YLEN HYSTEERISEKSI YLTYNYT VIIMEINEN TAISTO ARVOISTA

Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen kommunistisille ideaaleille huorannut pikkusisko liberalismi julistautui kukkulan kuninkaaksi yksinapaiseksi muuttuneessa maailmassa. Liberalismi on marxismin lailla uskotellut itselleen olevansa historian päätepiste, mutta viimeistään vuoden 2008 euro-amerikkalaisen talouslaman jälkeen tämä omahyväinen houre on osoittautunut pettäväksi. 

Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin Kiina ja Venäjä ovat haastaneet länsimaiden talous- ja ulkopoliittisen monopolin. Samalla korporaatiovetoinen markkinaliberalismi ja punavihreä "arvopohja" on kyseenalaistettu, mikä on saanut kannatusta myös länsimaiden sisällä. Tämä on jälkimmäinen syy sille, miksi huomattava joukko amerikkalaisia ja eurooppalaisia on alkanut vastustaa näkyvästi liberaalia arvokorroosiota. Käytännössä yleinen tyytymättömyys on näkynyt 2010-luvun populistipuolueiden vaalivoittoina. Äänestäjien protestimielialaa on ruokkinut erityisesti hallitsevan vähemmistön omavaltaisesti harjoittama maahanmuuttopolitiikka ja valtamedian väkisin tyrkyttämät rappioliberalistiset arvot.

Demokratiaa kirkuvalle nomenklatuuralle normaali kansanvaltainen reaktio ei ole kelvannut, vaan se on valtamedian avulla käynyt häpeällistä tiedotussotaa kansalaisiaan vastaan. Populistit on julistettu vähintään veneen keikuttajiksi, ellei jopa fasisteiksi vanhaan kunnon neuvostotyyliin. Suurin propagandataistelu käydään kuitenkin arvoista. Mitä totaalisemmaksi median vihakampanjat sukupuolta, perhettä ja valkoista etnisyyttä vastaan yltyvät, sitä päättäväisemmin selväjärkisyyteen heränneet kansalaiset kääntävät sille selkänsä. Koska vihamielinen kierre on valmis, valtamediat eivät voi muuta kuin korottaa panoksiaan. 

Yksi räikeimmistä median vallanhalun osoituksita on viime aikoina ollut Yleisradion tapa tehdä itsestään ylin tuomioistuin. Tässä se on käyttänyt hyväksi ylikansallisten tiedotusvälineiden markkinoimaa #MeToo -kampanjaa. Hysteerisen moralistiseen raivoon itsensä kiihottaneet Ylen toimittajat ovat stalinistisissa tv-oikeudenkäynneissä  ehtineet jo tuhota Lauri Törhösen ja Aku Louhimiehen elämäntyöt, vaikka heitä koskeneista syytteistä ei ole tehty koskaan edes tutkintapyyntöjä. 

Viimeksi feministijuntan lynkkaamaksi joutui "liian vaativa" baletinjohtaja, josta kertoo Ylen uutinen Kansallisbaletin johtaja Kenneth Greve vapautettu esimiestehtävistä epäasiallisen käytöksen vuoksi – jatkaa kautensa loppuun. Ylen pitäisi muistaa, että jakobiininen mielivalta syö vielä omat lapsena. Kun ns. ylimääräinen uutislähetys vääjämättä vielä joskus tulee, silloin Kansantuomioistuin katsoo ja tuomitsee myös Ylen politirukkien rikokset. 

Vielä toistaiseksi Yle saa elää hybriksessään, kun sen toimittajina palvelleet propagandistit kuten Jessikka Aro ovat saaneet valemediana tunnetun Bonnierin Suuren journalistipalkintoja. Juuri äskettäin ruotsinkieliselle Ylelle tendessimäisiä mielipideuutisia työstänyt Marko Hietikko palkittiin jutuistaan, tällä kertaa asialla oli suomenruotsalainen palkitsija, mikä käy ilmi uutisesta Topeliuspriset-journalistipalkinto Ylen Marko Hietikolle.

Vaikka Ylen uutisessa kerrotaan, että "palkintoperustelujen mukaan Hietikolla on harvinaisen suuri tietämys ääriliikkeistä ja niiden yhteyksistä ympäröivään yhteiskuntaan", ovat hänen juttunsa keskittyneet pelkästään "äärioikeistoon". Tämä on ymmärrettävää, sillä Hietikko tunnetaan korruptoituneen järjestelmän äärivasemmistolaisena yhteistoimintamiehenä, jonka läheiseen ystäväpiiriin kuuluu mm. taktista väkivaltaa kansallismielisiä vastaan suositteleva Dan Koivulaakso.

Palkittu toimittaja Marko Hietikko.

                                                           ************************


Sen lisäksi, että Yle on anastanut itselleen uuden roolin maamme johtavana moraalituomarina, mediajätti pitää tiukasti kiinni vastuullisesta tiedottamisesta, jossa "turhia yksityiskohtia" ei haluta kertoa suurelle yleisölle. Klassinen esimerkki tästä löytyy Ylen verkkosivuilta tänään ilmestyneestä uutisesta Natsien vainoja paennut vanhus surmattiin Pariisissa – poliisi tutkii tekoa juutalaisvastaisena. 

Natseihin viittaavassa uutisessa puhutaan antisemitismistä, mutta tekijöiden taustasta ei mainita silti halaistua sanaa. Uutisen perusteella syntyy mielikuva, että murhaajat olisivat valkoisia uusnatseja, vaikka todellisuudessa tekijät, joista toinen on tuomittu aiemmin 12-vuotiaan tytön raiskauksesta, ovat todennäköisesti semiittejä eli arabeja. Yleltä jäi nimittäin "epäolennaisena tietona" kertomatta, että semiittisten murhaajien antisemitismi kumpuaa islamista, sillä he huusivat tekoa tehdessään "Allahu Akbar!". Asiasta kertoo brittiläinen valtalehti The Daily Mail verkkosivujensa uutisessa Man accused of stabbing 85-year-old Jewish Holocaust survivor to death in 'anti-Semitic attack' at her Paris apartment 'screamed "Allahu Akbar" while killing her'.

Makaaberilla rikoksella ei ole mitään tekemistä kansallissosialisten tai valkoisten juutalaiskriitikoiden kanssa, mutta niin vain Yle sai uutisessaaan näihin vahvan mielikuvakytköksen. Tapaus on Ylelle ja muille suurille tiedotusvälineille sikäli kiusallinen, koska totuuden kertominen kasvattaisi entisestään islamin vastaisuutta. Oma ironen lisänsä murhalla on siinä, että juuri holokaustista toitottavat juutalaiset kannattavat kiihkeästi kehitysamaiden muslimien maahanmuuttoa Eurooppaan.

                                                           ************************


TV1, tiistai 27.3.2018 klo 19:00, Exodus: Matka jatkuu 

2/3. Toteutuuko pakolaisten unelma Euroopassa? Kreikan ahtailta leireiltä halutaan pois hinnalla millä hyvänsä. Nazifa on raskaana ja toivoo ehtivänsä Saksaan synnyttämään. Pysähtyykö guinealaisen Mussan matka muuriin? HD Äänitekstitys: suomi.

Uusintana lähetettävä kolmeosainen dokumenttiasarja kehitysmaiden onnenonkijoista, jotka tunkeutuvat laittomasti Eurooppaan. Tavoitteena on saada valmiista pöydästä ilmainen loppuelämä ja rosvottua kadehdittua valkoista geeniperimää joko väkisin tai muilla keinoin. Koska nämä tosiasiat jäävät turvapaikkaturistien kilven kiillotus -ohjelmassa kertomatta, tilaa saavat itkuhumanistiset tuhannen ja yhden yön tarinat.

Tällaisten viheliäisten propaganda-ohjelmien tarkoitus on vaikuttaa jo valmiiksi altistuneisiin liberaaleihin, jotka eivät kykene näkemään pyhäksi korotetun yksilö-pyksilön yli. Ajattelu loppuu kun pitäisi yksilöiden sijaan ajatella sitä, mitä nämä ainutkertaiset lumihiutaleet saavat aikaan kun niitä pakkautuu Eurooppaan miljoonittain. Typerys näkee vain yksilön, kauaskatseinen yksilöistä muodostuvat populaatiot ja niiden väliset katkerat nollasummapelit.


TV1, maanantai 26.3.2018 klo 21:30 Dokumenttiprojekti: Uhrit 1918 

Vuoden 1918 sisällissodan aikana ja sen jälkeen teloitettiin tuhansia suomalaisia. Elokuva kertoo tästä kauhun ja terrorin ajasta kahden sodan uhrin, teloittajan ja teloitetun kautta. O: Seppo Rustanius T: Illume Oy Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. K12 (ahdistus).

Linkki ohjelmaan ja sen esittelyyn. Musiikiksi valittua surullista mustalaisviulua myöten Uhrit jäljittelee manipulaatiossaan tuttuja holokaustidraamoja. Luulisi holokaustiuskovaisia harmittavan kun mustalaisviulun synnyttämä ehdollinen refleksi assoioituu ohjelmassa aivan vääriin ihmisiin...

Ylen ohjelmatarjonnan perusteella vuoden 1918 tapahtumien muistelu tarkoittaa valkoisten julistamista syyllisiksi eli häviäjiksi. Tämä on hieman outoa, sillä kun viimeksi tarkistin asian historiankirjoista, niin niiden mukaan valkoiset voittivat punaisten aloittaman valtiokaappausyrityksen. 

Ylen aikoinaan vallanneet taistolaiset ja heidän punavihreät kakarat käyvät sisällisotaa aina vain uudestaan, tällä kertaa indoktrinaation keinoin. Koska punakapinaa ei aikoinaan voitettu aseilla, sitä yritetään vuonna 2018 "moraalisin argumentein", demonisoimalla valkoinen puoli ja unohtamalla punainen terrori. Asenteellisuuden huippuna voi pitää Ylen uutisjuttua Teloitettujen päitä leikattiin irti, kuolleita lapsia pinossa – Tutkija: Hennala oli keskitysleiri, jossa oli naisvihaa ja rodunjalostusta.

TV2, maanantai 26.3.2018 klo 19:00 Pieni asekauppa 

Amerikkalaisilla on perustuslaillinen oikeus kantaa asetta, ja tämän oikeuden rajoittaminen on USA:ssa lähes mahdoton tehtävä. Miksi? Ehkä vastaus löytyy pienen michiganilaisen asekaupan pyörittäjiltä ja asiakkailta. (U) HD Äänitekstitys: suomi.

Asekammoiset valtiouskolliset liberaalit haluavat kansalta aseet pois, koska olisihan se kamalaa, jos kansalaiset alkaisivat puolustaa itseään kun Poliittisen Korrektiuden viimeinen vaihe, Cohen Act, alkaa.

DEMOKRATIAILVEILY: GROTESKIN GUGGENHEIM-PEDON PALUU

Tämä rappiotaiteen hirvittävä hökötys yritetään väen
vängällä rakennuttaa Helsingin paraatipaikalle.

Helsinki on Suomen mittakaavassa niin suuri kaupunki, että eräät sen päätökset vaikuttavat myös valtakunnan asioihin viimeistään silloin kun kaupunginhallitus haluaa käydä kaikkien veronmaksajien kukkarolla. Viime vuosien tunnetuin vedätys on ollut amerikanjuutalaisen Guggenheim-säätiön yritys myydä nimeään kantava nykytaiteen museo keskellä arvokkainta Helsinkiä. 

Jo moneen kertaan torpattua Guggenheim-Helsinkiä yritetään elvyttää taas uudelleen, sillä kaupungin johto on tehnyt uuden rahoitusehdotuksen hankkeelle. Ylen verkkosivujen uutisessa "Ratkaiseva käänne" – uusi esitys pakottaa helsinkiläispäättäjät taas Guggenheimin kimppuun kerrotaan, että "Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen (sos.dem.) johdolla tehdyssä esityksessä kaupungin maksettavaksi jäisi 80 miljoonaa euroa." Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö mahdollisesti toteutuneessa puhalluksessa käytettäisi myös valtion verorahoja. 

Kansallista etua ajattelevien keskuudessa Viljasen nimi ei tässä yhteydessä yllätä kuten eivät hanketta yksityisrahoituksella tukevat tahotkaan. Tukijoista kerrotaan enemmän Ylen toisessa jutussa Tällainen on uusi Guggenheim-esitys: Helsingin kaupunki maksaisi museosta valtaosan:

Yksityistä rahaa rakennuskustannuksiin on tullut Jane ja Aatos Erkon säätiöltä sekä ja Tiina ja Antti Herlinin säätiöltä yhteensä 15 miljoonaa.

Juuri Helsingin Sanomat on ollut julkisuudessa keskeisin uuden rappiotaiteen museon lobbaaja pääkaupunkiimme. Uutisessa jää kuitenkin mainitsematta, että Jane ja Aatos Erkon säätiön lisäksi Guggenheim-museohanketta rahoittaa myös muita juutalaisia tahoja kuten Chaim ”Poju” Zabludowicz, joka tunnetaan parhaiten EU-kosmopoliitti Alexander Stubbin taloudellisena tukijana. Hieman outona voi taas pitää sitä, että yksityishenkilöistä entinen Nokian pääjohtaja Jorma Ollila vaimoineen tukee omalla rahapanoksellaan hanketta.

Museon junttaaminen väkisin kertoo paljon demokratiamme tilasta ei vain Helsingissä vaan myös yleisemmin. Ainakin perussuomalaiset ovat huomanneet millaisesta demokratiailveilystä on kyse:

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Mika Raatikainen olisi mielellään jättänyt keskustelun Guggenheimista menneisyyteen. – Mielestäni demokratiastakin tulee naurunalaista, kun aletaan heti vääntää samasta asiasta josta juuri päätettiin.

Suomen päässä Guggenheim-käärmettä innokkaimmin pyssyyn on ajanut Ritva Viljanen, joka ei liene Suomen kansalle kovin tuttu, vaikka tuhovaikutukseltaan hän on ollut pitkään yksi pahimmista kansanvihollisista. Suurinta julkisuutta tämä fanaattinen monikultturisti-feministi sai vuonna 2008, jolloin presidentti Tarja Halonen nimitti hänet sisäministeriön kansliapäällikön jatkokaudelle siitä huolimatta, että valtioneuvosto ehdotti yksimielisesti virkaan pätevämmän Ilkka Laitisen. Setaveteraanina tunnettu Halonen halusi kuitenkin, että mädätystyötä valtion hallinnossa jatkaa nimenomaan nainen, joka ajaa parhaiten presidentin äärivasemmistolaista agendaa. Tällä hetkellä Viljanen toimii Helsingin kaupungin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtajana. Vuonna 2012 alkaneen viran toimenkuvaan kuuluu sivistystoimen lisäksi myös työllisyys- ja maahanmuuttopolitiikka. 

Monikulttuuriasiat ovatkin lähellä Viljasen suomalaisvihamielistä sydäntä, jonka paljastaa Homma-foorumin hänestä tehty lähdesivusto. Anonyymiteetin poistamista ja nettisensuuria kansallismieliselle vaativa totalitaristinen tuholainen osaa myös valehdella sujuvasti, sillä hän väitti Satakunnan Kansassa (15.1.2010), että maahanmuuttajat eivät ole Kosovon albaani Ibrahim Shkupollin lisäksi tappaneet Suomessa ketään (asian todellisen laidan voi tarkastaa täältä):

Keskustelu maahanmuuttajista on neuvottelukunnan johdon mielestä kääntynyt täysin väärään suuntaan tunnemylläkässä, jonka Ibrahim Shkupollin vuodenvaihteessa Sellon Prismassa tekemät surmat synnyttivät. - Kysymys on suomalaisen yhteiskunnan ongelmasta. Maahanmuuttajilla ei ole tässä osaa, sisäministeriön kansliapäällikkö ja neuvottelukunnan puheenjohtaja Ritva Viljanen painotti. Suomi on länsieurooppalaisten maiden kärjessä, kun puhutaan henkirikosten määrästä. Maahanmuuttajien tilillä ei ole henkirikoksia lukuun ottamatta Sello-surmaa, pahoinpitelyjä kyllä. - Onko meillä liian salliva asenne väkivaltaan, Viljanen kysyi.

Näytöillään Viljanen on todistanut olevan puhdasverinen suomalaiskammoinen kosmopoliitti, joka tukee mitä tahansa, mikä heikentää suomalaisten etua ja identiteettiä. Siksi ei ole ihme, että hän liputtaa niin voimakkasti  rappiotaiteen museo Guggenheimin puolesta, museon, jonka tarkoitus ei ole mikään muu kuin olla globaalin sionistisen eliitin groteski voitonmerkki keskellä klassismin värittämää Helsinkiä.

                                                     ************************


TV1, torstai 3.11.2016 klo 21:05, A-studio: Talk Yle 
Tuleeko Trumpista presidentti? Vieraina populismin tutkija Emilia Palonen, ohjaaja Johanna Freundlich, vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak sekä dosentti Markku Ruotsila. Juontajana Jan Andersson #YleAstudio HD

Yle käyttää kyllästymiseen asti aina samoja yhden totuuden asiantuntijoita kuten Charly Salonius-Pasternakia, joka näyttää olevan aina paikalla kun puhutaan Naton puolesta tai silloin kun halutaan projisoida Trump-kammoisia punavihreitä arvoja Amerikan sisäpolitiikkaan. Yle Watchissa asiaa ruodittiin syyskuun lopulla jutussa Charly Salonius-Pasternak show.

Yle TV1, torstai 3.11. klo 22:00, Ulkolinja: Clinton vastaan Trump 

2/2. Millaisen presidentin yhdysvaltalaiset valitsevat? Hillary Clintonin ja Donald Trumpin arvomaailmaa arvioivat heidän työtoverinsa, perheenjäsenet ja poliittiset vastustajat.

Yle Teema, torstai 3.11.2016 klo 20:30, Prisma Studio 

Mikä on populismin kaava? Miksi populistia uskotaan? Onnistummeko kuvaamaan Luonnontieteellisessa museossa piileskelevät myrkkyhämähäkit? Ohjelman juontaa Reetta Rönkä.

Linkki ohjelmaan.

Kun populaarissa tiedeohjelmissa aletaan esittää sosiologisia väitteitä jostain ilmiöstä, ollaan jo astuttu ulos tieteen ytimestä ja siirrytty politikoinnin pariin. Tämän huomasi hyvin Prisma-studiossa käydystä populismikeskustelusta, jossa pintaan nousivat enemmän "asiantuntijoiden" omat mutut ja poliittiset mieltymykset kuin ilmiön objektiiviset arvovapaat havainnot. Varsinkin tulevaisuudentutkija Elina Hiltusen persuinhoiset ja Trump-kammoiset asenteet kertoivat paljon tuonkin "tieteenalan" tilasta. Ohjelmaa ei parantanut sekään, että sen alussa käytettiin populismiasiantuntijana kansallismielisyyttä avoimesti halveksuvaa Edukuntatutkimuksen keskuksen tutkija Erkka Railoa.

Yle Fem, torstai 3.11.2016 klo 16:25. Schrödingerin kissa: tiedettä tutkaillen 

Solveig Hareiden isoisä oli vangittuna keskitysleirillä. Ovatko isoisän traumaattiset kokemukset siirtyneet hänen perimäänsä? Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että tuskalliset kokemukset voivat periytyä. HD

Oletetun holokaustin jatkuva esille tuominen näkyy jopa tiedeohjelmassa, jossa käsitellään tällä kertaa kognitiotiedettä. Viattoman tieteellisen viitekehyksen varjolla voidaan näin häikäilemättömästi hyödyntää holokaustiteollisuuden tarpeita ja päämääriä.


Yle FST, maanantai 31.10.2016 klo 20:00,  Fanittamisen kääntöpuoli

Väkivallasta ja huliganismista on tullut suomalaiselle jalkapallolle yhä näkyvämpi ongelma. Viranomaisten mukaan Suomessa on satakunta riskikannattajaa. Toimittaja: Marko Hietikko

Linkki Yle Areenaan.

Toimittaja Marko Hietikkoa kiinnostaa kovasti kaikki äärijutut, sillä onhan hän itsekin vasemmistolainen ekstremisti. Ja onhan se mukava käydä Ylen veronmaksajien rahoilla kaljalla Englannissa, koska juttua varten piti saada hajanaisia lausuntoja 1980-luvun huligaanilta ja brittipoliisilta. Mitään lisäinformaatiota ne eivät tuoneet ohjelmassa käsiteltyyn suomalaiseen futishuliganismiin. Suomalainen katsomokulttuuri fb-sivulla ohjelmaa kommentointiin näin:

Yle Fem-kanava näyttää tänään illalla suomalaisesta kannattajakulttuurista kertovan dokumentin, jonka pääpointtina on jeesustella suomalaisesta "huligaaniongelmasta". Dokumentti on jo nähtävissä Yle Areenassa.

Me täällä ylläpidossa katsottiin pätkä ja pähkäiltiin hieman, että mikähän koko ohjelman pointti ylipäätään on. Toimittaja Marko Hietikko ei pikaisen somevakoilun perusteella ole ainakaan mikään futisdiggari ja hän on mm. Twitter-sivullaan uudelleentwiittaillut muiden kulttuurinvihaajien twiittejä, joissa vaaditan Stadin Derbyä pelattavaksi tyhjille katsomoille. Ja kyllähän jokainen suomalainen jalkapallokannattaja tietää, joukkueesta huolimatta, että Stadin Derby on parasta mitä suomifudikselle on tapahtunut.

No, entäpä sitten itse "dokumentti"? Ohjelman pituus on reilu 28 minuuttia, mutta noin puolet tästä ajasta ollaan Englannissa, jossa haastatellaan Englannissa asuvaa papukaijan omistavaa mustaa ex-"huligaania", joka hymy huulilla muistelee nuoruuttaan 80-luvun jalkapallokatsomoissa. Samalla reissulla haastatellaan poliisia joka kertoo jostain yksittäisestä pahoinpitelytapauksesta, joka tapahtui Englannissa. Mitä tekemistä näillä asioilla on suomalaisen jalkapallokulttuurin kanssa? Mene ja ota selvää... 

Suomea käsittelevä osuus on käytännössä sitä, että toimittaja on mennyt kameran kanssa Stadin Derbyyn shokkiwau-materiaalin toivossa. Suurin osa kuvista on kuitenkin tavallista kannattajameininkiä marsseineen ja soihtuineen (jotka haastatellun poliisin mukaan on vaarallisia). Jos tässä jotain "huligaaneja" kuvattiin niin eniten kameraan taisi päätyä suomen suurimman ja parhaiten aseistetun huligaaniryhmä JouHan väki. 

"Dokumentissa" sekoitetaan ilmeisen tarkoituksella kannattajamarssit soihtuineen pusikoissa käytyihin sovittuihin myllyihin ja annetaan ymmärtää että jokainen kannattaja on "huligaani". Jokainen suomalaisessa kannattajakatsomossa aikaa viettänyt henkilö kuitenkin tietää tämän valheellisuuden. Samaa valheiden rataa jatkaa haastateltu poliisi, joka väittää ettei "huligaaneja" edes kiinnosta koko jalkapallo. No, jokainen katsomoissa aikaansa viettävä tietää myös tämän olevan valhetta. Eiköhän suurimmalta osalta näissä myllyissä mukana olleelta löydy oman joukkueensa kausikortti taskusta. 

Me ylläpidossa emme järkyty jos nuoret miehet vähän ottaa mittaa toisistaan, mutta meitä vituttaa kaikki shokkiwau-toimittajat, jotka lähtevät tekemään paskajuttujansa lähtökohtaisesti sillä asenteella, että tehdään yliammuttuja lööppejä mitättömistä asioista. Näin on Marko Hietikko tehnyt tällä kertaa.
"Dokumentin" jälkilöylyinä mainittakoon: 

-Verorahoitteisen Ylen toimittaja pääsi ulkomaille firman piikkiin 
-Rekryvideo "huligaanifirmoille"
-Toimittajalla ei ollut todellisuudessa mitään hajua "skenestä" tai koko fudiskulttuurista
-Jos suomalaisesta "huligaaniongelmasta" ei saa tehtyä puolituntista "dokumenttia", onko "ongelmassa" kyse lähinnä toimittajien itsensä työllistämisestä?

VÄKIVALTAINEN ÄÄRIVASEMMISTO ON VALTIOVALLAN JA YLEN ERITYISESSÄ SUOJELUKSESSA

Yle seuraa tarkasti toisinajattelijoita pois aktivismista houkuttelevan Exit Radinetin -projektin kehitystä. Exitin lempilapsekseen ottanut Ylen uutistoimitus juhlisti projektin perustamista näyttävästi viime elokuun lopulla jutussaan Suomessa käynnistyy radikalisoituneita auttava Exit-projekti, jonka motiivit ja taustat puolestaan Yle Watch paljasti omassa artikkelissaan Ylen äärivasemmistolainen toimittaja mainostaa aivopesuprojekti Exitiä. Vain pari kuukautta perustamisen jälkeen Yle haluaa tiedottaa koko kansalle projektin tämänhetkisestä tilanteesta verkkosivujensa jutussa Entinen uusnatsi taistelee rasismia vastaan – "Viha on äärimmäisen kuormittava tunne". Asiasta kerrottiin myös tänä sunnuntain Yle tv 1:n klo 20.30 pääuutislähetyksessä, jossa haastateltiin Exitin näkyvintä hahmoa, kansallissosialistisen Suomen Vastarintaliikkeen pettänyttä Henrik Holappaa, joka toimii Radinetin "kokemusasiantuntijana". Ylen satusetä Matti Rönkä puolestaan kertoi, että projekti on ollut menestys, sillä kokonaista 12 henkilöä, joista suurin osa luultavasti äärimuslimeja, on ilmaissut kiinnostusta Exitiä kohtaan.

Kuten jo aiemmassa Yle Watchin vastineessa todettiin, Exit Radinet on selkeästi ideologinen projekti, koska se on jättänyt käännytystyöstä kokonaan pois väkivaltaiset äärivasemmistolaiset. Tämä taas sopii hyvin valtamedian kuten Yle linjaan, joka puhuessaan "ääriliikkeistä" tarkoittaa sillä vain äärioikeistoa. 

Monikulttuurismin mannekiiniksi ryhtynyt Holappa käyttää pitkälti samanlaista kieltä kuin yliopistojen nukkavierut "rasismitutkijat". Hän pyrkii mm. psykologisoimaan oikeistoradikalismin väittämällä, että "90-luvun ja 2000-luvun alun natsistisessa skinheadliikkeessä oli paljon entisiä huostaanotettuja lapsia, päihdeongelmaisia". Kiistämättä tällaisia tapauksia on varmaan ollut, mutta jostain syystä äärioikeistosta puhuttaessa yleistämistä ei nähdäkään ongelmana. Huutamalla kovaan ääneen kuinka vaarallisia äärioikeiston ressukat ovat, voidaan kätevästi sulkea korvat äärivasemmistolaisten taustoista. Sen johtavat ideoijat ovat monesti lähtöisin hyvistä punaporvarillisista perheistä, joissa isäkapina on jäänyt tekemättä; hyväosaiset kakarat vain jatkavat vanhempiensa nuoruuden radikalismia. Ylestä löytyy tietenkin kumpaakin sukupolvea, sekä 1960-70-lukujen vasemmistoradikaaleja että heidän aikuisia multikultismiin hurahtaneita lapsiaan. 

Toimittaja Marko Hietikko.

Tunnetuin Ylessä toimiva äärivasemmistolainen toimittaja lienee Marko Hietikko, joka hyväksyy mm. "taktisen väkivallan" äärioikeistolaisia vastaan. Yle Watch analysoi asiaa viime elokuun vastineessaan näin: 

Uuden normaalin huomaa myös siitä, että Exit Radinettiä koskeneessa artikkelissa ei puhuttu mitään äärivasemmiston kuten anarkistien poliittisesta väkivallasta. Osaltaan selitys tähän löytyy siitä, että jutun kirjoittanut Marko Hietikko edustaa itse tuota liikettä ja tunnetaanpa hänet myös läheisestä suhteestaan taktista väkivaltaa kannattavaan Dan Koivulaaksoon. Hietikon vaikenemisen ymmärtää, sillä Suojelupoliisin viimeisimmän raportin mukaan anarkistit ovat myös Suomessa syyllistyneet fyysiseen väkivaltaan mm. poliisia ja 612-marssiin osallistuneita vastaan. Siksi on perusteltua kysyä, että eikö todellisuudentajunsa menettänyttä ääriajattelija Suvi Auvista ja hänen anarkistilegioonansa pitäisi myös kehoittaa osallistumaan Radinetin vieroitushoitoon? Asia taitaa olla sittenkin niin, että anarkomarkot ja anarkohenkiset toimittajat Ylessä eivät edusta Järjestelmän kannalta ääriajattelua, vaan ovat pikemminkin sen masinoiman "normaalin" vesikauhuisia mutta perin hyödyllisiä puolustajia aitoa poliittista oppositiota vastaan.

Vaikka Suomen media asiasta vaikeneekin, myös tavallisia rivianarkisteja on tutkittu mm. Saksassa, josta saatiin mielenkiintoisia tuloksia Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sotureista:

-84% heistä on miehiä

-73% on iältään 18-29 vuotiaita  

-92% elää äitinsä luona

-90% ei ole parisuhteessa

-33% on työttömänä

-29%:lla on ylioppilastodistus

Suomalaiset tavan aatetoverit tuskin poikkeavat suuresti saksalaisista, joten samansuuntaisia tuloksia saataisiin myös täältä, mutta ikävä kyllä yksikään sosiologian laitos ei ole ollut halukas tuollaista tutkimusta tekemään, mutta kukapa sitä nyt omiaan tonkisi kaikkien nähtäväksi. Tietyin varauksin saksalaisten tilastotietojen perusteella voidaan päätellä, että myös Suomessa anarkisti- ja punk-foorumeissa roikkuvat maailmanparantajat ovat hyvin pitkälti syrjäytyneitä luusereita. 

Miksi sitten valtiovalta tai Exit Radinet ei nosta näitä sosiaalitapauksia pinnalle ja puhu heidän muodostamastaan yhteiskunnallisesta uhasta? Ehkä siksi, että anarkomarkot eivät ole oikeasti yhteiskunnallinen uhka, vaan päinvastoin perin tarpeellisia korruptoituneelle järjestelemälle, joka käyttää näitä raivotautisia Systeemin vahtikoiria kaduilla todellista oppositiota, kansallismielisiä, vastaan. On aivan yhdentekevää mitä he itse sanovat, sillä sivulta katsottuna he ovat vain subventoidun alaluokan kurjia, joita eliitti pitää asialleen hyödyllisinä idiootteina.

                                                          *****************************

Huomattavasti tärkemmästä asiasta kerrotaan Ylen verkkosivujen jutussa Vapaakauppa: Miksi Kanada-sopimus on hyvä mutta USA-sopimus paha? Ei ole mikään yllätys, että Ylen vanhat vasemmistolaiset internationalistit ovat kasvattaneet uuden toimittajasukupolven, joka syleilee globalismia ja sen tuhoisia voimia kuten EU:ta ja mannerten välisiä vapaakauppasopimuksia. Miten muuten voi selittää sen, että Kanadan ja EU:n välinen CETA-sopimus nähdään jutussa pelkästään hyvänä asiana, vaikka se ei ole muuta kuin portti pahamaineiselle TTIP-sopimukselle, joka tekisi koko maapallosta markkinapelurien ja suurkapitalistien saalistusmaan. 

Uutisen tiimoilta varsinaisena riemuidioottina on esiintynyt ulkomaankauppaministerimme, josta kertoo Ylen verkkosivujen juttu Ministeri Mykkänen hehkuttaa Kanadan vapaakauppasopua: "Suomi eniten hyötyviä maita".

– Suomi on suhteellisesti eniten hyötyvien [maiden] joukossa. Nimenomaan Suomi on maa, joka elää kone- ja laiteviennistä, jossa erilaiset standardit ja tullit ovat suuri riesa, Mykkänen arvioi sopimuksen merkitystä.

Tosiasiassa sopimus on alkua sille, että suomalaiset voivat jatkossa jättää hyvästit pohjavesillemme ja metsillemme. Eräs kansalaisvaikuttaja kertoo fb-sivullaan suomalaisten hölmöstä hyväuskoisuudesta mitä tulee kansainvälisiin kauppasopimuksiin:

Ulkomaiset kaivosyhtiöt raiskaavat maisemat, Coca-Cola vie pohjavedet ja metsät myydään ulkomaisille yrityksille, jotka hakkaavat ne paljaiksi. Niin, ne työpaikat! Niitä ei tule. Ei kai jenkki suomalaiselle maksa (surkeaa) 9-10 euroa tunnilta, jos oman maan duunarin saa tekemään saman homman 5 dollarilla tunnilta. Suomi on kuin 5-vuotias lapsi; se uskoo kaikista lähtökohtaisesti hyvää eikä oikein ota opikseen, vaikka huonosti käykin. Työtä, kilpailua ja halvempia hintoja on aiemminkin luvattu, kun kotimaisista omistuksista on luovuttu. Esimerkkeinä mm. sähkönsiirto ja autokatsastus, kuinkas niiden kanssa kävi? Halpenivatko hinnat kilpailun avulla, tuliko ihmisille töitä vai kävikö täsmälleen päin vastoin? Nyt ei kuitenkaan puhuta yksittäisistä, kotimaisista yrityksistä, vaan meidän luonnonvaroistamme, joita ei missään nimessä pitäisi vieraille luovuttaa. Ennen vanhaan kansat riistivät luonnonvarat toisiltaan sotimalla, nyt sen tekee EU.

VASEMMISTON OIKEISTOLAISET AISANKANNATTAJAT HALUAVAT KIELTÄÄ POLIITTISET OIKEUDET "ÄÄRIOIKEISTOLTA"

Viime päivien lehtiä ja sähköistä mediaa seuraamalla saa kuvan, että koko Suomea uhkaisi äärioikealta tuleva poliittisen väkivallan hyökyaalto. Jonkinlaisen moralistisen hysterian merkit ovat ilmassa, joka on puolestaan luonut sopivan ilmapiirin harjoittaa pidäkkeetöntä poliittista vainoa. Eniten äänessä ovat olleet irtopisteitä keräävät poliitikot, jotka ovat nyt ärhäkkäästi kieltämässä pientä kansallissosialistista järjestöä, joka ei ole edes yhdistysrekisterissä. 

Kovinta ääntä on pitänyt kansansa sisäministerinä pettänyt nykyinen valtiovarainministeri Petteri Orpo, jota on haastatelu mm. Ylen juttuun Orpo kieltäisi väkivaltaiset äärijärjestöt – "Olen syvästi huolissani Suomesta". Jutussa jämäkkää auktoriteettiä teeskentelevä ministeri Orpo on tässä maassa viimeinen mies puhumaan rikollisista, sillä hänen päätöstensä vuoksi Suomeen päästettiin Dublin-sopimuksen vastaisesti 32 000 laitonta siirtolaista. Voi olla, että olemukseltaan ja puheiltaan lähinnä henkistä kääpiötä muistuttava Orpo teki päätöksensä EU:n Isojen poikien painostuksesta, mutta hänellä on edelleen nimellinen vastuu porttien avaamisesta islamilaisille sotureille. 

Aivan kuin viime syksyä ei olisi ollutkaan, tällä kansanvihollisella on röyhkeyttä käyttää keppihevosena Vastarintaliikettä, jonka kieltämisen vanavedessä voitaisiin paljon suuremmalta maahanmuuttokriitiseltä väestönosalta rajoittaa poliittisia oikeuksia. Vaarana on, että Orpon kaltaiset internationalistit käyttävät pientä natsijärjestöä tekosyynä, jonka "uhkaan" vedoten kutistetaan poliittisia perusoikeuksia myös demokraattisilta ja väkivallattomilta kansallismielisiltä ryhmiltä. Tämän vuoksi on vastustettava näkyvästi kaikkia poliitikkojen kieltolakiehdotuksia, sillä niillä tullaan valmistamaan tie kohti poliittisesti korrektia totalitarismia.

Samassa jutussa haastatellaan myös Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonia, joka puhuessaan äärijärjestöistä tarkoittaa vain äärioikeistoa. Anderssonin tiedetään sympatisoivan ruotsalaista äärivasemmistolaista väkivaltajärjestöä eikä hän ole koskaan tuominnut kotimaan anarkistien väkivaltaisia tempauksia. Siksi on hämmästyttävää, miten Andersson ja vihreät vetävät porvaripuolueita kuin pässiä narusta kun puheeksi tulee rasismi ja äärioikeisto. Puolueen kannatukseen nähden Vasemmistoliitolla (ja Vihreillä) on enemmän valtaa kuin pitäisi, mikä johtuu siitä, että ne pitkälti määrittelevät poliittisesti korrektit puitteet julkiselle keskustelulle. Punavihreiden pitkä marssi insitutuuioihin kuten valtamediaan, yliopistoon ja kirkkoon on alkanut tuottaa tulosta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että punavihreiden utopiaan kuuluva monikultturismi ja valkoisten geneettisen itsesuojelun kieltäminen ovat julkisessa keskustelussa valtavirtaa ja niistä poikkeava puhe "vihapuhetta" ja "äärioikeistolaisuutta". 

Keskustapuolue ja Kokoomus toimivatkin vasemmiston arvojen aisankannattajina (Amerikassa "Cuckservatives"), sillä ne säikähtävät kaikkea mikä saattaisi yhdistää ne isänmaallisuuteen ja maahanmuuttokriittisyyteen, jotka vasemmisto on leimannut vähintään äärioikeistolaisuudeksi. Tämä selittää pitkälti sen, miksi porvaripuolueet tuomitsevat niin jyrkästi koko kansallismielisen opposition.


                                                            ******************************

Yle TV1, maanantai 19.9. klo 20:30 Yle Uutiset 

HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Linkki Yle Areenaan.

Aivan kuin maailmassa ei tapahtuisi mitään tärkeämpää uutisten pääaiheena oli viikkoa myöhemmin vammoihinsa kuolleen riidanhaastajan tapaus. Satusetä Matti Rönkä haastatteli äärivasemmistolaisista kytköksistä tunnettua toimittaja Marko Hietikkoa, jolla on puhtaasti poliittinen eikä journalistinen motivii monitoroida "äärioikeistoa". Kun studiossa on kaksi vihamielisesti suomalaiseen nationalismiin suhtautuvaa tahoa, voidaan kansalle esittää silmäkään värähtämättä, että Suomen Sisu ja SoO ovat Suomen vastarintaliikkeen rinnakkaisjärjestöjä:

Matti Rönkä: Niin.. Marko Hietikko: olet tutkinut Vastarintaliikettä ja muita äärijärjestöjä. … [Suomen Vastarintaliikkeestä keskustelua] (Videon kohta 5:50) Matti Rönkä: Entä sitten nämä kotimaiset muut järjestöt? Meillä on Oodinin Sotureita, Suomen Sisua, Rajat Kiinni -joukkoa. Ovatko nämä erillisiä järjestöjä vai limittäisiä tai lomittaisia tai mitä ne on? Marko Hietikko: Ne on rinnakkaisia järjestöjä. Odinin sotureiden kanssa on sikäli yhtymäkohtia, että Mika Ranta joka on Odinin Soturit perustanut, on ollut joko, riippuen lähteestä, joko Suomen Vastarintaliikkeen jäsen, tai kannatusjäsen. Hän itse puhuu, että hän on kannatusjäsen. Toiset lähteet sanoo, että hän ollut ihan täysjäsen. Ja on esiintyynyt sellaista tietoa, että hän on pyytänyt lupaa perustaa tämän oman järjestönsä. Se sitten taas vastaavasti ei... tuota... sen profiili on vähemmän poliittinen, ja enemmän yleisen maahanmuuttokriittinen. Marri Rönkä: Kiitoksia Marko Hietikko.

Yle TV1, maanantai 19.9.2016 klo 21:00, A-studio 

Poliitikot ja äärioikeiston nousu. Uskovatko nuoret Unioniin? Studiossa vihreiden Ville Niinistö ja perussuomalaisten Sampo Terho. Juontajana Johanna Vesikallio. #yleastudio HD

Kummankin valeoppositiopuolueen edustaja on keskustelemassa siitä, miten kansallismielisten poliittiisia kansalaisoikeuksia voisi kätevästi karsia pienen natsijärjestön ja "rasismin" varjolla. Ville Niinistö oli myös valmis kriminalisoimaan suomalaisten geneettisen itsepuolustuksen vaatimalla, että "järjestäytyynyt rasismi" pitäisi kirjata rikoslakiin. Mikäli laki tulisi voimaan merkitsisi se sitä, että suomalaisilla ei olisi enää oikeutta puolustaa järjestäytyneesti kansansa etnistä koskemattomuutta.

YLEN ÄÄRIVASEMMISTOLAINEN TOIMITTAJA MAINOSTAA AIVOPESUPROJEKTI EXIT:IÄ

Henrik Holappa sai vihdoin töitä Systeemin huorana.

Ylen verkkosivut on julkaissut tänään artikkelin Suomessa käynnistyy radikalisoituneita auttava Exit-projekti, joka kertoo pilottihankeesta, jonka malli on lainattu Ruotsista. Siellä jo 1990-luvulla äärivasemmistolaisten käynnistämä ja sittemmin juutalaisten rahoittama Exit pyrki kesyttämään nuoret kansallissosialistit harmittomiksi sohvaperuna-demareiksi. Lyhyehkön artikkelin pääviesti tiivystyy tässä kappaleessa:

Radinetin tavoitteena on ehkäistä asiakkaidensa ajautumisen väkivaltaiseen ääriajatteluun ja -toimintaan, sekä auttaa niitä henkilöitä jotka jo ovat näissä piireissä irtautumaan niistä ja tulemaan osaksi yhteiskuntaa. Radinetin Exit-malli perustuu vapaaehtoisuudelle, luottamuksellisuudelle ja yhteistyölle mm. eri uskonnolisten yhteisöjen kanssa.

Väkivallan ehkäisy on lähtökohtaisesti järkevää, mikäli sen taustalla on yksilön ongelmat. Toisaalta väkivaltaan voi olla syynä myös yksilön ylittävät yhteiskunnalliset ongelmat, jolloin Exitin kaltaiset projektit puuttuvat vain seurauksiin eikä syihin. Esimerkiksi Iso-Britannia olisi voinut 1980-luvulla polkaista käyntiin oman Exit-ohjelman, jossa Irlannin tasavaltalaisarmeijan IRA:n aktivisteja olisi johdettu pois liikkeestä tavallisiksi kansalaisiksi. Tällaiset toimet eivät olisi kuitenkaan poistaneet IRA:n olemassaolon syytä eli brittien ylivaltaa Pohjois-Irlannissa. 

Suomessa taas huomattava joukko radikaaleja nationalisteja kuten kansallissosialistit on nuhteettomia kansalaisia, joten heidän pois vierottaminen liikkeestä ei olekaan väkivallan ehkäisyä, vaan väkivallattomien aktivistien ohjaamista pois vallitsevan järjestelmän kavahtamasta kilpailevasta ideologiasta. Näyttää siltä, että erotuksena muslimeista suomalaisten kohdalla Radinetin päätarkoitus ei olekaan ehkäistä väkivaltaista toimintaa, vaan projektissa keskitytään väkivallattomiin kansalaisiin, joilla ilmenee "ääriajattelua". Kyse on siis vanhan ajan käännytystyöstä, mikä ei ole sinänsä ihme, sillä Exit Radinetin tukena toimii projektiryhmä, jossa ovat edustettuina Setlementtiliitto, HelsinkiMissio ja Kirkon Ulkomaanapu. Globalistinen pukinsorkkakin vilahti, sillä jutun tehnyt Ylen äärivasemmistolainen toimittaja Marko Hietikko tietää kertoa, että "Radinet on osa Euroopan komission ylläpitämää Radicalisation Awareness Network -verkoston Exit-työryhmää".

Jos väkivalta ja terrorismi jätetään pois, on ääriajattelu käsitteenä kaikkea muuta kuin yksiselitteinen. Länsimaita tällä hetkellä hallitsevat talousglobalistit ja punavihreä kulttuurieliitti muodostavat yhdessä hegemonisen vallan, josta käsin määritellään se, mikä on yhteiskunnassa "normaalia" ja mikä puolestaan siitä poikkeavaa ääriajattelua. Mikään järjestelmä tai arvomaailma ei itsessään edusta absoluuttista järkevyyttä, vaan sen määrittely on aina riippuvainen kulttuurista, ajasta, paikasta ja ennen kaikkea vallasta. 

Tietysti on olemassa käsityksiä, joita jo arkijärki on pitänyt kaikkialla ja kaikkina aikoina äärimmäisen poikkeavina. Esimerkiksi transseksuaalit kärsivät identeettihäiriöistä, joka määriteltiin vielä viime vuosikymmenenä yleisesti sairaudeksi. Sen pitämistä normaalina, heteroseksuaalisuuteen rinnastettavana identiteettinä, pidettiin ääriajatteluna, äärimmäisenä relativismina. Kuitenkin tänään siitä on tehty yhteiskunnallisten lobbaajien ja tasa-arvouskovaisten ansiosta uusi normaali. Sitä vastoin ääriajatteluna pidetään sitä, että transseksuaalisuutta kutsutaan sairaudeksi. Samanlaisen tuomion saa myös se, joka sanoo, että homoseksuaalisuus ei ole biologisesti eikä eettisesti samanarvoinen seksuaalisuuden muoto kuin heteroseksuaalisuus. Nämä mielettömyydet samoin kuin kehitysmaalaisten loputon invaasio Eurooppaan edustavat nyt uutta järkevyyttä ja kaikki niistä poikkeavat näkemykset ääriajattelua.

Uuden normaalin huomaa myös siitä, että Exit Radinettiä koskeneessa artikkelissa ei puhuttu mitään äärivasemmiston kuten anarkistien poliittisesta väkivallasta. Osaltaan selitys tähän löytyy siitä, että jutun kirjoittanut Marko Hietikko edustaa itse tuota liikettä ja tunnetaanpa hänet myös läheisestä suhteestaan taktista väkivaltaa kannattavaan Dan Koivulaaksoon. Hietikon vaikenemisen ymmärtää, sillä Suojelupoliisin viimeisimmän raportin mukaan anarkistit ovat myös Suomessa syyllistyneet fyysiseen väkivaltaan mm. poliisia ja 612-marssiin osallistuneita vastaan. Siksi on perusteltua kysyä, että eikö todellisuudentajunsa menettänyttä ääriajattelija Suvi Auvista ja hänen anarkistilegioonansa pitäisi myös kehoittaa osallistumaan Radinetin vieroitushoitoon? Asia taitaa olla sittenkin niin, että anarkomarkot ja anarkohenkiset toimittajat Ylessä eivät edusta Järjestelmän kannalta ääriajattelua, vaan ovat pikemminkin sen masinoiman "normaalin" vesikauhuisia mutta perin hyödyllisiä puolustajia aitoa poliittista oppositiota vastaan.

Ylen artikkelin pääpaino on "tavallisten muslimimaahanmuuttajien" vaarassa liukua islamin alkuperäisiin oppeihin, mikä lännessä nähdään ääriajatteluna, mutta mikä islamilaisissa maissa on perin normaalia. Tarkkaan ottaen Islam ei ole ollenkaan ääriajattelua, vaan täydellistä ajattelun puutetta, puhdasta irrationaalista mielipuolisuuttaa ja kivikautista taikauskoa, jota ei voida koskaan yhteensovittaa länsimaisen ajattelun ja perinteen kanssa. Sen vuoksi me täällä Yle Watchissa toteamme, että kaikki yhteiskunnallinen ennalta-ehkäisevä toiminta muslimien ajautumiselle uskon mukaiseen Jihadiin on Euroopan mantereella turhaa, sillä vahinko on jo tapahtunut. Siksi islamilaisen radikalismin ongelma voidaan ratkaista vain kieltämällä muslimien maahantulo ja palauttamalla jo täällä olevat muhamettilaiset takaisin kotimaihinsa. Toden totta, exit muslimeille!

Surkuhupaisan lisän Ylen artikkeliin toi siinä pariin otteeseen mainittu entinen "uusnatsijohtaja" Henrik Holappa. Täytyy oikein onnitella lähes koko ikänsä työttömänä ollutta Holappaa, sillä hän on saanut vihdoin palkkatyön alalta, jonka hän tuntee kuin omat taskunsa – nimittäin takinkääntämisen salat. Radinetin kokemusasiantuntija on kerrassaan hieno työnimike herralle, jolle poliittinen huoraaminen on käynyt elämäntavaksi.

YLE LASKI ONNESTA ALLEEN REVITELLESSÄÄN SVL:N LUOPIOTA

Korvat vain heiluvat kun Holappa satuilee ja vasikoi.

Kun vasemmistohörhö hylkää pölhöanarkismin tajutessaan maailman realismin, valtamedia ei nosta asiaa koskaan otsikoihin, vaikka tällaisia todellisuuteen herääjiä on maassamme valtavasti, moninkertaisesti enemmän kuin kansallismielisyyden hylänneitä opportunisteja. Suuret mediat kuten Yle ovat hyvin vastentahtoisia antamaan julkisuutta ex-anarkomarkolle, joka haluaisi paljastaa liikkeensä kaikkein likaisimmat yksityiskohdat ja vaikutusvaltaiset harmaat tukijat. Sen sijaan valtamediat tonkivat "äärioikeistoa" sairaalloisella vimmalla, joka näyttää siltä kuin se yrittäisi ampua norsukiväärillä hyttysiä.

Tällä viikolla Yle on tehnyt parikin "paljastusta" antaessaan hyvää korvausta vastaan suunvuoron ex-skinille ja kansallissosialisten liikkeen jättäneelle kaunaiselle johtajalle. Viime keskiviikkona romanitaustainen toimittaja Susanne Päivärinta haastatteli A-Studiossa (15 min. eteenpäin) tyttöystävänsä pukemaa tanssija-näyttelijä (sic) Sami Henrik Haapalaa, joka oli skinhead 20 vuotta sitten. Yle sai ressukkalta juuri sellaiset vastaukset kuin se halusikin, vaikka tavan katsojalle Haapalan "argumentit" kuulostivat sekavalta sössötykseltä.

Huomattavasti häikäilemattömämpää natsieksploitaatiota edustaa huumerikoksista tuomitun Jessikka Aron ja väkivaltaiseen äärivasemmistoon yhteyksissä olevan Marko Hietikon tekemä haastattelu Suomen Vastarintaliikkeen entisestä johtajasta Henrik Holapasta. On todennäköistä, että tehdessään haastattelujuttua Natsijohtaja, jonka usko loppui, parivaljakko laski onnesta alleen. Vastaavasti Yle uutisten satusetä Matti Rönkä mainosti tänään 15.5.2016 Ylen puoli yhdeksän tv-uutisten lopussa Holapan haastattelua. Kertoessaan verkkosivujen jutusta Ronkä vääntelehti naamaansa inhosta kun hän päästi suustaan sanat "ääri-isänmaallisuus" (sic) ja "uusnatsismi". Kummallisella ilmeilyllään ja sanojen painotuksillaan Rönkä halusi kertoa henkilökohtaisen inhonsa nationalismia kohtaan. Jälleen kerran törkeää piiloviestintää Yleltä.

Taktista vasemmistoväkivaltaa kannattavan Dan Koivulaakson ystävä Hietikolla on selvästi fiksaatio "äärioikeistoon", sillä hän on tehnyt aiheesta lukuisia juttuja Yleen. Ääriliberaalin Jessika Ahon tapaan Hietikko rakastaa kunniattomia paskiaisia kuten Esa Henrik Holappaa. Ylen väki saakin nyt syyn uskotella itselleen, että roturealistisen liikkeen jättänyt luopio olisi todiste siitä, että monikulttuurisessa yhteiskuntakokeilussa ollaan sittenkin oikealla tiellä, jossa maahan rahdatut kongoidit muuttuvat pelkällä uskon voimalla yhteiskuntaa rakentaviksi väkivallattomiksi älyköiksi.

Holapan haastattelu kertoo enemmän herran heikkoudesta kuin asioista, joita hän aiemmin kannatti. Haastattelun ja julkaisemansa kirjan (Ylen juttu on myös kätevä tapa mainostaa kirjaa) perusteella Holappa vaikuttaa syvästi masentuneelta ja elämäänsä kyllästyneeltä heikkoluonteiselta tapaukselta, jolla ei mitään käsitystä kunniallisuudesta. Omituisen kääntymyksen voi vielä ymmärtää yksilöpsykologiselta kannalta, mutta se että Holappa tekee asiasta julkisen, on merkki alhaisesta opportunismista ja kaunasta liikkeelle, josta hän joutui omasta syystään sivuraiteelle. Ylen haastattelu näyttääkin Holapan narsistiselta kostolta, vaikka hänellä ei ole siihen oikeasti mitään syytä. Päinvastoin, sillä jonkun muun pitäisi olla vihainen hänelle, sillä Holappa tunnetaan patologisena valehtelijana, riidankylväjänä ja nyt pettäjänä ja Ylelle huoraajana. On myös syytä epäillä, että Holappa on vasikka, joka on kertonut suojelupoliisille tietoja entisistä aatetovereistaan.

Yle ottaa tietenkin irti kaiken ilon Systeemin huoraksi ryhtyneestä kiipijästä:

Kun vuonna 2007 jouduin poliisikuulusteluun, minulle vakuutettiin, että kansallissosialismi on historiaa. Minun olisi tuolloin pitänyt tajuta, että he olivat oikeassa – tapahtunut mikä tapahtunut”, Holappa kertoo Ylelle ainutlaatuisessa haastattelussa." 

Jos kansallissosialismin ideat olisivat menneisyyttä, niin miksi Yle sitten tekee riemuissaan jutun siitä kuinka joku on kääntynyt pois aatteesta? Jos roturealistinen liike olisi nykyeliitille yhdentekevä, sillä ei olisi mitään syytä kirjoittaa tällaisia juttuja. Proselyytin nostaminen julkisuuteen kertoo vain siitä, että valtaklikki, jonka käsikassarana Ylekin toimii, pitää "äärioikeistoa" ja NS-liikettä suurena uhkana ja murentuvan rappioyhteiskunnan pahimpana painajaisena – tosin vain heille itselleen, sillä kansanviholliset aavistavat aivan oikein, että tien päässä saattaa odottaa kansantuomioistuimen lyhtypylväät. 

Haastattelun yksityiskohdat paljastavat, millaisten pikku valheiden varaan koko juttu on kyhätty: "Holappa kirjoitteli myös muun muassa Ku Klux Klanin johtajalle David Dukelle". Duke jätti Klaanin jo 1980, mutta valhe, että hän olisi edelleen klaanilainen, on osa läntisen median tiedotusstrategiaa. Asia voi näyttää mitättömältä, mutta miksi siitä pitää silti valehdella? Eihän yhdessäkään vihreiden Satu Hassista tehdystä jutussa mainita, että hän oli 35 vuotta sitten taistolainen.

Holapan haastattelutunkion tuoksu on jo nyt houkutellut monet vasemmistolaiset sittisontiaiset kärpästen juhliin. Ensimmäisenä heistä on äitinsä helmoissa asuva puoliakateeminen pitkäaikaistyötön, marxilaisliberaali Sakari Timonen. Hänen toimettoman elämänsä ainoaksi tarkoitukseksi näyttää tulleen taistelu kaikkea sitä vastaan, joka on edullista suomalaisille. Suomalaisvihamielisenä rasistina Timonen on valmis myös levittämään valheita, kunhan se edistää hänen pakkomielteistä asiaansa, jossa Suomi vallataan kehitysmaalaisilla tunkeilijoilla. Systeemin syöttiläänä toimiva Timonen näkee kaikkialla äärioikeistolaisia salaliittoja kuten tuoreessa päivityksessään Emmehän me tienneet:

Järjestö kuitenkin työskentelee määrätietoisesti yhdistääkseen Suomen äärioikeistolaiset, nationalistiset ja rasistiset ryhmittymät. Yksi esimerkki tästä on itsenäisyyspäivänä pidettävä kansallismielinen soihtukulkue 612. Holapan mukaan SVL oli aloitteellinen soihtukulkueen järjestämisessä ja ensimmäisessä kulkueessa SVL:n aktivistit toimivat järjestysmiehinä.

Sekä Holappa että Timonen valehtelevat. 612-soihtukulkue järjestettiin ensimmäisen kerran joulukuussa 2014, jolloin Holapalla ei ollut enää mitään yhteyksiä Vastarintaliikkeeseen eikä hänellä voinut olla siksi mitään sisäpiiritietoa asiasta. Idea puoluepolitiikkaan sitoutumattomasta isänmaallisesta soihtukulkueesta oli lähtöisin yksittäisten kansallismielisten piiristä. SVL:n jäsenet osallistuivat siihen, mutta mikään heidän projektinsa se ei ollut, josta kertoo viimeisin marssi, jossa järjestysmiehet oli koottu poliitiisiin järjestöihin kuulumattomista kansallismielisistä.

Vielä häpeämättömämpää pajunköyttä työnvieroksuja syöttää väittäessään, että "myös suoranainen väkivalta on mahdollista, sillä SVL on ennenkin tehnyt ”kotikäyntejä". Mamman poika esittää naama peruslukemilla, että "kotikäynnit" olisi jonkinlainen SVL:n tavaramerkki, vaikka koko käsite ja tapakulttuuri on valllitsevaa räyhäävässä äärivasemmistossa, joka taas edustaa Timosen omaa ideologista viiteryhmää.

Ikääntyneen peräkammarinpojan jutut voi jättää omaan arvoonsa, sillä itsestään turhia luulevan vapaamatkustajan sepustuksia eivät lue tosissaan kuin Rasmus-verkoston multkultikilarit, alkoholisoituneet Piffin punkkarit ja Takku.netin apurahakapinalliset. Itse asiassa se, että Timonen repostelee Holapan haastattelulla, kertoo millä pohjalla koko juttu lepää.

On mielenkiintoista seurattavaa, kuinka järjestelmän suojeluksessa oleva äärivasemmisto hekumoi sillä, että valtiojohtoinen Yle vainoaa piskuista valtiosta riippumatonta SVL:ää. Takku.netin sivulla punaräähkät toivovat järjestön surkastumista, vaikka juuri jonkinlainen "äärioikeisto" tarjoaa sille sen ainoan olemisen tarkoituksen, joka äärivasemmistolla tänään enää on.

Ylen likasankojournalismia lähentelevän jutun vastineeksi kannattaa lukea Vastarintaliikkeen oma arvio Holapasta.  Jutussa Yleisradion artikkelisarja Vastarintaliikkeestä paljastetaan taustat, jotka Yle jätti tarkoituksella kertomatta.

Lukemisen arvoisen Holappa-analyysin on kirjottanut myös Veriyhteys-kollektiivii, jonka artikkeli Johtajuus ei ole virkanimike, vaan ominaisuus sanoo paljon sellaista, joka on jäänyt muilta huomaamatta:

Toimittajat ei huomioi Holapan tarinan toistuvaa kaavaa. Nuori, asemastaan ja tavoitteistaan epävarma mies yrittää kerta toisensa jälkeen olla huomioitu jossain ryhmässä. Ja ennen kaikkea, edetä korkeammalle. Kun henkilökohtainen menestys ei toteudu, ovet paukkuen, kyseisiä tahoja pilkaten siirrytään tekemään sama asia uudelleen jossain muussa porukassa. Miksi tätä ei nosteta esiin? Koska se ei ole asialle hyödyllistä.

On selvää että mies kokee nyt saavuttaneensa jotain. Hänen ympärilleen on kerääntynyt kuuntelevia, kannustavia ja kiinnostuneita ihmisiä. Takkinsa kääntänyt kansallissosialisti pääsee kokemaan omaa tärkeyttänsä. Antifasismin mannekiinina oleminen on siitä yksinkertainen työ, ettei se vaadi johtajuutta. Se ei vaadi kunniaa. Se ei vaadi panosta. Ei yhtään toteuttamiskelpoista ideaa. Ei karismaa jolla tavoittaisi muiden miesten sisimmän ja tahdon. Riittää kun saa näennäisen hyväksynnä ja voi kuvitella taas hetken olevansa tärkeä. On todennäköistä että pian käteen jää valaistuminen, ettei media tai hetki sitten henkilön toistuville hölmöilyille raakkuneet harakat ole tekemässä muuta kuin käyttämässä miestä välineenä oman vinoutuneen maailmankuvansa eteenpäin ajamiseen.

YLEN EU-KAMPANJA STATUS QUON PUOLESTA JATKUU.

Unkarilaisen Jobbik-puolueen vaikuttaja Márton Gyöngyösi

Yle TV 2, 22.5.2014 klo 20.00, Silminnäkijä: Ulos Euroopasta!
 
Mitä ovat populistiryhmät, jotka saavat ennusteiden mukaan Euro-jytkyn? Haluavatko ne ulos EU:sta vai tietyt ihmiset ulos Euroopasta? Raportti Unkarista, Hollannista ja Tanskasta. Toimittaja Marko Hietikko.

Linkki ohjelmaan.

Veronmaksajien rahoittama Yle on näin EU-vaalien alla lähtenyt omin päin kampanjoimaan yhtä poliittista suuntausta vastaan. Sillä ei ole kiinnostusta tehdä kauhistelevia ohjelmia äärivasemmiston mahdollisesta noususta ehkä siksi, että sen toimittajakunnasta löytyy huomattavan paljon sympatiaa siihen suuntaan. Sen sijaan "populistit", kansallismieliset ja leväperäisesti luokiteltu "äärioikeisto" ovat ne poliittisen hegemonian haastajat, joita vastaan Ylen valikoiva kriittisyys lähes yksinomaan kohdistuu. Ohjelmien tarkoitus on tietenkin nostattaa katsojissa hysteriaa, jotta he menisivät vaaliurnilla äänestämään vanhoja puolueita, jotta status quo ja sama kansalaismielipiteestä piittaamaton EU-hulluus voisi jatkua.

Viime torstaina TV 1 lähetti ohjelman Ulkolinja: Populistien Eurooppa, josta myös Yle Watch raportoi. Tällä viikolla mustamaalaajan vuorossa on TV 2, jonka lähettämässä Silminnäkijä: Ulos Euroopasta! -ohjelmassa populistit ovat vaivihkaa vaihtuneet "äärioikeistolaisiksi", vaikka käsiteltävät puolueet ovat osin samoja kuin viime viikon jutussa.

Tomittaja Marko Hietikko, jolla tuntuu olevan jonkinlainen fiksaatio "äärioikeistoon" (täällä, täällä ja täällä), keskittyy tällä kertaa jutussaan kolmeen puolueeseen, unkarilaiseen Jobbikiin, hollantilaiseen Geert Wildersin johtamaan Vapauspuolueeseen ja Tanskan kansanpuolueeseen. Historian haamuja manaava ohjelma ei tarjoa olennaisesti mitään uutta, kunhan toistaa punaliberaaleja kliseitä ja ennakkoluuloja, joiden avulla se yrittää vedota poliittisesti aktiivisiin katsojiin. Toive lienee turha, sillä nykypäivänä tällaisen yksisuuntaisen "tiedottamisen" voima on huomattavasti heikompi kuin aiemmin.

PUNAPORVARIA PELOTELLAAN JOTTA SAADAAN TOIVOTTU PANIIKKIREAKTIO

TV 2, 19.9.2013, klo 20:00 Silminäkijä: Valkoisen vallan soturit

He uskovat vallankumoukseen ja vannovat kansallissosialismin nimiin. Suomen Vastarintaliike haluaa murskata nykydemokratian. Toimittaja Marko Hietikko.

YLE FEM, 19.9.2013, klo 21.30 Spotlight: Valkoisen vallan soturit

Vannoutuneet kansallissosialistit valmistautuvat vallankumoukseen. Suomen Vastarintaliikkeen tavoitteena on demokraattisen järjestelmän murskaaminen. Toimittaja: Marko Hietikko.

Ylemäinen aiheen esittely Ylen verkkosivulla.

Linkki Yle Areenaan.

YLESSÄ JÄLLEEN PUHETTA VERKKOVIHASTA - KUKA OIKEASTAAN VIHAA JA KETÄ?

YLE TV 2, 25.4.2013, klo 20.00 Silminnäkijä: Vihaajat verkossa

"Sinut pitäisi raiskata ja paloitella". Raportti naisiin kohdistuvasta verkkovihasta Ruotsissa. Tuotanto Ruotsin televisio.

 
Ylen lähettämä ja toimittaja Hannele Valkeeniemen esittelemä Vihaajat verkossa (linkki tässä) on Ruotsin SVT:n tutkivan ohjelman Uppdrag Granskningin aiemmin keväällä lähettämä katsaus naisiin kohdistuvasta verkkovihasta. Mikään yllätys ei ole se, että ohjelma on Ruotsista, sillä juuri siellä kritiittistä koskemattomuutta nauttivat ryhmät uhriutuvat pienimmästäkin syystä, paisuttelevat kohtaamansa "sortoa" ja saavat näin yhteiskunnallista valtaa maassa, joka on tunnetusti munaton. Juuri Ruotsia voi pitää orwellilaisena yhteiskuntana jossa sotakin on rauhaa.

Näkyvin viha mitä Ruotsissa todellisuudessa esiintyy on niskan päällä olevien feministien loputon miesviha, jota toimittajat ja yliopistojen tutkijat uusintavat (sic) päivittäin valtion tiedotusvälineistä. Kun tukholmalainen Thurteatern esitti toissa vuonna murhaavan miesvihan manifestin näytelmäsovituksen, Valerie Solanasin Scum-manifestin, niin ohjelmaan haastateltu päänäyttelijä Andrea Edwards jaksoi ihmetellä miehiltä tullutta vihamielistä palautetta. Suomalaiskatsojilta toimittaja Hannele Valkeeniemi pimitti Solanasin kirjoituksen todellisen sisällön, jossa kehoitetaan kuohitsemaan ja murhaamaan kaikki miehet. Valkeeniemi totesi vain epämääräisesti kaunistellen, että  "manifestin pääidea on maailma ilman miehiä".  Sosiaalidemokraattisessa turvakypärävaltiossa feministien mielenvikainen provokaatio käännetään toisin päin, jolloin media huutaa "naisvihaa" kun valtiouskonto feminismin pyhiin kirjoituksiin reagoidaankin kielteisesti.

YLE Fem, 25.4.2013, klo 21.30 Spotlight : Nettivihaajat

"Toivottavasti maahanmuuttajat joukkoraiskaavat sinut." Spotlight kartoittaa suomalaista nettivihaa. 

"Vähemmistön" eli globaalin enemmistön etuja säännöllisesti propagoiva toimittaja Marko Hietikko käsittelee puna-Ylessä sovitun vihaviikko-teeman puitteissa suomalaisten julkisuuden henkilöiden, lähinnä vasemmistopolitiikkojen, kohtaamaa kansalaispalautetta internetissä.

Spotlightin raportin (linkki tässä) alussa kerrotaan, että "vihapostin" lähettäjä voi olla kuka tahansa, mutta kun tarkoin valikoitujen haastateltujen varassa oleva ohjelma etenee, käy selväksi, että "nettivihaajat" ovat vain valkoisia heteromiehiä. Niitähän sopii vihata syyttämällä heitä vaikka verkkovihasta. Ainoastaan Li Andersson (vas.) oli saanut aggressiivista palautetta naiselta, joka oli joutunut ilmeisesti afrikkalaisten joukkoraiskaamaksi. Haastatellut kansalaispalautteen saajat olivat Olli Immosta (ps) ja toimittaja Roman Schatzia lukuunottama joko punavihreitä, ulkomaalaisia ei-valkoisia, feministejä, lesboja tai rkp-läisia suomalaisten kyykyttäjiä. Siis näitä tyypillisiä oman ilmoituksen mukaan olevia Hyviä ihmisiä.

Vai mitä mieltä pitäisi olla tästä ohjelmasta esiintyneiden listasta: Dan Koivulaakso (vas), Jani Toivola (vihr), Anna Kontula (vihr), Li Andersson (vas), Jeanette Björkqvist (Hufvudstadsbladetin toimittaja), Astrid Thors (rkp), Olli Immonen (ps), Roman Schatz (saksalainen toimittaja), Rosa Meriläinen (vihr), Eva Biaudet (rkp), Emilia Kukkala (äärivasemmistolainen bloggaaja), Johanna Korhonen (julkilesbo toimittaja) ja Husein Muhammed (vihr, juristi).

Asiantuntijoina käytettiin taistolaistaustaista dosenttia Pentti Raittilaa, josta Yle Watch ehtikin jo aiemmin kertoa, Supon Kari Harjua, No Hate Speech - vihapuheen vastaisen kampanjan koordinaattoria Satu Kannista, vankilapsykiatri Hannu Lauermaa, nettipoliisi Marko Forssia ja ruotsalaista Expo-lehden uusnatsimetsästäjä Lisa Bjurwaldia. Kameran eteen oli siis saatu Suomen ja Ruotsin johtavat ajatusrikosten vihapuheen asiantuntijat.