TWITTERIN VIIMEISIN LINJAUS, JOSSA VASEMMISTO HALUAA OMISTAA VIRALLISEN TOTUUDEN

Tahattoman ironisesti itseään liberaaleiksi kutsuvat vasemmistolaiset ovat jälleen onnistuneet ajamaan liberalismin vastaista agendaansa, tällä kertaa yritysmaailmassa. Heidän tähtäimessään pitkään ollut sosiaalisen median pikaviestinäpalvelu Twitter on tästä viikosta lähtien määritellyt sen mikä on virallinen totuus ja mikä taas disinformaatioita. Ylen uutisessa Professori: Twitterin kauan odotettu päätös puuttua väärän tiedon levittämiseen voi edistää demokratiaa ja julkista keskustelua kerrotaan innostuneesti, kuinka "Twitter lisäsi ensimmäistä kertaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tviitteihin merkinnän, jossa kehotetaan lukijaa tarkistamaan siinä esitetyt faktat". 

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Twitter puuttuu alustallaan julkaistuun sisältöön, mikäli ne eivät vastaa vasemmistoliberalistisen hegemonian julistamia "totuuksia". Viesteihin lisätyillä "faktantarkastusmerkinnöillään" Twitter ilmoittaa tietävänsä lopullisen totuuden kuten Neuvostoliiton NKP:n pää-äänenkannattajana tunnettu päivälehti Pravda (Totuus).

Perinteisesti yritysmaailma on pyrkinyt olemaan poliittisesti neutraali, mutta 1970-luvulta lähtien vasemmistolainen moraalinen paatos on tunkeutunut sinne positiivisen syrjinnän ja tasa-arvoeetoksen avulla. Sittemmin yritykset ovat alkaneet seurata vasemmiston valtaamien kansalaisjärjestöjen ideologisista hyvesignalointia, koska näin ne voivat samaistua muodikkaina pidettyihin "edistyksellisiin" poliittisiin virtauksiin. Tästä ilmiöstä kirjoitti hiljattain Suomen uutiset artikkelissaan Media, kirkko ja yliopistot politisoituvat vauhdilla – O’Sullivanin laki ennusti jo 30 vuotta sitten, että kaikki organisaatiot jotka eivät ole oikeistolaisia, muuttuvat ajan myötä vasemmistolaisiksi. 

O’Sullivanin laki ei tarjoa sinänsä mitään uutta oivallusta niille, jotka ovat seuranneet länsimaiden vuosikymmeniä jatkunutta yhteiskunnallista punasiirtyymää. Hän vain tiivisti maksimissaan osuvasti sen, minkä strategian kulttuurimarxilaiset omaksuivat iltalialaiskommunisti Antonio Gramscin (1891-1937) hegemoniateoriasta. 

Twitterin viimeisin Isoveli-versio yksilön ilmaisuvapautta vastaan on tyyppiesimerkki siitä, kuinka vasemmistolaisuus vaikuttaa valtion instituutioiden kuten poliittisesti peukaloidun lainsäädännön avulla yritysten toimintaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kansalaisoikeustaistelun tuoksinnassa synnytetty ja edelleen kehitelty lainsäädäntö "syrjintää" vastaan on mennyt niin pitkälle, ettei edes suuryrityksillä ole kalliiden oikeusjuttujen pelossa resursseja taistella liittovaltion syrjintälainsäädäntöä vastaan. Siksi ne alistuvat jo etukäteen poliittiseen korrektiuteen ja toimivat oma-aloitteisesti vasemmiston markkinoiminen muotiaatteiden kuten sateenkaari-ideologian puolesta. Suomen Uutisten artikkelissa tätä puolta valotetaankin kiitettävästi:

Sosiologiassa ja organisaatiotieteessä legitimiteetillä on olennainen merkitys. Erityisesti institutionaalisessa teoriassa on tunnistettu, miten organisaatiot alkavat muistuttaa toisiaan. Ne pyrkivät hankkimaan legitimiteettiä omaksumalla toisilta muodikkaita oppeja, käytäntöjä ja jopa symboliikkaa. Toisin sanoen, kaikki organisaatioiden toiminta ei lähtökohtaisesti perustu ydintoiminnan parantamiseen, vaan verkottuneessa yhteiskunnassa on entistä merkityksellisempää signaloida muulle yhteiskunnalle tärkeitä merkityksiä.

Ylen uutisessa tarkoin valittu, poliittisesti oikeaoppiseksi sertifioitu Tampereen yliopiston puheviestinnän professori Pekka Isotalus toteaa yllätyksettömästi, että "yhteisöpalvelu Twitterin päätös puuttua valheellisen tiedon levittämiseen on hyväksi demokratialle ja julkiselle keskustelulle". Punaisen yliopiston politrukille on ominaista kovaääninen demokratian ja totuuden korostaminen, koska ne on nykymuodoissaan muokattu palvelemaan vasemmistolaista ideologiaa. Tuon harhaisen opin ytimessä on Suuri valhe "pyhästä" tasa-arvosta, josta kaikki tuhoontuomitut yhteikuntakokeilut sitten johdetaan.

Liberaaleina esiintyvien vasemmistolaisten keinot päästä ideologiseen tavoitteeseensa ovat jo historiasta tutut. Ensin tulee sensuuri, sitten rangaistukset virallisesta totuudesta poikkeamisesta ja lopulta totaalitaarisen järjestelmän keinot hiljentää lopullisesti toisinajattelijat. Professori Pekka Isotalus on sensuurin kannalla, eikä hän luultavasti epäröi rangaistusten antamista niille, yrityksille ja yksityisille kansalaisille, jotka kyseenalaistavat vasemmistohegemonian määrittelemän virallisen totuuden:

– Pitkään on odotettu, että suuret teknologiayritykset alkaisivat kiinnittää enemmän huomiota niiden alustoilla levitettävään disinformaatioon. Tämä on mielestäni hyvää kehitystä ja toivon, että muutkin yritykset menisivät tähän suuntaan, Isotalus sanoo.

Toisena haastateluna ollut pahamaineinen vasemmistoaktivisti, Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola, puolestaan tunnustaa, että Twitter on ollut poliittisen painostuksen alaisena. Hän ei tietenkään sano suoraan, että painostuksen takana ovat olleet vasemmistolaiset "faktantarkastajat", mutta asiayhteyden perusteella tämä on ilmiselvää:

Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola arvioi Twitterin ja Facebookin olleen jo pitkään kovassa paineessa niiden kautta välitettyjen viestien faktantarkistuksen suhteen. 

– On vähän ihmeellistä, että tämä tulee vasta nyt ja näin pienessä mittakaavassa. Paine on kuitenkin ollut niin raju, Kantola sanoo.

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

                                                   *********************************

TV1, 27.5.2020 klo 22.00, The Long Song - orjatytön laulu (12) 

2/2. Elämä Amity-plantaasilla on mielenkiintoista. Robert saa sekä Carolinen että Julyn huomion - kumman hän valitseekaan? Plantaasin työntekijät vaativat itselleen parempia työoloja ja koko tila ajautuu kaaokseen. Kuinka July selviää pienen lapsensa kanssa ja miten hänen elämänsä jatkuu? T: NBC Universal, 2018 HD 1 h 22 min. Linkki ohjelmaan. 

Valkoiset lopettivat jo parisataa vuotta sitten ensimmäisinä ja ainoina maailmassa orjuuden, mutta se ei estä (((vihamielistä viihdemediaa))) tekemästä minisarjaa, jossa kaikkia valkoisia voidaan syyllistää vielä tänään.

TV1, 27.5.2020 klo 22.00, Kino: Kapteeni (16)

Tositarina natsi-Saksan viimeisiltä hetkiltä kertoo nuoresta sotilaasta, joka alkaa esiintyä Führerin valtuuttamana erikoisupseerina. "Kapteeni" Willi Heroldin pikatuomioistuin murhasi muutamassa viikossa lähes 200 ihmistä. O: Robert Schwentke. N: Max Hubacher, Alexander Fehling, Sebastian Rudolph. (Der Hauptmann, Saksa 2017) HD 1 h 55 min. Linkki ohjelmaan.

Eipäs unohdeta natseja! Vieläpä tositarina (pakko olla totta, koska elokuva tulee Ylen välityksella oikein televiissioapparaatista!). Tosin punaliberaali etnomasokisti joutuu ainakin suoratoiston edessä valitsemaan tänä iltana millä päänsä pehmittää, sillä Yle Teeman natsien kanssa kilpailevat samaan aikaan TV1:n mustia orjia kiusaavat pahat valkoiset. Onneksi sentään TV2 ei lähetä samaan aikaan Sofien valintaa, silloin Gutmensch olisi ratkaisemattoman valinnan edessä.   

FACEBOOKIN PELKÄSTÄÄN VALKOISIA SYRJIVÄN SANANVAPAUDENRIISTON MOTIIVIT

Somemonopoli Facebook ilmoitti tällä viikolla poliittisesti ja etnisesti syrjivästä päätöksestään kieltää kaiken valkoisten identiteettitä tukevan ja puolustavan viestinnän yhteisöpalvelussaan. Asiasta kertoi myös Yle uutiset verkkosivujen jutussaan Facebook kieltää valkoista nationalismia ja separatismia tukevan sisällön:

Facebook on ilmoittanut kieltävänsä valkoista nationalismia ja separatismia kannattavat sisällöt alustoillaan. Facebook kertoo uutisblogissaan , että ensi viikosta lähtien yhtiö alkaa kitkeä valkoista nationalismia ylistävät, kannattavat ja esittävät sisällöt niin Facebookista kuin Instagramista.

Valkoisten nationalisteihin liitetty "vihapuhe" tarkoittaa kirjaimellisesti sitä, että valkoiset haluavat säilyttää olemassaolonsa. Siksi onkin syytä kysyä, kuka tässä oikeastaan vihaa ja ketä? Juutalaisjohtoisen Facebookin vasemmistoliberaalien ja sionistien täytyy vihata täysin palkein valkoisten säilymistä, koska haluavat näin fanaattisesti tukkia eurooppalaisperäisten ihmisten asiaa puolustavien suut. Valkoisten kannalta on ikävää, että myös muut Internetin jätit kuten Google/YouTube, Wikipedia, Yahoo!, My Space, eBay ja PayPal (estää nationalistien maksuliikenteen) ovat kiistattomasti sellaisten juutalaisten hallussa, jotka vastustavat kiihkeästi valkoisten etnonationalismia. 

Se sensuuri johon Facebook nyt ryhtyy on lainattu suoraan jälkimarxilaisten oppikirjasta. Repressiivisenä toleranssina tunnetun tukahduttavan suvaitsevaisuuden pääperiaate on, että vasemmistoliberaaleille ideaaleille vastakkaisia ideoita ja käsityksiä ei suvaita. Sattumoisin tätä strategiaa on saarnannut pitkään Facebookin omistaja Mark Zuckerbergin sisko Donna Zuckerberg. Viime marraskuun Yle uutisten jutussa Tutkija Donna Zuckerberg: Valkoisen ylivallan ja naisvihan lietsojat yrittävät omia antiikin klassikot kulttuurisotansa aseeksi Princetonin yliopistossa antiikintutkija ehdottaa sosiaalisen median keinoksi taistella ei-vasemmistolaisia totuuspuhujila vastaan riistämällä niiltä julkaisukanavat. Haastattelun perusteella Mark Zuckerberg on kuunnellut tarkkaan mitä hänen siskollaan on sanottavana:

Mitä sitten voi tai kannattaa tehdä, jos on huolissaan naisvihan, rasismin ja äärinationalismin leviämisestä netissä – esimerkiksi sellaisissa palveluissa kuin Zuckerbergin veljen Mark Zuckerbegin perustama Facebook? Donna Zuckerbergin mielestä yksi relevantti keino on vaientaminen. Keskeisimmiltä vihanlietsojilta voi viedä alustan alta. 

– Sosiaalinen media on mahdollistanut sen, että nämä yhteisöt ovat kasvaneet ja vahvistuneet nopeasti mittasuhteisiin, jotka eivät aiemmin olleet mahdollisia. Kun keskeinen peluri estetään vaikka Twitteristä, niin hän saattaa tietysti siirtyä [äärioikeiston suosimaan sosiaaliseen mediaan] Gabiin, mutta on sekin parempi. Ei tilin sulkeminen tietenkään saa heitä lopettamaan vihan levittämistä. Kun vihanlietsojien kirjoja on lakattu myymästä Amazonissa, tai heidän YouTube -toimintaansa tai muita somekanaviaan on suljettu tai rajoitettu, tulee toiminnasta vaikeampaa.

Koko kieltokuvion kaksinaamaisuus näkyy siinä, kuinka läntinen valtakoneisto yhteistyössä Facebookin kanssa haluaa tehdä laittomaksi nationalismin kannattamisen valkoisille samalla kun se tekee laittomaksi juutalaisten nationalismin vastustamisen. Kaikki tämä sananvapauden tukahduttaminen myydään suurelle yleisölle "vihapuheen" ja "terrorismin" torjumisena.

Päätös ei tullut silti täytenä yllätyksenä, sillä yhtiö on viimeisen kolmen vuoden aikana yhdessä EU:n kanssa pyrkinyt kaikin keinon sensuroimaan palvelussaan valkoisesta näkökulmasta esitettyjä viestejä sekä lopettamaan tällaisten viestien ja linkkien lähettäjien tilejä. Tästä huolimatta Fb:n tuore lopullinen ratkaisu oli odottamaton. Kiihkomielisyydessään yhtiön vetoa onkin syytä pitää eräänlaisena maolaisena Suurena harppauksena kohti maailmaa, jossa valkoiset marginalisoidaan ja lopulta eliminoidaan kansojen mereen. 

Facebookissa on varmasti laskettu tarkkaan paljonko sen käyttäjissä on ns. valkoisia nationalisteja. Ilmeisesti laskelmissa on arvioitu valkonationalisteja olevan sen verran vähän, ettei heidän häätämisestä seuraa ylivoimaisia taloudellisia tappioita. On selvää ettei Facebook koe valkoisia nationalisteja uhkana sinänsä, vaan yhtiö näkee vaaran piilevän ainoastaan heidän potentiaalissaan vaikuttaa tavalliseen tuulipukukansaan ja sen äänestyskäyttäytymiseen. Facebook ja sen globalistiset sidosryhmät kun katsovat, että vain liberaaleilla tulee olla yksinoikeus hallita sokeita massoja manipulaatiopelissä nimeltä demokratia.

Herää kysymys, miksi somemonopoli kielsi palvelussaaan juuri nyt valkoisen nationalismin eikä heti perustamisvuotena 2004. Viisitoista vuotta sitten Facebook oli vielä pikkutekijä ja sen ainoa päämäärä oli saada lisää käyttäjiä. Vasta 2010-luvulle tultaessa yhtiö oli saavuttanut sellaisen monopoliaseman somemarkkinoilla, että sillä alkoi olla jo yhteiskunnallista ja taloudellista vaikutusvaltaa läntisessä maailmassa. Tätä taustaa vasten ei ole yllättävää, että aiemmin melko liberaaleilla yhteisösäännöillä pelannut Facebook alkoi juuri tämän vuosikymmenen alussa kiristää valikoidusti jeaetun sisällön valvontaa.

Seurauksena oli monien valkoiseen nationalismiin liittyvien näkemysten poistaminen ja niiden jakajille määrätyt julkaisukiellot. Mistään laajamittaisesta poliittisesta vainosta ei vielä ollut kyse, eikä vasemmistolle myöhemmin tarjottimella tarjottu ilmantokulttuurikaan rehottanut. Erilaiset "kielletyt" sanat ja ilmaisut tunnistavat algoritmitkin olivat vielä alkutekijöissään. Tämä tuolloin vielä satunnaiselta näyttänyt poliittinen mielivalta muuttui kuitenkin radikaalisti kolme vuotta sitten.

Vuosi 2016 oli järkytys valkoiseen identiteettiin vihamielisesti suhtautuvalle gloobalille eliitille, johon lasketaan kuuluvaksi läntisten valtapuolueiden johtajat, EU:n huippubyrokraatit, suuryritysten johtajat, ja valtamedian päätoimittajat. Brexit ja pari kuukautta myöhemmin Donald Trumpin vaalivoitto saivat globalistit paniikkiin, koska nämä ymmärsivät vaalitulosten olevan mahdollisesti vain alkusoittoa jollekin paljon vakavammalle: valkoisten kansalliselle heräämiselle.

Todennäköisesti loppuvuodesta 2016 pidettiin lukuisia salaisia hätäkokouksia Yhdysvaltain itärannikon vanhan liberaalieltiin voimakeskuksissa, EU-kabineteissa ja media-alan suuryhtiössä. Näissä kokouksissa kehiteltiin Imperiumin uutta vastaiskua, jossa pyritään kaikin keinoin tukahduttamaan kansallisesti ajattelevat uudet poliittiset haastajat. Globaalisti verkostoitunut läntinen liberaalieliitti ei nimittäin aikonut luovuttaa puhumattakaan että se olisi tunnustanut virheensä. Koska valta on sille kaikki kaikessa, se on sisäistänyt täydellisesti Punaisen armeijakunta RAF:n teesin, jonka mukaan vanha poliittinen eliitti ei luovu vallastaan koskaan vapaaehtoisesti.

Säilyttääkseen valtansa länsimaiden valtaapitäjät eivät nähneet muuta vaihtoehtoa kuin aina vain julkeamman valheiden levittämisen (valheiden paljastaminen leimattiin sittemmin valtamediassa "valeuutisoinniksi") ja poliittisen tukahduttamisen. Tämän vallanhimoisen vaihtoehdottomuuden on tiivistänyt kenties parhaiten filosofi-loogikko John Bryant, jota blogimme on lainannut aiemminkin ja lainaa edelleen: Ei ole mitään syytä tukahduttaa näkemystä ellei se ole totta, sillä virheellistä näkemystä vastaan voidaan käydä tosiasioiden ja logiikan avulla, kun taas totuutta vastaan voidaan käydä vain valheilla ja tukahduttamalla.

Facebookissa korruptoituneen vanhan vallan uusvanha strategia muunnettiin asteittaiseksi sensuuriksi. Tämä alkoi näkyä jo heti keväällä 2017, jolloin Facebook aloitti entistä aggressiivisemman bannipolitiikan ja julkaisujen poistamisen vetoamalla kulttuurimarxilaisten luomaan totalitaristiseen käsitehirviöön vihapuhe. Samalla yhtiö kehoitti palvelussaan seuraajiaan antamaan ilmi kirjoituksia ja linkkejä, jotka eivät noudata liberaalien suosimaa poliittista korrektiutta.

Vasemmistolaiset ja "liberaalit" ottivat haasteen mielihyvin vastaan ja ovat siitä asti saaneet toteuttaa estoitta poliittista kaunaansa anonyymisti kuin DDR:n Stasi-ilmiantajat parhaimpina päivinään. Yhtiön antama ilmantokehoitus koskee tietenkin vain valkoisia kansallisvaltion ja perinteisen perhepolitiikan kannattajia, sillä Facebookin taustavoimat eivät ole kiinnostuneita mustien, aasialaisten tai juutalaisten nationalismista.

Uudesta ilmiantopolitiikasta sai kärsiä heti tuoreeltaan myös Yle Watch, jonka postauksia Facebookissa jakaneille annettiin liukuhihnalta banneja. Vihdoin huhtikuussa 2017 Yle Watch sai tässä orwellilaisesta kulttuuriliberalismista tarpeekseen ja julkaisi Facebookin sensuuripolitiikkaa koskevan artikkelin EU ja Facebook julistaneet hetki sitten totaalisen sodan totuuspuhetta vastaan.

Blogimme on seurannut melko tarkkaan Facebookin määrätietoisia askelia kohti liberaalien visioimaa pehmeää totalitarismia. Yhtiön lisäämästä sensuurista on kirjoitettu aina kun se on tullut ajankohtaiseksi kuten heinäkuussa 2017, jolloin julkaistiin artikkeli "Vihapuheen" varjolla tosiasioista puhuminen halutaan kieltää verkossa. Sen jälkeen aihetta on käsitelty ainakin kirjoituksissa:

Valkoiset puolestaloukkaantujat sotajalla (tammikuu 2018),

Facebook, YouTube ja Google sensuroivat ja valvovat sinua entistä tehokkaammin (helmikuu 2018),

Toimittajat ovat hiljaa FB:n sensuurista, koska se ei koske vasemmistoliberaaleja (maaliskuu 2018),

Globalistiliberaalit Facebook ja Google eivät salli vapaata poliittista kilpailua (elokuu 2018),

Naamakirjan sensuuri pahenee entisestään (syyskuu 2018),

Yle puolustelee YouTuben viimeisintä sensuuripäätöstä (tammikuu 2019)

Elokuussa 2018 julkaistu YW:n artikkeli "Globalistiliberaalit Facebook ja Google eivät salli vapaata poliittista kilpailua" sopii tähän päivään vielä paremmin kuin puoli vuotta sitten, sillä Facebookin tähtäimessä ei ole tosiasiassa vain valkoiset "ekstremistit", vaan kaikki valkoisten maiden legitiimit puolueet ja kannattajat, jotka tukevat kansallisaatetta.

Yhtiön kieltopäätöksestä ei voi välttyä mielikuvalta, että myös maahanmuuttovastaisuus nähdään ääriajatteluna, koska siinä pyritään säilyttämään valkoisen kantaväestön oma elintila. Ääriajatteluksi määrittämisen perustana Facebook sanoo käyttäneensä kahdenkymmenen kansalaisjärjestön ja erilaisten akateemisten asiantuntijoiden antamia lausuntoja. Sattumoisin kaikki näiden lausuntojen antajat ovat vasemmistolaisia, valkoiseen kansakuntaan vihamielisesti suhtautuvia rasisteja. Koko projektin ideologisuus näkyy jo siinä, että yhtiö tekee avoimesti yhteistyötä vasemmistolaisen marginaalijärjestö Life After Hate:n kanssa, jonka sivustolle väärinajattelijat Ylen uutisen mukaan ohjataan:

Sisältöjen kieltämisen lisäksi Facebook aikoo jatkossa ohjata valkoiseen ylivaltaan liittyviä hakuja tekevät henkilöt viharyhmistä poistumista tukevan Life After Hate -järjestön sivuille.

Toisaalta koko käsitteen "ääriajattelu" voi helposti kyseenalaistaa, sillä lukuisten mielipidemittausten mukaan valkoisten nationalistien suosima monikulttuurin vastaisuus on Euroopassa ja Yhdysvalloista äärimmäistä vain siinä mielessä, että se on äärimmäisen suosittua. Esimerkiksi mustamaalauskampanjoiden vuoksi margiinaalin jääneen British National Partyn maahanmuuttopoliitiikkaa on Iso-Britanniassa kannattanut noin 60 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Facebook on selvästi kaltevalla pinnalla, sillä sen valkoisen nationalismin kiellolla pyritään avaamaan tietä laajemalle sensuurille, jossa populistisille puolueille ei suoda minkäänlaista näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Koska vihapuhe-diskurssilla ei voida vielä tällä hetkellä delegitimoida suosittuja populistipuolueita, Facebook ja valtakoneisto käyttävät muuta retoriikkaa päästäkseen tavoitteeseensa.

Vuoden 2016 takaiskujen jälkeen valtamedia on paasannut jatkuvasti vihamielisten tahojen hybridivaikuttamisesta sosiaalisen median alustoissa kuten Facebookissa. Alusta asti sovitussa medianäytelmässä Facebook on myöntänyt olevansa sinisilmäinen "vaalivaikuttamiselle" sen antaessa konservatiiveille ja nationalisteille lähes yhtäläisen mahdolllisuuden mainostaa ideoitaan kuin vasemmisto ja liberaalit.

Oikeiden vuorosanojen jälkeen Facebook on tarkistanut näennäisneutraalia politiikkaansa ja yhtiö on sopinut hiljattain korruptoituneiden EU-maiden kuten Suomen kanssa niistä keinoista, joilla vaaleihin varaudutaan siten, että "populistien" näkyvyys voidaan sensuurilla estää. Tämä mitä törkein hybridivaikuttaminen ei ole ongelma valtamedialle, koska siinähän yritetään vain estää "väärien" poliittisten voimien valinta. Itse asiassa suomalainen media ei edes kutsu näin ilmiselvää vaalivaikuttamista hybridivaikuttamiseksi, vaan se käyttää siitä orwellilaista kielikuvaa "eduskuntavaalien turvaaminen".

Tuomittavaa hybridivaikuttamista harjoittaa maamme etabloituneiden tiedotusvälineiden mukaan vain Itä-Euroopan "autoritääriset ja epädemokraattiset" maat. Kun Facebook varoittamatta lakkautti Seitsemän tähden liikkeen eduskuntavaaliehdokkaan Ilja Janitskinin fb:tilin, kyseessä ei tietenkään ollut virallisen tarinan mukaan hybridivaikuttaminen, vaan "eduskuntavaalien turvaaminen".

Joku voisi tietysti sanoa tämän kaiken esitetyn jälkeen, että yksityisellä yrityksellä on oikeus valita asiakkaansa. Toki, mutta Facebookin päätöksen taustalla on eri valtiot ja erityisesti EU, joiden pitäisi turvata kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva sananvapaus. Näin jutun lopuksi onkin sopiva katsoa mitä Mikko Ellilällä on tästä sanottavaa:

Tätä voisi verrata sellaiseen tilanteeseen, että joku puhelin- ja nettioperaattori katkaisisi miljoonilta ihmisiltä puhelin- ja nettiliittymän heidän poliittisten mielipiteidensä vuoksi.  

Idioottien mielestä fb:llä ja esim. twitterillä on yksityisinä yrityksinä oikeus valita asiakkaansa, ja jos joku ei tykkää fb:n ja twitterin ylläpidon harjoittamasta poliittisesta sensuurista, niin silloin voi vapaasti perustaa jonkun toisen somefirman, joka sallii sellaiset mielipiteet, jotka fb:ssä ja twitterissä ovat kiellettyjä.  

Tämä on täysin järjetöntä logiikkaa, koska ihan kuka tahansa ei voi ihan koska tahansa noin vain perustaa twitterin tai fb:n kaltaisia suuryrityksiä, joilla on miljardien eurojen/dollarien liikevaihto ja asiakkaina miljardeja ihmisiä.

Mitä Faceboook sitten kuvittelee voittavansa poliittisella tukahduttamisellaan? Sensuuripäätöksen jälkeenkin massasinvaasiota ruokkivan monikulttuurin etniset ja ekologiset ongelmat eivät ainoastaan säily vaan pikemminkin vain kärjistyvät. Ehkä Facebookin taustavaikuttajat haluavat sortotoimella provosoida ns. yksinäisiä susia, jotka eivät näe poliittisten ilmaisuvapauksien riiston jälkeen muuta vaihtoehtoa kuin terrorismin. Iskujen jälkeen valtakoneisto voi kiristää entistä kovemmin valkoisten perusvapauksia. Tämä nähtiin jo Uuden-Seelannin iskun jälkeen, kun maan hallitus päätti tiukentaa aselakeja. On siis turha väittää etteikö "vihapuhe" ja terrorismi toimisi, sillä eniten niistä hyötyy totalitarismia rakentava "liberaali" läntinen järjestelmä.

                                                          ****************************

TV, perjantai 29.3.2019 klo 21.05, Perjantai

Miksi olen ennakkoluuloinen? Uskallanko tunnustaa ennakkoluuloni toista ihmistä kohtaan? Koomikko Iikka Kivi, kansanlaulaja Hilja Grönfors ja professori Karmela Liebkind. Perjantai-dokkari: Kuka saa olla kaunis? 40 min

Perjantai-ohjelma panee sitten reilusti kortensa kekoon Ylen perusuomalaisten vastaisessa vaalikampanjassa. Ennakkoluujoja käsittelevän jakson ensimmäiseksi vieraaksi oli saanut stand-up koomikko Ilkka Kivi, jonka joku voi ehkä muistaa myötähävettävän epähauskoista esityksistään. Koska kilpailu näkyvyydestä stand-up markkinoilla on kovaa, Kiven on täytynyt brändätä itsensä niin, että mediajulkisuus tarttuu häneen. Kiven mediatemppuna oli kehyskertomus, jonka mukaan hän oli ennen halla-aholainen nettivihaaja, kunnes löysi vasemmistolaisen, poliittisesti korrektin totuuden. Ai että media ja etenkin Yle sitten rakastaa tällaisia tarinoita. Paitsi että Kiven tarina on tuskin totta.

Tästä kertoo se, että jostain kumman syystä kukaan kansallismielinen tai edes hommareino ei muista Marko Kivi -nimistä tai näköistä meuhkaajaa. Vähän haiskahtaa siltä, että tyyppi on itse kehitellyt taustatarinan "vihan täyteisistä" maahanmuuton vastaisista vuosistaan. Kivi ei ole itsekään esittänyt mitään konkreettisia todisteita matuvastaisesta menneisyydestään, joten näyttää siltä, että tarina on ollut pelkkä ponnahduslauta typerässä stand up -skenessä.

Siinäkin sarjassa Kivi on sieltä surkeimmasta päästä, varsinkin kun hänen erikoisalansa lavakomiikassa on politiikka, joka on koko skenessä sitä kaikkien hirveintä tuubaa. Yleensä poliitikasta länkyttävät naamanvääntelijät ovat järjestään pikkunokkelia nilkkiliberaaleja tyyliin Jukka Lindström, mikä tekee heistä jo sinänsä vastenmielisiä. Hauskuuttahan heissä ei ole yhtään ja Kivessä kaikkein vähiten. Hyvä esimerkki tästä on se kun Kivi ilmoitti koko kansalle talvella, että Vihapuhepoliisi ei ole hauska, koska tämä ei muka osaa heittää satiiria. Kukaan ei ollut samaa Kiven kanssa.

Studioon oli saatu raahattua myös se kaikkien kulttuurimarxilaisimman pseudotieteen eli sosiaalipsykologian "suomalainen" guru, karmea Karmela Liebkind. Takavuosina Liebkind oli se median aina käyttämä "asiantuntija" kun haluttiin saada oikea ja "tieteellinen" näkökulma rasismista.

Naftaliinista kaivettu juutalainen Liebkind tunnetaan parhaiten hänen inhostaan valkoisten geneettistä itsesuojelua kohtaan. Valkoisten säilymistä ja valkoisuuden vaalimista hän kutsuu yksiselitteisesti rasismiksi. Tosin etnisten juutalaisten hallinnoima Israel ei hänen mielestään harjoita rasismia, vaan vaalii ainoastaan rikasta kulttuuriaan.

Mitä tulee ohjelman teemaan yleisesti, ennakkoluuloista puhuttaessa ei juuri koskaan kerrota liberaalien ennakkoluuloista konservatiiveja kohtaan. Samalla unohdetaan ennakkoluuloisuuden toinen puoli. Esimerkiksi Saharan eteläpuoleisista mustista tai somaleista on huomattavan paljon tilastollista näyttöä, jonka perusteella heidän käyttäytmistään voidaan ennakkoida. Siksi on puhdas liberaali ennakkoluulo nähdä ihminen pelkkänä tyhjänä tauluna ilman kulttuurista ja etnistä viiteryhmää.

                                                        

                                                    *******************************

TV1, perjantai 29.3.2019 klo 20.00, Sannikka&Ukkola 

Mitä vaalikentillä oikein tapahtuu, kun maan johto joutuu vetoamaan vaalirauhan puolesta? Studiossa Päivi Räsänen ja Suldaan Said Ahmed. Puheenjohtajien henkilökuvasarjassa SDP:n Antti Rinne. #sannikkaukkola 29 min

Uhripisteitä studiossa ovat tänä iltana keräämässä mm. Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Suldaan Said Ahmed, joka väitti polkupyöräilevän suomalaismiehen käyneen hänen päälleen Itäkeskuksen metroasemalla viime maanantaina. Sittemmin hän muutti tarinaansa niin, että välikohtaus olisikin tapahtunut metrovaunussa tai aseman ulkopuolella. Kovista etsinnöistä huolimatta viranomaiset eivät ole vielä tavoittaneet mystistä polkupyöräilijää. Ehkäpä siksi, ettei häntä edes näy valvontakamerassa?

Ei tarvitse olla kummoinenkaan päättelijä aavisellakseen, mistä Said Ahmed sai ideansa tarinaan. Nimittäin päivää ennen Said Ahmendin väittämää hyökkäystä joku suomalaismies yritti poliisin mukaan lyödä ulkoministeri Timo Soinia Vantaan maalaismarkkinoilla. Luultavasti Said Ahmed katsoi, että nyt on hyvä sauma kehitellä Soinin tuomassa imussa samantapainen tarina. Näin Said Ahmed sai kätevästi Ylen antamaa ilmaista julkisuutta  miljoonayleisön keräävissä tv-uutisissa ja ajankohtaisohjelmissa.

YLE KAIVANUT HENRIK HOLAPAN TAAS NAFTALIINISTA

Ylen tv-kanavilta tulee säännöllisin väliajaoin ns. historiadokumentteja, jota käsittelevät milloin mistäkin näkökulmasta kansallissosialismia. Erityisen usein niitä lähetetään vaalien alla, jotta epävarmat äänestäjät pidättäytyisivät antamasta ääntään maanhanmuuttokriittisille ehdokkaille. Mitään todellista yhteyttä maahanmuuttovastaisuuden ja Kolmannen vältakunnan välillä ei ole, mutta mielikuvien tasolla vihamielisen invaasion vastustaminen on saatu mediassa näyttämään jonkinlaiselta natsismilta.  

Yle yrittää käyttää toki muitakin turhaksi osoittautuneita keinoja vierottaakseen kansalaiset pois kansallisesta itsesuojelusta. Aika ajoin naftaliinista kaivetaan "ex-natsijohtaja" Esa Henrik Holapan kaltaisia marginaalifiguureja, joiden kautta yritetään vakuuttaa, että kansallismielisyys on "ääriajattelua" tai jopa mielenvikaisuutta. Tämä strategia tunnettiin jo Neuvostoliitossa, jossa kommunismin vastustajat julistetiin mielisairaiksi. Vastaavasti kulttuurimarxilaisuudessa psykopatologisointi näkyy Theodor Adornon toimittamassa tendenssitutkimuksessa The Authoritarian Personality (1950), jossa mm. valkoisten etnisen intrenssin puolustaminen leimataan mielisairaudeksi, kun taas kommunismin ja juutalaisvaltion kannattaminen ovat merkkejä henkisestä terveydestä. Adornon propagandan vaikutus näkyy kouluesimerkin lailla juuri ilmestyneessä Ylen uutisartikkelissa Ex-uusnatsi taisteli itsensä irti vihasta ja seuraa nyt huolestuneena Suomen kireää ilmapiiriä – "Haaveillaan kaaoksesta ja sisällissodasta". 

Syy, miksi haastattelu ilmestyy juuri nyt lienee tuskin sattumaa. Valtamedian propagandasta ja vihakampanjoinnista huolimatta maanosamme rajoja puolustava kansallismielisyys on edelleen nousussa, jonka vuoksi tervettä isänmaallisuutta pyritään demonisoimaan. Holappa toimii tässä mitä parhaiten hyödyllisenä idioottina ja saa pitkästä aikaa sen 15 minuuttia julkisuutta suomalaisvihamielisen Systeemin huorana. 

Jo jutun alussa silmään ottaa lause, jossa sanotaan, että "hän on tarvinnut esimerkiksi terapiaa, tukea sosiaalisten taitojensa kehittämiseen sekä ulkopuolista opastusta arkisissa asioissa kuten asunnonhaussa ja uravalinnoissa." Terapian tarve todistaa, että Holappa on epävakaa tapaus, joka vääristyneen mielensä kautta omaksui kansallissosialismin hollywoodilaisversion. Mitään viileän rationaalisesta käsitystä hänellä ei aatteesta tuskin koskaan ole ollutkaan, vaan hän on käyttänyt sitä pelkkänä purkautumisväylänä omille demoneilleen. Holappa yritti luoda myös uraa "natsijohtajana", mutta täysin epäkarismaattisena henkilönä hänestä ei ollut siihen, joten hän päätti etsiä uuden uraputken liikkeen julkiluopiona ja median lemmikkinä.

"Ex-natsipomoa" haastatelleen toimittaja Kirsi Karppisen mukaan Holappa seuraa huolestuneena äärioikeistolaisilla internetfoorumeilla käytävää keskustelua väkivallasta, vaikka se ei ole realisoitunut mitenkään toisin kuin väkivaltainen islamilainen fundamentalismi Turussa ja "anti"fasistien murhapolton yritykset Vantaalla. 

Esa Holappa ei ole enää tekemisissä äärijärjestöjen tai vanhojen kontaktiensa kanssa, mutta seuraa kentän liikehdintää etäältä. Hän ei ole huolesta vapaa. Hänen mukaansa muun muassa netin maahanmuuttovastaisilla foorumeilla käydään tällä hetkellä uhkaavia keskusteluja. – Siellä haaveillaan kaaoksesta ja uudesta sisällissodasta.

Vaikka pitkään manattu äärioikeistolainen väkivalta on jäänyt samanlaiseksi suutariksi kuin se kuuluisa ulkomaalaiset maahantoivottava huutava työvoimapula, se ei estä punaisen yliopiston tutkijoita yhtymästä Holapan vainoharhaiseen huoleen:

Oula Silvennoinen sanoo, että pahimmillaan radikaalit puheet saattavat lietsoa yksittäisin väkivallantekoihin. Dosentti muistuttaa, että vaikka 1918 sisällissodan aikaiset olosuhteet olivat nykypäivään verrattuna erilaiset, samat syyt aiheuttavat yhteiskunnan kahtiajakautumista tänäkin päivänä. 

– Ihmiset kokevat, että joku tai jokin uhkaa elämäntapaamme tai tulevaisuuttamme, ja se uhka pitää torjua radikaalisti. Uhan kokemus voi olla hyvin voimakas, vaikka se ei todellisuudessa perustuisi yhtään mihinkään.

Pahamaineisen tendenssitutkija Silvennoisen mielestä muukalaisten uhasta puhuminen on pelkkää äärioikeistolaista paranoiaa. Ilmeisesti hän on punavihreässä kuplassa kykenemätön lukemaan uutisia, joissa kerrotaan kehitysmaista tulleiden miesten harjoittamasta alaikäisten suomalaistyttöjen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja albanialaisesta huumemafiasta. Kun nämä tosiasiat tuodaan esiin, Silvennoinen pitäisi niitä luultavasti äärioikeistolaisena propagandana.

Mitä taas tulee vuoden 1918 sisällissotaan ja sen vertaamiseen nykyaikaan, haukkuu punainen dosentti siinäkin väärä puuta. Tosiasia on, että nimenomaan äärivasemmisto on vuosikausia fantasioinut vuoden 1918 revanssista, jota vielä valtavirran kulltuuriväki on kompannut. Toisaalta, mikäli jotkut äärioikeistolaiset ovat tosiaan käyttäneet puheissaan sisällisotaretoriikkaa, sille on olemassa myös tiettyjä perusteita. Kun suomalaisista piittaamaton poliittinen "eliitti" yhdessä vasemmistolaisten kansanvihollisten kanssa on masinoinut vuosien varrella jo satoihin tuhansiin nousseen massainvaasion, on varsin ymmärrettävää, että jotkut lyhytpinnaiset alkavat puhua sisällisodan kaltaisesta tilanteesta. Tässä kohtaa pitäisi aina muistaa, mikä on syy ja seuraus, sillä tällaiset reaktiot eivät synny tyhjästä, vaan alkusyy niihin on petoksellinen politiikka, jossa suomalaisia ollaan kiihtyvällä vauhdilla vaihtamassa kehitysmaalaisiin.

Hallitseva nomenklatuura on kroonisesti huolissaan "radikalismista" ja "ääriajattelusta", vaikka nämä ovat väistämättömiä seurauksia heidän edistämästä kaoottisen moniarvoisesta yhteiskunnasta. Siksi on nurinkurista, että järjestelmä yrittää puuttua ikävinä pidettyihin seurauksiin, jotka ovat sen itse aiheuttamia. Esa Holapan mainostama Radinet-hanke ei ole muuta kuin laastarin panemista valtavan avohaavan päälle – se ei paranna syytä, vaikka se peittääkin sen hetkeksi hyvin:

Vuonna 2016 toimintansa aloitti valtakunnallinen Radinet-hanke, jossa autetaan ääriajattelusta ja -toiminnasta irti haluavia henkilöitä. Hanke tarjoaa esimerkiksi neuvontaa, terapiaa ja apua arjen asioiden järjestämiseen. Esa Holappa oli aikoinaan Radinetin ensimmäinen asiakas ja toimii nyt hankkeessa kokemusasiantuntijana. Osa sovitustyötä sekin.

Sovitustyöstä puhuminen kuulostaa kovin raamatulliselta, varsinkin kun Holapan poliittiset "synnit" ovat kuvitteellisia, lähinnä liberaalien pahoiksi tuomitsemia ajatuksia. Ainoa todellinen synti Holapan uralla lienee se, että hän petti toverinsa ja alkoi korruptoituneen järjestelmän yhteistoimintamieheksi.

Jutun lopussa kuullaan vielä pakolliset höpinät vihasta, jonka Holappa ja toimittaja Karppinen uskottelevat olevan ainoa motiivi kansallismielisessä radikalismissa. Jos Holappa rakensi kaiken pelkän vihan varaan, niin silloin se on vain hänen oma häpeänsä. Sanoopa valtavalhemedia mitä tahansa, suurimmalle osalle nationalistiaktivisteista tärkein syy poliittiselle toiminalle on rakkaus kansakuntaa kohtaan. Tämä hallitseva puoli jätetään aina kertomatta kun valtamedia puhuu "äärioikeistosta". Tietenkin mukana täytyy olla myös jonkin verran pyhää vihaa, mutta se on siellä täysin oikeutetusti, koska maasta löytyy vaikutusvaltaisia tahoja, jotka pyrkivät pitkällä tähtäimellä mitätöimään etnisen suomalaisuuden, jota ilman ei voi Suomea olla.

                                                              ***********************

TV 1, maanantai 14.5.2018 klo 21:00 A-studio 

Romanien syrjintä. Kuplat rikki - onko vastakkainasettelulle vaihtoehtoa? Markus Liimatainen juontaa. #yleastudio HD

Suomen valtamediat saivat viikonlopun aikana oman Starbucks-rasismikohun, kun romanit pilkkivät kameroillaan Vantaan Nesteen huolto-asemalla myyjältä kielteisen vastauksen. Nyt tätä suomalaista kantaväestöä syyllistävää kohua vatvotaan kovalla täpinällä A-studiossa ennalta odotetuin mielipitein.

Yle Teema, maanantai 14.5.2018. klo 14:55,Tiededokumentti: Oletko rasisti? 

Onko rasismi synnynnäistä vai opittua? Tutkimukset osoittavat, että alitajuntainen rasismi voidaan havaita erilaisten testien avulla. Dokumentti esittelee, kuinka aivojen rasistisia impulsseja voidaan havaita ja muuttaa. HD Äänitekstitys: suomi.

Linkki Yle Areenaan.

Ohjelman  antirasistinen lähtökohta on itsensä kieltävä, sillä se tunnustaa, että rotuajattelulle on biologiset, jopa geneettiset neurobiologiset perusteet. Tämä on selvässä ristiriidassa antirasistisen rotudenialismin kanssa, jossa koko rodun olemassaolo kiistetään. 

Ohjelman suurin ongelma on se, että se ylipäätään pitää rasismia ongelmana, josta pitäisi jollain orwellilaisella aivopesulla tai lobotomialeikkauksella päästä eroon. Ainakin valkoisten kohdalla.

Ohjelman taustaksi ja vasta-argumentiksi on syytä lukea Thomas Jacksonin tuore kirja-arvio Bruce Baumin tendenssiutkimuksesta The Rise and Fall of the Caucasian Race: The Political History of Racial Identity. Kirjoitus antaa loistavan esimerkin siitä, kuinka epätoivoisiin valheisiin yhteiskuntatieteilijät ovat valmiita menemään puolustaessaan biologian kieltävää rotudenialismia.


Yle Teema, maanantai 7.5.2018 klo 18:30,  Elämä käännekohdassa 

3/8. Toimittaja Anja Kontor tapaa ihmisiä, jotka ovat selviytyneet vaikeista elämäntilanteista. Niklas Frankin kummisetä oli Adolf Hitler, ja hänen isäänsä Hans Frankia kutsuttiin Puolan teurastajaksi. Niklas oli kahdeksanvuotias, kun hän hyvästeli isänsä ennen tämän teloittamista. Minkälaista elämä on, kun nimi yhdistetään kansanmurhaan? HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: ruotsi. Äänitekstitys: ruotsi.


Yle Teema, maanantai 7.5.2018 klo 20:30  Dok: Mistä on pienet lapset tehty 

Millaista on elää transihmisenä Suomessa? Kenellä on oikeus tulla vanhemmaksi ja millä tavoin? Catariina Salon dokumentissa tavataan Emil ja Olivia, jotka päästävät katsojan ihonsa alle. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: ruotsi. Äänitekstitys: ruotsi.


Yle Teema, maanantai 7.5.2018 klo 23:35  Helvetin homo 

Sarja alkaa, 1/5. Gisleä alkaa aina jännittää, kun hänen rakkaansa tarttuu häntä kädestä. Syy on se, että he ovat molemmat miehiä. Miksi Norjassa on edelleen niin vaikeaa olla homo? HD Äänitekstitys: ruotsi.


Yle Teema, tiistai 8.5.2018 klo 00:00, Helvetin homo 

2/5. Onko väärin, jos mies on naisellinen? Gisle etsii miespuolista homoa huippu-urheilijoiden joukosta ja osallistuu valokuvaussessioon verkkopaidassa. Hänelle selviää, miksi jotkut inhoavat sanaa "femi". HD Äänitekstitys: ruotsi.


Yle Teema, tiistai 8.5.2018 klo 00:25, Helvetin homo 

3/5. Onko homoseksi pelkkää nahkaa ja nyrkkinaintia? Gisle vierailee seksiklubilla ja järkyttyy vapautuneen Ulriken puhelimesta löytyvistä kuvista. HD Äänitekstitys: ruotsi.

PÄÄMINISTERI SAMAISTAA SYYTTÖMIEN MURHAAMISEN SEN ARVOSTELUUN

Laura Huhtasaari, tuo poliittisen elämän kadehdittu arjatar,
jauhotti tänään eduskunnassa Juha Sipilän.

Eilen jä tänään on uutisoitu ahkeraan pääministeri Sipilän koollekutsumasta lähes neljätuntisesta kokouksesta, jossa kaikkien eduskuntapuolueiden puuheenjohtajia vaadittiin allekirjoittamaan yhteinen vetoomus, jolla Ylen uutisen mukaan "pyritään hillitsemään kiihtynyttä keskustelua Suomen sisäisestä turvallisuudesta ja muun muassa turvapaikanhakijoiden palautuksista." Vetoomus on hyvä todiste poliittisen "eliittimme" suhteesta alamaisiin: koska pääministerin mielestä maahanmuuttoon ja terrorismiin ei  voida oikeasti vaikuttaa, jää ainoaksi keinoksi suomalaisten kyykyttäminen.

Tänään ilmestyneessä toisessa uutisessa Sipilä nuhteli Huhtasaarta – puoluejohtajien toive maltillisesta keskustelusta heti säröllä eduskunnassa kerrotaan, että eduskuntapuolueiden puheenjohtajat tuomitsivat keskiviikkona yhteisessä julkilausumassaan sekä terrorismin että kaikenlaisen vihapuheen. Erikoinen julistus tarkoittaa sitä, että muukalaisten mukana maahan tuotettu terrorismi rinnastetaan sen arvosteluun. Paniikkireaktiona syntynyt julkilausuma osoittaa, että pääministeri Juha Sipilä ei halua tunnustaa yhteiskunnallisten ilmöiden syy-seuraussuhdetta, jonka vuoksi hän ei näe mitään relevanssia sillä, että viattomiin suomalaisiin kohdistuva musilimiterrori synnyttää kantaväestössä kielteisiä reaktioita. Hän menee jopa niin pitkälle, että näkee ilmiöt erillisinä ja yhtä vaarallisina – nuorten naisten kurkuttaminen on yhtä vakava asia kuin sitä kritisoiva kannanotto!

Onneksi sentään perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari pani poliittisesti korrektin julkilausuman sisällön oikeisiin mittausuhteisiin:

– Perussuomalaiset tuomitsevat terroristien vihapuheen suomalaisia kohtaan ja länsimaisia arvoja kohtaan. Radikaalin islamistisen terrorismin uhka Suomessa on kohonnut ja samalla sisäinen turvallisuus on heikentynyt. Käynnissä oleva islamisaatioilmiö etenee koko ajan. Koska islamin normit poikkeavat länsimaisen yhteiskunnan normeista, laajamittainen muslimien maahanmuutto johtaa muslimien eriytymiseen isäntäyhteiskunnasta ja muslimiväestön kasautumiseen omille alueilleen, jossa vallitsevat islamilaiset arvot. Eurooppalaiset johtajat ja poliitikot vain katselevat, kun Euroopan kaupunkien kokonaisia alueita muutetaan ulkomaisiksi vyöhykkeiksi, tulitti Huhtasaari.

Totta kai pääministeri reagoi Huhtasaaren puheeseen ennalta arvattavasti syyttäen presidenttikandidaattia yhteisen veneen keikuttamisesta. Sipilä toisti mantraansa, että "me tuomitsemme kaikenlaisen vihapuheen" ikään kuin suomalaisten murhaaminen olisi vakavuudeltaan yhtäläinen sen arvostelun kanssa. Ylipäätään koko puhe "vihapuheesta" johtaa yhteiskunnallisen keskustelun muslimiterroristeista tahallaan väärille raiteille puuttuessaan vain suomalaisten täysin normaaliin ja ennen kaikkea oikeutettuun reaktioon. Nimittäin mitään "vihapuhetta" ei olisi ilman muslimiterrorismia.

Mitä tulee itse käsitehirviö "vihapuheeseen", kyse on puhtaasti orwellilaisesta uuskielestä. Samalla se on kätevä blanko-termi, johon vallankäyttäjät voivat istuttaa mitä tahansa, josta he eivät satu pitämään tai joka on heidän intressejään ja utopioitaan vastaan. Tietämättömille tiedoksi, että käsite 'vihapuhe' kehiteltiin Yhdysvaltojen itärannikon Ivy League -yliopistojen uusvasemmistolaisessa (lue: kulttuurimarxilaisessa) aivoriihessä 1990-luvun alussa. Siksi tuota ideologisia tarpeita varten luotua termiä ei pitäisi käyttää suomen kielessä ja virallisissa yhteyksissä lainkaan.

YLESSÄ PUNAVIHREÄ HEGEMONIA ON TOTAALISTA

Viimeisten eduskuntavaalien perusteella kansasta vain noin 15 prosenttia on punavihreitä (Vihreät + Vasemmistoliitto), mutta kaikista journalismin opiskelijoista ja toimittajista heitä on 75 prosenttia. Tällaiseen johtopäätökseen päätyi opiskelijatilastoja tutkinut tiedetoimittaja Marko Hamilo artikkelissaan  Nyt se on tutkittu: journalismiyliopistot läpikotaisin punavihreitä. Asiasta kertoi aikaisemmin tässä kuussa myös Yle Watch.

Demokratian kannalta on ongelmallista, että demokratiasta eniten meuhkaavat 15 prosenttia saavat määrätä kansalaisille millaiselta maailma näyttää ja ennen kaikkea miltä sen pitäisi näyttää. Punavihreiden silmiinpistävä asema tiedotusvälineissä, varsinkin Ylessä, ei olisi ongelma, mikäli heidän näkemyksensä heijastelisivat kansan syvien rivien tahtoa. Näinhän ei nyt ole, jonka vuoksi voidaan täysin perustellusti puhua pienen vaikutusvaltaisen vähemmistön tiedotusdikatuurista, jolla ei ole kansan enemmistön antamaa legitimiteettiä.

Tämä epäoikeutettu, kansalaisten maailmakuvan muokkaamiseen tähtäävä vallankäyttö, näkyy päivittäin Yleisradion ohjelmapolitiikassa, jossa vähemmistöjen friikkiarvot ja sosialismilta lemuava kansallismielisyyden vastaisuus ovat mediajätissä valtavirtaa. Tarvitsee vain katsoa ja kuunnella Ylen tämän päivän ohjelmatarjontaa:


Yle Radio 1, 27.6.2016 klo 10.05. Roman Schatzin Maamme-kirja Suomalaiset SS-miehet

Toisen maailmansodan aikana Saksan SS-joukoissa palveli 1400 suomalaista sotilasta. Yksi heistä oli Aarne Kähärä, joka lähti 16-vuotiaana Saksaan SS-koulutukseen. Kähärä päätyi taistelemaan Kaukasuksen rintamalle ja hän ehti vielä jatkosodan loppuvaiheisiin Kannakselle. Mitä kaikkea Suomen ja Saksan välinen aseveljeys käytännössä tarkoitti ja millainen oli suomalaissotilaiden kohtalo Saksan armeijassa? Miksi nuoret miehet hakeutuivat vieraan valtakunnan armeijaan? Kuinka SS-miehiin suhtauduttiin sodan jälkeen? Roman Schatzin vieraina ovat SS-veteraani Aarne Kähärä ja historiantutkija Oula Silvennoinen.

Linkki ohjelmaan.

Jälleen kerran saimme kuulla punertavan historiatutkijan Oula Silvennoisen eksoottisia tulkintoja suomalaisten ja saksalaisten poliittisista suhteista toisen maailmansodan aikana. Hän on Ylelle juuri sopiva mies antamaan tähän päivään sopivia vastauksia.


Yle Radio 1, 27.6.2016 klo 12.05. Sananvapauden sankarit 4/4: Erkki Vala

Sananvapauden sankarit -sarjan viimeisessä osassa tutustutaan 1920- ja 30-luvuilla vaikuttaneeseen toimittajaan ja kirjailijaan Erkki Valaan. Vala perusti uudelleen vuonna 1932 Tulenkantajat-lehden taistellakseen nousevaa fasismia vastaan ja puolustaen sananvapautta, ihmisoikeuksia ja demokratiaa. Kuka oikeastaan oli tämä muiden tulenkantajien varjoon jäänyt mies, runoilija Katri Valan pikkuveli? Toimittajana Harri Alanne.

Linkki ohjelmaan.

Neliosaisessa ohjelmasarjassa sananvapauden sankareiksi on nostettu vain liberaalit ja vasemmistolaiset vaikuttajat, vaikka siinä olisi hyvin voitu käsitellä esimerkiksi Kokoomuksen kansanedustaja Tuure Junnilaa (1910–1999), joka oli 1970-luvulla niitä harvoja, jotka uskalsivat julkisesti vastustaa presidentti Kekkosen suomettunutta matelupolitiikkaa ja taistolaisten kulttuuriterroria. Kulttuurimarxilaista mädätystä enteilleen Erkki Valan nostaminen kansakunnan kaapin päälle kertoo pitkälti siitä, missä Ylen sympatiat todellisuudessa lepäävät.

Yle on kovaa vauhtia leipomassa historiantutkija Oula Silvennoisesta mielipideauttomaattia suomalaisesta äärioikeistosta, sillä häntä haastateltiin myös tässä ohjelmassa moneen otteeseen. Jo heti alussa tämä kriittisen teorian (kulttuurmarxismin metodi) innokas käyttäjä teki historiapolitiikkaa, kun hän yhdisti mielikuvituksettoman vasemmistoretoriikan mukaisesti 1930-luvun fasismin nykyisen kansainvaelluksen vastustamiseen. Silvennoisen tulkinta fasismista oli ohjelmassa muutenkin perin omituinen, sillä hän kutsui Akateemista Karjala-Seuraa yksiselitteisesti fasistiseksi. Ei jatkoon.

Yle Radio 1, 27.6.2016 klo 12.05, Kultakuume: Laiton graffiti taistelee sortoa vastaan

Linkki ohjelmaan.

Graffiteilla sortoa vastaan ja kaupunkilaisten viihtymiseksi. Grafia-lehti on visuaalisen viestinnän äänenkannattaja.

Laiton graffiti taistelee sortoa vastaan. Espanjassa laiton graffiti nostaa esiin yhteiskunnallisia ongelmia. Jonna Tolonen käveli Madridissa satoja kilometrejä ja valokuvasi tuhansia graffiteja. Aineistosta syntyi Suomen ensimmäinen väitöstutkimus, jonka aiheena on laiton graffiti. Madridissa graffiteilla on usein poliittinen sanoma. Graffitien avulla on kampanjoitu esimerkiksi aborttilain uudistusta vastaan ja tehty näkyväksi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Suomessa graffitit ovat vähemmän poliittisia, mutta ne herättävät kysymyksiä siitä, kenen ääni saa kuulua julkisessa tilassa. Toimittaja Jari Tamminen on tarkastellut laittomia graffiteja "kulttuurisen häirinnän" näkökulmasta.

Helsinkiläistä Ma­ke Your Mark Gal­le­rya pyö­rit­tä­vä graf­fi­ti­te­ki­jä Umut Kiu­kas vastaa puhelimeen Ranskasta ja kertoo kokemuksiaan graffitien laittomuudesta ja laillisuudesta. Pääkallo ja Jim Morrison talon seinässä. Keravan keskustassa pääkallot, junat, erilaiset naishahmot ja jimmorrisonit ovat vallanneet keskustan purettavien rakennusten seinät. Graffitit- ja katutaidetyöt ovat osa Purkutaide-projektia, joka levittäytyy tänä kesänä Keravan keskustaan. Kultakuume kuulostelee asiasta Purkutaide-projektin koordinaattori Jouni Väänäseltä ja graffiteihin perehtyneeltä arkkitehti Tuomas Siitoselta.

Kultakuume esittelee myös ensimmäisen tämän vuoden Tanssiva karhu –palkinnon ehdokkaista. Kultakuumeen juontaa Niina Mäkeläinen.

Kulttuurihomojen lempiohjelma radiossa lienee Kultakuume, joka tarjosi tänään juuri niin vasemmistomarginaalista tavaraa kuin siltä saattoi odottaa. Yliopiston humanistiset tiedekunnat ovat jo pitkään olleet jälkimarxilaisuuden  saastuttamia, josta Kultakuume antoi valaisevan esimerkin: Jonna Tolonen on tehnyt laittomista, poliittisista graffiteista väitöskirjan.

Kun yhteiskuntatieteilijä alkaa puhua poliittisuudesta ja yhteiskunnallisuudesta, on aika poistaa varmistin, sillä ne tarkoittavat 100-prosentin varmuudella vasemmistolaista politiikkaa, ja vieläpä sen kaikkein rappeutuneinta muotoa, jota edustavat marginaaliset identiteettipolitiikat ja itsekkäät "mulla on oikeus" -vaatimukset. Vasemmistolaista feministi Jonna Tolosta komppasi toinen punahyväkäs, Voima-lehdessä vaikuttava Jari Tamminen, joka korosti yksittäisten ihmisten ja vähemmistön oikeutta tehdä graffitteja enemmiston näkemyksistä piittaamatta. Toisin sanoen ohjelmassa oltiin vapaan kasvatuksen lellimien aikuisten lasten toiveiden ja halujen äärellä. On vaikea sanoa, pitäisikö jutustelevan lukeneiston puheista ärsyyntyä vai huvittua, sen verran irrallaan näiden syöttiläiden huolet ovat tavallisten ihmisten arjesta.


Yle Radio 1, 27.6.2016 klo 17.40, Kesäkeiton syvin olemus: Porkkana – ase natseja ja paholaista vastaan?

Porkkanan naatit toimivat 1700-luvulla muotitietoisten hatun koristeina. Porkkanasta on kuitenkin moneen: porkkanalla on torjuttu tauteja, paholaista ja jopa natseja. Porkkanan jäljillä on toimittaja Kaisa Pulakka. Lukijana on Pietari Kylmälä.

Linkki ohjelmaan.

Aiva, aiva....natsitpa hyvinkin.


Yle TV1, 27.6.2016 klo 15:50, Minun totuuteni: Cecilia Uddén

4/8. Kahdesti suurella journalistipalkinnolla palkittu Ruotsin yleisradion ulkomaantoimittaja Cecilia Uddén on työskennellyt 20 vuoden ajan varsinkin Lähi-idässä. Hänen raporttinsa herättävät usein vahvoja tunteita. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: ruotsi. Äänitekstitys: suomi.

Linkki ohjelmaan.

Koittakaapa katsoa edes 5 minuuttia voimaantuneen ruotsalaisnaistoimittajan puhetta itsestä ja maailmasta. Cecilia Uddén on tosiaan juuri se tyyppi, joka ei ryhtynyt toimittajaksi kertoakseen maailman tapahtumista totuuden, vaan ajaakseen punaliberaalia poliittista agendaansa. Epäilemättä Ruotsi on "moraalinen suurvalta" ja se myötä myös tuleva Afrikka, koska siellä mediassa ovat äänessä Cecilia Uddénin kaltaiset huumorintajuttomat sosialistiset feministitantat. Haastattelussa Uddén mm. totesi, että jopa Egyptissä sota terrorismia vastaan edustaa "vastenmielistä isänmaallisuutta". Kunnon vasemmistolaisen tapaan hän löysi vikaa vain länsimaisista ihmisistä, mutta suurinta inhoa hän tunsi Yhdysvaltoja kohtaan. Näitähän katsoo kuin avointa kirjaa.

Yle TV1. 27.6.2016 klo 19:00, Historia: Syväluotauksessa Omaha Beach  

Tutustutaan lähemmin Normandian maihinnousuun Omaha Beachillä Vierville-sur-Merissä viimeisimmän 3D-kuvannus- ja lasertekniikan avulla, silminnäkijäkokemuksia unohtamatta. Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.

Jonkun pitäisi ilmoittaa Ylen Historia-ohjelmahankkijoille, että toinen maailmansota päättyi jo 71 vuotta sitten.

Yle TV1, 27.6.2016 klo 21:00, A-studio 
 
Britannia teki päätöksensä, mitä seuraavaksi? Juontajana Jan Andersson. #yleastudio HD

Auts! Luvassa kovaa peppukipuilua! Studiossa itkemässä mm. EU-uskovaiset Pertti Salolainen  ja Miapetra Kumpula-Natri.

Yle TV1, 27.6.2016 klo 21:30, Dokumenttiprojekti: Naisen osa 

Kaksi Irinaa, Marge ja Svetlana tulivat Suomeen muuttaakseen elämänsä kulun. Naisen osa katsoo maailmaa ja miehiä näiden naisten silmin. Se on elokuva rajaseudusta, selviytymisestä, rakkaudestakin. O: Kati Juurus. (U) HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.


Yle TV1, 27.6.2016 klo 23:35, Kotikylä (12) 

Kausi 1, 6/6. Kylä puuha muistomerkkiä kaatuneille, mutta yksi nimi on joukosta poissa. Aseistakieltäytyjä-opettaja kotiutuu kaikkien halveksimana. Samalla paha vitsaus saapuu kylään. Koituuko tästä mitään hyvää? (U) HD Äänitekstitys: suomi. K7 (ahdistus).


Yle Teema, 27.6.2016 klo 21:00, Elämä kiinalaisessa kaapissa

Shanghain ilmapiiri antaa tilaa homoille, mutta Kiinan maaseudulla heitä ei hyväksytä. Palkitussa dokumentissa kiinalaiset Andy ja Cherry etsivät ratkaisua seksuaalisuutensa ja perheidensä vaatimusten välillä. HD Äänitekstitys: suomi.

Helsingin Shemale Shame eli "Pride"-viikko alkoi tänään, ja tottahan toki se näkyy ja kuuluu myös Ylessä. Onhan koko joukko kanavan toimittajia sattuneesta syystä mm. Setan jäseniä, Die Rote Tarjan hengessä.

Yle Fem, 27.6.2016 klo 19:45, Aktivismin aika 

Sarja alkaa, 1/8. Voiko aktivismi tehdä elämästä merkityksellistä? Julieta Cederlöf alkoi protestoida lukionsa natsihenkisiä töhryjä vastaan. Hän huomasi, että taistelu rasismia vastaan teki hänen olonsa hyväksi. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: ruotsi. Äänitekstitys: ruotsi.

Linkki ohjelmaan.

Huh huh, mitähän marxilaista hivutusta tämäkin sarja tuo tullessaan, kun jo heti ensimmäisessä jaksossa glorifioidaan korruptoineen järjestelmän kympin tyttöä. Värilliselle Cederlöfille on tietenkin edullista vastustaa ruotsalaisten etnosentrisyyttä, sillä hyödyttäähän se rasistisesti hänen omaa etnistä viiteryhmäänsä. "Rasismin vastainen" taistelu on peli, jossa valkoiset voivat vain hävitä, sillä hyökkäys kohdistuu ainoastaan valkoisiin samalla kun muut etniteetit saavat ylpeästi vaalia omaa geeniperimäänsä ja kulttuuriaan.

Punaliberaalit ja vasemmisto ymmärtävät, että sanoilla voi hallita, sillä eiväthän he muuten käyttäisi totuutta vääristeleviä eli poliittisesti korrekteja termejä kuten aktivisti. Punabandiittien, vetelehtevien vasemmistoretkujen ja katuhuligaanien kutsuminen "aktivisteiksi" on kieltämättä taitavaa valkopesua, jolla Systeemi luo suurelle yleisöllle myönteistä kuvaa sille hyödyllisistä idiooteista.

ARKKIPIISPA – GLOBAALIN LIBERAALIELIITIN MYYRÄ VAI SEN HYÖDYLLINEN IDIOOTTI?

Pahan yhteys: piispa Irja Askola ja arkkipiispa Kari
Mäkinen. Kirkon johtoon valitaan vain ne, jotka

kannattavat sateenkaaren väristä globaalia
nilkkiliberaalien agendaa.

On se nyt pyhä Perkele, ettei Yle Watch saa edes pääsiäisenä viettää sapattia, vaan joku kansanvihollinen pilaa retriitin tunnelman saatanallisen suomalaisvihamielisellä saarnallaan. Tälläkin kertaa ilonpilaajana on tuttu liberaalimädättäjä, maamme evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkinen. Yle uutiset netissä ja televisiossa ovat pitkiin päivää juhlistaneet jälkimarxilaista ilosanomaa, kun se on revitellyt arkkipiispan haastattelua Kasvokkain: Kari Mäkinen – pelot eivät poistu kostamalla vaan toisista huolta pitämällä. Mäkisen mukaan Suomen pitää toimia maailman sosiaalitoimistona ja jos tätä pakkososialismia vastustat, olet Paha ihminen:

– Julkisessa keskustelussa alkaa olla entistä vahvempana äänet niitä kohtaan, jotka yrittävät kynsin hampain pitää elämänsyrjästä kiinni. Ovat ne sitten täällä kasvaneita tai täältä turvaa hakeneita. Niitä aletaan pitää entistä enemmän taakkana tai uhkana joko taloudelle tai turvallisuudelle, Kari Mäkinen miettii suomalaista yhteiskuntaa. Tällainen ajattelu murtaa luottamuksen yhteiseen huolenpitoon perustuvaan yhteiskuntaamme. Kuitenkin vihapuheet turvapaikanhakijoita ja muitakin ryhmiä kohtaan yltyvät koko ajan. 

Se, mikä murtaa luottamuksen yhteiseen huolenpitoon on se, että vihamielinen "eliitti" tuottaa maahan kansalta kysymättä Afrikan ylijäämäväestöä suomalaisten elätettäviksi maailman tappiin asti. Mikä motivaatio kansalaisilla on enää maksaa veroja ja olla yhteisvastuullinen, jos ja kun verot menevät täysin vieraiden ja kiittämättömien vieraspopulaatioiden elättämiseen. Yhdysvaltojen Itärannikon kulttuurimarxilaisten luoma termi "vihapuhe" on vain petetyn kansan itsepuolustusta ja keino tuoda esiin niitä argumentteja, joista julkisuudessa ei haluta puhua.

Pinkkikirkon päämiehen tuoreet lausunnot eivät ole ennen kuulumattomia, sillä viime syksynä hän julisti Helsingin Sanomissa, että kirkon tehtävä ei ole puolustaa Suomen etua. Monet kansalaiset ovat vastaneet tähän, että Suomen tehtävä ei ole puolustaa Mäkisen etua, vaikka valtion omistama Yle niin tekeekin. Nilkkiliberaali Mäkinen teeskentelee joko tyhmää tai sitten hän on täydellisen välinpitämätön kansankokonaisuuden hyvinvointia kohtaan, kun hän esittää farisealaisia syytöksiä suomalaisille:

– On vaara, että se alkaa peittää näköalaa, näkyy itseensä suurempana. Täytyy kysyä, että mikä turvattomuus, mikä ulkopuolelle jääminen tai mikä maailma se on, joka saa käyttäytymään tällä tavalla, joka on ei pelkästään huonoa käytöstä vaan myös luvatonta touhua, Kari Mäkinen yrittää nähdä vihanlietsojienkin maailmaan. – Mikä tuolta nyt tällä tavalla purkautuu, hyvänen aika! Mäkinen äimistelee.

Suomen valtiokoneisto ja kansan valitsema eduskuntalaitos ovat olemassa siksi, että ne edistävät ja ajavat suomalaisten asiaa. Maamme perustuslaissa ei mainita, että Suomen valtion velvollisuus tai jopa päätarkoitus olisi edistää miljardien kehitysmaalaisten hyvinvointia suomalaisten kustannuksella. Koska tällä hetkellä valtiovalta ei puolusta kansaa, on kansa alkanut puolustaa itse itseään.

Ainoastaan petturieliitin nomenklatuuraan kuuluva arkkipiispa Mäkinen voi pitää kansallista itsepuolusta pirullisena vihanlietsontana, mikä taas on osoitus siitä, että Saatana elää ja voi hyvin. Arkkipiispa syyllistyy suomalaisvihamielissä vaatimuksissaan samanlaiseen rikokseen kuin ne suomalaiset jatkosodassa, jotka auttoivat Neuvostoliiton desantteja. Kyseessä on valtiopetos. Enää valtiopetoksesta ei saa kuolemantuomiota, mutta ns. ylimääräisen uutislähetyksen jälkeen tämäkin laki muuttuu ja Kansantuomioistuin rankaisee ankarimman mukaan.