Yle haastattelee taas monikulttuurisuususkovaista "asiantuntijana"

Yle:

Sosiaalityön professori Aila-Leena Matthies on huolissaan yhteiskunnan eriarvoistumisesta ja Suomessakin virinneestä vihapuheesta. Hänen mukaansa kyse on hyvin usein oman itsensä korostamisesta muiden kustannuksella.

Koulutettu ihminen ei saa töitä ulkomaalaistaustansa takia, sillä työnantaja pelkää hänen palkkaamisensa johtavan ongelmiin työpaikalla. Maahanmuuttajataustaista lasta ei oteta koulun pihalla mukaan leikkeihin, eikä häntä kutsuta esimerkiksi synttäreille. Nämä ovat Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen professorin Aila-Leena Matthiesin mukaan esimerkkejä nykypäivän Suomesta.

- Kyllä meillä saadaan tehdä vielä paljon, että esimerkiksi maahanmuuttajista tulisi aidosti yhteisön jäseniä. Heitän pallon nyt kaikille suomalaisille, en pelkästään sosiaalityöntekijöille, kouluille tai viranomaisille. Siinä yleensä voittaa, kun uskaltaa tutustua erilaisiin kulttuureihin.

Matthies muistuttaa, että samaan aikaan kun Suomi tarvitsee ikäjakaumansa takia maahanmuuttajia vastaamaan työvoiman tarpeeseen, yhteiskunta ei anna heille aitoa mahdollisuutta tulla kansalaiseksi. Aina ei nähdä esimerkiksi sitä, ettei koko Euroopassa ole yhtään sellaista valtiota, jossa olisi puhtaasti yksi kieli, yksi kansa ja yksi maa.

Sosiaalityöntekijä, joka kirjoittaa nimettömänä välttyäkseen ajatusrikossyytteiltä:

Oikeaoppisen mediamme ylläpitämää oikeaoppista maahanmuuttokeskustelua on voinut jo pitkään verrata tilanteeseen, jossa otetaan ämpäri, täytetään se kuravedellä, liimataan ämpärin kylkeen lappu asiantuntijan suosittelema ja sen jälkeen myydään tuote eteenpäin bensiininä. Ja jos litkulla ei auto käynnisty, ei vika ole litkussa vaan autoilijan asenteessa.

Omasta mielestäni tämmöinen propaganda ei oikein toimi, mutta minultahan ei asiaa kysellä. Hyväksi havaittua metodia käyttää tällä kertaa korkeasti kunnioitettu Yleisradiomme, joka on haalinut junttimaista kansaa valistamaan sosiaalityön professorin Aila-Leena Matthiesin (kiitokset taas mediavalppaudesta Roopelle). Arvon rouvan vuodatus on sinänsä sitä tasoa, jota kuulee joltain kirkasotsaiselta lukion ekaluokkalaiselta, mutta kun kyseessä on kumminkin sosiaalityön professori, niin puheella on totta helevatussa vahva akateeminen painoarvo.

Kuunnellaan siis, mitä hänellä on sanottavaa. Hän aloittaa:

Koulutettu ihminen ei saa töitä ulkomaalaistaustansa takia, sillä työnantaja pelkää hänen palkkaamisensa johtavan ongelmiin työpaikalla. Maahanmuuttajataustaista lasta ei oteta koulun pihalla mukaan leikkeihin, eikä häntä kutsuta esimerkiksi synttäreille.

Niin. Työnantaja saattaa tosiaankin pelätä ongelmia, varsinkin jos työntekijä on palkattu oikeasta etnisestä suunnasta. Ongelmat eivät välttämättä tule edes siitä työntekijästä, vaan nimenomaan suomalaisesta puolestaloukkaantumiskoneistosta, joka saa leipänsä siitä, että on jotakin, jonka puolesta loukkaantua. Varsinkin pienemmät firmat tuumivat, että ei maksa vaivaa, persaukiseksi voi tulla vähemmälläkin vaivalla.

Mitä tulee noihin leikkeihin ja syntymäpäiviin, niin ymmärtääkseni mukuloilla on vielä oikeus valita, kenen kanssa he ovat tekemisissä. Tämähän ei sosiaalityön professoria haittaa, vaan mamma vaatii pokkana rakkautta viranomaispäätöksellä. Professori jatkaa valistamista, joka tosin kuulostaa miljoonaan kertaan heitetyiltä kliseiltä, mutta kun kliseitten lausuja on kumminkin akateeminen ammattilainen, niin pakkohan häntä on kuunnella:

Kyllä meillä saadaan tehdä vielä paljon, että esimerkiksi maahanmuuttajista tulisi aidosti yhteisön jäseniä.

Virsihän on vanha, eli jotain täytyy tehdä ja tekijöinä tulee olla nimenomaan suomalaisten. Ja tekemisellähän tarkoitetaan meidän yksipuolista sopeutumista toisiin tapoihin ja asenteisiin. Sosiaalityön professori ei tiedä, tai lieneekö tarkoituksella unohtanut, että kaikki maahanmuuttajaryhmät eivät välttämättä ole edes kiinnostuneet olla aidosti suomalaisen yhteisön jäseniä.

...

Työni puolesta olen pannut merkille, että näitä ns. puolikkaita eli toinen vanhemmista suomalainen, toinen joku muu, on huostaan otettu ja sijoitettu laitoksiin huomattavasti enemmän kuin mitä heidän osuutensa väestöstä on. En syytä, en syyllistä. Minä en vaadi rakkautta tai rakkaudettomuutta viranomaispäätöksellä. Mutta tilanne vaan on tämä, ja se ainakin omasta vinkkelistäni osoittaa, että ei se homma toimi, niin kuin esmes sosiaalityön professori uskoo.

Matthies muistuttaa, että samaan aikaan kun Suomi tarvitsee ikäjakaumansa takia maahanmuuttajia vastaamaan työvoiman tarpeeseen, yhteiskunta ei anna heille aitoa mahdollisuutta tulla kansalaiseksi.

Niin. Tiukkaahan se tekee. Kun suomalaiset, pirulaiset eivät tarjoa kuin asunnon, elatuksen ja ilmaisen koulutuksen. Plus hyvin monessa paikassa vielä tämän positiivisen erityiskohtelun. Eihän tää millään riitä. Lisää pitäis vielä antaa. En vaan oikein itse enää keksi että mitä. Mutta onneksi meillä on koulutettuja ammattilaisia, jotka varmasti keksivät.

Mietin vähän sitä, että mitä tuo tarkoittaa tuo aito mahdollisuus tulla kansalaiseksi? Onko se sitä, että esmes minun on pidettävä tänne ihan muualta muuttanutta heppua suomalaisena?

Yle: Islam on ratkaisu länsimaiden ongelmiin

Ylen uusi ohjelma:

Muslimielämää

perjantaisin alkaen 27.8. klo 21.00

Suomi kärsii länsimaisista ongelmista. Alkoholi virtaa, ihmiset ovat masentuneita, ja avioliitot hajoavat. Osa meistä elää tosin. Nopeasti kasvava vähemmistömme, muslimit. Voisiko ratkaisu Suomen haasteisiin olla islam?

Yle siis suosittelee suomalaisille islamiin kääntymistä ratkaisuna alkoholismiin, masennukseen ja avioeroihin.

Ylen mukaan "osa meistä" elää toisin: "Nopeasti kasvava vähemmistömme, muslimit." Tässä siis katsotaan, että muslimit ovat osa meistä. Lähes kaikki Suomessa asuvat muslimit ovat kuitenkin maahanmuuttajia. Muslimit eivät ole suomalaisia, vaan Suomessa asuvia ulkomaalaisia. He eivät siis todellisuudessa ole "osa meistä".

Yle kuitenkin muotoilee asian ikään kuin muslimit olisivat osa Suomen kansaa. Tämä on kansallisen identiteetin vääristelyä. Suomalaisvastaiseen propagandaan kuuluu tällainen ajatus, että kaikki Suomessa asuvat ihmiset, ml. somalit ja arabit, ovat ihan yhtä suomalaisia. Tämä on suomalaisuuden vääristelyä; jos ihminen tulee automaattisesti suomalaiseksi yksinkertaisesti asumalla Suomen rajojen sisäpuolella, suomalaisuuden käsitteellä ei ole enää mitään merkitystä. Mitään suomalaiskansallista kulttuuria ei tämän logiikan mukaan ole olemassakaan.

On myös perverssiä ensin puhua alkoholismista, masennuksesta ja avioeroista ja sitten sanoa muslimien elävän toisin - ikään kuin muslimeilla itsellään ei olisi masennusta tai muita mielenterveysongelmia. Alkoholia muslimit eivät periaatteessa käytä, koska uskonto kieltää sen. Monet muslimeiksi itseään kutsuvat henkilöt kuitenkin todellisuudessa juovat alkoholia. Islam ei ole mikään taikalääke alkoholismiin. Jos ihminen haluaa lopettaa juomisen, hän voi lopettaa sen kääntymättä muslimiksi. Jos taas ihminen on alkoholisti, muslimiksi kääntyminen ei paranna häntä. Yle kuitenkin puhuu muslimeista vastakohtana alkoholisteille ikään kuin ihminen automaattisesti raitistuisi ryhtyessään kutsumaan itseään muslimiksi.

Yle siis tekee täysin epäuskottavaa ja suorastaan taikauskoista propagandaa islamin puolesta.

Ohjelman esittelyssä Suomen sanotaan kärsivän "länsimaisista ongelmista". Tässä siis annetaan ymmärtää, että alkoholismi, masennus ja avioerot ovat kaikkien länsimaiden ongelmia. Suomen ongelmat siis johtuvat länsimaisesta kulttuurista. Ratkaisu on länsimaisesta kulttuurista luopuminen ja islamin omaksuminen. Yle siis levittää vihapropagandaa koko länsimaista kulttuuria vastaan. Yle väittää, että islam on parempi kuin länsimainen sivilisaatio.

Kuusiosaisessa sarjassa Muslimielämää seurataan, kuinka irakilaissyntyinen shiia-vaikuttaja Haider Al-Hello, sekä sunnalaiset mentorit, islamin opettaja Isra Lehtinen ja Syyriasta lähtenyt uskonoppinut Anas Hajjar opettavat joukolle ummikkoja, mistä islamissa oikein on kyse, ja kuinka Koraanin mukaan eletään.

Muslimit siis opettavat suomalaisille, mitä islam määrää.

Minäpä voin kertoa esimerkin siitä, miten islamin oppien mukaan pitää elää.

Muslimit tunnetusti pakkonaittavat pikkutyttöjä isänsä tai isoisänsä ikäisille miehille. Tämä on islamin mukaan sallittua, koska islamin perustaja Muhammad itse raiskasi "vaimokseen" ottamansa 9-vuotiaan tytön ollessaan yli 50-vuotias. Nämä muslimien harrastamat lapsenraiskaukset ("avioliitot") johtavat vaginan ja anuksen välissä olevan ns. välilihan repeämiseen, koska esim. 9-12-vuotias pikkutyttö ei anatomisesti kestä sukupuoliyhdyntää aikuisen miehen kanssa. Tämä välilihan repeäminen tarkoittaa sitä, että peräaukosta emättimeen kulkee yhtenäinen, vuotava avohaava.

Kaikki suomalaiset poliitikot kannattavat muslimien maahanmuuttoa ja vaativat kansalta suvaitsevuutta muslimeja kohtaan; tämä välilihanrepeämisjuttu pitäisi kertoa kaikille noille suvaitsevuutta vaativille mielipuolille. Kaikilta poliitikoilta pitäisi kysyä, miksi he suhtautuvat "suvaitsevasti" noita lapsenraiskaajia kohtaan.

Tätä Yle ei tietenkään koskaan kysy yhdeltäkään poliitikolta. Yle ei koskaan esitä kenellekään mitään kriittisiä kysymyksiä islamista.

Yle ei kerro katsojille, että muslimit pakkonaittavat pikkutyttöjä aikuisten miesten raiskattavaksi. Yle ei kerro, että tämä on islamin mukaan oikein. Yle ei ke rro, että islamin perustaja Muhammad raiskasi 9-vuotiaan tytön ollessaan yli 50-vuotias mies. Islam on pedofiiliuskonto, mutta tätä Yle ei kerro. Yle ei halua katsojien tietävän, millainen uskonto ja ideologia islam oikeasti on.

Islamkokeiluun on lähtenyt homosuhteessa elävä dj-baarinomist aja Antti Eho, teologiaa opiskeleva kristitty Krista Autio, maahanmuuttovastainen entinen taksikuski Pasi Hallikainen, stripteasetaiteilija Kirsikka "Geronima" Kelloniemi sekä maailmanmatkaaja, sijaisopettaja Eija Törmä.

Yle ei kerro, että islamin mukaan homoseksuaalisesta kanssakäymisestä on rangaistuksena kuolemantuomio. Yle palkkaa tv-ohjelman esiintyjäksi homon, joka kokeilee islamiin kääntymistä. Yle siis antaa katsojilleen tahallaan sen kuvan, että islam ei ole ristiriidassa homoseksuaalisuuden kanssa. Todellisuudessa muslimit tappaisivat tuon homon, jos saisivat päättää.

Yle palkkaa stripparin kokeilemaan islamiin kääntymistä. Tämä taiteilijanimellä Geronima esiintyvä strippari on tämän näköinen:

Jos muslimit saisivat päättää, he haukkuisivat tuota naista huoraksi, joukkoraiskaisivat hänet ja sen jälkeen kivittäisivät hänet kuoliaaksi tai heittäisivät happoa hänen kasvoilleen.

Tätä Yle ei kuitenkaan kerro. Yle kertoo, että islam on ratkaisu länsimaiden ongelmiin.

Miksi Yle tekee tällaisia ohjelmia?

Miksi Yle valehtelee islamista?

Miksi Yle antaa tahallaan täysin väärän kuvan siitä, mitä islam on?

Kuka tekee tuollaisia ohjelmia?

Tuotanto: Tarinatalo Oy, vastaava tuottaja Kari Tervo, tuottaja Heli Koskela.

Ohjaus Heli Koskela.

Toimittaja Laura Savolainen.

Miksi nämä ihmiset halusivat tehdä tuollaisen ohjelman?

Miksi Yle maksaa rahaa tuollaisen ohjelman tekemisestä?

Kuka Ylessä on tehnyt päätöksen tuollaisen ohjelman tilaamisesta? Kuka haluaa käyttää tv-lupamaksurahoja eli veronmaksajien rahoja tuollaisen valheellisen islam-propagandan tekemiseen? Mikä motiivi ihmisillä on valehdella tuolla tavalla? Mitä hyötyä tuon ohjelman tekijät (Kari Tervo, Laura Savolainen, Heli Koskela) ja tilaajat (ohjelman rahoituksesta ja lähettämisestä päättäneet Ylen pamput) kuvittelevat saavansa tuollaisesta valehtelusta? Mitä motiivia heillä on moiseen?


***********************************************************************************************************

Yle Watchin omat facebook sivut nyt täältä.

Yle Watchin juttuja, jotka liittyyvät Ylen ohjelmiin ja uutisiin, voi myös postata eri Yleisradion Facebook-sivuille. Kun postaat, niin älähän trollaa, vaan toimi asiallisesti. Ohessa suorat linkit, klikkaa nimeä:

Yleisradio
Yle Uutiset
Yle Areena
Yle Teema
Yle Radio 1

YLE RADIO 1 TARJOAA VASEMMISTOHÖRHÖN EPÄSYSTEMAATTISTA AJATTELUA

YLE Radio 1, 5.7.2010, klo 12.15 Kalle Haatainen: Valtio 

-->

"Kuinka kenelläkään on pokkaa kirjoittaa kirja, jonka nimi on vaatimattomasti "Valtio"? Noh, Rosa Meriläisellä ainakin on.

"Valtio" ei kenties kestä aikaa yhtä hyvin kuin Platonin aiempi teos, mutta Meriläinen keskusteleekin tästä ajasta sitäkin enemmän.

Meriläinen paljastuu epäsystemaattiseksi oman polun kulkijaksi, jonka intohimo on poliittinen peli, lehmänkaupat ja kompromissit."

-->

Radio Yle 1 tarjoilee Kalle Haataisen kulttuuriohjelmassa Rosa Meriläisen, tuon Ajatusten Tammerkosken ja Pyynikin neron, ajatuksia hänen uudesta kirjastaan Valtio. Se, että Yle antaa jälleen kerran puheenvuoron tiedostavalle punamädättäjälle, ei tässä tapauksessa ole välttämättä lainkaan huono juttu, sillä Meriläisen ajatusalkioiden tuomisella auringon valoon on vain desinfioiva vaikutus. Toisin sanoen moni vasemmiston kulttuuririntaman jäärä tuntee varmaan myötähäpeää, kun aikuisikään ehtinyt pikkupioneeri laukoo hehtaaritykillä ”yhteiskunnallisia totuuksia”. Näsäviisastelevan lukiolaistytön tasolle jääneen Rosa Meriläisen argumentaatio muistuttaa erehdyttävästi sähläävän ADHD-lapsen asiasta toiseen hyppivää järjenjuoksua. Se on varmaan sitä tunneälyä. Ohjelman perusteella Meriläisen kirjan väittämät kierrättävät vain uudestaan Ydin- ja Voima-lehtien sivuilta tuttuja vasemmistolaisia kliseitä kuten ”Ajattele globaalisti, toimi paikallisesti”

Meriläinen vastustaa punavihreänä internationalistina kansallisvaltiota, mikä johdonmukaisesti loppuun vietynä tarkoittaa koko kansa-käsitteen hylkäämistä. Tämän hän tunnustaa häpeämättä, mikä lienee Meriläisen ainoa looginen ja sisäisesti koherentti väite koko ohjelmassa, vaikka argumentti itsessään on tietenkin epätosi. Kuulija ei voi kuin hymyillä kun vasemmistoliberaaliksi tunnustautuva toimittaja kertoo myhäillen olevansa tästä asiasta suurin piirtein samaa mieltä haastateltavan kanssa. ”Kansallisvaltio on välivaihe”, Meriläinen vakuuttaa, mutta kuulija ei saa vastausta mihin? Ilmeisesti kommunistiseen utopiaan tai vielä pahempaan, sanfranciscolaiseen hippiunelmaan, joka ei kestänyt edes yhtä kesää. Kun Haatainen sitten hieman itsekin epäröiden esittää, että mitä olisi tuotava kansallisen identiteetin tilalle Meriläinen sopertaa jotain ympäripyöreää paikallisesta ja globaalista identiteeteistä.

Miksi kansallinen identiteetti on muka ”vanhanaikainen” ja ”konstruktio” mutta muut identiteetit kuten maakunta- ja kaupunkilaisidentiteetit kivoja ja kannatettavia? Ehkäpä siksi, että Meriläinen uskoo vasemmistolaiseen poliittiseen myyttiin, että kansallisvaltiot ja itsestään tietoiset kansat sen kantajina ovat kaiken pahan alku ja juuri, koska ne ja vain ne synnyttivät mm. maailmansodat. Muutoin aina hyvä syntipukki globaalitalous halutaan tässä kohdin unohtaa täysin kun tarkoituksena on demonisoida täydellisesti kansallisuusaate. Siksi ei olekaan yllättävää, että Meriläinen puolustaa EU:n liittovaltiota, joka poistaa ”keinotekoiset rajat ihmisten väliltä” ja kannattaa EU:n laajentumista entisestään ja sen mukana täysin vapaata maahanmuuttoa. Meriläinen kannattaa Turkin liittymistä EU:n lähinnä siksi, että sen väestö voisi integroitua Suomeen ja ”sekoittaa pakan”, jolla hän luultavasti tarkoittaa suomalaisten geneettistä sulautumista rajojen yli vyöryvään turkkilaisväestöön. Meriläinen tunnustaakin, että EU on väline kansallisvaltion tuhoamiseen.

Jostain syystä hän ei kuitenkaan kerro kuka kustantaa rajoja ylittävien vapaamatkustajien elämän tulevassa vapauden valtakunnassa. Olisi mukava kuulla Meriläisen valistunut arvaus, kuinka pitkään suomalaiset jaksavat maksaa veroja valtiolle ja EU:lle, jotka lahjoittavat huomattavan osan keräämistään varoista täysin vieraille ja kiittämättömille ihmisille, joiden kanssa veronmaksajilla ei ole mitään historiallista, geneettistä, kielellistä ja kulttuurista yhteyttä. Veronmaksajille on ollut mielekästä kustantaa hyvinvointivaltio niin kauan kuin rahat menevät oman yhteisön jäsenille, mutta maksuhalukkuus voi vähentyä dramaattisesti, jos poliittinen eliitti oman pakkomielteisen idealisminsa vuoksi lyö laimin kansan edun. Aitoa ja kestävää lojaalisuutta löytyy maailmasta harvoin muualta kuin kansallisesta identiteetistä, jonka voimaa on turha väheksyä, sillä nuoret miehet ovat valmiita vaikka kuolemaan isänmaan, perheen ja suvun puolesta. Tämän todistavat Suomen tapahtumat vuosina 1939–40, jolloin maata uhkasi internationalistisen veljeyden armeija. Nykyään kukaan ei ole valmis vapaaehtoisesti kuolemaan internationalistisen yhteisön kuten EU:n puolesta, siksi punavihreät kuten Rosa Meriläinen kannattavatkin ymmärrettävästi palkka-armeijaa!

Lopussa Meriläinen pyrkii toimittajan vaatimuksesta tarkentamaan ohjelman alkupuolella ollutta kysymystä julkisen ja yksityisen erottamista yhteiskunnassa. Jälleen kerran Meriläinen ei tuo esiin mitään selkeästi artikuloitua argumenttia, vaan ainoastaan kommentin, että ”seksielämä on myös poliittista”. Vaikka hän tuomitsee valtion puuttumisen ihmisen yksityiselämän valintoihin, heijastaa hänen sukupuolielämää koskeva kommenttinsa 1960-luvun radikaalivasemmistolaista ”tiedostavaa” ajattelua, jossa nimenomaan yksityisinä pidetyt asiat halutaan politisoida ja tuoda julkisuuteen. Yle ja sen toimittajat näyttävät tuntevan edelleen nostalgista lukkarinrakkautta 60-lukulaiseen radikalismiin ja sen uusvanhoihin kannattajiin kuten Rosa Meriläiseen, koska antavat heille ainakin radion puolella jatkuvasti ilmaista mainostilaa. Tällä kertaa punamädätyksen asiaa ei ajanut liikkeen terävin äly, mitä on pidettävä ikävänä tiedotustappiona.

-->

-->
-->