PENTTI LINKOLA IN MEMORIAM 1932-2020

”Ja kaikesta huolimatta toivon, kun vanhenen, rukoilen palavasti, että varjeltuisin loppuun saakka kuolemansynniltä nimeltä suvaitsevaisuus. Että varjeltuisin ikinä rantautumasta tuolle suloiselle pumpulirannalle, jolla velttouden ja helppouden seireenit ihanasti laulavat. Että en koskaan lakkaisi tuomitsemasta vääriä ja vahingollisia asioita, vääriä ja vahingollisia ihmisiä.”

Näinä henkisten kääpiöiden aikakaudella merkittävät ajattelijat ja esimerkilliset ihmiset ovat katoava luonnonvara. Tänään tullut suruviesti kertoo yhden viiimeisistä suurmiehistämme, luonnonsuojelija Pentti Linkolan, poistuneen keskuudestamme. Kiistanalaisuudestaan huolimatta hänen asemansa Suomen johtavana toisinajattelijana ei koskaan horjunut, mikä näkyy jopa vasemmistoliberaalina tunnetun Ylen muistokirjoituksessa Luonnonsuojelija Pentti Linkola on kuollut – Elämäkerturi: "Hänellä oli ymmärrystä ja herkkyyttä kuunnella toista ihmistä". 

Vaikka Linkolan arvomaailma on lähes kaikkea sitä vastaan mitä melskaavan maailman Yle edustaa, muistokirjoitus on silti hämmästyttävän kunnioittava. Ylessäkin sentään ymmärretään antaa arvoa ajattelijalle, joka on jotain muuta kuin paapottu milleniaali esittelemässä juuri itsestään löytämäänsä kahdeksettakymmenettä sukupuoltaan. Hänen merkityksensä oli nähdä suuri perspektiivi maailmassa, jossa nysvätään humanistisen itserakkaasti näennäisongelmien parissa:

Linkola tunnettiin jyrkistä näkemyksistään ihmisen ja luonnon suhteesta. Hänen ajattelunsa ydinsanoma oli, että ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Keskeisintä hänen mielestään oli väestöräjähdyksen estäminen sekä luonnon kuormituksen vähentäminen. Linkola kertoi ihannoineensa muun muassa diktatuuria, kommunismia ja natsi-Saksaa.

Julkisena keskustelijana Linkola jättää valtavan aukon maamme intellektuaalisen kenttään, joka ilman häntä on pelkkää talouskasvusta saarnaavaa henkistä autiomaata. Vielä viimeisessä haastattelussaan tällä viikolla hän halusi sivaltaa langennutta teknokulttuuriamme. Lyhyeksi jääneessä haastattelussaan Linkola osasi asettaa myös "tappavan" koronaviruksen laajempaan kontekstiin maailmassa, joka pursuaa lähes kahdeksasta miljardista ihmissäkistä. Suomalaisten kollektiiviseen muistiin jää haastattelusta kummittelemaan vielä pitkäksi aikaa elämänmuotoamme koskeva läpivalaisu: ”Ihminen kiihtyy, kun sen taloutta uhataan, ei maapallon takia.”

Pentti Linkola ei ajatuksineen onnistunut koskaan synnyttämään poliittista liikettä, vaikka hänen ymmärtäjistään muodostuikin tietynlainen linkolalaisten seurakunta. Hänen työnsä konkreettisen luonnonsuojelun ja ornitologian saralla näyttävät nyt hänen kestävimmältä anniltaan maailmalle, mutta jo lähitulevaisuudessa tilanne voi muuttua. Kun ahneuden ajan raamatulliset kiroukset alkavat vääjäämättä toteutua ja luonto iskee takaisin, saavat Linkolan profeetalliset kirjoitukset entistä enemmän seuraajia. Linkolaa lukeville uusille sukupolville tulee paljastumaan valheelle perustuvan nykymaailman dogmit jollaisia ovat henkisyyden kaapuun puettu narsistinen ihmiskeskeisyys, imelät YK-ihmisoikeusjulistukset, kehitysmaalaisten "ihmisoikeus" rajattomaan lisääntymiseen, pidäkkeetön hedonismi ja maaninen kuluttaminen. 

Näistä Pentti Linkolan osoittamista ihmiskunnan sairauksista huolimatta löytyy aina elämän vihollisia, jotka harhaisina sosialisteina eivät osaa artikuloida johtavan luonnonsuojelijan poismenoa muulla tavalla kuin iloitsemalla rajoittuneesti "fasistin" kuolemaa. Takku.net tänään:

Äärivasemmistolainen kapitalismin vastustaja ei ole juuri koskaan kiinnostunut luonnonsuojelusta, jos se merkitsee hänen "hyvinvointinsa" ja pyhien oikeuksiensa kutistamista. Kapitalismia ei tosiasiallisesti edes vastusteta, vaan vasemmistoloinen haluaa  valtion avulla anastaa työn arvosta ja pääomasta, jotta pääsisi nauttimaan ilmaiseksi "vaihtoehtoisesta elämäntavastaan". 

On selvää, että tallaiselle materialistille Linkolalla ei ole mitään tarjottavaa. Kapitalistisen kulutuskulttuurin suurvaikuttajat ja vasemmistolaiset elintason hinkujat istuvatkin yhdessä Titanicin kansituolilla ymmärtämättä luonnon asettamia reunaehtoja. Silloinkin kun he tunnustavat luonnon merkityksen, se on aina alisteista ihmiselle. Linkolan pääviestinä taas on luonnon itseisarvo, jossa ihminen on vain yksi laji muiden joukossa. Kun ihminen nostaa itsensä ylimmäksi, joutuu muu luonto kärsijän rooliin. Lopulta se johtaa myös ihmislajin katoamiseen kun luontoresurssit imetään kuiviin.

NENÄPÄIVÄN SODASSA MUUTA BIOSFÄÄRIÄ VASTAAN HAIVAITTAVISSA TAISTELUVÄSYMYSTÄ?

TV1, 8.11.2019 klo 19.00, Nenäpäivä 

Nenäpäivä auttaa maailman lapsia ja viihdyttää katsojia koko illan kahdella kanavalla. Illan aikana tutustutaan Nenäpäivän avustuskohteisiin ja nähdään upeita esityksiä muun muassa Anna Puulta, Tuure Kilpeläiseltä sekä Robin Packalenilta. Mukana menossa on myös Tuure Boelius, Seksikäs-Suklaa, Armi Toivanen ja Mikko Alatalo. Juontajina Susanna Laine, Jenni Kokander ja Janne Kataja. 1 h 29 min

TV2, 8.11.2019 klo 20.28 Nenäpäivä 

Nenäpäivä auttaa maailman lapsia ja viihdyttää katsojia koko illan kahdella kanavalla. Illan aikana tutustutaan Nenäpäivän avustuskohteisiin ja nähdään upeita esityksiä muun muassa Anna Puulta, Tuure Kilpeläiseltä sekä Robin Packalenilta. Mukana menossa on myös Tuure Boelius, Seksikäs-Suklaa, Armi Toivanen ja Mikko Alatalo. Juontajina Susanna Laine, Jenni Kokander ja Janne Kataja. 2 h 32 min

Englannista kopioitua Nenäpäivä-keräystä on järjestetty Suomessa vuodesta 2007 lähtien. Tavallisten kansalaisten kukkaroista kerätyillä rahoilla sanotaan tuettavan kehitysmaiden lapsia. Tässä yhteydessä kehitysmailla tarkoitetaan lähes pelkästään Saharan eteläpuolista mustaa Afrikkaa, jonka pohjattomaan kaivoon länsimaat ovat viime vuosikymmeninä upottaneet satoja miljardeja euroja ilman mainittavia tuloksia. Meille media ja koululaitos selittää heidän köyhyytensä johtuvan meistä, vaikka todellisena syynä on afrikkalaisten oma kyvyttömyys tuottaa kestävää varallisuutta. Tämä epäkorrekti totuus käy ilmi populaation yleistä kognitiivista kykyä mittaavista tilastoista ja niiden yhteydestä bruttokansantuotteeseen.

Vanha suomalaisen viisaus "kannettu vesi ei kaivossa pysy" sopii hyvin myös Afrikan auttamiseen. Jo melko pitkään on löytynyt vahvaa empiiristä näyttöä siitä, että kehitysavusta on enimmäkseen vain haittaa kohdemailleen, koska se lisää niiden riippuvuutta länsimaista samalla kun se passivoi vastaanottajamaan kansalaisia. Ehkä pragmaattiset kiinalaiset onnistuvat Afrikan auttamisessa toisin kuin eurooppalaiset, jotka nääntyvät valkoisen miehen taakkansa alle?

Nämä tosiasiat eivät kuitenkaan tunnu huolettavan Ylen moraaliposeerajia, jotka järjestävät vuodesta toiseen Nenäpäivä-keräyksiään ja -gaalojaan. Keräyksen promoottorien ja rahaa lahjoittavien sohvaperuna-hölmöläisen "hyvät aikeet" on takuuvarma kivetty tie helvettiin, varsinkin kun kerätyillä roposilla vain tehostetaan ekologisesti ja kulttuurisesti kestämätöntä Afrikan väestöräjähdystä.

Mustan tulevaisuuden keskellä pieni valonpilkahdus saattaa löytyä yleisestä kyllästymisestä tällaisiin feel good -keräyksiin. Tietenkin jokaiselle loppuun asti ajattelevalle kansalaiselle kehitysmaakeräykset näyttävät falskilta anekaupalta, mutta kun jopa Ylessä on aistittavissa tiettyä avustusväsymystä, voi saturaatiopiste olla jo käsillä. Tämä näkyy ainakin siinä, ettei tämän vuotista keräystä ole etukäteen hehkutettu läheskään niin paljon kuin takavuosina. Ehkä keräyksen järjestäjät alkavat tunnustaa itselleen, että kyse on loppumattomasta suosta, jonka kuivattaminen on pelkkää Sisyfoksen työtä. Sitä tehdään enää vain paatuneen tavan vuoksi, väkinäistä iloa irvistellen, halpoja moraalipisteitä keräillen.

Unohtamatta finanssimaailman ruhtinoita, jotka
luovat kurjuutta myös Afrikkaan, mutta
paistattelevat silti julkisuudessa suurina
hyväntekijöinä. 

TRUMPIN TVIITTIKOHUN JOHTOPÄÄTÖKSET: KAIKKI OVAT RASISTEJA TAI SITTEN EI KUKAAN

Amerikan itärannikon punaliberaalia valtamediaa seuraamalla Yle on parin viime päivän aikana revitellyt presidentti Donald Trumpin tviittiä, jossa hän kehotti valkoista Amerikkaa vihaavia Demokraattien kongressiedustajia Alexandria Ocasio-Cortezia, Ayanna Pressleytä, Rashida Tlaibia ja Ilhan Omaria palaamaan takaisin etnisiin kotimaihinsa. Selkäydinreaktiolla toimivat punaliberaalit Demokraatit ja mediat kuten kaukaisen Suomen Yle alkoivat tietenkin huutaa rasismia kun eivät muutakaan keksineet. 

Yllättävää kyllä, Yleisradio uutisoi myös Trumpin vastineesta, jossa hän sivuuttaa koko väitetyn rasismin ja keskittyy itse asiaan, muukalaistaustaisten kongressiedustajien Amerikka-vihaan.  Uutisessa Trump vastasi rasistisiksi tuomittujen tviittiensä nostattamaan arvosteluun: He vihaavat maatamme ja rakastavat vihollisiamme presidentti perustelee tviittiään tarkemmin:

– Nämä ihmiset vihaavat maatamme. He vihaavat sitä mielestäni intohimoisesti. He rakastavat Yhdysvaltain vihollisia, kuten al-Qaidaa, Trump väitti Made in America -tilaisuudessa Valkoisessa talossa.  

– Jos et ole onnellinen täällä, voit lähteä, Trump toisti kohua herättäneessä tviitissä esittämänsä kehotuksen. 

Tviiteissään Trump kehotti demokraattien naiskongressiedustajia palaamaan "niihin korruptoituneisiin maihin, joista he ovat tulleetkin".

Vasemmistoliberaali valtamedia katsoo globaalin värillisen enemmistön olevan lähes kaikessa kritiikin ulkopuolella, koska ikävien totuuksien ääneen sanominen voisi traumatisoida näiden miljardimassojen etujen ajajia länsimaissa. Loukkaantumisen kynnys on vain madaltanut, sillä kolmannen maailman valittaville elintasosaalistajille annettu kehoitus poistua maasta nähdään vasemmistoliberaalien kuplassa merkkinä paholaismaisesta rasismista. 

Tuoreessa Yle-uutisessa Edustajainhuone: Trumpin tviitit rasistisia – demokraattiedustaja käynnisti virkasyytemenettelyn presidenttiä vastaan kerrotaan kuinka demokraattien musta kongressiedustaja Al Green käynnisti virkasyytemenettelyn Trumpia kohtaan tämän tviittien takia. Greenin tuki kehitysmaataustaisille naiskongressiedustajille ei tullut yllätyksenä, sillä hän on aiemmin Houstonin NAACP:in johtajana tehnyt yhteistyötä hispaanojen kanssa valkoisten intressiä vastaan. Oman ja muiden värillisten rotujen häikäilemätön etujen ajaminen ei ole tälle mustalle etnosentristille rasismia paitsi silloin kun etnisessä nollasummapelissä edun saajina ovat  valkoiset:

– Yhdysvaltain presidentin ei pitäisi osoittaa tuollaista suvaitsemattomuutta. Hänen kommenttinsa ovat selvästi rasistisia. Kysymys onkin: mitä me teemme asialle? Green sanoi Washington Postille.  

– Suvaitsemattomuuden – tässä tapauksessa rasismin – sietäminen vain pitää sellaista yllä. Meidän ei pidä hyväksyä tällaista käytöstä presidentiltä, ja jos emme tee mitään, hän jatkaa.

Median vähemmistöinä esittämät värilliset ymmärtävät varsin hyvin, että syyllisyydentunteeseen ehdollistettujen länsimaalaisten suojaus pettää heti kun heitä aletaan syyttää rasismista. Siksi kaikki värillisten kannalta epäedullinen kritiikki ja politiikka kannattaa leimata rasismiksi, jolloin syyttävä argumentti voidaan kääntää päälaelleen. Kehitysmaalaisten etujen mukaista on, että kleptoparasitismiin perustuva vapaa ja rajaton "maahanmuutto" valkoisiin maihin nähdään perusoikeutena, johon puuttuminen on suurta syntiä eli rasismia. Siksi muukalaisista ja heidän etujen ajajistaan on lähes jumalanpilkkaa vaatia tulijoita palaamaan takaisin kotimaihinsa. Jos kerran maahanmuuttokysymyksessä on pakko nähdä jotain sortavaa, se löytyy pääasiassa ulkomaalaisinvaasiosta, joka rodullisena maahantunkeutumisena on rasismia kantaväestöä kohtaan.

Trumpin puhe korruptoituneista maista tulevista valittavista ulkomaalaisista osuu monellakin tapaa liberaalin kipupisteeseen. Heidän on vaikea tunnustaa se tosiasia, että kehitysmaiden laittomat ja lailliset onnenonkijat tulevat länteen vain siksi, etteivät he pysty omissa maissaan ylläpitämään hyvinvointia luovaa modernia teknokulttuuria. Sitä paitsi huomattava osa tulijoista elää kantaväestöltä saaduilla tulonsiirroila, josta kiitoksena monet heistä raiskaavat ja ryöstävät varallisuutta luovia hyväntekijöitään eli veronmaksajia. Oma lukunsa on näiden etnisten ryhmien poliittiset edustajat, jotka Trumpin mukaan eivät tee muuta kuin lietsovat vihaa uutta kotimaataan kohtaan. 

Suomessa tätä ihmistyyppiä edustaa ehkä näkyvimmin Ylen medialemmikki Maryan Abdulkarimin, jonka ydinosaamista on syyttää suomalaisia (joita ei hänen mukaansa ole olemassakaan) rasismista kuten hänen kirjoittaa ties monennettako kertaa viimeisimmässä kolumnissaan Somali. Häntäkin voisi Trumpin innoittamana kehottaa ystävällisesti palaamaan etniseen kotimaahansa, pois täältä kurjien rasistien eli valkoisten keskuudesta. Somaliassa hän voisi sitten luoda samanlaista taloudellista lisäarvoa kuin täälläkin ts. kirjoittamalla valitusvirsiä Suomesta ja antamalla niistä haastattelulausuntoja sikäläiselle medialle.

Ulkomaalaisten palauttamisvaatimusta ei koeta mediassa ja vasemmistoliberaalien keskuudessa tietenkään pöyristyttävänä silloin kun värilliset karkottavat keskuudestaan toisia värillisiä. Tästä tarjoaa kuvaavan esimerkin tänään ilmestynyt Ylen uutinen Intia aikoo karkottaa maasta kaikki luvattomat siirtolaiset – kampanja koskee miljoonia ihmisiä, jossa ei mainita sanallaan rasismia tai muukalaisvihaa. Silti uutinen ilmentää hyvin sitä tosiasiaa, että eri kultuurien ja etnisten ryhmien eriytyminen eli "rasismi" on universaali ilmiö. 

Koska etnis-kulttuurista itsesuojelua harjoittavat kaikki, on jokseenkin typerää puhua rasismista ikään kuin se olisi poikkeuksillista ja vain eräiden ryhmien harjoittamaa. Valitettavasti vihamielisen "kalergi-eliitin" ideoita noudattava hegemoninen valtarakenne on iskostanut länsimaalaisiin olettamuksen rasisteista lähtökohtaisesti vain valkoisina. Tämä indoktrinaatio on niin syvällä, ettei uutisissa tarvitse mainita erikseen valkoinen rasisti, koska rasisti on tullut merkitsemään implisiittisesti pelkästään valkoista henkilöä. Tämä jos mikä on rasistinen mielikuva valkoisista, semminkin kun tilastotiedot kertovat valkoisten olevan tosiasiallisesta vähiten "rasisteja" koko maailmassa.

Moraalisella omahyväisyydellään itsensä tärvelleen länsimaisen lukeneiston olisi jo syytä astua luolastaan ja nähdä rasismi positiivisena, universaalina, luonnollisena ja inhimillisenä piirteenä, joka on taannut ihmiskunnan geneettisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden. Rasismista moraalisena absoluuttisena pahana pitäisi luopua kokonaan, sillä sellaisena "poikkeuksena" sitä ei ole olemassa. Toimittaja Riitta Kylänpään Tieto-Finlandialla palkitussa Pentti Linkola -elämänkerrassa Ihminen ja legenda maahanmuuttovastaisen syväekologin mukaan rasismia ei ole olemassa. ”On aina ollut päivänselvää, että vierasta vierastetaan. Muuten meillä ei olisi kansakuntia, kieliä ja murteita.”

A-STUDIO – MAAMME "MERKITTÄVIMMÄT AJATTELIJAT" EIVÄT USKALLA KYSEENLAISTAA VALLITSEVAA JÄRJESTELMÄÄ

TV1, tiistaina 4.9.2018 klo 21:00, A-studio 

Mihin ajattelijoita tarvitaan ja kenen ajatuksia kuunnellaan? A-studio selvitti, keitä pidetään Suomen merkittävimpinä ajattelijoina. Mikä on ajattelijoiden merkitys tänä päivänä -populismin ja kohujen keskellä. Studiovieraina kyselyssä menestyneet professorit Anu Kantola, Sixten Korkman ja Ilkka Niiniluoto. Juontajana Annika Damström. #yleastudio

Linkki ohjelmaan Yle Areenasta.

Yle uutiset ehti jo aiemmin päivällä kertoa verkkosivuillaan A-studion teettämästä kyselystä, jossa kysyttiin maan merkittävimpiä ajattelijoita. Kyselyyn osallistuneet eivät olleet tilastollisia keskivertosuomalaisia, vaan enimmäkseen hegemonisen vallan edustajia:

Kysely lähetettiin alkukesällä sähköpostilla reilulle 500 suomalaiselle. Heistä vajaat 30 prosenttia eli 137 henkilöä vastasi. Lähes puolet vastanneista on yliopistoväkeä, erityisesti professoreita.

Nomenklatuuran vastauksissa aikamme muotiaatteet heijastuvat  selvästi, sillä tällä kertaa älykköjen kymmenen kärkeen mahtui ensi kertaa tasa-arvosta marmattavia naisia ja taloususkonnon uutta papistoa. Ykkössijan jakoivat emeritus filosofi Ilkka Niiniluoto ja talousnobelisti Bengt Holmström. Taloustieteen vahvaa asemaa korosti kolmanneksi äänestetty Sixten Korkman. Naisnäkökulmaa listalla edustivat kuudenneksi tullut viestinnän professori Anu Kantola ja presidentti Tarja Halonen.

Illan A-studioon oli kutsuttu kärkikolmikkoon kuuluneet Ilkka Niiniluoto ja Sixten Korkman sekä sukupuolikiintiötä edustanut Anu Kantola. Ennakkoasetelmiin nähden Ilkka Niiniluodon olisi pitänyt olla se kaikkein viisain, mutta suureksi pettymykseksi hän osoitti olevansa uskollinen Systeemin mies, joka ei uskalla kyseenalaistaa mitenkään hallitsevaa liberaalidemokratiaa ja sitä palvelevaa valtamediaa. Hän sätti pariin otteeseen "valemediaa" ja nimeltä erikseen MV-lehteä väittämällä että niiden uutiset ovat kategorisesti pelkkää valhetta. Vastaavasti hän ei antanut moitteen sanaa järjestelmää viimeiseen asti puolustavalle valtamedialle. Tämä on tulkittava Niiniluodon mustavalkoisesta mediakuvasta käsin siten, että valtavirran tiedotusvälineet ovat johdonmukaisesti aina totuuden puolella eli ne "omistavat totuuden" kuten Pravda aikoinaan Neuvostoliitossa.

Yhtä heikoilla jäillä Niiniluoto liikkui silloin kun hän tuomitsi yksiselitteisesti populismin ja typisti sen kaikissa muodoissaan "valheelliseksi" politiikaksi, jota ajaa ennen kaikkea Donald Trump. Oli vaikea uskoa omia silmiään, että Helsingin yliopiston entinen rehtori alentui puheissaan samanlaisiin yksinkertaistuksiin kuin Vasemmistoliittoa äänestävä lattapäinen Amerikan vihaaja. Samaan hengenvetoon Niiniluoto väitti populistisen politiikan olevan yksinkertaistamista, joka on sattumoisin tuttu patenttivastaus myös oikeisto- ja vasemmistoliberaaleilla politiikoilla. 

Niiniluoto on selkeästi menneen maailman mies, joka uskoo vakaasti, että vanha länttä nakertanut liberaali järjestys seisoo ikuisesti paikoillaan. Populismia hän pitää vain häiriötilana ja ajatteluvirheenä, jota vastaan voidaan taistella "totuudella" ikään kuin politiikassa olisi kyse totuudesta tieteellisessä mielessä eikä hegemonisesta vallasta ja ystävän-vihollisen erottamisesta. Vertaukset klassiseen kreikkalaiseen filosofiaan tekivät Niiniluodon ajatuksenjuoksusta vain entistä nolompaa.

Siinä missä Niiniluoto osoitti olevansa epäfilosofinen konformisti, viestinnän professori Anu Kantola halusi esiintyä valtamedian totuuden torvena. On äärimmäisen huolestuttavaa, että juuri viestinnän professori toistaa valtamedian uutishuhun, joka on vahvistettu moneen kertaan valheeksi. Eräässä kohtaa ohjelmaa Kantola nimittäin väitti, että

kuplissa tunteet kärjistyy ja voi tulla dramaattista jälkeä, jos nyt katsotaan mitä Saksassa [Chemnitzissä] tapahtuu, siellä juostaan ulkomaalaisen näköisten ihmisten perässä kaduilla heitä lynkkaamassa jo. Tämän tyyppinen kehitys on huolestuttavaa.

Tätä Kantolan propagoimaa valeuutista on levittänyt näkyvimmin Helsingin Sanomat (",Äärioikeisto lähti kosto­retkelle Saksassa ja näytti, että sen uhka on otettava todesta"), Kaleva ("Saksan väkivalta huolestuttaa"), Karjalainen ("Mihin tarvitaan natseja? – Ei mihinkään") ja Kansan Uutiset ("Väkivaltainen äärioikeisto on riehunut ennenkin Saksassa – Nyt yksi asia tekee siitä vahvemman"). Nämä kaikki alarmistiset ja poliittisesti tarkoitushakuiset hysterian purkaukset perustuvat Saksan äärivasemmiston levittämään "uutiseen", johon valtamediat tarttuivat tarkistamatta lähdettä. Ylessä vastavirtaan kulkeva Saksan asioista kertova toimittaja Pertti Rönkkö paljastaa asioiden todellisen laidan Facebook-sivullaan:

Ouluun asti ei ole ilmeisesti kiirinyt heti tapahtuman jälkeen käytössä ollut tieto, että tällaista ei tapahtunut. Kyseessä on fake news. Tällaista tietoa ei ole tähän mennessä sen kummemmin paikallisella poliisilla kuin yleisellä syyttäjälläkään. Sellaista ei havainnut myöskään Chemnitzin oma lehti Freie Presse, joka seurasi tilannetta paikan päällä useiden toimittajien voimin. Lehden päätoimittaja ilmoitti omassa pääkirjoituksessaan, että toimitus on päättänyt yksissä tuumin olla puhumatta ajojahdista, koska sellaista ei ollut. Viittaus 75 vuoden takaiseen tilanteeseen Euroopassa kertoo historiantajun puutteesta. 

Saksalaisten havaintojen mukaan väkijoukko ei tehnyt natsitervehdyksiä vaan jokunen henkilö eri puolilla mielenosoitusaluetta. Olivatko he oikeistolaisia tai provokaatiota yrittäneitä vasemmistolaisia, sitä ei vielä tiedetä. Kaupunkilaisten mielenosoituksen motto oli „Jo riittää“. Se tarkoittaa, että vaikka sysäyksenä oli kaupungissa tehty kuolemaan johtanut veitsi-isku, niin taustalla vaikuttivat lukuisat vastaavanlaiset turvapaikanhakijoiden tekemät iskut eri puolilla Saksaa. Protestin kohteen oli myös Saksan nykyisen pakiolaispolitiikan epäkohdat. Valtaosa mielenosoittajista oli aivan tavallisia, tilanteesta huolestuneita chemniziläisiä, joita ei parhaalla tahdollakaan voi nimittää äärioikeistolaisiksi ja uusnatseiksi. Kalevan pääkirjoitus antaa lehden lukijoille edelleen koko Saksaa kuohuttavasta tapahtumasta vääristellyn kuva.

Rönkön paljastuksista kertoo tarkemmin Kansalainen-uutissivuston juttu Sanomalehti Kalevan päätoimittaja kompastui valeuutiseen eikä halua nousta ylös. Neljä päivää aiemmin Rönkkö kertoi Facebook-sivullaan huhun alkuperästä, joka oli lähtöisin marginaalisten kommunistilarppajien some-tärpistä, jolla ei ole vahvistettu olevan mitään totuuspohjaa:

Noitavainoa muistuttavaa ajojahti valeuutinen? Missä ovat todisteet? - kysyy mmnews-verkkojulkaisu Chemnitzin tapahtumiin liittyen. Julkaisussa palautetaan mieleen, että jopa Saksan hallitus saattoi perustaa Chemnitzin tapahtumiin liittyvän tuomitsevan lausuntonsa tapahtumiin, joita ei todellisuudessa edes tapahtunut. Myöskään poliisi ei ole pystynyt vahvistamaan tähän mennessä minkäänlaista ulkomaalaisiin kohdistunutta noitavainoa. Sellaista ei havainnut myöskään paikallinen lehti, joka oli seuraamassa tapahtumia monen toimittajan voimin. mmnewes-sivustolla kysytään, lähtikö laajoja seurauksia synnyttänyt väite noitavainoista liikkeelle saksalaisen uutistoimiston dpa:n välittämästä uutisesta, jossa kerrottiin antifasististen aktivistien raportoineen sosiaalisessa mediassa siirtolaisten kimppuun käymisestä. Lyhyt ilmoitus otetettiin mediassa kritiikittömästi vastaan.

Jo pelkästään tämä yksi esimerkki paljastaa sen järjettömän ylimielisyyden, jolla "valtakunnan intellektuellit" puolustavat ns. virallista totuutta. Ainoastaan Sixten Korkmanilla oli sen verran filosofista rohkeutta myöntää, ettei kaikki populistinen kritiikki ole turhaa ja haitallista edes eliitille. Taloustieteilijänä Korkmanilla on ehkä vähemmän poliittis-ideologisia intohimoja kuin kuin kahdella muulla, joten hän saattoi arvioida populismia viileämmin ja järkiperäisemmin. 

Korkman tosin tarkastelee asioita lyhytnäköisen taloudellisen hyödyn kannalta, joka menee hänen ajattelussaaan aina ohi ikuisten arvojen, jotka koskevat maata, kansaa ja uskoa. Siksi yhteiskunnalliset ratkaisut eivät saa hänen mielestään olla liian yksinkertaisia, koska ne rikkoisivat pyhän talouden herkkää tasapainoa. Tällöin ongelmien keinotekoisesti tehdystä "monimutkaisuudesta" tulee tekosyy sille, ettei niitä voi ratkaista ollenkaan, jolloin korruptoitunut meno saisi jatkua siitä hyötyvien eduksi loputtomasti. 

Korkmanin kaltaisten talousutililtaristien kalloon ei yksinkertaisesti mahdu se, että liberalismin ongelmat voidaan ratkaista yksinkertaisesti päättämällä tehdä niin. Kyse on on vain polittisesta tahdosta. Mitä tulee sitten hyötyyn, niin tehdyt yksinkertaisen karskit ratkaisut esimerkiksi maahanmuutto- ja karkotuspolitiikassa ovat kannattavampia nyt kuin jos ongelmia pahennettaan lykkäämällä niitä. Silloin vasta veri vuotaakin. 

Studioon kutsutuista älyköistä yksikään ei suhtautunut kriittisesti nykyjärjestelmään, mikä on omituista, koska yleensä intellektuelleina on pidetty niitä, jotka kyseenlaistavat vallitsevan elämäntavan. Pentti Linkolaa lukuunottamatta Suomessa eletään vahvassa konsensustodellisuudessa, jota eivät edes "merkittävät ajattelijat" uskalla horjuttaa.

YLE PROPAGOI VALKOISTEN NAISTEN LAPSETTOMUUTTA EKOLOGISILLA TEKOSYILLÄ

Osa valkoisista naisista ei halua tehdä lapsia, mutta
ottaisivat sen sijaan adoptiolapsia Afrikasta. Ekologista
tämä ei ole, vaan eräs keino harjoittaa omaan rotuun
kohdistuvaa rasismia ja lopulta kansanmurhaa.

Kansanmurha voi olla myos omaehtoista, joilloin se muuttuu kansalliseksi itsemurhaksi. Eräs tämän patologian muodoista on länsimaisten naisten vapaaehtoinen lapsettomuus. Tosin kun asiaa tarkastelee tarkemmin, eettisillä ja ekologisilla syillä perusteltu lapsettomuus ei pohjaudu itsenäiseen ajatteluun, vaan jo lapsesta asti saatuun yksipuoliseen indoktrinaatioon, jota ei kyetä edes aikuisiällä kyseenalaistamaan. Usko politisoituneen tieteen auktoriteetteihin ja valtamedian vinoutuneeseen luonnonsuojeludiskurssiin näyttää olevan erityisen vahvaa konformistisilla kympin tytöillä. Tämä käy selväksi pari päivää sitten ilmestyneestä Ylen verkkosivujen pitkästä artikkelista Nämä naiset eivät tee lapsia, koska haluavat pelastaa maapallon – “En synnytä yhtään kuluttajaa lisää”.

Toimittaja Virpi Hukkasen kirjoittamassa jutussa jää kertomatta, että suurimmalle osalle naisista lapsettomuus ei perustu eettisyyteen, vaan taustalla on jälkiteollisen ajan "itsensä toteuttaminen" ja "uran tekeminen", jotka menevät uuden elämän luomisen edelle. Tässäkään ei ole taustalla oma tahto, vaan huomattava joukko naisia on omaksunut hallitsevan talouslogiikan, koska heille on uskoteltu, että mitättöminkin panos työelmässä on tärkeämpää kuin ikuisen elämän jatkaminen. 

Länsimaisessa massayhteuskunnassa individualistinen itsepetos istuu tiukasti kiinni kansalaisissa, vaikka objektiivisesti arvioituna valtaosa miesten ja naisten "saavutuksista" ei tuo mitään lisäarvoa sen enempää länsimaiselle kulttuurille kuin määrittelemättömälle ihmiskunnallekaan. Tosiasiaksi jää, että suurimmalle osalle ihmisistä merkittävin saavutus on omat jälkeläiset, joiden kautta "minä" voi jatkaa elämäänsä teoriassa maailman tappiin asti. Tässä mielessä joku urallaan edennyt lapseton liikenainen kuten Lenita Airisto on geneettinen luuseri verrattuna lukutaidottomaan kymmenen lapsen intialaisäitiin. 

Naiset, jotka jäävät lapsettomiksi yhdentekevän uran vuoksi ovat ainakin rehellisiä itsekkyydessään, eivätkä yritä oikeuttaa valintaansa näennäismoraalisilla syillä. Jutussa haastateltu lähes 50-vuotias toimistotyötä tekevä Milla selittää valintaansa ekologisilla syillä:

Milla on ollut kipeän tietoinen maapallon laajuisista ympäristöongelmista teini-ikäisestä saakka. Lehdet ja televisio kertoivat kasvihuoneilmiöstä ja maapallon asukasluvun huolestuttavasta kasvuvauhdista jo silloin. 

– Päätin, että minusta ei lähde yhtään lasta, yhtään kuluttajaa, lisää maapallolle, Milla kertoo nuoruuden päätöksestä.

Viralliseen mediaan luottava Milla on oikeassa siinä, että mikäli kasvihuoneilmiö olisi puhtaasti ihmisestä johtuvaa, on sen juurisyynä ihmisen luonnonkuormitus ja väestöräjähdys. Ongelmaa ei kuitenkaan ratkaista sillä, että reilusti väestön uusitumisrajan alapuolella olevat valkoiset jättäisivät kokonaan lisääntymyttä samalla kun Afrikan väestö nelinkertaistuu seuraavan sadan vuoden aikana. 

Eurooppalaisperäiset valkoiset ovat käytännössä ainoa populaatio, joka ottaa ainakin teorian tasolla politiikassaan huomioon luonnonsuojelun. Jos tämä tällä hetkellä vain 7-prosenttia maailman ihmisistä koostuva väestö romahtaisi entisestään ja sen sydänmaat korvattaisiin lopullisesti värillisillä, katoaisi maailmasta viimeinen voima, joka ottaa ekologiset kysymykset vakavasti. Nykyistä tilannetta pahentaa vielä se, että feminisoituneet länsimaiset yhteiskunnat ovat poikkeuksellisesti antaneet naiselle yksinoikeuden päättää kaikesta lisääntymiseen liittyvästä, josta tämä Ylen artikkeli antaa ikävällä tavalla loistavan esimerkin.

Toinen haastateltu, myyntityötä tekevä 35-vuotias Kirsti (nimi muutettu), lienee Millan tapaan puoluekannaltaan vihreä, sillä internationalistina hän harrastaa maailmalla matkustamista, tietenkin lentokoneella.

– Minä haluan nähdä tämän maapallon ennen kuin se tuhoutuu, Kirsti kertoo. Omia lapsia ei ole tullut eikä tule hänellekään.   

– Maailmassa on liikaa ihmisiä, hän perustelee päätöstään lapsettomuudesta. Lentäminen aiheuttaa tunnetusti runsaasti ilmastoa lämmittäviä päästöjä. Lapseton nainen ei kuitenkaan pode siitä syyllisyyttä. 

– En näe lentämistä niin suurena ongelmana kuin liikakansoitusta.

Eksotiikan nälkäiset Vihreät naiset ovat todistettavasti yritysjohtajien jälkeen innokkaimpia lentomatkustajia. Kirsti puolustelee epäekologisia valintojaan lapsettomuudella ikään kuin se antaisi luvan turhaan kerskakulutukseen. Onkohan Kirsti tietoinen, että pelkästään yksi lentomatka Kauko-Itään "henkistymään" ja "etsimään itseä" kuluttaa yhtä paljon energiaa kuin keskiverto henkilöauto vuodessa.

Luontoäiti ei ole ainakaan rasittanut Kirstin järkeä loogisella päättelyllä, koska hän kannattaa ekologisuuden nimissä matalan luonnonkuormituksen kehitysmaiden lapsien adoptoimista korkea kulutuksen Pohjolaan. On selvää, että tällaisellä näkemyksellä hän on valmis hyvyksymään myös pahimman ekologisen järjettömyyden, kolmannen maailman massainvaasion pohjoisiin maihin:

Kirsti on tehnyt töitä usealle kansainväliselle lasten hyväntekeväisyysjärjestölle Suomen rajojen ulkopuolella. Työ on tuonut silmille etenkin köyhien maiden liikakansoituksen.  

– Toivoisin, että ihmiset harkitsisivat adoptoimista sen sijaan, että synnyttävät itse lisää lapsia, Kirsti kertoo viestinsä varakkaiden maiden asukkaille.

Voi olla, ettei tässä olekaan kyse koherentin ajattelun puutteesta, vaan tiedostavan punavihreän halusta tuhota eli afrikkalaistaa sivistynyt Eurooppa, koska näin voidaan toteuttaa pyhitettyä tasa-arvoa alimman tason määräämänä. Ovatpa Kirstin motiivit sitten mitkä tahansa, kiistämätöntä on, että ekologisesti, kulttuurisesti ja geneettisesti mikään ei ole turmioillisempaa kuin siirtää holtittomasta väestönkasvusta siinneitä ylijäämälapsia länsimaihin. 

Jos länsimaissa olisi vastuulliset ekologiset hallitukset, kehitysmaiden lasten adoptointi kiellettäisiin ankarasti. Nythän asia on esimerkiksi Suomessa niin mielipuolinen, että ulkomaan adoptioon saa tuhansia euroja valtion eli muiden veronmaksajien tukea! Jos kerran pitää adoptoida, niin miksi lapsi pitää hankkia mahdollisimman eksoottisesta maasta, kuin kyse olisi jostain erikoisesta näyttelyesineestä? Miksi suomalainen adoptiolapsi ei tunnu kelpaavan varsinkaan herraskaiselle väelle? 

Kirstin muissakin kommenteissa paljastuu punavihreiden haluttomuus ajatella ekologisia kysymyksiä loppuun asti, mikäli syyllisiä ovat muut kuin valkoiset. Väestöräjähdys on käytännössä Afrikan, Intian ja eräiden Itä-Aasian maiden ongelma. Juuri Kirstin kaltaiset viherhumanistit ovat vuosikausien ajan syytäneet kehitysavun varjolla rahaa, nälkäapua ja lääketieteellistä tietotaitoa Afrikkaan, mikä on mahdollistanut siellä lähes eksponentiaalisen väestönkasvun noidankehän. Silti hänellä on otsaa päivitellä "ihmiskunnan" toimettomuutta väestökysmyksessä:

Kirsti ihmettelee ihmiskunnan saamattomuutta. Hän muistaa omasta kouluajastaan yli 20 vuoden takaa, kuinka oma opettaja kertoi väestöräjähdyksestä. Maapallon väkiluku oli silloin alle 6 miljardia – kaksi miljardia vähemmän kuin nyt.

On selvää, ettei Kirstin kivoilla humanistisilla "ratkaisuilla" päädytä kuin ojasta allikkoon. Kun konkreettisessa luonnonsuojelussa aletaan toteuttaa kirstien peräänkuuluttamaa kansainvälisyyttä ja yhteisvastuusta, he luultavasti poistuisvat huutojoukosta enimmäisinä, koska nämä ainoat jäljellä olevat keinot eivät miellyttäisi ihmiskuntauskovia humanisteja. Kakkua kun ei voi yhtä aikaa syödä ja säästää. Esimerkiksi käy Pentti Linkolan yksinkertainen ehdotus kansainvälisestä sopimuksesta, joka kieltäisi yhtäkään maata ottamasta vastaan ihmisiä, jotka ovat tuhonneet oman paikallisympäristönsä. Tämä olisi jo hyvä alku maailman biosfäärin pelastamisessa ja Kirstikin voisi rauhassa lakata huolehtimasta ehkäisystä, vaikka se hänen iässään taitaa olla jo turhaa. 

                                                      *******************************

Yle TV1, tiistai 23.1.2018 klo 20:00, Docstop: Mun sukupuoli 

Elämä transsukupuolisena Suomessa. Sakris Kupila kampanjoi translain uudistamiseksi. Alexandra Jääskeläinen aloittaa hormonihoitonsa. Diamond Lämsä toivoo yhteiskunnalta avarakatseisuutta. O: Pia Asikainen HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.


Yle TV1, tiistai 23.1.2018 klo 21:00, A-studio 

Isisiin liittyneitä vierastaistelijoita palaa edelleen Eurooppaan. Mikä palaajia kotimaassa odottaa? Markus Liimatainen juontaa. #yleastudio HD 

A-Studiossa suurin huoli näytti olevan tällä kertaa se, kuinka pystyisimme parhaiten palvelemaan Isis-sotureita....


Yle Fem Teema, tiistai 23.1.2018 klo 20:00, Valitut sanat: Greenwell & Tervo 

Kirjailija Garth Greenwellin palkittu esikoisteos kertoo amerikkalaisen homo-opettajan häpeästä ja halusta. Jari Tervon kanssa puidaan myös presidentti Donald Trumpin vaikutusta amerikkalaisten elämään. HD Äänitekstitys: suomi. Sallittu kaiken ikäisille.

SUOMI SAI VASEMMISTOLAISEN EU-MIELISEN HALLITUSPUOLUEEN

Suomalaisen sisäpoliitikan kesäteatterissa tulee joka päivä lisänäytöksiä, joita kansalaiset eivät voi seurata kuin typertyneinä. Perussuomalaisten puoluekokouksesta hallituskriisiin päätynyt puskafarssi sai tänään uuden väliosan, kun hallitukseen kurvanneet loikkarit julistivat perustaneensa uuden puolueen nimeltä Sininen tulevaisuus.

Syy sille, miksi kansallismielisyyden yhdessä yössä hylännyt loikkarijoukko ei mainitse puolueensa nimessä sanaa sinivalkoinen käy selväksi Yle uutisessa Perussuomalaisista irtautuneen Uuden vaihtoehdon nimeksi Sininen tulevaisuus. Euroopan Unionin lipun väriä symboloiva sininen sopiikin uudelle hallituspuolueelle hyvin, koska Suomen lipun värit olisivat olleet liian vahva viittaus Suomen kansaan ja velvollisuuteen puolustaa sitä. Sininen tulevaisuus on ennen kaikkea yhteensopiva Kokoomuksen kanssa, joka on vaivihkaa muuttunut kansallisesta kansainväliseksi punavihertäväksi "arvopuolueeksi". 

Kuin silmänlumeeksi loikkarit väittävät Ylen uutisessa puolustavansa kansallisvaltiota, mutta kovin vaikeaa se on, kun on alentunut EU:n liittovaltiokehitystä kannattavien Kepun ja Kokoomuksen leimasinautomaatiksi:

Tiedotteessaan ryhmä kuvailee muun muassa uudistavansa puolueena Suomea jokaisen ihmisarvoa kunnioittaen. – Uskomme, että valtioiden tulee olla itsenäisiä toimijoita kansainvälisessä maailmassa. Kunnioitamme ihmisoikeuksia, emmekä hyväksy minkäänlaista ihmisvastaisuutta, tiedotteessa kuvaillaan. Ryhmän mukaan nimi Sininen tulevaisuus kuvastaa "vakautta, rauhaa, uudistusmielisyyttä, tuloksellisuutta ja isänmaallisuutta". 

Jostain kumman syystä soinilaiset ovat hallitukseen pääsemisen jälkeen omaksuneet täydellisesti Petteri Orpon ulkokultaisen puheen "universaalista ihmisarvosta" ikään kuin Perussuomalaiset olisivat Jussi Halla-ahon valinnan jälkeen julistaneet olevansa jyrkästi tuota sosiaalista konstruktiota vastaan. Toisaalta on hyvässä muistissa, kuinka jeesusteluun taipuvainen Timo Soini on koko ajan toistanut, että Perussuomalaiset eivät ole "ihmisvastainen puolue", mutta ei ole koskaan täsmentänyt mitä ihmisvastaisuus tarkoittaa. Sitä ei täsmennä myöskään Soinin salaa hallinnoima uusi puolue, mikä on retorisesti järkevää, sillä maassamme polittiseen muotoon puettua ihmisvihaa ovat esittäneet vain Pentti Linkola ja Pekka-Eric Auvinen. Näin sekä loikkarit että koko uusi hallitus voivat käyttää manipuloivaa blankotermiä 'ihmisvastaisuus' aina silloin kun se ei halua vastata Perussuomalaisten esittämään kritiikkiin maahanmuutosta. 

Aivan kuten muutkin EU:n yksivaltaisuuden syvenemisen hyväksyvät länsieurooppalaiset hallituspuolueet, myös Sininen tulevaisuus pelaa kaksilla korteilla kun se väittää ajavansa kansalaisten asiaa, mutta samalla tunnustaa syleilevänsä epämääräisiä "universaaleja oikeuksia", jotka on räätälöity länteen väkisin pyrkivien muukalaisten tarpeita silmällä pitäen. Näin uusi puolue on sitoutunut peliin, jossa poliittinen eliitti noudattaa ilman kansan mandaattia hyväksyttyjä kansainvälisiä sopimuksia viimeistä piirtoa myöten ja aina niin, että valintatilanteessa alkuperäisasukas on häviäjäpuolella.

Jotta eliitin kannattamat universaalit oikeudet toteutuisvat, täytyy rajallisia resursseja ottaa Euroopan työläisiltä ja jakaa ne afrikkalaisille. Kätevimmin tämä 2000-luvun kommunismi onnistuu tuottamalla kehitysmaalaisia Eurooppaan, jossa he voivat elää alemman keskiluokan ja työväenluokan keskuudessa. Poliittis-taloudellinen eliitti voi olla omassa rauhassa, sillä sen esittämä moraalinen vaatimus välittää muukalaislasten tulevaisuudesta enemmän kuin omista koskee ainoastaan verorasituksen alaista tuulipukukansaa.

                                                          **************************


Viime viikonloppuna pidettiin Tampereella kulttuurimaxismin parhaiten sisäistäneen vasemmistopuolueen puoluekokous ja puheenjohtajavaali. Eniten huomiota Vihreiden khmerien kokoontumisessa sai tietenkin puheenjohtajavaali ja siihen liittyneet tekniset kömmähdykset, vaikka valveutuneille kansalaisille olisi ollut paljon tärkeämpää tietää mitä uusia aloitteita puoluekokouksessa tehtiin. Ne ovat jääneet täysin puheenjohtajakisan voittaneen Touko Aallosta kerrottujen uutisjuttujen alle. Punavihreyttä sympatisoivan toimittajaenemmistön hyssyttely asiassa on sikäli ymmärrettävää, koska yleispuolueeksi pyrkivälle Vihreälle liitolle ei ole edullista, että sen kovan linjan totalitaristinen punamädätys tehtäisiin kovin julkiseksi. Puolueen uusista linjanvedoista kertoo verkkolehti Nykysuomi: 

Puoluekokouksessa hyväksyttiin useita aloitteita. Vihreiden puoluekokous hyväksyi aloitteen, jonka mukaan vihreiden on vaadittava järjestäytynyttä rasismia rikoslaissa kiellettäväksi. Vihreiden puoluekokous hyväksyi myös aloitteen, jonka mukaan raiskausrikoksen tunnusmerkistöön seksuaalirikoslainsäädännössä tulee sisältyä uhrin suostumuksen puute. Myös sukupuolineutraalin henkilötunnuksen käyttöönotosta tehtyä aloitetta käsiteltiin vihreiden Tampereen puoluekokouksessa. Esityksen perusteluiden mukaan ”pyrkimyksessä saattaa yksilöt yhdenvertaiseen asemaan lain edessä sukupuolen suhteen on yksi esteistä nykyinen henkilötunnus, joka jaottelee ihmiset syntymästään joko mieheksi tai naiseksi”.

Tällaiset ehdotukset saattavat mennä politiikassa vaivihkaa läpi, kun niiden takana seisoo valtavirtaisena esiintyvä cis-heteromies Touko Aalto eikä fanatisminsa avoimesti paljastava Emma Kari. Siksi Suomen kannalta olisi ollut parempi, että unelmoivan Hallusinaatio-vasemmiston johtoon olisi valittu marginaalista femikommunismia edustava helsinkiläinen. Aallon valinnan myötä vaarana on se, että kulttuurimädätys valtavirtaistuu politiikassa.

Valtamedialle Vihreiden uusi puheenjohtaja on selvästi sen oma lempipoju, jota kohdellaan samanlaisin silkkihansikkain kuin Ranskan tuoretta presidenttiä Emmanuel Macronia. Esimerkiksi Ylen uutisessa Henkilökuvassa Touko Aalto: Koulukiusatusta pojasta vihreiden puheenjohtajaksi näkyy hyvin se, kuinka valtamedia haluaa rakentaa hänestä kuvaa vaikeuksien kautta voittoon nousseena Oikeudenmukaisuuden soturina. Haastattelussa Aalto sanoo joutuneensa yläasteella koulukiusatuksi, mikä on tietenkin kenen tahansa kannalta väärin ja valitettavaa. Ikävä kyllä Aallon motiivi siirtyä lukioaikana vasemmistolaisfeministiseen politiikkaan näyttää olevan sublimoitu kosto entisille maskuliinisillle koulukiusaajille. Tämä tulee esiin hänen valintansa jälkeen Tampereella pitämässään ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa, jossa hän kiittelee Ville Niinistöä, joka hylkäsi luonnosuojelun ja toi "vihreisiin" tilalle homoseksualismi-feminismin eräänlaisena marxismi-leninismin mutaationa: 

Ville on ihan oikeassa. Vihreät on feministinen puolue ja olen siitä ylpeä. Minun on ymmärrettävä oma erityisasemani tässä yhteiskunnassa. Olen valkoinen korkeasti koulutettu mies. Pitää pystyä ymmärtämään rakenteet, jotta naisia syrjiviä rakenteita voidaan purkaa.

Touko Aalto voi helposti julistautua profeministiksi, koska se ei kustanna korkean statuksen saavuttaneelle lauman johtajlle mitään. Hyveliputustakin tärkeämpää Aallolle näyttää olevan kosto kaikille maskuliinisille miehille, jota hän voi puheenjohtajan roolissa harjoittaa puolueen feministisen ohjelman avulla. Ei tarvitse olla suuri ennustaja kun sanoo, että jo lähitulevaisuudessa tulemme kuulemaan Vihreiden puheenjohtajalta profeministisiä aloitteita, joiden tarkoitus on vain ärsyttää tavallista suomalaista heteroseksuualista miestä.

Tuo lyhyt lainaus paljastaa myös muita motiiveja ja taustoja, jotka kuvaavat yleisemmin vihreiden besserwisser-mentaliteettia. Esimerkiksi Hiljaista Pohdintaa -blogin ylläpitäjä analysoi toisaalla Aallon lausuntoa: 

- Tuossa on tärkeää kohta, "Olen ... korkeasti koulututettu mies. Pitää pystyä ymmärtämään rakenteet ..." Kyse on suurimmalta osin itsekehusta ja statuskilpailusta, "Minä olen niin älykäs ja sivistynyt, että kuulun siihen pieneen valikoitujen joukkoon, joka ymmärtää tavallisille ihmisille näkymättömät ja liian monimutkaiset syrjivät rakenteet." Todellisuudessa tietysti kyse ei suurimmalta osin ole siitä, etteivätkö muut ihmiset näkisi tai ymmärtäisi sitä todistusaineistoa, jota vihreät esittävät teoriansa tueksi, vaan siitä, että heidän todistusaineistonsa on virheellistä ja suorastaan ärsyttävän väärässä sen takia, että kun räikeät virheet tiedoissa ja teorian loogiset virheet osoitetaan vihreille, he eivät korjaa niitä millään tavalla. Ei-vihreät joutuvat siksi päätymään siihen lopputulokseen, että monet vihreiden opeista ovat tavallaan vääristyneen ateistisen uskon virheellisiä opinkappaleita, joihin uskomalla vihreät osoittavat toisilleen ja yhteiselle ideologialleen uskollisuutta ja lojaalisuutta.

Vihreiden tuore puheenjohtaja on elävä paradoksi, sillä olemalla ohjelmallisesti miessukupuolen aisankannattaja hän saa sillä valtavasti maskuliinista valtaa. Helpoin tapa esiintyä pyyteettömänä kansantribuunina onkin asettautua sorrettujen tai kuten nykyään, kuviteltujen sorrettujen, puolelle. Aalto on osannut tämän toki aiemmin, kun hän harrasti nuoruudessaan äärivasemmistolaista agitaatiota:

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Koska päähallituspuolueet ja loikkarit ovat toimillaan vähentäneet kansalaisten luottamusta, vasemmisto-opposiotiolla kuten Vihreillä on ollut viimeisen viikon aikana mahdollisuus kirkastaa kilpeään. Touko Aalto on puheenjohtajana jo ehtinyt kommentoida asiaa edellä mainitussa Ylen henkilökuvahaastattelussa. Sen perusteella vasemmisto-oppositiostakaan ei ole politiikan puhdistajaksi, koska se näkee tilanteessa vain mahdollisuuden ajaa opportunistisesti omaa agendaansa. Näin tehdessään Vihreät hyväksyvät loikkarien takinkäännön, mikäli se palvelee puolueen ideologiaa: 

Tosin hallituskriisistä voi seurata jotakin hyvääkin vihreille. Aalto toivoo, että hallitus voi nyt löysätä maahanmuuttopolitiikkaansa. – Hallituksen nykyinen maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittinen linja on Jussi Halla-ahon kynästä ja entisen sisäministeri Petteri Orpon (kok.) valmistelema. Jos nyt pääministeri Juha Sipilä ja valtiovarainministeri Petteri Orpo antoivat ikään kuin ihmisoikeuslupauksen, niin toivon heidän pitävän kiinni lupauksestaan. Muuten puheet ovat vain puheita.

Aalto moittii hallituksen vallassa pysymistä keinolla millä hyvänsä arvottomaksi näytelmäksi, koska se syö kansalaisten luottamusta politiikkaan. Silti hän olisi mielissään siitä, että hallitus hylkäisi kansalaisten valitsemien perussuomalaisten tekemän hallitusohjelman. Näin Aalto antaa hyväksyntänsä sille, että äänestäjänsä pettäneet loikkarit voivat luopua aiemmin sopimastaan ohjelmasta. Vihreillä ei voi tämän vuoksi olla mitään oikeutta päivitellä kansalaisten luottamuksen vähenemistä politiikkaan.
                                              

                                                      *********************************


Kotimaan uutistapahtumien lisäksi myös ulkomailla on tapahtunut. Tosin Länsirintamalta ei mitään uutta, sillä Lontoossa ja Pariisissa tapahtui tuttuun tapaan pari terroriteon yritelmää. Lontoon tapauksessa uutta oli vain se, että pakettiautolla ihmisjoukkoon ajanut oli valkoinen mies ja haavoittuneet uhrit muslimeja. Asiasta kertoo Ylen uutinen BBC: Lontoon hyökkäyksestä epäilty mies on neljän lapsen isä Cardiffista. Englannin aikaisempiin tapahtumiin verraten tähän on syytä todeta Persujen vaalilauseella: saat mitä tilaat.

Ranskan puolella Pariisissa mentiin sen sijaan vanhan kaavan mukaan, josta kertoo Ylen verkkosivujen juttu Pariisin hyökkääjä oli 31-vuotias mies, hän oli terroritarkkailulistalla. Onnellista tapahtumassa oli se, että vain hyökkääjä kuoli.


                                                       *********************************



Yle TV1, maanantai 19.6.2017 klo 18:30, Suomi on ruotsalainen

6/10. Laki ja demokratia. Suomalaisen demokratian juuret ovat syvällä Ruotsin ajassa: suomalaisilla oli oikeus osallistua Ruotsin kuninkaanvaaleihin jo Moran kivillä. Mukana mm. historioitsija Teemu Keskisarja. (U) HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.


Yle TV1, maanantai 19.6.2017 klo 19:00, Hulahula Suomi 

6/6 Hulahula Suomen kunnianhimoinen road trip huipentuu pääkaupunkiin, jossa tavoitteena on valmistella kansa juhannuksen tansseihin hulppean musikaaliesityksen siivittämänä. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.


Yle TV1 Maanantai 19.6.2017 klo 21:00, A-studio 

Uusi oppositio kohtaa vanhan hallituksen. Tentissä myös vihreiden uusi puheenjohtaja. Juontajana Jan Andersson. #yleastudio. HD

NENÄPÄIVÄ, TUO HYVIEN IHMISTEN JUHLA

Yle TV2, perjantai 11.11.2016 klo 21:30, Nenäpäivä-show 2016

Suomen suurin ja hauskin hyväntekeväisyysshow 10:ttä kertaa. Ennätyspottia kasvattamassa Katri Helena, Robin, Eppu Normaali, Kasmir, Erin, Redrama, Waltteri Torikka ja monet muut. www.nenäpäivä.fi HD

Länsimaalaisten halu auttaa köyhissä oloissa asuvia vähempilahjaisia kehitysmaalaisia (mikä pitkälti selittää heidän köyhyytensä) on varmasti vilpitöntä, vaikka osasyynä onkin vuosikymmeniä lastentarhoissa, mediassa, yliopistoissa ja kirkoissa käyty hellittämätön syyllistämiskampanja. Toisin kuin muut rodut, modernit valkoiset on indoktrinoitu sellaisiksi, että he eivät kykene enää tekemään laajassa mielessä eroa sisä- ja ulkoryhmän välillä kuten muut, jotka harjoittavat häikäilemätöntä etnistä nepotismia ilman että heitä siitä moitittaisiin.

Nyt on taas se aika vuodesta jolloin julkisuudessa näkyvät Hyvät ihmiset saavat esittää estoitta hyvien ihmisten teatteria kehitysmaalaisten kustannuksella. Alkujaan Englannista lähtenyttä Nenäpäivä-keräystä on järjestetty Suomessa vuodesta 2007 lähtien ja tänäkin vuonna tapahtuman pääshow lähetetään Yle TV2:sta suorana lähetyksenä. Yle Watch kirjoitti tapahtumasta vuosi sitten mm. näin:

Viihdemaailman moraaliposeeraajat toimivat tyypillisesti ryhmäpaineen alaisina kuin sopulit, sillä se joka epäilee "hyvätekeväisyyden" mielekkyyttä loogisilla ja seurauseettisellä perusteilla, kammettaisiin välittömästi pois Hyvien ihmisten (oma ilmoitus) ruodusta. Samalla se merkitsisi töiden loppumista ainakin Ylessä. 

Tapahtuman näkyvyydestä huolimatta siitä saadut roposet ovat melko mitättömiä, mutta sen verran merkittäviä, että niillä voidaan lisätä väestönkasvua Intiassa, Somalimaassa ja Nepalissa. Väestöräjähdyksen seurauksena varsinkin Afrikasta tullaan myös tänne Suomeen ja sitten sitä auttamista vasta piisaakin. Näin Hyvät ihmiset ovat auttamisillaan keksineet ihmiskeskeisen ikiliikkujan, joka irtipäästettynä ahmii sisuksiina kaikki Äiti maan resurssit. Tässä kohtaa meidän oikeasti hyvien ihmisten on pysyttävä syväekologi Pentti Linkolan linjoilla ja oltava antamatta senttiäkään mielettömälle ihmislajisolidaarisuudelle, jonka seurauksena kaikelta muulta elämältä riistetään oikeus olemassaoloon.

Oman lisänsä Nenäpäivä-hypeen tuo Yle Turku, joka jakaa Vuoden uutisnenä -palkinnon "avoimesta ja palvelunhaluisesta tiedottamisesta". Ylen verkkosivujen jutussa SPR:n Pauli Heikkinen on Vuoden uutisnenä – "Oikea tiedottaminen rauhoittaa heitä, jotka haluavat kuunnella" kerrottaan, miksi SPR:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja pitää palkita "vastuullisesta" eli poliittisesti korrektista tiedottamisesta:

Raadin mukaan Pauli Heikkinen on hoitanut ansiokkaasti turvapaikanhakijatilanteen tiedottamisen kuluvan vuoden aikana. Hän on ymmärtänyt tiedottamisen tärkeyden ja ollut aina tarvittaessa median käytettävissä.

Heikkisen mukaan "oikea tiedottaminen rauhoittaa heitä, jotka haluavat kuunnella". On totta, että Suomesta löytyy valitettavan paljon hyödyllisiä idiootteja, jotka haluavat uskoa SPR:n valikoivaan tiedottamiseen. Suomalaisten syyllistämisen sijaan SPR:n pitäisi nähdä oma rikka silmässään, sillä järjestön korruptio ja rahanahneus turvapaikkabisneksessä tunnetaan kaikkialla paitsi SPR:n omassa tiedottamisessa. Heikkisen kaltaiset fariseukset eivät tietenkään näe toiminnassaan mitään moitittavaa ja heillä on jopa röyhkeyttä tehdä itsestään marttyyreihin verrattavia työn sankareita:

– Syksy oli hyvin intensiivinen, sillä pyöritimme samalla normaalia toimintaamme. Arkkipiispa on sanonut ihmetelleensä viranomaisten jaksamista. Hän on pähkäillyt asiaa niin, että asiaa ei oteta ongelmana, vaan tehtävänä. Itsekään en ole ollut kyllästynyt tai toivoton, ja luulen, että viranomaiset ovat nähneet tilanteen samalla tavalla.

Viittaus kulttuurimarxilaiseen arkkipiispaan ei tule yllätyksenä, sillä SPR:n ohella juuri kirkko on ollut osaltaan kannattamassa vihamielistä muslimi-invaasiota Suomeen. Kirkko suorastaan elää kärsimyksestä ja se on ollut aina sen olemassaolon ehto. Kehitysavulla kuten kirkon ulkomaalaisavulla on ylläpidetty väestöräjähdystä, joka on perimmältään köyhyyden ja kaikkien sotien syy. Tosin tällä hetkellä kristinuskon vaikutukset näkyvät konkreettisimmin maallistuneessa humanitäärisessa liberalismissa. Ilmiötä on kuvannut selvänäköisesti saksalaisfilosofi Friedrich Nietzsche, joka kirjoittaa teoksessaan Antikristus (suom. Aarni Kouta, 1908):

Uskallettakoon minulle muistuttaa vielä sen 'humaanisista' siunauksista! Poistaa yhtäkään hädänalaisuutta, se soti sen syvimpiä harrastuksia vastaan, se eli hädänalaisuuksista, se loi hädänalaisuuksia ikuistaakseen itsensä...synnin madon esimerkiksi: Tällä hädänalaisuudella on vasta kirkko rikastuttanut ihmiskuntaa! - 'Sielujen yhtäläisyys Jumalan edessä', tämä valheellisuus, tämä kaikkien halpamielisten kaunan tekosyy, tämä käsitteen räjähdysaine, joka viimein on käynyt vallankumoukseksi, moderniksi ideaksi ja koko yhteiskuntajärjestyksen alenemisperiaatteeksi, on kristillistä dynamiittia...krisinopin 'humaaniset' seuraukset!

                                                            ********************* 

Yle TV2, torstai 10.11. klo 20:00, Alias Lönnrot 

1/6. Tuppisuut ja mökkitunti. Ali Jahangiri ja Pirjo Heikkilä syöksyvät suin päin kiusallisuuden kovimpaan ytimeen. Ali ja Eero Ettala testaavat, kuinka suomalaisen konttorirotan saa houkuteltua paljuun. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi.

Linkki Yle Areenaan.

Iranilaistaustainen stand-up koomikko Ali Jahangirin latteat puujalkavitsit eivät naurata juuri muita kuin pientä punavihreiden hipsterien näsäviisastelevaa joukkoa, joten Yle onkin antanut hänelle ohjelman, jossa hän voi jalostaa ainoaa oikeaa kykyään koko Suomen kansan edessä: vittuilua suomalaisille.

Ylen verkkosivujen jutussa Alias Lönnrot: Ali Jahangirin uusi suomalaisuutta käsittelevä sarja mainostetaan ohjelmaa tutulla punamädätyksellä eli "lyömällä säpäleiksi" suomalaisuutta koskevia "myyttejä".  Jo ennen ohjelman esittämistä iranilaislaispelle mainosti sitä televisiossa puhumalla siitä, millaisia me suomalaiset olemme, ikään kuin hän olisi itse suomalainen. Silkkaa vittuilua tämäkin, joten mielipahan välttämiseksi Yle Watch suosittelee ohjelman boikotointia ja palautteen antamista.


Yle TV1 Perjantai 11.11. klo 20:00, Pressiklubi 

Pilaavatko sedät maailman? Entä miksi valkoiset naiset äänestivät Trumpia? Vieraina Johanna Korhonen, Risto E.J Penttilä ja Mikael Jungner. Isäntänä Ruben Stiller. #pressiklubi

Stiller näyttelee taas tyhmää ja kysyy aivan vääriä kysymyksiä. Miksi hän ei esittänyt samaa kysymystä silloin, kun Hillary Clinton taisteli mulatti Barack Obamaa vastaan? Ilmeisesti Obaman hypetyksestä alkanut valkoisten naisten viidakkokuume ei ollut Stillerille ja globaalille mediaeliitille ongelma.

Miksi viime vuosikymmeninä Yhdysvaltojen vaaleissa ongelmana on haluttu nähdä vain se, keitä valkoiset miehet ja naiset kannattavat, vaikka juuri he äänestävät useimmiten muiden ryhmien edustajia kuin omaa viiteryhmäänsä? Jos rasismina pidetään sitä, että äänestää oman rotuistaan ehdokasta, niin silloin Amerikan mustat ovat kaikkein rasistisimpia, sillä he äänestävät aina omaansa tai demokraattia, joka on valkoisten etua vastaan. Mediassa tätä ei kuitenkaan nähdä ongelmallisena oman etnisyyden ajamisena.

Stiller ja kumppanit eivät halua tunnustaa, että Trumpin voiton myötä myös valkoiset naiset ovat vähemmistöjen (eli globaalin enemmistöjen) tapaan alkaneet harjoittaa identiteettipolitiikkaa. Tämä tuottanee teennäistä ihmetystä ja ahdistusta myös Pressiklubin vieraissa, mikä on vain hyvä merkki, sillä Korhonen ja Junger kuuluvat kansastaan vieraantuneeseen eliittiin.