Miten olisi rajojen sulkeminen väestöräjähdykseltä? |
Ei ole mikään salaisuus että punaisen yliopiston tendenssitutkijat ja valtamedia kuten Yle vahvistavat toisiaan, koska kummallakin osapuolella on sama punaliberaali poliittinen agenda. Viimeksi pari päivää sitten Yle lainasi tukholmalaisen pelleopiston (Tulevaisuuden tutkimusinstituutti) ennustajaeukko Kirsti M. Jylhän poliittisesti motivoitunutta tendessitutkimusta, jonka perusteella vasemmistolaiset voidaan kuvata tieteeseen luottavina rationalisteina, kun taas oikeistolaiset (konservatiivit) luokitellaan tieteestä piittaamattomina voitontavoittelijoina.
Jopa Ylen mittareilla mielipideuutinen Miksi samat ihmiset epäilevät ilmastonmuutosta ja vastustavat maahanmuuttoa? Sitä selittää yksi piirre, jonka vuoksi ilmastonmuutoksesta pitäisi puhua eri tavoin on räikeän mustavalkoinen yritys kuvata konservatiivit moraalisesti pahoina ja vasemmistoliberaalit moraalisesti "hyvinä ihmisinä". On totta, että tietyissä poliittisissa kysymyksissä sekä oikeistolla että vasemmistolla on omat sokeat pisteensä, mutta jostain syystä Yle keskittyy pelkästään oikeistolaisten kyseenalaisiin näkemyksiin. Sekin tehdään vielä vääristellen, olkiukkoja käyttäen ja epäuskottavilla rinnastuksilla kuten edellä mainittu Hanna Eskosen kynäilemä mielipideuutinen.
Tiedekeskustelua seuraava kansalainen on tiennyt jo pitkään juuri nykyvasemmistolaisten olevan kaikkein alttiimipia tukeutumaan tieteen sanastoa käyttäviin hörhöteorioihin. Silti Ylellä ei ole ollut halukkuutta kyseenalaistaa vaikkapa vihervasemmiston suosimia muotiteorioita kuten biologiset sukupuolet kiistävää transgenderideologiaa. Ylipäätään vasemmiston taikausko sosiaalisiin konstruktioihin kuten tasa-arvoon näyttää menevän aina tieteellisten tosiasioiden edelle, vaikka muutoin ollaan rinta rottingilla edustamassa muka tieteellistä ajattelua. Tämä Ranskan vallankumouksesta juontuva Suuri valhe, kaikkien nykyvalheiden äiti, näkyy myös tiedepuoskari Kirsti M. Jylhän keittiöpsykologisessa asenteessa:
Erot löytyvät psykologiasta, sanoo Jylhä. Poliittinen ideologia on kytköksissä muun muassa siihen, missä määrin ihmiset vastustavat muutosta ja hyväksyvät epätasa-arvoisuuden.
–Tärkein tekijä on näkemys epätasa-arvosta. Ihmiset jotka hyväksyvät epätasa-arvoisuuden, kieltävät useammin myös ilmastonmuutoksen.
Ihmisten epätasa-arvoisuus kyvyissä ja moraalisessa ajattelussa on itsestään selvää, joten päinvastaisen näkemyksen esittäjä joutuu käyttämään melkoista verbaalista akrobatiaa mikäli hän yrittää argumentoinnissaan edetä edes ensimmäistä premissiä pitemmälle. Se, että ihmisten ja ihmispopulaatioden (mm. yleisälyykkyden jakautuminen) välillä vallitsee luonnollinen epätasarvoisuus ei vielä tarkoita sitä, etteikö vähäväkisiä pitäisi auttaa tai ainakin auttaa heitä auttamaan itseään. Reilu yhteiskunta kun ei vaadi punavihreiden kannattamaa kommunistista pakkolunastusta tuottavalta kansanosalta ja maailman kaikkien vapaamatkustajien elättämistä. Toisin kuin Jylhä vihjaa, ihmisten luonnollisen epätasarvoisuuden toteamisesta ei vielä seuraa kausaalisesti virallisen ilmastonmuutosdoktriin kyseenalaistaminen, vaikka nämä kaksi erillistä näkemystä saattavatkin korreloida keskenään tiettyjen ihmisten mielipidepatterissa.
Ilmastokysymys on selvästi valtamedian ja vihervasemmiston keino salakuljettaa globaalikommunismi suomalaisen päivänpolitiikan agendalle. Päästötilastojen valossa Suomen tekemisillä ei ole juurikaan merkitystä, mutta maamme roolia paisuttamalla internationalistit voivat vaatia globaaleja tulonsiirtoja lännen työläisiltä kehitysmaiden vetelehtijöille. Kauppalehden Tukholman kirjeenvaihtaja Antti Lehmusvirta esittää kirjoituksessaan Ilmastovouhotus on iso vitsi millaisia madonlukuja hiilidioksidipäästöt antavat muualla kuin Suomessa:
Ilmastokysymys on selvästi valtamedian ja vihervasemmiston keino salakuljettaa globaalikommunismi suomalaisen päivänpolitiikan agendalle. Päästötilastojen valossa Suomen tekemisillä ei ole juurikaan merkitystä, mutta maamme roolia paisuttamalla internationalistit voivat vaatia globaaleja tulonsiirtoja lännen työläisiltä kehitysmaiden vetelehtijöille. Kauppalehden Tukholman kirjeenvaihtaja Antti Lehmusvirta esittää kirjoituksessaan Ilmastovouhotus on iso vitsi millaisia madonlukuja hiilidioksidipäästöt antavat muualla kuin Suomessa:
Jo lyhyt kiertomatkailu Intiassa ja varsinkin sen saasteiden myrkyttämässä pääkaupungissa New Delhissä riitti kirkastamaan asian: päästöjen suhteen olemme menettäneet pelin. Mikään ei voi pelastaa ilmastoa, elleivät miljardit ihmiset Aasiassa muuta radikaalisti käytöstään.Koska Jylhää ei kiinnosta konkreettiset luvut ja vaikutukset, vaan ainoastaan "moraalinen vastuu", hän on valmis kurittamaan tavallisia suomalaisia:
Suomen vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat 56 miljoonaa tonnia ja ne laskevat kuuden prosentin tahtia. Intian päästöt ovat 2,5 miljardia tonnia ja ne kasvavat reilun viiden prosentin tahtia, eli vuodessa yli kaksi kertaa koko Suomen päästöjen verran.
Jylhän mukaan tuore tutkimus antaa siihen yksiselitteisen vastauksen: tehokkainta tulosta saadaan aikaan poliittisia ohjauskeinoja käyttämällä. Siihen ihmiset taipuvat paremmin.Jylhä ei ole muiden punavihreiden kanssa kuitenkaan valmis ratkaisuihin, jotka konkreettisesti vaikuttaisivat väitetyn ilmastonmuutoksen ehkäisyyn. Sellaiset ratkaisut nimittäin vaatisivat kovia toimia myös kehitysmailta, mikä taas olisi "rasismia" ja "kolonialismia".
Uutisjutun epärehellisintä antia on maahanmuuttovastaisuuden liittäminen kömpelösti ilmastonmuutoskeptisismiin. Jokainen Paloheimoa ja Linkolaa lukenut tosiluonnonsuojelija tietää, että matalan kulutuksen kehitysmaalaisten maahantulon estäminen korkean kulutuksen pohjoiseen on mitä parhainta luonnonsuojelua ja ilmastopolitiikkaa. Tähän kytkeytyy myös etelän väestöräjähdyksen hillitseminen, joka on unohdettu tahallisesti kokonaan ilmastokeskustelusta.
On päivän selvää, että hiilidioksipäästöjen määrää kasvaa sitä mukaa kuin kolmannessa maailmassa lisäännytään esteettä, vieläpä kehitysavun kiihdyttäminä. Luonnon kannalta pahinta on päästää tuo ylijäämäporukka nauttiimaan samasta elintasosta kuin sen luoneet länsimaalaiset. Valitettavasti moraalisen narsismin liemissä kiehuvat Ylen toimittajat ja punavihreät poliitikot eivät suin surminkaan halua ottaa näitä huomioita osaksi ilmastokeskustelua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti