YLEN DOKUMENTTI PALJASTAA TAHATTOMASTI FEMINISMIN ITSEKKYYDEN

Yle TV 2, tiistai 29.10.2024 klo 22.31, Regina - Kuningattaren kehä

Riina on painikuningatar Regina Rosendahl, joka haluaa voittaa showpainin Suomen mestaruuden ja nousta supertähdeksi. Perinteisesti naiset eivät ole voineet olla mestareita. Ottelut kuitenkin käsikirjoitetaan, joten voisiko käsikirjoitustiimi kirjoittaa populaarifeminismin nimissä naismestarin? Onko hän valmis olemaan röyhkeä ja itsekäs? (Suomi 2024) (U) ohjelmatekstitys (suomi) 1 h 23 min. Linkki ohjelmaan.

Amerikasta lähtöisin oleva showpaini on käsikirjoitettua teatteria, jolla pyritään luomaan illuusio ottelijoiden välisestä aidosta taistelusta. Voittajaksi leivotaan etukäteen roolihahmo, jonka oletetaan näyttävän mediaseksikkäämältä kuin monesti paremman vastustajan. Valtamedian pinnalle puskemat identiteetti-ideologiat perustuvat myös todellisuuden käsikirjoittamiseen, jolla  mahdottoman uskotellaan olevan mahdollista. Tässä mielessä feminismin yhdistäminen showpainiin alleviivaa liberaalia fantasiaa, jossa biologisen todellisuuden reunaehdot muutetaan ja kuka tahansa voi olla mitä tahansa. 

Tv-dokumentti Regina - Kuningattaren kehä on mitään häpeämätön kuvaus kolmekymppisestä feministisatanistista, joka raivoaa kuvittelemaansa kaikkivaltiasta patriarkaattia vastaan. Hän näyttää olevan selvästi vapaan kasvatuksen tuote, jossa ei ole jälkeäkään isän kurista. Muodikkaan syömishäiriöisenä naisena Regina, siviilissä Riina Kalma, vihaa miehiä, mutta haluaa olla kehässä ja siviilissä kuin äijä. Tyypillistä feminismiä on myös se, että hän on itse hetero, mutta vierastaa silti lasten saamista puolustaen samalla lgbt-ihmisiä, koska heidän esiinmarssillaan voidaan kyseenalaistaa yhteiskuntaa koossa pitävä heteroseksuaalisuus. Tahaton huumorielementti löytyy puolestaan Reginan kannattamasta satanistiyhdistyksestä, joka ei ole muuta kuin poliittisesti korrektia liberalismia lgbt-ripulointineen.

On vaikea sanoa, onko kyse vain luonnevikaisesta ja yksiselitteisen vittumaisesta feminististä vai läntisen sivilisaation rappiosta, jossa tällaiset itsekkäät kulttuuriparasiitit pääsevät esteettä rehottamaan. Seistään edellisten sukupolvien saavutuksilla eli jättiläisen hartioilla, josta käsin voidaan sitten raivota miesvihaa, ylistää lapsettomuutta ja saarnata lgbt-friikkisirkuksen puolesta. 

Dokumentin miehet ovat puolestaan säälittäviä feminismin mielistelijöitä ja aisankannattajia, jotka luulevat alistumisellaan hillitsevän itsekkään harpyian kaoottista mieltä. He eivät ymmärrä, että Reginan omahyväinen itsekkyys vain lisääntyy ellei sille ei aseteta mitään rajoja. 

Kun dokumenttia tarkastelee viileän analyyttisesti, se ei ole lainkaan hassumpi. Harvoin näkee ohjelmaa, jossa sen päähenkilö näkemyksillään ja toiminnallaan paljastaa nykyfeminismin olevan pelkkää karkeaa ja häikäilemätöntä itsekkyyttä. Kyse ei siis ole tasa-arvosta, vaan halusta päästä ilman palleja kukoksi tunkiolle ja kalifiksi kalifin paikalle. Tietenkin ohjelma  antaa kaikenlaisille varttihulluillle voimaannuttavan (sic) luvan toteuttaa sukupuolinarsismiaan, mutta suuren yleisön Reginan viheliäisyys vierottaa väistämättä. Dokumentin tekijät ja sen lähettänyt Yle eivät ole ehkä ajatelleet näitä asioita aivan loppuun asti.

                                               *************************

Yle Radio 1, keskiviikko 23.10.2024, Kalle Haatanen: Suomalaisen vapaamuurariuden historia

Vapaamuurarit on maailman tunnetuin "salaseura". Sen juuret ovat luultavasti renessanssin ja valistuksen ajan aatevirtauksissa.  Vaikka nykyiset vapaamuurarit ovat sangen avoimia toimissaan, on kuitenkin asioita, joita he eivät halua julkisuuteen - mikä salaseura niin haluaisi?  Historiantutkija Samu Nyström on päässyt ensimmäisenä tutkijana perehtymään kaikkeen vapaamurarien toimintaan tutkijan etiikalla.  Syntyy rikas historiallinen kuva myös syrjitystä järjestöstä maailmanhistorian kulussa. Linkki ohjelmaan.

Ylelle freelancerina podcasteja tekevä Kalle Haatanen on yhtiön palkkalistoilla oleviin toimittajiin verrattuna poikkeus, sillä hän tunnustaa avoimesti väriä. Hän ei edes teeskentele olevansa objektiiviinen ja arvovapaa toimittaja, vaan sanoo suoraan olevansa arvoliberaali, mikä selkokielellä voisi tarkoittaa perinteistä vasemmistohumanistia. Ylessä tiedostavasta vasemmistoliberaalista välttämättömyydestä tulee väistämättä hyve, mikä merkitsee sitä, ettei muita ääniä sitten kuullakaan. Toisin sanoen ellei Haatanen olisi liberaali Yle tuskin ostaisi hänen ohjelmiaan.

Suomalaisista vapaamuurareista kirjan tehneen Samu Nyströmin haastattelu olisi voinut olla avartavaa kuuneltavaa, mutta valitettavasti Haatasen pakkomielle äärioikeistoon vääristi täysin ohjelman kulun. Haataselle ns. äärioikeisto näyttää olevan kaiken yhteiskunnallisen pahan selittäjä, eräänlainen mörkö ja eksistentiaalinen toinen, jonka toimintaa ei voi ymmärtää rationaalisista lähtökohdista. 

Tässä mielessä toimittaja on selvästi Frankfurtin koulukunnan kriittisen teorian kannattaja ohjenuoranaan Theodor Adornon toimittama tieteen kaapun puettu propagandateos The Authoritarian Personality (1950), jossa ei-vasemmistolaisuus psykopatologisoidaan ja kuvataan vainoharhaisuutena. Nykyisessä poliittisesti oikeaoppisessa mediailmastossa jo Frankfurtin koulun esiin ottaminen "väärässä kontekstissa" leimataan suoraan salaliittoajatteluksi.

Siksi ei ole yllättävää, että Haatanen pyrkii ohjelmasta toiseen selittämään "kabaalin äärioikeiston" maailmanymmärryksen pelkkänä salaliittoteoriana. Tämä näyttää olevan muutoinkin yleinen trendi hegemonisen liberalismin piirissä, sillä viime vuosina myös Suomessa on ilmestynyt suuri joukko kirjoja salaliittoteorioista. Niissä korostuu erityisesti äärioikeiston suuri osuus, mikä johtunee nykyistä valtaa puolustavien hämmennyksestä poliittisen haasteen edessä. Koska heidän on vaikea myöntää, että ns. äärioikeistolla on täysin legitiimejä perusteita politiikalleen ja rationaalisia ratkaisuja nykyongelmille, ne pyritään kiistämään selittämällä niiden perustuvan "vainoharhalle" ja "salaliittoteoriohin".  

Vehkeilystään tunnetut vapaamuuraritkin alkavat Haatasen mielestä näyttää pelkästään edistyksellisiltä uhreilta, koska tiettynä historian jaksona äärioikeisto on vastustanut niitä. Asenteen taustalla oleva logiikka menee jotenkin niin, että epäilyttäväkin ilmiö on moraalisesti hyvä jos kerran eksistentiaalisesti Paha äärioikeisto sitä vastustaa. Siksi ei ole yllättävää, että eräässä vaiheessa haastattelua Haatanen näkee vapaamuurarit pelkästään hyvänä ja kannatettavana asiana, koska äärioikeistolaiset suhtautuvat niihin kielteisesti. On jokseenkin huvittavaa, kuinka rationaalisuudellaan ja loogisuudellaan rehvastelevat liberaalit paljastuvat poliittisen viholliskuvan luomisessaan pelkiksi taikauskoisiksi kiemurtelijoiksi. 

MEDIAN UUSI STRATEGIA ON KUTSUA TOSIASIOITA SALALIITTOTEORIAKSI

Vielä takavuosina vallitsevaa totuusnarraatiota ylläpitävän valtamedian keino kiistää poliittisesti ikävät tosiasiat oli vaieta niistä kokonaan. Nykyään tämä ei ole enää toimiva strategia, koska Internetin aikakaudella kuka tahansa kansalainen voi tarkistaa median yksipuoliset lähteet ja olla tietoinen asioista, joista vaietaan tarkoituksellisesti. Koska suuret mediatalot ovat joutuneet luopumaan tiedonvälityksen portinvartijan asemastaan, ne ovat kehittäneet strategian, jossa median ja sen taustaryhmien intresseille ikävät tosiasiat pyritään leimaamaan salaliittoteorioiksi. 

Esimerkiksi Eurooppaan suuntautunut massiivinen kolmannen maailman maahanmuutto on seurausta tietoisesti harjoitetusta politiikasta, mutta valtamedia ei halua myöntää tätä, koska tällöin se joutuisi tunnustamaan osavastuunsa tapahtuneeseen. Siksi se on luonut mediakertomuksen, jossa maahanmuutto on lähes olematonta ja se on tapahtunut luonnollisesti, ikään kuin itsestään kenenkään siihen vaikuttamatta. Perinteisen median kannalta on kuitenkin harmillista, että Internetin toistaiseksi melko vapaan tiedonvälityksen ansiosta osa kansalaisista on tullut  tietoiseksi peruuttamattomasta demografisesta muutoksesta, jonka taustalla on poliittiset päätökset ja agendat. Taistellakseen tätä tietovuotoa vastaan valtamedia leimaa näiden tosiasioiden levittämisen salaliittoteoriaksi nimeltä väestönvaihtoteoria.

Vastaavia esimerkkejä on muitakin, tuoreimpana väite, jonka mukaan Suomen toimittajakunnan pitäminen punavihervoittoisena olisi salaliittoteorioihin rinnastettava uskomus. Muun muassa verkkojulkaisu Tivin uutisjutussa Tässä ovat Suomen suosituimmat salaliittoteoriat – ”kaikilla ihmisillä on taipumus ajatusvinoumiin” kerrotaan:

Kaikki salaliittoteoriat eivät kuitenkaan liity maailman tapahtumiin ja ilmiöihin. Pelkästään kotimaisia toimijoita koskevista uskomuksista suosituin oli se, että suomalaista mediaa hallitsee punavihreä toimittajablokki. Valtaa pitävän ideologisen toimittajaryhmän olemassaoloon uskoi joka viides vastaaja.

Toisin kuin Tivin jutussa väitetään tässäkään ei ole kyse salaliittoteoriasta, vaan tosiasiasta, jonka media vain haluaa esittää salaliittoteoriana. Toimittajien punavihreydestä on myös tieteellistä näyttöä, josta kertoo valtiotieteiden tohtori Jussi Westisen yhdessä Tampereen yliopiston tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa tekemä tutkimusartikkeli ”Koulutusalan yhteys yliopisto-opiskelijoiden poliittiseen orientaatioon” (Politiikka 1/2016). Tutkimuksen tuloksista on kertonut tiedetoimittaja Marko Hamilo Suomen Uutisiin kirjoittamassaan jutussa Nyt se on tutkittu: journalismiyliopistot läpikotaisin punavihreitä. Hamilo itse puolestaan kommentoi Facebookissa Tivin väitettä näin:

Siinä tosin ei ole mitään erityisen salaista, koska toimittajat eivät salaile sympatioitaan ja antipatioitaan; ei mitään liittoa, koska mitään koordinaatiota ei tarvita siihen, että punavihreät asenteet näkyvät jutuissa läpi; eikä mitään teoriaa, koska kyse on pelkästä havainnosta ilman sen suurempia teoreettisia selityksiä.

Jutussa ei olla unohdettu myöskään aikamme muotisalaliittoteoriaa koronan alkuperästä. Verkkojulkaisun mukaan "Koronaan liittyvistä salaliittoteorioista eniten uskojia keräsi väite siitä, että virus olisi alun perin kehitelty laboratoriossa." Väite ei ole sinänsä outo, sillä täysin aukottomaksi sitä ei ole voitu todistaa vääräksikään. Aivan tuulesta temmatusta väitteestä tuskin on kyse, koska presidentti Joe Biden aloitti heti virkakautensa alussa tutkimuksen asiasta. Tällä hetkellä puolestaan YK-johtoinen tutkimus on kohdistunut Yhdysvaltain laboratorioihin Ukrainassa. Olivatpa väitteet totta vai ei, niiden leimaaminen etukäteen salaliittoteoriaksi ei palvele ainakaan totuuden selville saamista.

Tivin uutisjuttu perustuu toimittaja Pasi Kiviojan hiljattain julkaisemaan tendessitutkimukseen Salaliittoteorioiden ihmemaassa – Tositarinoita ihmisistä kaninkolossa (Docendo, 2022). Kirjan väitteet perustuvat tutkimukseen, jota hän teki erikoistutkijina Turun yliopiston johtamassa FINSCI-hankkeessa. Kirja on saanut ymmärretävästi laajaa julkisuuutta juuri valtamediassa, josta kertoo Iltalehden raflaava juttu Salaliittoteoriat, joihin moni suomalainenkin on haksahtanut – joukossa tuttu julkkis vuosien takaa. Viimeksi tänään Kiviojaa haastateltiin Yle TV1:n Arto Nyberg -ohjelmaan. 

Heti haastattelun alussa Kivioja ottaa esille amerikkalaisen Qanon-salaliittoteorialiikkeen, jolla hän väittää olleen suuren vaikutuksen Yhdysvaltain kongressitalon valtaukseen 6. tammikuuta. Tätä kantaa edustaa myös surullisen kuuluisa informaatiovaikuttaja Janne "Rysky" Riiheläinen, jonka Trump-kaunaisia näkemyksiä esitellään Ylen verkkosivujen jutussa Qanon sulautui muihin salaliittoteorioihin, mutta sen ajatusmallit elävät ja voivat hyvin. Koska maamme valtamedia seuraa uutisoinnissaan pitkälti Yhdysvaltain demokraattipuoluetta suosivia sanomalehtiä ja mediataloja kuten The Washington Postia, New York Timesia ja CNN:ää, se jättää tarkoituksella huomioimatta konservatiivien mediakritiikin. 

Meille myytiin Qanon vaarallisena ja nopeasti leviävänä salaliittoteoriana, vaikka tosiasiassa sen rakettimaisen nousun taustalla olivat Amerikan liberaalit valtamediat, jotka halusivat tehdä sillä naurunalaiseksi kaikki Trumpin tukijat. Alkujaan täysin marginaalinen Qanon ei olisi koskaan saanut mitään huomiota republikaanien keskuudessa, ellei New York Timesin kaltaiset vaikutusvaltaiset lehdet olisi nostaneet sitä tapetille ja väittäneet, että Trumpin kannattajat suosivat sen hullunkurisia teorioita. Tämä on varmasti myös Pasi Kiviojan tiedossa, mutta ei tarvitse arvailla, miksi hän ei halunnut valottaa Arto Nybergille tätä puolta. 

Qanon kuuluu uskottavuudeltaan samaan sarjaan kuin teoriat liskoihmisistä. Virallista totuutta edustaville tiedotusvälineille ne ovat käyttökelpoisia silloin kuin niiden avulla voidaan tahrata  uskottava valtakritiikki. Kutsumalla tosiasioita salaliittoteorioiksi ne kyetään rinnastamaan mielettömiin uskomuksiin, helposti kumottavissa oleviin olkiukkoihin, joihin kukaan normaalijärkinen ei voisi uskoisi. Toisin sanoen samaistamalla ikävät tosiasiat hölmöihin salaliittoteorioihin voidaan kompromettoida ne asiat, joista media ei pidä ja kokee ne etujensa vastaisena. Strategia näyttää toimivan Arto Nybergiä seuraavissa demarieläkeläisissä, koska he eivät auktoriteettiuskovina kykene erottamaan toimittajan nostamia olkiukkoteorioita valtakriittisistä tosiasioista.

Arto Nybergin haastattelussa käy nopeasti selväksi mikä salaliittoteorioissa hiertää Kiviojaa eniten: suurin osa haastattelusta käsittelee juutalaisia ja Siionin viisaiden pöytäkirjat -nimistä spekulatiiivista manuaalia. On vaikea välttyä ajatukselta, että Kiviojan kirjan ja tutkimuksen päämotiivina on kiistää juutalaisten suhteeton valta ja väittää, että kaikki vastatoimet historiassa perustuisivat perusteettomiin vainoharhaisiin salaliittoteorioihin. Ylenkatsovat puheet "kaivojen myrkyttämisestä" toimivat myös Kiviojalla oivallisena olkiukkona, jolla uskotellaan juutalaisten vastustamisen perustuvan pelkästään ennakkoluuloihin ja vääriin uskomuksiin. Juutalaisten tunnustavat itsekin, että heidät on karkotettu historian saatossa tuhatkunta kertaa, mikä panee pohtimaan, ovatko karkottajat olleet aina väärässä ja karkotetut oikeassa. 

Kiviojan filosemitistisen tulkinnan mukaan "Hitler käytti juutalaisten massamurhan perusteena Siionin viisaiden pöytäkirjoja".  Siitäkin huolimatta, että hyväksymme juutalaisten kansanmurhanyrityksen siinä laajuudessa mitä Ylen historiadokumentit sen meille kertovat, Saksan sen enempää kuin Hitlerlinkään juutalaisvastaisuus ei perustunut Siionin viisaiden pöytäkirjoihin, vaan empiriisiin tosiasioihin juutalaisten suhteettomasta valta-asemasta Euroopassa, Yhdysvalloissa ja bolshevistisessa Neuvostoliitossa. Itse asiassa verkostoituneiden juutalaisten faktinen ylivalta on nykyään vielä suurempaa kuin 1900-luvulla, mistä kertoo ansiokkaasti professori Kevin MacDonaldin tutkimus The Culture of Critique. MacDonaldin teesi on, ettei ole mitään "juutalaisten salaliittoa", vaan että heidän valtansa esimerkiksi mediassa ja Internetissä on näkyvää ja hyvin dokumentoitua. 

Salaliittoteoriosta puhuessaan Kivioja liittää ne toistuvasti "äärioikeistoon", mikä kertoo enemmän haastatellun omista poliittisista mieltymyksistä kuin todellisuudesta. Siksi vasemmiston suosimat paranoidit teoriat "patriarkaatista" ja "valkoisesta ylivallasta" loistivat poissaolollaan. Kiviojan tutkimuksen lausumattomana lähtökohtana näyttää olevan vallitsevaan liberaaliin järjestykseen kohdistetun kritiikin puolueellinen puolustaminen. Esimerkisi Turun Sanomissa 17. maaliskuuta julkaistussa isossa tiedeartikkelissa (sic) Hyökkäys Ukrainaan ja juutalaisvainot ovat "kauheinta, mitä salaliittoteorioista voi seurata" Kivioja kutsuu The Great Reset -agendaa yksiselitteisesti salaliittoteoriaksi. TS:n jutussa hän ei kuitenkaan kerro, että kyse ei ole "äärioikeiston salaliittoteoriasta", vaan Maailman talousfoorumin (WEF) perustajan Klaus Schwabin visioimasta agendasta, josta hän on kirjoittanut myös kirjan COVID-19: The Great Reset. Jos otamme Kiviojan väitteen kirjaimellisesti, hän tulee väittäneeksi, että globaalin eliitin arvostama Klaus Schwab on salaliittoteoreetikko!

Turun Sanomien jutun kuvituksessa ei olla vältytty pakkomielteestä
syntipukkinatseihin ja hyvesignaloivaan päivän politiikkaan.

Globaalin liberaalin maailmanjärjestyksen kriitiikittömät jees-miehet ovat ennustettavuudessaan haukotuttavia tuulenhaistelijoita. Nyt kun lännen media on yksipuolisella sotapropagandallaan juntannut Venäjän maan rakoon, kaikki maailman pahuus voidaan sälyttää sille. Voittajavankkureihin hypännyt Kivioja selittää Arto Nyberg -ohjelman lopussa Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan perustuvan salaliitteorioihin. Invaasio Ukrainaan on kiistatta tuomittavaa, mutta on jokseenkin harhaista selittää sota uskomuksilla salaliittoteorioihin ikään kuin Venäjällä ei olisi aitoja intressejä ja huolia omasta geopoliittisesta asemastaan. 

On varmasti totta, että on olemassa salaliittoteorioita, jotka pyrkivät rationalisoimaan ilmiöitä joille ei ehkä löydykään mitään "rationaalista" selitystä. Tämä ei silti poista sitä tosiasiaa, etteikö maailmassa olisi korkean tason salaliittoja. Itse asiassa salaliittoja on kaikkialla, sillä jo se, että kaksi ystävää eivät kerro kolmannelle osapuolelle tätä koskevaa suunnitelmaa on jokapäiväinen salaliitto. Suuremmassa, maailmanhistoriallisessa mittakaavassa, salaliitot ovat varsinkin sotien kohdalla yleisiä. 

Monet salaliittoteoriota ihmettelevät tutkijat jättävät huomioimatta niiden suosion syyt. Silloinkin kuin syitä etsitään, pyritään löytämään joku psykologinen tyyppi tai sosioekonominen tausta mikä selittäisi ilmiön. Sen sijaan harvemmin etsitään syitä modernista läntisestä yhteiskunnasta, joka sirpaloiduttuaan (mm. "diversiteetti", monikulttuuri) on menettämässä ihmisten keskinäisen luottamuksen. Varsinkin luottamus politiikkoihin, mediaan, talouselämän päättäjiin ja kulttuuriväkeen on vähentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä. Eikä ilman syytä, sillä yhteiskunnan ylin kerros on alkanut irrota kokemusmaailmaltaan jyrkästi massasta, jonka kanssa se ei tunne enää suurtakaan yhteyttä. Tämä näkyy myös poliittisissa päätöksissä ja tiedotusvälineissä, koska ne eivät palvele enää juurikaan tavallisen kansan etua.

Salaliittoteorioiden taustalla olevasta yhteiskunnallisesta luottamuspulasta ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta kertoo filosofi Juha Räikkä teoksessaan Salaliittoteorioiden filosofia (Gaudemaus, 2021). Toisin kuin selvää tendenssitutkimusta tekevä Kivioja, Räikkä pyrkii valottamaan ilmiötä huomattavasti tasapainoisemmin ja vähemmän moralisoiden. 

ONKO EPÄISÄNMAALLISILLA SOLUTETTU SUPO JO KANSALLISEN TURVALLISUUDEN RISKI?

Suuret tiedotusvälineet ovat viime päivinä revittelleet Suojelupoliisin (Supo) uusimmasta vuosikirjasta löytyvää lukua "äärioikeiston" kasvavasta uhasta. Jo 1990-luvulta lähtien Supo on raporteissaan kertonut vesi kielellä kuinka äärioikeiston väkivaltainen uhka on aivan nurkan takana, mutta koska mitään ei ole tietenkään tapahtunut, se on joutunut vuodesta toiseen toistamaan samaa ennustettaan, jotta mielikuva "kansallisen turvallisuuden riskistä" säilyisi. 

Raportin kirjoittajilta alkavat loppua jo adjektiviit ja superlatiivit heidän yrittäessään ylläpitää "kasvavaa äärioikeiston uhkaa", vaikka mitään näyttöä terrorismista ei olekaan. Ylen agendauutisessa Supo: Äärioikeistolaisen terrori-iskun valmistelusta on saatu viitteitä – suurimmat uhat tällä hetkellä ovat äärioikeisto ja ääri-islamistit uhkaa yritetään paisuttaa tarkoituksellisen epämääräisesti saaduilla "viitteillä".

Supon pitäisi ensisijaisesti valvoa epäisänmaallisia voimia, Suomen myyjiä, äärivasemmistoa ja muita kansanpettureita, mutta sen korruptoitunut johto onkin ottanut silmätikukseeen kansallismieliset, jotka se haluaa esitää kierosti kansallisena uhkana. Suojelupoliisiin vuosiraporttia lukiessa tulee väistämättä mieleen, että Supo itsessään on kansallisen turvallisuuden uhka, sillä se näyttää tulleen pahasti epäinsänmaallisten EU-globalistien ja woke-liberaalisosialistien soluttamaksi. 

Sisäisten uhkien näkeminen kansallismielisissä kertoo paljon Supon johdon ideologisista prioriteeteista ja harhaisesta viholliskuvasta. Supon politisoitumista ei suinkaan vähennä sen raportissa käyttämät sananvalinnat ja tulkinnat, jotka ovat tuttuja vaemmiston ja EU:n liberaalisosialistien retoriikasta.

Raportissaan Supo väittää kansainvälisen (sic) äärioikeistolaisen terrorin kumpuavan ideologiasta, jota ruokkii "salaliittoteoria" nimeltä väestönvaihtoteoria. Toisin kuin Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat, Yle ei käytä Supon viljemää sanavalintaa "salaliittoteoria", mutta antaa silti ymmärtää, että kyse on ideologiasta eikä tilastollisiin perustuvista väestöllisistä muutoksista: 

Vuosikirjassaan supo nostaa esiin myös maailmanlaajuisesti levinneen "väestönvaihtoteorian". Se on supon mukaan yksi huomionarvoisista äärioikeistolaisten terroristien aatteellisista vaikuttimista.

Kuka tahansa voi tilastoihin perehtymällä ja eurooppalaista katukuvaa katsomalla huomata, että väestön vaihtuminen, jossa ulkomaalaistaustaisen määrä kasvaa vapaasti ja kantaväestön määrä vähenee, on tosiasia. Miksi Supo ja valtamedia haluavat tästä huolimatta levittää suurelle yleisölle mielikuvaa, että yleisesti havaittu demografinen muutos on mielikuvitukseen perustuvaa salaliittoteorisointia? 

Silmänkääntötemppu onnistuu, koska valtion asiantuntijavalta haluaa sekoittaa vallitsevan väestötrendin teorioihin, joissa salaliittomaista on vain muutoksen selittäminen eliitin oletetuilla motiiveilla. Sekoittamalla nämä keskenään tilastollisesti vahvistetun demografisen muutoksen toteaminen saadaan näyttämään perusteettomalta "salaliittoteorialta". 

Kansalaisvaikuttaja Tapio Linna analysoi riippumattomassa sosiaalisessa mediassa tiiviisti ja tyhjentävästi salaliittoteorian suhteen tosiasioihin:

Tuo mainittu salaliittoteoria väittää siis, että tämä väestöllinen kehitystrendi ja kantaväestön jääminen ennen pitkää vähemmistöksi omassa maassaan, olisi poliittisen ja taloudellisen eliitin tavoite ja yhteinen juoni, ja että siihen liittyisi kaikenlaisia arveluttavia vaikutteita. Salaliittoteoriaksi tämän tekee siis se, että siinä ilman selviä todisteita oletetaan eliitillä olevan tällainen tavoite.

No, salaliittoteoria on salaliittoteoria. Tämä salaliittoteoria ei silti ole aivan irrallaan todellisuudesta, sillä vaikka ei ole syytä olettaa, että eliitillämme (tai jollakin sen osalla) on tällainen pitkän tähtäimen yhdessä sovittu tavoite kantaväestö marginalisoimiseksi, niin se, että eliittimme suhtautuu tähän kehitystrendiin välinpitämättömästi tai jopa myötämielisesti, antaa aiheen todeta, että väestönvaihto on tahallisen politiikan ennustettavissa oleva lopputulos.

Väestönvaihdosta puhuminen ei siis useinkaan viittaa taustalla oleviin vahvistamattomiin motiiveihin, vaan kehityskulkuun, joka on dokumentoitu kylmillä tilastollisilla luvuilla. Koska käynnissä oleva väestöllinen katastrofi on kaikkien nähtävissä, sen syiden arviointi pitäisi olla vapaata akateemista debattia ilman että se leimataan suoraan salaliittoteoriaksi. 

On nimittäin selvää, että väestönmuutos eli väestönvaihdos ei ole tapahtunut luonnonlainomaisesti itsestään, vaan sen takana ovat tietoiset poliittiset päätökset ja valinnat. Läntisen maailman päättäjät ovat koko ajan tienneet mitä he tekevät ja olisi myös naivia olettaa, että he ovat tietämättömiä päätöstensä peruuttamattomista seurauksista. Siksi heidän motiiviensa perään kyseleminen on täysin rationaalinen reaktio tilanteessa, jossa jo lähitulevaisuudessa kantaväestö on jäämässä vähemmistöasemaan. 

Toisaalta on yhdentekevää onko tuhopolitiikan takana lyhytnäköinen taloudellinen ahneus, naivi idealismi tai pahantahtoinen tuhofantasia, sillä yhtä kaikki vaakalaudalla on länsimaisen korkeakulttuurin jatkuminen. Kukaan voi tuskin vakavissaan väittää, että afrikkalainen kognitiivisesti haasteellinen populaatio voisi ylläpitää samantasoista kulttuuria kuin me.

Tilanne on Suomessakin huolestuttava, josta kertoo uutisvirtaan puuroutuvat väestömuutoksen tilastouutiset. Matalan intensiteetin vihamielinen invaasio on vain voimistumassa, mutta kansallisesta turvallisuudesta vastaava Supo leimaa asian esille tuomisen "salaliittoteoriaksi", joka vain "lisää väkivallan uhkaa". Ajatus on nurinkurinen, sillä monet tutkimukset puhuvat sen puolesta, että yhteiskunnallisen konfliktin riski on suurin monietnisissä ja varsinkin sellaisiksi tarkoituksella luoduissa valtioissa. Edesmenneiden professorien Yrjö Ahmavaaran ja Tatu Vanhasen kirjassa Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin (2000, s. 293) kun tiedetään, että

etnisiä konflikteja todellakin syntyy kaikissa etnisesti jakautuneissa yhteiskunnissa ja että konfliktit ovat yleensä sitä vakavampia, mitä enemmän geneettisesti toisistaan poikkeavista ryhmistä on kysymys, on vaikea välttyä johtopäätökseltä, että meidän on paras tottua ajatukseen etnisten konfliktien pysyvyydestä. (…) Mitä heterogeenisempi väestö on etnisesti, sitä enemmän etnisiä konflikteja esiintyy ja sitä merkittävämpiä ne ovat. Korrelaatioanalyysin (N=183) tulosten mukaan noi 54 prosenttia etnisten konfliktien asteen vaihelusta selittyy väestön etnisen heterogeenisyyden asteella.

Länsimmaissa ja erityisesti Suomessa sisäisen konfliktin riskiä on lisätty kasvattamalla kansalaisilta kysymättä vieraiden populaatioiden määrää. Jos Supo olisi aidosti huolissaan kansallisesta turvallisuudesta, se pyrkisi tuomaan esiin riskit, joita maahanmuuton kannattajat saavat toiminnallaan aikaan. Nykyisen kulttuuritrendin vallitessa Supolta on turha odottaa tällaista suoraselkäisyyttä, joten se palaa isänmaan linjoille vasta ns. ylimääräisen uutislähetyksen jälkeen.

SALALIITTOTEORIAT JA UUSNATSIT UHKAAVAT, JOTEN PAREMPI LUOTTAA VAIN VALTAMEDIAAN

Valtamedian julkaisemat perinpohjaisilta näyttävät jutut salaliittoteorioista ovat useimmiten osoitus epäilystä oman propagandan voimaan. Median vaikuttavuutta seurataan tarkkaan ja jos näyttää siltä, että joihinkin uutisiin suhtaudutaan perustellulla epäilyllä, yritetään tätä kritiikkiä mustamaalalta. Kyse on "edistyksellisten voimien" tavaramerkiksi tulleesta valheen projektiosta, joka tunnettiin hyvin jo Neuvostoliiton alkuvuosilta. Näiden valheiden koodisanoja ovat nykyään "valeuutiset", "infromaatiovaikuttaminen" ja "salaliittoteoria", joista viimeksi mainittu on järein keino kompromettoida vasta-argumentit. 

Virallisen selityksen mukaan  salaliittoteorioista ovat vastuussa lähes poikkeuksetta pahantahtoiset hämärätahot, äärioikeisto ja muut "demokratian vastaiset" veneen keikuttajat. Vastaavasti valtamedialla on vastaansanomattomasti aina puhtaat jauhot pussissa, sillä eihän sillä ole mitään intressiä vehkeillä tavallisia kansalaisia vastaan. Tässä hermeettisesti suljetussa tulkintamallissa todisteet valtamedian epärehellisyydestä on looginen mahdottomuus, joten syytösten esittäjän täytyy olla valeuutisten ja salaliittoteorioiden levittäjä.

On päivän selvää, että valtamedia jättää suurille massoille kertomatta osan maailman asioista. Tässä ei ole mitään ihmeteltävää saatika salaliittomaista, koska aika ja mediatila ei yksinkertaisesti riitä kaikkien seikkojen ja tulkintojen esille tuomiseen. Tämä ei silti poista sitä tosiasiaa, että hallitsevat läntiset "liberaalit" tiedotusvälineet jättävät systemaattisesti kertomatta tiettyjä asioita ja tulkitsevat eräitä ilmiöitä määrätyn agendan mukaisesti. 

Oma lukunsa on piilosensuuri, jota harjoittavat johtavat sosiaaliset mediat. Esimerkiksi Facebook harjoittaa systemaattisesti varjobannausta niitä sivustoja kohtaan, jotka kritsioivat globalismia. Myös Yle Watch on tällaisen kieron näkyvyyden eston kohteena.

Lähes koko maailmaa koskettanut koronvirusepidemia on jättänyt paljon avoimia kysymyksiä, joihin valtamedia ei ole syystä tai toisesta halunnut antaa kunnollisia vastauksia. Johtavat tiedotusvälineet  ovat kavahtaneet tätä tervettä epäilyä ja tiedonjanoa, jonka vuoksi ne ovat ryhtyneet vastahyökkäykseen raivatakseen massojen mielistä tilaa "viralliselle totuudelle" (Pravda). Suomessa tätä häikäilemättömän yksisuuntaista informaatisotaa käy Yle pitkässä agendauutisessaan Kaiken takana ovat taas liskoihmiset – Miksi korona kiehtoo salaliittoteoreetikoita ja miksi villeimpiinkin salaliittoihin uskotaan? 

Jutun retorinen arsenaali nojaa pitälti salaliitoista tehtyihin argumentatiivisiin olkiukkoihin, jotka on helppo kumota. Näiden marginaalisten hörhöteorioiden esiin tuomisen tarkoitus on tietenkin langettaa varjo myös niille empiirisiin todisteisiin perustuville kysymyksille, joista media ei halua keskustella:

Paljon vaikeampi on sanoa, mistä ja miten liikkeelle lähtivät ensimmäiset koronavirusta koskevat salaliittoteoriat. 

Niitä on viime kuukausien aikana riittänyt: Korona luotiin laboratoriossa. Korona saapui maahan meteoriitin mukana. Korona on Kiinan tai Yhdysvaltain viranomaisten tai armeijan luoma biologinen ase. Kaiken takana on suursijoittaja George Soros, liskot ja maailmanlaajuinen juutalaisten salaliitto. Simpsonit ennustivat koronan.

Median varpaille astumisesta kertoo myös ärtymys pörssispekulantti George Sorosin arvostelusta. Globalististen päämääriensä ansiosta valtamedia on aina puolustanut raivoisasti vasemmiston lemmikkinä tunnettua suursijoittaja Sorosia, eikä jutun kirjoittaja Teija Siltamäki tee tässä ammattikuntansa puolesta poikkeusta. Juutalaistaustaisen Sorosin rinnastaminen liskoihmisiin on tietenkin yritys tehdä naurunalaiseksi häntä vastaan esitetty kritiikki. Kieltämättä nokkela strategia, mutta sillä ei tehdä tyhjiksi jopa suuren yleisön tuntemia Sorosin projekteja, joissa on edistetty mm. laitonta maahanmuuttoa, kansanäänestysten kumoamista ja ihmisoikeustuomareiden puolueellisuutta.

Vakuuttavuuttaan lisätäkseen juttua varten on haastateltu salaliittoihin perehtynyttä Helsingin yliopiston tutkijatohtori Niko Pyrhöstä, joka mm. kommentoi kolmea koronvirukseen liittyvää salaliittoteoriaa. Niiden kumoamiseksi ei olisi tarvittu tutkijatohtoria, sillä normaalijärkiselle lukijalle ne näyttävät jo päältä päin katsoen hullunkuriselta ja epäloogiselta aprikoinnilta. Hörhöteorioiden esittelemisen motiivina näyttää olevan halu saada ne yhdistettyä todellisiin kehityssuuntiin, joidenka ilmenemisen valtaapitävät haluavat kieltää olevan olemassa:

Niinpä maahanmuuton vastustajat ovat Suomessakin spekuloineet, onko korona levinnyt Suomeen pakolaisten mukana, vai käytetäänkö koronaa "väestönvaihdon" kätkemiseen. (Väestönvaihto on salaliittoteoria, jonka mukaan maan alkuperäinen väestö pyritään syystä tai toisesta korvaamaan maahanmuuttajilla.)

Toisin kuin tuossa väitetään väestönvaihto ei ole salaliittoteoria, vaan tilastollisesti todistettu tosiasia: alkuperäisten eurooppalaisten määrä vähenee ja maahan päästettyen rotumuukalaisten määrä lisääntyy. Koska muutos ei tapahdu silmänräpäyksessä vaan vuosien kuluessa, hallitseva luokka pitää puhetta väestönvaihdosta "salaliittoteoriana". Siitäkin huolimatta, että muutos on kiistattomasti kiihtyvä ja saatu aikaan tietoisilla poliittisilla päätöksillä kirkkaassa päivänvalossa. Väestönvaihdosta kirjoittaessaan toimittaja lyö lisää löylyä pitämällä sisäministeri Maria Ohisalon maahantulokieltoon liittyvien erivapauksien kriitiikkiä "salaliittona":

Nyt leviävä teoria perustuu siihen, että vaikka Suomi sulki rajansa 19. maaliskuuta, turvapaikanhakijoilla on edelleen oikeus hakea turvapaikkaa. Se pohjautuu kansainvälisiin sopimuksiin. Rajavartiolain mukaan rajanylityspaikan väliaikainen sulkeminen ei saa estää oikeutta kansainvälisen suojelun saamiseen.

Rajojen sulkeminen tavallisilta EU-kansaisilta toisin kuin Euroopan ulkopuolelta tulevilta laittomilta turvapaikan hakijoilta ei ole salaliittoteoria vaan tosiasia. Rajavartiolaitos saa tarkemmat ohjeistuksensa sisäministeriöltä, joka taas rikkoo tietoisesti Schengen-sopimusta kuten se teki vuonna 2015. Sopimuksen mukaan "kansainvälisen suojelun" tarpeessa olevan pitää hakea turvapaikkaa siitä EU-maasta, johon on ensimmäisenä saapunut. Täältä turvapaikkaa hakevat ovat tulleet jo kymmenen turvallisen EU-maan kautta, joten Suomen velvollisuutena pitäisi olla turvapaikanhakijan palauttaminen Ruotsiin. Sitä paitsi toimittajien ja sisäministerin kailottamat "kansainväliset sopimukset" ovat juridisesti vain sopimuksia, eikä niillä ole siksi suveneerien valtioiden määräämien lakien voimaa. 

Artikkeli lienee suunnattu keskivertolukijalle, joka ei välttämättä osaa erottaa perusteltua yhteiskuntakritiikkiä salaliittoteoriasta. Esimerkiksi juttuun on ympätty mukaan pieni tietopaketti käsitteestä Deep State (Syvä valtio), joka esitetään pelkästään salaliittomaisessa valossa:

Suosituimpia salaliittoja: Deepstate eli niin sanottu syvävaltio on etenkin Yhdysvalloissa suosittu teoria, jonka mukaan todellista valtaa yhteiskunnissa eivät käytä niiden viralliset johtajat, vaan hallinnon sisällä olevat salaiset toimijat.

Syvän valtion olkiukkoversiossa se näyttää harhaiselta salaliittoteorialta, varsinkin jos siinä puhutaan "salaisista toimijoista". Tosiasiassa se on esimerkiksi Yhdysvalloissa osa valtavirran puheenpartta, jossa sillä ei suinkaan viitata "salaisiin toimijoihin", vaan vallankäyttäjiin, jolla ei ole äänestäjien antamaa valtakirjaa. Puhe Syvästä valtiosta ei merkitsekään salaliittoteoriaa, vaan "edistyksellisten" varjeleman tabun paljastamista. Konservatiivinen Conservapedia, vastavoimana Wikipedian vallanneille päivystäville vasemmistoaktivisteille, täsmentää mikä on Deep State:

Syvä valtio (jota kutsutaan joskus "pysyväksi valtioksi" tai varjohallitukseksi) on termi, jota käytetään kuvaamaan byrokraatteja ja muita vaikuttaja, joita ei ole valittu vaaleilla, mutta jotka tosiasiassa kontrolloivat hallitusta ja sen politiikkaa. Tässä varjohallituksessa julkishallinnon virastojen ja asevoimien byrokraatit sekä tietyt liittolaiset varsinaisten virastojen ulkopuolelta (kuten valtamedia, poliittiset puolueet, lobbaajat, konsulttiyhtiöt ja suuryritykset) ovat mukana määrittelemässä, hallitsemassa ja manipuloimassa hallituksen politiikkaa. Nämä henkilöt kannattavat yleensä liberaalia ja globalistista maailmankuvaa. Syvä valtio on yhtä kuin hallinnollinen valta.

Kokonaisuudessaan Ylen kirjoitus noudattaa monessa suhteessa vanhaa valtamedian työstämää kaavaa salaliittoteorioiden luonteesta ja kannattajista. Esimerkiksi haastateltu asiantuntija samaistaa epäsuorasti tietämättömyyden ja poliittisen konservatismin, mutta ei hiisku sanallakaan hallusinaatiovasemmiston salaliittoteorioista. Ehkä siksi, että kulttuurin ja median saralla hegemoniseen asemaan marssineiden jälkimarxilaisten teoriat ovat valtavalla mediarummutuksella saaneet totuuden aseman kuten feministien alkuunpanema salaliittoteoria "hallitsevasta patriarkaatista".

                                                        ****************************

Salaliittoihin liittyy myös Ylen viime viikolla julkaistu 7-päivää tasoinen "katso myös kuvat" -kauhistelujuttu Uusnatsit innostuivat pandemiasta – "Tämä voi olla juuri sitä, mitä olemme toivoneet". Sepustuksen tarkoitus on tietenkin pelotella turvakypärästään kiinni pitäviä normikansalaisia, tuulipukukansaa, demarileläkeläisiä ja vasemmistohumanisteja, jotta nämä tarrautuisivat entistä päättäväisemmin Isosisko-valtion helmoihin. 

Juttua lukiessa tulee ensimmäisenä mieleen, että miksi ihmeessä lukijan pitäisi tietää mitä juuri uusnatsit pohtivat ja toivovat koronaviruksesta. Miksei samanlaista katsausta tehdä vaikka lestadiolaisista, transhumanisteista tai äärivasemmistolaisista? Kai heilläkin on toiveita siitä, miten tunnoton virus voisi ajaa heistä riippumatta heidän asiaansa.

Asia on yksinkertainen: uusnatsit ovat sopiva mörkö ja tekosyy nykyjärjestelmälle olla tekemättä kriittistä arviota itsestään – Ylen juttu on siis Hilter-kortin päivitys tämän päivän "mitä jos" -versioksi. 

Asiantuntijaksi juttuun oli valittu äärioikeistoa päivystävä dosentti Tommi Kotonen. Jyväskylän yliopiston äärioikeistotutkija yltyy varsinaiseksi hyönteistieteilijäksi vyöryttämälle lukijan silmille juutalaisten painostusjärjestö ADL:n listaamia piskuisia natsikerhoja, joilla itsellään ei ole mitään poliittista merkitystä. Huvittavana yksityiskohtana on Kotosen jo aiemmin havaittu pakkomielle amerikkalaiseen Atomwaffen-ryhmään, joka on koostunut enimmäkseen toisiaan surmanneista teineistä. Poliittisessa pelissä tällaisilla porukoilla on toki funktionsa yleisenä sylkykuppina varsinkin valtamedian kriisiajan massapropagandassa:

Yksi merkittävimmistä ryhmistä on Yhdysvalloissa perustettu Atomwaffen Division (suom. Atomisodan divisioona), joka on sittemmin levinnyt moneen Euroopan maahan. Sen innoittamana on syntynyt muita ryhmiä, joilla on samankaltaisia mahtipontisia nimiä, kuten Sonnenkrieg Division ja Feuerkrieg Division. (Aurinkosodan ja Tulisodan divisioona).

Jutun kirjoittaneen toimittaja Yrjö Kokkosen ja tutkija Tommi Kotosen kannalta erityisen noloa on se, että Viron sisäisen turvallisuuden viranomainen KAPO kertoo Feuerkrieg Divisionin takana olevan ainoastaan 13-vuotias somessa vaikuttava koulupoika. Tämä ei ole kuitenkaan estänyt (valkoisia) äärioikeistojärjestöjä omavaltaisesti valvovaa juutalaisten etujärjestö Anti-Defamation Leagueta (ADL) pitämästä nörttipojan Feurkrieg Divisionia ertyisen vaarallisena valkoista "ylivaltaa" ajavana "järjestönä".

ADL:n ja Ylen vaaralliseksi listaama Feuerkrieg
Division koostuu vain yhdestä 13-vuotiaasta pojasta.

Moraalipaniikkia lietsovasta Yle-uutisesta huolimatta uuskansallissosialisteista ei löydy juuri mitään konkreettista uhkaa. Punaporvarin unen häirinnästä kerrotaan vieläpä konditionaalissa:

Edistäminen tapahtuisi sylkemällä kasvoihin poliiseja tai vähemmistöjen edustajia, ja näin levittämällä tautia haluttuihin kohderyhmiin. Keskusteluissa on myös esitetty, että sairastuneet käyvät sylkemässä synagogien ovenkahvoihin, kertoo Yahoo News.

Edellinen sitaatti on sikäli osuva, että se on täsmällinen kuvaus siitä mitä äärivasemmistolaiset ovat puuhailleet Suomessa koronakriiisin aikana. Suomen Uutiset kertoi reilu kuukausi sitten uutisessaan Äärivasemmiston tukikohdasta esitetään korona-viruksen tahallista levittämistä poliisiasemille ja syyttäjävirastoihin, että Takku.netin anarkokommunistit aikoivat edistää työtävieroksuvan luokan vallankumousta koronaviruksella.

Pääasiassa feministisistä yliopisto-opiskelijoista koostuva "anti"-fasistinen Varisverkosto innostui Ylen uusnatsijutusta siinä määrin, että kirjoitti siitä punalasiensa läpi tulkitun version, joka ei ole muuta kuin projektio äärvasemmiston omista julkituoduista vallankumousfantasioista. Tämä on sitäkin räikeämpää kun ottaa huomioon kirjoituksen jeesustelevan asenteen väkivaltaan. Pata kattilaa soimaa, varsinkin, kun oma väkivalta on sitä parempaa ja "oikeutettua".

Puuhakerhon ideoiden loppumisesta kertoo paljon se, että syitä fasismista raakkumiseen täytyy tätänykyä etsiä valtamediasta. Muutoinhan verkoston nettisivut ovat rappeutuneet Rumba-lehden kommunistiseksi mukaelmaksi, jossa jaaritellaan juttu toisensa perään RAC-musiikkiskenen nazistisesta pahuudesta ja pyydetään lukijoita vanhaan kunnon Stasi-tyyliin ilmiantamaan työnantajille vääränlaisissa bändeissä soittavat työntekijät. Bändijutuista on vastannut yleensä punaripuloivaa grindcorea soittavan Rotten Sound -yhtyeen Keijo Niinimaa. Tätä täytyy vain ihmetellä, kyseessä on sentään jo aikuinen mies.

Punk in Finlandin skeneveteraani ei ehkä ole Varis-jutun Koronakriisi: Uusnatsit tavoittelevat “yhteiskunnan luhistumista”, USA:ssa estetty pommi-isku sairaalaan kirjoittaja, vaikka se kävisikin hyvin tekopyhyyden harjoitelmaksi. Kirjoitus on tyypillinen esimerkki siitä, kuinka kapinallisena esiintyvä äärivasemmisto ei ole muuta kuin kaksilla rattailla ajava järjestelmän vahtikoira, joka valvoo että myös valtiovalta noudattaa Helsingin Sanomien pääkirjoitusten linjaa. Varisten omat julkilausumat koronaviruksesta eivät muutenkaan eroa valtamedian EU-federalismista:

Esimerkiksi pakolaisleirit Kreikassa, joissa edes perushygieniaa ei voida välttävästi tarjota tuhansille ihmisille, on evakuoitava ja purettava välittömästi, ja niiden asukkaat saatettava terveydenhuollon ja asumisen piiriin. Jos Kreikan pakolaisleirien 40 000 henkilöä jaettaisiin kaikkien EU-maiden kesken, minkään yksittäisen maan osuus ei olisi suuri.

Varisverkoston natsivuodatuksessa moralisointi kansallissosialistien mahdollisesta väkivallasta on viety tappiin asti, mikä on vähän hassua nimettömältä ryhmältä, jonka sisäsiittoisessa piirissä on julistettu kaikenlaista terrorifantasiaa. Vaikka kehoitus levittää koronavirusta viranomaisiin tulkikin nimellisesti Takku.netistä, voi agitaattori kuulua Varisverkostoon, sillä äärivasemmistossa "jäsenyydet" ovat monesti päällekkäisiä.


                                                        ****************************


Yle TV1, maanantai 6.4.2020 klo 20.00. MOT: Ilmastoepäilyn kylväjät

Ilmastonmuutoksesta on tullut oikeistopopulistien lempivihollinen. MOT kertoo, mistä ilmastonmuutosta epäilevä liike on saanut alkunsa ja miten se vaikuttaa Suomessa. HD ohjelmatekstitys (suomi) 29 min- Linkki ohjelmaan.

Saatinpa taas vieritettyä yksi synti oikeistopopulistien harteille. Ohjelman asetelmana oli julistaa epäillyt kerettiläiset heti syyllisiksi, jonka jälkeen sopivasti leikatut haastattelut antoivat syytekirjelmälle vain todisteet. 

Tämän tyyppiseen tendenssijournalismiin kuuluu antaa puheenvuoro myös katumuksen tekijälle so. takinkääntäjälle. Ohjelmasta riippuen kyseessä on joko entinen rasisti tai natsi, tällä kertaa pyhää ilmastonmuutosta puolusti entinen ilmastodenialisti.

Sosialismin osuus ilmastoideologian taustalla kiistettiin tietenkin salaliittoteoriana, mutta se ei näyttänyt kovin uskottavalta kun yksi haastatelluista oli pitkän linjan vihreä ex-taistolainen Satu Hassi. Hänen unelmansa globaalisosialismista ei onnistunut SKP:n avulla, mutta "vihreiden" riveissä siihen näyttää olevan valitettavasti paljon paremmat mahdollisuudet. 

ISOSISKO-VALTION MÄRKÄ UNI: UUSI AUTOSI TIETÄÄ SINUSTA ENEMMÄN KUIN KUVITTELETKAAN

Asenteellisuudestaan ja valikoivuudestaan huolimatta Yle Uutiset nostaa pinnalle ajoittain asioita, joita se tarkastelee avoimen kriittisesti ilman viherpunalasejaan. Eräs tällainen aihe  on nykytekniikan mahdollisuus kerätä tietoja kansalaisista ilman että kohteet tietävät urkinnasta mitään. 

Yle uutisten verkkosivuilla toimittaja Marcus Ziemann on ottanut esimerkikseen tietojen keräämisestä autot, jotka poimivat informaatiota, josta autossa istuvilla ei ole aavistustakaan. Asia ei ole aivan uusi, sillä edellisellä ministerikaudella keskustalainen sisäministeri Anne Berner ehdotti autoihin GPS-seurantaa, jotta sen avulla olisi voitu siirtää verotuksen painotusta polttoaineiseen. Tosiasiassa GPS-tiedot olisivat antaneet tilaisuuden valvoa kansalaisia missä he kulloinkin liikkuvat. Jo pelkkä Bernerin ehdotus kertoo nykyisen "eliitin" pelokkaasta epäluottamuksesta kansalaisiaan kohtaan. Tämän jos minkä pitäisi olla hälytysmerkki kansalaisille, että maan poliittisessa johdossa ja virkamieskunnassa on sitä vastaan vehkeilevä klikki, jonka intressit ovat Suomen ulkopuolella.

Kylmääviä Vuonna 1984 -mielikuvia tuovassa uutisartikkelissa Analyysi: Auto tietää missä olet, miten ajat ja kenelle soitat – Autonvalmistaja saa sinusta enemmän tietoa kuin haluaisit kerrotaan melko seikkaperäisesti, mitä urkintamahdollisuuksia uudet autot sisältävät. Vaikka Ziemanin jutussa ei asiaa käsitelläkään, mielenkiintoisinta autojen valvontatekniikassa on se, kenen käsiin tiedot lopulta päätyvät.

Saksan 21 miljoonan jäsenen ADAC muistuttaa toistuvasti, että lopulta vain autonvalmistajat tietävät, mitä kaikkea tietoa autoista kerätään ja lähetetään eteenpäin. Koska valmistajilta läpinäkyvää tietoja ei saa, pyysi autoilijoiden edunvalvoja ulkopuolisia asiantuntijoita tutkimaan neljää eri autoa.

Häiritsevää uutisartikkelissa ovat autotietokoneen hankkimat tiedot, joita voidaan käyttää tulevaisuudessa liikennerangaistusten perusteena kuten silloin, onko turvavyö ollut päällä vai ei. Pahinta on kuitenkin se, että tietoja voidaan käyttää aivan muuhun tarkoitukseen kuin itse ajamisen kontrolloimiseen:

Esimerkiksi nykyään yleiset kuljettajan virkeyttä auton sisällä seuraavat silmänliikekamerat rekisteröivät, minne kuski katsoo. Kun samaan aikaan auton ulkopuolen kamerat ja GPS-signaali seuraavat, missä auto liikkuu, voitaisiin vaikkapa tienvarsimainoksen ostaneelle yritykselle myydä tietoa, kuinka moni autoilija loi katseen mainokseen.

(...) Mutta kuluttajan kannalta on ikävämpää, jos autonvalmistaja saa autoilijan tietämättä hänestä intiimiä tietoa. Tällainen tiedonsiirto on mahdollinen esimerkiksi, kun autoilija synkronoi matkapuhelimensa tiedot auton järjestelmiin bluetooth-yhteydellä.

Ehkä oudoin yksityiskohta jutussa on kohta, jossa kerrotaan autotietokoneen keräävän tietoa myös siitä, mitä cd-levyjä autossa kuunnellaan. Mikä taho hyötyy tällaisesta tiedosta?  Sitä ihmettelee toimittaja, joka ei halua huomata ilmeistä käyttömahdollisuutta tämänkaltaisessa informaatiossa. Ei tarvitse olla vainoharhainen ymmärtääkseen, että esimerkiksi Suojelupoliisi ja globalistiset tiedustelupalvelut voisivat tunnistaa poliittiseen nykymenoon nuivasti suhtautuvat kansalaiset seuraamalla heidän yksityistä musiikkimakuaan. Kun RAC-levy pyörähtää auton cd-pesässä, voisi tiedon saanut salainen poliisi rekisteröidä ainakin kuskin poliittisesti epäilyttävien kansalaisten aina vain kasvavaan joukkoon:

Ja joskus auton järjestelmästä saattaa löytyä tietoa, jonka syytä on vaikea edes ymmärtää. Miksi autonvalmistaja haluaisi tietää, mitä CD-levyjä autossa kuunnellaan?

Yksityisyyden kunnioittaminen kuului takavuosikymmeninä liberaalidemokratian perusnormeihin, mutta nykyään siitä ollaan luopumassa erilaisin verukkein, joista suurin osa on toki varsin viattomia. Yleensä yksityisyyden loukkaamista perustellaan elämää helpottavilla asioilla, joita uusi tekniikka mahdollistaa. Valvonnan puolustajat perustelevat tietojen keräämistä myös sillä, ettei rehellisillä kansalaisilla pitäisi olla mitään salattavaa:

Vanha auto ei kerää eikä lähetä sijaintitietoja, eikä ainakaan tallenna toimia auton ohjaamossa. Rikollisetkin tietävät, että moderni auto tietää liikaa. Jos haluaa häivyttää jälkiään, onnistuu se paremmin prepaid-liittymällä ja vanhalla autolla.

Argumentti valvonnan hyödyllisyydestä sillä perusteella, ettei se haittaa "rehellistä kansalaista" sotii kaikesta huolimatta yksityisyyden kunnioittamisen perusarvoa vastaan. Lisäksi tässä argumentissa jää sanomatta, että nykytekniikalla kerätään kansalaiselta yksityisiä tietoja, jotka eivät liity mitenkään rikollisuuteen vaan hänen legitiimin poliittiseen vakaumukseensa.  Suuryhtiöiden tietoja mahdollisesti hyödyntävällä (syvällä) valtiolla on suurella varmuudella houkutus kerätä kansalaisista tietoja, joilla arvioidaan henkilön poliittista uhkapotentiaalia hallitsevalle vasemmistoliberaalille järjestelmälle. 

Asian saaman julkisuuden vuoksi EU:ssa teeskennellään huolestunutta kansalaisten perusoikeuksien turvaajaa:

EU:n komission odotetaan mahdollisesti jo tänä vuonna tekevän aloitteen, jotta autojen tiedonsiirrolle saataisiin kaikkia koskevat reilut pelisäännöt.

Tällaiset aloitteet eivät kerro mitään mitä todellisuudessa tehdään kulissien takana. Direktiiveistä huolimatta valtioiden sisäiset turvallisuuspoliisit saavat jo nyt suuryrityksiltä tietoja käyttöönsä. Tämä on näkynyt erityisesti matkapuhelinten salaisessa teknologiassa, jonka avulla kerättyä tietoa on annettu tiedustelupalvelujen käyttöön.  Vaikka ilmiö tunnetaan lähinnä Yhdysvalloissa, olisi silti outoa, elleivät EU:n sitoutuneet maat käyttäisi tiedusteluissaan yritysten keräämää informaatiota kansalaisista omiin tarkoituksiinsa.

                                                      ************************

Yle Radio 1, perjantaina 17.1.2020, Ruben Stiller: Salaliittoteorioiden suloinen maailma 

Apua! Paranoidit ajavat minua takaa. Soros hallitsee koko maailmaa. Hillary Clinton ja kumppanit organisoivat pizzaravintolan takahuoneessa lapsia hyväksikäyttävää verkostoa. Miksi salaliittoteoriat valloittavat maailmaa? Ruben Stillerin ohjelmassa puretaan vanhoja salaliittoteorioitar ja keksitään uusia. Vieraina ovat tutkijatohtori Tuukka Ylä-Anttila ja tiedetubettaja, teologian tohtori Ville Mäkipelto.

Linkki ohjelmaan.

Hajaantukaa, kaikki on hallinnassa, täällä ei ole mitään nähtävää! Puolijuutalaisella Ruben Stillerillä on vahvan heimoidentiteettinsä vuoksi ilmiselvät motiivit osoittaa salaliittoteoriat naurettavaksi vainoharhaisuudeksi. Esimerkkeinä hän käyttää helposti kumottavia olkiukkoja, joita eivät esitä muut kuin marginaalin marginaalissa viihtyvät nettitrollit. Ehkäpä siksi, että ikävät totuudet jäisivät niiden alle.

Monet Stillerin väittämät "salaliittoteoriat" eivät ole sen enempää salaliittoja kuin teorioitakaan, sillä ne tapahtuvat täysin avoimesti tässä maailmassa. Siksi on epärehellistä puhua esimerkiksi juutalaisten kiistämättömästä mediavallasta "salaliittona", koska tuon vallan todentaminen on kaikkien saatavilla olevaa avointa tietoa. Mikään virallinen lähde ei kiistä, edes juutalaisten omat, etteivätkö juutalaistaustaiset henkilöt de facto omista Yhdysvalloissa suurinta osaa tiedotusvälineistä mukaan lukien Googlen, Facebookin, YouTuben, Wikipedian ym. Ainoa salaliitto on väittää avoimen ja vahvistetun tiedon esittämisen olevan salaliittoteoria.