PIENEN MEDIA-AMMATTILAISJOUKON AINOA TODELLINEN VIHOLLINEN ON HILJAISEN ENEMMISTÖN YMMÄRTÄMÄ ÄÄRIOIKEISTO

Yle TV 1, torstai 20.3.2025 klo 22.00: Ulkolinja: Äärioikeiston ytimessä 

Brittiläinen HOPE not hate -järjestön salaa kuvaama materiaali näyttää äärioikeiston toiminnan Britanniassa ja Euroopassa. Dokumentti paljastaa äärioikeiston toimintaa Britanniassa ja Euroopassa sekä heidän rasistiset näkemyksensä ja mediataktiikkansa. Se nostaa esiin äärioikeiston tarkoitushakuisen vihaa lietsovan toiminnan, joka yllyttää väkivaltaan, sekä paljastaa Piilaaksossa toimivan rahoittajan, joka tukee virheellistä/valheellista rotuoppia levittävää verkkoalustaa. (Undercover: Exposing the far right, Briannia, 2024) 1 h 39 min HD. Linkki ohjelmaan.

Veronmaksajien rahoittama Yle on budjettileikkausten vuoksi joutunut supistamaan toimintaansa, mutta toisin kuin Perussuomalaiset ja Kokoomus ovat toivoneet, mediajätti ei ole luopunut punavihreiden suosimasta suomalaisvihamielisestä ohjelmasisällöstään. Pakolliset karsimiset on tehty lopettamalla paikallisradioiden lähetyksiä, mutta multikulti-aivopesua syöttävä nuorisokanava Yle X saa jatkaa yhä toimintaansa. Vastaavasti Yle TV:n demonisointi-ohjelmat valkoisten itsesäilytystä vastaan pyörivät edelleen ikään kuin budjettileikkauksia ei olisi olemassakaan. Tämän huomatakseen ei tarvitse kuin vilkaista parin viime päivän tv-tarjontaa.

Vaalien alla Yle toistaa aina samaa ennalta arvattavaa kaavaa: se tuuttaa kanavistaan tavallista enemmän ajanjaksoon 1933-45 sijoittuvia Historia-dokumentteja (mm. tuore Franco-"dokumentti") ja reportaaseja, joissa "paljastetaan" paranoidin nomenklatuuran kammoama mörkö eli "äärioikeisto". Tämän pakkomielteen vuoksi vaihtelua haluavan katsojan on turha etsiä kanavilta tutkivaa journalismia vaikkapa Antifan yhteyksistä valtavirtapoliitikkoihin, Bilderbergin kokouksen osallistujista tai WEF:n ja äärivasemmiston suljetuista kokouksista. Vaikka piilotettu nauhuri pyöriskin punavihreiden pedofiilien tapaamisissa, ne äänet ja kuvat eivät valtamedian portinvartiojoiden ansiosta pääsee koskaan suuren yleisön tietoisuuteen.

BBC:n moraalisesti manipuloiva tv-dokumentti "Äärioikeiston ytimessä" (Undercover - Exposing The Far Right, 2024) on vain viimeisin näyte loputtomassa propagandasarjassa, jossa kampanjoidaan valtamedian ainoaa todellista poliittista oppositiota vastaan. Samalla se on arkkityyppinen kuvaus vasemmiston projektiosta, jossa halutaan määrittää yksinoikeudella läntisten yhteiskuntien suunta äärioikeistolaisen olkiukon avulla. Valkoisten itsesäilytystä vihaava Hope not Hate ei ole itsemäärittelynsä mukaisesti ruohonjuuritasolla vaikuttava underdog-järjestö, vaan valtion suojeluksessa toimiva nyrkki brittiläisiä toisinajattelijoita vastaan. Äärivasemmistolaisten "kansalaisjärjestöjen" varainkeruuta seuranneille ei tule varmasti yllätyksenä, että järjestö on saanut taloudellista tukea mm. George Sorosin säätiöltä. 

Se joka pääsee ääneen voi määrittää totuuden. Tv-dokumentissa Hope not Hate saa yksipuolisen näkökulmansa ohjaamana hyökätä vapaasti etnis-ideologista vihollistaan vastaan, mutta järjestön oma tausta jää satunnaiselle katsojalle epäselväksi. Jos eläisimme tasapuolisen journalismin kulttuurissa, valtio-omisteisen BBC:n pitäisi ottaa äärioikeiston lisäksi luupin alle myös sitä tutkiva Hope not Hate. Jo pelkästään järjestön poliittisista kytköksistä ja tuoreista rahankeruu epäselvyyksistä saisi yhteiskunnallisesti merkittävän tv-dokumentin.

Äärioikeistoon soluttautuvien motiivit alkavat käydä pitkin dokumenttia ilmi, kun nämä "sydämelliset Hyvät ihmiset" paljastavat yksi kerrallaan olevansa joko juutalaisia, homoja tai rodullisten sekaparien jälkeläisiä jne. Vasemmisto-sherlockien henkilökohtainen kauna saa heidät mukaan peiteoperaatioon, jonka tarkoituksena on sabotoida maahanmuuttovastaista järjestäytymistä ja marginalisoida valkoinen kantaväestö poliittisesti ja kulttuurisesti. Vastustaessaan valkoista heteroväestöä he eivät tosiasiassa halua muuta kuin korvata sen itsensä kaltaisilla kummajaisilla. Tämä ei vaikuta kovin epäitsekkäältä ja humanistiselta. Rajatonta maahanmuuttoa edistävä uuskolonialistinen antirasismi tarkoittaakin heille viime kädessä rotukäsitteen kuin myös fyysisten rotuolemusten tuhoamista. Heille "pahat rasistit" ovat vain niitä Toisia, jotka haluavat "käsittämättömin perustein" suojella rotujen olemassaoloa ja ihmislajin biodiversiteettiä. Tosin Hope not Hopen jamesbondit hyväksyvät rasismin silloin kun geneettinen itsesuojelu koskee muita kuin valkoisia.

Vihamielisten vähemmistojen hallitsema BBC ei tekisi koskaan suurelle yleisölle salakuvattua dokumenttia, jossa paljastettaisiin brittiteinejä saalistavien pakistanilaisten mieskulttuuri, sionististen lobbyjen takahuonekeskustelut, Antifan väkivaltasuunnitelmat ja yhteiskunnan muiden koskemattomien taburyhmien puuhat. Media hyökkää halpamaisiin urkintakeinoihin sortuvan bulvaaninsa kautta vain ja ainoastaan niitä vastaan, jotka eivät hyväksy paskaliberaalien kiihdyttämää kulttuurista alasajoa. Siksi Yle ei ainoastaan hanki BBC:n vastuullisen tiedottamisen piiriin kuuluvia "dokumentteja", vaan tuottaa niitä myös itse, surkuhupaisana esimerkkinä hiljattain esitetty MOT:n kotimainen puskafarssi Äärioikeiston uusi sukupolvi. Koska mitään itsekritiikkiä ja suunnan muutosta ei ole näkyvissä, propagandasirkus loppunee vasta ylimääräiseen uutislähetykseen ja kansan spontaanisti aloittamaan lyhtypylväskarnevaaliin.

KENEN VOITONPÄIVÄ? EI AINAKAAN SUOMALAISTEN JA TUSKIN EUROOPPALAISTENKAAN

1945 ja sen jälkeen. Hieno voitto monikulttuuristetulle
lännelle. Yo maan, ainakaan emme puhu saksaa!

Tänä lauantaina 9. toukokuuta Venäjällä vietettiin toisen maailmansodan päättymistä (Euroopassa) 75:ttä voitonpäivää, vaikka Saksa antautui päivää aikaisemmin eli 8.5.1945. Vuorokauden ero johtuu aikavyöhykerosta, sillä Saksan antautuessa vuorokausi oli Neuvostoliiton alueella ehtinyt jo vaihtua. Sattumaa tai ei, mutta Neuvostoliiton suorana perillisenä pidetyn Venäjän voitonpäivä on sama kuin Eurooppa-päivä, jolla on viime vuodet juhilistettu Euroopan Unionin perustamista. Taustalla on Ranskan ulkoministerin Robert Schumanin 9. toukokuuta 1950 esittämä asiakirja, jossa ehdotetaan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamista. On historian suurta ironiaa, että Länsi-Eurooppaa alunperin edustanutta EU:ta pidetään kriitikkojen silmissä nykyään eräänlaisena Neuvostoliittona, jota myös Eurostoliitoksi kutsutaan.

EU:n ideologia on pitkälti sama kuin Yhdistyneiden kansakuntien (YK), joka on suoraa jatkoa länsiliittoutuneiden gloablistiselle imperialismille. Sekä EU että YK edustavat pelkkää negaatioita kansallissosialismista, jonka peruslähtökohtia olivat kansallisuusaate ja kansainvälisen velkaorjuuden lopettaminen. Globalistisen valtamedian krooninen jankutus kansallissosialismista ei tätä nykyä keskitykään historiallisen fasismin tuomitsemiselle, vaan demonisoinnin tarkoitus on mustamaalata kansallismielisyyttä ja liittovaltion arvostelua liittämällä ne natsismiin™. Tämä on ilmiselvää historiapolitiikkaa, mutta Yle ei tätä tunnusta, vaan projisoi propagandansa Venäjään ja Itä-Euroopan maihin – vain niissä harrastetaan historiapolitiikkaa toisin kuin holokaustiuskonnolla kyllästetyssä lännessä...

Ylen verkkosivuilla julkaistu pitkä mielipideartikkeli Toinen maailmansota ei lopu koskaan – Historiakamppailut jatkuvat 75 vuotta sodan jälkeen ei ole täysin kelvoton, sillä siinä esitetyt arviot Venäjän johdon tavasta käyttää toisen maailmansodan tapahtumia valtiollisessa propagandassa ovat pitkälti oikeaan osuneita. Ongelmana on vain se, että jutussa ruokitaan mielikuvaa, jossa vain Venäjä ja Itä-Euroopan maat käyttävät toista maailmansotaa historiapoliittisena välineenä nykypäivän politiikassa:

Toisaalta voitonpäivä on juhla, jota nykyinen poliittinen johto käyttää asemansa vahvistamiseen. Vallanpitäjät kertovat kansalaisille, että sodan muisto on Venäjälle vihamielisten voimien hyökkäyksen alla.

Tämä on kieltämättä totta, mutta keskittymällä pelkästään Venäjään ja Itä-Eurooppaan halutaan tietoisesti sivuuttaa länsimaiden antifasistinen indoktrinaatio, joka on läpäissyt koko arkipäivän lähtien koulumaailmasta ja viihdeteollisuudesta. Lännen historiapolitiikan analysointi olisikin paljon olennaisempaa kuin Venäjän jo siksi, että se koskee meitä. 

Täällä harjoitetun propagandan ja aivopesun itsekriittinen arvioiminen on kuitenkin vaikeaa, koska valtamedia, Ulkopoliittinen instituutti ja yliopistot julistavat länsimaiden poikkeavan täysin Itä-Euroopan likaisista keinoista. Tämä on vain korostunut kriisiytyneessä EU:n hallinnossa ja sille myötämielisessä valtamediassa. Koska rikkaa ei nähdä omassa silmässä, EU syyttää Venäjää,  Puolaa ja Unkaria "epädemokraattisuudesta" ja "valtiojohtoisesta propagandasta". Nämä ovat vain eräitä keinoja mustamaalata maita, jotka eivät alistu EU:n liittovaltiopoltiikkaan. 

Historiallisesti EU:ta ja Itä-Euroopan jäsenmaiden välillä hiertää suhde holokaustiin, josta on tullut läntisen pseudoeliitin pääuskonto. Brysselin kabinettien ja looshien hämärämiehet ovat pöyristyneet siitä, että kommunismin monikertaisest uhriluvut ja kärsimykset samaistetaan natsien väitettyihin tekoihin "pyhää" kansaa kohtaan:

EU vaati mailta holokaustin historian kunnollista läpikäyntiä. Maat avasivat holokaustia käsitteleviä museoita, pystyttivät muistomerkkejä ja uudistivat historiankirjojaan. 

– Ne kuitenkin vähättelivät paikallista yhteistoimintaa ja paikallista osallisuutta juutalaisten naapurien murhiin, professori Subotić sanoo.

Jutussa eniten lainattu asiantuntija, Pietarin Eurooppalaisesta yliopiston professori Aleksei Miller, on erityisen innokas ottamaan esille juutalaiskysymyksen. Syytä ei tarvitse kaukaa etsiä, onhan Miller itsekin juutalainen. Länsimielisenä liberaalina hän noudattelee arvioissaan pitkälti EU:n ulkopoliittista linjaa, jossa Venäjän arvokonservatiivisuus ja isänmaallisuus nähdään ongelmallisina. Millerin kommentit voisivat olla hyvin jonkun "tiedostavan" länsimaalaisen mielipidepideautomaatin suusta. Semminkin, kun löysiä heittoja ei perustella mitenkään:

Lännessä juhlittiin voittoa tyranniasta ja totalitarismista, Neuvostoliitossa kommunistien voittoa fasismista, joka kasvoi kapitalismin oloista.

Tässä jää kertomatta. että eurooppalainen fascismi oli itsepuolustuksellinen vastareaktio murhanhimoista kommunismia kohtaan, joka pääsi vainon uhreissa miljoonakerhoon jo 1920-luvun alussa Leninin kaudella. Kun etsitään alkusyitä toiselle maailmansodalle, pitäisi ensin perata anglosaksinen imperialismi, ensimmäinen maailmansota ja Saksalle asetetut kohtuuttomat sotakorvaukset. Syyt toiseen maailmansotaan olivat moninaiset, mutta varmaa on vain se, että se oli traaginen veljessota Euroopan kansoille. Siitä hyötyivät vain ne tahot, jotka hallitsevat myös nykypäivän maailmaa. Seuraukset eivät pahemmin mairittele.

Totta kai Ylen jutussa piti syyllistää myös suomalaisia, olimmehan me sodassa "väärällä puolella", vaikka juuri se lopulta pelastikin kansakuntaamme hukkumasta Neuvostoliiton "vapaiden kansojen" verimereen:

– Toisen maailmansodan epämiellyttävät sivut, Suomen osallistuminen Leningradin saartoon tai Suomen venäläiselle väestölle perustamat leirit Karjalassa, eivät pitkään olleet yleisen keskustelun teemana, Miller sanoo.

Suomen karskit toimenpiteet Itä-Karjalassa olivat pienen kansan itsepuolustuksellinen varotoimi Neuvosto-Venäjän aggressiota kohtaan. Viime kädessä haluttiin suojella suomalaista etnisyyttä idän puristuksessa olevalla Karjalan lohkolla. Suomalaisten etniset vainot olivat taistelevalle kansakunnalle hyvässä muistissa 1940-luvulla, joten venäläisten eristäminen ei ollut muuta kuin etnistä itsesuojelua idän loputonta miljoonalaumaa vastaan. My country, right or wrong; if right, to be kept right; and if wrong, to be set right, (Carl Schurz, 1872).

Eurooppalaisille toisen maailmansodan päättymisen juhlinta voittona on hirvittävää itsepetosta, sillä sodan jälkeen asemamme maailmassa on vain heikentynyt ja jopa koko rodullinen olemassaolomme on nyt uhattuna. Varsinkaan Suomen ei pitäisi liputtaa EU:n Eurooppa-päivänä ja juhlia toisen maailmansodan voittoa. 

Vaikka Nato-kiimaiset lännen palvojat haluavat liittää meidät jopa historiallista totuutta vääristäen "voittajien" leiriin, tosiasiaksi jää, että olimme taistelemassa häviäjien puolella kommunistista Venäjää ja anglo-sionistia länttä vastaan. Siksi on absurdia juhlia päivää, jolloin maahamme hyökännyt kommunistidiktatuuri varasti lopulta Karjalan, Sallan ja Petsamon. Lähes sadantuhannen suomalaissotilaan menetyksen lisäksi jouduimme vuosiksi Neuvostoliiton valvonnan alaiseksi ja maksamaan oikeudettomat sotakorvaukset sodan aloittaneelle rikollismaalle. Vain maansa lännelle myynyt petoksellinen poliittinen johtomme voi juhlia tappion päivää voittona.

Kovimman hinnan sodasta joutui maksamaan tietenkin Saksa, jonka kulttuurinen ja etninen identiteetti on jatkuvan anglo-sionistisen miehityshallinnon seurauksena nujerrettu lähes täysin. Tosin voittajillakaan ei mene sen paremmin kun katsoo vaikkapa Englannin ja Ranskan katukuvaa, jota miehittävät tummapintaiset ulkoeurooppalaiset vapaamatkustajat. Tuon todellisen maahantunkeutujaväestön elättäminen maksaa jo nyt tähtitieteellisiä summia nykyisen verorasituksen alla oleville eurooppalaisille. 

Ja mikä pahinta, vaietun modernin rotusodan seurauksena koko Euroopan väestöä ollaan sekä korvaamassa että roturutsaamassa muukalaisilla. Pienenä sivujuonteena tässä on vuosikymmeniä jatkunut valtava raiskausaalto, johon verratuna venäläisten rynnistys Berliinin keväällä 1945 oli pelkkä alkunäytös populaatioita poispyyhkivälle rotusodalle. Kannattaako voiton päivää todellakin juhlia voittona, varsinkin kun voiton hedelmät ovat varastaneet Wall Streetiä ja Hollywoodia hallitsevat Levantin perilliset.

                                                        ********************************



TV1, 9.5.2020 klo 20.55 Loikkari (16)

2/2. Sodan mielettömyyksien keskellä Walter alkaa kokea syvää ristiriitaa tekojensa ja arvojensa välillä. Asiaa ei helpota puolalainen Wanda, johon Walter on rakastunut. HD 1 h 29 min. Linkki ohjelmaan.

Saksalaista kansallismasokismia puhdasoppisimmillaan. Oman kansansa pettämisestä tehdään moraalinen hyve ja ohje myös nykypolville: saksalaisuudesta luopuminen on velvollisuus. Tämä opetus kaikuu kaikissa Saksan kouluissa ja televisosarjoissa, lopputuloksen näemme katukuvassa, rikostilastoissa, kansanvaihdossa, kansanmurhaavassa roturutsassa jne.

YLELLÄ EI SYYTÄ LUOPUA LOPUTTOMASTA HOLOKAUSTIPROPAGANDASTA

Yleen puolueettomuuteen uskollisesti luottava Chutzpah.

TV1, 28.1.2019 klo 19.00, Historia: Keskitysleiri Ranskassa

Natzweiler-Struthof oli toisen maailmansodan vähemmän tunnettu keskitysleiri, joka sijaitsi Ranskan Alsacessa. Viimeiset leirin eloonjääneet kertovat tarinansa ja tutkijat valottavat sen karmivaa historiaa. HD ohjelmatekstitys (suomi) 55 min.

Linkki ohjelmaan Yle Areenassa.

EU-eliitin vaaliman holokaustiuskonnon pääjuhlaa vietettiin 27. tammikuuta. Suomessa tämä Euroopan Unionin määräämä yleinen muistopäivä tunnetaan nimellä Vainojen uhrien muistopäivä. Vaikka muistopäivällä viitataan kaikkiin kansanmurhiin, se keskittyy käytännössä vain juutalaisten väitettyyn kansanmurhayritykseen. Totta kai Yle on muisteluissa mukana parhaaseen katseluaikaan, eihän se voi jättää käyttämättä hyväkseen tilaisuutta, jossa se saa ihan virallisesti jankuttaa natseista viikottaisen normijankutuksen lisäksi. Ja mikä parasta, propagandaisku ajoittuu vielä sopivasti ennen eduskuntavaaleja.

Illan ranskalaisohjelmaa on vaikea pitää vakavasti otettavana historiadokumenttina, koska sen pääantina on pelkkä pornografinen kauhuilla mässäily ja yksiulotteinen saksalaissotilaiden demonisointi. Ohjelman tulkinta keskitysleiri (ei siis "tuhoamisleiri") Natzweiler-Struthofista toi ajottain mieleen Hollywoodin karkeimmat fiktiot, mutta näinä päivinä mikä tahansa näyttää käyvän dokumentista, kunhan aiheena ovat puolustuskyvyttömät natsit. 

Edes Der Stürmer -lehti ei kuvannut juutalaisia samanlaisella vihalla kuin ohjelmassa syytetyt saksalaiset. Syytä hillittömyyteen voi etsiä ranskalaisten loukatusta kunniasta. Ranskalaisista tuntuu edelleen sietämättömältä, että germaanisen miehekäs Saksa jyräsi sodassa heidän maansa, joka antautui kuin nainen. Kirvelevää sotilaallista tappiota ei haluta käsitellä vieläkään, josta kertoo ranskalaisten halu suunnata keskustelu muualle kuten saksalaisten "pahuuteen".  

Totta kai  Euroopan suurin ja vaikutusvaltainen juutalaisväestö Ranskassa haluaa pitää jatkuvasti holokaustia esillä, mutta se ei yksistään selitä aiheen inflatorista käsittelyä sikäläisessä mediassa. Myös tavallisille ranskalaisille sopii, että saksalaiset kuvataan pelkkinä petoina eikä ylivertaisina sotilaskansana, joka jyräsi kuukaudessa nynnyiksi osoittautueet ranskalaiset.

Mikä motiivi sitten on verorahoitteisella Yleisradiolla lähettää jatkuvalla syötöllä ja vuodesta toiseen loppuun kuluneita natsidokumentteja? Luulisi, että Yleä kustantavia katsojia kiinnostaisi paljon enemmän Suomeen hyökänneen Neuvostoliiton hirveydet kuin Keski-Euroopan tapahtumat. Tiedonjanoa löytyisi varmasti myös dokumenteille, joissa käsiteltäisiin  liittoutuneiden sotarikoksia kuten Dresdenin pommituksia ja länsiliittoutuneiden vankileirejä, joissa tapatettiin sodan jäkeen lähes miljoona saksalaissotilasta.

Valitettavasti Ylen jälkitaistolaiset toimittajat eivät halua toteuttaa kansan syvien rivien toivomuksia, vaan heille on tärkeintä edistää omaa marginaalista maailmankuvaansa, jonka antiteesiksi sopii irvikuva kansallissosialisteista. Samalla  globalistista "maailmankylää" toivovat punavihreät toimittajat voivat projisoida aatteensa valuviat läpidemonisoituihin natseihin. Propagandisesti tämä on hyvältä kuulostava strategia, mutta käytännössä suurin osa kansasta on lopen kyllästynyt aiheeseen. Jopa Ylestä riippuvaiset demarieläkäiset alkavat olla tympääntyneitä jatkuvaan natsirotaatioon. Hekin näkevät ohjelmien taustalla olevan poliittisen motiiivin, jonka tutkijatohtori Inari Sakki paljasti aikoinaan Yliopisto-lehdessä:

Kokeellisessa tutkimuksessa suomalaisille esitetään esimerkiksi muistoja toisen maailmansodan aikaisista Karjalan nälkäleireistä ja ruotsalaisille Ruotsin natsiyhteyksistä ja pakkosterilisaatioista, Sakki kertoo. Muun muassa Saksassa tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan olettaa, että tällainen manipulaatio herättää kollektiivisia häpeän ja syyllisyyden tunteita, joilla on Sakin mukaan yhteys myönteisempiin käsityksiin ulkoryhmiä – esimerkiksi maahanmuuttajia – kohtaan.

MIKSI EU JA SUOMI ANTAUTUU?

Meitä on Afrikassa pari miljardia ja olemme tulossa kotiisi.

Yle Uutiset kertoi tänään 20.8.2015 jutussaan Jopa 15 000 turvapaikanhakijaa tänä vuonna – vastaanottokeskuksia tarvitaan vielä lisää maatamme kohtaavasta tulevasta katastrofista. Hulluuden siemenet on kylvetty aikoja sitten, jonka vuoksi poliitikot tekevät päätöksiä kansan enemmistön tahdosta piittaamatta. Eniten hämmästyttää se, että kansalaiset ovat suuttumuksesta huolimatta alistumassa tilanteeseen, katastrofiin, jossa loisivat muukalaisväestöt ovat syrjäyttämässä alkuperäisen kansan.

Eräs selitys passiivisuuteen voi olla se, että maanosamme maat eivät ole enää ylpeitä ainutlaatuisesta kulttuuristaan ja perimästään. Ne ovat menettäneet itsekunnioituksena ja ovat siksi vapaata riistaa jälkimarxilaisten ja globaalikapitalistien yhteistoimin masinoimalle moraaliselle kirstykselle.

Tiedotusvälineillä ja viihteellä on ollut oma roolinsa identiteettimme alasajossa. Suomessa valtionyhtiö Ylellä on ollut valtava vaikutus "uusien arvojen" iskostamisessa aina 1960-luvun lopun Repo-radiosta lähtien. 

Satunnainen otos tämän päivän Yle tv:n ohjelmistosta kertoo paljon mitä meidän halutaan uskovan ja miksi tietyt itsetuhoiset rappioilmiöt esitetään suorastaan herkullisen "edistyksellisinä". Olkaa hyvät ja voikaa pahoin:



Yle TV1, torstai 20.8.2015 klo 22:00, Ulkolinja: Etulinjassa Ebolaa vastaan  

Sierra Leonea koettelee historian pahin ebolaepidemia. Virus on vaatinut jo tuhansia uhreja. Dokumentti seuraa työtä Lääkärit ilman rajoja -järjestön klinikalla, jossa toivo elää yhä vastoinkäymisistä huolimatta. T: BBC HD Äänitekstitys: suomi.

Meidän vastuu (kukahan sen meille antoi?) on huolehtia kaikista maailman 7 miljardista ihmisestä, myös niistä, jotka luontoäiti olisi hoitanut pois luonnollisen kierron kautta, ekologisesti.

Yle TV2, torstai 20.8.2015 klo 10:00, Reggie Yates: Venäjän nuoret  

1/3. Äärioikeisto. Reggie Yates tutustuu ääriliikkeiden toimintaan Venäjällä. Propagandalla on maassa pitkät perinteet, mutta nyt avuksi on otettu sosiaalinen media. Maahanmuuttajat pelkäävät väkivaltaa Moskovan kaduilla. HD Äänitekstitys: suomi.

Uusinta eilisestä (katso Yle Watchin arvio täältä).

Yle TV2, torstai 20.8.2015 klo 13:30, Sukujuuria etsimässä

5/6. Poliitikko Saera Khan sai 17-vuotiaana kuulla isältään, että hänellä on puolisisaruksia. Nyt hän lähtee Noman Mubashirin ja isosiskonsa Lailan kanssa isänsä kotimaahan Bangladeshiin. HD Äänitekstitys: suomi

Saera Khan, "eurooppalainen" poliitikko, jonka etniseen taustaan meidän pitäisi suhtautua äärimmäisellä mielenkiinnolla ja empatialla. Ainakin Ylen mielestä, koska sellaista ohjelmaa meille tyrkyttävät.


Yle TV2, torstai 20.8.2015 klo 20:00, YleX kesäfestarit: Mikael Gabriel

Helsinkiläisräppäri veti Oulun Kauppatorin ääriään myöten täyteen YleXPopissa toukokuussa 2015. Keikalla kuultiin esim. hittibiisit Älä herätä mua unesta ja Viimeisen kerran. Mukana Mikael Gabrielin haastattelu. HD

Hiphoppia ja muuta heimokilinää YlenX:n aivolävistämälle tooosi fiksulle nuorisolle – vai oliko se Nuorisolle™?


Yle TV2, perjantai 21.8.2015 klo 00:00, Ikuiset ystävät  (Il sole dentro)

Traaginen draama paperittomista afrikkalaispojista, joita rahdataan Italiaan jalkapallounelman perässä. Jotkut menestyvät. Kuinka käy niille, jotka eivät pärjää? Onko Euroopalla heille mitään annettavaa? (U) Äänitekstitys: suomi. K12 (ahdistus).

Mitähän me vielä voitaisiin antaa näille kunniakansalaisille? Vai pitäisikö kysyä kerrankin, että mitä he voisivat antaa Euroopalle. Esimerkiksi lähteä kotimaahansa. Se on parasta mitä nämä Voimavarat voivat tehdä kaikille.

Yle Teema, torstai 20.8.2015 klo 18:05, Kauniit ihmiset  

6/7. Panama. Pääkaupungissa pätevät länsimaiset kauneusstandardit. 15-vuotiaat viettävät näyttäviä aikuistumisjuhlia. Pienellä saarella heimon naiset pukeutuvat värikkäisiin ja taitavasti kirjottuihin mekkoihin. Äänitekstitys: suomi.

Sarjassa ollaan käsitelty vain ei-valkoisia kansoja, millä kai halutaan viestiä jotain. Ja kun vielä päälle painavat ne saatanallisen salaliiton istuttamat "länsimaiset kauneusstandardit" niin valkoinen liberaali ei voi kuin raivota naama punaisena tällaisen informaatiopaketin edessä. Kiitos Yle tästäkin.


Yle Teema, torstai 20.8. klo 19:50, Lintu toiselta taivaalta 

Yhdeksänvuotias Esther on syntynyt Libanonissa nigerialaisille, laittomasti maassa oleskeleville vanhemmille. Vanhempiensa tapaan Esther elää välitilassa, matkalla jonnekin. O: Katja Lautamatti T: Aalto-yliopisto HD Äänitekstitys: suomi.

Toiseuden ymmärtäminen ja palvonta mukavalta kotisohvalta käsin on Suvaitsevaisuuden alfa ja omega. Sen tarjoaa meille valikoivan suvaitsevainen Yle.


Yle Fem, torstai 20.8.2015 klo 22:00, Dok: Kohti unelmien maata  

Per Persson lähti Ruotsista 40 vuotta sitten, rakastui ja perusti perheen Pakistaniin. Tyttäret kuitenkin unelmoivat elämästä Ruotsissa, joten lopulta perhe päätti muuttaa onnelaan - mutta päätyikin asuntovaunuun. (U) HD Äänitekstitys: ruotsi.

Ruotsi, tuo rakenteellisen piilorasismin luvattu maa, jonne kuitenkin miljoonat haluavat muuttaa rasistien kiusattaviksi. Kun roturutsaperhe epäonnistuu unelmassaan, on syynä tietenkin umpirasistinen Ruotsin valtio ja maan muukalaisvihamielinen kulttuuri.


Yle Fem, torstai 20.8.2915  klo 23:45 SVT: Vi är flator 

Hitta partner. Homosexuella kvinnor i Köpenhamn berättar om sina erfarenheter av att försöka hitta en partner, glädjeämnen och möjliga mötesplatser i staden. Vi möter bl.a. Maria och hennes vänner som ger sig ut på kärleksspaning, dans och nattlek. Del 2 av 4. UR.

Illan viiletessä pientä matonpurentaa Yle FST:ltä? No älkääs nyt, kyllähän sitä aina vähän, joka päivä. Upeaa, vapauttavaa ja voimaannuttavaa.

YLEN VIHANPUNAINEN TIISTAI TV:SSÄ

Tätä on suomalaisten veronmaksajien kustantama Yle - täynnä kulttuurimarxilaisen ideologian hapattamaa ylistystä kaikelle sille mikä on ollut tuhoisaa eurooppalaiselle sivilisaatiolle viimeisten vuosikymmenien aikana. Kierointahan tässä on se, että nämä tuhoisat virtaukset esitetään rutiinomaisesti ja kyseenalaistamatta ns. "hyvinä asioina" pahaa aavistamattomille television töllöttäjille.


Yle Teema Tiistai 7.7. klo 17:15 Historia: Henry Ford *UUSINTA*

2/2. Henry Ford loi pohjan uudenlaiselle autoteollisuudelle Yhdysvalloissa, mutta hän oli tunnettu myös kiivaana ammattiyhdistysliikkeen vastustajana ja juutalaisten vihaajana. Tutkijat arvioivat Fordin elämäntyötä. (U) Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.

Yle TV2 Tiistai 7.7. klo 21:00 Ajankohtainen kakkonen  

Kreikkalaisperhe murheellisissa tunnelmissa kansanäänestyksen jälkeen. Vakavasta aivovammasta toipuva Pekka Hyysalo kuntoutuu intialaistohtorin opeilla. Pelkosenniemi toivottaa pakolaisia tervetulleeksi Lappiin. HD

Yle Teema Tiistai 7.7. klo 21:00 Historia: Freedom Summer 1964

1/2. Vuoden 1964 kesällä yli 700 vapaaehtoista opiskelijaa yhdessä paikallisten afrikanamerikkalaisten järjestöjen kanssa kampanjoi mustien äänioikeuden puolesta Mississippissä. Liike tunnetaan nimellä Freedom Summer. Äänitekstitys: suomi.


Yle TV1 Tiistai 7.7. klo 21:00 Sodan sukupolvi (K16)  *UUSINTA*

(Unsere Mütter, unsere Väter) 1/3. Minisarja kuvaa II maailmansotaa saksalaisnuorten silmin. Vuonna 1941 Berliinissä viisi ystävää nostaa maljan ystävyydelle. Tulevaisuus odottaa, mutta ensin on koettava sota. (U) HD Äänitekstitys: suomi. K16 (väkivalta, ahdistus).


Yle Teema Tiistai 7.7. klo 23:10 Ruotsalaisen feminismin historiaa  *UUSINTA*

Sarja alkaa. 1/3. Onko feminismi kadottanut suuntansa? Vuonna 1999 julkaistu feministiantologia Pilluparvi kohahdutti kansankotia. Belinda Olsson tutkii, millaista on nykyfeminismi. Kuuluuko rinnanvilauttelu asiaan? HD Äänitekstitys: suomi.

MAANANTAIN HISTORIADOKUMENTTI - ARVATKAAPA MISTÄ TÄLLÄ KERTAA

Yle TV 1, 1.6.2015 klo 19.00, Historia: Hitlerin synkkä karisma *UUSINTA*

1/3. Hitler oli eittämättä poikkeusyksilö, joka onnistui saamaan miljoonat saksalaiset kannalleen ja tielle kohti tuhoa. Historioitsija Laurence Rees pohtii syitä Hitlerin karsimaattiseen vetovoimaan. T: BBC. HD

Yle on sitten lopullisesti päättänyt, että ainoa mitä massojen pitää tietää historiasta on BBC:n Hitler Channelin tulkinta natseista ja Hitleristä. Todennäköisesti Ylen taistolaiset ja heidän kakaransa halveksuvat syvästi kansaa kun he lähettävät pari kolme kertaa viikossa yksisilmäisiä "dokumentteja" 70 vuotta sitten liittoutuneiden kaatamasta saksalaishallinnosta ja uskovat että kukaan ei huomaa tätä propagandista toistoa. Tällä jatkuvalla ritualistisella natseista vaahtoamisella pyritään tietenkin luomaan yhtäläisyysmerkkejä nykypäivän kansallisille liikkeille, jotka uhkaavat liberaalimafian globaalia hegemoniaa.

Voi olla että tämä maniaksi yltynyt aivopesu uppoa muutamaan jo valmiiksi indoktrinoituun 1960-luvun nukkavieruun punaliberaaliretkuun, mutta taloudellisten ja monikulttuuristen ongelmien parissa painiskeleviin kansan syviin riveihin sillä ei ole vaikutusta. Päinvastoin, maan suola vain ärsyyntyy moisesta pakkosyötöstä ja loppupeleissä voikin käydä niin, että Yle tulee itse mananneeksi esiin painajaisensa, jota se kuvitteli propagandahyökkäyksellään torjuvansa. Sitä saa mitä tilaa.


Yle Fem, 1.6.2015 klo 22.30, Skandinavia Hitlerin otteessa

Osa 4/5. Vastarinta. Hitler on ottanut vallan Skandinaviassa ja hallitsee natsiterrorin uhalla Norjaa, Tanskaa ja Ruotsia. Vastarinta kasvaa, vaikka kapinointi on vaarallista. Tanskan televisio. HD Äänitekstitys: ruotsi.

"Hitler on ottanut vallan Skandinaviassa ja hallitsee natsiterrorin uhalla Norjaa, Tanskaa ja Ruotsia". Siis mitä? Ruotsihan oli puolueeton ja miehittämätön maa toisen maailmansodan aikana, mutta niin vain tässäkin höpösaagassa natsien piikkiin voidaan laittaa ihan mitä vaan.

 

KERTAUS ON PROPAGANDAN ÄITI.

TV 1, 9.7.2014. klo 19.00, Historia: Jesse Owens *UUSINTA*

Amerikkalainen musta urheilija Jesse Owens voitti neljä kultamitalia Berliinin olympiakisoissa vuonna 1936, mikä tietenkin raivostutti natseja. Mutta ei jyrkän rotuerottelun Yhdysvalloissakaan Owensia juuri juhlittu. (U)

Toimittajaa raivostuttaa vain itseään, sillä hän oletettavasti tietää historiallisen totuuden, jonka perusteella nazzzeja ei vaivannut yhden mustan juoksijan voitot suuntaan eikä toiseen: Saksa kun oli kisoissa ylivoimaisesti eniten mitaleja voittanut maa. Yle Watch kertoi jutussaan YLE LÄMMITTÄÄ VANHAA OWENS-MYYTTIÄ huhtikuussa 2013 kaiken oleellisen nyt uusintana tulevasta ohjelmasta.

TV 1, 9.7.2014. klo 23.30, Ulkolinja: Siirtolaisten kova maailma *UUSINTA*

Isossa-Britanniassa asuu yli 600 000 laittomasti maahan tullutta siirtolaista. Moni heistä on muuttanut maahan paremman elämän toivossa, mutta millaista on elää lainsuojattomana piilossa, ilman oikeutta? T: BBC. HD

Vajaa viikko sitten tullut ohjelma uusintana. Yle Watchin raportti 3.7.2014 nimellä IHMISOIKEUDET ON KOODISANA EUROOPPALAISTEN TUHOAMISELLE. Onneksi uusinta tulee myöhään ja vielä samaan aikaan kuin potkupallo-ottelu Hollanti-Argentiina, joten monet veronmaksajat välttävät tämän Isosiskon indoktrinaation myrkyllisen vaikutuksen.

SINÄ, TIINA ROSENBERG, OLET MIESKAUNAINEN PUNAMÄDÄTTÄJÄ.

YLE FEM, 16.10.2013, klo 22.00 Vaikuttaja: Minä, Tiina Rosenberg

Taideyliopiston rehtori Tiina Rosenberg muutti jo nuorena pois Helsingin Kontulasta, mutta Kontula ei ole lähtenyt pois hänestä. Tuotanto: Peik Henrichson, Fri film 2013. 

Punaliberaali Yle Fem esittää tänään myötäkarvaisen henkilökuvan Suomeen kotiutuneesta punamädättäjä-feministi Tiina Rosenbergista, josta Yle Watch on kirjoittanut aiemmin täällä. Tällaisia henkilökuvia katsellassa pitää aina muistaa erottaa se, mitä henkilö sanoo ja toisaalta mitä hän on tehnyt, ja miten hänen tekonsa ovat vaikuttaneet. Aikaisemmin ruotsalaisen yhteiskunnan perustaa mieskaunaisella feminismillään ja marxismillaan nakertanut Rosenberg vaikuttaa tällä hetkellä Taideyliopiston rehtorina. Suomi parka.

Linkki Yle Areenaan.

PUNA-YLE MARKKINOI PERUSTEETONTA VALKOISTA SYYLLISYYTTÄ SUOMALAISILLE

5.9.2012 YLE TV 1 klo19.00 Historiaa: Kapina orjalaivalla

Vuonna 1766 Madagaskarilta Etelä-Afrikkaan orjia kuljettavalla Meemin-aluksella puhkesi kapina ja laiva joutui orjien haltuun. Mutta vapaaksi ei yksikään orja päässyt, siitä piti juonikas hollantilaiskapteeni huolen. 

Suomalaisilla ei ole mitään tekemistä Afrikan kolonisaation eikä etenkään orjakaupan kanssa, jota harjoittivat arabit, eurooppalaiset, juutalaiset ja eri Afrikan heimot. Tietysti tästäkin teemasta voidaan lähettää joskus ohjelmia, kunhan dokumentit on vain tehty monipuolisista näkökulmista.

Valitettavasti Ylen toistuvat orjadokumentit noudattavat poikkeuksetta yhtä ja samaa kliseistä narraatiota, jossa orjakaupan harjoittajia olivat pelkästään pahantahtoiset valkoiset. Vaikka suomalaisilla ei ole osaa eikä arpaa orjuuden harjoittamisessa,  sitä käsittelevät dokumentit pyrkivät syyllistämään kaikkia valkoisia, myös meitä. Universaalin valkoisen syyllisyyden istuttaminen meihin suomalaisiin lienee tämänkaltaisten ohjelmien esittämisen päämotiivi: syyllisyydentuntoisen kansalaisen on helpompi alistua ja hyväksyä esimerkiksi laajat kansainvaellukset Afrikasta läntiseen maailmaan.

Linkki ohjelman esittelyyn.

IDIOOTTIVARMA VEIKKAUS PUNA-YLEN LEHDISTÖTIEDOTTEEN SISÄLLÖSTÄ

Parin viime päivän aikana kansalaisten keskuudessa on kohistu Keniassa kuvatusta Yle-rahoitteista Mannerheim-elokuvasta, joka tulee maailmanlaajuiseen ensi-iltaan 28.9.2012. Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen lupaa kertoa torstaisessa (15.9.2012) lehdistötilaisuudessa, miksi Mannerheimia näyttelee englantia ja swahilia puhuva musta mies, Saharan eteläpuolinen negroidi eli neekeri.  Me täällä Yle Watchissa emme pidättele hengitystä sen suhteen, miksi ”Ylen salattu yllätys” on valita neekeri esittämään Mannerheimiä. Punavihreä kulttuuriväki ja toimittajakunta voi tietenkin teeskennellä hämmästystä  kuullessaan tulevan lehdistöntiedotteen, mutta suurella osalle kansalaisista sen sisältö on jo nyt varmuudella tiedossa:  tuttua väsynyttä monikultuuripropagandaa, Toiseuden kautta etäännyttämistä, suomalaisuuden ”epädramatisointia” ja (valkoisen) rodun olemassaolon kieltämistä. Sen sijaan itsensä ”eliitiksi” korottanut suomalaisvihamielienen punavihreä lukeneisto varmasti riemuitsee tästä  Ylen ”yllättävästä” ja ”rohkeasta rajoja rikkovasta” elokuvaiteellisesta merkkipaalusta, vaikka samankaltainen kaunainen Mannerheim-pilkka  on roiskaistu Suomen kansan silmille jo moneen kertaan. 

Esimerkkinä punavihreän ennalta arvattavasta reaktiotavasta on toimittaja Kalle Kinnusen Suomen Kuvalehden blogikirjoitus, jossa hän päivittelee valtalehtien lukijoiden vihaisia kommentteja, jotka eivät hänen mukaansa ole sinänsä yllätys. Miksi sitten Mannerheim neekerinä pitäisi olla se Ylen kuuluttama salainen yllätys, jos kerran sen herättämät reaktiot eivät ole yllätys? Vai onko niin, että Ylen provokaatio oli harkittu, jotta itseään edistykselliseksi kutsuvat monikulttuurifundamentalistit saisivat jälleen kerran tekosyyn solvata suomalaisia rasisteiksi? Todella, rasismistahan elokuvaprojektissa on kyse, mutta se kohdistuu pelkästään suomalaisiin, joidenka identiteetti ja oikeus etniseen itsesäilytykseen halutaan mitätöidä.  Elokuvaa edes näkemättä on helppo kuvitella, millaista piiloagendaa se näkyvän propagandan lisäksi ajaa:  aikaisemmin mm. transvestiitin roolissa kunnostautunut kenialaisnäyttelijä Telley Savalas Otienon esittämän ”Mannerheimin" rakkausseikkailuiden kohteet lienevät sopivasti valkoisia naisia.

Toinen suomalaisvihamielinen hyväkäs, toimittaja ja kirjailija Markku Koski, toteaa puolestaan Iltalehdessä, että ”Mannerheim oli mitä suurimmissa määrin ei-suomalainen. Ehkä hänen perimmäinen outoutensa voisi tulla tällaisen castingin (roolituksen) kautta esiin uudella tavalla”. Erikoinen tulkinta, sillä yleensä kulttuurimarxilaiset  näkevät suomalaisuuden puhtaana konstruktiona, joten myöskään mitään ei-suomalaista ei voisi olla olemassa.  Todennäköisesti kyse on vain Kosken koherentin ajattelun puutteesta, mikä on silmiinpistävää punamädättävälle logiikalle, jota ohjaa lähinnä silkka kauna ja tekopyhyys. Koski nimittäin uskottelee meille, että 1600-luvulla Suomeen muuttaneen valkoisen eurooppalaisen Mannerheim-suvun jälkeläinen,  marsalkka Mannerheim, ei olekaan aito suomalainen. Sitä vastoin Kosken kaltaisille älyköille suomalainen identiteetti muuttuukin heti lihaksi ja vereksi kun Somaliasta tullut maahantunkeutuja ylittää maamme passintarkastuksen sanomalla taikasanan ”Asyl!”. Luonnollisesti tällaisen ”suomalaisuuden” kyseenalaistaminen on etnosentristä muukalaiskammoa,  jopa rasismia. 

Viime kädessä tässä Ylen Afrikkaan suuntautuneessa tuotantoprojektissa ei ole kyse muusta kuin vallasta ja mahdollisuudesta käyttää sitä. Valkoiset voittivat Vapaussodan, mutta hävisivät kulttuuritaistelun 1960-luvun jälkeen. Ylen toimittajakuntaan on hakeutunut enimmäkseen kulttuurimarxilaisia "voittajia" ym. punaisia kostajia, jotka tiedostavat erinomaisesti rajattoman mahdollisuuden käyttää propagandistista valtaa poliittisten kaunojensa ja harhaisen multikulti-utopiansa ajamiseen. Ja sen he totta vieköön tekevät. Mannerheim ei ole pelkkä yksittäinen historiallinen hahmo,vaan hänessä ruumillistuu koko voittoisa valkoinen Suomi, jota vastaan kulttuurimarxilaiset hyökkäävät edelleen väsymättä.  Heille vuosi 1918 ja 1960-luku ei ole loppunut vieläkään.

Siksi Mannerheim neekerinä ei ole muuta kuin keskisormen näyttämistä entiselle ja nykyiselle valkoiselle Suomelle – jälkitaistolaiset yleläiset tekevät sen, koska he voivat tehdä sen. Tuossa vallankäytössä ei sinänsä ole mitään pahaa, kunhan he vain tunnustaisivat agendansa rehellisesti ja lopettaisivat tekopyhän lässytyksen siitä, että Yle on puolueeton media, joka heijastelee kansalaisten syvimpiä arvoja ja tuntoja.

Punaiset kostajat saavat hetken tyydytyksensä siitä, että kansanosa joka ei ole vielä uudelleenohjelmoitu, harmistuu. Monikultturismin edistämisen kannalta musta Mannerheim on silti huono veto, sillä se vain polarisoi entisestään kansaa ulkomaalaiskysymyksessä. Näyttää siltä, että itsenäistä suomalaista Suomea vihaavat tahot suorastaan manaisivat ilmoille vuoden 1918 uusintaa. Sen pahempi heille.

Yle haastattelee taas monikulttuurisuususkovaista "asiantuntijana"

Yle:

Sosiaalityön professori Aila-Leena Matthies on huolissaan yhteiskunnan eriarvoistumisesta ja Suomessakin virinneestä vihapuheesta. Hänen mukaansa kyse on hyvin usein oman itsensä korostamisesta muiden kustannuksella.

Koulutettu ihminen ei saa töitä ulkomaalaistaustansa takia, sillä työnantaja pelkää hänen palkkaamisensa johtavan ongelmiin työpaikalla. Maahanmuuttajataustaista lasta ei oteta koulun pihalla mukaan leikkeihin, eikä häntä kutsuta esimerkiksi synttäreille. Nämä ovat Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen professorin Aila-Leena Matthiesin mukaan esimerkkejä nykypäivän Suomesta.

- Kyllä meillä saadaan tehdä vielä paljon, että esimerkiksi maahanmuuttajista tulisi aidosti yhteisön jäseniä. Heitän pallon nyt kaikille suomalaisille, en pelkästään sosiaalityöntekijöille, kouluille tai viranomaisille. Siinä yleensä voittaa, kun uskaltaa tutustua erilaisiin kulttuureihin.

Matthies muistuttaa, että samaan aikaan kun Suomi tarvitsee ikäjakaumansa takia maahanmuuttajia vastaamaan työvoiman tarpeeseen, yhteiskunta ei anna heille aitoa mahdollisuutta tulla kansalaiseksi. Aina ei nähdä esimerkiksi sitä, ettei koko Euroopassa ole yhtään sellaista valtiota, jossa olisi puhtaasti yksi kieli, yksi kansa ja yksi maa.

Sosiaalityöntekijä, joka kirjoittaa nimettömänä välttyäkseen ajatusrikossyytteiltä:

Oikeaoppisen mediamme ylläpitämää oikeaoppista maahanmuuttokeskustelua on voinut jo pitkään verrata tilanteeseen, jossa otetaan ämpäri, täytetään se kuravedellä, liimataan ämpärin kylkeen lappu asiantuntijan suosittelema ja sen jälkeen myydään tuote eteenpäin bensiininä. Ja jos litkulla ei auto käynnisty, ei vika ole litkussa vaan autoilijan asenteessa.

Omasta mielestäni tämmöinen propaganda ei oikein toimi, mutta minultahan ei asiaa kysellä. Hyväksi havaittua metodia käyttää tällä kertaa korkeasti kunnioitettu Yleisradiomme, joka on haalinut junttimaista kansaa valistamaan sosiaalityön professorin Aila-Leena Matthiesin (kiitokset taas mediavalppaudesta Roopelle). Arvon rouvan vuodatus on sinänsä sitä tasoa, jota kuulee joltain kirkasotsaiselta lukion ekaluokkalaiselta, mutta kun kyseessä on kumminkin sosiaalityön professori, niin puheella on totta helevatussa vahva akateeminen painoarvo.

Kuunnellaan siis, mitä hänellä on sanottavaa. Hän aloittaa:

Koulutettu ihminen ei saa töitä ulkomaalaistaustansa takia, sillä työnantaja pelkää hänen palkkaamisensa johtavan ongelmiin työpaikalla. Maahanmuuttajataustaista lasta ei oteta koulun pihalla mukaan leikkeihin, eikä häntä kutsuta esimerkiksi synttäreille.

Niin. Työnantaja saattaa tosiaankin pelätä ongelmia, varsinkin jos työntekijä on palkattu oikeasta etnisestä suunnasta. Ongelmat eivät välttämättä tule edes siitä työntekijästä, vaan nimenomaan suomalaisesta puolestaloukkaantumiskoneistosta, joka saa leipänsä siitä, että on jotakin, jonka puolesta loukkaantua. Varsinkin pienemmät firmat tuumivat, että ei maksa vaivaa, persaukiseksi voi tulla vähemmälläkin vaivalla.

Mitä tulee noihin leikkeihin ja syntymäpäiviin, niin ymmärtääkseni mukuloilla on vielä oikeus valita, kenen kanssa he ovat tekemisissä. Tämähän ei sosiaalityön professoria haittaa, vaan mamma vaatii pokkana rakkautta viranomaispäätöksellä. Professori jatkaa valistamista, joka tosin kuulostaa miljoonaan kertaan heitetyiltä kliseiltä, mutta kun kliseitten lausuja on kumminkin akateeminen ammattilainen, niin pakkohan häntä on kuunnella:

Kyllä meillä saadaan tehdä vielä paljon, että esimerkiksi maahanmuuttajista tulisi aidosti yhteisön jäseniä.

Virsihän on vanha, eli jotain täytyy tehdä ja tekijöinä tulee olla nimenomaan suomalaisten. Ja tekemisellähän tarkoitetaan meidän yksipuolista sopeutumista toisiin tapoihin ja asenteisiin. Sosiaalityön professori ei tiedä, tai lieneekö tarkoituksella unohtanut, että kaikki maahanmuuttajaryhmät eivät välttämättä ole edes kiinnostuneet olla aidosti suomalaisen yhteisön jäseniä.

...

Työni puolesta olen pannut merkille, että näitä ns. puolikkaita eli toinen vanhemmista suomalainen, toinen joku muu, on huostaan otettu ja sijoitettu laitoksiin huomattavasti enemmän kuin mitä heidän osuutensa väestöstä on. En syytä, en syyllistä. Minä en vaadi rakkautta tai rakkaudettomuutta viranomaispäätöksellä. Mutta tilanne vaan on tämä, ja se ainakin omasta vinkkelistäni osoittaa, että ei se homma toimi, niin kuin esmes sosiaalityön professori uskoo.

Matthies muistuttaa, että samaan aikaan kun Suomi tarvitsee ikäjakaumansa takia maahanmuuttajia vastaamaan työvoiman tarpeeseen, yhteiskunta ei anna heille aitoa mahdollisuutta tulla kansalaiseksi.

Niin. Tiukkaahan se tekee. Kun suomalaiset, pirulaiset eivät tarjoa kuin asunnon, elatuksen ja ilmaisen koulutuksen. Plus hyvin monessa paikassa vielä tämän positiivisen erityiskohtelun. Eihän tää millään riitä. Lisää pitäis vielä antaa. En vaan oikein itse enää keksi että mitä. Mutta onneksi meillä on koulutettuja ammattilaisia, jotka varmasti keksivät.

Mietin vähän sitä, että mitä tuo tarkoittaa tuo aito mahdollisuus tulla kansalaiseksi? Onko se sitä, että esmes minun on pidettävä tänne ihan muualta muuttanutta heppua suomalaisena?

KAH, VAIHTEEKSI MUSSOLINI. EI KUITENKAAN TROTSKI, STALIN JA POL POT...

19.20 Edda - Mussolinin tytär

Eddan ja Galeazzon perheonni kukoistaa ja isä suosii vävyään surutta. Kohtalo kuitenkin kääntää heille selkänsä, ja Edda joutuu viimein tekemään riipaisevan valinnan kahden rakkaan miehen välillä. 2/2.

Ylen ohjelmatiedot tästä.

Milloin saamme nähdä kriittisen minisarjan Dresdenin pommittaja-Harrisista tai juutalaisbolsevikki Trotskista? Turha odottaa niin kauan kun Ylen ohjelmapolitiikasta päättää jälkitaistolaiset, frankfurtilaiset kulttuuribolshevikit. Heillehän tämä yksipuolisen propagandan levittäminen on herkkua, sillä:

Kokeellisessa tutkimuksessa suomalaisille esitetään esimerkiksi muistoja toisen maailmansodan aikaisista Karjalan nälkäleireistä ja ruotsalaisille Ruotsin natsiyhteyksistä ja pakkosterilisaatioista, Sakki kertoo. Muun muassa Saksassa tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan olettaa, että tällainen manipulaatio herättää kollektiivisia häpeän ja syyllisyyden tunteita, joilla on Sakin mukaan yhteys myönteisempiin käsityksiin ulkoryhmiä – esimerkiksi maahanmuuttajia – kohtaan.

TAAS! JA UUSINTANA! MIKSEI YLE JO VAIHDA HISTORIADOKUMENTIN NIMEÄ?

YLE TV 1, 15.6.2011, klo 19.00 Historiaa: Hitlerin väärentäjät Hitler aikoi laskea liikkeelle 140 miljoonan arvosta väärennettyjä puntia. Keskitysleirien juutalaiskaivertajat tekivät hyvää työtä, mutta hanke kariutui aivan sodan lopulla. T: ORF, Itävalta.

Osuva nimi Ylen Historiaa-tiistaidokumenteille olisi Tiistain Natsidokumentti, sillä sehän kuvaisi ”dokumenttien” sisältöä parhaiten. Annan Ylelle oikeuden käyttää tätä nimeä vapaasti. Zum Teufel, jatkakaa!

Jos et vielä saanut tarpeeksesi, niin Yle on ajatellut sinua rakasta sohvaperunaa lähettämällä makoisan yöpalan Odessan miesten merkeissä. Uusintana tietenkin.

TV 2, 15.6.2011, klo 22.50 Odessan miehet (K15)

(The Odessa File/Englanti 1974) Frederick Forsythin romaaniin perustuva trilleri lehtimiehestä, joka pääsee entisten SS-miesten salaseuran jäljille. O: Ronald Neame. N: Jon Voight, Maximilian Schell, Maria Schell.