PALJASTAAKO SINIMUSTAN LIIKKEEN PUOLUEHAKEMUS LIBERAALIDEMOKRATIAN VALUVIAT ?

Platonin määritelmä ihmisestä kaksijalkaisena höyhenettömänä eläimenä kertoo kuinka harvassa lajimme yhteiset nimittäjät viime kädessä ovat. Tälle universaalille perustalle ei ole historian saatossa perustettu ainuttakaan korkeakulttuuria, mutta jostain syystä filosofin ironiseksi tulkittavasta määritelmästä on tehty nykydemokratiassa yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden perusta. Oma sivujuonteensa on määritelmästä mielivaltaisesti johdetut universaalit ihmisoikeudet, joista on tullut paradoksaalisesti globalistisen totalitarismin taisteluhuuto kansallisia intressejä vaalivaa enemmistödemokratiaa vastaan. 

Eurooppalaisten kansakuntien lainsäädäntöön salakuljetettu totalitaristinen demokratiatulkinta kieltää jo lähtökohtaisesti sellaisten poliittisten liikkeiden toiminnan, jotka eivät varauksettomasti allekirjoita liberalistisia arvoja. Viimeisin irvokas esimerkki tästä on henkisenä Ruotsina tunnettu Kanada, joka kielsi aivan äskettäin kansalaisliike Proud Boysin terroristisena. Jopa äärioikeistotutkija Tommi Kotonen pitää Kanadan kieltopäätöksen perusteluja "ylimalkaisina" eli mielivaltaisina. 

Näitä hälyttäviä läntisiä virtauksia tarkasteltaessa onkin mielenkiintoista seurata tuleeko oikeusministeriö hyväksymään Sinimustan liikkeen puoluerekisteriin, koska sen säännöt ja varsinkin ohjelma poikkeavat huomattavasti muiden puolueiden humanistis-individualistisista raameista. 

Ylen verkkosivujen uutisessa Etnisesti yhtenäistä Suomea ajava Sinimusta liike on vielä matkan päässä puoluerekisteristä kerrotaan liikkeen jättäneen viime vuoden lopulla hakemuksensa kannattajakortien keräämiseksi. Uutisessa tehdään selväksi, että hakemuksen läpimeno ei ole mikään läpihuutojuttu kun asiaa kysytään julkisoikeuden professori Jukka Viljaselta:

Viljasen mukaan tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että puolue hyväksyy Suomen perustuslain keskeisen ajatuksen demokratian perustumisesta kansanvaltaan eikä väkivaltaan tai muuhun vaikuttamiseen.

– Hyvin laaja kirjo puolueita on vuosien varrella sallittu, mutta jossakin se raja menee. Sitä rajaa ei meillä juuri ole viime vuosina testattu, Viljanen sanoo. Hän arvioi, että Sinimusta liike saattaa olla rajatapaus.

Yllättävää kyllä Ylen jutussa lainattu toinen asiantuntija, oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen, puhuu sen puolesta, että suomalaisessakin demokratiassa voi toimia puolue, joka haluaa muuttaa lainsäädäntöä, jonka rikkomista pidettäisiin nyt lainvastaisena. Tällöin puolueen pitää Jääskeläisen mukaan toimia vain demokraattisen menettelytapojen mukaisesti:  

Mitä jos ohjelmassa on kohtia, jotka näyttävät olevan lainvastaisia? Jääskeläisen mukaan sitä täytyy nyt katsoa.

– Tietenkin saa haluta joitakin asioita, vaikka muuttaa lainsäädäntöä. Sinänsä se voi olla hyväksyttävääkin, kunhan se tehdään käyttäen demokraattisia menettelytapoja. Mielipiteen- ja sananvapaus on yksi lähtökohta.

Nykyisessä vasemmistoliberalistisessa hegemoniassa Jääskeläisen huomiot todennäköisesti sivuutetaan, josta viestii järjestelmän apparatsikkeina toimivien mielipideautomaattien paljon huomiota saaneet lausunnot. Yhden hysteerisimmistä mielipiteistä on laukonut politisoitunut historiantutkija Oula Silvennoinen valtiollisen sateenkaarikirkon lehdessä Kirkko ja Kaupunki. Aviisin uusimmassa numerossa punavihreä tendenssitutkija toistaa tutut arvottavat mielipiteensä paljastaen samalla paranoidin suhteensa kansallismielisyyteen ja etniseen suomalaisuuteen.

Silvennoiseen verrattuna hieman vakavampaa akateemista näkemystä edustaa Turun yliopiston poliittisen historian tutkija Vesa Vares, vaikka hänkin kutsuu Helsingin Sanomien haastattelussa Sinimustan liikkeen ohjelmaa fasistiseksi ja rasistiseksi mutta ei sentään sadistiseksi. Vareksen kunniaksi on sanottava, ettei hän pintapuolisessa analyysissaan sorru samanlaiseen itkuhumanismiin kuin Silvennoinen tämän luonnehtiessa puolueen tavoitteita. 

Tutkijat ovat varmasti oikeassa siinä, että näillä näkymin mahdollisella puolueella ei ole odotettavissa suurta kansansuosiota. Osaltaan tähän vaikuttaa puolueohjelman poliittisen tyylin epäajanmukaisuus (so. "30-lukulaisuus") sekä jyrkkyys eräitä yksilönoikeuksia vastaan, vaikka muutoin suurin osa maahanmuuttokriitikoista hyväksyisikin puolueen etnonationalistiset vaatimukset. 

Puoluehankkeessa olennaista ei ole kuitenkaan ohjelman kiistanalaiset yksityiskohdat, vaan sen metapoliittinen vaikuttavuus, jossa koetellaan Overtonin ikkunan eli sallittujen poliittisten keskustelunavausten nykytilaa. Vaikka Sinimustan liikkeen kannatus jäisi pieneksi, olisi sen hyväksyminen puoluerekisteriin vasemmistoliberaaleille silti tappio, koska virallisen aseman kautta sen poliittisia konsensus-tabuja haastavat näkemykset vuotaisivat suuren yleisön tietoisuuteen ja sitä kautta jopa julkiseen keskusteluun. Ei tarvitse kuin muistella vihreiden vaatimatonta alkutaipaletta ja sen myöhempää menestystä liikkeen saatua teesinsä yleisen debatin alaisiksi. 

Poliittisen eliitin kannalta Sinimustan liikkeen puoluehankkeen torppaaminen ei ole yksiselitteisesti hyvä asia. Hylkääminen kun nostaisi väistämättä keskustelun demokratian rajoista ja sen sisäisestä logiikasta, vaikka itse keskustelu olisikin kontrolloidun yksipuolista ja sitä kävisivät julkisuudessa vain järjestelmän luotetut apparatsikkit. Älykkäät ihmiset tekisivät itselleen joka tapauksessa kysymyksiä, joita ei julkisessa elämässä esitetä. Epäluottamus kansasta erkaantuneeseen demokratiakoneistoon syvenee ja herättää entistä perustellumpia kysymyksiä kenen etuja nykyjärjestelmä itse asiassa ajaa.

Tähän menessä demokratiaa ja sen liberalistisia arvoa punnitsevia kriittisiä argumentteja ei ole maassamme juurikaan esitetty muutamia harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Siksi olisi toivottavaa, että Sinimustan liikkeen esiinmarssi herättäisi filosofiset toisiajattelijat pohtimaan ääneen nykydemokratian mielekkyyttä, kansanvaltaisuutta ja sen todellisia vallankäyttäjiä. Ylipäätään koko nykydemokratian politisoitunut konsepti tulisi haastaa älyllisesti, sillä on sanomattakin selvää, että siihen kuuluvat tasa-arvo ja ihmisoikeudet eivät edusta itsestäänselvää kosmista hyvyyttä, vaan näyttävät olevan portteja sivilisaaton romahdukseen ja kaaokseen.

                                                             *********************

  

Yle TV1, torstai 4.2.2012 klo 19.00, Dokumenttiprojekti: Paperittomat

Suomessa, enemmistön näkymättömissä, elää ihmisiä, joiden arki on täynnä näköalattomuutta, epävarmuutta ja pelkoa huomisesta. Minkälaista on näiden ihmisten todellisuus, miten rakentaa elämää maassa, jossa sinua ei virallisesti ole edes olemassa. O: Ann-Mari Leinonen ja Sampsa Huttunen HD ohjelmatekstitys (suomi) 50 min. Linkki ohjelmaan.

Etnisen ja kulttuurisen diversiteetin viholliset, itsenäisten kansakuntien tuhoajat, ovat kieltämättä taitavia ehdollistaessaan massoja. Toki heidän tunteisiin vetoava propaganda ei kykene manipuloimaan kaikkia, mutta silti riittävän monia, jotta lännen itsetuho olisi edes jotenkin perusteltavissa demokratian luhistuvissa kulisseissa. 

Illan dokumentti on varsinainen kouluesimerkki psykologisesta vaikuttamisesta. Rationaalisesti arvioitavissa oleva massiivinen kansainvaellus sivuutetaan ohjelmassa kokonaan ja se keskittyy  sen sijaan Suomeen livahtaneiden yksilöiden kokemuksiin. Koska näkökulmaksi on valittu yksilöpyksilöt, katsoja voidaan samastuttaa tunnetasolla näiden todellisiiin tai kuviteltuihin kärsimyksiin. Muukalaisten kärsimysten vähentämiseksi empaattinen katsoja ei voi päätyä muuhun kuin että tulijan turvapaikka hyväksyttäisiin ja tämä saisi näin ikuisen nautintaoikeuden Suomessa. 

Ohjelman lähettäminen olisi perusteltua siinä tapauksessa, jos Yle esittäisi vastavuoroisesti ohjelmia, joissa maahanmuuttoa tarkastellaan populaatiotason kysymyksenä ja ekologisena ongelmana.  Moniarvoisuus jää Ylellä kuitenkin vain tyhjien puheiden asteelle, sillä mediajätti kannattaa edelleen vain yhtä ideologista näkökulmaa, jossa puolustetaan kaikin keinoin afrikkalais-aasialaista invaasiota.

KAIKKI HISTORIOITSIJAT EIVÄT ALLEKIRJOITA ITSEINHOISTA SUOMALAISHISTORIAA

Yliopistoon pesiytyneet uusvasemmistolaiset näkevät paljon vaivaa siinä, että heidän poliittinen taustansa häivytetään julkisuudessa. Näin he voivat esiintyä kunnioitusta herättävinä objektiivisina tutkijoina. Tässä on ollut hyvänä apuna tieteen portinvartijoina  julkisuudessa toimivat punavihreät toimittajat, jotka käyttävät juttujensa "asiantuntijoina" lähes poikkeuksettä heidän agendaansa edistäviä vasemmistolaisia yliopistoihmisiä.

Maamme suurin mediajätti Yle on tunnetusti antanut ruhtinaallisesti tilaa humanismin ja liberalismin kaapuun pukeutuneille tutkijoille, jotka eivät todellisuudessa ole muuta kuin kulttuurimarxilaisia jalkasoitilaita pitkässä marssissa läpi instituutioiden. Helpoiten punamädättäjän tunnistaa siitä, että hän kiistää kouristuksenomaisella jyrkkyydellä kaikki syytökset kulttuurimarxilaisuudesta aivan kuten rysän päältä kiinni jäänyt hipsteri kieltää olevansa trendiperseilevä hipsteri. 

Tämän hetken  tunnetuimmat esimerkit tällaisista tutkijoista ovat historioitsijat Oula Silvennoinen ja Jussi Jalonen. Silvennoinen tunnetaan  ''äärioikeiston" tutkijana, vaikka viime vuosina hänet muistetaan parhaiten sotkeutumisestaan Twitter-rähinöintiin puolituntemattomien kansallismielisten kanssa. Itsestään hän haluaa antaa mielikuvan pyyteettömänä äärioikeiston "salattua historiaa" paljastavana sankaritutkijana. Tätä näkemystä on yrittänyt pitää yllä myös aina toveriaan auttava Yleisradio, joka teki Silvennoisesta vajaa  kuukausi sitten agendajournalistisen kouluesimerkkijutun Äärioikeistotutkija näkee nykyajassa merkkejä 1930-luvulta – "Vietetään tammisunnuntaita ja käydään Eugen Schaumanin haudalla kuin elettäisiin taas valkoisessa Suomessa". 

Toimittaja Mikko Pesonen ei ole viitsinut tarkistaa lainkaan Silvennoisen suoltamia löysiä puheita esimerkiksi sotasankari Lauri Törnistä, vaikka niille löytyy valtavat määrät kumoavaa evidenssiä kuten tietokirjailija Kari Kallonen tuo esiin valaisesvassa kirjoituksessaan  Kansallisarkistosta löytyi todiste – tutkijat mustasivat Lauri Törnin mainetta keksityillä väitteillä. Haastattelujutun lopussa Silvennoinen päästä punaiset tulvaportit auki ja alkaa houria jostain 1930-luvun fasismin uudesta tulemisesta:

Historian viisauksia on se, ettei se toista itseään. Mies, joka tutkii työkseen 1920- ja 1930-lukuja, kuulee silti nykyajassa tuttuja kaikuja. 

 – Äärioikeisto on taas nousussa. Autoritaarisia hallintoja on perustettu, etenkin Itä-Eurooppaan. Vertailukohta on ilmeinen: elämme nyt samanlaista sykliä. Pelottaako?

– Jokaisen kannattaisi olla erittäin huolissaan ääriliikkeiden aktivoitumisesta

Nykyajan mielipidesensuuri ja totalitaristiset tavoitteet "hyvien asioiden" nimissä tuovat toki mieleen 1930-luvun, mutta eivät Italian ja Saksan vaan Stalinin Neuvostoliiton. Vasemmistoliberaalia hegemoniaa hyödyntävät tutkijat kuten Oula Silvennoinen eivät näytä ymmärtävän, että juuri he ovat niitä, jotka pyrkivät nitistämään poliittiset vastustajat. Siksi puheet "äärioikeiston vallantavoittelusta" eivät ole muuta kuin vasemmistolaisten projektio omasta vallanhimostaan ja halusta säilyttää nykyinen status quo. 

Nuoren polven punavihreille historiantutkijoille on tärkeää pitää äärioikeisto ja natsit tapetilla jo siksikin, etteivät sosialistien rikokset pääsisi liiaksi julkiseen keskusteluun ja tahraamaan näin nykyvasemmiston kiillotettua kilpeä. Viime vuosina onkin ollut silmiinpistävää kuinka media on nostanut esiin politisoituneita tutkimuksia Suomen väitetystä natsimenneisyydestä. Silvennoisella on ollut tässä kampanjassa oma merkittävä roolinsa ja hän on yrittänyt sälyttää suomalaisten kontolle osavastuun holokaustista. Tämä on sikäli ymmärrettävää, sillä hän toiminut juutalaisten etua ajavan Holokaustin uhrien muisto ry:n puheenjohtajana, josta hän kertoi neljä vuotta sitten Kotimaa24-sivustolle:

Suomen Jad Vashem on sittemmin muuttanut nimensä Holokaustin uhrien muisto ry:ksi. Yhdistyksen puheenjohtaja Oula Silvennoinen kertoo, että järjestö on yrittänyt muuttaa päivän suomenkielistä nimeä kansainvälisen käytännön mukaiseksi.

Näin syvälle juutalaisasiaan sukeltanutta tutkijaa on vaikea pitää puolueettomana historioitsijana, mikä tosin käy helposti selväksi lukemalla Silvennoisen tendenssitutkimuksia. Juutalaiskysymyksen ottaminen näin henkilökohtaisesti kertonee tutkijan heprealaisesta sukurasitteesta.

Yllättävää kyllä, yliopistosta löytyy myös tutkijoita, jotka uivat punaista myötävirtaa vastaan. Eräs heistä on Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen johtaja ja professori Markku Jokisipilä. Viimeksi tänään hän älähti Ylen aamu-tv:ssä politisoituneesta tendenssitutkimuksesta, jota edustaa räikeimmillään Kansallisarkiston tilaustutkimus suomalaisista Waffen-SS vapaaehtoissotilaista. Ylen uutisessa Historioitsija Markku Jokisipilä arvostelee tulkintaa, että suomalaiset SS-miehet olisivat osallistuneet hirmutekoihin – "Savuavaa asetta ei ole löytynyt" saadaan lukea harvinaislaatuista kritiikkiä historiantutkimuksen nykytilasta:

– Tutkimuksesta julkaistussa tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun) todetaan, että hyvin todennäköisesti suomalaiset osallistuivat hirmutekoihin. Ja kuitenkaan kiistatonta yksittäistä todistuskappaletta, savuavaa asetta, ei ole löytynyt. 

– Historiantutkimuksessa tällainen ei ole ollut tapana. Mitä kovempi väite, sitä vahvempi tulee lähdepohjan olla. 

(....) – Koko 1 400 miehen joukon leimaaminen on kohtuutonta.

Toinen virkistävä poikkeus historiantutkijoiden punakaartista on historioitisija Teemu Keskisarja. Tällä viikolla Keskisarja joutui kohun keskelle, koska hän oli käyttänyt yleisöluennollaan mustista perinteistä n-sanaa ja sanonut suomalaisten kärsineen orjaviennistä Venäjälle kuten Afrikan mustat orjat. Asia nousi julkisuuteen, kun Nyt-liite julkaisi kirjoituksen (ei kommenttimahdollisuutta)  Historioitsija Teemu Keskisarja heitteli n-sanaa luennollaan – ”Ei kiinnosta pätkääkään somen mielensäpahoittajat”:

Keskisarjan mukaan Suomesta vietiin mainitun sodan aikana enemmän orjia Venäjälle kuin mitä Afrikasta Amerikoihin. Keskisarjan mukaan ainakin osin siksi ”siinäkin mielessä on aika naurettavaa nyyhkiä, että Suomella olisi jotain kiitollisuudenvelkaa afrikkalaisille n–reille Ranskan ja Englannin ja Saksan kolonialismista”.

Jutun tarkempi lukeminen paljastaa Keskisarjan puheesta närkästyneiden historiantutkijoiden olleen vasemmiston pahamaineisia tilaustutkijoita. Mediakohun taustalla on häärinyt kukapa muu kuin vasemmistoräähkänä tunnettu "äärioikeistoasiantuntija" Jussi Jalonen:

Nyt tömäkästä vastauksesta kiertää historiantutkija Jussi Jalosen tekemä, Twitterissä julkaistu litterointi, josta ilmenee yleisökysymys ja Keskisarjan vastaus. Litteroinnin on jakanut esimerkiksi toinen historiantutkija Katja-Maria Miettunen.

Kiljuanarkistien Punk in Finland -nettifoorumilla päivät ja yöt viihtyvällä Jalosella on selvä missio hyökätä toimittaja-armeijan avulla kaikkia niitä vastaan, jotka eivät tunnusta hänen sertifioimaa tulkintaa suomalaisten syyllisyydentäyteisestä historiasta. Erityisen harmissaan Jalonen on suositun Keskisarjan epäkorrektista eli ei-vasemmistolaisesta historiantulkinnasta, jota hän pitää "halpana populismina". Hassusti sanottu mieheltä, joka tunnetaan öyhövasemmistoa mielistelevistä jutuistaan ja kirjoistaan.

Vaikka Nyt-liitteen jutun tarkoitus on mustamaalata Keskisarjaa lumihiutaleiden ja muiden "Hyvien ihmisten" silmissä, suuren enemmistön sympatiat valuvat väistämättä historioitsijalle, jolla on selkärankaa olla nöyristelemättä poliittisen korrektiuden nettipoliisien edessä:

”En käytä n–eri-sanaa aikalaisistani, lähimmäisistäni. Historiayhteyksissä sana ei ole halventava, kuten esimerkiksi Matti Klinge muistelmissaan huomauttaa.”

”Ja aion käyttää vastaisuudessakin menneistä vuosisadoista n–eri-sanaa, vaikka häkki heilahtaisi. Ei kiinnosta pätkääkään somessa mielensäpahoittelut.” 

Suomea ei voi Keskisarjan mukaan rinnastaa siirtomaita hallinneeseen Englantiin tai Ranskaan. Ruotsiin kuuluva Suomi oli kärsijä, sillä maasta virtasi pois materiaa, luonnonvaroja ja asekuntoisia miehiä.  

”Mitään velkaa ei ole”, Keskisarja sanoo.  

”Ei Suomi voi sillä perusteella olla velkaa, että Finlaysonin tehtaalla käytettiin n–reiden poimivaa puuvillaa 1800-luvun puolivälissä. En minäkään ole ulosmittaamassa mitään Ruotsista tännepäin.

STOP PRESS! Teemu Keskisarja sai kollega Jussi Jalosen nilkkimäisen ilmiannon vuoksi potkut urheiluseuran vapaaehtoistehtävästä.  Ilta-Sanomat julkaisi Keskisarjan kirjoituksen Historioitsija Teemu Keskisarja menetti vapaaehtoishomman somekohun takia – ”Mitä minua suuremmat sielut joutuvat kokemaan tässä pähkähullussa ajassa?

YLE KAIVANUT HENRIK HOLAPAN TAAS NAFTALIINISTA

Ylen tv-kanavilta tulee säännöllisin väliajaoin ns. historiadokumentteja, jota käsittelevät milloin mistäkin näkökulmasta kansallissosialismia. Erityisen usein niitä lähetetään vaalien alla, jotta epävarmat äänestäjät pidättäytyisivät antamasta ääntään maanhanmuuttokriittisille ehdokkaille. Mitään todellista yhteyttä maahanmuuttovastaisuuden ja Kolmannen vältakunnan välillä ei ole, mutta mielikuvien tasolla vihamielisen invaasion vastustaminen on saatu mediassa näyttämään jonkinlaiselta natsismilta.  

Yle yrittää käyttää toki muitakin turhaksi osoittautuneita keinoja vierottaakseen kansalaiset pois kansallisesta itsesuojelusta. Aika ajoin naftaliinista kaivetaan "ex-natsijohtaja" Esa Henrik Holapan kaltaisia marginaalifiguureja, joiden kautta yritetään vakuuttaa, että kansallismielisyys on "ääriajattelua" tai jopa mielenvikaisuutta. Tämä strategia tunnettiin jo Neuvostoliitossa, jossa kommunismin vastustajat julistetiin mielisairaiksi. Vastaavasti kulttuurimarxilaisuudessa psykopatologisointi näkyy Theodor Adornon toimittamassa tendenssitutkimuksessa The Authoritarian Personality (1950), jossa mm. valkoisten etnisen intrenssin puolustaminen leimataan mielisairaudeksi, kun taas kommunismin ja juutalaisvaltion kannattaminen ovat merkkejä henkisestä terveydestä. Adornon propagandan vaikutus näkyy kouluesimerkin lailla juuri ilmestyneessä Ylen uutisartikkelissa Ex-uusnatsi taisteli itsensä irti vihasta ja seuraa nyt huolestuneena Suomen kireää ilmapiiriä – "Haaveillaan kaaoksesta ja sisällissodasta". 

Syy, miksi haastattelu ilmestyy juuri nyt lienee tuskin sattumaa. Valtamedian propagandasta ja vihakampanjoinnista huolimatta maanosamme rajoja puolustava kansallismielisyys on edelleen nousussa, jonka vuoksi tervettä isänmaallisuutta pyritään demonisoimaan. Holappa toimii tässä mitä parhaiten hyödyllisenä idioottina ja saa pitkästä aikaa sen 15 minuuttia julkisuutta suomalaisvihamielisen Systeemin huorana. 

Jo jutun alussa silmään ottaa lause, jossa sanotaan, että "hän on tarvinnut esimerkiksi terapiaa, tukea sosiaalisten taitojensa kehittämiseen sekä ulkopuolista opastusta arkisissa asioissa kuten asunnonhaussa ja uravalinnoissa." Terapian tarve todistaa, että Holappa on epävakaa tapaus, joka vääristyneen mielensä kautta omaksui kansallissosialismin hollywoodilaisversion. Mitään viileän rationaalisesta käsitystä hänellä ei aatteesta tuskin koskaan ole ollutkaan, vaan hän on käyttänyt sitä pelkkänä purkautumisväylänä omille demoneilleen. Holappa yritti luoda myös uraa "natsijohtajana", mutta täysin epäkarismaattisena henkilönä hänestä ei ollut siihen, joten hän päätti etsiä uuden uraputken liikkeen julkiluopiona ja median lemmikkinä.

"Ex-natsipomoa" haastatelleen toimittaja Kirsi Karppisen mukaan Holappa seuraa huolestuneena äärioikeistolaisilla internetfoorumeilla käytävää keskustelua väkivallasta, vaikka se ei ole realisoitunut mitenkään toisin kuin väkivaltainen islamilainen fundamentalismi Turussa ja "anti"fasistien murhapolton yritykset Vantaalla. 

Esa Holappa ei ole enää tekemisissä äärijärjestöjen tai vanhojen kontaktiensa kanssa, mutta seuraa kentän liikehdintää etäältä. Hän ei ole huolesta vapaa. Hänen mukaansa muun muassa netin maahanmuuttovastaisilla foorumeilla käydään tällä hetkellä uhkaavia keskusteluja. – Siellä haaveillaan kaaoksesta ja uudesta sisällissodasta.

Vaikka pitkään manattu äärioikeistolainen väkivalta on jäänyt samanlaiseksi suutariksi kuin se kuuluisa ulkomaalaiset maahantoivottava huutava työvoimapula, se ei estä punaisen yliopiston tutkijoita yhtymästä Holapan vainoharhaiseen huoleen:

Oula Silvennoinen sanoo, että pahimmillaan radikaalit puheet saattavat lietsoa yksittäisin väkivallantekoihin. Dosentti muistuttaa, että vaikka 1918 sisällissodan aikaiset olosuhteet olivat nykypäivään verrattuna erilaiset, samat syyt aiheuttavat yhteiskunnan kahtiajakautumista tänäkin päivänä. 

– Ihmiset kokevat, että joku tai jokin uhkaa elämäntapaamme tai tulevaisuuttamme, ja se uhka pitää torjua radikaalisti. Uhan kokemus voi olla hyvin voimakas, vaikka se ei todellisuudessa perustuisi yhtään mihinkään.

Pahamaineisen tendenssitutkija Silvennoisen mielestä muukalaisten uhasta puhuminen on pelkkää äärioikeistolaista paranoiaa. Ilmeisesti hän on punavihreässä kuplassa kykenemätön lukemaan uutisia, joissa kerrotaan kehitysmaista tulleiden miesten harjoittamasta alaikäisten suomalaistyttöjen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja albanialaisesta huumemafiasta. Kun nämä tosiasiat tuodaan esiin, Silvennoinen pitäisi niitä luultavasti äärioikeistolaisena propagandana.

Mitä taas tulee vuoden 1918 sisällissotaan ja sen vertaamiseen nykyaikaan, haukkuu punainen dosentti siinäkin väärä puuta. Tosiasia on, että nimenomaan äärivasemmisto on vuosikausia fantasioinut vuoden 1918 revanssista, jota vielä valtavirran kulltuuriväki on kompannut. Toisaalta, mikäli jotkut äärioikeistolaiset ovat tosiaan käyttäneet puheissaan sisällisotaretoriikkaa, sille on olemassa myös tiettyjä perusteita. Kun suomalaisista piittaamaton poliittinen "eliitti" yhdessä vasemmistolaisten kansanvihollisten kanssa on masinoinut vuosien varrella jo satoihin tuhansiin nousseen massainvaasion, on varsin ymmärrettävää, että jotkut lyhytpinnaiset alkavat puhua sisällisodan kaltaisesta tilanteesta. Tässä kohtaa pitäisi aina muistaa, mikä on syy ja seuraus, sillä tällaiset reaktiot eivät synny tyhjästä, vaan alkusyy niihin on petoksellinen politiikka, jossa suomalaisia ollaan kiihtyvällä vauhdilla vaihtamassa kehitysmaalaisiin.

Hallitseva nomenklatuura on kroonisesti huolissaan "radikalismista" ja "ääriajattelusta", vaikka nämä ovat väistämättömiä seurauksia heidän edistämästä kaoottisen moniarvoisesta yhteiskunnasta. Siksi on nurinkurista, että järjestelmä yrittää puuttua ikävinä pidettyihin seurauksiin, jotka ovat sen itse aiheuttamia. Esa Holapan mainostama Radinet-hanke ei ole muuta kuin laastarin panemista valtavan avohaavan päälle – se ei paranna syytä, vaikka se peittääkin sen hetkeksi hyvin:

Vuonna 2016 toimintansa aloitti valtakunnallinen Radinet-hanke, jossa autetaan ääriajattelusta ja -toiminnasta irti haluavia henkilöitä. Hanke tarjoaa esimerkiksi neuvontaa, terapiaa ja apua arjen asioiden järjestämiseen. Esa Holappa oli aikoinaan Radinetin ensimmäinen asiakas ja toimii nyt hankkeessa kokemusasiantuntijana. Osa sovitustyötä sekin.

Sovitustyöstä puhuminen kuulostaa kovin raamatulliselta, varsinkin kun Holapan poliittiset "synnit" ovat kuvitteellisia, lähinnä liberaalien pahoiksi tuomitsemia ajatuksia. Ainoa todellinen synti Holapan uralla lienee se, että hän petti toverinsa ja alkoi korruptoituneen järjestelmän yhteistoimintamieheksi.

Jutun lopussa kuullaan vielä pakolliset höpinät vihasta, jonka Holappa ja toimittaja Karppinen uskottelevat olevan ainoa motiivi kansallismielisessä radikalismissa. Jos Holappa rakensi kaiken pelkän vihan varaan, niin silloin se on vain hänen oma häpeänsä. Sanoopa valtavalhemedia mitä tahansa, suurimmalle osalle nationalistiaktivisteista tärkein syy poliittiselle toiminalle on rakkaus kansakuntaa kohtaan. Tämä hallitseva puoli jätetään aina kertomatta kun valtamedia puhuu "äärioikeistosta". Tietenkin mukana täytyy olla myös jonkin verran pyhää vihaa, mutta se on siellä täysin oikeutetusti, koska maasta löytyy vaikutusvaltaisia tahoja, jotka pyrkivät pitkällä tähtäimellä mitätöimään etnisen suomalaisuuden, jota ilman ei voi Suomea olla.

                                                              ***********************

TV 1, maanantai 14.5.2018 klo 21:00 A-studio 

Romanien syrjintä. Kuplat rikki - onko vastakkainasettelulle vaihtoehtoa? Markus Liimatainen juontaa. #yleastudio HD

Suomen valtamediat saivat viikonlopun aikana oman Starbucks-rasismikohun, kun romanit pilkkivät kameroillaan Vantaan Nesteen huolto-asemalla myyjältä kielteisen vastauksen. Nyt tätä suomalaista kantaväestöä syyllistävää kohua vatvotaan kovalla täpinällä A-studiossa ennalta odotetuin mielipitein.

Yle Teema, maanantai 14.5.2018. klo 14:55,Tiededokumentti: Oletko rasisti? 

Onko rasismi synnynnäistä vai opittua? Tutkimukset osoittavat, että alitajuntainen rasismi voidaan havaita erilaisten testien avulla. Dokumentti esittelee, kuinka aivojen rasistisia impulsseja voidaan havaita ja muuttaa. HD Äänitekstitys: suomi.

Linkki Yle Areenaan.

Ohjelman  antirasistinen lähtökohta on itsensä kieltävä, sillä se tunnustaa, että rotuajattelulle on biologiset, jopa geneettiset neurobiologiset perusteet. Tämä on selvässä ristiriidassa antirasistisen rotudenialismin kanssa, jossa koko rodun olemassaolo kiistetään. 

Ohjelman suurin ongelma on se, että se ylipäätään pitää rasismia ongelmana, josta pitäisi jollain orwellilaisella aivopesulla tai lobotomialeikkauksella päästä eroon. Ainakin valkoisten kohdalla.

Ohjelman taustaksi ja vasta-argumentiksi on syytä lukea Thomas Jacksonin tuore kirja-arvio Bruce Baumin tendenssiutkimuksesta The Rise and Fall of the Caucasian Race: The Political History of Racial Identity. Kirjoitus antaa loistavan esimerkin siitä, kuinka epätoivoisiin valheisiin yhteiskuntatieteilijät ovat valmiita menemään puolustaessaan biologian kieltävää rotudenialismia.


Yle Teema, maanantai 7.5.2018 klo 18:30,  Elämä käännekohdassa 

3/8. Toimittaja Anja Kontor tapaa ihmisiä, jotka ovat selviytyneet vaikeista elämäntilanteista. Niklas Frankin kummisetä oli Adolf Hitler, ja hänen isäänsä Hans Frankia kutsuttiin Puolan teurastajaksi. Niklas oli kahdeksanvuotias, kun hän hyvästeli isänsä ennen tämän teloittamista. Minkälaista elämä on, kun nimi yhdistetään kansanmurhaan? HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: ruotsi. Äänitekstitys: ruotsi.


Yle Teema, maanantai 7.5.2018 klo 20:30  Dok: Mistä on pienet lapset tehty 

Millaista on elää transihmisenä Suomessa? Kenellä on oikeus tulla vanhemmaksi ja millä tavoin? Catariina Salon dokumentissa tavataan Emil ja Olivia, jotka päästävät katsojan ihonsa alle. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: ruotsi. Äänitekstitys: ruotsi.


Yle Teema, maanantai 7.5.2018 klo 23:35  Helvetin homo 

Sarja alkaa, 1/5. Gisleä alkaa aina jännittää, kun hänen rakkaansa tarttuu häntä kädestä. Syy on se, että he ovat molemmat miehiä. Miksi Norjassa on edelleen niin vaikeaa olla homo? HD Äänitekstitys: ruotsi.


Yle Teema, tiistai 8.5.2018 klo 00:00, Helvetin homo 

2/5. Onko väärin, jos mies on naisellinen? Gisle etsii miespuolista homoa huippu-urheilijoiden joukosta ja osallistuu valokuvaussessioon verkkopaidassa. Hänelle selviää, miksi jotkut inhoavat sanaa "femi". HD Äänitekstitys: ruotsi.


Yle Teema, tiistai 8.5.2018 klo 00:25, Helvetin homo 

3/5. Onko homoseksi pelkkää nahkaa ja nyrkkinaintia? Gisle vierailee seksiklubilla ja järkyttyy vapautuneen Ulriken puhelimesta löytyvistä kuvista. HD Äänitekstitys: ruotsi.

YLE POLITIKOI TAAS HISTORIALLA JA SUKUPUOLILLA

Finnisches Freiwilligen-Bataillon der Waffen-SS

Huomen aamulla Yle Radio 1.n Ykkösaamussa keskustellaan jälleen kerran koko maamme olemassoloa koskevasta elintärkeästä aiheesta, suomalaisista SS-miehistä Saksan itärintamalla 1941-43. Näkökulma on tuttuun tapaan "yllättävä" kun punaisen yliopiston tendenssitutkija pääsee väittämään, että Mauno Jokipiin uraauurtavaa tutkimusta Panttipataljoona (1968) ohjasi poliittinen motiivi. Tällaiseen johtopäätökseen on päässyt Äbo Akademin dosentti –  vai pitäisikö sanoa päivystävä desantti – André Swanström tutkielmassaan Suomalaiset SS-miehet, politiikka ja uskonto.

Swanströmiä haastateltiin jo viime perjantain Ylen aamu-tv:ssä, josta kertoo yhtiön verkkosivujen juttu Tutkija: Lähes puolet suomalaisista SS-miehistä fasisteja – "Ampumataidoille olisi parempaakin käyttöä kuin juutalaisten teloittaminen". Raflaavan otsikon oli tietenkin tarkoitus houkutella lukijoita, mutta jutun sisällön perusteella kyse ei ole muusta kuin kömpelöstä projisoinnista, kuolleen hevosen potkimisesta ja halpamaisesta provokaatiosta:

Swanströmin mukaan Jokipiillä on ollut samat aineistot käytettävissään kuin hänellä. Hän arvelee, että Jokipiillä saattoi olla poliittinen motiivi tutkimusta tehdessään.

Swaströmin omia motiiveja ei sen sijaan tarvitse arvuutella. Arkkityyppistä 1960-luvun äärivasemmistolaista partaradikaalia ulkoiselta habitukseltaan muistuttava Swanström paljastuu höpinöidensä perusteella juuri sellaiseksi kuin ulkoasu antaa odottaakin. Hän syyttää Jokipiin tutkimusta poliittisesti motivoituneeksi, mutta ei ymmärrä itse, että tällaisella ulostulolla nimenomaan hänellä on poliittinen motiivi ja mahdollisuus sanoa "viimeinen sana". 

Äbo Akademin tutkijan planttu edustaa sitä samaa omahyväistä yliopistosukupolvea, jossa ollaan olevinaan niin sankaritutkijaa ja "vaiettujen myyttien" paljastajaa, vaikka todellisuudessa tehdään pelkkää ideologista tendenssitutkimusta ja historiapolitiikkaa hegemonisen monikultturismin ja femisosialismin puolesta. Tätä punakaartia edustavat näkyvimmin sellaiset tutkijapolitrukit kuin Helsingin yliopistossa työskentelevä Oula Silvennoinen, Koneen säätion palkitsema suomalaisuuden mitätöijä Miika Tervonen ja Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen laitoksella hääräilevä Cuck-feministi Erkka Railo.

Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksella koulutuksensa saaneille Ylen "yhteiskuntakriittisille" toimittajille täytyy antaa täydet propagandapisteet, että he ovat osanneet kaivaa studioon sen kaikkein punaisimman tendenssitutkijan. Toimittaja Nicklas Wanke ei kyseenalaista mitenkään Swanströmin väitettä, että palvelussitoomuksiin vastaaminen olisi muka validimpi todiste SS-miesten ideologisesta taustasta kuin Jokipiin käyttämä SS Aseveljet ry:n kortisto:

– Jokipiin mukaan suomalaisista SS-miehistä noin 20 prosenttia kannatti ruskeaa aatetta eli fasismia. Tähän hän laskee mukaan IKL:n ja pienet natsijärjestöt Suomessa. Itse olen saanut luvuksi 45 prosenttia eli yli kaksi kertaa enemmän, sanoo Swanström. 

Jokipii on käyttänyt SS Aseveljet ry:n kortistoa lähteenä. Swanström sanoo itse käyttäneensä lähteenä SS-miesten palvelusitoutumuksia, joissa kysytään suoraan puoluekantaa. Hänen mukaansa kortistossa kysyttiin toimintaa aatteellisissa järjestöissä, mutta ei puoluekantaa

Swanström tekee pitkälle meneviä arvailua ja johtopäätöksiä yhden kirjelähteen perusteella, jolla hän haluaa leimata koko suomalaispataljoonan jonkinlaiseksi Einsatzgruppenin kaltaiseksi teloitusporukaksi. Sen sijaan hakijoiden puoluekantaa kysyttäessä hän ei arvioi vastausten motiiveja mitenkään. On päivän selvää, että moni SS:ään pyrkivä vapaaehtoinen valehteli poliittisen kantansa fasistiseksi, koska tällä oletettiin olevan myönteinen vaikutus valintaan. Kun näin ilmeinen tosiasia otetaan huomioon kokonaisarvioissa, on suoranainen ihme, että vain reilusti alle puolet hakijoista ilmoitti kannattavansa "ruskeaa väriä".

Tällaisten kohuiksi nostatettujen nollatutkimusten tarkoitus on ainoastaan demonisoida Suomen kansallista historiaa, jotta tuntisimme häpeää menneisyydestämme. Samalla se antaa viestiä, että Suomi oli erooppalaisessa veljessodassa "moraalisesti" väärällä puolella, kun se taisteli aasialaista juutalaisbolshevistista "vapauden valtakuntaa" vastaan. Yhtä kaikki, tämä ns. suomalaisuuden epädramatisointi palvelee kansasta vieraantuneen hegemonisen nomenklatuuran  – johon kuuluu ideologisesti korruptoitunut yliopistokin – utooppisia hourekuvia kuten monikultturismia, jossa suomalaisrahvas pyritään nitistämään surkeaksi vähemmistöksi.

Maamme historintutkimuksen laitosten professorit ovat julkisuudessa korostaneet, että historiaa ei saisi käyttää politiikan välineenä kuten Venäjällä tänään. Silti rikkaa ei tunnisteta omassa silmässä, sillä muiden länsimaiden tapaan natseilla tehdään myös Suomessa mitä härskeintä historiapolitiikkaa, jonka avulla on tarkoitus ohjata nykyeliitin epädemokraattisia päämääriä.


                                                        *****************************


Äärimmäisen pienen mutta sen vastakohtana valtavan vaikutusvaltaisen Seta-mafian valta on tosiasia. Sen propagoima LGBT-jne.-agenda on yhteiskunnassa jo niin vallitseva, että valtion omistama Yle on hyväksynyt uutisissaan sen käyttämän epätieteellisen diskurssin.

Tästä kertoo paljastavasti "uutinen" Lännen media: Mies on ensimmäistä kertaa raskaana Suomessa. Jo jutun leipätekstin ensimmäinen lause "Suomessa on tiettävästi ensimmäistä kertaa tilanne, jossa mies on raskaana" on tieteellisesti valheellinen. Se, että nainen on "korjannut" eli mutiloinut sukupuolensa "mieheksi", ei tee hänestä biologisesti miestä:

Tuleva isä on määritetty syntyessään naiseksi, mutta hän on käynyt läpi sukupuolen korjausprosessin ja saanut toissa vuonna miehen henkilöllisyystunnuksen.

Juridisten pykälien luetteleminen on viime kädessä retorista roskaa, jolla on hyvin vähän tekemistä objektiivisten tosiasioiden kanssa. Pahinta tässä on se, että julkista keskustelua käydään pelkästään identiteettihäiriöisten aikuisten ehdoilla ottamatta lainkaan huomioon lapsen etua. Markus Hirsilä kommentoi napakasti asiaa sosiaalisessa mediassa:

Luonnontieteellisen taustani vuoksi kommentoin hieman tätä teemaa. Kohdun puutteesta johtuen transnainen ei voi lisääntyä. Siittiöiden tuotannon puutteesta johtuen transmies ei voi siittää lapsia. Biologisesti on sitä sukupuolta, johon on syntynyt eli millainen sukupuolikromosomisto on yksilönkehityksessä ilmentynyt.  

Paino sanalla ilmentynyt: kromosomisto voi olla XY, mutta jos Y ei ole yksilönkehityksen aikana kytkeytynyt toimimaan, on tuloksena naaras uroksen sijasta. Vastaavasti X0 (äx-nolla) on nainen, vaikka toinen X-kromosomi puuttuukin. Niin ikään XXY on uros, koska mukana on Y-kromosomi kahdesta X-kromosomista huolimatta.  

Uros syntyy siis vain silloin jos a) Y-kromosomi on läsnä ja b) se ilmentyy eli kytkeytyy toimimaan. Toisin sanoen naisella voi olla harvinaisissa poikkeustapauksissa Y-kromosomi, mutta miehillä se on varmasti. Yllä oleva pätee ainoastaan nisäkkäisiin... jollainen toki ihminenkin on.. 

Itsestään selvistä tosiasoista huolimatta eräät media-alustat kuten Uusi Suomi ja Facebook ovat antaneet bännejä ja poistaneet tekstejä, joissa on sanottu, että biologinen mies ei voi synnyttää! Asiasta kertoo mm. verkkolehti Oikea Median juttu Uusi Suomi sensuroi jälleen: Meidän "isä" synnyttää.

                                                    ********************************


Yle Teema Fem, maanantai 9.10.2017 klo 18:30 . Minä olen muslimi 

5/6. Muslimeihin kohdistuu paljon ennakkoluuloja, jotka puolestaan voivat johtaa väkivaltaan. Sara opettaa muslimitytöille itsepuolustusta. Sarjassa tavataan ruotsalaisia muslimeja, jotka kertovat suhteesta uskontoonsa. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: ruotsi.

Ruotsalaiset ne sitten osaavat kääntää mustan valkoiseksi. Tässäkin jaksossa maahan livahtaneet muslimit saavat vapaasti ruikuttaa rasismista ja huonosta kohtelusta, mutta sanaakaan ei kuulla heidän omasta moninkertaisesti vihamielisemmästä ja väkivaltaisemmasta käytöksestä, joka herättää kantaväestöstä kenties vieroksuvia katseita. 

Nuori musliminainen valitteli sitä, että hän tuntee olonsa vieraaksi maassa, jossa häntä ei hyväksytä varauksettomasti sellaisena muukalaisena kuin hän on. Tässä kohtaa ruotsalaiselle naishaastattelijalle ei tullut mieleen, että myös kantaruotsalaiset tuntevat itsensä ulkopuolisiksi, kun kotimaa täytetään heiltä lupaa kysymättä kehitysmaalaisilla autojen polttelijoilla ja elintasosiipelijöillä.



Yle TV1, maanantai 9.10.2017 klo 19:00. Historia: Winston Churchill ja voiton hinta 

Kansallissankariksi 2. maailmansodan aikana noussut ja Britannian voittoon johtanut Churchill kärsi yllättävän ja murskaavan vaalitappion vuoden 1945 vaaleissa. Miten tämä oli mahdollista? HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.

Britannian perverssistä omakuvasta kertoo jotain se, että sen kansalaiset on indoktrinoitu pitämään Winston Churchilliä maan historian merkittävimpänä henkilönä. Siis voitto yhdessä Stalinin ja Rooseveltin kanssa Saksasta oli niin tärkeä, että sen vuoksi brittien kannatti romahduttaa imperiuminsa ja vaihtaa maan populaatio pakistanilaisiin ja afrikkalaisperäisiin. Well done! Not.

SAKSAN MIEHITYSHALLINTO JA MERKELIN ÄÄRIPOLITIIKKA SAIVAT JATKOAJAN

Lännen liberaalit mediat ovat painaneet taas paniikkinappulaa, kun ääriliikkeeksi leimattu maltillinen oikeistopopulistipuolue AfD eli Vaihtoehto Saksalle keräsi 12,6 prosentin äänisaaliin ja 94 paikkaa viime sunnuntain liittopäivävaaleissa. Äärioikeisto-hysteriaa lietsotaan siitäkin huolimatta, että kansanviholliseksi kutsuttu Angela Merkel sai neljännen jatkokauden. Median mielestä CDU:n johtajan uudelleen valinta liittokansleriksi on tietenkin hieno osoitus länsimaisesta demokratiasta, toisin kuin esimerkiksi Vladimir Putinin kolmas presidenttikausi, joka on vain oire bysanttilaisesta autoritaarisuudesta.

Yle on koonnut Saksan vaaliuutiset ja siitä tehdyt analyysit linkkeineen yhteen juttuun Mitä Merkelin laiha vaalivoitto tarkoittaa Saksalle, Euroopalle ja Suomelle? – Tässä analyysit ja arviot yhtenä pakettina. Niissä analyysien kirjoittajina ja kommentoijina on pelkästään federalismia kannattavia EU-kiivailijoita kuten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Sampo Vaarakallio, EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen. Esimerkiksi Teija Tiilikainen pitää AfD:tä "ääriliikkeenä" vain siksi ettei puolue ole korruptoituneetn Saksan miehityshallinnon suorassa kontrollissa.

– Siellä ei ole ollut vahvoja ääriliikkeitä politiikan piirissä. Ne ovat kasvaneet virallisen poliittisen järjestelmän ulkopuolella, mutta nyt ne tulevat sinne sisään, Tiilikainen sanoo haastattelussa.

Käsitteenä ääriliike ei ole useinkaan objektiivinen kuvaus jostain poliittisesta suuntauksesta vaan kyse on pikemminkin hallitsevan hegemonian käyttämästä retoriikasta poliittisia haastajia vastaan. Jos Euroopan ja Saksan tilannetta tarkastellaan vaikkapa maahanmuuton kannalta, hallitsevat oikeistoliberaalit- ja vasemmistopuolueet edustavat ilman muuta ääriliikettä, koska ne ovat politiikallaan muuttaneet dramaattisesti Euroopan väestöllistä koostumusta ja vieläpä ilman kansojen enemmistön suostumusta. 

Jos toimittaisiin terveen järjen ja maltillisen ajattelun mukaisesti, Euroopan kulttuuri ja yhtenäisyys turvataan ainoastaan silloin kun eri maiden väestöt voivat säilyttää alkuperäisen koostumuksensa. Eurooppalainen korkeakulttuuri sellaisena kuin me olemme sen oppineet tuntemaan olisi mahdotonta, jos mantereen olisivat asuttaneet vaikkapa Saharan eteläpuoliset kongoidit. Siksi on rikollisen egalitaristista ääriajattelua tuottaa mantereelle temperamentiltaan täysin erilaisia ja monesti kognitiivisesti haasteellisia vieraspopulaatiota. 

Euroopan läpimädälle poliittiselle eliitille pienikin ulkopuolelta tuleva haaste koetaan luonnollisesti kuolemanvaarana. Vaara ei sinänsä liity AfD:n kaltaisten populistipuolueiden merkityksettömiiin vaalivoittoihin ilman hallituspaikkaa, vaan niiden antamaan esimerkkiin että politiikassa on mahdollista ajatella toisinkin. On nimittäin selvää, ettei AfD:n vaalikampanjaa vetänyt Alice Weidel, julkilesbo ja entinen Goldaman Sachsin investointipankkiiri, tule pelastamaan Eurooppaa. 

Jos Eurooppa on pelastuakseen sen kansalaisten tulee saada takaisin kansallinen itseluottamus ja päästä irti vihamielisen eliitin valkoisia syyllistävästä kuristusotteesta. Se, että 87%:ia saksalaisista on näiden vaalien perusteella edelleen multikulturalismin aisankannattajia ei vielä lupaa suurta muutosta, mutta se voi olla rohkaisu uinuvalle kansanosalle, joka lopulta kääntää kehityksen heilurin Euroopan pelastukseksi. Ylen verkkosivujen asenteellisessa jutussa Vaihtoehto Saksalle kurvasi tukipakettien vastustuksesta islamilla pelotteluun paljastetaan se potentiaali, joka historian taakasta kärsivällä saksalaisella kansallismielisyydellä on:

Puolue sai liikkeelle varsinkin äänestäjiä, jotka eivät viime vaaleissa äänestäneet. Toiseksi eniten ääniä siirtyi Saksan suurimmilta puolueilta. Miljoona ääntä tuli kristillisdemokraateilta ja puoli miljoonaa sosiaalidemokraateilta.

AfD menestyi varsinkin entisen Itä-Saksan alueilla, joilla elintaso on heikompi kuin lännessä. Kannattajien mielestä AfD on parhaiten puhutellut kansaa ymmärtämällä turvattomuuden tunnetta.

Ei ihme, että puoli yhdeksän Ylen tv-uutisissa ahdistuneen kuuloinen naistoimittaja kutsui AfD.tä kansallispopulisteiksi, jolla hän hän halusi samaistaa äänivyöryn saaneen puolueen kansallissosialisteihin. Kuten sanottua, hallitsevalle nomenklatruuralle jopa maltillinen ja tervehenkinen kansallismielisyys katsotaan natsismiksi. Kun jotain asiaa oikein pelottelulla manaa, se voikin muuttua jonain päivänä todellisuudeksi.

                                              
                                                    ********************************

Yle TV1, maanantai 25.9.2017 klo 19:00, Historia: Viininviljelijät sodassa 

Natsit ryöstivät miehittämästään Ranskasta yli 10 miljoonaa viinipulloa II maailmansodan aikana. Viinitilalliset Bordeaux'sta Champagneen liittyivät vastarintaliikkeeseen pelastaakseen tuotantonsa. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.

Ylen ohjelmakaavioon on jo kauan sitten pantu ruksi Saksan liittopäivävaalien kohdalle. Se merkitsee sitä, että ennakoitua oikeistopopulistien voittoa pitää demonisoida lähettämällä heti seuraavana päivänä perinteinen natsidokumentti.

Natsien viinivarkaus-dokumentti on sikäli tyypillistä Ylea, että aihe on väkisin väännetty, koska tutut natsiteemat on jo vuosia sitten kaluttu loppuun. Jotta natsit saadaan pidettyä edelleen tapetilla, heistä täytyy tehdä tikusta asiaa, jotta päästään esittämään dokumentteja natseista.

Yle TV1, maanantai 25.9.2017 klo 20:00, MOT : Mannerheimin kotinatsi 

Suomen ja natsi-Saksan yhteistyö jatkosodassa oli hyvin tiivistä. Hitler lähetti Mikkelin päämajaan saksalaiskenraalin, jonka päiväkirjat paljastavat liittolaisuuden. Toimittajana Kai Byman. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Sallittu kaiken ikäisille.

MOT yrittää tehdä kohudokumentin "paljastamalla", että Suomi olikin käytännössä Saksan liittolainen, vaikka virallista yhteistyösopimusta ei ollutkaan. No shit, Sherlock! Kenenköhän tästä nyt pitäisi pöyristyä, kauhistua ja pyytää anteeksi?

Ohjelmassa, jonka tekijöinä on mm. Roman Schatz ja haastateltavina historiantutkijat Oula Silvennoinen ja Erkki Tuomioja, kertoo jälleen, että nyt ollaan Yle-jännän äärellä. Totta kai Suomen koplaamisella natseihin halutaan tehdä historiapolitiikkaa, jotta kansakunta alkaisi ruoskia itseään muka "maansa salatusta natsimenneisyydestä". Sopii yrittää, vaikka tällaisen narraation nielee ainoastaan se marginaalinen punavihreä rinki, joka itkee päivittäin muutenkin kuunatseista. Kansan enemmistö ei välitä, vaan se porskuttaa eteenpäin ja ostelee Osasto Kuhmley -kiitospaitoja.


Yle Teema Fem, maanantai 25.9.2017 klo 18:30, Minä olen muslimi 

3/6. Hannalla ja Imanilla on eri näkemys naisten tilasta moskeijassa. Husseyn muutti Ruotsiin voidakseen elää avoimesti homoseksuaalina. Sarjassa tavataan ruotsalaisia muslimeja, jotka kertovat suhteesta uskontoonsa. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: ruotsi. Äänitekstitys: ruotsi.


Kutonen Maanantai 25.9. klo 23:00, Ku Klux Klan

Nykypäivän Ku Klux Klanin jäsenet kertovat toiminnastaan ja raottavat huppujen alle jäävää mystisyyden verhoa. Millaisena liike näkee tulevaisuutensa? (KKK: Beneath the Hood, dokumentti, USA, 2013) Sallittu kaiken ikäisille.

MONIKULTTUURISTA JOHTUNUT TERRORITEKO PIETARISSA VEI TOISAISEKSI HUOMION POIS JYVÄSKAUSTI II:N OIKEUDENKÄYNNISTÄ

"Mellakka"

Yle uutisten verkkosivut ovat kertoneet tänään kahden jutun voimalla elokuussa 2015 tapahtuneesta Jyväskylän nujakoinnista, jota se kutsuu edelleen itsepintaisesti mellakaksi. Median märehdintää mitättömästä episodista tullaan kulemaan melko pitkään, sillä oikeudenkäynnin arvoidaan kestävää koko viikon. Äärivasemmiston ja monien toimittajien harmiksi vanhan jutun käräjöinti ei noussut ainakaan vielä tv-uutisiin, sillä kaiken huomion vei tänään ironisesti monikulttuurista johtunut 10 ihmishenkeä vaatinut terrori-isku Pietarissa.

Ensimmäisenä Ylen verkkosivuissa ilmestyi uutinen Uusnatsikäräjät alkoi pitkällä syytteisiin vastaamisella – epäillyt varustautuivat mellakkaan hammasuojin, jossa referoidaan pelkästään syyttäjän näkemys tapahtumista. Tapahtumiin nähden syytteiden ylilyönnit ovat ilmiselviä, minkä voi tarkastaa Yle Watchin vajaa pari vuotta sitten tuoreeltaan ilmestyneestä artikkelista Median natsijahti käy jo ylikierroksilla sekä siitä seranneesta sarkastisesti nimetystä raportistaan Jyväskylässä mellakka, Malmössa multikulti-picnic. Muistin virkistämiseksi jälkimmäisessä jutussa "mellakkaa" kuvattiin ja analysoitiin laajemmassa kontekstissa näin:

Ensinnäkin, mikä ihmeen päähänpinttymä kaikilla valtamedioilla on kutsua Jyväskylän mielenosoituksen jälkimainingeissa syntynyttä parin henkilön nujakointia mellakaksi? Ajankohtaisen Kakkosen SVL-raportin alussa hämmästeltiin liioitellen sitä, että Jyväskylän viime lauantainen "mellakointi" on äärimmäisyydessään (sic) äärimmäisen harvinainen tapaus suomalaisessa poliittiisessa lähihistoriassa. Niinkö? Kuka muistaa viime syksynä Helsingissä tapahtuneen joukkotappelun, josta mm. Aamulehti uutisoi valheellisessa jutussaan Rautaputkin varustautuneet uusnatsit tappelivat Helsingin keskustassa (myöhemmin otsikko muutettiin muotoon "Uusnatsit tappelivat Helsingin keskustassa"; vanha otsikko näkyy edelleen osoiterivissä)? Poliisi ja jopa Takku.net ovat myöntäneet sittemmin, että kyseessä oli 30 hengen joukosta koostuneen "anti"-fasistisen Varis-verkoston väijytys noin viisitoistahenkistä Vastarintaliikkeen katupartiota vastaan, jossa rautaputkia yrittivät käyttää ainoastaan anarkistiset hyökkääjät. Mistään sovitusta tappelusta ei siis todellakaan ollut kysymys kuten myös Takku.net asian vahvisti. Omilla sivuillaan kaikenlaista patriarkaalista machoismia vastustavat "anti"-fasistit leuhkivat miehekkäästi "vetäneensä natseja turpaan", mikä tuntuu kummalliselta väitteeltä, kun he lähes puolet suuremmalla joukolla aseinaan rautaputket pötkivät n. 30 sekuntia rähinän alettua pakoon heti kun poliisit ilmestyivät näkyviin.

Toimittaja Sanna Savelan toinen kirjoitus Jyväskylän mellakan tapahtumia katseltiin videolta oikeudessa – nainen huutaa toistuvasti apua on jopa ensimmäistäkin juttua tarkoitushakuisempi ja harhaanjohtavampi.  Jo jutun otsikko on mediamanipulointia pahimmillaan, sillä syyttäjän mukaan paikalla ollutta vasemmistolaista naista ei pahoinpidelty, vaan hän jäi kaupan ahtaassa sisäänkäyntitilassa ihmisten puristuksiin. Ylen jutussa puolustuksen näkemyksestä ei kerrottu kuin ohimennen yhdessä kappaleessa, vaikka jo videomateriaalin perusteella tapahtumien kulku kyseenalaistaa vahvasti syyttäjän tulkinnan. Asian voi tarkistaa Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen verkkosivuilla tänään ilmestyneestä videosta ja jutusta Video: Jyväskylän yhteenotto 2015 ja median valheet. Artikkelissa luetellaan mm. seuraavanlaisia tosiseikkoja:

* Vaikka valtamedia väitti asianomistajien olleen viattomia ”sivullisia” (1, 2, 3, 4), olivat nämä todellisuudessa tunnettuja äärivasemmistolaisia, joista kahdella on taustallaan muun muassa väkivaltarikoksia: Arto Savolainen ja Arttu Nieminen. * Äärivasemmistolaiset myönsivät kuulusteluissa, että he olivat saapuneet keskustaan juuri Vastarintaliikkeen vuoksi. * Yhteenotto ei käynnistynyt, kun äärivasemmistolaiset ja aktivistit kohtasivat ensimmäisen kerran. Kaupungin keskustassa kiersi arviolta ainakin 10 äärivasemmistolaista aktivismimme aikana, ja yhteenotto syntyi vasta, kun vankilassakin istunut Savolainen lähti juoksemaan aktivistejamme kohti ja viittoi ystäviään mukaansa. * Kauppakeskuksen valvontakamerat paljastivat, että paikalla oli useita Savolaisen ystäviä, mutta nämä eivät vastanneet tämän viittomiseen. Sen sijaan nämä jäivät katsomaan vierestä, kun Savolainen sai lyhyen kurinpalautuksen. * Syyttäjän mukaan paikalla ollutta vasemmistolaista naista ei pahoinpidelty, vaan hän jäi kaupan ahtaassa sisäänkäyntitilassa ihmisten puristuksiin. * Kenellekään äärivasemmistolaiselle ei aiheutunut vakavia vammoja yhteenoton aikana. * Paikalla kuvattujen videoiden perusteella poliisi ei antanut hajaantumiskäskyä, joten kyse ei voi olla ”mellakasta”. Poliisi itse tosin väittää antaneensa hajaantumiskäskyn, mutta he eivät ole kyenneet todistamaan tätä. Poliisilla ei ole myöskään ketään vastaan konkreettisia todisteita ”mellakan johtamisesta”. * Vasemmistolehti Ny Tid myönsi 16.10.2015, että äärivasemmisto oli etukäteen keskustellut tapahtumamme häiritsemisestä, koska kokoonnumme Jyväskylään joka vuosi samana päivänä. *

Riippumatta siitä mikä on kansalaisen suhde moderniin kansallissosialismiin, Jyväskylän oikeudenkäynti on kaikkien perusoikeuksien kannalta varoittava esimerkki poliisin ja oikeuslaitoksen politisoitumisesta hegemonisille muotiaatteille. Valtamedian reaktoita ei sen sijaan tarvitse ihmetellä, sillä se on jo pitkään käynyt omaa yksipuolista sotaansa kaikkea kansallismielisyyttä vastaan. 

Ne kansallismieliset, jota ajattelevat, että Vastarintaliikettä vastaan käydyt oikeudenkäynnit ja lakkauttamissuunnitelmat eivät koske heitä, koska kyse on "ääriliikkeestä", ovat sinisilmäisyydessään väärässä. Kuten viime vuosina on käynyt selväksi, vaaleanpunaisen totalitarismin nälkä vain kasvaa syödessä, sillä jos kansallismieliset asettuvat nyt korruptoituneen Järjestelmän puolelle Vastarintaliikettä vastaan, avaa se lähitulevaisuudessa portit myös konservatiivisemman nationalismin kriminalisoimiseksi millä tahansa tekosyyllä. 

                             

                                                 *******************************

Yle TV1, maanantai 3.4.2017 klo 19:00, Historia: Natsien taidekauppias

Vuonna 2013 Münchenissä huutokauppakamarin kellarista löytyi kymmeniä sodanaikaisia myyntiluetteloja. Natsien varastamia taide-esineitä myytiin liikkeen kautta kymmenin tuhansin. Oliko omistaja mukana varkauksissa? HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.

Jo kolmantena peräkkäisenä maanantaina Historiadokumentissa käsitellään natseja. Tietää, että vaalit ovat tulossa.

Yle TV1, maanantai 3.4.2017 klo 21:00, A-studio 

Turvapaikanhakijoiden masennus ja itsemurhayritykset. Onko Suomi varautunut paperittomien määrän kasvuun? Vieraana sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg. #yleastudio HD

Pietarin terrori-iskun vuoksi A-studion pääaihe vaihtui, mutta ohjelman lopussa kuultiin luvattu Päivi Nergin haastattelu. Kahdessa turvapaikkateemaa käsitelleessä jutussa ei taaskaan huomioitu Afrikan ekologisesti kestämättömän väestöräjähdyksen (kiitos läntisten "humanistien") pahenemista, jonka vuoksi Eurooppaan pyrkii miljoonia elintasosiirtolaisia sekä laillisin että laittomin keinon. 

Loppujen lopuksi on yhdentekevää puhua erikseen "laillisista" ja paperittomista maahanpyrkijöistä, sillä heidän maassaolonsa kannalta on yhdentekevää millä stauksella he oleskelevat, koska ongelman ydin on siinä, että he ylipäätään ovat täällä. Jopa osassa valtamediaa ongelma tunnustetaan kuten tänään Talouselämässä ilmestyneessä kylmäävässä artikkelissa Britannian entinen suurlähettiläs: Jopa miljoona afrikkalaista siirtolaista voi olla matkalla Eurooppaan.

Ohjelman keskivaiheilla käsiteltiin turvapaikanhakijoiden itsemurhayrityksiä. Hylkäävän turvapaikkapäätöksen saaneille moraalisen kiristyksen keinot ovat monet lähtien mustalaisleirin perustamisesta pääkaupunkimme ytimeen aina itsemurhalla uhkaamiseen. Viesti on selvä: ellette tee meille mieluista päätöstä, tapamme itsemme. Länsimaissa itsemurha on kuitenkin vapaavalintainen teko, joten jos turvapaikkapummi ei lopulta saanutkaan globaalilotossa sitä voittavaa arpaa (turvapaikka jolla suomalaiset elättävät hänet hautaan asti), hän on täysin vapaa surmaamaan itsensä. He voivat toki vedota surusilmäisiin opiskelijatyttöihin, mutta vielä toistaiseksi nuo tytöt eivät pääse muuttamaan viranomaispäätöksiä.

Sen sijaan Nerg myönsi, että väliaikaisen oleskeluluvan voi saada, mikäli hakijalla diagnosoidaan "depressio". Vastuu vapaamatkustajan "deperssiosta" sälytettiin tietenkin maamme viranomaisille, koska he eivät ole suostuneet myöntämään perusteetonta turvapaikkaoikeutta. Taitava medialukija ymmärsi kyllä miksi näitä yllättäviä "masennuksia" on ilmestynyt juuri nyt hirvittävän paljon: suotuisan diagnoosin avulla saa väliaikaisen oleskeluluvan, jonka aikana voi aloittaa vaikka suhteen suomalaiseen naiseen, mennä naimisiin ja saada se todellinen lottovoitto: turvapaikka suomalaisten elatuksella.

Aivan A-studion loppuminuuteilla Ylen kuvausryhmä oli suorana Helsinki-Vantaan lentokentällä, josta lähti (ensimmäinen?) yli sadan perusteettomasti maassa olevan afgaanin palautuslento kotimaahan. Totta kai paikalla oli myös hulluuden riemumarssi eli vajaa satakunta suomalaista, lähinnä keski-ikäisiä naista, osoittamassa mieltä muukalaismiesten palauttamista vastaan.

Yle TV1, perjantai 31.3.2017 klo 20:00, Pressiklubi

Linkki Yle Areenaan.

Onko suomalaisten historiakäsitys vinoutunut? Studiossa kirjailija Jari Tervo, historiantutkija Oula Silvennoinen ja kolumnisti, käsikirjoittaja Kaarina Hazard.

Tällä kertaa Pressiklubissa oli kenties kaikkein härskein antinationalistinen kokoonpano koskaan: sionistidemari Ruben Stiller, suomalaisvihaaja Jari Tervo, militanttifeministi Kaarina Hazard ja tendenssitutkijana tunnettu fasistien metsästäjä Oula Silvennoinen. Ennen television puolelta poistumistaan Stiller ei enää edes yritä teeskennellä tasapuolista tuomalla yhdeksi keskustelijaksi jonkun kosher-konservatiivisen persun. Nyt hän junttaa yksimielisen kulttuurimaxilaisen paneelin, joka onkin tuttua hänen radion puolelta tulevasta Pyöreä pöytä -ohjelmasta.