NENÄPÄIVÄN SODASSA MUUTA BIOSFÄÄRIÄ VASTAAN HAIVAITTAVISSA TAISTELUVÄSYMYSTÄ?

TV1, 8.11.2019 klo 19.00, Nenäpäivä 

Nenäpäivä auttaa maailman lapsia ja viihdyttää katsojia koko illan kahdella kanavalla. Illan aikana tutustutaan Nenäpäivän avustuskohteisiin ja nähdään upeita esityksiä muun muassa Anna Puulta, Tuure Kilpeläiseltä sekä Robin Packalenilta. Mukana menossa on myös Tuure Boelius, Seksikäs-Suklaa, Armi Toivanen ja Mikko Alatalo. Juontajina Susanna Laine, Jenni Kokander ja Janne Kataja. 1 h 29 min

TV2, 8.11.2019 klo 20.28 Nenäpäivä 

Nenäpäivä auttaa maailman lapsia ja viihdyttää katsojia koko illan kahdella kanavalla. Illan aikana tutustutaan Nenäpäivän avustuskohteisiin ja nähdään upeita esityksiä muun muassa Anna Puulta, Tuure Kilpeläiseltä sekä Robin Packalenilta. Mukana menossa on myös Tuure Boelius, Seksikäs-Suklaa, Armi Toivanen ja Mikko Alatalo. Juontajina Susanna Laine, Jenni Kokander ja Janne Kataja. 2 h 32 min

Englannista kopioitua Nenäpäivä-keräystä on järjestetty Suomessa vuodesta 2007 lähtien. Tavallisten kansalaisten kukkaroista kerätyillä rahoilla sanotaan tuettavan kehitysmaiden lapsia. Tässä yhteydessä kehitysmailla tarkoitetaan lähes pelkästään Saharan eteläpuolista mustaa Afrikkaa, jonka pohjattomaan kaivoon länsimaat ovat viime vuosikymmeninä upottaneet satoja miljardeja euroja ilman mainittavia tuloksia. Meille media ja koululaitos selittää heidän köyhyytensä johtuvan meistä, vaikka todellisena syynä on afrikkalaisten oma kyvyttömyys tuottaa kestävää varallisuutta. Tämä epäkorrekti totuus käy ilmi populaation yleistä kognitiivista kykyä mittaavista tilastoista ja niiden yhteydestä bruttokansantuotteeseen.

Vanha suomalaisen viisaus "kannettu vesi ei kaivossa pysy" sopii hyvin myös Afrikan auttamiseen. Jo melko pitkään on löytynyt vahvaa empiiristä näyttöä siitä, että kehitysavusta on enimmäkseen vain haittaa kohdemailleen, koska se lisää niiden riippuvuutta länsimaista samalla kun se passivoi vastaanottajamaan kansalaisia. Ehkä pragmaattiset kiinalaiset onnistuvat Afrikan auttamisessa toisin kuin eurooppalaiset, jotka nääntyvät valkoisen miehen taakkansa alle?

Nämä tosiasiat eivät kuitenkaan tunnu huolettavan Ylen moraaliposeerajia, jotka järjestävät vuodesta toiseen Nenäpäivä-keräyksiään ja -gaalojaan. Keräyksen promoottorien ja rahaa lahjoittavien sohvaperuna-hölmöläisen "hyvät aikeet" on takuuvarma kivetty tie helvettiin, varsinkin kun kerätyillä roposilla vain tehostetaan ekologisesti ja kulttuurisesti kestämätöntä Afrikan väestöräjähdystä.

Mustan tulevaisuuden keskellä pieni valonpilkahdus saattaa löytyä yleisestä kyllästymisestä tällaisiin feel good -keräyksiin. Tietenkin jokaiselle loppuun asti ajattelevalle kansalaiselle kehitysmaakeräykset näyttävät falskilta anekaupalta, mutta kun jopa Ylessä on aistittavissa tiettyä avustusväsymystä, voi saturaatiopiste olla jo käsillä. Tämä näkyy ainakin siinä, ettei tämän vuotista keräystä ole etukäteen hehkutettu läheskään niin paljon kuin takavuosina. Ehkä keräyksen järjestäjät alkavat tunnustaa itselleen, että kyse on loppumattomasta suosta, jonka kuivattaminen on pelkkää Sisyfoksen työtä. Sitä tehdään enää vain paatuneen tavan vuoksi, väkinäistä iloa irvistellen, halpoja moraalipisteitä keräillen.

Unohtamatta finanssimaailman ruhtinoita, jotka
luovat kurjuutta myös Afrikkaan, mutta
paistattelevat silti julkisuudessa suurina
hyväntekijöinä. 

MULTIKULTIFARSSI PARIISISSA: ARABIRASISTIT TERRORISOIVAT KIINALAISIA, JOTKA SYYTTÄVÄT SIITÄ POLIISIA

Tällä kertaa Ranskassa mellakoivat kiinalaiset...

Baabelin tornia muistuttava monikulttuuriteatteri saa vuosi vuodelta mitä farssimaisempia piirteitä kun Eurooppaan tunkeutuneet etniset nurkanvaltaajat joutuvat samalla rajatulla alueella harjoittamaan väkisin keskinäistä akkulturaatiota (sopeutumista). Koska identiteetistään tiukasti kiinni pitävät kiinalaiset ja arabimuslimit eivät assimiloidu (sulaudu) sen enempää valtakulttuuriin kuin toisiinsakaan, johtaa väestöpaine ja etninen kilpailu väistämättä etniseen konfliktiin, joka tunnetaan valtalehdistössä paremmin kiertoilmauksena arjen monikulttuuri. 

Ylen verkkosivut tietää kertoa uutisessa Poliisi ampui kiinalaisen miehen Pariisissa – tapaus johtanut jo mellakointiin ja Kiinan viralliseen valitukseen, että arjen monikulttuuri kukoisti eilen Pariisissa. Tällä kertaa mellakoijat edustivat tavallisesti rauhallista kiinalaissiirtokuntaa, koska kiinalaismies oli kuollut poliisin hälytystehtävässä:

Kaikki alkoi sunnuntai-iltana, kun poliisipartio hälytettiin kiinalaismiehen kotiin Pariisin 19. kaupunginosassa, kaupungin koilliskulmassa. Poliisin mukaan mies tuli avaamaan ovea teräase kädessä ja iski aseella yhtä poliisia, jolla oli luotiliivit. Toinen poliisi ampui kiinalaismiehen. Vainajan omaiset kiistävät tulkinnan.

Yleensä kollektiivinen raivo jonkun provosoivan tekosyyn nojalla on tuttua neekeripopulaatioille kuin myös arabeille ja pakistaaneille, mutta läntinen uhrikulttuuri ja kantaväestön nössöys on rohkaissut myös itsehillinnästään tunnetut itäaasialaiset neekeröimään kaduille, mikäli heidän kollektiivista "kunniaansa" on loukattu. Ranskan kannalta vakavaa tapauksessa on se, että väestöltään maailman suurin valtio "on huolissaan" sillanpääaseman saaneen siirtolaisväestönsä kohtelusta.

Valkoisten periksiantava hyväntahtoisuus tunnetaan maailmalla jo niin laajalti, että vieraspopulaatiot voivat jopa Euroopan sydänmailla panna etnisen mellakan pystyyn ilman pelkoa valtaväestön reaktiosta. Poliisit ja ulkomaalaiset surmaavat mielivaltaisesti myös valkoisia, mutta se ei tunnu herrättävän "valkoista yhteisöä", koska sen itsekkäät yksilöpyksilöt eivät halua tehdä mitään, mikä riskeeraisi heidän tulevan talven Thaimaan matkansa ja taulu-tv:n lyhennyksen. 

Hyvää Ylen uutisessa oli se, että jutussa nostettiin pinnalle vaihteeksi maahantunkeutujakolonnien keskinäinen kaupunkisodankäynti. Yleensä rasistisesta yhteenotosta kerrotaan valtamediassa vain silloin, jos se tukee lukkoon lyötyä narraatiota, jossa aggression lähteenä ovat valkoiset ja uhreina värilliset, vaikka jo tilastojenkin valossa tiedetään, että valkoiset ovat sekä absoluuttisin että suhteellisin luvuin eniten muiden etnisten ryhmien väkivallan kohteena.

Monikulttuurin ydinongelma länsimaissa eivät ole "kongoloidit" ja "ählämit", vaan diversiteetti itsessään, joka tuottaa kuin automaatti etnistä kilpailua rajaillisista resursseista ja siten väistämättä myös konflikteja. Lopulta edessä ovat sisällisodat kuten Jugoslaviassa ja Ruandassa 1990-luvulla. Ylen uutinen on korutonta kertomaa siitä, mihin hunajaisin sanoin ylistetty "diversiteetti" johtaa yhä ahtaammaksi käyneen planeettamme Euroopan kolkalla:

Ranskassa asuu Euroopan suurin kiinalaisvähemmistö, jopa kaksi miljoonaa kiinalaistaustaista. Pariisissa asuu 200 000 – 300 000 kiinalaista. Yhteisö on toistuvasti ilmaissut tyytymättömyytensä ranskalaisviranomaisiin, jotka eivät yhteisön mukaan suojele kiinalaisia rasismilta. – Kiinalaiset kärsivät rasistisista asenteista, varsinkin toisten etnisten ryhmien, kuten arabien taholta, sanoo tutkija Pierre Picquart Paris VIII -yliopistosta uutistoimisto AP:n haastattelussa. Picquartin mukaan kiinalaiset – joiden piirissä yksityisyrittäjyys on yleistä – joutuvat usein rikoksen uhriksi, koska heillä on mukanaan käteistä rahaa. Osalla ei välttämättä ole laillisia oleskelulupia, joten heitä myös kiristetään.

Syitä on sekä sysissä ja sepissä, sillä Ranskan kantaväestö on tuskin itse kutsunut vierasta kiinalaisopulaatiota nauttimaan maan valmiista infrastruktuurista, jonka avulla muukalaiset ovat kyenneet luomaan hintoja polkevat markkinat halvoilla työvoimakustannuksillaan. Kognitiivisesti kiinalaisia lahjattomampi mutta selvästi aggressiivisempi arabiväestö on kokenut uudet tulokkaat luonnollisesti kilpailijoiksi. Arabimuslimien kyvyttömyys luoda varakkuutta kiinalaisten tapaan on synnyttänyt kateutta ja loukattua "ylpeyttä", jota kompensoidakseen he nöyryyttävät uusia naapureitaan ryöstöillä, mukiloinneilla ja murhilla. Sen sijaan seksuaalirikokset arabimuslimit kohdistavat enimmäkseen kantaväestön valkoisiin naisiin, koska pitävät heitä viehättävämpinä kuin kiinalaisia.

Koska Ranskan kiinalaiset eivät ymmärrettävästi uskalla vielä julistaa etnistä sotaa useisiin miljooniin kohoavaa arabiväestöä vastaan, he kaatavat laskiämpärinsä Ranskan valtion, tässä tapauksessa poliisin niskaan. Se on taitavasti valittu kohde, sillä "rasistinen poliiisi" on eräs monikultturismia kannattavan lehdistön suosikkiteemoista, johon keskittymällä voidaan lakaista kätevästi maton alle muukalaissiirtokuntien omat viat ja vainoharhaiset aggressiot. 

Lankakerän ydin ei ole sen enempää poliisi kuin muukalaisväestötkään, vaan hallituksesta riippumatta petoksellinen valtionjohto, joka on vuosikymmenien ajan hivuttanut Ranskaan ulkomaalaisia, joista uhkaa tätä menoa tulla lähitulevaisuudessa maan enemmistö. Totisesti, Ranska tarvitsisi uuden vallankumouksen välittömästi!

                                               ********************************

Yle TV1, tiistai 28.3.3017 klo 20:00, Puoluepäivä Vihreät 

Puheenjohtaja Ville Niinistön puhe. Ohjelman juontaa Marja Sannikka. HD

Yle TV1, tiistai 28.3.2017 klo 21:00, Puoluepäivä Vihreät 

Puheenjohtaja Ville Niinistö kuntavaalitentissä, toimittajana Jan Andersson. HD

Saamattomaan poliittikkaan kyllästyneen kansan äänestysprosentti on laskenut viime vuosikymmeninä huimasti. Erityisen selvästi tämä on näkynyt kunnallisvaaleissa, joissa valtakunnallinen äänestysprosentti on tätä nykyä alle 60% ja uhkaa painua jopa alle maagisen 50%:in, jolloin meidän hupaisia "demokratiamme" kokee jo todellisen legitimiteettikriisin. 

Median vastaus alenevaan äänestysinnokkuuteen on lisätä verkkopalveluja ja television vaaliohjelmia. Tätä on yritetty jo pitkään, mutta tulos on aina ollut päinvastainen. Todennäköisesti myös näissä kunnallisvaaleissa äänestysprosentti laskee entisestään, vaikka se saattaakin lisätä lukeneiston lemmikkipuolue Vihreiden kannatusta. Yle Watchin suosittelema strategia on äänestämättömyys niin pitkälle, että se synnyttää Isosiskovaltion suojeluksessa olevan "demokratian" uskottavuuskriiisin.

Miksi pitäisi äänestää, jos tarjolla on maailmanpahentajia, joita tyrkytetään Hyvien ihmisten™ (oma ilmoitus) puolue Vihreiden listalta? Siis aikuisen oikeesti, lukekaan nyt näidenkin ehdokkaiden näkemyksiä Ylen jutusta Mistä on vihreiden ehdokkaat tehty? Viisi heistä kertoo – "Olen 60-luvun radikaaleja". Selvähän se, vihreät ovat vesimeloneja: päältä vihreitä, sisältä punaisia. Jos kannatat luonnonsuojelua niin unohda koko juttu:

"Arvostan luontoa, tasa-arvoa ja sivistystä. En ole koskaan ymmärtänyt sitä, miksi yhdellä lajilla pitäisi olla oikeus tuhota maapallo tai piirrellä viivoja maahan ja alkaa tykittää toisella puolella olevia ihmisiä."

"Lähdin opiskelemaan valtio-oppia Tampereen yliopistoon. Siellä alkoivat pian opiskelijamielenosoitukset ja olin kaikessa täysin rinnoin mukana Vietnamin sodan vastaisista mielenosoituksista ja marxilaisista opintokerhoista lähtien. Olen näitä 60-luvun radikaaleja enkä kadu." 

"Päätös oli helppo, vaikka toki ensimmäistä kertaa ehdolla oleminen jännittää. Vihreissä olen, koska pidän tasa-arvoa, monikulttuurisuutta ja luonnon ja kaupungin puhtautta tärkeänä."

Tarkempaa analyysiä vihreiden arvomaailmasta ja sosiaalisesta taustasta löytyy tästä Ylen artikkelista.