalaisia kohtaan, joka on tyypillistä maamme kulttuuritärähtäneistössä. Kaukana lähiöiden etnohelveteistä he elävät sosiaalisessa kuplassa, joka on vieraantunut täysin tavallisten kansalaisten todellisuudesta ja arjen murheista. Suomea ja koko länsimaista sivilisaatiota uhkaa demografisen tuhon hyökyaalto, mutta Tervon kaltaiset kansanviholliset puolustavat vain entistä kiihkeämmin barbaarien vyöryä sydänmaillemme. Euroopan valkoisia alkuperäisasukkaita vihatessaan he ovat samassa rintamassa George Sorosin kaltaisten juurettomien kosmopoliittien ja länsimaisen yhteiskunnan romahdusta toivovien äärivasemmistolaistan kanssa. Tervo on puolensa valinnut, joten kestäköön sitten myös seuraukset tulevan kuohunnan aikana.