VÄKIVALTAINEN ÄÄRIVASEMMISTO ON VALTIOVALLAN JA YLEN ERITYISESSÄ SUOJELUKSESSA

Yle seuraa tarkasti toisinajattelijoita pois aktivismista houkuttelevan Exit Radinetin -projektin kehitystä. Exitin lempilapsekseen ottanut Ylen uutistoimitus juhlisti projektin perustamista näyttävästi viime elokuun lopulla jutussaan Suomessa käynnistyy radikalisoituneita auttava Exit-projekti, jonka motiivit ja taustat puolestaan Yle Watch paljasti omassa artikkelissaan Ylen äärivasemmistolainen toimittaja mainostaa aivopesuprojekti Exitiä. Vain pari kuukautta perustamisen jälkeen Yle haluaa tiedottaa koko kansalle projektin tämänhetkisestä tilanteesta verkkosivujensa jutussa Entinen uusnatsi taistelee rasismia vastaan – "Viha on äärimmäisen kuormittava tunne". Asiasta kerrottiin myös tänä sunnuntain Yle tv 1:n klo 20.30 pääuutislähetyksessä, jossa haastateltiin Exitin näkyvintä hahmoa, kansallissosialistisen Suomen Vastarintaliikkeen pettänyttä Henrik Holappaa, joka toimii Radinetin "kokemusasiantuntijana". Ylen satusetä Matti Rönkä puolestaan kertoi, että projekti on ollut menestys, sillä kokonaista 12 henkilöä, joista suurin osa luultavasti äärimuslimeja, on ilmaissut kiinnostusta Exitiä kohtaan.

Kuten jo aiemmassa Yle Watchin vastineessa todettiin, Exit Radinet on selkeästi ideologinen projekti, koska se on jättänyt käännytystyöstä kokonaan pois väkivaltaiset äärivasemmistolaiset. Tämä taas sopii hyvin valtamedian kuten Yle linjaan, joka puhuessaan "ääriliikkeistä" tarkoittaa sillä vain äärioikeistoa. 

Monikulttuurismin mannekiiniksi ryhtynyt Holappa käyttää pitkälti samanlaista kieltä kuin yliopistojen nukkavierut "rasismitutkijat". Hän pyrkii mm. psykologisoimaan oikeistoradikalismin väittämällä, että "90-luvun ja 2000-luvun alun natsistisessa skinheadliikkeessä oli paljon entisiä huostaanotettuja lapsia, päihdeongelmaisia". Kiistämättä tällaisia tapauksia on varmaan ollut, mutta jostain syystä äärioikeistosta puhuttaessa yleistämistä ei nähdäkään ongelmana. Huutamalla kovaan ääneen kuinka vaarallisia äärioikeiston ressukat ovat, voidaan kätevästi sulkea korvat äärivasemmistolaisten taustoista. Sen johtavat ideoijat ovat monesti lähtöisin hyvistä punaporvarillisista perheistä, joissa isäkapina on jäänyt tekemättä; hyväosaiset kakarat vain jatkavat vanhempiensa nuoruuden radikalismia. Ylestä löytyy tietenkin kumpaakin sukupolvea, sekä 1960-70-lukujen vasemmistoradikaaleja että heidän aikuisia multikultismiin hurahtaneita lapsiaan. 

Toimittaja Marko Hietikko.

Tunnetuin Ylessä toimiva äärivasemmistolainen toimittaja lienee Marko Hietikko, joka hyväksyy mm. "taktisen väkivallan" äärioikeistolaisia vastaan. Yle Watch analysoi asiaa viime elokuun vastineessaan näin: 

Uuden normaalin huomaa myös siitä, että Exit Radinettiä koskeneessa artikkelissa ei puhuttu mitään äärivasemmiston kuten anarkistien poliittisesta väkivallasta. Osaltaan selitys tähän löytyy siitä, että jutun kirjoittanut Marko Hietikko edustaa itse tuota liikettä ja tunnetaanpa hänet myös läheisestä suhteestaan taktista väkivaltaa kannattavaan Dan Koivulaaksoon. Hietikon vaikenemisen ymmärtää, sillä Suojelupoliisin viimeisimmän raportin mukaan anarkistit ovat myös Suomessa syyllistyneet fyysiseen väkivaltaan mm. poliisia ja 612-marssiin osallistuneita vastaan. Siksi on perusteltua kysyä, että eikö todellisuudentajunsa menettänyttä ääriajattelija Suvi Auvista ja hänen anarkistilegioonansa pitäisi myös kehoittaa osallistumaan Radinetin vieroitushoitoon? Asia taitaa olla sittenkin niin, että anarkomarkot ja anarkohenkiset toimittajat Ylessä eivät edusta Järjestelmän kannalta ääriajattelua, vaan ovat pikemminkin sen masinoiman "normaalin" vesikauhuisia mutta perin hyödyllisiä puolustajia aitoa poliittista oppositiota vastaan.

Vaikka Suomen media asiasta vaikeneekin, myös tavallisia rivianarkisteja on tutkittu mm. Saksassa, josta saatiin mielenkiintoisia tuloksia Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sotureista:

-84% heistä on miehiä

-73% on iältään 18-29 vuotiaita  

-92% elää äitinsä luona

-90% ei ole parisuhteessa

-33% on työttömänä

-29%:lla on ylioppilastodistus

Suomalaiset tavan aatetoverit tuskin poikkeavat suuresti saksalaisista, joten samansuuntaisia tuloksia saataisiin myös täältä, mutta ikävä kyllä yksikään sosiologian laitos ei ole ollut halukas tuollaista tutkimusta tekemään, mutta kukapa sitä nyt omiaan tonkisi kaikkien nähtäväksi. Tietyin varauksin saksalaisten tilastotietojen perusteella voidaan päätellä, että myös Suomessa anarkisti- ja punk-foorumeissa roikkuvat maailmanparantajat ovat hyvin pitkälti syrjäytyneitä luusereita. 

Miksi sitten valtiovalta tai Exit Radinet ei nosta näitä sosiaalitapauksia pinnalle ja puhu heidän muodostamastaan yhteiskunnallisesta uhasta? Ehkä siksi, että anarkomarkot eivät ole oikeasti yhteiskunnallinen uhka, vaan päinvastoin perin tarpeellisia korruptoituneelle järjestelemälle, joka käyttää näitä raivotautisia Systeemin vahtikoiria kaduilla todellista oppositiota, kansallismielisiä, vastaan. On aivan yhdentekevää mitä he itse sanovat, sillä sivulta katsottuna he ovat vain subventoidun alaluokan kurjia, joita eliitti pitää asialleen hyödyllisinä idiootteina.

                                                          *****************************

Huomattavasti tärkemmästä asiasta kerrotaan Ylen verkkosivujen jutussa Vapaakauppa: Miksi Kanada-sopimus on hyvä mutta USA-sopimus paha? Ei ole mikään yllätys, että Ylen vanhat vasemmistolaiset internationalistit ovat kasvattaneet uuden toimittajasukupolven, joka syleilee globalismia ja sen tuhoisia voimia kuten EU:ta ja mannerten välisiä vapaakauppasopimuksia. Miten muuten voi selittää sen, että Kanadan ja EU:n välinen CETA-sopimus nähdään jutussa pelkästään hyvänä asiana, vaikka se ei ole muuta kuin portti pahamaineiselle TTIP-sopimukselle, joka tekisi koko maapallosta markkinapelurien ja suurkapitalistien saalistusmaan. 

Uutisen tiimoilta varsinaisena riemuidioottina on esiintynyt ulkomaankauppaministerimme, josta kertoo Ylen verkkosivujen juttu Ministeri Mykkänen hehkuttaa Kanadan vapaakauppasopua: "Suomi eniten hyötyviä maita".

– Suomi on suhteellisesti eniten hyötyvien [maiden] joukossa. Nimenomaan Suomi on maa, joka elää kone- ja laiteviennistä, jossa erilaiset standardit ja tullit ovat suuri riesa, Mykkänen arvioi sopimuksen merkitystä.

Tosiasiassa sopimus on alkua sille, että suomalaiset voivat jatkossa jättää hyvästit pohjavesillemme ja metsillemme. Eräs kansalaisvaikuttaja kertoo fb-sivullaan suomalaisten hölmöstä hyväuskoisuudesta mitä tulee kansainvälisiin kauppasopimuksiin:

Ulkomaiset kaivosyhtiöt raiskaavat maisemat, Coca-Cola vie pohjavedet ja metsät myydään ulkomaisille yrityksille, jotka hakkaavat ne paljaiksi. Niin, ne työpaikat! Niitä ei tule. Ei kai jenkki suomalaiselle maksa (surkeaa) 9-10 euroa tunnilta, jos oman maan duunarin saa tekemään saman homman 5 dollarilla tunnilta. Suomi on kuin 5-vuotias lapsi; se uskoo kaikista lähtökohtaisesti hyvää eikä oikein ota opikseen, vaikka huonosti käykin. Työtä, kilpailua ja halvempia hintoja on aiemminkin luvattu, kun kotimaisista omistuksista on luovuttu. Esimerkkeinä mm. sähkönsiirto ja autokatsastus, kuinkas niiden kanssa kävi? Halpenivatko hinnat kilpailun avulla, tuliko ihmisille töitä vai kävikö täsmälleen päin vastoin? Nyt ei kuitenkaan puhuta yksittäisistä, kotimaisista yrityksistä, vaan meidän luonnonvaroistamme, joita ei missään nimessä pitäisi vieraille luovuttaa. Ennen vanhaan kansat riistivät luonnonvarat toisiltaan sotimalla, nyt sen tekee EU.

YLE KIERRÄTTÄÄ TAAS TUTTUA VIHOLLISKUVAA

20.8.2010, TV 1, klo 23.15 Valkoisen vallan verkko Uusnatsien liike tänään on hyvin organisoitunut, kansainvälinen ja tehokkaasti verkottunut Keski-Euroopasta pohjoismaihin, Yhdysvalloista Venäjälle. O: Daniel Schweizer. T: Dschoint Ventschr, Sveitsi ja Making Movies Oy.

Jo pitkään Yle ei ole edes yrittänyt teeskenellä olevansa objektiivinen tiedonvälittäjä, vaan esittää kanavillaan häpeämättömän yksipuolista viholliskuvaa, joka ei edes edusta aitoa uhkaa vaan todellisen uhkakuvan - alkusyyn - väistämätöntä primitiivireaktiota. Silti yhtiöllä on otsaa väittää olevansa koko kansan Yleisradio.

Jo viisi vuotta sitten tehty osoitteleva "dokumentti" Valkoisen vallan verkko (White Terror, 2005) esitettiin heti tuoreltaan kaksi kertaa ja nyt muistinvirkistämiseksi jälleen uusintana. Yle pitää yllä näennäistä uhkakuvaa esittämällä vahvasti asenteellisen propagandafilmin marginaalisesta alakulttuurista, jolla ei ole mitään poliittista valtaa. Sen sijaan näiden uusnatsien vaikutusvaltaisista vihollisista ei ole näytetty juuri koskaan kriittistä dokumenttia koski se sitten vasemmistolaisten valtapuolueiden hiljaisesti hyväksymiä "anti"-fasistisia räyhäliikkeitä kuten Antifaa tai valtakulttuuriin kiinnittyneitä monikultturismia ajavia organisaatioita.

Yle mainostaa mielellään itseään koko kansan palvelijana, mutta niin kauan kuin se julistaa yksipuolista viholliskuvaa eikä esitä avoimeen yhteiskuntaan kuuluvaa kritiikkiä myös valtaeliitin kannattamista ideologiosta, ei television katsojakaan voi pitää velvollisuutenaan maksaa lupamaksua.

YLEN PUNAKONE TUUTTASI TAAS TUUTISTAAN FASISMIFOBIAA

Eilen (7.6.2010) YLE TV1 lähetti jo kolmannen kerran kaksi vuotta sitten ensiesityksensä saaneen Ulkolinjan ajankohtaisdokumentin (sic!) Fasismi nousee Euroopassa, joka ohjelmatietojen mukaan kertoo äärioikeiston kannatuksen kasvusta Italiassa, Saksassa, Ranskassa ja Ruotsissa kun ”samalla mm. muukalaisviha saa yhä kärkevämpiä muotoja.”

Ylen ohjelmahankintatiimi oli jälleen kerran onnistunut hankkimaan ohjelmistoonsa poliittisena vihollisena pitämiensä kansallismielisten aktivismia mustamaalaavaa propagandaa, jota näemmä kelpaa lähettää myös uusintoina, jotta viesti menisi kovakalloisemmankin päähän. Tosin ranskalainen dokumentin kunniaksi on sanottava se, ettei se edes yritä olla objektiivinen kuvauksessaan, vaan tarkoituksena on häpeämättä pelotella kohderyhmänsä liberaalin keskiluokan ihmisiä.

Ohjelmassa ei selitetä käytännössä lainkaan sitä, miksi kansallismielisyys nousee Euroopassa, vaikka maahanmuuttajien määrän kasvu ohimennen mainitaankin. Dokumentin tekijät kuvaavat kansallismielisten (”fasistien”) liikkeiden nousun ikään kuin selittämättömänä pahana, jossa pahat ihmiset houkuttelevat muita potentiaalisesti pahoja ihmisiä mukaan toimintaan. Erityisen huvittavaa on Ruotsin minimaalisen ja merkityksettömän natsiliikkeen kuvaaminen yhteiskunnallisena uhkana. Sen harjoittama poliittinen väkivalta on mitätöntä verrattuna maahanmuuttajarikollisten suorittamiin päivittäisiin ryöstöihin, raiskauksiin ja muuhun väkivaltaan, jopa murhiin, jotka kohdistuvat rasistisen valikoivasti kantaruotsalaisiin. Ohjelmantekijät luonnollisesti sivuuttavat nämä tosiasiat ja esittävät uusnatsit helppoina ja hyvinä vihollisina, johon keskivertokansalaisen on hyvä kohdistaa moralistinen raivonsa samalla kuin liikkeen olemassaolon poliittiset syyt jätetään selittämättä.

Sananvapauskysymys ja poliittinen korrektius tuodaan dokumentissa esiin tavalla, joka herättää keskivertokatselijassa ristiriitaisia tunteita. Ohjelmantekijöiden tarkoitus on varmaankin näyttää, että vaikka sananvapaus on tärkeä nykydemokratian arvo, niin ei sitä sentään pidä ”fasisteille” suoda! Esimerkiksi roomalaisen koulun edustalla jaetut fascistien tiedotteet saa toimittajan kauhistelemaan ääneen, miten tällainen voi olla mahdollista nykypäivänä. Ilmeisesti toimittaja pitää sananvapautta vain suhteellisena oikeutena.

Sen sijaan äärivasemmiston ”anti”-fasistien vihanlietsontaa ei nähty ohjelmassa ongelmallisena, eikä edes sitä, että älymystön, median ja poliittisen eliiin suojeluksessa olevat ”aktivistit” yrittivät estää väkivalloin vastapuolen poliittisen argumentoinnin. Näillä poliittisilla vihollisilla on eräissä maissa 15-20% äänestyskannatus, mutta se ei näytä merkitsevän mitään demokratian moraalisiksi ylituomareiksi julistautuneille ”anti”-fasisteille. Toimittaja oli lakonisen tyytäväinen kun fundamentalistisen islamin vastainen mielenosoitus karahti karille ”anti”-fasistien väkivaltaisen uhan vuoksi.

Millaista tarkoitusta tällaiset pelottelua strategianaan käyttävät ”dokumentit” palvelevat? Suomalainen keskivertokatselija ei saa ohjelmasta juuri mitään irti, sillä ideologisten kansallismielisten liikkeiden nousu ei ole sattuneesta syystä ajankohtaista täällä. Huolimatta mustavalkoisesta asetelmasta ja kansallismielisyyden demonisoinnista kuka tahansa normaalijärjellä varustettu tv-katselija ymmärtää, että näiden liikkeiden nousun taustalla on suora yhteys liberaaliin maahanmuuttopolitiikkaan. Toisin sanoen taudin syy ei ole oire kuten äärioikeistolaiset, vaan he ovat seuraus varsinaisesta sairaudesta, joka johtuu kansojensa edusta piittaamattomien poliitikkojen leväperäisestä ulkomaalaispolitiikasta. Ohjelman todellinen tarkoitus lienee ollut monikultturismiin hurahtaneiden ”punaporvarien” uskon vahvistaminen, sillä juuri he tarvitsevat uskolleen vahvan viholliskuvan.