VIHREITÄ VIHATAAN ENEMMÄN KUIN REHELLISIÄ KOMMUNISTEJA

Sukupuolinarsistisella lutkaseksismillä seksismiä vastaan....Vihreät, yeah right!

Yliopistojen, kirkon ja tiedotusvälineiden suosikkipuolue on pitkään ollut Vihreät, jota taas kansan enemmistö näyttää inhoavan eniten. Vihreiden vaikutusvalta näissä keskeisissä kulttuuri-insitutuutioissa on puolestaan aiheuttanut sen, että osa kansansa on alkanut vihata tai vähintään epäillä yliopiston, kirkon ja median puoluettomuutta. Sen verran kulttuurimarxilaisten vihreiden ohjauksessa ne ovat.

Vihreiden marssi läpi insituutioiden on merkinnyt sallitujen poliittisten näkemysten kaventumista, sillä totalitaristiseen mentaliteettiin taipuvina he eivät halua suvaita muita ajatuksia kuin omansa. Viimeksi tämä on näkynyt konformistisen koulupinko Iiris Suomelan vaatimuksissa kiristää enitsestään sananvapautta. Suomela toi sensuuritoiveensa esiin perjantaisessa tv-ohjelmassa Sannikka, josta kertoo Yle verkkosivujen juttu Kansanedustajan mielestä vihapuhelakeja pitäisi kiristää, politiikan tutkija jyrkästi eri mieltä – "Kaikkia keskusteluja ei tarvitse lukea. 

Ohjemassa ensimmäisen kauden vihreiden kansanedustaja perustelee sensuurin kiristämistä sillä, että "vähemmistöihin" (naiset ja värilliset ovat tosiasiassa globaali enemmistö) kohdistuva kritiikki on jo lähtökohtaisesti loukkaavaa. Iiris Salmela tuskin ymmärtää asiaa itse, mutta muut kyllä huomaavat, että hänen kannattamassaan identiteettipolitiikassa omat lemmikit ovat väistämättä muita tasa-arvoisempia toiset aivan kuten klassikofaabelissa Eläinten vallankumous. Nykypäivänä eriarvoisuutta voi näköjään puolustaa täysin avoimesti, kunhan etuoikeutetuille on lastattu riittävä määrä mielikuvituksellista uhripääomaa. 

Vihreiden omahyväisyys on jäsenkunnassa niin vallitsevaa, etteivät he edes tunnista olevansa kansan syvien rivien halveksumia. Joku sentään ymmärtää. Kokoomuksen Verkkouutiset-lehden jutussa "En tiennyt, että vihreillä on näin huono maine” puolueen perustajiin kuulunut Pekka Sauri hämmästälee aidosti puolueeseensa kohdistuvaa antipantiaa. Realimaailmaan sopeutumiseen ja kognitiivisen terhvehtymiseen Saurilla on vielä pitkä matka, mutta on hyvä alku, että hän edes tiedostaa ongelman toisin kuin muut punavihreässä kuplassa elävät hyväkkäät:

– Olipa kampanjapäivä. Mua kyllä äänestettäisiin mutta kun ne Vihreät. En tiennyt, että puolueen imago on näin monen mielessä näin negatiivinen. Mutta ei kai tässä muuta kuin pitää yrittää kääntää sitä valoisammaksi ja lähestyttävämmäksi. Kiitos kaikille keskustelusta ja ehtoota!   

 – Kohtalon rutikuivaa huumoria: olin perustamassa tähän maahan Vihreitä 30-40 vuotta sitten. Nyt saan palautetta tyyliin ”sua kyllä äänestäisin, mutta Vihreitä en suin surminkaan”. On tän politiikan kanssa tietämistä.

SOSIALISTINEN VALVONTAVALTIO VEROTTAA KUNNON KANSALAISET KUOLIAAKSI

Valtiososialistista propagandaa syytävän verorahotteisen Ylen uutissiivilän läpi pääsee silloin tällöin juttuja, jotka eivät noudata yhtiön yleistä poliittista agendaa verojen autuudesta. Tänään piti oikein hieraista silmiään kun näki Ylen verkkosivuilla uutisen Ensin iski verottaja, sitten siirtoyhtiöt – pientalon vuosittainen sähkölasku kallistunut lähes tonnilla 2010-luvulla. Kasvavasta verotuksesta ja sähkölaskun kallistumisesta on kirjoitettu ennenkin, mutta harvoin näin suorasanaisesti heti ensimmäisessä kappaleessa:

2010-luku on tarkoittanut suomalaiselle sähkönkäyttäjälle vuosi vuodelta tuskaisempaa sähkölaskua. Tavallisen, osin sähköllä lämmittävän pientaloasukkaan vuosittainen sähkölasku on noussut kymmenessä vuodessa lähes 900 euroa noin 2 800 euroon. Nousua on kertynyt peräti 45 prosenttia, kuten oheisesta taulukosta näkee.

Mielenkiintoiseksi toimittaja Pekka Pantsun uutisjutun tekee se huomio, että himoverotus ei olekaan pelkkä sosialististipuolueiden etuoikeus, vaan samaa julkista varkautta ovat harjoittaneet viime vuosina myös "oikeistolaiset" hallitukset, joiden puikoissa on ollut mm. Kokoomus:

Sähkölaskun kallistuminen on 2010-luvulla jakautunut kahteen vaiheeseen. Ensin iski eduskunta ja verokarhu hääri sen käskyläisenä aktiivisesti vuosina 2010-2015. Arvonlisävero nousi yhdellä prosenttiyksiköllä 23 prosenttiin 2011 ja kahta vuotta myöhemmin 24:ään, missä se on nytkin. Muun muassa kotitalouksilta perittävää sähköveroluokka 1:stä taas nostettiin reippaasti 2011 ja sitten maltillisemmin 2014 ja 2015. Sen jälkeen korotuksia ei ole tullut.

Sähkölaskujen nousun suurin yksittäinen syy oli sähkönsiirtoyhtiö Carunan perustaminen, jonka kauppa lyötiin lyötiin lukkoon talouspoliittisen ministerivaliokunnan kahdessa kokouksessa 11. joulukuuta 2013. Asiasta kertoo seikkaperäisesti Taloussanomat jutussaan Salainen muistio: Tästä lähtivät liikkeelle Carunan hurjat sähkönsiirron hinnankorotukset. Jutusta selviää kaupan keskeisten takapirujen olleen Kokoomuksen Jan Vapaavuori ja Vihreiden Pekka Haavisto. Näin kaupalla saatiin naitettua kätevästi yhteen kaverikapitalismi ja punavihreä verotus. 

Nykyisen punavihreän hallituksen mahdollistanut petollinen Keskustapuolue ei ole juurikaan pystynyt hillitsemään sen verotushimoa. Kepu on itsekin lähtenyt mukaan globalistiseen ilmastopolitikointiin, jonka varjolla voidaan harjoittaa sosialismia eli tulonsiirtoja (lue: varkautta) yli maan rajojen. Esimerkiksi kaikki autoiluun liittyvä verotus on venytetty lähes katkeamispisteeseen, mutta vieläkin hallitus haikailee verotuksen lisäämistä "ekologisuuden" nimissä. 

Lisäksi yrittäminen ja teollisuus (mm. Naantalin jalostamon alasajo) on ollut Suomessa jo pitkään mahdotonta. Tosin siitä ei voi yksin syyttää vihreään kaapuun pukeutuneita sosialisteja. He ovat ultraverotuksellaan vain kannattavan yritystoiminnan hautaansaattajia. Totalitaristiset koronarajoitukset voidaan tässä yhteydessä nähdä viimeisenä siunauksena sekä yrittäjälle että työtä tekeville veronmaksajille. 

KUN VALTAPUOLUE MOKAA, KIINNITTÄÄ SE YHDESSÄ MEDIAN KANSSA HUOMION KUVITTEELLISEN ÄÄRIOIKEISTON UHKAAN

Rikollisesti toimineen Pekka Haaviston ministeriuran jatkuminen oli sen verran törkeä manööveri, että sitä piti tasapainottaa valeuutisella, jossa vihreät saavat uhripääomaa. Valheen välikappaleena sai toimia jälleen kerran punavihreiden verisin vihollinen, mielikuvituksellisiin mittoihin nouseva kryptinen "äärioikeisto". 

Viime perjantaina kaikki maamme johtavat valtamediat julistivat kabaalin äärioikeiston kavalasta suunnitelmasta uhata sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) ja valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen (Kok.) henkeä. Yle revitteli asiasta jokaisessa uutisessaan, mutta joutui jo seuraavana päivänä korjaamaan jutun ydinsisältöä, koska mitään uhkausta ministeriä ja valtakunnansyyttäjää kohtaan ei ollutkaan olemassa. Perjantaina Ylen verkkosivuilla ilmestyneestä uutisesta otsikko oli muutettu täysin ja tänään siinä lukeekin MTV: KRP tutkii vakavaa rikosepäilyä – ministeri Ohisaloon tai valtakunnansyyttäjään ei kohdistunut konkreettista uhkaa. 

Sittemmin Yle julkaisi kokonaan uuden jutun Keskusrikospoliisi äärioikeiston rikosepäilystä: Ei kohdistu yhteiskunnan ykköspäättäjiin, esimerkiksi sisäministeri Ohisaloon, jossa tapauksen mitättömyys tulee kokonaisuudessaan ilmi. Tätä tukee pelkästään jo se tieto, että ainuttakaan "epäiltyä" ei ole edes pidätetty, vaikka rikosnimike on vakava. Ilmeisesti koko ajan on ollut tiedossa, ettei mitään hengenvaaraa ole koskaan ollutkaan, mutta se ei ole estänyt tiettyjä vaikutusvaltaisia piirejä levittämästä väitettä julkisuuteen. Se on laskelmoidusti katsonut hyötyvänsä harhautusoperaatiostaan. 

On paradoksaalista, että kaiken äärioikeisto-hysterian keskellä ainoan todellisen uhkauksen Ohisalolle on tehnyt globalismia ja äärivasemmistolaisuutta edistävän Elonkapina-liikkeen anarkisti, joka tuomittiin joulukuun alussa neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen laittomasta uhkauksesta.

Nopeasti uutisankaksi paljastunut äärioikeisto-uutinen julkaistiin juuri parahiksi Haavisto-gaten käydessä kuumimmillaan. Johtavissa suomalaisivihamielisissä piireissä ajateltiin, että nyt tarvitaan äkkiä joku räväkkä uutisotsikko, joka veisi huomion poisi vihreistä ja tekisi heistä jopa uhreja. Jää arvailujen varaan kuka syötti tämän valheellisen juorun valtamedialle, joka otti arvatenkin sen riemukkaasti vastaan. Näin saatiin nykypäivän irrationaaliseen demonologiaan kuuluva "äärioikeisto" syntipukiksi yhteiskuntarauhan uhkaamiselle samalla kun voitiin lakaista maton alle vihreiden korruptio ja perustuslainvastaisuus. Valeuutisesta hyötyivät ainakin Maria Ohisalo, Raija Toiviainen ja Pekka Haavisto. Yleisesti sylttytehtaaksi on epäilty Ohisalon piiriä.

Syötetyn valeuutisen ilmeinen tarkoitus oli ohjailla valtamediaan uskovan suuren demarieläkeläisjoukon ajattelua. Harhauttavan valheen välikappaleena sai jälleen keran toimia punavihreiden verisin vihollinen, mielikuvituksellisiin mittoihin nouseva pahuuden ilmentymä, niin sanottu "äärioikeisto". Vaikka lehdistö ei vihreiden harmiksi lopulta ostanutkaan uutista, teki se ensivaikutelmallaan jo tehtävänsä: paholaismainen ÄÄRIoikeisto vaanii ja uhkaa kaikkialla! 

Uutisen korjaamisesta huolimatta turvakypäristään kiinni pitävän boomer-sukupolven mielikuvissa säilyy usko, että paha ja näkymätön äärioikeisto tosiaan suunnittelee punavihreiden poliitikkojen likvidointia. Mitään uhkaa ei todellisuudessa ole ollut, vaikka syvissä kansakerroksissa ajatellaankin, että vahingollisten tekojensa vuoksi Ohisalon ja Toiviaisen kaltaiset kansanviholliset ansaitsisivat sisäasiainministeri Heikki Ritavuoren saaman kohtalon.

Uutista on korjattu koko viikonlopun, mikä ei ole ollut hyväksi vihreiden alkuperäisille suunnitelmille. Ajattelevalle kansaosalle on käymässä selväksi, että kyse on punavihertävän median vedätys, joka vei nyt karille. Mediasosaamisellaan leuhkivat vihreät sotkeutuivat tällä kertaa omaan nokkeluuteensa, jolla voi olla kauaskantoiset seuraukset. Puoluetaustasta riippumatta suomalaisäänestäjät kun eivät pidä huijareista, varsinkaan kiinnijääneistä.

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

SUOMEN VALTION KORRUPTIO: TOTALITARISTIPUOLUE VIHREIDEN PEKKA HAAVISTO SAA JATKAA MINISTERINÄ

Toimittajien suosikkipuolue Vihreät sai mediassa pitkästä aikaa kielteistä julkisuutta, kun perustuslakivaliokunta päätti tänään, ettei ulkoministeri Pekka Haavisto ole rikkonut virkavelvollisuuttaan, vaikka hän toimi hallintolain ja ulkoasiainhallintolain vastaisesti. Perustuslakivaliokunnan enemmistöpäätöksestä kertoi Yle uutisessaan Perustuslakivaliokunnan mukaan Pekka Haavisto on toiminut lainvastaisesti, mutta syytekynnys ei ylity – vihreät jättää vastalauseen.

Luonnonsuojelua keppihevosenaan käyttävän globalistipuolue Vihreiden onni on ollut media, joka on harvoin ryhtynyt ajojahtiin puolueen häikäilemättömiä poliitikkoja vastaan. Erityisesti poliittisen homomafian kovaan ytiimeen kuuluvaa ministeri Pekka Haavistoa on kohdeltu silkkihansikkain julkisuudessa. Vasta al-Holin vankileirin terroristivaimojen maahantuloon v. 2019 liittyvä tapaus pakotti valtamediankin ottamaan kritiittisen kannan Haavistoon. Etenkin nyt, kun perustuslakivaliokunta katsoi Haaviston menetelleen lainvastaisesti, koska hän halusi siirtää ulkoministeriön konsulipäällikön Pasi Tuomisen perusteettomasti uusiin tehtäviin. 

Syy Haaviston laittomalle ratkaisulle oli Tuomisen vastahakoisuus olla päästämättä terrorismista epäiltyjä, enimmäkseen somalitaustaisia, "Suomen kansalaisia" al-Holin vankileriltä maahan. Haaviston tekemä hätäratkaisu on sitäkin raskauttavampi, sillä Tuominen epäili ministerin toimien potentiaalisten terroristien suhteen olevan laittomia. Luonnollisesti vihreiden tyyliin kuuluu, että virheitä ei tunnusteta eikä eroanomuksia jätetä. Siksi Haavisto haluaa pitää kiinni asemastaan, vaikka hänet on käytännössä todettu syylliseksi.

Normaalissa oikeusvaltiossa näin räikeän laittomasti toimiva ministeri olisi saanut jo tapauksen julkitultua välittömästi potkut. Jostain syystä vihreillä näyttää olevan eduskunnassa, valiokunnissa ja virkakoneistossa paljon hiljaista tukea, jonka vuoksi puolue voi harjoittaa rikollisin keinoin suomalaisvihamielistä ideologiaansa.  

Ministeri Haaviston syyttämiskäsittely perustuslakivaliokunnassa on kuitenkin jossain määrin muuttanut valtamedian asennetta vihreiden omavaltaiseen suhmuroitiin. Haaviston ilmeisestä syyllisyydestä huolimatta – tai juuri sen vuoksi – vihreiden ryhmänjohtaja Jenni Pitko ja perustuslakivaliokunnan jäsen Outi Alanko-Kahiluoto yrittivät painostaa hallituskumppaineita puolustamaan Pekka Haavistoa. Tähän viimeiseen käänteeseen tarttui jopa vihreämyönteinen Helsingin Sanomat jutussaan Vihreät yrittivät poikkeuksellisilla keinoilla juntata hallitus­kumppaneita puolustamaan Pekka Haavistoa.

Toivottavasti tämä vihreiden khmerien junttauspolitiikka avaa edes sinisilmäisimpien myötäilijöiden silmiä. Oma lukunsa on puolueen tekopyhyys, sillä vihreät ovat kaikkein äänekkäimmin vaatineet oikeisvaltioperiaatteen noudattamista, vaikka kiertävät sitä itse kaikin keinoin. Röyhkeyden huippuna voi pitää Alanko-Kahiluotoa, joka syyttää lähettämiensä painostussähköpostien vuotajaa, mutta ei näe epädemokraattisessa vaikuttamisyrityksessään mitään moitittavaa.

Ikävä kyllä vihreiden omahyväinen virne naamalta ei vielä poistu, sillä ylioppilas Haavisto saa kaikesta huolimatta jatkaa korruptiotehtävässään. Sen verran syvällä puolueen lonkerot ovat valiokunnissa ja valtion hallinnossa. Tavalliset suomalaiset tuntevat tälläkin hetkellä ministerin toimet nahoissaan, sillä hän oli yhdessä elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren kanssa vastuussa sähkölaskujen kaksinkertaistumisesta vuonna 2013. Nykyinen oikeusvaltio on vitsi, toisin kuin oikeudenmukainen valtio, jossa Haaviston kaltainen venkula olisi pantu jo ajat sitten lukemaan tiilenpäitä.

VIHREÄT LÖYSIVÄT PUNAISEN LANGAN JA LAKKAUTTIVAT LEHTENSÄ TURHANA

Luonnonsuojelun moraalisen sateenvarjon alla toimiva Vihreä puolue on tehnyt viimein aidosti ekologisen teon: se lakkauttaa puoluelehtenään toimivan Vihreän Langan rahoittamisen. Samalla päätös merkitsee käytännössä koko lehden lakkauttamista. Eilisen Yle uutisen Vihreät lopettaa Vihreä Lanka -puoluelehden rahoittamisen, johtaa lehden lakkauttamiseen – Päätoimittaja: Uhka demokratialle mukaan viimeinen numero ilmestyy joulukuussa. Syväekologit kiittävät vihreiden ratkaisua, sillä näin säästetään rutosti metsää, josta on vielä tehty ekologisesti kestämättömän maahanmuuton edistävää julkaisua.

Puoluejohdon ratkaisu ei tietenkään noussut mistään luonnonsuojelullisesta tarpeesta, vaan ikävä kyllä jopa irrationaaliset vihreät ymmärtävät jotain yksinkertaisen talousmatematiikan päälle. Miksi tuhalta rahoja omaan lehteen, kun puolue hallitsee ideologisesti jo Yleisradiota, Helsingin Sanomia ja niiden perässä hiihtäviä maakuntalehtiä. Sitä paitsi ympäristöpuolueesta vasemmistolaiseksi "arvopuolueeksi" taantuneet vihreät eivät tee enää mitään Vihreällä Langalla, koska he ovat jo ajat sitten löytäneet punaisen langan, jota seuraamalla eksyksissä olevat jälkimarxilaiset äänestäjät osaavat merkitä uuden punaisen viivan vihreällä värillä.

Kenellekään tuli tuskin yllätyksenä, että kaikkea marginaalista, totalitaristista, perverssiä ja degeneraattia propagandaa suoltavan kulttuurimarxistisen aviisin päätoimittaja alkaa vinkua "demokratian" heikentymisestä kun hän ei saakaan enää helppoa liksaa säännöllisestä paskapuheesta. Vihreän Langan päätoimittaja naisoletettu Riikka Suominen pitää kai itseoikeutettuna, että verorahoilla (="puoluetuki") kustannettua viemärijulkaisua painetaan maailman tappiin asti, vaikka maailma muuttuu ympärillä. 

Kyynisen laskelmoivan Vihreiden puoluejohdon äänitorvena uutisjutussa toimiva puoluesihteeri Veli Liikanen on oikeassa siinä, "ettei puoluelehti pysty tavoittamaan alati suuremmasta vihreistä kiinnostuneesta joukosta kuin pienen osan". No shit, Sherlock –sinisilmäistä uutta äänestäjäkuntaa ei todellakaan kiinnosta maahamuuttokiima ja sukupuoli- ja gueer-hörhöily, vaan heidät on saanut vaaliuurnille Vihreiden linjaa toteuttavan valtamedian ilmastopelottelu. Kansalaisvaikuttaja Mika Virtanen on jälleen kerran osunut sosiaalisessa mediassa naulan kantaan hänen ruotiessa Vihrea Lanka -lehden tarkoitusta ja syitä miksi siitä on tullut tarpeeton:

Vihreät eivät halua lukea Vihreiden puoluelehteä, koska kukapa haluaisi lukea jatkuvasti mm. pseudomoralistisesta poliittisesta itseruoskinnasta, lukijan syyllistämisestä ja moraalisesta kiristämisestä, sukupuolidysforiaan liittyvien psy

ykkisten sairauksien idealisoinnista ja feministilesbojen synkästä ja katkerasta miesvihasta. Vihreiden kannatus perustuu nimenomaan siihen, että suurin osa vihreistä välttelee Vihreän puolueen propagandaa, ja että heidän vihreytensä perustuu sokeroituihin mielikuviin Vihreistä, ei konkreettisiin vihreän politiikan perusteluihin ja oppeihin. 

Itseasiassa Vihreällä lehdellä on kannattajien kaunisteltujen mielikuvien ylläpitämisessä tärkeä tehtävänsä. Kun Vihreän Langan kirjoittajat ruoskivat itseään, kiristävät moraalisesti lukijoita, purkavat kaunaisuuttaan ja katkeruuttaan, jne. melkein yksinään ilman lukijoita, vihreiden kannattajat ovat tietoisia, että näin lehdessä siellä jossakin tehdään 'heidän puolestaan', jolloin heidän itsensä ei tarvitse. Samalla tavalla vaimo on tyytyväinen ja onnellinen siitä mielikuvasta, että aviomies tekee vaikeaa, raskasta ja likaista putkiremonttia kylpyhuoneessa (vaimon puolesta), jotta vaimon ei tarvitse edes nähdä kylpyhuoneen sotkua ja kaaosta. 

Koko Vihreän puolueen politiikka perustuu tälle samalle periaatteelle. Fanaattinen julkinen ilmastokiihkoilu huolehtii ilmastoasioista, jolloin vihreiden kannattajat voivat säännöllisesti lennellä lentokoneilla kaukaisiin lomakohteisiin ja elää muutenkin solkenaan hiiltä tupruttavaa elämäntyyliä. Mitättömiin pikkuasioihin, kuten juomamukien pilleihin ja kauppojen muovikasseihin, puuttuminen politiikassa ympäristöpakkomielteisen tarmolla huolehtii siitä, että vihreiden kannattajat voivat omassa elämässään olla suurpiirteisiä ja vähät välittää pikkuasioista.  

Punavihreä media ruoskii alaluokan kouluttamattomia ja helpommin huijattavia naisia askeettiseen ja epäterveelliseen vegaaniruokavalioon, jotta keskiluokkainen vihreä byrokraattitäti voi hyvillä mielin nauttia säännölliset pihvinsä ja kanansa. Jne.

VIHREÄT JA YLE NÄKEVÄT NAZEJA KAIKKIALLA

Hallituspuolue Vihreiden saama sisäministerin salkku oli sananvapauden kannalta pahin mahdollinen vaihtoehto. Puolueen vasenta city-vihreää siipeä edustavalla uunituoreella sisäministeri Maria Ohisalolla ei mennyt nimittämisensä jälkeen montaa päivää näyttää todellinen punakarvansa. 

Viikonloppuna puolueensa puheenjohtajaksi valittu Ohisalo julisti puheessaan paranoidia viholliskuvaa, josta kertoo mm. Ylen uutinen Maria Ohisalo vihreiden puheenjohtajaksi: En pelkää trolleja, en pelkää natseja – Yle seurasi puoluekokousta Porissa.

NKVD-Ohisalo ennakoi puheessaan jo etukäteen missä hänen pitkään muhinut haaveensa tulevista ajatusrikoslaeista saa eniten vastustusta. Natseilla hän tarkoittaa tietenkin kaikkia niitä, jotka eivät kannata Vihreiden khmerien 2000-luvun kommunismia, globaalia tulonsiirtovarkautta.  

Opposition pitäisikin painostaa Ohisaloa sanomaan ääneen keihin hän tosiasiassa viittaa puhuessaan natseista. Jos sisäministerin annetaan pysyä suurta valtaväestöä demonisoivassa kannassaan, niin tätä menoa ei olisi mikään ihme, että hänestä tulisi vielä uusi Heikki Ritavuori.

                                                         **************************


TV1, maanantai 17.6.2019 klo 19.00 Historia: Hitlerin Sudenpesä

Puolan Masuriassa seisovat valtavat betonirakennelmat pitivät aikoinaan sisällään Hitlerin sotilastukikohtaa. Näiden seinien sisällä muutama urhea mies yritti turhaan lopettaa Saksan historian synkimmän kappaleen. (U) HD ohjelmatekstitys (suomi) 43 min

TV 1, maanantai 10.6.2019 klo 19.00, Historia: Obersalzbergin lapset 

Obersalzberg oli Hitlerin ja hänen lähimpien uskottujensa vapaa-ajan asunto vuoristossa. Nyt siellä vaikuttaneiden lapset kertovat ensimmäistä kertaa kokemuksistaan natsi-idyllissä. (U) HD ohjelmatekstitys (suomi) 55 min Ohjelman sivulle

Ylen ohjelmapolitiikkaa on jo hyvissä ajoin synkronisoitu hallusinaatiovasemmistolaisen hallituksen pakkomielteiselle maailmanselitykselle: natseja on joka puolella, joten niiden entisestä ja nykyisestä olemassaolosta on kerrottava koko ajan, 24/7.

HALLITUSOHJELMA SUOMEN TULEVALLE KONKURSSILLE JULKAISTU

Punavihreä painajaishallitus sai tänään kuukauden kestäneiden lehmänkauppojen jälkeen puserrettua uussosialistisen hallitusohjelman, joka tekee todennäköisesti Suomen taloudesta neljässä vuodessa Euroopan Venezuelan. Tästä kaikesta saamme kiittää viime kädessä vaalit hävinneen Keskustapuolueen talikkokommunisteja, joita ilman SDP:n olisi ollut mahdotonta muodostaa punavihreää enemmistöhallitusta. Avainasemansa vuoksi Kepulla oli hallitusneuvotteluissa ainutlaatuinen mahdollisuus kiristää muita. 

Siksi haja-asutusalueiden siltarumpupuolue sai kaikki vaatimuksensa läpi kuten edellisen hallituksen sössimän soteuudistuksen. Kepun iltalypsyn tuloksena saamme 18 maakunnan sotehimmelin, jonka seurauksena syntyy kolmas verottajainstanssi valtion ja kunnan rinnalle. Taloustieteen professori Matti Virenin mukaan Kepun maakuntamalli ei lisää sosiaali- ja terveyspuolen kustannustehokkuutta vaan ainoastaan paisuttaa jo entisestään pöhöttynyttä julkisen sektorin kallista byrokratiaa.

Lähihistorian tuhoisimman hallituksen ainoaksi hyväksi puoleksi voi kaiketi laskea sen, että siitä puuttuu äänestäjänsä moneen kertaan pettänyt Kokoomus. Vasemmiston ideologisena aisakannattajana toimiva epäkansallinen Kokoomus kun on valtapuolueena ollut käytännössä suurin syyllinen maamme peruuttamattomalle demografiselle muutokselle. Vihreät olisivat varmasti olleet Kokoomustakin tuhoisampia, mutta ilman merkittävää hallitusvaltaa puolue ei ole voinut toteuttaa dystooppisia houreitaan. Tässä hallituksessa se on siihen kykenevä ja Vihreät tulevatkin näyttämään kyntensä, joilla se repii kansan hauraan yhtenäisyyden lopullisesti kappaleiksi.

Kulttuurin ja poliittisten vapauksien puolella maamme on siirtymässä uuden hallituksen myötä samaan rintamaan Pohjois-Korean kanssa. Tästä kertoo ministeripaikkojen jako uutisessa Yle seurasi hetki hetkeltä: Puolueet valitsevat ministerinsä alkuviikosta – Haavisto todennäköinen ulkoministeri ja Andersson opetusministeri, Sipilä jää ulos hallituksesta:

SDP:llä on 7 salkkua: pääministeri, eurooppaministeri, kunta- ja omistajaohjausministeri, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri, perhe- ja peruspalveluministeri, liikenneministeri sekä työministeri.
Keskustalla 5 salkkua: valtiovarainministeri, tiede- ja kulttuuriministeri, elinkeinoministeri, puolustusministeri ja maa- ja metsätalousministeri.
Vihreillä 3 salkkua: ulkoministeri, ympäristö- ja ilmastoministeri ja sisäasiainministeri.
Vasemmistoliitolla 2 salkkua: opetusministeri ja sosiaali- ja terveysministeri.
RKP:lla 2 salkkua: oikeusministeri ja pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri.

Kansallisen identiteetin ja poliittisten vapauksien kannalta mielenkiintoismmat ministerivalinnat löytyvät Vihreiltä, Vasemmistoliitolta ja RKP:ltä. Hirvittää ajatella kuinka sisäministerin salkun saanut maamme epäisänmaallisin globalistipuolue aikoo toimia jo ennestään rapautuneen sananvapauden suhteen. On erittäin todennäköistä, että Vihreiden Khmerien "rakkausministeriö" pyrkii "järjestäytyneen rasismin" kriminalisoimiseen, jota se ehti vaatia viime hallituskaudella oppositioista käsin. Tämä ei ole pelkkää ounastelua, sillä hallitusohjelmasta löytyy kohta, jossa sanotaan: "Arvioidaan tarve puuttua vakavimpiin järjestäytyneen rasismin muotoihin lainsäädännön keinoin."

Vasemmistoliiton saama opetusministeriö ei sekään lupaa hyvää: kouluissa monikulttuurisuuden ja sateenkaari-ideologian indoktrinaatiota tullaan suurella varmuudella vain lisäämään entisestään. Vastaavasti RKP:n johtamassa suomalaisvihamielisessä oikeusministeriössä ollaan innokkaita soveltamaan vihreän sisäministeriön orwellilaista lainsäädäntöä, johon tulee kuulumaan kryptiset viharikoslait. Kielipuoleen toisen salkun pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri voisi taas olla kuin suoraan romaanista Vuonna 1984. Jos tuo kirja päivitettäisiin tähän vuoteen siellä olisi varmuudella uudesta hallituksesta löytyvä ilmastoministeri.

Suurelle yleisölle  hallituksen vesimeloniohjelmaa (päältä vihreää, sisältä punaista) myydään sillä, että pieni- ja keskituloiset muka hyötyisivät siitä. Punaliberaali Yle on lähtenyt leikkiin mukaan ja tehnyt aiheesta jutun Antti Rinteen hallitus lupaa jokaiselle jotakin: Ylen hakukone kertoo, mitkä lupaukset koskevat sinua. 

Tyhmä vaalikarja ei taida ymmärtää, että sen saamat "edut" ovat sen itsensä kustantamia tai velaksi ottamia, jotka hallitus vain jakaa sille takaisin. Kyse on samasta hölmöläissadusta, jossa mattoa jatketaan ottamalla sitä toisesta päästä. Jos hyvin käy uudelle hallitukselle voi tulla pää vetävän käteen jo parin vuoden päästä. Mikäli tällainen hallitus saa toteuttaa ohjelmaansa koko vaalikauden, Suomi joutuu neljän vuoden päästä IMF:n holhoamaksi valtioksi.

YLE ANTAA RISTIRIITAISTA VIESTIÄ EU:N TODELLISESTA SUOSIOSTA

Vain 10 % suomalaisnuorista aikoo äänestää
tulevissa EU-vaaleissa. 

Viime viikolla EU-mielinen Yle uutisoi reteästi, kuinka EU-jäsenyyden suosio nousi Suomessa ennätyskorkeaksi. Alunperin STT:n julkaiseman uutisen taustalla on Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tekemä arvo- ja asennetutkimus, jota Yle ei sen kummemin avannut uutisessaan. Vaikka johdattavilla kysymyksenasetteluilla on varmasti oma osuutensa haluttuun lopputulokseen, näyttää kysely silti melko uskottavalta. Tosin kuin muualla Euroopassa, täällä Unionin suosio on hämmästyttävän suuri. Osaltaan EU-myönteisyyttä selittää massiivinen propaganda, sillä maassamme ei ole oikeastaan ainuttakaan Unioniin kriittisesti suhtautuvaa valtamediaa kuten vaikkapa Britanniassa.

Evan asennetutkimuksessa kerrotaan EU:n olevan erityisen suosittu suomalaisnuorten keskuudessa. Tämä on ymmärrettävää, sillä ovathan juuri milleniaali-sukupolven nuoret kaikkein konformistisimpia auktoriteettiuskovaisia. Heidän sokea ehdottomuutensa näkyy räikeimmin ilmastokysymyksessä ja median oraakkeliksi nostamassa autistilapsi Greta Thunbergin palvonnassa. 

Julkisuudessa korokkeelle nostettua nuorisoa on silti turha syyttää maolaisesta kulttuurivallankumousmentaliteetista, vaan sen taustalla on läntistä maailmaa riivaava auktoriteettikriisi ja loogis-rationaalisen ajattelun puute. Luonnollisesti eri vallanhimoiset tahot haluavat käyttää hyväkseen messiaanisen aseman saaneen nuorison valtapotentiaalia. Siksi ei ole yllättävää, että vihreät ovat kaikkein innokkaampia laskemaan äänestysikärajaa, koska koulujen ja median aivopesemät tärkeilevät nuoret äänestäisivät todennäköisesti juuri heitä. 

Suomalaisnuorten kohdalla ei silti kannata menettää toivoaan. Tämänpäiväinen Yle-uutinen 18–29-vuotiaat fanittavat EU:ta, mutta eivät äänestä – "Ehkä meillä on asiat niin hyvin, että emme ole ajatelleet äänestysasiaa" kun nimittäin kertoo, että nuorista vain 10 % aikoo äänestää tulevissa europarlamenttivaaleissa. Tämä taas on jyrkässä ristiriidassa Evan tutkimuksen kanssa, jossa nuorison väitetään olevan erityisen innostunut Euroopan Unionista. 

Ylipäätään Ylen hehkutus EU:n suosiosta on ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että viime europarlamenttivaaleissa Suomen äänestysprosentti jäi alle neljänkymmenen. Suomessa etäisenä pidettyä unionia ei ehkä vihata samalla tavalla kuin Etelä-Euroopassa, mutta toisaalta ei sitä myöskään intohimoisesti kannatetakaan. Mikäli taloustilanne heikkenisi, muuttuisi suomalaisten haalea EU-into melko nopeasti yhtä katkeraksi vihaksi jollaisena se näyttäytyy nyt Italiassa ja Kreikassa.

Näyttää siltä, että Ylen ja Evan imartelevilla tiedonannoilla EU:sta halutaan nostaa vain äänestysinnokkuutta. Se on välttämätöntä, koska alhainen äänestysprosentti kertoisi Unionin legitimiteettikriisin olevan kroonista laatua. Yle Watchin veikkaus on, että Ylen kampanjoinnista huolimatta europarlamenttivaalien suosio laskee vielä entisestään.

TOISIN KUIN YLE VÄITTÄÄ, JUURI MAAHANMUUTTOVASTAISUUS ON PARASTA ILMASTOPOLITIIKKAA

Miten olisi rajojen sulkeminen väestöräjähdykseltä?

Ei ole mikään salaisuus että punaisen yliopiston tendenssitutkijat ja valtamedia kuten Yle vahvistavat toisiaan, koska kummallakin osapuolella on sama punaliberaali poliittinen agenda. Viimeksi pari päivää sitten Yle lainasi tukholmalaisen pelleopiston (Tulevaisuuden tutkimusinstituutti) ennustajaeukko Kirsti M. Jylhän poliittisesti motivoitunutta tendessitutkimusta, jonka perusteella vasemmistolaiset voidaan kuvata tieteeseen luottavina rationalisteina, kun taas oikeistolaiset (konservatiivit) luokitellaan tieteestä piittaamattomina voitontavoittelijoina.

Jopa Ylen mittareilla mielipideuutinen Miksi samat ihmiset epäilevät ilmastonmuutosta ja vastustavat maahanmuuttoa? Sitä selittää yksi piirre, jonka vuoksi ilmastonmuutoksesta pitäisi puhua eri tavoin on räikeän mustavalkoinen yritys kuvata konservatiivit moraalisesti pahoina ja vasemmistoliberaalit moraalisesti "hyvinä ihmisinä". On totta, että tietyissä poliittisissa kysymyksissä sekä oikeistolla että vasemmistolla on omat sokeat pisteensä, mutta jostain syystä Yle keskittyy pelkästään oikeistolaisten kyseenalaisiin näkemyksiin. Sekin tehdään vielä vääristellen, olkiukkoja käyttäen ja epäuskottavilla rinnastuksilla kuten edellä mainittu Hanna Eskosen kynäilemä mielipideuutinen.  

Tiedekeskustelua seuraava kansalainen on tiennyt jo pitkään juuri nykyvasemmistolaisten olevan kaikkein alttiimipia tukeutumaan tieteen sanastoa käyttäviin hörhöteorioihin. Silti Ylellä ei ole ollut halukkuutta kyseenalaistaa vaikkapa vihervasemmiston suosimia muotiteorioita kuten biologiset sukupuolet kiistävää transgenderideologiaa. Ylipäätään vasemmiston taikausko sosiaalisiin konstruktioihin kuten tasa-arvoon näyttää menevän aina tieteellisten tosiasioiden edelle, vaikka muutoin ollaan rinta rottingilla edustamassa muka tieteellistä ajattelua. Tämä Ranskan vallankumouksesta juontuva Suuri valhe, kaikkien nykyvalheiden äiti, näkyy myös tiedepuoskari Kirsti M. Jylhän keittiöpsykologisessa asenteessa:

Erot löytyvät psykologiasta, sanoo Jylhä. Poliittinen ideologia on kytköksissä muun muassa siihen, missä määrin ihmiset vastustavat muutosta ja hyväksyvät epätasa-arvoisuuden. 

–Tärkein tekijä on näkemys epätasa-arvosta. Ihmiset jotka hyväksyvät epätasa-arvoisuuden, kieltävät useammin myös ilmastonmuutoksen.

Ihmisten epätasa-arvoisuus kyvyissä ja moraalisessa ajattelussa on itsestään selvää, joten päinvastaisen näkemyksen esittäjä joutuu käyttämään melkoista verbaalista akrobatiaa mikäli hän yrittää argumentoinnissaan edetä edes ensimmäistä premissiä pitemmälle. Se, että ihmisten ja ihmispopulaatioden (mm. yleisälyykkyden jakautuminen) välillä vallitsee luonnollinen epätasarvoisuus ei vielä tarkoita sitä, etteikö vähäväkisiä pitäisi auttaa tai ainakin auttaa heitä auttamaan itseään. Reilu yhteiskunta kun ei vaadi punavihreiden kannattamaa kommunistista pakkolunastusta tuottavalta kansanosalta ja maailman kaikkien vapaamatkustajien elättämistä. Toisin kuin Jylhä vihjaa, ihmisten luonnollisen epätasarvoisuuden toteamisesta ei vielä seuraa kausaalisesti virallisen ilmastonmuutosdoktriin kyseenalaistaminen, vaikka nämä kaksi erillistä näkemystä saattavatkin  korreloida keskenään tiettyjen ihmisten mielipidepatterissa.

Ilmastokysymys on selvästi valtamedian ja vihervasemmiston keino salakuljettaa globaalikommunismi suomalaisen päivänpolitiikan agendalle. Päästötilastojen valossa Suomen tekemisillä ei ole juurikaan merkitystä, mutta maamme roolia paisuttamalla internationalistit voivat vaatia globaaleja tulonsiirtoja lännen työläisiltä kehitysmaiden vetelehtijöille. Kauppalehden Tukholman kirjeenvaihtaja Antti Lehmusvirta esittää kirjoituksessaan Ilmastovouhotus on iso vitsi millaisia madonlukuja hiilidioksidipäästöt antavat muualla kuin Suomessa:

Jo lyhyt kiertomatkailu Intiassa ja varsinkin sen saasteiden myrkyttämässä pääkaupungissa New Delhissä riitti kirkastamaan asian: päästöjen suhteen olemme menettäneet pelin. Mikään ei voi pelastaa ilmastoa, elleivät miljardit ihmiset Aasiassa muuta radikaalisti käytöstään.

Suomen vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat 56 miljoonaa tonnia ja ne laskevat kuuden prosentin tahtia. Intian päästöt ovat 2,5 miljardia tonnia ja ne kasvavat reilun viiden prosentin tahtia, eli vuodessa yli kaksi kertaa koko Suomen päästöjen verran.

Koska Jylhää ei kiinnosta konkreettiset luvut ja vaikutukset, vaan ainoastaan "moraalinen vastuu", hän on valmis kurittamaan tavallisia suomalaisia:

Jylhän mukaan tuore tutkimus antaa siihen yksiselitteisen vastauksen: tehokkainta tulosta saadaan aikaan poliittisia ohjauskeinoja käyttämällä. Siihen ihmiset taipuvat paremmin.

Jylhä ei ole muiden punavihreiden kanssa kuitenkaan valmis ratkaisuihin, jotka konkreettisesti vaikuttaisivat väitetyn ilmastonmuutoksen ehkäisyyn. Sellaiset ratkaisut nimittäin vaatisivat kovia toimia myös kehitysmailta, mikä taas olisi "rasismia" ja "kolonialismia".

Uutisjutun epärehellisintä antia on maahanmuuttovastaisuuden liittäminen kömpelösti ilmastonmuutoskeptisismiin. Jokainen Paloheimoa ja Linkolaa lukenut tosiluonnonsuojelija tietää, että matalan kulutuksen kehitysmaalaisten maahantulon estäminen korkean kulutuksen pohjoiseen on mitä parhainta luonnonsuojelua ja ilmastopolitiikkaa. Tähän kytkeytyy myös etelän väestöräjähdyksen hillitseminen, joka on unohdettu tahallisesti kokonaan ilmastokeskustelusta. 

On päivän selvää, että hiilidioksipäästöjen määrää kasvaa sitä mukaa kuin kolmannessa maailmassa lisäännytään esteettä, vieläpä kehitysavun kiihdyttäminä. Luonnon kannalta pahinta on päästää tuo ylijäämäporukka nauttiimaan samasta elintasosta kuin sen luoneet länsimaalaiset. Valitettavasti moraalisen narsismin liemissä kiehuvat Ylen toimittajat ja punavihreät poliitikot eivät suin surminkaan halua ottaa näitä huomioita osaksi ilmastokeskustelua.

MÄTÄKUUN TOSIJUTTU: ITKUHUMANISTEILLA PUSKAFARSSIT ITÄMEREN MOLEMMIN PUOLIN

Helteiset viime viikot ovat saaneet omahyväisten moraaliposeeraajien päät sulamaan lopullisesti. Viikko sitten uusmarxilaista punamädätystä opiskeleva ruotsalainen monikultturisti Elin Ersson keskeytti Göteborgista Turkkiin lähteneen lennon kieltäytymällä istumasta, koska oli saanut tiedon, että koneessa on Afganistaniin palautettava nuori "pakolaismies". Tehostaakseen omavaltaisen itsekästä anarkismiaan Ersson kirkui matkustamossa hysteerisenä, että seisoo niin kauan käytävällä kunnes "varmaan kuolemaan" joutuva afgaaninuori viedään pois koneesta. Todellisuudessa kotimaahansa palautettava vapaamatkustaja oli 52-vuotias moninkertainen väkivaltarikollinen, mutta tämän kuultuaan Ersson ei ole silti katunut ruotsalaisvihamielistä tekoaan.

Videon perusteella ruotsittaren pullaposkisessa olemuksesta huokuu konformistisen perhetytön ylimielinen moralismi. On sietämätöntä seurata ihmisoikeushysteerikon jeesustelua maailmassa, joka on jo nyt hukkumassa kehitysmaiden väestöräjähdyksen vuoksi 7,6 miljardin geenisäkin ihmislihaan. Näille äiti-teresoille ei taida tulla hetkeksikään mieleen, että länsimaihin tunkeutuassaan vieraat etnosentriset riidankylväjät moninkertaistavat uudella kestämättömällä elintasollaan luonnon kokonaiskuormituksen. Vielä ärsyttävämpää kuin omista tunteistaan tärisevä itkuhumanisti ovat lentokoneen muut matkustajat, jotka määkivinä lampaina eivät kyenneet muuhun kuin antamaan aplodit etnomasokistille. Näin punakaartin huutoäänestyksellä rikollinen teko palkittiin ja afgaanirikollinen sai jäädä Ruotsiin ennen uutta karkotusta.

Siinä missä Ruotsi edellä, niin Suomi perässä. Ylen uutisjutussa Vihreiden lainsäädäntösihteeri vastusti pakkopalautuksia lentokoneessa: kieltäytyi istumasta ja kuvasi tilanteen livenä somessa – poliisi poisti koneesta käy selväksi, että viime tiistaina myös Suomi sai oman tärähtäneen Maria Magdaleenansa. Vihreiden (sic!) lainsäädäntösihteeri Aino Pennasen myötähävettävässä copy cat -operaatiossa kaikki ei mennyt kuin Strömsössä:

Pennanen sanoo striimanneensa tilanteen lentokoneessa, koska hän huomasi Erssonin videon herättäneen paljon julkisuutta ja keskustelua pakkopalautuksista.

– Ajattelin, että tämä on ainoa keinoni yrittää vaikuttaa videoimalla tämän tilanteen, että tämä tapahtuu.

Jäyhät suomalaismatkustajat eivät yhtyneetkään moraalisen suurvallan innoittamana luontevaan kansallismasokismiin, vaan seurasivat tilannetta vaivaantuneina paikoillaan. Edes vieressä istunut aviomies ei noussut ylös lehmänsilmäisen Pennasen kehotuksesta huolimatta. Rikollinen valepakolainen jäi kuin jäikin koneeseen, joka myöhästyi episodin vuoksi vain kymmenen minuuttia. Puskafarssin kruununa voi pitää sitä, että Pennanen ei saanut kotikutoiselle performanssilleen aplodeja ja kehitysmaan onnenonkijan sijaan hänet poistettiin koneesta. 

Lisäksi Pennasta odottaa Yle Watchin vakiolukijan tekemä tutkintapyyntö, josta poliisi on jo aloittanut esitutkinnan, joka koskee mm. liikenneturvallisuuden vaarantamista ja vahingonkorvauksia lennon viivyttämisestä. Tosin nykyisessä punaviherdemarien ja Cuckoomuksen johtamassa lakihegemoniassa moisesta "kansalaistottelemattomuudesta" ei taida seurata kuin korkeintaan toverien maksamat pienet sakot ja tietyn mediasegmentin ylistystä "rohkeudesta", joka on verrattavissa siihen, että Pennanen olisi taputtanut pisimpään toveri Stalinille NKP:n puoluekokouksessa. 

On turha luulla, että tämä tragikomedia olisi jäänyt vain mölisevien somekuplien kiistakapulaksi, vaan asiaan tarttuivat arvattavasti myös irtopisteiden toivossa poliitkot, etenkin luonnonsuojelun vastaiset vihreät. Ensimmäisenä sanaisen arkkunsa ehti avata Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto, joka ylisti Twitterissä Pennasen rikollista tekoa, mikä ei ole yllätys, sillä hän on jo muissa yhteyksissä todistanut vihreiden olevan lakien yläpuolella, vaikka vielä joku vuosi sitten hän puolusti oikeusvaltiota ja laillisuusperiaatetta. Aallon suosittelema toimintamalli näkyy myös käytännössä, sillä Vihreät nuoret ovat tehneet opasvideon palautuslentojen estämiseksi.

Yle-uutisessa Pakkopalautukset keskeytettävä, kunnes turvapaikkaprosessin ongelmat on korjattu – "Ketään ei saa lähettää hengenvaaraan", Aalto puolestaan perustelee laittomia toimia sillä, että nykyinen turvapaikkaprosessi ei takaa turvapaikanhakijoiden perus- ja ihmisoikeuksia sekä oikeusturvaa. Toisaalla hän on jo ehtinyt väsyneiden haukotusten saattelemana verrata valepakolaisrikollisten asianmukaista kotimaan palautusta natsien väitettyjihin toimiin aivan kuten Vasemmistoliiton pahamaineinen uusbolshevisti Veronika Honkasalo Twitterissä. 

Oman lusikkansa soppaan pani vielä Korkeasaaren toimitusjohtaja Sanna Hellström, joka mesosi kuten Vihreän puolueen aktivistin kuuluukin tällaisissa aivotonta tunnepuhetta synnyttävissä "kohuissa":

Aino on todella rohkea. Haluaisin olla kuin hän, mutta en ehkä uskaltaisi. Toivon, että uskaltaisin kuitenkin nousta seisomaan hänen kanssaan. Ja haistakaa paska kaikki älämölö-tyypit hänen seinällään. Tehkää itse jotain!

Jos maassa olisi puolueeton media, näille kolmelle tulisi piakkoin luu vetävän käteen, sillä on tiedossa, että Saksaan karkotettu turvapaikanhakija ei ole mikään kuolemaan vaaraan joutuva kiva perheenisä, vaan todennäköisesti vakaviin rikoksiin syyllistynyt valepakolainen, jonka lentokoneeseen saattamiseen tarvittiin nippusiteet ja neljä poliisia. Asiaa tiedustelee jo Perussuomalaisten pj. Jussi Halla-aho Twitterissä. Vielä vahvistamattomien tietojen mukaan Finnairin lennolla pakkopalautettavana oli 34-vuotias Muhammad Algharbi Mughtasib, joka on tuomittu alaikäisen tytön pakottamisesta seksuaaliseen tekoon Raumalla joulukuussa 2016. Mughtasib on todettu vaaralliseksi ja siksi saattamassa oli neljä poliisia.

Suomen Uutisten päätoimittaja Matias Turkkila puolestaan tiivistää Facebookissa Touko Aallon kaltaisten hutkijoiden kansalaistottelemattomuutta lietsovan poliittisen strategian:

Touko Aalto yllyttää #stopdeportations'iin. Hän saa sitä. Aallon toiminta tympii, koska mies istuu muiden perseellä tuleen. Nuorille mimmeille valehdellaan aivan surutta siitä, että afgaanit teurastetaan heti lentokentällä, ja nämä menevät retkuun sen enempää asiaa miettimättä. Touko ja kumppanit antavat junnujen tahria itsensä oikeusjuttuihin, ja ovat sitten korjaamassa hysteriankylvön hedelmiä. Miksei faktantarkistus revi kappaleiksi naurettavaa väitettä siitä, että palautus merkitsee varmaa kuolemaa? Missä on Tuomas Muraja, missä Eero Mäntymaan tutkiva journalismi? Missä? Yhdysvalloissa muuten vasemmisto, liberaalit vaikuttajat ja kulttuurihahmot yllyttävät Trumpin tappamiseen. Kansalaistottelemattomuutta tietyssä mielessä sekin. Mutta kuinka paljon voidaan luottaa Touko Aallonkin peräänkuuluttamaan "omaan harkintaan", jos yhteiskunnan ylärivi tuputtaa tappokäskyjä jatkuvalla syötöllä? Mikä on yllyttäjän vastuu? SU:ssa lisää aiheesta.

Valtavaksi pullataikinaksi paisunut symbolinen yksittäistapaus on selvästi putoamassa punavihreiden käsiin, eikä heillä ole voimaa ottaa taakkaa vastaan. Punavihreiden kannalta on kuitenkin onnekasta, että he ovat valtamedian erityisessä suojeluksessa, joten ikäviä jälkipyykkejä ei tulla retostelemaan julkisuudessa. On sanomattakin selvää, että poliitikot ja toimittajat eivät tule vaatimaan Pennasen erottamista edes Vihreiden lainsäädäntösihteerin tehtävistä tällaisen omavaltaisen rikoksen jälkeen. 

Mikäli persupoliitikot syyllistyisivät vastaavaan laittomuuden kiihottamiseen, tietoiseen harhaanjohtamiseen ja suoranaiseen valehteluun kuten Vihreiden puheenjohtaja, asiasta jankutettaisiin tiedotusvälineissä seuraaviin vaaleihin asti, eivätkä sankarijournalistit (oma ilmoitus) jättäisi ainuttakaan kohuun liittyvää kiveä kääntämättä. Sattumoisin Yle pohjusti Vihreiden pehmeää laskua jo eilen:


Yle TV1, keskiviikko 1.8.2018 klo 21.05, A-studio 

Vihreiden lainsäädäntösihteeri Aino Pennanen viivytti lentokoneen lähtöä, onko kansalaistottelemattomuus hyväksyttävää? Vaarantaako helle potilasturvallisuuden? Juontajana Markus Liimatainen #yleastudio HD ohjelmatekstitys (suomi) 29 min

Linkki Yle Areenaan. A-studion vieraina olleet Helsingin yliopiston hyysärialan väitöskirjatutkija Erna Bodström ja sosiaalietiikan (hoh hoijaa) professori Jaana Hallamaa saivat vapaasti tuutata ulos globaalin enemmistön etua ajavaa propagandaa pienen suomalaisväestön olemassoloa vastaan. Jos ohjelmasta voi jotain oppia, niin ainakin sen, kuinka harhaisessa ja umpipolitisoituneessa maailmassa nykypäivän punaiset yliopistot elävät.

Kaiken humanistisen kivapuheen keskeltä nousi yksi termi jota toistettiin jatkuvasti. Kuten muuallakin mediassa, ohjelmassa käytetään useissa yhteyksissä harhaanjohtavaa termiä pakkopalautus, jolla halutaan luoda valheellinen mielikuva, että palautukseen ei olisi perustetta vaan että se tehdään pakolla.  

Ajallemme on oireellista, että lähinnä yliopistojen kulttuurimarxilaisissa punapiireissä käytetyt todellisuutta vääristävät hörhötermit läpäisevät nopeasti myös valtamedian. Tämä taas kertoo uusmarxilaisten toimittajien häikäilemättömästä vertikaalisesta verkostoitumisesta. Ilman tuota hyväsisarkerhoa kukaan normaali ihminen ei olisi kuullutkaan sellaisista väkisin puserretuista älyvapaista käsitteistä kuin heteronormativiisuus, cis-sukupuolisuus (huutonaurua!), toksinen maskuliinisuus, mikroaggressio, kulttuurinen appropriaatio jne. Ylellä on valtava rooli saattaa nämä kieltä ja todellisuutta väkivaltaisesti muuttavat valheelliset sanat osaksi arkipäivän puhetta. Kun kohtaat tällaisiä nyrjähtäneitä sanoja, torppaa ne heti alkuunsa hevonpaskana, jota ne ovatkin.

YLELLÄ JATKUVIA TUSKIA KESTÄÄ KANSAN ETUA AJAVIEN LIIKKEIDEN NOUSU

ÖVP:n johtaja Sebastian Kurz. Kansallisilla teemoilla
vaalivoiton napannut puolue saa monet toimittajat
näkemään lempiväriään punaista.

Ranskan presidentinvaalien jälkeen Ylessä on toivottu, että kansan tuntoja lähellä oleva populismi alkaisi vihdoin heikentyä. Tyytymättömyys on Euroopassa kuitenkin sitkeässä, koska EU:n ongelmat ovat perustaltaan valuvikoja, joita ei voi korjata kosmeettisilla parannuksilla. Radikaalista muutoksen tarpeesta kertoo kansallismielisyyden elinvoima, jossa ei näy kuihtumisen merkkejä, vaan se on päinvastoin heräämässä entistä voimakkaampaan eloon, josta yhtenä viimeisimpänä todisteena on AfD:n eli Vaihtoehto Saksalle -liikkeen menestys Saksan liittopäivävaaleisessa.

Nyt uuden myrskyvaroituksen antoi sunnuntaina pidetyt Itävallan parlamenttivaalit, jossa keskustaoikeistolainen Kansanpuolue ÖVP reivasi vaaliohjelmansa kansallismieliseen suuntaan, jonka ansioista se nousi maan suurimmaksi puolueeksi. Myös perinteinen oikeistopopulistipuolue Vapauspuolue FPÖ sai pitkästä aikaa reilun vaalivoiton ja se tulee todennäköisesti ottamaan hallituspaikan. Se, minkä valtamedia jätti harmistuksissaan useimmiten kokonaan kertomatta oli vihreiden romahtaminen, joka näyttää olevan vallitseva trendi keskisessä Euroopassa. Verkkolehti Oikea Media:

Vihreät olivat vaalien surkein häviäjä. Vihreät saattavat pudota kokonaan parlamentista. Neljässä vuodessa Vihreät ovat menettäneet lähes koko 12 prosentin kannatuksensa.

Vaaleja kommentoinut Ylen EU-mielinen toimittaja Sampo Vaarakallio vaikenee myös vihreiden suosion sulamisesta ja harmittelee jutussaan Analyysi: Itävallan perinteinen oikeisto kopioi populistien käsikirjan – EU:lle vaalitulos on hankala pääasiassa sitä, kuinka populistien vaalivoitot koettelevat Euroopan "yhteisiä arvoja":

Oikeistopopulismi ja tiukka kansallismielisyys ovat Euroopassa poliittista valtavirtaa. Vaikeita hetkiä saattaa silti olla luvassa. Yhteisiä arvoja koetellaan. Itävallan EU-politiikka tiukkenee entisestään ainakin maahanmuuttoasioissa.  

Itävalta on pitkän aikaa lämmitellyt suhteitaan naapurimaiden EU-änkyröihin, kuten historialliseen kumppaniinsa Unkariin. Esimerkiksi Unkarin ja Puolan oikeusvaltiokehitys on ottanut vuosikymmenten mittaiset takapakit.  

(...) Monissa asioissa oikeistopopulistit ja äärioikeisto tahtovat juuri nostalgiaa – paluuta menneeseen.

Nyky-Eurooppaa määrittelevä liberalistinen "arvopohja" ei ole edes sataa vuotta vanha, mutta silti globalistieliitin etua ajavat liberalismin puolustajat puhuvat siitä kuin se edustaisi yli tuhatvuotista kulttuuriamme. Sen sijaan paljon realistisemmat etnonationalistit määrittelevät Euroopan veren, maan ja vuosituhantisen kulttuurin mukaan, tapa, joka muistuttaa sitä, mitä muuallakin maailmassa on harjoitettu hyväksi havaittuna iät ja ajat. 

Lähestulkoon kaikki kansakunnat ovat perustuneet yhden johtavan väestöryhmän hallitsevalle kulttuurille. Ideologinen monikultturismi on nuori ilmiö ja se on voinut "menestyä" vain siksi, että se on liittoutunut hegemonisen liberalismin kanssa, jossa tärkeintä on rahan vapaa liike, mukavuudenhalu, halvat huvit, tyhjä sentimentalismi ja konfliktin välttäminen. Se on jopa pahempaa kuin silkka nihilismi. Siksi on typerää määritellä vallitseva kulttuuri tai "yhteiset arvot" sen mukaan mikä ideologia tietyllä hallintomuodolla sattuu juuri nyt olemaan vallitseva. 

Eurooppalaisuus on jotain paljon syvempää kuin tämän hetkinen liberaalidemokratia aivan samoin kuin japanilaisuutta olisi naurettava määritellä maan nykyisen hallintomuodon mukaan. Muihin verrattuna ainoastaan Euroopan "eliitiltä" näyttää puuttuvan kulttuurinen itsekunnioitus. Kyse ei ole nostalgiasta kuten edistysuskoinen liberaali Vaarakallio uutisjutussaan väittää, vaan kulttuurin halusta selviytyä. Ilman sosialismin syövyttämän librealismin nationalistista vastavoimaa Eurooppa olisi luhistunut jo 1960-luvulla.

                                                        *******************************

Tomittajista suurin osa on punavihrieitä, josta kertoo journalistiikan ja viestinnän opiskelijoiden parissa tehty kyselytutkimus. Kyselyyn vastanneiden 44 journalistiopiskelijan joukossa ei ollut yhtäkään perussuomalaisten kannattajaa! Eipä ihme, että esimerkiksi Ylessä suhtaudutaan äärimmäisen nuivasti persuihin. Viimeisin todiste tästä on Ylen toimittaja Veli-Pekka Hämäläisen tämänpäiväinen uutisjuttu "Maahanmuutto työntyy jo korvista" – perussuomalaisten vallanvaihto jätti joukon valtuutettuja ilman poliittista kotia, jossa henkinen demarieläkeläisvanhus pääsi petturiporukka Sinisten suulla mollaamaan perusteettomasti Jussi Halla-ahoa ja lojaaleja perussuomalaisia. Pielavetinen Liisa Salmi kertoo, että on vielä perussuomalaisten jäsen, mutta ei ehkä kauaa:

Hän tunsi Jussi Halla-ahon sanoman itselleen vieraaksi jo vuosia sitten, kun ensimmäisen kerran kuuli tämän puhuvan puoluekokouksessa. Timo Soinin olisi pitänyt erottaa Halla-aho jo siinä vaiheessa, Salmi miettii nyt.  

– Halla-ahon linja on minulle vieras, kun tuntuu, ettei se keskity mihinkään muuhun kuin maahanmuuttoon. Nämä maahanmuuttokysymykset oikein tuntuvat työntyvän jo korvista, lähes 40 vuotta puolueessa ollut nainen tuskailee.

Punavihreille toimittajille tällaiset puheet ovat hunajaa korville, sillä heidän kannaltaan paras persupuolue olisi soininlainen näennäisoppositio, joka ei haastaisi vihervasemmiston tuhoisaa maahanmuuttokiimaa. Mummolla on toki oikeus mielipiteeseensä, mutta toimittajalla luulisi olevan sen verran journalistista selkärankaa oikoa vanhuudenhöperöitä väitteitä.  Tosiasia on, että Halla-aho on ottanut moniin muihinkin asioihin kantaa kuin maahanmuuttoon, mutta eipä anneta tosiasoiden pilata Ylen hellimää tarinaa.

Toimittaja Hämäläisen juttu vahvistaa myös toista arvelluttavaa narraatiota, jossa puolueen hajottanut soinilainen luopiosiipi esitetään pelkkinä uhreja, joita pahat vihapuhuja-persut "vainoavat":

Yle kertoi jo kesäkuussa uhkaavista viestejä, joita puolueesta lähteneet kansanedustajat ovat saaneet. Ylen nyt haastattelemien valtuutettujen kertoman perusteella ilmiö ei ole paikallistasolla yleinen. Yksi sinisten valtuutettu kertoi kuitenkin saaneensa postissa vihjauksen tappamisesta.

Mikään ei voisi olla enemmän myötähävettävää kuin vinkuleluiksi muuttuneet aikuiset "isänmaalliset" miehet.

                                                        *******************************

Juha Hurme. Miksi lähes kaikki teatterialan ammattilaiset
ovat jonkin sortin kommunisteja?

Miksi Yle antaa jatkuvasti vapaan puheenvuoron mielenterveyskuntoutujana tunnetulle kulttuurikommunisti Juha Hurmeelle? Viimeksi tänään hän pääsi höpisemään kannattamiensa sosiaalisten konstruktioiden puolesta satusetä Matti Röngän vetämissä Ylen tv-uutisissa (kohdasta 14.55" eteenpäin) kuin myös verkkosivujen universaalikommunismia heijastelevassa vuodatuksessa Juha Hurme kirjoitti 14 miljardin vuoden kulttuurihistoriikin paikasta, johon aikanaan syntyi Suomi – kaiken selityksestä syntyi myös hilpeä iltamakiertue. 

Hurmeen väitteet sisältävät niin paljon kategoriavirheitä, perusteettomia yleistyksiä ja suoranaisia ideologisia valheita, että niiden tarkempi analyysi ja purkaminen vaatisi aivan oman punakynällä väritetyn juttunsa. Tässä kohtaa riittää, että lainaan haastattelusta pari posketonta heittoa. 

Voiko mikään olla punaisen teatterikoulun kasvatilta ennalta-arvattavampaa ja väsyneempää kuin sättiä kansallista kulttuuria ja sovittaa se uudelleen tämän hetken "eliitin" muotiaatteelle monikultturismille sopivaksi? Tämä jos mikä on tendenssimäistä, ideologisesti ohjattua ajattelua:

Suomalaisessa kulttuurissa ihan kaikki on kuitenkin Hurmeen mukaan lainaa. Edes kansallisen identiteetin pönkittämiseksi luotu Kalevala ei ole aito, vaan runoutta väärentänyt voimapolitiikan vipu.

– Kun perehtyy kulttuuriin, niin huomaa, että se on aina vuorovaikutusta, monessa muussakin paikassa kuin tällä meidän niemellä. Kuitenkin korosteisesti täällä pohjoisella reunalla me olemme lainanneet kaiken viisailta naapureiltamme. Jopa kansanrunouden teemat ja sisällöt tulevat isosta ihmiskunnan historiasta ja myyteistä. Ne on vain omittu ne, sillä tavoin kulttuuri toimii. Meillä on kuitenkin hirveän paljon väärää ylpeyttä ja valheita historiastamme.

Hurme puhuu kuin 1800-luvun svekomaani, joka propagoi sen puolesta, että suomalaisilla ei itsellään ole mitään omaa ja arvokasta. Pitäisi olla vain karvahattu kourassa leuka rinnassa ja kiitellä alinomaa muita, että sattuivat antamaan meille metsäläisille armosta edes jotain sivistystä. Svekomaanien ja vasemmistolaisten hallitsema kulttuurikeskustelu on sotien jälkeen kaikin keinoin halunnut vähätellä suomalaisuutta, jotta kyykytetty omanarvontunnoton kansa olisi alttiimpi harhaisille universalistisille utopioille:

Suomen tarinasta pidetään kiinni, vaikka tiede todistaisi mitä. Hurmeen mielestä se ei ole hyvä idea. Siksi hän haluaa kirjallaan hyökätä vääriä historiantulkintoja vastaan. – Sellainen reteän tarinan Suomi tuntuu propagandalta, tahalliselta vääristelyltä tai hyväuskoiselta tyhmyydeltä. Sellaiset asiat ovat vaarallisia, koska niiden alle voidaan rakentaa väärää nationalismia, joka voi tulehtuneessa tilanteessa hapantua väkivallaksi.

Vanha kulttuuribolshevikki vetoaa tieteeseen, vaikka suomalaisuudesta ja sen eri heimojen omaleimaisuudesta tiedetään paljon enemmän kuin siihen aikaan jolloin Hurme tavaili Kommunistista manfiestia. Vastaavasti horinat "väärästä nationalismista" ovat tuttua vasemmistolaista retoriikkaa, jossa toimivaksi tiedetty kansallismielisyys demonisoidaan ja vesitetään lopuksi monikultturismiin sopivaksi saduksi. Tiedetoimittaja Marko Hamilo on kuvannut sosiaalisessa mediassa hauskasti tätä valheellista närkästymistä kansallisten symbolien kohdalla:

"Rasistit ovat kaapanneet Suomen perinteiset symbolit. Siniristilippu ja Suomen leijona ovat negatiivisesti ladattuja." MJVONVT? Edelleenkään en ymmärrä, onko joku oikeasti noin vajaa vai mitä trollausta tämä on. Kyse on kansallismielisistä / isänmaallisista symboleista ja eliitti on lakannut puolustamasta kansallismielistä / isänmaallisia symboleita. Ne ovat sitten jääneet rahvaalle. Ei niitä kukaan ole kaapannut. Se mitä nyt nähdään, on yritys kaapata ne tarkoittamaan jotain muuta. Että Suomen leijona on homo, joka parittelee brysseliläisen tiikerin kanssa, tai jotain sellaista. Yritys kaapata suomalaisuuden symbolit ja ikonit johonkin eurooppalaiseen tai multikultiprojektiin vain näyttää epäonnistuvan koska se on melkoisen teennäistä.

Jutun Hurmeesta tehneeltä toimittaja Sanna Vilkmanilta puuttuu alkeellisin lähdekritiikki eikä hän peittele ihailuaan haastateltavan ideologiaa kohtaan, kun hän toteaa, että Hurme " käy kirjassaam järeällä todistusaineistollaan isänmaallista kertomusta päin":

Hän antaa palttua muun muassa yhtenäiselle kansalle. Hurme ei hyväksy ajatusta ainutlaatuisesta geeniperimästä, sillä tällä pallolla pyörivät ovat kuitenkin samasta alkuräjähdyksen energiasta peräisin. Sitä paitsi aikana, jolta on löydetty nykyisen Suomen alueen varhaisimmat asutuksen merkit, itä- ja länsisuomalaiset olivat geneettisesti kauempana toisistaan kuin länsisuomalaiset ja ruotsalaiset. Hurmeen hengästyttävä, huutomerkeillä höystetty kirja todistaa, että Suomea kansana, saati valtiona ei ole ollut kuin pienen henkäyksen ajan historian pitkässä virrassa.

Voiko tuon marxilaisemmin ja siten "materialistisimmin" asian enää ilmaista? Ei ole heimoja, kansoja, populaatioita, on vain yksi "yhteinen" atomistinen muurhaiskeko nimeltä ihmiskunta jne. Ei ole olemassa  luovempia, menestyksekkäämpiä ja tyhmempiä ryhmiä paitsi Hurmeen pahnan pohjimmaisiksi sijoittamat suomalaiset. Tiedeamatööri menee jopa niin pitkälle, että väittää ("Hurme ei hyväksy ajatusta ainutlaatuisesta geeniperimästä, sillä tällä pallolla pyörivät ovat kuitenkin samasta alkuräjähdyksen energiasta peräisin") ettei elollisissa ole laatueroja ja erilaista ontologista kokemusmaailmaa, koska elämä rakentuu samasta DNA:n nukleiinihaposta, joka sisältää kaikkien eliöiden solujen geneettisen materiaalin. 

Hurmeen sosialistisen ihmiskuvan mukaan ihminen on vain laji, jonka populaatioilla ja yksilöillä ei ole historiallista ja kulttuurista arvoa, joka erottaa ne menestyviksi, elinkelpoisiksi ja ennen kaikkea paremmiksi kuin toiset. On toki niin, että ihmisyksilöissä on tiettyjä yhteisiä piirteitä, jonka vuoksi ne tekevät meistä samanlaisia, mutta tällaiset yhteiset nimittäjät edustavat elämän alhaisempia asteita kuten ruuan tarvetta ja lisääntymistä. Filosofi Julius Evola on todennut, että ”pelkkä ’ihminen’ on alempi kuin kansaan ja yhteiskuntaan kuuluva ihminen, joka puolestaan on alempi kuin ’persoona’”. Sen sijaan sellainen yksilöä korostava periaate, jossa ihmiset ovat vapaita ja nauttivat siksi yhtäläisistä oikeuksista ”luonnostaan” on vailla perustetta, koska ihmiset eivät ole ”luonnostaan” samanlaisia. 

Ihmisten ja kansojen perimmäisestä "samanlaisuudesta" huolimatta Hurme on kuitenkin valmis korostamaan itä- ja länsisuomalaisten pohjatonta "erilaisuutta" silloin kun sillä voidaan hajoittaa historiallisesti hitsautunutta kansanyhteisöä. Tässä tarkoitushakuisessa ad hoc -agrumentaatiossa muusta ihmiskunnasta jyrkästi poikkeavat Saharan eteläpuoliset mustat afrikkalaiset (heiltä puuttuu mm. Neanderthalin ihmisen perimä) käyvät toki suomalaisista, kunhan vain saavat jalkansa rajan yli, sanovat Asyl ja kertovat ilmoitusasiana olevansa suomalaisia....

Haastattelussa jatkuvasti "oikeaa tietoa" (lue: poliittisesti korrektia) korostanut Hurme toteaa kuitenkin jutun lopussa, ettei hänen kirjansa olekaan tietokirja vaan runoelma:

Vaikka Hurme vakuuttaa olleensa tarkka faktojensa kanssa, hän painottaa, ettei Niemi ole tietokirja. Se on pikemmin runoelma tai eepos, kirjailija tuumii.

Tämä lienee koko haastattelun ainoa validi argumentti.

                                                        *******************************

Yle TV1, maanantai 16.10.2017 klo 19:00, Historia: Petturien lapset 

Hitlerin salamurhayrityksen suunnittelijat teloitettiin pettureina ja heidät on jo unohdettu virallisessa historiassa. Mutta heidän lapsensa eivät ole unohtaneet heitä. Tämä on heidän tarinansa. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.

Mitä, että oikein natsidokkari maanantain Historidokumentissa? Tämä tuli täytenä yllätyksenä ja täysin pyytämättä!