Näytetään tekstit, joissa on tunniste Seija Petrow. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Seija Petrow. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 26. tammikuuta 2020

FEMINISTIEN VOIMALLA YLESSÄ PYÖRII YHÄ RIKKINÄINEN LEVY NAISEN EUROSTA


Ylen päivystävät feministitoimittajat ne jaksavat vuodesta toiseen ylläpitää myyttiä "naisen euro on 84 senttiä". Viimeisin yritys lämmittää tätä valhetta on mediajätin verkkosivuilta löytyvä artikkeli Vuosi 2020, ja naiset saavat yhä pienempää palkkaa kuin miehet – miksi? Se johtuu ikivanhasta sopimuksesta, joka jätti pitkät jäljet. Toimittaja Hanna Eskosen mielipidekirjoituksessa luodaan mielikuva, että presidentti J.K. Paasikiven eripalkkaisuusvaatimus sodasta palanneiden miesten hyväksi vaikuttaisi edelleen työmarkkinaneuvotteluissa. Kirjoittajan on kuitenkin itse pakko myöntää juttunsa puolivälissä, että
Palkkasääntely purettiin 1960-luvulla, kun Suomi ratifioi eli hyväksyi kansainvälisen samapalkkaisuussopimuksen. Se on ihmisoikeussopimus, jonka mukaan naisille ja miehille pitää maksaa samanarvoisesta työstä samaa palkkaa. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimus hyväksyttiin vuonna 1963. Palkkasyjinnästä tuli laitonta vasta paljon myöhemmin, 1970 luvulla, kun työsopimuslakia muutettiin.
Mikä tässä sitten on ongelma? Naiset ovat saaneet samasta työstä samaa palkkaa jo vuosikymmenet, mutta silti valtamedian toimittajat puhuvat siihen sävyyn, ettei näin olisi. Toimittaja Eskonenkin myöntää samapalkkaisuuden samasta työstä, mutta näkee ongelman siinä, että naiset ansaitsevat eri töistä 84 senttiä miesten saamaan euroon verrattuna. 

Jutussa yhtenä poliittisesti tarkoituksenmukaisen asiantuntijana käytetty naispalkkoja tutkinut Paula Koskinen Sandberg väittää kaikista tutkimuksista huolimatta, että kunta-alalla miehet saavat samasta työstä parempaa palkkaa kuin naiset. Mitään muuta todistetta hänellä ei ole kuin pelkkä oma vakaumus. 
– Miehillä on kunta-alalla paremmat palkat. Pidän hyvin todennäköisenä, että jos lähdettäisiin kunnolla setvimään, maksetaanko samanarvoisesta työstä samaa palkkaa, niin ei makseta.
Jos kaiken jo nyt tehdyn pikkutarkan tutkimuksen jälkeen palkkaeroja olisi löytynyt, ne olisi ajat sitten julistettu tulikirjaimin suurelle yleisölle. Sen sijaan palkkatutkimukset ovat paljastaneet, että johtotehtävissä naiset saavatkin samasta työstä parempaa palkkaa kuin miehet. Tämä todettiin myös Ylen uutisissa marraskuussa 2013, jolloin työmarkkinalaitoksen neuvottelujohtaja Seija Petrow sanoi, että johtotehtävissä olevien naisten euro on 1,11 euroa. Ymmärrettävästi uhrifeminismiin kiintynyt Paula Koskinen Sandberg ei halua mainita tällaisesta kumoavasta informaatiosta mitään.

Kukaan ei estä naisia hakeutumasta hyväpalkkaisille mutta raskaille ja vaarallisille miesten aloille, mutta monet heistä näyttävät arvostavan enemmän siistiä sisätyötä pienemmällä palkalla kuin fyysisesti raskasta ulkotyötä paremmalla palkalla. Koska naisten suurta enemmistöä ei kiinnosta ankarasti kilpaillut työt yksityisellä sektorilla, valtion ja kuntien on täytynyt luoda sosialistiseen tyyliin ylimääräisiä työtehtäviä julkiselle sektorille. Jutussa kerrotaankin, että "kuntien yli 400 000 työntekijästä valtaosa, 80 prosenttia, on naisia". Miksi tätä ei nähdä ongelmana tasa-arvon kannalta?

Miesten keskimäärin parempi palkkataso selittyy pitkälti yksityisen sektorin vaativilla työtehtävillä sekä ylitöillä. Eräiden laskelmien mukaan miesten ylityöt tekevätkin samoilla työtunneilla naisten eurosta 1,02 euroa! Ja jos naisten alempi palkka samasta työstä pitäisi paikkaansa, yrittäjien kannattaisi tietenkin palkata aina naisia. Näin ei kuitenkaan tapahdu, mikä jo sinällään kertoo eripalkkaisuuden samasta työstä olevan valhe.

Ylipäätään voi vain ihmetellä miksi monet naiset pitävät työelämään pääsemistä ja siellä "menestymistä" jonain feministisenä saavutuksena. Kapitalistit ovat kieltämättä onnistuneet erinomaisesti saatuaan houkuteltua naiset palkkatyön oravanpyörään. Suurpääomalle on ollut kieltämättä edullista, että sotien jälkeen valtava armeija kotiäitejä "vapautettiin"  työelämään alentamaan keskimääräistä palkkatasoa. Samankaltainen silmäkääntötemppu on nyt käynnissä kehitysmaalaisten kohdalla. 

Naisten suuren työvoimareservin hyökyminen työpaikoille laski väistämättä yleistä miesten palkkatasoa ostovoimaan suhteutettuna, sillä ennen mies pystyi elättämään yksinään koko perheen. Nykyään on enemmän sääntö kuin poikkeus, että sekä miehen että naisen on käytävä toissä maksaakseen kaikki laskut. Jälkeläisistäkään ei enää haaveilla toisin kuin ennen, jolloin nainen saattoi jäädä yksin kotiin hoitamaan lapsia. Koska jälkipolvea ei synny riittävästi "työelämän tarpeisiin", kapitalistit ja suurliikemiehet vaativat ulkoeurooppalaista halpatyövoimaa täyttämään kuplaksi osoittautuneen "huutavan työvoimapulan".

Yhdessä suurpääoman kanssa yliopistojen lapsettomat feministit ovat saaneet myytyä valinnanvapauden nimissä naisille palkkaorjuuden henkisesti paljon palkitsevamman perhe-elämän sijaan. Kumpikin ryhmä on päässyt tavoitteeseensa: kapitalistit saivat naistyöntekijöiden tarjonnan lisäämisellä laskettua yleistä palkkatasoa ja feministit murrettua "patriarkaalisen" perheinstituution. Enemmistölle tämä diili ei ole tarjonnut juuri mitään hyvää. Todellisten ongelmien sijaan toimittajat tarttuvat mielellään lillukanvarsiin toitottaessaan mantraa "naisen euro on 80/84 senttiä".


                                                          ************************

Valtamedian holohöpötys on tähän vuoden aikaan taas huipussaan. Sitä yritetään kytkeä kömpelösti myös nykyaikaan rinnastamalla kansanmurhanyritys kaikkialla vaikuttavaan "äärioikeiston" uhkaan. Ei ole sattumaa, että Yle julkaisi verkkosivuillaan parahiksi uutisen Lehti: Äärioikeistolaiset kasvava ongelma Saksan armeijassa – erityisen paljon ääriajattelua on paljastunut erikoisjoukoissa. Saksalaisvihamielistä Welt am Sonntag -lehteä lainatessaan Yle uskottelee lukijoilleen, että saksalainen nationalismi on "ääriajattelua".

Objektiivisesti arvioituna nationalismi armeijassa ei tietenkään ole ekstremismiä, vaan kyse on liberaalivasemmistolaisen hegemonisen vallan tavasta määritellä kaikki itselleen uhkaavaksi koettu äärimmäisyysilmiöiksi. Vaikka nykyinen Saksan miehitysvalta ja läntinen "kulttuuri" on 1960-luvun mädätyksen jäljiltä kaikkea muuta kuin tervejärkinen ja maltillinen, pelkkä valta-asemasta syntyvä etuoikeus määritellä asioita saa minkä tahansa näyttämään äärimmäiselltä tai normaalilta.

Mitä saksalaisuutta vierastavat politiikot sitten kuvittelivat saavansa sen jälkeen kun maa lopetti asevelvollisuusarmeijansa ja muuttui 
ammattilais- ja vapaaehtoisarmeijaksi kesällä 2011? Ei tarvitse olla mikään Sherlock ymmärtääkseen, että vapaaehtoisarmeijaan värväytyvät yleensä ne kaikkein isänmaallisimmat tyypit. Koska isänmaallisuus katsotaan virallisessa miehitys-Saksassa ääriajatteluksi, niin silloin saadaan juuri sellaisia tutkimuksia, joita Welt am Sonntag ja Yle haluavat levittää.

Toisaalta täytyy kummastella nyky-Saksan armeijassa viihtyviä nationalisteja. Mikä ihme saa heidät puolustamaan venäläisiltä maata, jonka väestö pursuaa turkkilaisia ja globalistien sponsoroimia lgbt-militantteja.

torstai 2. marraskuuta 2017

YLEN UUTISVIRTAA SEURAAMALLA SEURAA LÄNSIMAISTA PATOLOGIAA

Aristoteles: "Suurinta epätasa-arvoa on yrittää tehdä
eriarvoisista asioista saman arvoisia"

Ylen parin viime päivän uutisvirrasta nousee hengästyttävä määrä uutisia ja niistä tehtyjä tulkintoja, jota kertovat vastaansanomattomasti länsimaisen sivilisaation sairaalloisesta tilasta. Päällimmäisenä on pakkomielteinen opinkappale matemaattisesta tasa-arvosta, jonka toteutumattomuutta ei osata tulkita muuna kuin ontologisena pahana tai vähintään epäoikeudenmukaisuutena. Jostain syystä median jälkimarxilaiset kellokkaat ovat unohtaneet Marxin maksiimin, jossa sanotaan "jokaiselle ansionsa mukaan". Lähes uskonnollisen aseman länsimaissa ottanut tasa-arvokultti on tosiasiassa nykymaailman epäoikeudenmukaisuuden lähde, sillä se palkitsee samalla mitalla kelvottomat kuin erinomaisetkin ja antaa vapaamatkustajille sen mitä heille ei panostustensa perusteella kuulu.

Eilen Yle kertoi paljon esillä olleessa uutisessaan Sama palkka - Islanti aikoo toteuttaa sen mistä muut puhuvat, että saarivaltion parlamentti on hyväksynyt lain, joka velvoittaa yksityisen ja julkisen sektorin työnantajat maksamaan naisille ja miehille samaa palkkaa. Uutinen on sikäli outo, että jo maan perustuslaki asettaa kaikki kansalaiset yhdenvertaiseen asemaan. Sitä paitsi uutisen väite, että "Islannista tulee naisten ja miesten palkkatasa-arvon edelläkävijä" tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi muissa Pohjoismaissa lainsäädäntö sallisi eri palkat ihmisten ulkonaisten ominaisuuksien perusteella. Tämä ei pidä tietenkään paikkaansa. Pelkkää taloudellista etua ajatteleville työnantajille siitä ei olisi mitään hyötyäkään. Nimittäin jos olisi niin, että naisille maksettaisiin samaista työstä ja samasta suorituksesta vähemmän palkkaa kuin miehille, työnantajien kannattaisi palkata silloin pelkästään naisia! Näin ei kuitenkaan ole, sillä kaivosmiehinä, öljynporaajina, roskakuskeina ja insinööreinä miehet ovat selvänä enemmistönä, vaikka feministisen logiikan mukaan olisi taloudellisempaa palkata naisia. 

Koko palkkaerosössötys "rakenteellista syrjinnästä" on tahallista väärinymmärtämistä, sillä todellisest palkkaerot syntyvät vaatimustasoltaan erilaisista töistä. Palkkaeroa samasta työstä ei Pohjoismaissa juurikaan ole, vaan havaittavat pienet erot johtuvat yksilöiden suorituseroista. Varsinkin yksityisellä puolella on selvää, että samasta työstä tuottavampi työntekijä palkitaan paremmin kuin vähemmän tuottava. Se, että vaativissa töissä parhaiten palkatut ovat monesti miehiä johtuu siitä, että he ovat työlleen enemmän omistautuneita ja pätevämpiä kuin keskivertonaiset. Tätä selitystä ei Ylessä eikä muuallakaan julkisuudessa kuitenkaan hyväksytä paitsi silloin, jos palkkaero kääntyy naisten hyväksi. 

Yle uutiset kertoi marraskuussa 2013, että valtion hallinnossa johtavat naiset saavat keskimäärin parempaa palkkaa kuin miehet. Johtotehtävissä olevien naisten euro on 1,11 euroa, jonka Ylen haastattelema valtion työmarkkinalaitoksen neuvottelujohtaja Seija Petrow sanoo johtuvan siitä, että "kyseiset naiskollegat ovat joko pätevyydeltään ja suorituskyvyltään tai molemmilta niin pätevämpiä ja suorituskykyisempiä kuin miehet". Jos pätevyys ja suorityskyky katsotaan relevantiksi tekijäksi palkassa ja viran saannissa, niin silloin kenenkään ei pitäisi pitää epäreiluna sitä, että parhaat palkitaan. Tällöin myös sillä tosiasialla, että lähes kaikilla aloilla parhaiten palkatut ja menestyneimmät ovat sattumoisin miehiä, ei pitäisi olla mitään merkitystä. 

Täysin oma lukunsa on pohtia syytä sille, miksi juuri miehet ovat sivilisaation luojia ja hallitsevat vielä nykyäänkin alalla kuin alalla. Jos jätetään feministien moniselitteiset ideologiset tulkinnat huomioimatta, Occamin partaveistä käyttämällä yksinkertaisin selitys miesten pätemistarpeelle löytyy sukupuolivalinnasta erotuksena luonnonvalinnasta. Charles Darwinin vähälle huomiolle jättämässä sukupuolivalinnassa urosten mainostama haitta, kallis signaali kuten riikinkukon pyrstö tai miehellä suuri omaisuus, on merkki vastakkaiselle sukupuolelle siitä, että kyseessä on genotyyppi, jonka kanssa kannattaa pariutua. Naisella tällaista valintaa ei ole, jonka vuoksi heidän ei ole tarvinnut ponnistella samalla tavalla markkinoidakseen itseään. Sukupuolivalinnan (miesten paritteluhalu) epäsuorana seuraksena olemme saaneet lähes koko korkeakulttuurin ja teknologian niin hyvässä kuin pahassa. Tanskalainen tietokirjailija Tor Nørretranders valaisee teoksessaan Homo generosus - Seksiä, taidetta ja bisnestä (suom. 2004) asiaa:
Käytännössä eläinmaailmassa on pääasiassa niin, että urokset parittelevat hyvin mielellään kaikkien tavoittamiensa naaraiden kanssa, kun taas naaraat ovat jonkin verran nirsompia. Darwin osoitti tämän suhteen hyvin yksityiskohtaisesti Descent of Man -teoksessa mutta asiaa selittämättä. Se kuitenkin tarkoittaa, että käytännössä naaraat valitsevat, minkä urosten kanssa ne haluavat paritella. Siksi uroksiin kohdistuu valtavan suuri valintapaine, ja niillä saakin sen vuoksi mielellään olla ominaisuuksia, joiden takia naaraat pitävät niitä puoleensavetävinä.
Tämä itsestäänselvä epäsymmetria sukupuolenvalinnassa on jäänyt kuitenkin huomioimatta Cuck-feministi Mattias Mattlilan toimittamasta Ylen uutisartikkelista Suomen säveltäjistä vain noin kymmenen prosenttia on naisia – pitäisikö naisten säveltämälle musiikille antaa puolet ajasta? Sille itsestäänselvyydelle hämmästely, että klassisen musiikin säveltäjistä tai äärimmäisen kovasti kilpaillussa rockmaailmassa valtaosa on miehiä vastaa suurin piirtein sitä, jos kummastelisimme miksi miehet eivät ole yhtä hyviä vauvaikäisten hoivaajia ja imettäjiä kuin naiset. Sukupuolivalinnan näkökulmasta naisten pätemisentarve miesten luomassa maailmassa näyttää jokseenkin turhalta, jopa mielelttömältä resurssien tuhlaukselta, sillä vain harva heistä kykenee (tätä selittää mm. äo.n normaalijakauman suurempi keskihajonta miehillä) ikimuistettaviin saavutuksiin esim. klassisessa musiikissa.

Vain lännessä, jossa eletään väärän kuninkaan päivää 364 päivää vuodessa, toimittajien uuspapisto voi tietämättömyydessään arvioida kaikkia ihmistä koskevia asioita punaisten tasa-arvolasien takaa. Yhteiskunnan toimivuuden kannalta tasa-arvomania synnyttää väistämättä epäoikeudenmukaisuutta (posiitiivinen syrjintä, vapaamatkustajat ym.) ja johtaa lopulta "epätasa-arvon nollatoleranssiin", jolloin ollaankin jo orwellilaisen totalitarismin suossa.


                                                             ********************


Venäjän uhka on eräs asia, jossa suomalaiset suuret mediat kuten Yle noudattavat länsimaiden Nato-mielistä narraatiota. Amerikkavetoisen lännen intressit esitetään mediassa normatiivisena lähtökohtana, jonka vuoksi Naton ja sen jäsenmaiden harjoittamaa vakoilua ja muiden maiden asioihin puuttumista ei pidetä moraalisen kauhistelun arvoisena. Päinvastoin, tälloin ollaan vain levittämässä demokratian ilosanomaa, mikä nähtiin Serbian, Irakin ja Libyan hallintojen kaatamisissa. 

Sionistisen AIPACin otteessa oleva Yhdysvaltojen ulkopolitiikka keskittyy luonnollisesti syntipukkien ja viholliskuvien luomiseen, jolloin Venäjän väitetty sekaantuminen maan sisäsiin asioihin ja presindentivaaleihin on noussut propagandassa keskeiseen asemaan. Amerikan liberaalijuutalaisten hallussa oleva kansainvälinen media käyttää puolestaan Venäjä-korttia inhoamaansa Trumpia vastaan, jonka vuoksi mikä tahansa huhu ja mitätön asia paisutetaan valtaviin mittohin, kunhan sillä vain uskotaan olevan jotain tekemistä Venäjän kanssa. 

Suomessa Nato-haukat nostavat mielellään Yhdysvaltain Venäjä-uutiset tikun nokkaan, koska niillä voidaan synnyttää uhkakuvia, joiden toivotaan muuttavan kansalaisten asennetta sotilasliittoa kohtaan. Viimeksi tänään Yle kertoi, että Venäjään kytköksissä olevat poliittiset Facebook-päivitykset tavoittivat lähes puolet amerikkalaisista äänestäjistä. Heti alussa kerrotaan, että
Jopa 126 miljoonaa amerikkalaista on voinut törmätä Venäjän poliittiseen vaikuttamiseen sosiaalisessa mediassa Yhdysvaltain vaalien alla, selviää Facebookin Yhdysvaltain kongressille antamasta tiedonannosta.
Lainaus paljastaa hauskalla tavalla, kuinka läntinen media tulee itse väittäneeksi, että jo lyhytkestoisella median propagandalla kyetään vaikuttamaan ihmisten ajatteluun ja valintoihin. Totta kai se haluaa tässä tapauksessa selittää asian niin, että vain Paha Venäjä syyllistyy länsimaalaisten vaikuttamiseen ja että vain sen informaatio on valhetta ja propagandaa. Tällaisella läpinäkyvällä projisoinilla valtamediat kompastuvat omaan nokkeluutensa, sillä muuttujat muutettuina juuri ne syyllistyvät itse samaan ja vielä moninkertaisella volyymilla verrattuna Venäjään. Samaan kuvioon kuuluu, että mediat eivät näe mitään propagandistista siinä, että lännen viihdeteollisuus levittää arvoliberaalia sanomaa venäläisille samalla kuin hämärävaikuttaja George Soros tukee maan dekadentteja "kansalaisjärjestöjä", jotta ne synnyttäisivät "värivallankumouksen" kuten eräissä muissa Itä-Euroopan maissa aikoinaan. 

Suomessa läntisistä lgbt-arvoista kynsin hampain kiinni pitävät Nato-lobbarit ovat ottaneet avuksi ympäripyöreän puheen kyberturvallisuudesta ja informaatiosodasta, jonka taustalla olisi ainostaan Venäjän kaikkialle leviävät lonkerot loputtomine resursseineen. Tähän narratioon kuuluu, että jos vastustat maahanmuuttoa, olet Putinin pussiin pelaava trolli, jolloin käännetyn todistustaakan vuoksi jokaisen pitäisi kannattaa monikulttuurista mutavyöryä, sillä päinvastainen kanta olisi merkki epäisänmaallisesta petoksesta! Näin Naton isäntämaasopimusta puolustavat vehkeilijät ovat kääntäneet isänmaallisuuden täysin päälaelleen. 

Onneksi julkisuuteen on päästetty asiantuntijoita, jotka panevat jäitä hattuun kovana käyvään puhemyllyyn Venäjän salaliittohankkeista. Ylen uutisessa Markku Mantila: Venäjän motiivia puuttua vaaleihin ei löydy mistään viestintäyrittäjä tyrmää Valltiollisen turvallisuuskomitean ennakointiverkoston tekemän raportin, joka voisi olla vaikka Jessikka Aron kynäilemä paranoidi selostus mitä kaikkea ihmeellistä se Venäjä tekeekään ja tulee tekemään Suomessa. Raportissa mm. kerrotaan, että Venäjä saattaa salamurhata presidentin! Markku Mantila sen sijaan esittää arkilogiikkaan perustuvan havainnon, että Venäjältä puuttuu motiivi puuttua presidentinvaaleihin: 
– Niinistöhän voittaa vaalit ja muut eivät pärjää siinä kisassa mitenkään. En oikein löydä mistään motiivia tulla puuttumaan meidän vaaleihin.


                                                             ********************


Yhdysvalloissa palattiin taas monikultuuriseen arkeen, kun ISIS-terrroistijärjestön freelancer murhasi eilen kahdeksan ihmistä keskellä New Yorkia. Ylen uutisen New Yorkin iskusta epäilylle on luettu syytteet mukaan tekijä, 29-vuotias uzbekistanilainen Sayfullo Saipoville, oli "muuttanut" Yhdysvaltohin vuonna 2010, vaikka todellisuudessa hän oli päässyt maahan pakolaisarvalla. 

Surmatöidensä aikana Allahin suuruutta huutanut mies pääsi maahan liberaalin maahanmuuttopolitiikan ansiosta, mutta tämä ei estänyt aina väärässä olevaa Helsingin Sanomien Washingtonin kirjeenvaihtaja Laura Saarikoskea kirjoittamasta, että Maahantulokielto ei auta, jos hyökkääjä radikalisoituu Yhdysvalloissa – New Yorkin isku osoittaa, että yksinäisiä susia on lähes mahdoton pysäyttää. Yhdysvaltojen valkoista demografiaa tietoisesti muuttamaan pyrkineen vuoden 1965 siirtoalaislain liberaali tulkinta on ainoa todellinen syy, miksi Yhdysalloissa tapahtuu islamisterroristien iskuja. Tätä Saarikoski ei haluaa tunnustaa, sillä hänen motiivinaan on punaliberaalina puolustaa loppuun asti ei-valkoisten massamuuttoa Yhdysvaltoihin.

Ylessä Amerikan valkoisten identiteetti ja sen puolustaminen näyttävät olevan muutoinkin kirosana. Uutisessa Trumpin luottomies puolusti orjuuden puolesta taistellutta kenraalia Yhdysvaltain sisällisota tulkitaan kapeasti 1960-lukulaisen vasemmistokertomuksen mukaan. Sekä Amerikan liberaalimedia että sen suulla puhuva Yle lietsovat itsensä moraaliseen raivoon ja kauhistelevat Valkoisen talon kansliapäällikön John Kellyn "patavanhoillsia näkemyksiä":
Kelly kertoi mielipiteensä maanantaina Fox News -televisiokanavan haastattelussa. Samassa yhteydessä hän kutsui etelävaltioiden armeijaa komentanutta Robert E. Leetä "kunnialliseksi mieheksi", kun häneltä kysyttiin mielipidettä etelävaltioiden johtajien muistomerkeistä. Monet amerikkalaiset kokevat, että nämä muistomerkit juhlistavat maan rasistista historiaa. Etelävaltiot taistelivat sisällissodassa orjuuden säilyttämisen puolesta.
Yhdysvaltain sisällisota oli pitkälti talous- ja itsenäisyyssota, jossa taloudellisesti ja teollisesti moderni pohjoinen ei sallinut eteläisten osavaltioiden identiteetin ja talousjärjestyksen ylläpitämistä itsenäisesti. Orjuuden poistaminen syntyi sodan lopputuloksen sivutuotteena, mutta se ei ollut missään vaiheessa vihollisuuksien pääsyy. Etelävaltioiden kenraali Robert E. Lee oli oman kulttuuripiirinsä vilpitön patriootti, jonka vuoksi on epäajanmukaista tuomita hänet jälkikäteen aikamme muotiarvojen perusteella. 


                                                             ********************


Kotimaan kamaralla huumoria on tarjonnut Ylen uutinen Pohjoismaiden neuvostossa leimahti väittely islamista – Suomalaisedustajat pelkäsivät Juho Eerolan tahraavan Suomen mainetta. Suomalaispoliitikkojen huoli maamme maineesta koskee tietenkin vain jotain Brysselin EU-looshin runkkurinkiä, sillä tavallinen kansa tuskin kokee mitään hävettävää siinä, että persujen Juha Eerola ottaa esille holtitottomasta muukalaisinvaasiosta seuranneen islamistiterrorismin. Jos joidenkin pitäisi hävetä, niin ne ovat Pohjoismaiden neuvoston kokoukseen osallistuneet muut poliitikot, jotka haluavat sulkea sekä itseltään että kansoiltaan maiden arkitodellisuuden. Sensuuria puolusti erityisen pontevasti islantilainen Cuck-poliitikko Kolbeinn Óttarsson Proppé horisemalla pienen pseudoeliitin itse keksimästä "arvopohjasta":
– Olen iloinen, etten kuule tällaista puhetta Islannin parlamentissa. Tämä kansanedustaja [Eerola] ei edusta yhteisiä arvoja, sanoi islantilaisedustaja Kolbeinn Óttarsson Proppé.
Arvopohjat veti luonnollisesti ruotsalaispoliitikko:
– Nyt palataan rauhalliseen ruotsalaiseen keskusteluun. Vaikka olihan tuo viihdyttävää, sanoi Ruotsin kokoomuksen kansanedustaja Hans Wallmark.
Ruotsalaiseen diskuteeraukseen palaaminen tarkoittaa sitä, että muukalaisinvaasiosta ja sen seurannaisvaikutuksista vaietaan sanktioiden uhalla täysin samalla kun syytetään valkoista heteromiestä kaikista maailman ongelmista. Jå, det passar bra!

Keskiviikon uutispäivän ykkösuutinen oli uudet verotiedot maamme kansalaisista. Uutinen Jorma Ollilan verotettavat pääomatulot viime vuonna 0 euroa panee mietityttämään. Ollilaa ei voi ainakaan syyttää verosuunnittelun puutteesta. Lieneekö hän saanut konsultointiapua yhdeltä suurimmalta globaalilta varjohallitukselta, 300:n komitealta? Tuorein lista 300:n komitean jäsenistä kun on vuotanut hiljattain Internettiin, ja tuon listan mukaan sen ainoa suomalaisjäsen on Jorma Ollila. Foliohattujen vuoraukseen on tässä kohtaa turha kenenkään ryhtyä, kunhan vain todetaan, että 300:n komitea todella on olemassa. 


                                                             ********************


Yle TV1, keskiviikko 1.11.2017  klo 23:0, Ulkolinja: Euroopan ulkoraja Nigeriin?  

Terrorismin ja pakolaisten pelko on kasvattanut Euroopan rajojen valvontaan käytetyt varat miljardeilla euroilla. Nyt Turkin lisäksi sopimuksia pakolaisten maassa pitämisestä on tehty mm. Nigerin ja Sudanin kanssa. HD Äänitekstitys: suomi.


Yle TV2, keskiviikko 1.11.2017 klo 21:00, Docventures: Elokuvan esittely 

Vuoden viimeisessä Docventures-lähetyksessä puhutaan Suomesta! Riku Rantala ja Tunna Milonoff esittelevät Docventuresin vitoskauden päätösleffan, jossa kurkistetaan kuuteen kotimaiseen olohuoneeseen. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi.


Yle Teema Fem, keskiviikko 1.11.2017 klo 21:55 Kino: Ranskalainen sarja 

(Suite française, Ranska 2014) Irène Némirowskyn postuumisti julkaistu tarina kertoo miehitetyksestä Ranskaan ja kielletystä rakkaudesta. N: Matthias Schonaerts, Kristin Scott Thomas, Michelle Williams. O: Saul Dibb. HD Äänitekstitys: suomi. K12

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

POLIITTISESTI KORREKTIT YLEN UUTISET




YLE TV 1, 3.11.2013, klo 18.00, Yle uutiset



Uutisten linkki Yle Areenaan.


Tapahtuma on uutinen vasta sitten kun se kerrotaan uutisena televisiossa. Sitä ennen sitä ei ole tapahtunut kollektiivisessa tajunnassa.  

Tänä viikonloppuna anarkokommunistit murhasivat kaksi Kultaisen aamunkoiton aseetonta vartijaa Ateenassa, mutta Yle kertoi tapahtuneesta vain vähän lukijoita saavuttavilla nettisivuillaan eikä miljoonayleisöjä vetävissä tv-uutisissaan. Nettisivujen uutisoinnista saattoi lukea rivien välistä, että Kultaisen aamunkoiton aikaisemmat teot johtivat "välikohtaukseen" (kylmäverisiin murhiin) ja on itse asiassa saanut vain ansionsa mukaan. 

Mikäli syiden ja seurausten ketjua pitäisi alkaa toden teolla jäljittämään, löytyisi se vuosien takaa, kun Kreikan kansastaan piittaamaton poliittinen eliitti alkoi päästää maahan nyt jo miljoonaan nousevan joukon Euroopan ulkopuolelta tulevia "pakolaisia", jotka ovat sitten terrorisoineet kantaväestöä. Ainostaan Kultainen aamunkoitto on yrittänyt turvata tavallisten kansalaisten liikkumista ilman pelkoa, että he joutuisivat jatkuvasti ulkomaalaisten rikollisjengien ryöstelemiksi ja raiskaamiksi. Vastaavasti äärivasemmisto on ulkomaalaisten tapaan saanut harjoittaa terroriaan valtiovallan levitellessä vain käsiään. Jo viikkoja ennen viikonlopun murhia Kultainen aamunkoitto on pyytänyt poliisivartiota puolueensa toimistojen eteen, mutta suojelua ei ole annettu toisin kuin muille puolueille. Lisäksi Kultaisen aamunkoiton jäsenet on kaikki riisuttu aseista, joten heille ei ole jäänyt mitään mahdollisuutta puolustaa itseään, jonka vuoksi heistä on tullut vapaata riistaa vasemmistoterroristeille. Ilmeisesti juuri tätä EU-mielinen poliittinen eliitti onkin halunnut.

Ylen tv-uutiset (klo 18.00 ja klo 20.30) ei katsonut Ateenan poliittisia murhia uutisoinnin arvoiseksi. Sen sijaan se kertoi kahdesta toimittajan murhasta Malissa, jotka ovat "järkyttäneet ranskalaisia". Todennäköisesti järkytys on koskenut vain Ylen toimittajia, koska katsoivat tuollaisen arkisen arfikkalaisen tapahtuman olevan tärkeä asia koko kansalle kerrottavaksi.

Vaikka Ylen maailmanselityksessä tärkeää on se mitä ei kerrota, osaa se myös perinteisen manipulaation silloin kun se uutisoi asian, jolla on yhteys arvoihin kuten tasa-arvoon. Kello kuuden uutisissa kerrottiin, että johtavat naiset valtion hallinnossa saavat keskimäärin parempaa palkkaa kuin miehet. Johtotehtävissä olevien naisten euro on 1,11 euroa. Ylen haastattelema valtion työmarkkinalaitoksen neuvottelujohtaja Seija Petrow sanoo, että
Siinä ryhmässä nämä kyseiset naiskollegat ovat joko pätevyydeltään ja suorituskyvyltään tai molemmilta niin pätevämpiä ja suorituskykyisempiä kuin miehet ja meidän palkkausjärjestelmä on valtiolla sellainen, että sen kuuluu reagoida sekä pätevyyteen että suoritukseen ja näin voi käydä.
Silloin kuin naiset saavat parempaa palkkaa kyseessä täytyy olla naisten paremmuus. Olisihan se tietenkin täysin sopimattoman epäkorrektia sanoa, että miehet saavat parempaa palkkaa pätevyytensä vuoksi. Pätevyys on feministeille ja näköjään myös Ylelle sopiva argumentti vain silloin kun sillä viitataan naisiin. Samalla Yle jatkaa vuodesta toiseen "naisten euro on 80 senttiä" -mantran levittämistä, vaikka kaikki tietävät sen olevan valhe, sillä kyseinen ero ei koske samaa työtä tekeviä vaan kaikkia tehtyjä töitä. Jos naiset haluavat tienata enemmän, pitäisi heidän tehdä raskaampia ja vaativampia töitä ja painaa päälle vielä ylitöitä. Näin ero tasoittuisi, mikäli maanisesti tavoitellun tasa-arvon haluttaisiin toteutuvan. Telaketjufeministit ja Yle eivät tietenkään kannata tällaista oikeudenmukaista ratkaisua, vaan haluavat lisää tulonsiirtoja miehiltä naisille, jotta "tasa-arvo" täyttyisi.

Oikeasti miehen euro on 70 senttiä ja naisen 120 senttiä. Se selviää vähän kerrotuista näistä faktoista.