UUSI TRANSLAKI ON MERKKI KIIHTYVÄSTÄ AIKALAISHULLUUDESTA

Poliittista valtaa käyttävä todellinen eliitti erotuksena rivipoliitikoista pyrkii tahtonsa mukaisesti ajamaan läpi oman visionsa yhteiskunnassa. Se uskoo tietävänsä kansaa paremmin mikä on sille parasta, vaikka naamioikin valtapyyteensä "kansan tahdoksi demokraattisissa vaaleissa". Koska pilvilinnoissaan elävät päättäjät katsovat todellisuutta ideoidensa ja utopioidensa lävitse, he ovat valmiita toteuttamaan mitä sekopäisempiä yhteiskuntakokeiluja vain siksi, että he pystyvät siihen. Eliitti uskoo vakaasti tietävänsä kansaa paremmin miten tulevaisuus pitää järjestää, vaikka arkijärki ja luonnon reaaliteetit sotisivat sitä vastaan. Eräs silmiinpistävimmistä päättäjien edistämistä aikalaishullutuksista on transsukupuolisuus. Päivystävän vasemmiston kaappaaman Wikipedian mukaan:

Transsukupuolisuus (vanh. transseksuaalisuus) tarkoittaa ettei henkilön sukupuoli-identiteetti vastaa hänen biologista sukupuoltaan. Tämä ristiriita saattaa aiheuttaa sukupuolidysforiaa, eli voimakasta pahaa oloa ja ahdistuneisuutta. Transsukupuoliset kokevat syntymässä määritellyn sukupuolensa ja siihen liittyvät fyysiset piirteet ja yhteiskunnan opettamat sosiaaliset roolit itselleen vieraiksi ja usein myös ahdistaviksi ja vastenmielisiksi, ja saattavat toivoa näiden fyysisten piirteiden muuttamista omaa sukupuoli-identiteettiään vastaaviksi sukupuolenkorjausprosessin avulla.

Tällaisessa kokemusmaailmassa eläviä ihmisiä on toki olemassa, mutta oireyhtymää esiintyy väestössä "virallisen arvion mukaan" vain promillen verran, joka on todennäköisesti yläkanttiin hilattu arvio. Vuoden 2010 jälkeen ilmiön on sanottu moninkertaistuneen länsimaissa, mikä tuskin johtuu biologisen poikkeman yhtäkkisestä kasvusta, vaan asian näkyvyyden lisääntymisestä. Se taas on synnyttänyt vuorostaan nuorison keskuudessa kummallisen muotivirtauksen. Ilmeisesti Ilmiön taustalla on kulttuuristamme johtuva individualistinen erikoisuudentavoittelun ja mielenterveysongelmien kasvu, jotka ovat löytäneet väylänsä harhaisen sukupuoli-identiteetin omaksumisessa. Kuvitteellisesta sukupuolidysforiasta kärsivät nuoret ja varhaisnuoret ovat siis ensisijassa mielenterveyskuntoutujia, aikamme hulluuden ja median muodikkaaksi tekemän trans-ideologian uhreja. 

Mikäli rivikansalainen todella uskoo tieteelliseen tietoon, hän ei hyppäisi päätä pahkaa sosiaalisen vahvistamisen muotiaatteisiin, jota transsukupuolisuuskin edustaa. Jos  biologiset tosiasiat kiistetään, muuttuu ihmisen määrittely mahdottomaksi, vaikka sitä kuinka yritettäisiin jakaa biologisesta "juridiseen". Ihmisen biologiassa ja evoluutioteoriassa sukupuolia on tunnetusti kaksi, hermafrodiittisia poikkeamia lukuunottamatta. Lisääntymiskykyisiä sukusoluja löytyy vain naiselta (XX) ja mieheltä (XY) eikä mitään kolmatta sukupuolta edustavaa "Z-kromosomia" ole olemassa. Vastaavasti ajatus siitä, synnynnäinen biologinen sukupuoli olisi joku vamma, joka pitäisi operoida pois tai vaihtaa "korjausleikkauksella" on järjen ääntä vastaan. Se, että ihminen kokee olevansa sukupuolisesti toista mitä biologia sanoo, ei ole ole osoitus fysiologisesta poikkeamasta, vaan vika on mielessä, jota pitäisi ensisijaisesti yrittää parantaa. Jos ongelma haluttaisiin ratkaista juuriaan myöten, pitäisi koko länsimaiselle sivilisaatiolle tehdä kirurginen operaatio.

Sellaista leikkausta ei ole vielä näköpiirissä. Päinvastoin, biokulttuurisen syövän annetaan vain kasvaa ja tehdä tuhojaan koko yhteiskuntaruumiissa: Yle Uutiset kertoi viime viikolla (1.2.2023) odotetusti, että  Uusi translaki hyväksyttiin – Lapin kansanedustajista kolme vastusti, kolme kannatti, yksi oli poissa. Uutisessa lain sisältöä kuvataan näin:

Uudistetun translain mukaan juridinen ja lääketieteen mukainen sukupuoli erotetaan toisistaan. Sukupuolen vahvistamiseen riittää kirjallinen hakemus. Aiemmin sukupuolen muuttamiseen vaadittiin psykiatrinen arvio ja pitkä lääketieteellinen prosessi.

Punavihreässä hallituksessa valmisteltu translaiki meni läpi selkein äänin 113–69, mikä on osoitus siitä, että edustuksellisessa demokratiassa voidaan missä tahansa asiassa ohittaa kansan enemmistön tahto. Ilman todellista valtaa olevat massat voivat seurata vain typertyneenä kuinka yhteiskuntaamme ja kulttuuriamme kantavia perusoletuksia puretaan, "dekonstruktoidaan", pala palalta.  Demokratian nimissä tietenkin. Normikansalaisten vastaus tähän on äänestää entistä kovemmin ja antaa samalla tukensa liberaalidemokratialle, joka on pettänyt heidät kerta toisensa jälkeen.  

Ennen translakiesitystä ei tietystikään tehty mielipidekyselyjä, kuinka kansalaiset suhtautuisivat lakiin, jossa täysikäiset voisivat oman halunsa mukaan valita juridisen sukupuolensa. Päätöstä ohjaavia mielipidekyselyjä ei tehty siitä yksinkertaisesta syystä, että yhteiskuntainsinöörimme tiesivät etukäteen kansan asenteen vaikutusvaltaisen vähemmistön lietsomasta aikalaishulluudesta. Eduskuntaan kytköksissä oleva virkamieskunta ja yritysmaailman johto on koko ajan ollut tietoinen, ettei maalaisjärkistä nuivuutta ole kyetty kitkemään kansan syvistä riveistä. Esimerkiki Yle on jo vuosia kulkenyt Voima-lehden viittoittamaa tietä ja tehnyt kaikkensa edistääkseen kritiikittömästi trans-ideologiaa kanavillaan, mutta kansan enemmistön päätä se ei ole silti kyennyt kääntämään.

Suurelle yleisölle todellinen silmiä avaava seikka eduskunnan äänestyksessä oli Kokoomuksen kansanedustajien lähes yksimielinen kannatus ihmisen biologis-fysiologisten tosiasoiden vastaisuudelle. Puolueessa ei ole perinteisistä arvoista jäljellä enää mitään, vaan se on valmis alistumaan mille tahansa kulttuurihegemoniaa ylläpitävän liberaalivasemmiston hullutukselle. Tässä mielessä kokoomuslaisten kutsuminen kukservatiiveiksi, vasemmiston arvoja kannattaviksi "oikeistolaisiksi" aisankannattajiksi, ei ole liioittelua, vaan tosiasia ja ikävä osoitus puolueen selkärangattomuudesta.

Vasemmisto on ilkkunut perustellusti konservativisten asiantuntijoiden lietsomalle moraalipaniikille, koska sillä ei muuteta lännessä vallitsevan "kehityksen" suuntaa mitenkään. Niin hulluja kuin punavihreät ovatkin, he tietävät, että Ranskan vallankumouksen jälkeen sivilisaatioomme syväkoodattu pyhä kolminaisuus vapaudesta, veljeydestä ja tasa-arvosta on niin tukevasti raiteellaan, että sitä on mahdoton kammeta pois ainakaan edustuksellisessa lberaalidemokratiassa. Kummallista kyllä, vallitsevan politiikan taustalla olevia liberaaleja arvoja ei saa ottaa päätöksenteon asialistalle, vaikka nekin ovat ihmisten luomia ja syntyneet tietyistä intresseistä. Mikäli nomenklatuuran kyseenalaistamattomiksi ihmisoikeuksiksi julistettuja arvoja vastaan syntyisi valtava ulkoparlamentaarinen kansanliike kuten Romaniassa ja DDR:ssä vuonna 1989, poliittinen eliittimme tuskin taipuisi, vaan julistaisi sen demokratian viholliseksi ja yrittäisi nujertaa kansanliikkeen hallitsemallaan väkivaltakoneistolla. Tukalassa tilanteessa päättäjät voisivat turvautua jopa ulkomaiden Nato-apuun. Eliitti onkin valmis mihin tahansa demokratian irvikuvaan, kunhan se vain saa itse ajaa edistyksen junansa päin seinää.

Utooppisen ihmiskunnan veljeyden sijaan manageriaalinen yläluokka keskittyy vapauteen ja tasa-arvoon, koska niitä voidaan helpommin soveltaa yhteiskunnan sisällä toimiviin pelinappuloihin. Yhteiskunnallisen organisoinnin ytimessä on liberalistinen ideologia, joka etenee täysin loogisesti taistellessaan yksilön vapauksien puolesta kaikkia rajoituksia vastaan ovatpa ne sitten yhteiskunnallisia tai biologisia. Hallitseva liberalismi on uskontunnustus, jossa kaikenlaiset rajat ja rajoitukset ovat yksilölle pahasta. Sen vuoksi se suosii kaikessa kiinteän ja pysyvän ylittävää fluidisuutta, jatkuvaa muutostilaa, jota kuvaa latinan sanasta trāns (tuolla puolen) johdettu englanninkielinen termi trans. Juuri "ihmistä rajoittavasta" essentialismin vihasta kumpuaa jokaisen liberalistisen sukupolven halu itsetarkoitukselliseen muutokseen ja radikaaleissa muodoissa kumoukseen. 

Transsukupuolisuuden ja transhumanismin kaltaiset kulttuurisesti itsetuhoiset kultit eivät siis ole nousseet tyhjästä, vaan niillä on vankka traditio aatehistoriassa. Syy, miksi näitä loogisesti eteneviä mielettömyyksiä vastaan ei ole kyetty nousemaan lännessä kuin ajoittain, johtuu valtavirtaisen konservatismin sisäisestä taisteluhaluttomuudesta. Hävitessään jokaisessa merkittävässä arvokysymyksessä dynaamisen yksisilmäisille vasemmistoliberaaleille, konservatiivit alkavatkin vaalia vallitsevaksi tullutta haitallista asiantilaa, kunnes radikaalit vaativat jälleen uusia oikeuksia, jotka konservatiivit joutuvat ennen pitkää taas hyväksymään. Näin tulee varmuudella käymään myös translain jatkolle, sillä Yle tietää kertoa uutisjutussaan Aktivisti Kasper Kivistölle tuli itku, kun translaki meni läpi: ”Aika hurja fiilis, kuin olisi olympiakultaa saanut:

– Translapset ja -nuoret tulevat tulevaisuudessa tarvitsemaan sukupuolen juridisen vahvistamisen. Sitä lähdemme seuraavaksi työstämään. Nyt kun on velvoite seurata heidän hyvinvointiaan, on tärkeää ettei heitä unohdeta, Kivistö muistuttaa.

Piskuista mutta taitavasti verkostoitunutta transaktivistien joukkoa ei voi syyttää sitkeyden puutteesta, sillä se on levittäytynyt merkittäviin insitiuutiohin, joiden kautta se kyennyt levittämään poikkeavuudesta syntynyttä kaunaa enemmistönä olevaa normaalia väestöä vastaan. Yhteiskunnallisesti suhteettoman vaikutusvaltaisen Setan transagitaattorit ovat jo jonkin aikaan saaneet sivustatukea esimerkiksi politisoituneilta yhteiskuntatieteiltä. On sinänsä yhdentekevää, onko valtamedia mukana transsukupuolisten projektissa tietoisesti vai hyväuskoisena hyödyllisenä idioottina, varmaa on joka tapauksessa se, että julkisuudessa transkysymyksessä eivät pääse juuri lainkaan ääneen biologit, geneetikot ja kliinisen lääketieteen edustajat. Heidän sijaan lausuntoja antavat ahkeraan asiantuntijat, joiden yliopistollinen tausta löytyy yhteiskuntatieteistä. Transkysymyksessä ideologisesti suodattunutta tietoa ovat julkisuudessa jakaneet THL:n ja Väestöliiton asiantuntijat, joiden näkemyksistä voi lukea Ylen uutisesta Translakiin liittyvillä uhkakuvilla ei ole juuri pohjaa, sanovat asiantuntijat – kävimme läpi, kuinka laki muuttuu.

Erityisesti sosiologia ja sosiaalipsykologia ovat saaneet määrittää yhteiskunnallisten muutosten tiedeperustaisen suunnan silloinkin kuin toimintaehdotukset ovat biologisia ja sosiobiologisia faktoja vastaan. Asiantila ei ole syntynyt tyhjästä. Maalaisjärkisen vastavoiman puuttuessa yliopisto on voinut kaikessa rauhassa radikalisoitua vasemmalle tuottaen jokaisella vuosikymmenellä aina vain radikaalimpaa vapaus- ja oikeusteologiaa; voitetut kannat ovat kumuloituneet ja vaativat painovoimallaan aina vain äärimmäisempiä vapautusvaatimuksia. Johtavien yhteiskuntatieteiden edistysmielinen eetos on sopinut myös poliittis-taloudellisen eliitin tavoitteeseen, sillä yksilön "vapautuminen" orgaanisista sidoksista kuten perheestä ja kansakunnasta on vain vahvistanut ihmisen kuluttamiseen sitoutunutta identiteettiä. 

Liberalistisen ideologian ja politisoituneen yliopiston lisäksi trans-ideologiaa on edistetty skolastisella ihmisoikeusetiikalla. Sentimentaalis-moralistisen kiristyksen välineenä sitä on käytetty menestyksekkäästi jo toistakymmentä vuotta lähes kaikissa kysymyksissä, joissa läntistä sivilisaatiota on pyritty ajamaan ohjelmallisesti alas. Kuvaava näyttö tällaisestä kiristyksestä on Ylen uutinen vuodelta 2011: Tasa-arvovaltuutettu: Transsukupuolisten ihmisoikeudet eivät toteudu. Yle Watch otti  ihmisoikeusretoriikan esille heinäkuussa 2017 jutussaan Onko sateenkaaren palvonnasta muodostumassa uususkonnollinen sodoman kultti? Kirjoituksessa asian ydin kiteytetään näin:

(...) homolobbyt kuten Seta ovat muuttaneet suvaitsevaisuusretoriikkansa ihmisoikeuskysymykseksi. Koska puhetta ihmisoikeuksista pidetään vetoamisena länsimaisen nykykulttuurin ylimpään auktoriteettin, sen torjuminen olisi Jumalan pilkkaan verrattavissa oleva teko. Sillä ei ole merkitystä, onko Setan vaatimus seksuaalisesti poikkeavien kritiikkivapaasta erityisasemasta ihmisoikeuskysymys vai ei, koska jo pelkän kysymyksen esille ottaminen näyttää riittäneen viranomaisten taivuttamiseksi. Vastaavasti Setan kannalta tuon taikasanan käyttö on taktisesti hyödyllistä, sillä sen piirissä ollaan varmasti tietoisia siitä, että ihmisoikeuskontekstissa seksuaalinen kiinnostus ja kokemus transsukupuolisuudesta eivät ole osa "luovuttamattomia oikeuksia", joiden perusta löytyy luonnonoikeudesta. Luonnollisesti myös ihmisoikeudet ja luonnonoikeudet ovat kyseenalaisia sosiaalisia konstruktioita ja siten helposti kritisoitavissa, mutta ei niistä nyt sen enempää.

Vaikka transideologialla on liberalistisen ideologian valossa tietty sisäinen logiikkansa, sen normalisointi peittää ihmisen tahdosta riippumattomat  biologiset tosiasiat  aiheuttaen vakavaa yhteiskunnallista haittaa jo lähitulevaisuudessa. Valitettavasti liberalismin monopolistinen vapausteologia on niin hallitseva, että julkisuudessa kukaan ei uskalla sanoa ääneen transsukupuolisten kärsivän pääasiassa mielisairaudesta nimeltä identiteettihäiriö. Vaikeneminen haittaa sekä kärsiviä nuoria että koko yhteiskuntaa, koska valheen varaan ei voida rakentaa mitään kestävää. 

Uudessa translaissa valtiovalta kyseenlaistaa lain voimalla biologisen sukupuolen, jolloin kansalainen saa päättää itse millä tahansa perustein sukupuolestaan. Vaaravyöhykkeellä ovat etenkin naiset, jotka  joutuvat luopumaan turvallisuudestaan intiimitiloissa sekä menettämään suojatun asemansa urheilusarjoissa, sukupuolikiintöissä, terveydenhuollossa ja vankiloissa. Turun Sanomien mielipidekirjoituksessa Miten käy naisten turvallisuuden, jos translaki uudistuu? Anna Pakkala ennakoi tulevia ongelmia jo kesällä 2021: 

Kun vessojen ja pukuhuoneiden ovet avataan kelle tahansa miehelle, joka uskoo tai tuntee olevansa nainen, silloin ovet avataan kenelle tahansa miehelle, joka haluaa sisään. Luvassa on itsensäpaljastajien kulta-aika; vapaata paljastelua ilman seurauksia. Pelkään, ettei se jää tähän.  Britanniassa kerätty data kertoo, kuinka julkisissa uimahalleissa ja urheilukeskuksissa naisiin kohdistuneista seksuaalisista hyökkäyksistä 90 prosenttia tapahtui unisex-pukuhuoneissa. Australialaiset vapaaehtoiset puolestaan ovat keränneet No conflict they said -sivulle tarinoita itseidentifikaation vaikutuksista biologisten naisten elämään. Tarinoissa toistuvat samat teemat: turvattomuus, häirintä ja naisten omien tilojen häviäminen.

Kulttuuriliberalistien 1960-luvulla istuttamat puut alkavat tuottaa entistä mädäntyneempiä omenoita. Punamädättäjien vihaamaa länsi on lahoamassa, mutta nämä termiitit eivät ole tuomassa mitään rakentavaa sen tilalle, vaan ainoastaan pelkkää sadistista nautintoa itselleen sen alasajosta. 

Pellemaailman harvoja iloja on tahaton komiikka, jota se väistämättä synnyttää. Ja tietenkin se, kuinka sammakon keittämisenä toimiva matalan intensiteetin vallankumous syö lopulta myös omat lapsensa. 

            

                                                 ***************************************

Yle TV 1, keskiviikko 25.1.2023 klo 19, Historia: Amerikan Führer 

Fritz Julius Kuhn oli Saksassa syntynyt amerikkalainen antisemitisti, joka kannatti Hitleriä ja oli aktiivinen toimija Yhdysvaltojen kansallissosialistisessa liikkeessä. Miten FBI ja Hitler suhtautuivat Kuhniin ja miten liike lopulta tuli tiensä päähän? HD ohjelmatekstitys (suomi) 45 min. Linkki ohjelmaan.

Ylen leivissä lymyävät natsidokumenttien suoltajat jäävät vakiolukija Juhani Rajalinia lukuunottamatta tuntemattomiksi taustavaikuttajiksi. Todennäköisesti heillä on samanlainen poliittis-moralistinen intohimo märehtiä natseista kuin Rajalinilla, sillä hehän päättävät Historia-dokumenttien valinnoista. Ilman heitä emme näkisi viikosta ja vuodesta toiseen natsien historiallisesti väritettyjä edesottamuksia televisiosta.

Historiallinen suhteellisuudentaju ei häiritse tätäkään asenteellista dokumenttia, sillä tarkastelun kohteeksi on otettu 1930-luvulla vaikuttaneen Amerikan saksalaisten pieni ja merkityksetön natsipuolue. Rainan päähuomion vie puolueen johtaja Fritz Julius Kuhn, jonka poliittisia näkemyksiä ja yksityiselämää revitellään paheksuvan estottomasti. Voi vain kuvitella mikä motiivi dokumentin tekijöillä ja Ylellä on keskittyä näin marginaalisen hahmon poliittiseen puuhasteluun. Pääasiana lienee halu päästä kauhistelemaan jälleen kerran nazzeja, tällä kertaa Amerikan maaperällä.  

YLE TV2 DOCKSTOP — MEDIAN SUOSIMAT MITÄTTÖMYYDET TUOVAT MIELEEN NARSISTISET ERIKOISUUDENTAVOITTELIJAT

Siiri Enoranta.

TV2, 27.3.2019 klo 21.50 Docstop: Siirin eriskummallinen elämä 

Polyamorisessa suhteessa elävän Siiri Enorannan elämä poikkeaa valtavirrasta. Steriloitu panseksuaali ja Finlandia-palkittu kirjailija haluaa haastaa ajattelemaan toisin avatessaan ovet yksityisyyteensä. O: Lauri Danska HD ohjelmatekstitys (suomi) 26 min

Linkki ohjelmaan ja ohjelmasta tehtyyn artikkeliin "Polyamorinen, steriloitu panseksuaali Siiri Enoranta: “Minua ei leimojen lyöminen häiritse tippaakaan, mutta silti haluaisin nyt ryömiä maan alle”.

Yle esittää jälleen kerran sankaritarinan ylivertaisen erikoisena ja "ainutlaatuisena" pitämästään yksilöpyksilöstä, jonka alta ei paljastu muuta kuin sivilisaation rappioajalle tyypillinen narsistinen erikoisuudentavoittelu. Normaaleille järki-ihmiselle ei ole enää juurikaan tilaa tämän päivän mediamaailmassa, joka alkaa muistuttaa naistenlehdistä tuttua New Age -hörhöilyä.

Tämän aikaamme peilaavan nyrjähtäneen ilmiön tunnistaa muun muassa siitä, että mitä mitättömämpi persoona on kyseessä, sitä vähemmän huomioprostituoidullla on todellista kykyä ja substanssia. Kun aitoa luonnetta ja poikkeuksellisia kykyjä ei löydy, ne kompensoidaan muista poikkeavalla kummallisuudella, jonka kuvitellaan olevan merkki jostain syvemmästä persoonasta. 

Tänä päivänä positiivista julkisuutta saa vaikkapa kuohimalla itsensä kuten on tehnyt kirjailijaksi tituleerattu Siiri Enoranta. Kun erilaisuudesta on tullut länsimaissa pakkomielteinen itsetarkoitus, ei ole ihme, että erilaisilla sirkustempuilla itsensä brändännyt erikoisuudentavoittelija voi tehdä habituksestaan jopa ammatin. Eräät irvileuat sosiaalisessa mediassa ovat täysin aiheellisesti kyselleet, miksei tämä miesnaisoletettu ole jo eduskuntavaaliehdokkaana vaikkapa kykypuolue Kokoomuksessa? Lisäksi Vasemmistoliitolle, Vihreille ja Feministipuolueelle olisi nyt kerrankin tarjolla laatutuote!

Ylen omassa fanipostissa Enoranta esittelee estottoman itsekeskeisesti, kuinka suuri luova ja taiteellinen persoona hän onkaan unohtamatta mainita friikkivasemmiston muodikkaina pitämiä outoja seksuaalipreferenssejä. Omahyväisyydellä ja röyhkeydellä ei ole rajaa, kun Enonkoski julistaa, kuinka hänen ideologisesta epänormaalisuudestaan pitäisi tehdä yleinen normi, jota kaikkien pitäisi noudattaa. Ellet noudata, olet uusi Hitler tai jotain:

— Kyllä mä olen kokenut sellaista sanatonta painetta, että “naisen täytyy lisääntyä ollakseen hyvä nainen” ja “naisen täytyy haluta parisuhde sen yhden ihmisen kanssa”. Mun mielestä se on niin paskaa, että mä en noudata sitä. Nyt tän sterilisaation myötä tuntuu, että mä lakkautin ne kaikki paineet itsestäni, että nyt on ihan sama, mitä kukaan tulee länkyttämään, niin ne johdot on ummessa ja ne pysyy niin, Siiri toteaa dokumentissa.  

"Sanatonta painetta"? Prööt! Soittakaa Paranoid! Enoranta haluaa jo etukäteen tyrmätä kaiken mahdollisen kritiikin pitämällä sitä "vihapuheena". Kansalaisen ainoaksi sallituksi tehtäväksi näyttää Enorannan mielestä jäävän ainoastaan rajaton palvonta upean voimaannuttavasti esiintyvää postmarxilaista yli-ihmistä kohtaan. 

— Sitä miettii, että mitä kenellekään elämäni ja perheeni kuuluu, ja onko tämä nyt se tikku joka murtaa kamelin selän ja alan saada vihapostia, josta niin paljon nykyään puhutaan? Mutta tehty mikä tehty, ja äkkiä se varmaan unohtuu, Siiri pohtii Instagram-tilillään

Eihän Siirin elämä tietenkään kenellekään kuulu, paitsi siinä vaiheessa kun hän alkaa julkisesti kuuluttaa 60-lukulaisilta punamädättäjiltä tuttua maksiimia "Henkilökohtainen on poliittista". 2000-luvun itsekeskeiset lumihiutaleet eroavat 1960-luvun punaradikaaleista kuitenkin siinä, että heillä ei ole rohkeutta avoimeen debattiin. Omaan identiteettipolitiikkaansa hirttäytyneille Sosiaalisen Oikeudenmukaisuuden Sotureille onkin tyypillistä, että he pitävät perusoikeutenaan haastaa riitaa ja kaivaa verta nenästään ilman seurauksia. Näille lellityille aikuisille vauvoille maailman pitäisi olla sellainen, ettei heidän provokatoriseen ininäänsä saisi reagoida muulla kuin samanmielisyydellä ja varauksettomalla ylistämisellä. 

Sama mentaliteetti näkyy myös Setan erityisessä suojeluksessa olevissa transsukupuolisissa, jotka ovat kaikkein mimosan herkimpiä sensoreja ja bännivasikoita verkkomaailmassa. Heidän tapansa kohdata epämiellyttävä totuus ei ole omien käsitysten tarkistaminen tai edes vasta-argumentit, vaan ainoastaan lattean stalinistinen sensuuri.

Siiri suostui mukaan dokumenttiin, koska hän haluaa murtaa käsityksiä normaaliudesta. Valottamalla omien valintojensa taustoja hän haluaa tarjota toisenlaista näkökulmaa. Esimerkiksi polyamorinen parisuhdekäsitys on edelleen monelle vieras.

Tuskin ekshibitionismiin taipuvaa Siiria on tarvinnut kahta kertaa kehottaa ohjelmaan, jossa hän saa esittää koko kansalle egoistisesta solipsismista kumpuavaa minä-minäänsä.

YLE PROMOAA JA SETA RAIVOAA, KOSKA MUUSUKUPUOLISUUDEN AGENDA KOULUISSA KYSEENALAISTETTIIN

Lapset ovat Setan ideologian uusia pelinappuloita.

Yle uutiset toi tänään hyvin esiin sen, mikä porukka pääasiassa loukkaantuu ja tuottaa somekohuja, joille valtamedia antaa oman megafoninsa. Uutisessa Seitsemän valtuutettua vaatii, että lapsille opetetaan, että tyttö on tyttö ja poika poika – Seta syyttää transfobiasta nimittäin kerrotaan, että seksuaalisesti poikkeavien pieni mutta suhteettoman vaikutusvaltainen painostusjärjestö Seta veti herneen nenään vain siksi, että kunnanvaltuustossa tehtiin aloite, jossa halutaan puolustaa biologista tosiasiaa sukupuolen määrittävistä kromosomeista:

Seitsemän eri puolueiden valtuutettua on tehnyt Orivedellä valtuustoaloitteen, joka on saanut Setan kimpaantumaan. Valtuustoaloite on herättänyt huomiota sosiaalisessa mediassa. 

(...) Seitsemän valtuutetun aloitteen nimi on "Aloite terveiden sukupuoliroolien tukemisesta Oriveden kaupungin toiminnassa".  Valtuustoaloitteen mukaan Orivedellä pitää tehdä linjaus, että sukupuolia on kaksi.

Sukupuoliasioiden omavaltaiseksi auktoriteetiksi itsensä julistaneessa Setassa oltiin luonnollisesti pöyristyneitä siitä, että järjestön propagandaa ylipäätään kyseenalaistetaan ja vaaditaan kunnon argumentteja sen mielettömille väitteille. Valtuutettujen vaatimus nykyisen poliittisesti korrektin opetuksen lopettamisesta oli luultavasti pääsyy, joka katkaisi kouluissa kiertävien Seta-agitaattorien pinnan somessa:

– Jos selvityksissä tulee ilmi, että lapsille opetetaan edelleen tieteellisesti kiistanalaisia käsitteitä, kuten "sukupuoli on kokemus" tai "sukupuolia on enemmän kuin kaksi", tulee tuollainen opetus viipymättä lopettaa tai siitä on annettava selkeä tiedote vanhemmille, aloitteessa sanotaan.

Valtuutetettujen huoli ei ole perusteetonta, sillä Orivedellä on poistettu erilliset tyttö- ja poikaurheilijan palkinnot. Päätöksen taustalla näkyy jälkibolshevistinen lysenkolaisuus, jossa lapsille on jaettu Setan materiaalia "kokemukseen perustuvasta sukupuolisuudesta".

Aloitteesta närkästynyt Pirkanmaan Setan puheenjohtaja Minna Minkkinen (vas.) kitisi asiasta välittömästi osastonsa Seta-sivuilla ja Twitterissä. Kuin selkäydinreaktion saaneena Minkkinen vetosi lausunnossaan  sosialistiseen "yhdenvertaisuusperiaatteeseen". Tämä temppu on luultavasti opittu järjestön takana olevilta lakiasiantuntijoilta, joista lähes kaikki ovat Demla-juristeja: 

– Ei siis enää riitä, että ei syrjitä, vaan kuntia velvoitetaan edistämään yhdenvertaisuutta. Valtuutettujen ideologiat eivät mene lain yläpuolelle, Minkkinen sanoo.  Sukupuolen moninaisuuden kieltäminen on haitallista erityisesti lapsille ja nuorille, Minkkinen sanoo. Minkkisen mukaan kouluterveyskyselyssä yli viisi prosenttia kertoi sukupuolekseen jonkin muun kuin syntymässä määritetyn.

Venyvässä yhdenvertaisuuden tulkinnassa tarvitaan ovelien pykäläjuristien neuvoja  ja niitä Seta tosiaan osaa käyttää julkilausumissaan. Näin degeneraattien kattojärjestö on voinut laajentaa yhdenvertaisuuden periaatetta asioihin, joihin se ei kuulu. Koska yhdenvertaisuutta ei voi olla asioiden kanssa, jotka eivät ole tieteellisen ja biologisen tiedon perusteella yhdenvertaisia, joutuu Seta turvautumaan moralistiseen virhepäätelmään, jossa pitäisi-lauseista johdetaan on-lauseita. Sukupuoliin sovellettuna moralistista virhepäätelmää edustaa väite, jonka mukaan ”sukupuolia pitäisi olla enemmän kuin kaksi, joten ne ovat samanarvoisia kuin mies- ja naissukupuoli.

Röyhkeyden huippuna Minkkinen väittää, että biologisen sukupuolen puolustaminen on ideologiaa, kun taas psyyken ongelmista kertovat mielikuvitussukupuolet ja niiden normalisoiminen ovat pelkkiä arvovapaita tosiasioita. Se, että "yli viisi prosenttia" (Setan oma vahvistamaton tilasto) väittää sukupuolekseen jonkin muun kuin syntymässä määritetyn, on vain merkki siitä, että osalle lapsille on tuputettu onnistuneesti kulttuurimarxilaista kaaosta ruokkivaa identiteettipolitiikkaa. Tästä vastuuttomuudesta ovat vastuussa koululaitoksessa myyräntyötään tekevä sateenkaarivasemmisto ja koko asialle välinpitämätön aisankannattajaoikeisto, jonka suurin huoli on leimautua radikaalivasemmiston silmissä "suvaitsemattomaksi".

Yhteiskunnallista ja kulttuurisista seurauksista piittaamaton Seta-lobby ajaa itsekkyydessään agendaa, jossa maailman pitää kumartaa sen tavoitteille. Aivan samoin kuin homoliittoasiassa, nämä hyväkkäät vetoavat välinpitämättömien nykyihmisten saamaan "hyötyyn", joka ei kestä kriittiistä tarkastelua. Väite, jonka mukaan "ei se ole sulta pois" on ennemmin tai myöhemmin joltain muulta pois:

Minkkisen mukaan yhdenvertaisuuden lisääntyminen ei ole keneltäkään pois. – Sukupuolen moninaisuuden tunnistaminen ei tarkoita, etteikö olisi tyttöjä ja poikia. Päinvastoin siinä huomioidaan, että tyttöjen ja poikien lisäksi on monia muita sukupuoli-identiteettejä, Minkkinen sanoo.

Vääristyneet yhdenvertaisuusvaateet eivät ehkä vie satunnaiselta yksilöatomilta juuri tällä hetkellä mitään pois, mutta kollektiivisena vaatimuksena se ajan myötä heikentää yhteiskuntaa uusintavan normaalin yksilön luontaisia tarpeita ja elämän merkitykselliseksi tekeviä velvoitteita. Jo melko lyhyelläkin aikajänteellä tasa-arvovalheeseen perustuvat vaatimukset johtavat yhteiskuntaa koossapitävien pyhien ydininstituutioiden kuten lapsia synnyttävän ja kasvattavan perheen rapautumiseen. Näin kulttuurirelativismia edistävä nihilistinen yhdenvertaissuusvaatimus tekee miehet ja naiset lopulta onnettomiksi oman napansa tuijottajiksi ilman sitouttavaa merkityksellisyyttä menneitä ja tulevia sukupolvia kohtaan.

Jokaisen kansankunnan tulevaisuudesta kiinnostuneen pitäisi heti alkuunsa torpata Setan sukupuolihullutuksia koskevat itsekkäät vaatimukset. Eihän voi olla niin, että pieni poikkeavien vähemmistö sanelee biologisesti normaalille enemmistöllle periaatteet, jotka on räätälöity aivopestyjen lumihiutaleiden oikkujen mukaan.

Valitettavasti kulttuurimarxilaisten syövyttämä marssi läpi insituutioiden on jo pitkällä. Uutisen lopussa kerrotaan, että Opetushallitus kiistää verkkosivuillaan biologiaan ja terveeseen järkeen perustuvat tosiasiat ja horisee niiden sijaan muodikkaasti Setan sepittämää tarinaa "sukupuolten moninaisuudesta".

Tämän hybristä lähentelevän hulluuden takana on jääräpäinen usko liberaalin valheen perustana olevaan tasa-arvoon, jossa kaikki on  yhteismitallista - mikäli on uskominen aikamme yhteiskuntainsinööreihin. Ainoa mitä oikeudenmukaisuutta (erotuksena "tasa-arvosta") janoava voi toivoa, on, että nämä farisealaiset saisivat tuntea itse nahoissaan tulevan "vedenpaisumuksen" (säädyllisen sivilisaation romahtamisen):

Opetushallitus kertoo verkkosivuillaan millaista sukupuolitietoinen opetus on. – Kyllä sukupuolten tasa-arvo kattaa myös sukupuolen moninaisuuden eli hyväksyy ajatuksen, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi. Seksuaalisten suuntautumisten ja identiteettien moninaisuuden tunnistaminen kuuluu sukupuolitietoiseen opetukseen ja ohjaukseen, Opetushallituksen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yksikön päällikkö Ulla Laine sanoo.

                                              ************************************


TV2, keskiviikko 13.2.2019 klo 20.00, Miksi en ole Facebookissa?

Facebook on viime aikoina joutunut yhä voimakkaamman kritiikin kohteeksi monesta eri syystä. Monet ovat lähteneet palvelusta kokonaan ja toiset epäröivät luodako käyttäjäprofiilia vai ei. Mikä Facebookissa epäilyttää ja mikä sinne vetää? Kanadalais-amerikkalainen dokumentaristi Brant Pinvidic yritti päättää, liittyäkö Facebookiin vai ei. Niinpä hän loi ensin itselleen valeprofiilin, jonka turvin pääsi tutustumaan Facebookin maailmaan paljastamatta todellista minäänsä. Mitä seikkailu opetti? Dokumentin päättyessä Brant on tehnyt ratkaisunsa. HD 56 min

Olipa taas liberaalista näkökulmasta esitetty kysymys. Tosiasiassa suurin osa kansalaisista on Facebookissa poissa siksi, että nämä samaiset "liberaalit" eivät kestä erilaisia mielipiteitä ja kiusallisia totuuksia, joten he ilmiantavat kanssaveljensä ja -sisarensa Facebookin ylläpidolle. Sellaista liberalismia ja suvaitsevaisuutta. 

Facebook tekee tätä poliittista puhdistustyötä myös algoritmeillään, joissa on tiettyä avainsanoja, jotka laukaisevat punaisen hälytyksen. Zuckerbergin asiakkaita Facebookissa karsii myös heimoveljet Mossadissa, joilla on vapaa kaista tutkailla fb:n postauksia. On selvää, ettei näitä huomioita tarkastella tässä illan näennäiskriittisessä Facebook-dokumentissa.

TV1, maanantai 11.2.2019, Historia: Stalinin vakooja

Hän oli mestarivakooja, joka oli velvoitettu taistelemaan Hitleriä vastaan. Hän oli rohkea riskinottaja, naismagneetti ja sääntöjen rikkoja. Richard Sorgen tarina on kertomus rakkaudesta, luottamuksesta ja petoksesta. HD ohjelmatekstitys (suomi) 53 min tietorekisteriä.

Jo toinen historiadokumentti peräkkäin, jossa käsitellään Neuvostoliiton hyväksi työskennelleitä vakoojia. Kummankin ohjelman sävy on kohdettaan ja neuvostoideologiaa ylistävä.

Kun totalitarismia ja kansanmurhia edustaa sosialismi, sitä ei Ylessä tarkastellakaan samoilla moralistisilla äänesävyillä kuin eräitä muita. Tämä selittyy luultavasti sillä, että ohjelmanhankkijoilla ja selostajilla on tiettyä lukkarinrakkautta ko. aatemaailmaan, jota katsojista kannattaa vain kymmenisen prosenttia. Näin Yle palvelee jälleen suurta yleisöä...

HUHTASAAREN TWIITTAUS – YLE KIISTÄÄ ETTÄ KOULUISSA OLISI IDEOLOGISTA TUPUTTAMISTA

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Sosiaalisen median punavihreät skuuppikyylät ovat saaneet jälleen nostatettua somemyrskyn vesilasissa, kun Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari julkesi arvostella Twitterissä peruskoulun ja lukion ideologista tuputtamista. Ylen uutinen Kansanedustaja Laura Huhtasaari hermostui koululaisten työstä: Julkaisi koulun ja oppilaiden etunimet – koulu sai vihapostia jihadismista osoittaa sanomattomasti, kuinka punakoira älähti kun kalikka kalahti.

Mediaeliitin inhoaman persupoliitikon mollaamiseksi masinoitu "kohu" lähti liikkeelle siitä, kun Huhtasaari kirjoitti Twitterissä tamperelaisen koulun kiihottavan vihaan politiikkoja kohtaan. Samassa päivityksessä Huhtasaari julkaisi kuvan oppilaiden työstä, johon on liimattu poliitikkojen kuvia maahanmuutosta kertovan julisteen alla. Otsikossa lukee Suomeen vai kuoleen? Suomeen tekstin alla ovat Sauli Niinistön ja Pekka Haaviston kuvat ja kuoleen-tekstin alla Laura Huhtasaaren ja Jussi Halla-ahon kuvat. Huhtasaari kirjoittaa:

– Useat opiskelijat ovat ottaneet minuun yhteyttä ja kertoneet, kuinka koulujen opettajat vihapuhuvat ja lietsovat ja kannustavat vihaan demokraattisesti valittuja poliitikkoja kohtaan. Tätä tapahtuu peruskoulussa ja lukiossa.

Huhtasaaren esille ottama punavihreä poliittinen indoktrinaatio olisi tärkeä yhteiskunnallinen keskustelunaihe, mutta Yle ei halua tonkia asiaa syvemmälti, vaan nosti ongelmaksi sen, että Huhtasaaren päivityksessä näkyi oppilaiden etunimet ja koulun nimi. Uutisjutun loppupuolella haastateltu Tampereen apulaispormestari, opettaja Johanna Loukaskorpi (sd.), kääntää Huhtasaaren perustellun kritiikin päälaelleen ja syyttää kansanedustajaa nuorten yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja sananvapauden tukahduttamisesta. Samaa kommenttia tuskin olisi kuultu, jos joku punavihreä poliitikko olisi närkästynyt koululaisten tekemästä julisteesta, jonka keskellä olisikin ollut kuva Turun arabiterroristista ja teksteinä Suomalaiset kuolee vai Suomalaiset turvassa. Tällaista hypoteettista julistetta ei kuitenkaan maamme kouluissa nähdä, sen verran multikultiaatteelle suomalaisnuoret on indoktrinoitu. 

Irvokkainta uutisessa on se, että Loukaskorpi moittii ainoastaan maahanmuuttokriittisiä poliitikkoja, koska he muka puuttuvat opetuksen sisältöihin. Tosiasisassa juuri Huhtasaari puuttui ideologiseen opetussisältöön, jota monikultturismiin hurahtaneet poliitikot opetus ja kulttuuriministeriössä levittävät kouluihin. Tällainen aivopesu ei ole mitenkään ennenkuulumatonta, sillä viimeksi 1970-luvulla SDP:llä oli pilottihanke, jossa Pirkkalan koululaisia aivopestiin kokeilulla, jonka piti olla sosialismin alkusoittoa. 

Samat henkiset kulttuurimädättäjät ovat liikkeellä myös tänään, vaikka uusi politrukki-sukupolvi ei liputakaan enää marxismi-leninismin puolesta. Sen he ovat vain vaihtaneet 2000-luvulla homoseksualismi-feminismiin.

Kaiken lisäksi se, että valtapuolueet opetusministeriössä edistävät kulttuurimarxismin eri variaatioita, kouluihin on päästetty myös "riippumattomien kansalaisjärjestöjen" uusmarxilaisia matkasaarnaajia paasaamaan vapaasti ideologiaansa. Yksi lähiaikojen tunnetuimpia tapauksia on kaikille Suomen 9.-luokkalaisille keväällä 2017 jaettu feminismi-kirja Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä. Kirja on kuin toisinto 1970-luvun Pirkkalan monisteesta, mutta nyt marxilaisuus on mutatoitunut virulentiksi sukupuolitotalitarismiksi.

Femisosialistien lisäksi nuorten terveitä vaistoja haluaa sekoittaa sukupuolisesti poikkeavien lobbausjärjestö Seta. Järjestö on voinut jo pitkään päästää "kouluttajiaan" kouluihin ja lisäksi se on antanut opettajien käyttöön sen laatimaan oppaan, jossa ajetaan häikäilemättömän yksipuolista pervo-agendaa. Kysymys kuuluukin: ketkä ovat ne poliitiset tahot, jotka ovat sallineet tällaisen ideologisen lobbauksen? Voi vain kuvitella millaisella volyymilla eduskunnassa ja mediassa käytäisiin keskustelua, jos esimerkiksi Suomen Sisun kaltaiselle aidolle kansalaisjärjestölle suotaisiin mahdollisuus levittää kouluissa kansallista maailmankatsomusta.

Summa summarum: Kertoo paljon valtamediasta, että persupoliitikon kohdalla uutiskynnys ylitetään jo yhdestä viattomasta twiittauksesta. Vaikka Huhtasaaren kommentista nostatetun kohun syy on mitätön, sitä ei ole kuitenkaan viestiin sisältyvä yhteiskuntakriitiikki. 

                                                      *************************

TV1, maanantai 1.10.2018 klo 19:00, Historia: Mussolinin viimeiset päivät (K12) 

Italian diktaattori Benito Mussolini tapettiin väkivaltaisesti vuonna 1945. Mitkä tapahtumat johtivat kuolemaan ja miten diktaattori vietti viimeiset päivänsä? HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi. K12 (Ahdistus)

Vaihtelu virkistää, sanoi Ylen jälkitaistolainen ohjelmanhankkija kun natsidokkarin fasismidokkariin vaihtoi. 

Perinteisiin moralistisiin natsikauhisteluihin verrattuna illan Mussolini-dokumenttia voi pitää jopa asiallisena ja asiassa pysyvänä, vaikka historioitsijoiden suusta kuullaankin ajottain pakollista "demokratian" oikeuttavaa propagandaa. Italian sisällissotaa käsitelleessä osuudessa kommunistipartisaanien murhatekoja ymmärrettiin ennalta arvattavasti enemmän kuin fasistien ja kansallissosialistien, mutta ei heistäkään silti mitään pulmusia tehdä. 

Kommunistipartisaanien suorittama Mussolinin ja hänen rakastajattarensa Clara Petaccin oikeudeton murha ja sen mauton, plebeijimäinen jälkinäytelmä Milanossa, kerrottiin perusteellisesti ja kaunistelematta. Valitettavasti sodan jälkeinen historiakuvaus ei yltänyt samanlaiseen objektiivisuuteen, koska dokumentissa korostettiin fasisteille annettua yleistä armahdusta mainitsematta sanallakaan siitä, että fasisteja murhattiin laittomissa teloituksissa 40 000. Kirjailija M. A. Meretvuo kirjoittaa verkkolehti Sarastuksessa:

Toisin kuin helposti annetaan ymmärtää, fasismi ei ollut erityisen väkivaltainen diktatuuri: sen hallintoaikana vuodesta 1921 vuoteen 1943 teloitettiin poliittisin perustein ainoastaan 25 ihmistä. Sen sijaan vuonna 1945, fasistihallinnon luhistuttua Pohjois-Italiassa, alkoi todellinen, vasemmiston toteuttama joukkomurha jossa entisiä fasisteja murhattiin laittomissa teloituksissa jopa 40 000. 

TV1, maanantai 1.10.2018 klo 21:00, A-studio

Laajeneeko katolisen kirkon pedofiliaskandaali? Juontajana Heikki Ali-Hokka #yleastudio HD

Kristillisten kirkkojen rappio johtuu pitkälti siihen, etteivät niissä työskentelevät ihmiset usko itsekään Jumalaan. Varsinkin protestanttiset kirkkokunnat kuten Suomen evankelis-luterilainen kirkko on ateististen marxilaisten ja feministien soluttuma laitos, joka ei ole kiinnostunut seurakuntalaisen sielunhoidosta, vaan operoi punavihreitä kiinnostavien sosiaalisten kysymysten parissa.

Katolista kirkkoa vaivaa puolestaan liberaalien perverssien hakeutuminen sen tehtäviin. A-studiossa haastateltu kirkkohistorian dosentti Mikko Ketola myönsi itsekin, että takavuosina katoliseen kirkkoon hakeutui paljon pedofiilejä, koska ennen hakijoiden testausta ja taustojen selvittelyä ei tehty juuri lainkaan varsinkaan Yhdysvalloissa.

Liberaalimedia on tietenkin ottanut kaiken irti esiin nostamistaan katolisen kirkon pedofiiliskandaaleista. Jos kansalaiset tietäisivät tekijöiden arvomaailman paremmin, media ei välttämättä retostelisi asialla näin innokkaasti. Toisin kuin virallinen narraatio antaa ymmärtää, pedofiilipapit eivät ole konservatiivisia uskonmiehiä, vaan katolisen kirkon piiriin tulleita liberaaleja perverssejä, joiden toimintaa motivoi hedonismi ja synnintunnoton ateismi. 

Toiseksi, kyse ei ole vain pedofiileistä, vaan myös median jalustalle nostamista homoseksuaaleista, koska pappien seksuaalirikokset kohdistuivat lähes poikkeuksetta saman sukupuolen alaikäisiin. 

Suuremmassa kuvassa katolista kirkkoa on protestanttisen kirkon lailla mädätetty tietoisesti sisältä päin, jotta sen kulttuurista auktoriteettia voitaisiin vähentää. Viimeistelytyönä olevan lokaamisen tarkoitus on yksinkertaisesti murentaa yhtä länsimaisen sivilsaation peruskiveä. Tämä kaikki on vanhaa marxilaista sodankäyntiä uusin keinoin.

Yle Teema Fem, maanantai 1.10.2018 klo 19:00, Kirje isoäidille

2/4. Vanna vierailee isoäitinsä vanhoilla kotiseuduilla sekä Lodzissa, josta tuhansia juutalaisia vietiin Auschwitziin. Näyttelijä Vanna Rosenberg vie meidät takaisin aikaan, jolloin hänen isoäitinsä varttui holokaustin varjossa. Ruotsalainen dokumenttisarja vuodelta 2017. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: ruotsi. Äänitekstitys: ruotsi.

Koska Yle TV1 ei aina esitä maanantaiksi varattua historiadokumenttia natseista, asia korjataan koordinoidusti niin, että samaa uskontunnustusta voidaan toistaa Yle Teemalla. Tällä kertaa juutalaisnäyttelijä pääsee holohöpöttämään isoäitinsä kotiseudulla.

MEDIA EDELLEEN HOMOMANIAN OTTEESSA

Siunaa ja varjele! Kristillisen kirkon tila 2000-luvulla.

Näyttää siltä, että Donald Trumpin juuri alkanut presidenttikausi on saanut vihervasemmistolaiset ja Ulkopoliittisen insitituutin arvaustieteilijät lopullisesti pois tolaltaan, sillä he ovat viime viikkojen aikana käyneet kaikissa arvokysymyksissä maalaisjärjen ja säädyllisyyden päälle kuin nälkäinen hyeenalauma. Ei riitä, että he valehtelevat Yhdysvaltain perustuslaista, että se muka antaisi globaalille enemmistölle subjektiivisen oikeuden tulla maahan jos sattuu huvittamaan. Nyt he ovat avanneet myös kulttuurisodan kotirintaman ampumalla median avustuksella jälleen rumputulta kohti normaalia sukukupuolienemmistöä.

Homomanian vallassa oleva kirkko on näytellyt tässäkin mädätystaistelussa näkyvää roolia, kun marxilaishumanisti, piispanakin (sic!) tunnettu Irja Askola, palkitsi 15-vuotiaan lapsen vuoden homoksi alkoholijuomia tarjoilleessa QX Gay Gaalassa. Askolan saamasta kritiikistä tuohtunut Vasemmistoliiton kansanedustaja Silvia Modigin on puolestaan sitä mieltä, että koko palkinnossa ei ole kyse seksuaalisuudesta. Modigin tarkennus on sikäli totta, että palkinnossa ei ole kyse vain seksiasiosta (eli siitä mikä viehättää elostelevien vanhojen homppeleiden silmää), vaan kulttuurimarxilaisesta identiteettipolitiikasta, jolla pyritään sirpaloimaan yhteiskunta ja mitätöimään eurooppalaisen sivilisaation kulmakivinä tunnetut hyvyys, totuus ja kauneus.

Irja Askolalle maistuu valtion viinaksien lisäksi myös
homolobbyjen tarjoamat virvokkeet. 

Yle Watchin kanta homoihin on suvaitsevaisuus sanan alkuperäisessä merkityksessä, joka tarkoittaa sietämistä. Valitettavasti tänään suvaitsevaisuus tarkoittaa vihreellisesti sitä, että toiseus pitää hyväksyä karvoineen päivineen. Kukaan ei ole kieltämässä homoja harjoittamasta privaatisti keskinäisiä mielitekojaan, mutta tästä ei seuraa, että heille pitäisi antaa etuoikeus hieroa taipumustaan enemmistön kasvoihin hokemalla flatus vocis taikasanaa "ihmisoikeudet". 

Länsimaissa seksuaalivähemmistöillä on samat perusoikeudet kuin normaaleillakin (98% väestöstä), mutta olisi hullunkurista, että sen lobbausjärjestöt kuten Seta alkaisivat määrätä enemmistöä, mitä mieltä sen pitää ole vähemmistöistä tai jopa ohjeistaa enemmistölle seksuaalikasvatusta. Hoplaa! Se, että juuri näin tällä hetkellä tapahtuu, kertoo siitä, että maassamme vietetään väärän kuninkaan päivää 365 kertaa vuodessa. 

Ylen tuoreehkossa jutussa Olen sukupuoleton: Viima Lampinen ajetaan pois sekä naisten että miesten vessasta kerrotaan Setan uudesta puheenjohtajasta, joka vie järjestön ryminällä minimaalisten ja äärimmäisen narsististen friikkivähemmistöjen loppumattomalle suolle vieläpä homoseksuaalien kustannuksella. Myötäkarvaan kynäillyssä jutussaan toimittaja Minna Aula valistaa tuulipukukansaa:

Juridisesti Suomessa on olemassa vain nais- ja miessukupuolet. Valtakunnallinen ihmisoikeusjärjestö Seta pyrkii edistämään jokaisen oikeutta määritellä tai olla määrittelemättä itse itsensä sekä ihmissuhteensa. Setan toiminnan yhtenä päätavoitteena on ajaa translain uudistamista Suomessa.

Tätä tuskin oli Setan ajamassa alkuperäisessä ohjelmassa vuonna 1975. Siihen kirjatut tavoitteet on luultavasti saavutettu jo ajat sitten, joten miksi Seta toimii vieläkin ja on ulottanut toimintansa ja vaatimuksensa kysymyksiin, jotka eivät liity järjestön alkuperäisiin homoseksuaaleja koskeneisiin tavoitteisiin. Kuten vasemmistolaisilla emansipaatiota julistavilla järjestöillä yleensä, ne eivät koskaan tyydy saavutettuun asemaan, vaan vaativat koko ajan uusia vapauksia ja vapautettavia, sillä liikkeellä pysyminen on niiden elinehto. Samoin on käynyt vasemmistohumanistiselle Amnestylle, joka alunperin pyrki toimimaan poliittisten vankien vapauttamiseksi ja kidutuksen lopettamiseksi, mutta joka häärää nykyään ties missä vain länsimaita koskevissa maahanmuuttoasiossa ja yrittää esittää massainvaasion vastustamisen ihmisoikeusloukkauksena. 

Vaikkei tässä uskonnollisia ollakaan, niin leikkisästi voidaan todeta, että Saatanan tiet ovat myös muualla tutkimattomat kuten kävi tänään selväksi illan A-studiossa:


Yle TV1, tiistai 7.2.2017, klo 21:00, A-studio 

Tasa-arvoinen avioliittolaki tulee. Miten käy kirkon?  Romaniassa kuohuu ja se vaikuttaa koko Euroopan tilanteeseen. Juontajana Satu Miettinen #YleAstudio

Linkki Yle Areenaan.

Paholaisen asianajajana toimiva Ylen toimittaja Satu Miettinen oli valmistellut homovihkimis-juttunsa huolella ja kutsunut studioon Nousiaisten seurakunnan kirkkoherra Juhana Markkulan, joka anteeksipyydellen kannatti piispainkokouksen kantaa, jonka mukaan Suomen evankelisluterilainen kirkko ei tule vihkimään samansukupuolisia pareja. Toimittajan lisäksi kulttuurimarxilaista liberaalia linjaa edustivat helsinkiläinen rokkipastori Kari Kanala ja lesbopappi Susanna Airola, joka on luopunut papin ammatistaan.

Mielipiteiden suhteen  epätasa-arvoisesti jakautuneessa keskustelussa kävi selväksi, että kulttuuribolsevikeille ei riitä tasa-arvoinen avioliittolaki, joka jo nykyisellään takaa tasa-arvopelleilyn (paitsi heteroille polygamisteille ym.), vaan myös Raamattuun sitoutuneen kirkon pitäisi taipua länsimaiden uusimman uskontokultin, homomanian, kitinöille. 

Toimittaja Miettinen tenttasi mielellään väärinajattelija kirkkoherra Markkulaa ja yritti vedota tasa-arvolakeihin, jotka ovat ristiriidassa kirkon opetusten mukaisten säädösten kanssa. Miettinen ei taida ymmärtää, että organisaatioilla, järjestöillä ja jopa peleillä on omia sääntöjä, jotka ovat valtion tasa-arvoilveilylakien kanssa poikkiteloin, mutta silti lainmukaisia. Pahoinpitely on kielletty, mutta nyrkkeilykehässä se on sallittua; shakissa miehet ja naiset pelaavat eri sarjoissa (kuten nyrkkeilyssä), vaikka se ei ole sukupuolisen tasa-arvon mukaista, ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa nainen ei voi toimia pappina jne. jne. 

Asia pähkinänkuoressa: kirkko tekee omat sääntönsä eikä siihen ole kenenkään pakko kuulua. Jos homoja kiinnostaa vaikkapa homoilu alttarilla, he voivat perustaa oman uskonnollisen yhteisön, jossa se on sallittua. Mikä merkillinen hinku heillä on tunkea väkisin heteronormatiiviseen evankelisluterilaiseen kirkkoon, jonka korkeimmassa kirjallisessa instituutiossa, Raamatussa, suhtaudutaan kielteisesti homoihin? Selitys tällaiselle käytökselle ei todellakaan löydy Raamatusta eikä edes "kaiken suvaitsevasta" Jeesuksesta....vaan Antonio Gramscin ja Herbert Marcusen opeista!

Lopuksi pitää muistaa, että kirkon heteroseksuaalisten homoemojen motiivi puskea homoutta alttarille ei ole seksuaalinen, vaan pelkästään ideologinen. Siksi heidät on erotettava puhtaasti homoseksuaalistista lobbaajista, joilla on ollut kolumnisti Arto Laitisen mukaan suuri valta esimerkiksi ulkoministeriössä, joka näkyy hämmästyttävän hyvin myös tänään!

THE FAG SHOW MUST GO ON - PINKKI-YLEN TOTAALISTA KULTTUURISOTAA.

Yle Teema ryöpsäyttää peräsuolen täydeltä homopaskaa yhtenä iltana kuuden (!) ohjelman voimalla. Tätä voisi kutsua jo totaaliseksi kulttuurigangsterismiksi epäkulttuurin ja geneettisen umpikujan puolesta. Toiminnan savuverhona on ihmisoikeudet, jotka eivät ole koskaan tarkoittaneet friikkien "sateenkaarioikeuksia". Nämä perusteettomat "oikeudet" on homomafian ihmismieleen käyvän terrorikampanjan avulla onnistuttu iskostamaan kansan tajuntaan vasta tällä vuosikymmenellä. 



Yle Teema, 24.6. 2014, klo 20.00, Kun nainen rakastaa naista

Osa 2/4. Millaista on lesbojen yöelämä Tanskassa? Kööpenhaminassa on pieni, mutta aktiivinen lesboyhteisö, jossa estoistaan on helppo irtautua. Harvalukuisesssa yhteisössä ei kuitenkaan vältytä juoruilulta. HD 

Yle Teema, 24.6. 2014, klo 20.30, Homomiesten maailma

(7) 2/8. Homomiehistä suuri osa on sitä mieltä, että median heistä antama julkisuuskuva on harhaanjohtava. Ovatko stereotypiat pinnalla, kun Christian ja Raz valmistautuvat kauneusmessuille? HD  


Yle Teema, 24.6. 2014, klo 21.00, Stephen Fry homofobian jäljillä

2/2. Millaista on homojen elämä eri puolilla maailmaa? Fry selvittää, mistä homofobia oikein syntyy. Millaiset lait ja moraalikoodit säätelevät yhteisöjen ja ihmisten suhtautumista homouteen? HD 

Kertoo jotain ajastamme, että homoseksuaalisuutta, joka on seksuaalinen kohdehäiriö eläimiin sekaantumisen tapaan, ei pidetä enää poikkeamana, vaan median homomafia on saanut käännettyä asian päinvastaiseksi - vain terveen sodomia-kritiikin esittäjät kärsivät häriöistä jota julkisen sanan päälle päsmärit kutsuvat epälääketieteelisesti "fobiaksi". Vielä pidemmälle viedyssä keittiöpsykologisoinnissa homostelun luonnollinen inho onkin vain merkki inhoajan omasta homoudesta! Samalla projektio-"logiikalla" valkoisia vihaava musta on itse valkoinen, viinaa karttava on alkoholisti ja autoilua vastustava on automaattisesti formula-fani; toisin sanoen tässä kieroutuneessa ajattelussa henkilö voi olla olematta homo ainoastaan tykkäämällä homoista. 

Rappion aikana turmiotakin pidetään hyveenä, ja turmion arvostelua paheena. Varmaa on vain se, ettei tämä Rauta-aika kestä onneksi loputtomiin.



Yle Teema, 24.6. 2014, klo 22.00, Arkistovieraana: Jani Toivola

(2014) Kansanedustaja ja näyttelijä Jani Toivola puhuu haastattelussa homoseksuaalisuudesta ja aiheeseen liittyvistä arkisto-ohjelmista. 

Varta vasten tehty kiiltokuvahaastattelu juuri tämän viikon Pride-viikkoa silmällä pitäen.


Yle Teema, 24.6. 2014, klo 22.14, Oletko sinä...?

(1969) Kertomus homoseksuaalisuudesta. Dramatisoitu dokumenttielokuva Helsingistä ajalta, jolloin seksuaalinen poikkeavuus oli rikos. Ohjelma sensuroitiin vuonna 1969 yllytyspykälän perusteella. Ohjaaja: Matti Lehti.  

Suomessa oltiin kulttuurimarxilaisen punamädätyksen hermoilla heti läntisen sivilisaation itsesuojelun romahduttaneen vuoden 1968 jälkeen. Mätiä hedelmiä korjataan nyt.

Yle Teema, 24.6. 2014, klo 22.43, Homoseksuaalisuus - eräs vähemmistö
 
(1975) Ohjelmassa tarkastellaan homoseksuaalisuutta, joka ei ole enää laitonta, mutta ei ihan sallittuakaan. Mitä se on ja miten siihen tulisi suhtautua?

1970-luvun puoliväliin tultaessa tiedotusvälineisiin soluttautuneen pienen painostusjärjestö Setan agenda alkoi tehdä syövyttävää työtään myös Ylessä.