HÖLMÖLÄISTEN VIERASKOREUTTA KAKSOISKANSALAISUUDELLA

Mitä paljastuu maskin takaa? Kaksoiskansalaisuus tuo väistämättä esiin
kysymyksen lojaalisuudesta.

Yle TV1, torstai 9.2. klo 21:05, A-studio: Talk 

Kaksoiskansalaisuus riidan aiheena. Keskustelemassa kansanedustajat Eva Biaudet ja Simon Elo, osastopäällikkö Ilkka Hanski Suojelupoliisista, sekä opiskelija Katja Mäkeläinen. Juontajana Sari Huovinen. HD

Linkki Yle Areenaan.

Tämän iltaisen Yle Talkin hyvä puoli on se, että keskustelussa paljastui kuinka RKP:n Eva Biaudet toimi Anneli Jäätteenmäen (Kesk.) hallituksessa vuonna 2003 ministerinä samoin kuin Vasemmistoliiton Suvi-Anne Siimes. Tuolloin Siimes, Biaudet ja Jäätteenmäki olivat voimaan tulleen kaksoiskansalaisuuslain innokkaimpia ajajia ideologisista syistä, vaikka lain kriittisissä arvioissa on yleensä otaksuttu,  että läpimenon taustalla oli tavanomainen poliittisen eliitin matelu lännen silmissä tyyliin "meillekin on saatava kaksoiskansalaisuus kuten läntisissä EU-maissa, sillä mitähän meistä muutoin ajateltaisiin!". Yllättävää kyllä, tätä jälkimmäistä linjaa edusti studiossa Supon virkamies, osastopäällikkö Ilkka Hanski, jolle näytti olevan erityisen tärkeää olla monikultuuriasioissa samaa mieltä kuin Eva Biaudet.

Suomen virkamieshallinnossa ja poliittisessa johdossa on jo pitkään ollut vallalla maamme edusta piittaamaton vieraskoreus, jonka taustalla on "eliitin" negatiivinen kansallistunto, jota kulttuurielämä ja media on ruokkinut hartaasti. Toisin kuin EU:n käytäntöjä apinoivilla tavallisilla poliitkoilla, suomalaisvihamielisellä femakkotroikalla on ollut kirkas aatteellinen tarve vesittää suomalaisuutta ja Suomen kansalaisuutta kaksoiskansalaisuuden avulla. Varsinkin Biaudetin koko poliittinen ura on perustunut siihen, että kaikki mitä hän on tehnyt, on aina ollut jollakin tapaa suomalaisten intressiä vastaan. Jos ilmiselvälle kansanviholliselle pitäisi antaa kasvot, niin eräs varteenotettava ehdokas olisi eittämättä Eva Biaudet!

Tällä hetkellä maassamme asuu noin 96 000 kaksoiskansalaista, joista neljännes venäläisiä, joita itänaapuri pitää ensisijassa uskollisina Venäjälle. Aivan kuten kiinteistöjen ostoissa, kaksoiskansalaisuuslaissa ei ole vastavuoroisuutta, joten Venäjällä suomalais-venäläinen joutuu kansalaisuutta hakiessaan luopumaan Suomen kansalaisuudestaan. Kansantarujen hölmöläiset eivät olekaan kadonneet minnekään, he vain vaikuttavat maamme poliittisessa johdossa!

Kaksoiskansalaisuudesta on iloa ainoastaan niille, joille se myönnetään, koska tällöin he voivat epäreilusti pelata kaksilla korteilla toisin kuin muut. Sitä paitsi on selvää, että kansalainen ei voi olla samanaikaisesti kahden eri oikeusjärjestelmän alainen. Asiasta huomautti jokin aika sitten emeritusprofessori Timo Vihavainen Ylen uutisjutussa Professori: Kaksoiskansalaisuus on järjetön systeemi – "Aviopuolisoita ei meikäläisten lakien mukaan voi olla kovin monta, joittenkin lakien mukaan voi". Haastattelussa Vihavainen toteaa mm., että 

– Ongelma on erityinen silloin, jos ollaan kaukana toisistaan kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti, Helsingin yliopiston Venäjän-tutkimuksen professori Timo Vihavainen sanoo. 

– Maahan tulee pakolaisia ja heillä on sitten lähtömaan ja Suomen kansalaisuus, ei tässä ole mitään järkeä, Vihavainen sanoo. 

Vihavaisen mielestä 2000-luvun alussa vallinnut euforinen ilmapiiri on tullut tiensä päähän. 

– Kuviteltiin, että liberaali kehitys etenee jatkuvasti, mutta näinpä ei käynytkään.

Vihavaisen mukaan ongelma olisi vielä korjattavissa, jos maan johdosta vain löytyisi järkeä ja poliittista tahtoa:

Vihavainen korjaisi järjestelmää vielä, kun vähemmistöt ovat pieniä. Puolen miljoonan vähemmistö on jo sellainen, ettei se Vihavaisen mielestä ole hyväksi ehkä missään päin maailmaa. Vihavaisen mukaan irti pääseminenkin voisi myöhemmin olla vaikeaa.

Hallituksen, opposition  ja valtamedian monikulttuurikiimaa seuratessa Vihavaisen viisas ehdotus tulee todennäköisesti kaikumaan kuuroille korville, sillä kaksoiskansalaisuudesta käydyssä keskustelussa on eniten melskattu siitä, kuinka fetissiksi nostettu tasa-arvo ei mahdollisesti toteudukaan, koska venäläiset eivät pääse Suomen armeijassa vapaasti tehtäviin, joissa voisi urkkia hyödyllisiä sotilastietoja Venäjälle. 

Tätä pöyristyttävän kauheaa tasa-arvon ja ihmisoikeuksien loukkausta on toitottanut jo toista viikkoa Ylen toimittaja Päivi Happonen, viimeksi tänään jutullaan Suomen ja Venäjän kaksoiskansalainen ei päässyt töihin varuskunnan keittiöön – "Yhtäkkiä minä olinkin turvallisuusuhka". Suomen kaltaisessa länsimaassa on toki tärkeää pitää huolta laillisuusperiaatteesta, mutta Happosen raportoimat uutiset viestivät enemmän lakitieteen professorien suosimasta itsetarkoituksellisesta legalismista, jossa lain yhdenvertaisuutta tulkitaan kirjaimellisesti siten, että se on Suomen ja sen kansalaisten etua vastaan. Jos järkevät kansalaiset saisivat päättää, keskustelu yhdenvertaisuuden toteutumisesta jätettäisiin sivuun ja siirryttäisiin pohtimaan kaksoiskansalaisuuslain mielekkyyttä ylipäätään, aivan kuten professori Vihavainen on toivonut. Koska kyse on kelvottomasta laista, joka on kieroudella ujutettu lakikirjaan, pitäisi se saada sieltä ehdottomasti myös pyyhittyä pois.


                                                      ****************************


Kehitysmaiden mustat, Pohjois-Afrikan arabit ym. kutsumattomat elintasoparasiitit ovat jälleen kerran provosoituneet heille tutuksi käyneeseen käytökseen eli mellakointiin ja korttelien polttamiseen. Tuttuun tapaansa Yle uskalsi raportoida asiasta vasta neljäntenä mellakkapäivänä jutussaan  Pariisin esikaupungeissa nuoriso mellakoi jo neljättä yötä, poliisia epäillään väkivallasta, jossa otsikolla yritetään mitätöidä edellispäivien uutispimento. Tapahtumien narraatio kulkee tuttuja latuja, sillä syyllisiä etsitään lähinnä poliisista eikä afrikkalaisista huumekauppiaista ja muista nuorisorikollisista. Tosin tavalliset ranskalaiset alkavat jo saada tarpeekseen monikultuurisesta rikastuksesta, josta kertoo Kansallisen Rintaman Marine Le Penin suosion kasvu tulevien presidentivaalien alla.

                                                      ******************************


Yle TV1, torstai 9.2. klo 22:00, Ulkolinja: Sharialakia Tanskassa  

Integraatiopyrkimyksistä huolimatta Tanskan koraanikouluissa opetetaan ankaraa sharialakia. Fatma ja Mohammed kuvasivat salaa moskeijoissa. Kävi ilmi, että naisiin kohdistuva väkivalta ja moniavioisuus ovat hyväksyttäviä. HD
                                              

Yle ja Yle Watch suosittelee katsomaan. Linkki Yle Areenaan.

MEDIA EDELLEEN HOMOMANIAN OTTEESSA

Siunaa ja varjele! Kristillisen kirkon tila 2000-luvulla.

Näyttää siltä, että Donald Trumpin juuri alkanut presidenttikausi on saanut vihervasemmistolaiset ja Ulkopoliittisen insitituutin arvaustieteilijät lopullisesti pois tolaltaan, sillä he ovat viime viikkojen aikana käyneet kaikissa arvokysymyksissä maalaisjärjen ja säädyllisyyden päälle kuin nälkäinen hyeenalauma. Ei riitä, että he valehtelevat Yhdysvaltain perustuslaista, että se muka antaisi globaalille enemmistölle subjektiivisen oikeuden tulla maahan jos sattuu huvittamaan. Nyt he ovat avanneet myös kulttuurisodan kotirintaman ampumalla median avustuksella jälleen rumputulta kohti normaalia sukukupuolienemmistöä.

Homomanian vallassa oleva kirkko on näytellyt tässäkin mädätystaistelussa näkyvää roolia, kun marxilaishumanisti, piispanakin (sic!) tunnettu Irja Askola, palkitsi 15-vuotiaan lapsen vuoden homoksi alkoholijuomia tarjoilleessa QX Gay Gaalassa. Askolan saamasta kritiikistä tuohtunut Vasemmistoliiton kansanedustaja Silvia Modigin on puolestaan sitä mieltä, että koko palkinnossa ei ole kyse seksuaalisuudesta. Modigin tarkennus on sikäli totta, että palkinnossa ei ole kyse vain seksiasiosta (eli siitä mikä viehättää elostelevien vanhojen homppeleiden silmää), vaan kulttuurimarxilaisesta identiteettipolitiikasta, jolla pyritään sirpaloimaan yhteiskunta ja mitätöimään eurooppalaisen sivilisaation kulmakivinä tunnetut hyvyys, totuus ja kauneus.

Irja Askolalle maistuu valtion viinaksien lisäksi myös
homolobbyjen tarjoamat virvokkeet. 

Yle Watchin kanta homoihin on suvaitsevaisuus sanan alkuperäisessä merkityksessä, joka tarkoittaa sietämistä. Valitettavasti tänään suvaitsevaisuus tarkoittaa vihreellisesti sitä, että toiseus pitää hyväksyä karvoineen päivineen. Kukaan ei ole kieltämässä homoja harjoittamasta privaatisti keskinäisiä mielitekojaan, mutta tästä ei seuraa, että heille pitäisi antaa etuoikeus hieroa taipumustaan enemmistön kasvoihin hokemalla flatus vocis taikasanaa "ihmisoikeudet". 

Länsimaissa seksuaalivähemmistöillä on samat perusoikeudet kuin normaaleillakin (98% väestöstä), mutta olisi hullunkurista, että sen lobbausjärjestöt kuten Seta alkaisivat määrätä enemmistöä, mitä mieltä sen pitää ole vähemmistöistä tai jopa ohjeistaa enemmistölle seksuaalikasvatusta. Hoplaa! Se, että juuri näin tällä hetkellä tapahtuu, kertoo siitä, että maassamme vietetään väärän kuninkaan päivää 365 kertaa vuodessa. 

Ylen tuoreehkossa jutussa Olen sukupuoleton: Viima Lampinen ajetaan pois sekä naisten että miesten vessasta kerrotaan Setan uudesta puheenjohtajasta, joka vie järjestön ryminällä minimaalisten ja äärimmäisen narsististen friikkivähemmistöjen loppumattomalle suolle vieläpä homoseksuaalien kustannuksella. Myötäkarvaan kynäillyssä jutussaan toimittaja Minna Aula valistaa tuulipukukansaa:

Juridisesti Suomessa on olemassa vain nais- ja miessukupuolet. Valtakunnallinen ihmisoikeusjärjestö Seta pyrkii edistämään jokaisen oikeutta määritellä tai olla määrittelemättä itse itsensä sekä ihmissuhteensa. Setan toiminnan yhtenä päätavoitteena on ajaa translain uudistamista Suomessa.

Tätä tuskin oli Setan ajamassa alkuperäisessä ohjelmassa vuonna 1975. Siihen kirjatut tavoitteet on luultavasti saavutettu jo ajat sitten, joten miksi Seta toimii vieläkin ja on ulottanut toimintansa ja vaatimuksensa kysymyksiin, jotka eivät liity järjestön alkuperäisiin homoseksuaaleja koskeneisiin tavoitteisiin. Kuten vasemmistolaisilla emansipaatiota julistavilla järjestöillä yleensä, ne eivät koskaan tyydy saavutettuun asemaan, vaan vaativat koko ajan uusia vapauksia ja vapautettavia, sillä liikkeellä pysyminen on niiden elinehto. Samoin on käynyt vasemmistohumanistiselle Amnestylle, joka alunperin pyrki toimimaan poliittisten vankien vapauttamiseksi ja kidutuksen lopettamiseksi, mutta joka häärää nykyään ties missä vain länsimaita koskevissa maahanmuuttoasiossa ja yrittää esittää massainvaasion vastustamisen ihmisoikeusloukkauksena. 

Vaikkei tässä uskonnollisia ollakaan, niin leikkisästi voidaan todeta, että Saatanan tiet ovat myös muualla tutkimattomat kuten kävi tänään selväksi illan A-studiossa:


Yle TV1, tiistai 7.2.2017, klo 21:00, A-studio 

Tasa-arvoinen avioliittolaki tulee. Miten käy kirkon?  Romaniassa kuohuu ja se vaikuttaa koko Euroopan tilanteeseen. Juontajana Satu Miettinen #YleAstudio

Linkki Yle Areenaan.

Paholaisen asianajajana toimiva Ylen toimittaja Satu Miettinen oli valmistellut homovihkimis-juttunsa huolella ja kutsunut studioon Nousiaisten seurakunnan kirkkoherra Juhana Markkulan, joka anteeksipyydellen kannatti piispainkokouksen kantaa, jonka mukaan Suomen evankelisluterilainen kirkko ei tule vihkimään samansukupuolisia pareja. Toimittajan lisäksi kulttuurimarxilaista liberaalia linjaa edustivat helsinkiläinen rokkipastori Kari Kanala ja lesbopappi Susanna Airola, joka on luopunut papin ammatistaan.

Mielipiteiden suhteen  epätasa-arvoisesti jakautuneessa keskustelussa kävi selväksi, että kulttuuribolsevikeille ei riitä tasa-arvoinen avioliittolaki, joka jo nykyisellään takaa tasa-arvopelleilyn (paitsi heteroille polygamisteille ym.), vaan myös Raamattuun sitoutuneen kirkon pitäisi taipua länsimaiden uusimman uskontokultin, homomanian, kitinöille. 

Toimittaja Miettinen tenttasi mielellään väärinajattelija kirkkoherra Markkulaa ja yritti vedota tasa-arvolakeihin, jotka ovat ristiriidassa kirkon opetusten mukaisten säädösten kanssa. Miettinen ei taida ymmärtää, että organisaatioilla, järjestöillä ja jopa peleillä on omia sääntöjä, jotka ovat valtion tasa-arvoilveilylakien kanssa poikkiteloin, mutta silti lainmukaisia. Pahoinpitely on kielletty, mutta nyrkkeilykehässä se on sallittua; shakissa miehet ja naiset pelaavat eri sarjoissa (kuten nyrkkeilyssä), vaikka se ei ole sukupuolisen tasa-arvon mukaista, ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa nainen ei voi toimia pappina jne. jne. 

Asia pähkinänkuoressa: kirkko tekee omat sääntönsä eikä siihen ole kenenkään pakko kuulua. Jos homoja kiinnostaa vaikkapa homoilu alttarilla, he voivat perustaa oman uskonnollisen yhteisön, jossa se on sallittua. Mikä merkillinen hinku heillä on tunkea väkisin heteronormatiiviseen evankelisluterilaiseen kirkkoon, jonka korkeimmassa kirjallisessa instituutiossa, Raamatussa, suhtaudutaan kielteisesti homoihin? Selitys tällaiselle käytökselle ei todellakaan löydy Raamatusta eikä edes "kaiken suvaitsevasta" Jeesuksesta....vaan Antonio Gramscin ja Herbert Marcusen opeista!

Lopuksi pitää muistaa, että kirkon heteroseksuaalisten homoemojen motiivi puskea homoutta alttarille ei ole seksuaalinen, vaan pelkästään ideologinen. Siksi heidät on erotettava puhtaasti homoseksuaalistista lobbaajista, joilla on ollut kolumnisti Arto Laitisen mukaan suuri valta esimerkiksi ulkoministeriössä, joka näkyy hämmästyttävän hyvin myös tänään!

A-TEEMA VIHAPUHE-ILTA: YLE VIHAA ETNISEN SUOMALAISUUDEN ITSEPUOLUSTUSTA

Keskustellaanko Kiinassa tai Japanissa vihapuheesta? Tuskin, sillä sellaisen vatvomiseen ei ole niissä tarvetta, toisin kuin "moniarvoisissa" pakkomonikulttuuria syöttävissä liberaalidemokraattisissa yhteiskunnissa.

Vain kulttuuri-geneettisellä immuunikadolla infektoitu länsi on kykenemätön tunnistamaan kansojensa etua, jonka vuoksi monet kansalaiset pitävät omaa intressiä ajavia muukalaisia samaan sisäryhmään kuuluvina ihmisinä. Terveenä säilyneet yhteiskunnan solut tietenkin vastustavat muukalaisinvaasiota, mutta sairastunut hallintokeskus ei anna niiden toimia vapaasti. Pitääkseen luhistuvan järjestelmän koossa, keskusjohto yrittää tukahduttamisella estää konfilktien syntymistä vieraiden syöpäsolujen ja sen omien terveiden solujen välillä. Toisin sanoen tarkoituksella luotu monikulttuurinen yhteiskunta sisältää jo sisäsyntyisesti väistämättömän konflikin eri ainesten välillä.

Tyynnytelläkseen kiistämätöntä etnistä intressiristiriitaa monikulttuuriseksi julistautuneen valtion äänitorvi Yle otti tänään A-Teemassa keskustelunaiheeksi vihapuheen. Establishmentti laskelmoi, että kun toinen osapuoli nujerretaan, konfliktin mahdollisuus vähenee ja monikulttuurinen syöpä saa edetä rauhassa. Koska virallinen Suomi ei voi sanoa kunniakansalaisiksi korotetuista kehitysmaiden muukalaisista ja heidän täällä olostaan mitään kriittistä, täytyy verbaaliset aseet riisua kansallismielisiltä suomalaisilta. Tämän vuoksi sertifioitu vihapuhe™ ei tarkoita oikeastaan muuta kuin puhetta, josta eliitti ei satu pitämään. Käsite on vain yhteen suuntaan politisoitunut, vaikka näennäisen tasapuolisuuden nimissä sillä yritetäänkin tarkoittaa kaikkea lähinnä netistä löytyyvää vihaista puhetta. 

Viralliselle julkisuudelle vihaisesta puheesta tuli ongelma vasta sitten, kun kansa alkoi verkossa ilmaista tyytymättömyyttään poliittiselle korrektiudelle ja kolmannen maailman invaasiolle. Käsitteenä "vihapuhe" ei ole suomalaisen poliittisen keskustelukulttuurin oma tuote, vaan eräät mielipidevaikuttajat ovat lainanneet sen sellaisenaan Yhdysvalloista. Sanottakoon se tässä vielä kerran: vihapuhe on vasemmistojuutalaisten kulttuurimarxilaisten Yhdysvaltojen itärannikon yliopistoissa kehittämä orwellilainen käsite, jonka tarkoitus on riistää viimeisetkin rauhanomaiset ja demokraattiset keinot vastustaa värillisten invaasiota ja ääriliberaalia kulttuurimädätystä. 

Yle TV 1:n vihapuhe-ilta ei tarjonnut mitään uutta aiheesta, josta on keskusteltu eri nimillä monta kertaa aiemmin. Totta kai keskustelijoiden kokoonpano studiossa oli jälleen kerran valittu siten, että ylivoimainen enemmistö, ohjelman vetäjät Annika Damström ja Markus Liimatainen mukaan lukien, koostui monikulttuuria kannattavista henkilöistä. Asia selviää vilkaisemalla ohjelmaa petaavasta Yle uutisten verkkosivujen jutusta Vihapuhetta vai sananvapautta? Tässä ovat A-teeman keskustelijat. 

Kliseisesti käsikirjoitettu ohjelma kävi heti rynnäköllä monikultturismin vastustajien päälle, joka olikin helppoa, koska heitä ei ollut ohjelmaan kutsuttu. Aivan aluksi luvattomassa tanssibileessä kuolleen Hanna Ruaxin isä Yrjö Timonen halusi osoittaa kyynelehtimisellään, kuinka pahoja ihmisiä roturutsan ja pakkomonikulttuurin vastustajat ovat. Sitten ääneen päästettiin musta Miss Helsinki Sephora Ikalaba, joka kertoi saamastaan ikävän raflaavasta kansalaispalautteesta. Kiinnittämällä huomion vähemmän viehättävän missiin saamiin törkyviesteihin, katsojalle tuli tuskin pöyristykseltään mieleen, että kaiken tämän alkusyytä oli missikisan raati, joka valitsi voittajan poliittisesta eikä esteettisestä syystä.

Tuttuun tapaan studioyleisön joukosta haastateltiin entistä tamperelaista skinheadia, joka uudestisyntyneenä suvaitsevaisena opportunistina tarjosi keittiöpsykologisia selityksiä sille miksi kansallismielisyys on joka suhteessa paha ja tuomittava asia.

Seuraavaksi studioon marssitettiin yllätysvieräs, nuori mies Antti Palola, joka oli kääntynyt suvaitsevaiseksi monikultturistiksi kuunneltuaan somali Abdirihim "Husu" Husseinin radio-ohjelmia, joissa nakerretaan systemaattisesti suomalaisten etnistä yhtenäisyyttä. Palolan mukaan se, että "yksikään maahanmuuttaja ei ole vienyt häneltä naista eikä työpaikkaa" oikeuttaa massamaahanmuuton. Tosiasiassa satojen tuhansien kehitysmaalaisten jatkuva virta tulee vaikuttamaan matemaattisella varmuudella siihen, että rajallinen määrä työpaikkoja ja parisuhdekumppaineita tulee päätymään muille kuin suomalaisille. Individualistista managerointi-ideologiaa tietämättään propagoivalle Palolalle tämä ei merkitse luultavasti mitään, sillä hän kannattaa yhteiskuntaa, jossa on vain keskenään itsekkäästi kilpailevia yksilöitä. Toisaalta kyse saattaa olla kansalaisesta, joka mukaavuudenhalunsa ja pelkuuruutensa vuoksi on luopunut suomalaisuuden puolustamisesta, sillä näin häntä ei ainakaan pidettäisi julkisuudessa rasistina! Tällaiselle ihmistyypille kansakunnan etninen itsetuho on paljon pienempi paha kuin isänmaan kutsuun vastaaminen ja sen vuoksi rasistiksi leimautuminen.

Helsingin Sanomien Nyt-liite ei voinut olla käyttämättä tilaisuutta hyväkseen, kun monikulttuurille hyödyllinen idiootti tarjosi kädestä pitäen valmiiksi pureskeltua suomalaisuuden solvausta. Nyt-liitteen jutussa Tämä tapahtui Ylen A-illassa: Antti, 19, hylkäsi vihan, koska asiat ovatkin "oma syy", soitimme pahamaineinen multikulti-feministi Jutta Sarhimaa ei ole pysyä housuhameessaan, kun joku pikkukylän poika oli kääntynyt virallisen aatteen tukijaksi Ylen propagandanohjelman ansiosta. Tämä jos mikä lisää toimittajien narsismia, kun he näkevät suoran todisteen, että hyväksyntää kaipaavia nuoria voidaan käännyttää vaikka mihin tahansa idiotismiin.

Kansanedustajista studiossa oli paikalla vihreiden Emma Kari ja perussuomalaisten Sampo Terho. Koska puheaikaa oli vain rajatusti, Karin kommentit kuulostivat lähes järjellistä, sillä hän ei ehtinyt laukoa suustaan tunnetuimpia päättömyyksiään. Sampo Terho esiintyi puolestaan maltillisesti ja sovittelevasti, luultavasti siksi, että tulossa on kunta- ja puheenjohtajavaalit.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen kannatti virkansa puolesta kansalaisten itsesensuuria samoin kuin Yle uutisten sometoimittaja (sic) Sami Koivisto, joka esitteli kolme keinoa, joilla kansalainen voi tukkia oman suunsa verkossa. Asiantuntijuutta edustanut professori Vilma Luoma-aho korosti puolestaan vihapuheen psykologista puolta. Yhtenä hänen viestinään oli, että kunhan "viha" vain saataisiin jotenkin neutralisoitua, niin se poistaisi suuren osa ongelmista ikään kuin viha sinänsä olisi joku selitys eikä oire yhteiskunnallisista virheistä.

Yllättäen kaikkein järkevintä ja kyseenalaistavinta näkemystä vihapuheesta edusti antinationalistina tunnettu Jarkko Tontti, joka vaikuttaa vasemmalle kallellaan olevassa sananvapausjärjestö PEN:ssä. Hän kannatti tiukinta sananvapaustulkintaa ja vaati ihmisiä kasvattamaan nahkaansa netissä vellovalle keskustelulle. Tontin järkähtämätön sananvapauslinja erottaa hänet selvästi liberaaleina esiintyvistä vasemmistolaisista, jotka eri tekosyitä hyväksi käyttäen yrittävät kriminalisoida poliittisten vastustajien argumentit. Tässä hän moitti erityisesti Emma Karia, joka haluaa rajoittaa perussuomalaisia tuomasta esiin mielipiteitä, jotka ovat vastenmielisiä vihreille.

Lopuksi keskustelu siirtyi rasismista jankkaamiseen, joka paljastikin hyvin, mikä tässä vihapuheessa eniten establishmenttia kiristää.

MAAHANTULO EI OLE SUBJEKTIIVINEN OIKEUS KUTEN YLE MEILLE USKOTTELEE

Maailmanvaltiosta haaveileva juutalainen Martin Scheinin.

Viime viikonlopusta lähtien somen punavihreä kupla ja sen megafonina toimiva valtamedia kuten Yle ovat pää punaisena raivonneet Yhdysvaltain laillisen presidentin päätöksestä olla päästämättä maahan seitsemän Lähi-idän maan kansalaisia. Donald Trumpin päätöksen johdosta Yle on haastatellut päivystäviä desantteja ja marssittanut tv-studioon punaisen yliopiston politrukkeja, jotka eivät osaa päästellä suustaan muuta kuin 2000-luvun kommunismia tarkoittavaa taikasanaa "ihmisoikeudet".

Eilen Yle uutiset julkaisi verkkosivuillaan jutun Ihmisoikeusprofessori: Trump on pyyhkinyt pöytää kansainvälisillä sopimuksilla, jossa juutalainen kosmopoliitti Martin Scheinin kertoo, että "Trumpin muslimeille asettama maahantulokielto pöyristyttää maailman juristipiirejä", mikä on vähän koomista, koska sana "juristi" tarkoittaa mm. Itä-Euroopassa juutalaista. Juristipiireihin kuuluvaa Scheininiä tietysti kismittää se, että ainakin seitsemän kehitysmaan kansalaisten loputon virta Yhdysvaltoihin katkeaa pariksi kuukaudeksi. Toisaalta missään ei ole kuultu, että Scheinin olisi ilmaissut mediassa närkästystä siitä, kuinka Israel harjoittaa poissulkevaa etnovaltiopolitiikkaa ja rajoittaa maahantulijoita miten parhaaksi näkee. Niin, kuka hullu sitä nyt loisivaa kansainvaellusta omaan maahan haluaisi – paitsi moraaliseen hurskasteluunsa pakahtuneet länsimaiden "johtajat"! Scheininin haastattelulausunnot puolestaan todistavat, että hänellä on sangen erikoinen tulkinta totuudesta ja siitä, mitä Trump on tosiasiassa päättänyt:

– Trumpin asetus rikkoo sekä YK:n pakolaissopimusta että YK:n yleissopimusta kansalaisoikeuksista ja poliittisista oikeuksista. Asetus syrjii Yhdysvaltoihin laillisestikin pyrkiviä ihmisiä nimenomaan uskonnon ja etnisen alkuperän perusteella. Tuota islaminuskoisiin kohdistuvaa syrjintää vielä kärjistää se, että Trump on tehnyt poikkeuksia kristittyjen osalta, jotka tulevat samoista maista

On valitettavaa, että liian monet kansalaiset ovat pelkän Ylen ja Hesarin varassa, sillä pienellä etsimisellä valtamediastakin löytyy jokunen julkaisu, joiden artikkelit todistavat millaisen Trump-kuplan "vastuulliset mediat" ovat jälleen kerran puhaltaneet ilmoille. Koomuslaisen Verkkouutisten toimittaja Juha-Pekka Tikan jutussa Tällainen USA:n maahantulokielto oikeasti on: Muslimeita ja maita ei mainita lainkaan oiotaan pahimpia Ylen ja Scheininin harhautusyrityksiä:

* Määräyksessä ei mainita lainkaan maita, julkisuudessa "muslimikiellon" "muslimimaita", joiden viisumeilla ei enää pääse USA:an. Ne ovat Iran, Irak, Libya, Somalia, Sudan, Syyria ja Jemen. 

Miksi niistä sitten ei pääse USA:an - ja miten nämä maat ovat valikoituineet? Siksi ja siten, että ne olivat presidentti Barack Obaman joulukuussa 2015 allekirjoittamassa laissa ja siihen helmikuussa 2016 tehdyssä lisäyksessä listatut maat, joissa käynyt henkilö ei enää päässyt USA:an viisumivapaasti. 

(...) Kristittyjä, muslimeita tai muita uskontoja ei tässä kohdassa tai muuallakaan dokumentissa mainita lainkaan.

Demokraattista puoluetta fanittavilla suomalaisasiantuntijoilla on muutoinkin valikoiva muisti ja tunteen sääntely, sillä tiedossa ei ole, että he olisivat raivostuneet Obaman vuonna 2011 asettamasta 6 kuukauden maahantulokiellosta kaikille irakilaisille. Maahantulokielloissa ei muutoinkaan ole mitään ihmeellistä, sillä Yhdysvallat on tehnyt niitä jatkuvasti, mutta asia nousi todelliseksi ykkösuutiseksi liberaalissa mediassa vasta nyt, kun päätöksen teki sen syvästi inhoama Donald Trump. Kun esimerkiksi vuonna 1981 Yhdysvaltojen Iranin lähetystön kaappauskriisin aikana demokraattien presidentti Jimmy Carter teki päätöksen kaikkia iranilaisia koskevasta maahantulokiellosta, yksikään liberaali lännessä ei nostanut sormeaan sitä vastaan.

Punaliberaalin tärähtäneistön reaktiot Trumpin hallinnon ensimmäisen viikon päätöksiin ovat näyttäneet toteen, että se on täysin tunteiden hallittavissa ja vietävissä. Hysteerisyydessään se on kyvytön käsittäämään, että maan johtajan ensisijainen tehtävä on ajaa kansalaistensa etua. Trumpia ei siis ole valittu YK:n pääsihteeriksi kuten "edistyksellisten" ulostuloista voisi päätellä. 

Scheininin ja tänään Yle TV 1:n A-studiossa ja verkkosivuilla haastateltu kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Lauri Hannikainen ovat internationalisteina kansallista suvereniteettia vastaan, mikä näkyy herrojen jatkuvana vetoamisena "kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin", jotka ovat loppujen lopuksi vain  pelkkiä paperinpaloja ilman kansalaisten antamaa valtuutusta. Sitä paitsi nämä YK:sta maailmanvaltiota toivovat uusbolsevikit tulkitsevat suvereenin maan asettamia maahantulokieltoja täysin perusteettomasti ihmisoikeuskontekstissa, sillä vieraaseen maahan tuleminen ei ole kenenkään subjektiviinen oikeus. Siksi suvereeni maa voi rajoittaa sitä tarpeen mukaan. 

Vastaavasti syrjinnästä puhuminen on asianmukaista vain silloin, kun se koskee maan sisällä olevia kansalaisia, mutta olisi järjetöntä, että syrjinnän kielto ulotettaisiin koskemaan maan ulkopuolella olevia ulkomaalaisia. Kenenkään ihmisoikeutta ei rikota sillä, että Yhdysvallat päättää olla päästämättä maahan vieraan maan kansalaisia. Kuten sanottua, vieraaseen maahan matkustaminen ei ole subjektiivinen oikeus eikä myöskään ihmisoikeuskysymys. 

Globaalit liberaalimediat ottavat YK:n pakolais- ja ihmisoikeussopimukset esiin vain silloin, kun joku valkoinen länsimaa ei noudata niitä pilkulleen siten kuin joku ihmisoikeusjuristi ne tulkitsee. Julkisuudessa ei koskaan nouse moraalista närkästystä, jos joku Afrikan tai Aasian maa päättää maahantulokiellosta. Onkin syytä olettaa, että ihmisoikeussopimusten velvoitteet on jo alun alkaen suunnattu vain valkoisille kansoille, jotta niiden verukkeella voitaisiin oikeuttaa satojen miljoonien invaasio länsimaihin ja lopulta niiden geneettis-kulttuurinen tuho.

Pienen Suomen puuttuminen Yhdysvaltojen lainsäädäntöön ja poliittiseen päätöksentekoon näyttää siltä kuin maa olisi sairastunut henkiseen ruotsalaisuuteen, jossa pyritään olemaan koko maailman omatunto. Ylen uutinen Presidentti Niinistö Trumpin pakolaisrajoituksista: Länsimaisten arvojen vastaista paljastaa, kuinka porvaripuolueista koostuva poliittinen johtomme on liittynyt vasemmistoliberaalien nostattamaan Trump-vastaiseen hypeen.  

Luonnollisesti eniten Trumpin päätöksestä ovat suuttuneet Suomessa kaksoiskansalaisuuden saaneet ulkomaalaiset. Afrikan mustalaisina tunnetut somalit olivat asiasta tietenkin eniten käärmeissään, joka pantin merkille Ylen jutussa Somaliliitto ei yllättynyt: Maahantulokiellot vasta alkua. Uutisessa nämä suomalaisten elättämät kutsumattomat vieraat yrittävät tehdä itsestään jonkinlaisia valkoisen rasismin ja sorron uhreja. Se, että länsimaissa ylipäätään sallitaan epäloojali kaksoiskansalaisuus on silkkaa vieraskoreaa mielettömyyttä. Aiheesta on kirjoittanut hiljattain filosofi Jukka Hankamäki blogissaan:

Kaksoiskansalaisuus on käsitteestä alkaen ristiriitainen ilmiö. Ihminen ei voi olla samanaikaisesti ja ristiriidattomasti kahden erilaisen oikeusjärjestelmän alainen. Mitä suurempi ero oikeusjärjestelmillä on, sitä helpommin syntyy konflikteja. 

Jos ja kun kaksoiskansalaiset synnyttävät Suomen ja Yhdysvaltojen välille diplomaattista kiistaa, syy ei ole maan, joka päättää rajoittaa joidenkin tiettyjen muiden maiden kansalaisten maahantuloa. Syy ei ole Suomenkaan. Konfliktin aiheuttavat nuo Suomeen muuttaneet ja Suomen kansalaisuuden saaneet, jolloin syyllisyys asiassa kuuluu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti heille ja heidän lähtömailleen.

Ylellä näyttää menevän kaikki energia Trumpin kauhisteluun, jota monet pitävät toisaalta vaihteluna ainaiseen kauhukuvien luomiseen Putinista. Tosin tänään olisi voinut osua Ylelle iso skuuppi, mikäli Kanadan Quoebecissä sijaineessa moskeijassa kuusi kuolonuhria vaatineen ammuskelun takaa olisi paljastunut valkoinen äärioikeisto, jota Kansan uutiset ehti jo toivoa:

Kanadan viranomaiset eivät toistaiseksi ole kertoneet pidätetyistä mitään. Paikallisen lehden mukaan toinen on 27-vuotias. Siksi on liian aikaista arvailla, mutta merkit viittaavat äärioikeiston suuntaa.

Myös Yle kertoi vielä iltakuuden tv-uutisissa näyttävästi terroriteosta, mutta kun myöhemmin tekijöiksi on paljastumassa Allahu Akbaria huutaneet miehet, jotka tulivat viime viikolla (!) pakolaisina Syyriasta, hävisi Ylen mielenkiinto tekoa kohtaan seuraavissa puoli yhdeksän uutisissa, jossa iskua käsiteltiin pikaisesti ja valehdeltiin, että "tekijöistä ja heidän motiiveistaan ei ole tietoa". Valtion omistamassa yleisradioyhtiössä täytyy olla jotain pahasti vialla, kun sen siivuttamat tosiasiat löytyvät MV-lehdestä. 

Ai niin, mistä maista  tuleville presidentti Trump asettikaan maahantulokiellon? On suurta ironiaa, että liberaalimedian lempilapsi, Kanadan punainen pääministeri Justin Trudeau, on moittinut ankarasti Trumpin päätöstä kieltää syyrilaisilta pakolaisilta määräaikaisesti maahanpääsyn Yhdysvaltoihin....

                                                         ************************

Yle TV1, maanantai 30.1.2017 klo 21:00, A-studio 

Trump ja muslimit, asiantuntijana emeritusprofessori Lauri Hannikainen. Perussuomalaisten kiirastuli - auttaisiko puheenjohtajavaihdos? Juontajana Johanna Vesikallio. #yleastudio HD

Linkki Yle Areenaan.

MIKSI YLE EI KYSEENALAISTA NENA KAFKAN ILMEISIÄ VALHEITA FLOSSENBÜRGIN KESKITYSLEIRISTÄ?

Nenä Kafka viihtyy hämärässä sumussa. Ostaisitko
sinä tältä naiselta käytetyn auton?

Eilen 27.1.tammikuuta vietettiin kansainvälistä vainojen uhrien päivää, joka tarkoittaa käytännössä vain oletettuun holokaustiin keskittyvää muistelua. Näyttävästi vietetyn muistopäivän todellisena tarkoituksena on tehdä härskisti historiapolitiikkaa, jossa tunteisiin vetoavalla syyllistämisellä pyritään oikeuttamaan kolmannen maailman ekologisesti kestämätön invaasio länteen. Pääviestinä on,  että itsenäisten kansakuntien rajojen suojelu on moraalinen rikos ja siten "holokaustiin" rinnastettava teko.

Ylen tv-uutisissa haastateltiin eilen ties monennettako kertaa Suomen tunnetuinta "holokaustiselviytyjää" Nena Kafkaa. Hänen tarinansa Flossenbürgin keskitysleirin kaasukammiosta, jossa hän olisi ollut lähellä kuolemaa, ei pidä edes virallisen historiankirjoituksen ja sen paavien kuten Simon Wiesenthalin mukaan paikkaansa, sillä Saksan rajojen sisällä ei ollut ainuttakaan varsinaista tuhoamisleiriä eikä siten myöskään oletettuja "kaasukammioita". Silti valtamediat antavat silkasta hienotunteisuudesta Kafkan valehdella, vaikka kiistämättömät faktat todistavat hänen jutustelunsa silkaksi saduksi. Tällainen alistuva vieraskoreus ei eroa juurikaan sitä, kuinka sinisilmäisesti julkisessa keskustelussa uskotaan kolmekymppisten partalasten satuihin.

Jo se, että Kafka väittää olleensa ennen "ihmeellistä pelastumistaan" suihkuhuoneeksi naamioidussa "kaasukammiossa" on historiallinen valhe, sillä virallinen historiankirjoitus on jo pitkään esittänyt, että Zyklon B -kaasua pudotettiinkin kattoon tehdyistä rei'istä. Ollaanpa kansallissosialismista mitä mieltä tahansa, on Suomessa toimivan Pohjoismaisen Vastarintarintaliikkeen (PVL) kampanja Nena Kafkaa ja hänen valheitaan levittävää valtamediaa vastaan täysin perusteltua. PVL:n vastakampanjasta ja Kafkan valheista voi lukea täältä.

Laatuviinejä pikkurilli pystyssä naukkailevat kulttuurihomot ovat koko viikon sipsutelleet kotisohvilleen Yle Teeman ääreen, josta on tullut lähes taukomatta kyynelkanavia aukaisevaa holohopö-viihdettä. Tänään nähtiin uusintana muun muassa tämä elokuva:

Yle Teema, lauantai 28.1.2017 klo 00:15 Keskitysleirien salattu totuus (K16) 

(Night Will Fall, Britannia 2014) Keskitysleirien kauhuista koottiin keväällä 1945 Alfred Hitchcockin ja Sidney Bernsteinin voimin elokuva, jota ei koskaan esitetty. André Singerin dokumenttielokuva kertoo sen tarinan. (U) HD K16 (ahdistus).

Salattu? Totuus? Varsinkin nykyaikana elokuvan nimi on huvittava, ikäänkuin keskitysleirejä ja kaikkea niihin liittyvää ei olisi jo vuosikymmenien ajan jatkuvalla vyörytyksellä tuotu esiin.


Yle Teema, lauantai 28.1.2017 klo 15:35, Walter Benjaminin elämä ja kuolema 

Saksanjuutalainen filosofi Walter Benjamin (1892 - 1940) pakeni natseja Espanjan rajalle v. 1940 ja teki epätoivoissaan itsemurhan. Michel Tabachnik sävelsi dramaattisista tapahtumista v. 2016 kantaesitetyn oopperan. HD

Yle Teema, lauantai 28.1.2017 klo 16:35, Benjamin, viimeinen yö 

Michel Tabachnik ja Regís Debray tekivät Walter Benjaminin dramaattisista viimeisistä hetkistä ajankohtaisen pakolaisoopperan. Kantaesitys Lyonissa v. 2016. Pääroolissa Jean-Noël Briend/Sava Lolov. O: John Fulljames. HD

Onpa tässä saatu taitavasti linkitettyä menneisyyden oletettu holokausti "ajankohtaiseen pakolaisuuteen". Oopperassa tehdään politiikkaa holokaustilla yhdistämällä se pakolaisuuden kaapuun käärittyyn vihamieliseen siirtolaisinvaasioon. Ilmeisesti oopperan tekijät pitävät nykyajan "holokaustina" sitä, ettei kaikkia satoja miljoonia kehitysmaalaisia vapaamatkustajia päästetäkään tuosta vain länsimaiden elätettäviksi. Kierous on taas huipussaan, mikä ei ole sinänsä yllättävää, sillä onhan tässä historian  parhaat ammattilaiset asialla.   

YLE TUKEE VALTAKUNNANSYYTTÄJÄN VAATIMUSTA PANNA TOISINAJATTELIJAT VANKILAAN

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissisellä on syytä ylimieliseen
virneeseen: hän on julistanut sodan suomalaisuutta
puolustavia suomalaisia vastaan.

Ensi viikon torstaina 2.2.2017 Yle TV 1 järjestää suorana lähetyksenä vihapuhe-illan. Jo tänään Yleisradion verkkosivuilla hehkutettiin tulevaa ohjelmaa jutussa nimeltä Valtakunnansyyttäjä haluaa jatkossa jopa vankeutta vihapuheesta, jonka kirjoittanut Ami Assulin näyttää rivien välistä yhtyvän tähän sadistiseen ja tyrannimaiseen vaatimukseen.

Jutun koukkuna on taitavasti tunteita herättävä nyyhkytarina "ihmisoikeustaistelijanakin tunnetun" suomalaisen Hanna Ruaxin kuolemasta laittomassa hip hop yökerhon tulipalossa Yhdysvaltojen Oaklandissa viime joulukuussa. Syy, miksi Ruax näyttää olevan erityisesti mediaväen lempilapsi johtunee siitä, että hän oli MTV3:n uutisten mukaan viime syyskuussa perustamassa kynttiläalttaria Helsingin Elielinaukiolle Jimi Karttusen muistoksi. Kuolemantapaus tunnetaan siitä, että huumeiden käyttäjäksi tiedetty Karttunen provosoi sylkäisyllään Suomen Vastarintaliikkeen jäsentä sillä seurauksella, että joutui sairaalaan ja sieltä karattuaan jatkoi huumeiden käyttöä kunnes menehtyi aivovammaan. Luultavasti Hanna Ruaxin maine ihmisoikeustaistelijana (sic) perustuu pääasiassa Karttusen palvontakultin perustamisesta.

Ylen teemaillassa tulee puhumaan Ruaxin isä Yrjö Timonen, joka mitä ilmeisemmin haluaa kostaa tyttärensä ja tämän neekerikihlatun Alex Ghassanin kuoleman  laittomassa varastohallipahtumassa syyttämällä kaikesta suomalaisia vihapuhujia:

Yrjö Timosella on tavoite: saada vihapuhe, keskustelupalstat ja sosiaalisen median alustojen ylläpitäjät kuriin lainsäädännöllä. Hän haluaa, että jokaisella sivustolla olisi tunnistettava palvelujen tarjoaja, omistaja tai vastaava päätoimittaja.

Saamastaan ikävästä kansalaispalautteesta Timosen pitäisi tehdä kunnianloukkausjuttuja eikä politisoida niitä koko kansaa koskevaksi kaunaksi. Sen sijaan, että Timonen on käärmeissään negatiivisesta palautteesta, hänen pitäisi ehkä olla enemmän kiukkuinen itselleen ja tyttärelleen, joka Amerikan reisulla hengaili epämääräisissä mustien miesten laittomissa musiikkitapahtumissa. Vaikka joidenkin suomalaisten reaktiot Yrjö Timosta ja hänen edesmennyttä tytärtään kohtaan ovat olleet vähintään mauttomia, ovat ne toisaalta silti ymmärrettäviä kun ajatellaan, että Hanna Ruax oli valmis lahjoittamaan kymmensien tuhansien vuosien yhteisen uniikin geneettisen perinnön kuin ilmaiseksi saatuna jollekin täysin vieraalle. Todennäköisesti kielteistä palautetta on annettu juuri siksi, että Timosen tytär osoitti toiminnallaan ja sosiaalisilla valinnoillaan tiettyä ylenkatseista suomalaisuuden halveksuntaa.

Sanotaan, että pahaksi yltynyt viidakkokuume on
kuolemaksi.

Seuraavaksi jutussa yritetään määritellä vihapuhe, termi, jota ei edes löydy Suomen rikoslaista, mutta jota ovelat valtakunnansyyttäjät käyttävät toistuvasti ikään kuin se olisi jo kirjattu sinne. Jutun kirjoittaja vetoaa Euroopan neuvoston ministerikomitean suositukseen, jonka mukaan "vihapuhetta ovat ilmaisumuodot jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjautuu suvaitsemattomuuteen". 

Se olennaisin, joka uutisessa jätetään kertomatta on, mitä tarkoitusta varten blanko-termi vihapuhe on alkuaan luotu ja ketkä sen ovat kehittäneet. Vihapuhe-sanan historia on helposti jäljitettävissä Yhdysvaltojen itärannikon kuuteen Ivy League -yliopistoon ja niistä erityisesti New Yorkin Columbian yliopistoon, joka on jatkanut 1930-luvulla Amerikkaan siirtyneen Frankfurtin Sosiaalisen instituutin kulttuurimarxilaista linjaa. Marxilaisliberaalit juutalaisälyköt ovat vuosikymmenien ajan kehitelleet vasemmistototalitarismille suopeaa orwellilaista uuspuhetta, joka on 1990-luvun alkupuolelta asti tunnettu yleisesti nimellä poliittinen korrektius. Juuri tähän on kytkeytynyt varta vasten luotu täsmätermi 'vihapuhe', joka on eräs keskeisimmistä työkaluista repressiiviselle toleranssille eli tukahduttavalle suvaitsevaisuudelle, joka on kultuurimarxilainen kiertoilmaus konservatiivien ja radikaalien traditionalistien vaientamiselle ja mustamaalaamiselle. Tämä taktiikka näkyy erityisen selvästi jutussa haastatellun valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen lausunnoissa: 

– Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan halutaan jatkossa tuntuvia sakkorangaistuksia, ääritapauksissa vankeuttakin. Tässä ei saa käydä niin, että esimerkiksi 20 päiväsakosta tulee uusi normaali. Tilaa ylöspäin on, sakoissa voidaan mennä 120 päiväsakkoon asti, Nissinen sanoo.

– Tällainen ihmisarvon loukkaaminen sietää tulla vakavammin rangaistuksi. Ihmisarvo on loukkaamaton ja jos sitä loukkaa, niin pitää varautua tuntuvaan sakkoon. Lisäksi rikoslaissa yksi yleinen rangaistusten koventamisperuste on rasistinen vaikutin ja sellaisestahan kiihottamisessa kansanryhmää vastaan on yleensä kysymys.

Käyttämällä ihmisoikeuksista johdettua avainsanaa "ihmisarvo" Nissinen uskoo hiljentävänsä kaikki vasta-argumentit, sillä lännessä liberaali retoriikka on luonut mielikuvan, jossa ihmisoikeudet on kyseenalaistamaton aksiooma, jonka vuoksi vaatimus sen perusteiden kriittisestä tarkastelusta on jo itsessään ihmisarvoa loukkaavaa julkeutta. Kylmä tosiasia kuitenkin on, että tuokin universalistinen käsite on vain yksi länsimaalaisen ihmisen luomista sosiaalisista konstruktioista, jonka taustalta löytyy runsaasti ideologisia pimeitä puolia, joita on kuvannut ja analysoinut valaisevasti ranskalaisfilosofi Alain de Benoist kirjassaan Beyond Human Rights - Defending freedoms.

Nissisen runonlausunta ihmisarvosta ja vihapuheesta on vain pelkkä savuverho sille, että virkamieskuntaan pesiytyneet kansanviholliset voivat moraalisesti laittoman lain voimalla rangaista niitä, jotka arvostelevat vallitsevia rappioarvoja ja politiikkaa. Tällaisen kritiikin kriminalisoiminen on erityisen sietämätöntä siksi, että ihmisoikeusretoriikan varjolla ollaan näinä aikoina synnyttämässä kansanmurhaan rinnastettava kansanvaihdos. Jopa YK:n kansanmurhan määrittelyssä tunnustetaan, että ehdot täyttyvät, mikäli tahallisesti huononnetaan ryhmän elinehtoja (esim. vieraspopulaation tunkeutumisella kuten Tiibetissä, Länsirannalla ja Euroopassa on tapahtunut), tarkoituksena aikaansaada sen fyysinen häviäminen osittain tai kokonaan. Nissisen ulostulon perusteella onkin syytä olettaa, että hän kannattaa ainakin epäsuorasti suomalaisten etnistä alasajoa, koska pitää kansan geneettistä itsesuojelua rikollisena samalla kun pyrkii vapauttamaan globaalin enemmistön maahantunketumisen ja rikollisuuden kaikesta kritiikistä vetoamalla tunkeutujien "ihmisarvoon".

Kaiken tämän vihapuhe-diskurssiin kääriytyneen toisinajattelijoiden vainon taustalla on sosiaalinen realismi, jossa monikultuurisen yhteiskunnan kulisseja ei voida pitää pystyssä muutoin kuin tukahduttavien lakien ja lopulta valtioterrorin avulla. Vaatimus alistaa maahanmuuttokritiikin raamit globaalin enemmiston ihmisoikeudelle vyöryä vapaasti länteen kertoo järkyttävällä tavalla siitä, ettei valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen vanno enää uskollisuutta Suomen kansalle, vaan ties mille kosmopoliitti-looshille ja ylikansallisen hämärätahon intressille. Toki Nissinen voi olla myös naiivin ideologiansa sokaisema, vaikka todennäköisempää onkin, että hän haluaa noudattaa tsaristisen virkamieshallinnon sadistista perinnettä, jossa alamaisten halveksunta ja kyykyttäminen on normi samalla kun ylempien nuoleskelu on sisäistetty velvollisuus. Nissisen vaatimuksissa ei ole silti mitään uutta, sillä nopeasti lisääntyneiden mielipiteen vapautta koskevien oikeudenkäyntien syytteistä pääasiassa vastannut tuore apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen vaati viime sunnuntain Ylen haastattelujutussa Uusi apulaisvaltakunnansyyttäjä vihaa vihapuhetta – "Sakkorangaistusten taso mietityttää kansanryhmän vastaisesta kiihotuksesta annettujen tuomioiden ankaroittamista. Näyttää siltä on että koko yleinen syyttäjälaitos on miehitetty ja naisitettu kulttuurimaxilaisen Demla ry:n kytköksissä olevilla henkilöillä.

Raija Toiviaisella on takanaan pitkä synkkä menneisyys
kulttuurimarxilaisuuden edistämisessä.

Kulttuurimarxilaisen karvansa valtakunnansyyttäjä paljastaa jutun lopussa, kun hän esittelee keinoja "vihapuheen" suitsimiselle:

Valtakunnansyyttäjän mielestä vihapuhetta voidaan vähentää lisäämällä sivistystä ja lisäämällä valvontaa ja moderointia keskustelualustoilla. Hän arvelee, että vihapuheen taustalla on usein erilaisuuden pelkoa.

Nissisen aiempien lausuntojen perusteella on helppo päätellä, että "sivistyksen lisäämisellä" hän tarkoittaa monikultturistisen indoktrinaation tehostamista kouluissa ja mediassa. Repressiivisen toleranssin keinovalikoimiin kuuluu puolestaan tutut orwellilaiset pakkokeinot kuten valvonnan lisääminen ja moderointi eli sensuuri. Mitä taas tulee ideologista psykopuhetta uusintavaan "erilaisuuden pelkoon", Nissiselle voisi suositella pientä iltakävelyä New Yorkin Bronxissa - mikäli hän kieltäytyy, on se todiste erilaisuuden pelosta. Sivistynyt arvaus on, että jo kävely Helsingin rautatieaseman läpi viikonloppuna saisi Nissisessä pintaan erilaisuuden pelon mikäli hän ymmärtää pitää lompakostaan ja kännykästään huolta.

                                                         **************************

Yle TV1, keskiviikko 25.1.2015 klo 23:05, Ulkolinja: Donald Trump, voittaja

Kuka on Yhdysvaltojen uusi presidentti Donald Trump? Hän kasvoi koviin arvoihin kiinteistösijoittajan perheessä, loi jättiomaisuuden ja uran tosi-tv:ssä. Miten Trump sopeutuu uuteen rooliinsa maailmanmahdin johtajana?

Trump on  hiertävä kivi Ylen balettitossussa ja tuska vain pahenee.

TRUMP-UUTISOINNEISSA VALTAMEDIA ON LUOPUNUT VIIMEISISTÄKIN PUOLUEETTOMAN JOURNALISMIN RIPPEISTÄ

Upeita moraalisia roolimalleja länsimaiden nuorille naisille!

Valtamediat puhuvat suu vaahdossa yhteiskunnan kahtiajakautumisesta, valemediasta ja jälkifaktuaalisesta ajasta, vaikka se on ollut näihin kaikkiin itse yksi suurimmista osasyyllisistä. Ne eivät ole kyenneet uutisoinnissaan kylmäpäiseen objektiivisuuteen, vaan purkavat kontrolloimatonta raivoa asioita ja henkilöitä kohtaan, jotka eivät täytä niiden poliittisia toiveita. Paljastavimmillaan tämä on näkynyt viime vuonna alkaneissa Trump-uutisoinneissa, jossa ei näy rauhoittumisen merkkejä, vaan päinvastoin media on presidentiksi nimittämisen jälkeen tullut entistä puolueellisemmaksi.

Päästyään kauhistelemasta Donald Trumpin virkaanastujaispuhetta Yle uutiset on viime päivinä keskittynyt äärivasemmiston mielenosoituksiin, joita se tukee varauksetta kuten käy ilmi verkkosivujen uutisjutussa "Kunniaton roisto, joka pitäisi laittaa valtakunnanoikeuteen" – Amerikkalaisnaiset puhuvat suunsa puhtaaksi Trumpista. Samoin kuin muissa feministinaisten mielenosoituksesta kertovissa uutisissa, Tapani Hannikaisen  jutussa pyritään luomaan valheellinen mielikuva, jossa "amerikkalaisnaiset" olisivat yhdessä rintamassa Donald Trumpia vastaan. Tosiasia kuitenkin on, että Yhdysvaltain vaalitilastojen mukaan valkoisista naisista 52% äänesti Trumpia. Vastaavasti yliopistotutkinnon saaneista valkoisista naisista Trumpia kävi äänestämässä 42%:ia, joten uuden presidentin naiskannattajista huomattava joukko on muita kuin median leimaamia "alaluokan tietämättömiä naisia".  Tosin tämä kannatus ei näy äärivasemmiston mielenosoitusta ihailevasti kuvaavassa Ylen jutussa, jossa kaikki haastatellut näyttävät olevan jonkin sortin miesvihamielisiä sukupuolinarsisteja ja valkoisuuteen kaunaisesti suhtautuvia masokisti-rasisteja. Vasemmistofriikkien ja shariaa vaativien muslimien yhteinen paraati saattoi hyvinkin olla yksi maailmanhistorian suurimmista vihamarsseista.

Minulla on kuules oikeus ihan kaikkeen!!

Tätä nykyä valtavirran tiedotusvälineistä löytyy aina vain hysteerisempiä ja jyrkempiä kannanottoja, aivan kuin toimittajat olisivat adhd-lapsia, jotka eivät saakaan karkkikaupasta kaikkea mitä haluavat. Varsinkin Iltalehdessä on oltu reippaasti Yleä suorasukaisempia Trump-inhon suhteen. Toimittaja Markus Tiittulan näkökulma  Trumpille kova isku - tuore presidentti jatkaa sotajalalla on alusta loppuun kiiluvasilmäistä Trumpin vastaista jeremiaadia, jonka yksioikoisen puolueellisesta viholliskuvasta tulee mieleen neuvostoliittolaisen Pravda-lehden tulikivenkatkuiset tuomiot läntisen maailman porvarijohtajille. Juttua Facebookissa kommentoinut perussuomalaisten Jussi Halla-aho potkaisi verbaalisesti Tiittulaa suoraan nivusiin:

Presidentti on "sotajalalla" eli ei suostu eroamaan, vaikka sivistynyt kansanosa vaatii hänen eroaan. Trump ei myöskään suostu ojentamaan sovinnon kättä, vaikka sivistynyt kansanosa polttaa häntä esittäviä pahvikuvia, uhoaa räjäyttävänsä Valkoisen talon, julistaa vallankumousta ja kiistää Trumpin olevan laillinen presidentti. On kertakaikkisen hankala ihminen tuo Trump.

Iltalehden hömppäosaston jutussa Todellista naisvoimaa! Julkkisnaisten inspiroivimmat puheet Women's Marchilta fanitetaan älyvapaan viihdeollisuuden pikku-bimboja, joilla ei ole mitään sanottavaa kellekään, joka haluaa pysyä älyllisen ihmisen kirjoissa. Asiaa valottaa parhaiten filosofi Jukka Hankamäen blogikirjoituksesta Miksi taiteiljat eivät sovi poliitikoiksi? löytyvä kohta: 

Kun taiteilijalta kysytään poliittisia asioita, kyseessä onkin eräänlainen julkinen hyväksikäyttö, jossa toimittaja käyttää taiteilijaa omien näkemystensä esille tuomiseen ja vahvistamiseen. Taiteilija puolestaan astuu tuohon miinaan oman narsisminsa houkuttelemana, sillä itseihailunsa vuoksi hän luulee olevansa niin viisas, että asioita tiedustellaan häneltä siksi.

Tekopyhyyden riemujuhlaa vietetään silloin kun Hollywoodin ja pop-viihteen rappiossa kierivät alkoholin pöhöttämät ja kokaiinin riuduttamat tähdet sanelevat kansalaisillle mitä on moraali ja oikeudenmukaisuus. Katsokaa nyt vaikka tätä plastiikkakirurgien leikkelemää kuusikymppistä Madonnaa, joka yrittää vieläkin näyttää epätoivoisesti nuorelta pukeutumalla kuin 15-vuotias tyrkky. Hän on yksi pahimmista länsimaisen viihdeteollisuus-saastan levittäjistä, joka vastuuttomalla itsekkyydellään ja hedonismillaan on ehtinyt pilata jo pari herkässä iässä ollutta naissukupolvea. Tilanne on muuttunut vain pahemmaksi, kun hän on alkanut ottaa poliittisesti kantaa, tuoreimpana esimerkkinä lausunto, jossa Madonna toivoi räjäyttävänsä Valkoisen talon. Voi vain kuvitella minkälainen median paskamyrsky olisi noussut, jos tuon saman olisi sanonut joku konservatiivina tunnettu miesjulkkis Barack Obaman presidenttikaudella. Iltalehden juttua kommentoinut nimimerkki Prophet Meatball paljastaa kylmästi näiden popparien kuvottavan jeesustelun:

Aika paksua näiltä naisilta. Kuuluvat kaikista etuoikeutetuimpaan joukkoon maailmassa, vääristelevät totuutta lähes joka kohdassa ja Madonnan puheet olivat kuin suoraan jonkun radikaalin äärioikeistolaisen fasistin suusta (katsokaa koko video). Laittakaa valkoinen mies sanomaan samat asiat eri puolelta kolikkoa, niin se mies leimattaisiin pahemmaksi ihmiseksi kuin Trump. Scarlett Johanssonin puhe oli ainut missä oli järkeä ja siinä oli viisas sanoma. Portman höpötti tätä perinteistä potaskaa, että tasa-arvo on toteutunut kun naiset ovat vähintään yhtä edustettuina kuin miehet, ei sillä ole väliä, että kiinnostaako heitä oikeasti tietyt alat ja urat. Hei naiset, teillä on jo tismalleen samat mahdollisuudet, se ei ole kuin teistä itsestänne kiinni jos haluatte tehdä pidempää päivää ja edetä urallanne. Valitkaa taloutta ja/tai matemaattisia tieteitä sukupuolentutkimuksen sijaan, pistäkää ura perheen ja vapaa-ajan edelle niin kaikki on mahdollista. Jos länsimaissa systeemi olisi naisia (tai muita vähemmistöjä sen puoleen) vastaan, niin miten ihmeessä meillä olisi Madonnan, Beyoncen, Condoleezza Ricen, Hillaryn, Halosen, Rehnin, Jäätteenmäen, Rytkösen, Oprahin, Jolien etc. kaltaisia esimerkkejä, jotka pärjäävät tässä valkoisen miehen maailmassa paremmin, kuin 99% valkoisista miehistä. Ihan kuin näyttäisi siltä, että sillä sukupuolella ja ihonvärillä ei olisikaan systemaattista estettä edetä elämässä ja sukupuolielin ja ihonväri ei olisikaan automaattinen tie onneen.

Valtamediaa lukiessa ei voi olla päätymättä tulokseen, että jo pelkkä Donald Trumpin nimen lausuminen saa toimittajissa aikaan ehdollisen refleksin mukanaan tuomat negatiiviset tunteet, jonka vuoksi heidän on kertakaikkiaan mahdotonta uutisoida hänestä asiallisesti ja puolueettomasti. On vaikea sanoa ymmärtävätkö toimittajat itse psykoottisen tilansa vai kuvittelevatko he ihan vakavissaan, että se kuva jonka he välittävät Trumpista ja hänen politiikastaan on totuudellinen, kohtuullinen ja oikeudenmukainen. Systeemin lauluja uskollisesti koko ikänsä toistellut kympin toimittelija-tyttö Mari Karppinen uskoo MTV3-sivustolle pusaamassa mielipidekirjoituksessaan Kommentti: Presidentti Trump vihaa rehellisiä toimittajia – aloitti juuri vapaan lehdistön mestauksen (otsikkohan voisi olla käänteisestä Yle Watchista!) olevansa vilpittömän journalismin asialla oleva sankaritoimittaja, joka kokoaa inkvisiittorin tapaan syytekirjelmää Trumpin hallintoa vastaan. Please, try harder!

Ikävä kyllä valtamedian patologinen asenne ei rajoitu vain Trumpiin, vaan sama pidäkkeetön hysteria on näkyvissä aina kun uutisoidaan turvapaikanhakijoista, rasismista, valtiokirkon kannoista, homoavioliitoista, EU-vastaisuudesta ja Putinin trolleista. Jos ette usko, niin lukaiskaapa vaikka tämä Iltalehden urheiluosaston (!) kolumni Jukurien pelaajan ala-arvoinen ja rasistinen huutelu on anteeksiantamatonta typeryyttä. Kirjoitus on aikuiselta mieheltä täysin käsittämätön purkaus, aivan kuin sen olisi kyhännyt joku Rasmus-verkoston aktiivi, jolle rasistisen sanan sanominen kuuluu maailmankaikkeuden kammottavimpiin rikoksiin toisin kuin värillisten suorittamat väkivaltarikokset suomalaisia kohtaan:

Virhe syntyi siitä, että joku pelaaja huusi jollekin toiselle, että hänet pitäisi palkita voittomaalista neekerihuoralla. Pahoittelut, mutta minun oli pakko kirjoittaa tuo auki, vaikka se aiheuttaa inhoa. Joukkueen somekanavaansa tarjoilema oksennus on pahempi moka kuin yksikään showtappelu tai edes vaarallinen taklaus. Tai kännikohu. Tai nuuskakohu. Mikään kohu. Tämä oli mauttomin, rumin ja vastenmielisin rimanalitus, johon olen törmännyt kohta 40 vuoden aikana jääkiekossa.

Siis hetkinen, pelikaverihan yllytti kaveriaan sukupuoliyhteyteen negridiprostituoidun kanssa, joten kyse ei ollut rasismista, vaan päinvastoin roturutsaisesta monikultturismista! Vakavasti puhuen, onko harmittoman pukukoppihuumorin herättämä mimosan herkkä reaktio oikeustoimikelpoisen miehen puhetta? Kas kun toimittaja Vesa Rantanen ei vaatinut näin "äärimmäiseen ihmisoikeusloukkaukseen" syyllistyneille pelaajille kovinta mahdollista rangaistusta mitä Suomen lakikirjasta löytyy. Siis jumalauta nyt haloo! Maassa on lähes puoli miljoona työtöntä, harmaa työvoima ja rikollisuus kukkii, ulkorajat vuotavat kuin seula, valtio elättää kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia käenpoikia maailman tappiin, turvapaikanhakijat raiskaavat, pahoinpitelevät ja surmaavat suomalaisia rutiininomaisesti, valtiokoneisto suunnittelee Isovelijärjestelmää tiellä liikkujien kontrolloimiseksi, valtio kaataa miljardikaupalla verorahoja Kreikan tukemiseen  jne., mutta urheilutoimittaja Rantasen mielestä verbaaliseksi rasismiksi tulkittava pikku läpän heitto onkin se yhteiskunnan suurin ongelma:

Te hankitte kaikille jääkiekkoon liittyville tekijöille lajin historian pahimman mustan silmän, ja jos mahtini riittäisi, määräisin koko seuran hakemaan vauhtia alimmalta mahdolliselta sarjatasolta. Teidän käytöksellenne ei edes ole tarpeeksi alhaista sarjatasoa. Kiimassanne ja huumassanne, heimoveljeydessänne, avasitte sellaisen matopurkin, jota ei edes pitäisi vuoden 2017 Suomessa olla olemassa. Sellaista ei saa olla olemassa. Ei missään yhteiskunnassa, eikä jääkiekossa, joka liikuttaa kymmeniätuhansia lapsia ja perheitä, jotka haluavat tehdä joka päivä maailmasta ja lajistaan paremman.

Onko Rantanen hegeliläinen marxisti, jonka mukaan on olemassa väistämätön yksisuuntainen kehitys, jossa asioiden pitäisi olla tietyllä tavalla vuonna 2017? Todellisuudessa närkästynyt huudahdus "eletäänhän nyt jo vuotta xxxx!" ei ole mikään argumentti minkään asian puolesta, vaan ainoastaan pelkkä vaatimus noudattaa tiettyä ideologiaa. Oheisen Rantasen vuodatuksen perusteella on vaikea sanoa, onko hän pelkkä monikulttuurista muotiaatetta kannattava city-hölmö vai kyynisesti toimituksessa pisteitä keräävä opportunisti. Joka tapauksessa tällaiset tolkuttomat ryöpsähdykset todistavat, että valtamediassa toimii suuri joukko kiipijöitä, jotka ovat jokaisen tilaisuuden tullen valmiita lyttäämään suomalaisia ties mistä tekosyystä. Median huoli yhteiskunnallisesta polarisaatiosta voidaan ottaa vakavan kansalaiskeskustelun aiheeksi vasta sitten, kun se lopettaa hurskastelun ja katsoo itseään peiliin.