Yliopistoon pesiytyneet uusvasemmistolaiset näkevät paljon vaivaa siinä, että heidän poliittinen taustansa häivytetään julkisuudessa. Näin he voivat esiintyä kunnioitusta herättävinä objektiivisina tutkijoina. Tässä on ollut hyvänä apuna tieteen portinvartijoina julkisuudessa toimivat punavihreät toimittajat, jotka käyttävät juttujensa "asiantuntijoina" lähes poikkeuksettä heidän agendaansa edistäviä vasemmistolaisia yliopistoihmisiä.
Maamme suurin mediajätti Yle on tunnetusti antanut ruhtinaallisesti tilaa humanismin ja liberalismin kaapuun pukeutuneille tutkijoille, jotka eivät todellisuudessa ole muuta kuin kulttuurimarxilaisia jalkasoitilaita pitkässä marssissa läpi instituutioiden. Helpoiten punamädättäjän tunnistaa siitä, että hän kiistää kouristuksenomaisella jyrkkyydellä kaikki syytökset kulttuurimarxilaisuudesta aivan kuten rysän päältä kiinni jäänyt hipsteri kieltää olevansa trendiperseilevä hipsteri.
Tämän hetken tunnetuimmat esimerkit tällaisista tutkijoista ovat historioitsijat Oula Silvennoinen ja Jussi Jalonen. Silvennoinen tunnetaan ''äärioikeiston" tutkijana, vaikka viime vuosina hänet muistetaan parhaiten sotkeutumisestaan Twitter-rähinöintiin puolituntemattomien kansallismielisten kanssa. Itsestään hän haluaa antaa mielikuvan pyyteettömänä äärioikeiston "salattua historiaa" paljastavana sankaritutkijana. Tätä näkemystä on yrittänyt pitää yllä myös aina toveriaan auttava Yleisradio, joka teki Silvennoisesta vajaa kuukausi sitten agendajournalistisen kouluesimerkkijutun Äärioikeistotutkija näkee nykyajassa merkkejä 1930-luvulta – "Vietetään tammisunnuntaita ja käydään Eugen Schaumanin haudalla kuin elettäisiin taas valkoisessa Suomessa".
Tämän hetken tunnetuimmat esimerkit tällaisista tutkijoista ovat historioitsijat Oula Silvennoinen ja Jussi Jalonen. Silvennoinen tunnetaan ''äärioikeiston" tutkijana, vaikka viime vuosina hänet muistetaan parhaiten sotkeutumisestaan Twitter-rähinöintiin puolituntemattomien kansallismielisten kanssa. Itsestään hän haluaa antaa mielikuvan pyyteettömänä äärioikeiston "salattua historiaa" paljastavana sankaritutkijana. Tätä näkemystä on yrittänyt pitää yllä myös aina toveriaan auttava Yleisradio, joka teki Silvennoisesta vajaa kuukausi sitten agendajournalistisen kouluesimerkkijutun Äärioikeistotutkija näkee nykyajassa merkkejä 1930-luvulta – "Vietetään tammisunnuntaita ja käydään Eugen Schaumanin haudalla kuin elettäisiin taas valkoisessa Suomessa".
Toimittaja Mikko Pesonen ei ole viitsinut tarkistaa lainkaan Silvennoisen suoltamia löysiä puheita esimerkiksi sotasankari Lauri Törnistä, vaikka niille löytyy valtavat määrät kumoavaa evidenssiä kuten tietokirjailija Kari Kallonen tuo esiin valaisesvassa kirjoituksessaan Kansallisarkistosta löytyi todiste – tutkijat mustasivat Lauri Törnin mainetta keksityillä väitteillä. Haastattelujutun lopussa Silvennoinen päästä punaiset tulvaportit auki ja alkaa houria jostain 1930-luvun fasismin uudesta tulemisesta:
Historian viisauksia on se, ettei se toista itseään. Mies, joka tutkii työkseen 1920- ja 1930-lukuja, kuulee silti nykyajassa tuttuja kaikuja.
– Äärioikeisto on taas nousussa. Autoritaarisia hallintoja on perustettu, etenkin Itä-Eurooppaan. Vertailukohta on ilmeinen: elämme nyt samanlaista sykliä. Pelottaako?Nykyajan mielipidesensuuri ja totalitaristiset tavoitteet "hyvien asioiden" nimissä tuovat toki mieleen 1930-luvun, mutta eivät Italian ja Saksan vaan Stalinin Neuvostoliiton. Vasemmistoliberaalia hegemoniaa hyödyntävät tutkijat kuten Oula Silvennoinen eivät näytä ymmärtävän, että juuri he ovat niitä, jotka pyrkivät nitistämään poliittiset vastustajat. Siksi puheet "äärioikeiston vallantavoittelusta" eivät ole muuta kuin vasemmistolaisten projektio omasta vallanhimostaan ja halusta säilyttää nykyinen status quo.
– Jokaisen kannattaisi olla erittäin huolissaan ääriliikkeiden aktivoitumisesta
Nuoren polven punavihreille historiantutkijoille on tärkeää pitää äärioikeisto ja natsit tapetilla jo siksikin, etteivät sosialistien rikokset pääsisi liiaksi julkiseen keskusteluun ja tahraamaan näin nykyvasemmiston kiillotettua kilpeä. Viime vuosina onkin ollut silmiinpistävää kuinka media on nostanut esiin politisoituneita tutkimuksia Suomen väitetystä natsimenneisyydestä. Silvennoisella on ollut tässä kampanjassa oma merkittävä roolinsa ja hän on yrittänyt sälyttää suomalaisten kontolle osavastuun holokaustista. Tämä on sikäli ymmärrettävää, sillä hän toiminut juutalaisten etua ajavan Holokaustin uhrien muisto ry:n puheenjohtajana, josta hän kertoi neljä vuotta sitten Kotimaa24-sivustolle:
Yllättävää kyllä, yliopistosta löytyy myös tutkijoita, jotka uivat punaista myötävirtaa vastaan. Eräs heistä on Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen johtaja ja professori Markku Jokisipilä. Viimeksi tänään hän älähti Ylen aamu-tv:ssä politisoituneesta tendenssitutkimuksesta, jota edustaa räikeimmillään Kansallisarkiston tilaustutkimus suomalaisista Waffen-SS vapaaehtoissotilaista. Ylen uutisessa Historioitsija Markku Jokisipilä arvostelee tulkintaa, että suomalaiset SS-miehet olisivat osallistuneet hirmutekoihin – "Savuavaa asetta ei ole löytynyt" saadaan lukea harvinaislaatuista kritiikkiä historiantutkimuksen nykytilasta:
Suomen Jad Vashem on sittemmin muuttanut nimensä Holokaustin uhrien muisto ry:ksi. Yhdistyksen puheenjohtaja Oula Silvennoinen kertoo, että järjestö on yrittänyt muuttaa päivän suomenkielistä nimeä kansainvälisen käytännön mukaiseksi.Näin syvälle juutalaisasiaan sukeltanutta tutkijaa on vaikea pitää puolueettomana historioitsijana, mikä tosin käy helposti selväksi lukemalla Silvennoisen tendenssitutkimuksia. Juutalaiskysymyksen ottaminen näin henkilökohtaisesti kertonee tutkijan heprealaisesta sukurasitteesta.
Yllättävää kyllä, yliopistosta löytyy myös tutkijoita, jotka uivat punaista myötävirtaa vastaan. Eräs heistä on Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen johtaja ja professori Markku Jokisipilä. Viimeksi tänään hän älähti Ylen aamu-tv:ssä politisoituneesta tendenssitutkimuksesta, jota edustaa räikeimmillään Kansallisarkiston tilaustutkimus suomalaisista Waffen-SS vapaaehtoissotilaista. Ylen uutisessa Historioitsija Markku Jokisipilä arvostelee tulkintaa, että suomalaiset SS-miehet olisivat osallistuneet hirmutekoihin – "Savuavaa asetta ei ole löytynyt" saadaan lukea harvinaislaatuista kritiikkiä historiantutkimuksen nykytilasta:
– Tutkimuksesta julkaistussa tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun) todetaan, että hyvin todennäköisesti suomalaiset osallistuivat hirmutekoihin. Ja kuitenkaan kiistatonta yksittäistä todistuskappaletta, savuavaa asetta, ei ole löytynyt.
– Historiantutkimuksessa tällainen ei ole ollut tapana. Mitä kovempi väite, sitä vahvempi tulee lähdepohjan olla.
(....) – Koko 1 400 miehen joukon leimaaminen on kohtuutonta.
Toinen virkistävä poikkeus historiantutkijoiden punakaartista on historioitisija Teemu Keskisarja. Tällä viikolla Keskisarja joutui kohun keskelle, koska hän oli käyttänyt yleisöluennollaan mustista perinteistä n-sanaa ja sanonut suomalaisten kärsineen orjaviennistä Venäjälle kuten Afrikan mustat orjat. Asia nousi julkisuuteen, kun Nyt-liite julkaisi kirjoituksen (ei kommenttimahdollisuutta) Historioitsija Teemu Keskisarja heitteli n-sanaa luennollaan – ”Ei kiinnosta pätkääkään somen mielensäpahoittajat”:
Vaikka Nyt-liitteen jutun tarkoitus on mustamaalata Keskisarjaa lumihiutaleiden ja muiden "Hyvien ihmisten" silmissä, suuren enemmistön sympatiat valuvat väistämättä historioitsijalle, jolla on selkärankaa olla nöyristelemättä poliittisen korrektiuden nettipoliisien edessä:
Keskisarjan mukaan Suomesta vietiin mainitun sodan aikana enemmän orjia Venäjälle kuin mitä Afrikasta Amerikoihin. Keskisarjan mukaan ainakin osin siksi ”siinäkin mielessä on aika naurettavaa nyyhkiä, että Suomella olisi jotain kiitollisuudenvelkaa afrikkalaisille n–reille Ranskan ja Englannin ja Saksan kolonialismista”.Jutun tarkempi lukeminen paljastaa Keskisarjan puheesta närkästyneiden historiantutkijoiden olleen vasemmiston pahamaineisia tilaustutkijoita. Mediakohun taustalla on häärinyt kukapa muu kuin vasemmistoräähkänä tunnettu "äärioikeistoasiantuntija" Jussi Jalonen:
Nyt tömäkästä vastauksesta kiertää historiantutkija Jussi Jalosen tekemä, Twitterissä julkaistu litterointi, josta ilmenee yleisökysymys ja Keskisarjan vastaus. Litteroinnin on jakanut esimerkiksi toinen historiantutkija Katja-Maria Miettunen.Kiljuanarkistien Punk in Finland -nettifoorumilla päivät ja yöt viihtyvällä Jalosella on selvä missio hyökätä toimittaja-armeijan avulla kaikkia niitä vastaan, jotka eivät tunnusta hänen sertifioimaa tulkintaa suomalaisten syyllisyydentäyteisestä historiasta. Erityisen harmissaan Jalonen on suositun Keskisarjan epäkorrektista eli ei-vasemmistolaisesta historiantulkinnasta, jota hän pitää "halpana populismina". Hassusti sanottu mieheltä, joka tunnetaan öyhövasemmistoa mielistelevistä jutuistaan ja kirjoistaan.
Vaikka Nyt-liitteen jutun tarkoitus on mustamaalata Keskisarjaa lumihiutaleiden ja muiden "Hyvien ihmisten" silmissä, suuren enemmistön sympatiat valuvat väistämättä historioitsijalle, jolla on selkärankaa olla nöyristelemättä poliittisen korrektiuden nettipoliisien edessä:
”En käytä n–eri-sanaa aikalaisistani, lähimmäisistäni. Historiayhteyksissä sana ei ole halventava, kuten esimerkiksi Matti Klinge muistelmissaan huomauttaa.”
”Ja aion käyttää vastaisuudessakin menneistä vuosisadoista n–eri-sanaa, vaikka häkki heilahtaisi. Ei kiinnosta pätkääkään somessa mielensäpahoittelut.”
Suomea ei voi Keskisarjan mukaan rinnastaa siirtomaita hallinneeseen Englantiin tai Ranskaan. Ruotsiin kuuluva Suomi oli kärsijä, sillä maasta virtasi pois materiaa, luonnonvaroja ja asekuntoisia miehiä.
”Mitään velkaa ei ole”, Keskisarja sanoo.
”Ei Suomi voi sillä perusteella olla velkaa, että Finlaysonin tehtaalla käytettiin n–reiden poimivaa puuvillaa 1800-luvun puolivälissä. En minäkään ole ulosmittaamassa mitään Ruotsista tännepäin.STOP PRESS! Teemu Keskisarja sai kollega Jussi Jalosen nilkkimäisen ilmiannon vuoksi potkut urheiluseuran vapaaehtoistehtävästä. Ilta-Sanomat julkaisi Keskisarjan kirjoituksen Historioitsija Teemu Keskisarja menetti vapaaehtoishomman somekohun takia – ”Mitä minua suuremmat sielut joutuvat kokemaan tässä pähkähullussa ajassa?