Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kimmo Nuotio. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kimmo Nuotio. Näytä kaikki tekstit

maanantai 30. elokuuta 2021

VALTAKUNNANVAINOOJA RAIJA TOIVIAINEN RAIVOSTUI KUN LAILLISTEN HAKARISTIEN KÄYTTÖÄ EI TUOMITTU


Valtamedia on alusta lähtien asettunut valtakunnasyyttäjä Raija Toiviaisen mielipidevainojen puolelle tavallista kansaa ja maalaisjärkeä vastaan. Yleisradio ja Helsingin Sanomat eivät tietenkään kutsu Toiviaisen äkkiväärää poliittista kampanjointia mielipidevainoksi, vaan ne käyttävät siitä valheellista eli poliittisesti korrektia sanaparia "vihapuheen suitsiminen". 

Jo pidemmän aikaa on ollut selvää, että Toiviainen on pelkkä poliittis-taloudellisen eliitin operatiivi jakaessaan stalinistis-kafkamaisia syytteitään kiusallisille totuuspuhujille. Ennen eläkkeelle jäämistään Toivaiselle on tullut kiire tärvellä lopullisesti suomalainen oikeuslaitos kulttuurimarxilaisella globalismillaan. Viime aikoina hän on tullut tunnetuksi maanisen sitkeästä kansanedustaja Päivi Räsäsen vainomisesta tämän lainattua Raamattua arvioidessaan homojen perverssiä sukupuolikäyttäytymistä. Tyypillistä Toivaiselle on, että vaikka poliisitutkinta ei osoittanut lain mukaan tapahtuneen mitään rikosta, hän haluaa silti Räsäsen pään pölkylle. 

Suomalaisvihamielista pseudoeliittiä palveleva valtakunnansyyttäjä etsii jatkuvasti uusia vihan kohteita ja viimeksi sellainen on löytynyt Traditionalistisesta verkkolehti Sarastuksesta, joka julkaisi aiemmin Veriyhteys-blogissa ilmestyneen Ilkka Auran ja Hannes Possanderin poliittisen analyysin Miten etninen puhdistus toteutetaan? Syy, miksi tutkintapyyntö kirjoituksesta napsahti Sarastukselle eikä sen ensimmäisenä julkaiseelle Veriyhteys-blogille lienee käytännöllinen: Sarastuksella on nimetty ja tunnettu päätoimittaja Timo Hännikäinen.

Helsingin Sanomat kertoi asiasta tuoreeltaan tahallisesti väärinymmärtämässä uutisessaan Valtakunnansyyttäjä määräsi esitutkinnan joukko­tuhoamisella fantasioivasta nettikirjoituksesta. Jokainen tuon esseen lukenut käsittää välittömästi, ettei teksti suinkaan "fantasioi joukkotuhoamisella", vaan kertoo kuivakkaan analyyttisesti mahdollisesta tulevaisuudenäkymästä, jossa katkeamattoman maahanmuuttoinvaasion seurauksena muukalaismassojen ja kantaväestön välille syntyy sisällissota. Aiheesta on kirjoitettu muuallakin, tuoreimpana esimerkkinä edesmenneen ranskalaisen intellektuelli Guillaume Fayen viimeiseksi jäänyt teos Ethnic Apocalypse - The Coming European Civil War (2019).

Hämmästyttävintä Helsingin Sanomien lyhyessa jutussa oli se, kuinka totaalisesti se onnistuu politisoimaan uutisen palvelemaan omaa agendaansa. Sarastuksen päätoimittaja lähettikin pikaisesti vastineen, jota johtava vastuullinen media ei tietenkään voinut pelkuruuttaan julkaista. Tästä sekä tutkintapyynnöstä Hännikäinen kirjoitti Sarastukseen uhmakkaan jutun Helsingin Sanomat ja journalistin etiikka

Päätoimittaja Hännikäisen saama syyte valtakunnansyyttäjältä noudattaa samaa kaavaa kuin kansanedustaja Räsäsen kohdalla: myös Sarastuksen teksti on tutkittu aiemmin, eikä se poliisin päätöksen mukaan ylitä syytekynnystä. Toiviainen taustajoukkoineen haluaa selvästi astua Suomen lain yli ja määrätä tilalle oman sateenkaari-mielivaltansa. 

Tämä mentaliteetti näkyy myös tämänpäiväisessä Ylen uutisessa Oikeus vapautti hakaristilippuja kantaneet syytteistä – pelkkä lippujen kantaminen ei ollut kiihottamista kansanryhmää vastaan. Asenteellisessa agendauutisessa ei kuultu tietenkään ainuttakaan päätöstä puolustavaa asiantuntijaa, vaan ääneen päästettiin oikeuden irivikuvina tunnetut kansanviholliset, vasemmalle politisoitunutta valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaista ja pahamaineista Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotiota.

Suomen laki on yksiselitteinen hakaristin suhteen: sitä ei ole laissa erikseen kielletty. Silti Toiviainen on lähtenyt sotaan tuulimyllyjä vastaan nostaessaan syytteen viittä miestä vastaan, jotka kantoivat hakaristilippuja Kohti vapautta -mielenosoituskulkueessa 6. joulukuuta 2018. Uutisessa mainitaan sentään kitkerästi Helsingin käräjäoikeuden lakiin perustuvan päätöksen perusteita:

Pelkkä hakaristilippujen kantaminen ei kuitenkaan täyttäneet kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkkejä. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on jonkin ihmisryhmän uhkaamista, panettelemista tai solvaamista esimerkiksi rodun tai uskonnon perusteella.
Uutisessa välittyy silmiinpistävästi poliittinen nomenklatuuran valikoiva moralismi symbolien suhteen. Hakaristi tuomitaan historiallisiin syihin vedoten, mutta samaa ei tehdä punatähden, daavidin tähden, puolikuun ja ristin kohdalla. Menneiden sukupolvien lainsäätäjät ovatkin olleet viisaita ymmärtäessään millaiseen moraaliseen hetteikköön joudutaan, jos vain yksi tunnus kielletään. Jopa Yle uutisten on tunnustettava hakaristin julkisen käytön laillisuus Suomessa:

Hakaristilippua ei Suomessa ole kielletty. Oikeus ottaa nyt Suomessa ensimmäistä kertaa kantaa natsilipun käyttöön rikoslain perusteella. Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen kertoo Ylelle hakevansa valituslupaa.

Valtasyyttäjän into jatkaa juttua hovioikeuteen asti ei tullut kenellekään yllätyksenä. Vastaavasti punaisen yliopiston professori Nuotion vihjailut ja toiveet hakaristin kieltämiseksi ovat niin ikään odotettuja tämänkaltaisessa manipuloivassa mielipideuutisessa. Nuotio laskee toiveensa sille, että suomalaiset päättäjät yhdenmukastaisivat tässäkin lakinsa ylikansallisen Euroopan Unionin kanssa. 

Professorinvirasta on vaikea heittää pois edes kelvotonta politikoijaa. Valtakunnansyyttäjää voidaan sen sijaan savustaa ulos virastaan, mikäli väärinkäytökset ova ilmeiset. Edellinen valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen erotettiin virastaan nimenomaan korruptiotuomion vuoksi. Hänen tilalleen tullut Raija Toiviainen ei ole syyllistynyt taloudelliseen hyötyyn liittyviin rikoksiin, vaan hänen rikoksensa löytyvät politisoituneesta viranhoidosta. 

Jo vuosia Toivaisen toimintaa on arvosteltu karvalakkikansan keskuudessa, mutta vasta aivan hiljattain hänen toimintansa on saanut vauhtia myös laillisuuspiireissä. Iltalehden uutinen Varatuomari kanteli syyttäjistä Päivi Räsäsen tapauksessa: ”Ei ole laillista ottaa yhtä henkilöä varoittavaksi esimerkiksi” on ensimmäinen signaali siitä, ettei valtakunnansyyttäjäkään ole koskematon. 

Valtakunnasyyttäjän ideologisesti värittynyt syytetehtailu sai osansa myös kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (ps) paljon kommentoidusta kirjoituksessa Mielipidevainot voivat hyvin Suomessa, jossa hän kutsuu Toiviaista "valtakunnanvainoojaksi". Olisiko Toivaisen uran lopun alkua se, että vaihtoehtoräppäri Sotasetä julkaisi Helsingin käräjäoikeuden vapauttavan päätöksen kunniaksi verkossa kappaleen "Valtakunnansyyttäjä".

torstai 18. kesäkuuta 2020

LAKITIETEEN AMMATTILAISILLA SUOMALAISVIHAMIELISYYS ON JO AMMATTITAUTI

Juha Mäenpää vs. Raija Toiviainen

Ranskan vallankumouksessa tarjottu moderni demokratia oli porvarisluokan houkuttimena käyttämä hunajapurkki, jolla saatiin suuret alaluokat yhteiseen rintamaan aristokraatteja ja rojalisteja vastaan. 
Noista ajoista demokratian avioliitto markkinaliberalismin kanssa on vain vahvistunut. Nykyään demokratia on pelkkä fasadimainen "oikeutus" ylikansallisille markkinavoimille toimia mielensä mukaan. Tällaisessa demokratiassa kansan enemmistön tahdolla on entistä vähemmän vaikutusvaltaa asioiden kulkuun, vaikka järjestelmän palveluksessa oleva valtamedia toitottaakin "yksilöllä" olevan enemmän vaikutusmahdollisuuksia elämäänsä kuin koskaan historiansa aikana. Tuskin mikään on valheellisempaa kuin tuollainen "demokratian" humpuukimaakarien myyntipuhe.

Jos kansalaisten ääni alkaa kuulua liian hyvin parlamentaarisessa teatterilaitoksessa, nomenklatuuran lakikirjan pilkunviilaajat saavat minkä tahansa puheen näyttämään rikolliselta, mikäli se uhkaa vallitsevaa status quota ja kansalta puolisalassa ajettua globalistista hämäräagendaa. Viimeksi näin kävi kansanedustaja Juha Mäenpäälle (ps), jonka suomalaisuutta puolustavat puheet täysistunnossa halutaan asettaa syytteen alaiseksi, vaikka juuri eduskuntasalissa sananvapauden pitäisi olla tässä maassa kaikkein vahvinta.

Kampanja Mäenpäätä vastaan ei lähtenyt kansanedustajilta, vaan oikeuslaitoksen huipulta ja rikosoikeuden auktoriteeteilta. Nämä globaalin järjestelmän vahtikoirat ovat lähes poikkeuksetta jonkin sortin sosialisteja tai sosialistisen ihmisoikeusdiskurssin omaksuneita punaporvareita. Yhteistä näille yhteiskunnan termiiteille on Demla-menneisyys. Suomessa tämän lajin näkyvimpiä "bobrikoffeja" ovat valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen ja rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio, joiden globaalisosialistiset näkemykset saavat paljon kritiikitöntä tilaa Ylessä.

Mäenpään syyttämisen päälle päsmärinä on toiminut tuttuun tapaansa valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen, tuo suomalaisvihamielinen vanha vainolainen. Poliisin esitutkinnassa ei löytynyt aihetta rikossyytteen nostamiseksi, mutta valtakunnansyyttäjä halusi ideologisista syistä jääräpäisesti syyttää Mäenpäätä "kansanryhmän vastaisesta kiihotuksesta". Siitä huolimatta, että Mäenpää ei maininnut puheessaan mitään erityistä kansanryhmää eikä väitetyn ajatusrikoksen kohteelle löydy edes oikeussubjektia. 

Sosialistivetoinen (SDP) perustuslakivaliokunta päätti kuitenkin eilen taipua poikkeuksellisesti valtakunnansyyttäjän linjoille. Päätös ei ollut yksimielinen kuten käy ilmi Ylen uutisessa Perustuslakivaliokunta: perussuomalaisten kansanedustajan Juha Mäenpään syytesuoja olisi poistettava – Halla-aho syyttää politisoitumisesta. Yhä enemmän orwellilaista Oikeaoppisen ajattelun ministeriötä muistuttava perustuslakivaliokunta perustelee ratkaisuaan ilman kansallista legitimiteettiä toimivien ylikansallisten organisaatioiden kuten YK:n julkilausumien perusteella:
Valiokunnan enemmistön kannan mukaan parlamentaarista immuniteettia ei ole tarkoitettu rikollisen toiminnan suojaksi. Perustuslaissa turvattua kansanedustajan koskemattomuutta ja puhevapautta ei ole valiokunnan mukaan tarkoitettu eduskunnan valtiopäivätoiminnan käyttämiseen ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden loukkauksiin.
Jos tässä on jotain rikollista tapahtunut, niin se on Mäenpää totuuspuheen syyttäminen rikolliseksi toiminnaksi. Mikä röyhkeys!

Jo ennen perustuslakivaliokunnan päätöstä tunnettu vasemmistolainen rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio hekumoi uustalinististisen metodien käyttöönotosta väärinajattelijoita vastaan. Ylen uutisessa Professori Kimmo Nuotio: Nyt murtui kansanedustajan puheiden täydellinen koskemattomuus – saa Mäenpää syytteen tai ei  punaisen yliopiston politrukki julistaa pidäkkeettä 2000-luvun kommunismia, joka tunnetaan paremmin ihmisoikeuspuheen nimellä:
– Toisaalta taas ihmisoikeusvelvoitteita ja ihmisarvoa loukkaava puhe ei voi saada poliittista oikeutusta.
Sananvapauden vihollisena Nuotio herkuttelee ajatuksella, että tietyt poliittiset näkemykset eivät pääse eduskunnassa edes keskustelun asteelle, koska ne voidaan sosialistisella mielivallalla nimetä "rikollisiksi":
Professori Nuotio sanoo, että perustuslakivaliokunnan päätös mursi kansanedustajan puheiden absoluuttisen suojan. Sillä tullee olemaan eduskuntapuheita siistivä vaikutus.  
– Käy tässä asiassa lopulta miten tahansa, on aivan selvää, että perustuslakivaliokunnan kannanotto vahvistaa periaatteen, ettei kansanedustajalla ole ehdotonta koskemattomuutta, vaan hänen syytesuojansa voidaan poistaa. On myös enemmistön kanta, että vakavissa tapauksissa näin tulisi myös tehdä.
Vapaan stalinistisesti tulkittavissa oleva pykälä "kiihottamisesta kansanryhmää" vastaan on jo itsessään kyseenalainen ajatusrikoslaki, jollaisella ei pitäisi olla sijaa oikeusvaltiossa. Nuotion kaltaiset suomalaisvihamieliset toimijat pitävät sitä kuitenkin jonain kiveen hakattuna kosmisena lakina, josta koko valtion olemassaolo pitää johtaa, vaikka historialliset tosiasiat puhuvat toista. Kyse ei ole kuitenkaan muusta kuin kansan tahdon vastaisesti luodun monikulttuurisen valtion pakkokeinosta kantaväestöä vastaan. Jo pelkkä maininta vihapuheesta, jota ei edes löydy Suomen lakikirjasta, kertoo millaisesta kulttuurimarxilaisesta puliveivauksesta koko prosessissa on kysymys:
– Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on rikos, jossa oletusarvona on, että hyökätään yhdenvertaisuutta ja ihmisarvoa vastaan. Perustuslakivaliokunnan enemmistö on katsonut, että tämä rikos on sen luonteinen, että eduskunnan tulisi antaa suostumus viedä asia normaaliin tapaan oikeuteen. Kansanedustajan nauttima parlamentaarinen turva ei anna vihapuheen esittämiselle suojaa, Nuotio sanoo.
On huolestuttavaa, kuinka yhdenmukaisen totalitaristisesti lakiammattilaisten eliitti suhtautuu Mäenpään tapaukseen. Kriittisiä, eriäviä näkemyksiä ei ole kuultu ja vaikka jollain niitä olisikin, niin ainakaan Yle ei anna niille mediatilaa. Ylen haastattelussa professori Nuotio on lakikollega Raija Toiviaisen linjoilla vaatiessaan ajatusrikossyytettä kansanedustaja Mäenpäälle:
– Nyt on kyse siitä, että pyynnön syytteeseen asettamisesta esittää nimenomaan valtakunnansyyttäjä, joka on hyvin merkittävä toimija. Tässä käydään läpi sitä, missä kulkevat sananvapauden rajat. Ja mikäli nyt annettaisiin lupa syytteeseen asettamiseen, saisimme tuomioistuimen arvion vihapuheesta. Eli jos asia menisi tuomioistuimeen, niin vasta siellä käsitellään koko tämä juttu.
Oikeudenmukaisessa maailmassa kansanvihollisuutensa osoittanut Toiviainen pantaisiin kansantuomioistuimen eteen ja Nuotio pohtimaan oikeusfilosofiaa lapion varteen. Tosin tähän voi mennä vielä jokunen tovi, semminkin kun toimittajissa löytyy pilvin pimein korruptoituneen oikeusjärjestelmän puolustajia. 

Eräs heistä on Ylen toimittaja Jyrki Hara, jonka Yle Watch on osoittanut olevan palkattu ammattivalehtelija jo vuoden 2013 kirjoituksessaan Yle tv-uutiset käyttää ruotsalaisten tuhoa toivovaa aasialaista rasistia puolueettomana asiantuntijana. Poliittisesti vainoharhaisena vasemmistolaisena Hara kääntää professori Kimmo Nuotion argumentin päälaelleen Ylen verkkosivujen jutussa Analyysi: Jos perussuomalaisten periaate pitää, eduskunnan istuntosalista voi tulla paikka, jossa voi sanoa aivan mitä tahansa. Kirjoituksen ingressi paljastaa häpeilemättä mitä nykypäivän inkvisiittorit pitävät rikoksena:
On erikoista, jos puhumalla tehdyistä rikoksista ei voi joutua vastuuseen yhteiskunnan arvovaltaisimmalla keskustelun näyttämöllä, kirjoittaa politiikan toimittaja Jyrki Hara.
"Puhumalla tehty rikos" on kuin suora lainaus George Orwellin tunnetusta dystopiaromaanista Vuonna 1984. Tarkasti ottaen kunnianloukkaus voisi toki olla "puhumalla tehty rikos", löytyyhän sellaisesta monesti teon tarkka kohde, jolle solvauksesta on konkreettista vahinkoa. Sen sijaan määrittelemättömän ryhmän pitämistä rikoksen kohteena ilman konkreettista haittaa on mielettömyyttä. Ei riitä, että paikalliset puolestaloukkaantujat kuvittelevat, että ikävän asian sanominen niinkin epämääräisestä ryhmästä kuin ulkomaalaiset loukkaa henkilökohtaisesti kaikkia maassa olevia ulkomaalaisia. Ikävää totuuspuhetta kun kuulee joka päivä mistä tahansa ryhmästä kuten valkoisista heteromiehistä tai perinteisen avioliiton kannattajista. 

Tietysti aina voi olla niin, että lakitieteen ammattilaiset haluavat oman taloudellisen etunsa vuoksi yhteiskuntaan lisää oikeudellista kärhämöintiä kuten Yhdysvalloissa. Puolivillaisten syytteiden vaatiminen pelkästä leukaluiden loksauttamisesta on eräs oire universaalin amerikkalaisuuden leviämisestä myös suomalaiseen yhteiskuntaan.

lauantai 18. tammikuuta 2020

JULKISUUS ON HUOLESTUNUT VAIN "ELIITIN" SANANVAPAUDESTA MUTTA EI SITÄ ELÄTTÄVIEN KANSALAISTEN

Omahyväiselle vasemmistolaisuudelle on löydetty kasvot.

Poliittiset vallankäyttäjät mukaan lukien toimittajat tuomitsevat sananvapauden rajoittamisen vain silloin kun heidän suoltamansa propaganda ei pääse välittömästi ja jäännöksettömästi 
miljoonia ihmisiä tavoittavan valtamedian levitykseen. Toisaalta julkista keskustelua yksinoikeudella hallitsevat hegemonisen vallan edustajat eivät ole huolissaan tavallisten kansalaisten hupenevasta sananvapaudesta, vaan päin vastoin he pyrkivät tukahduttamaan sitä entisestään, varsinkin jos arvostelu kohdistuu valtaapitäviin. 

Tätä röyhkeän kaksinaamaista katsomusta edustaa paljaimmillaan punamummonakin tunnettu presidentti Tarja Halonen, joka sanoi tänään Ylen ykkösaamussa olevansa huolissaan "maalittamisesta" ja ulkoministeri Pekka Haaviston "perusteettomasta ajojahdista". Ylen verkkosivujen jutussa Tarja Halonen Ykkösaamussa: Suomen politiikan epävakaus tuo lisää valtaa presidentille – ihmetteli myös Haaviston tapausta ex-presidentti puolustaa jälleen katastrofaalista miinakieltopäätöstään ollessaan ulkoministeri ja samaistaa siitä saadun kritiikin Pekka Haaviston arvosteluun:
– Minun ystävistäni osa on kysellyt, että tälläkö sitä Haaviston seuraavaa presidentinvaalia koetetaan kammeta.
Ilmeisesti Setaveteraani-Halonen kokee, että maan tunnetuinta punavihreää homopoliitkkoa on "maalitettu" täysin perusteetta, vaikka ilmitulleet todisteet puhuvat sen puolesta, että Haavisto on painostanut virkamiestä tuomaan Isis-lapset ja -äidit Suomeen. Halonen on muutenkin mieltynyt uusvasemmiston uuskieliseen (vrt. "Vuonna 1984") ilmaisuun maalittaminen, jolla hän viittaa presidentti Sauli Niinistön lailla kaikkeen kritiikkiin, jota valtaapitävät Suomessa kohtaavat. Luonnollisesti vanha Demla-juristi haluaisi kriminalisoida poliittiseen eliittiin ja sosialistivirkamiehiin kohdistuvan arvostelun kuittaamalla se "vainoksi", jota ns. maalittaminen tarkoittaa. 

Maalittamisesta puhuminen ei aina ole perusteetonta, ainakaan silloin kun kohteena ovat tavalliset kansalaiset. Maamme oikeuslaitos ja poliisi maalittavatkin jatkuvasti suomalaisia, jotka sanovat ääneen totuuksia, joita hallitseva nomenklatuura vihaa. Vastaavasti valtamedia on tarkka siitä, että toimittajien sananvapaus toteutuu, mutta sama vahtikoiran asenne ei näykään mattimeikäläisten kohdalla. 

Esimerkiksi Yle kirjoittaa hyvin alentuvaan sävyyn kansalaisten oikeudesta sananvapauteen verkkosivujensa kirjoituksessa Rikostutkintaan päätyneiden rasististen nettikirjoitusten määrä romahti – viharyhmän alasajo on vaikuttanut, toteaa poliisi. Toisin kuin luulisi, jutussa ei riemuitakaan siitä, että rikosjuttujen määrä "rasistisesta nettikirjoittelusta" on vähentynyt, vaan toimittaja Veli-Pekka Hämäläinen ja haastatellut ovat harmistuneita ettei ajatusrikoskiintiötä ole täytetty aikaisempien vuosien tapaan. Neuvostoliittolaisiin kiintiömääriin hinkuu kukapa muu kuin itsensä kansanviholliseksi julistanut valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen:
Yksi syy kehitykseen on se, että poliisi ei enää tutki netin vihapuherikoksia yhtä aktiivisesti kuin ennen. Vuonna 2017 poliisi sai korvamerkittyä rahoitusta muun muassa netin vihapuheita tutkivien poliisien palkkaamiseen.  
Sen jälkeen rahoitusta ei ole tullut, ja toimintaa on pienennetty. Viime vuonna Poliisihallitus kertoi poliisin käyttävän vihapuheiden paljastamiseen ja tutkintaan enintään kymmenen ihmisen työpanoksen vuodessa.  
– Näiden asioiden tutkinta vaatii omaa erityisosaamista. Ja jos niiden tutkinta hajautuu sellaisille poliiseille, jotka eivät ole asiaan perehtyneet, se voi vähentää saapuvien juttujen määrää, sanoo valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen.
Samaa asiaa jankutetaan tarkoituksellisesti valittujen esimerkkitapausten avulla Ylen uutisessa Tässäkö menevät sananvapauden rajat? Yle selvitti, miten viranomaiset ovat kohdelleet vihapuheina ilmiannettuja nettikirjoituksia. Esiutkintaan johtaneissa esimerkkitapauksissa asiantuntijoina käytetään pahamaineisia kulttuurimarxilaisia: viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaarta, rikosoikeuden professori Matti Tolvasta, julkisoikeuden yliopistonlehtori Riku Neuvosta ja rikosoikeuden professori Kimmo Nuotiota. Toimittajat Veli-Pekka Hämäläinen ja Taneli Arponen kirjoittavat:
Asiantuntijoiden mukaan valtakunnansyyttäjä ei ole vienyt vihapuhejuttuja käräjille ainakaan mitenkään herkästi. Tästä kertoo myös se, että käräjillä syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on tuonut syytetylle lähes aina tuomion. Neljän viime vuoden aikana käräjäoikeuksissa on käsitelty 78 syytettä, niistä viisi on hylätty.
Vihapuhejuttuja (sic) ei ole viety käräjille kovin paljon luultavasti siitä syystä, että ilmantojen perusteet ovat olleet jo lähtökohtaisesti köykäisiä. Mutta jos käräjille on päästy, tuomio on rapsahtanut lähes poikkeuksetta, mikä kertonee siitä, että tuomioistuimet noudattavat pikkutarkasti syyttäjän tarkoitushakuisesti käyttämää tulkintaa venyvästä lainsäädännöstä.


                                                        ***********************

Mitä enemmän yliopisto on alkanut korostaa puolueettomuuttaan ja objektiivisuuttaan, sitä enemmän se on taantunut poliittisten muotiaatteiden vietäväksi. Jopa umpipolitisoituneella so. vasemmistolaisella 1970-luvulla tiedemaailma oli vähemmän politisoitunut kuin nyt. Otetaanpa esimerkiksi vaikka professoriliitto, joka valitsi juuri vuoden professoriksi maantieteen professori Anssi Paasin Oulun yliopistosta. 

Ylen uutisessa Vuoden professoriksi valittu Anssi Paasi on huolissaan nationalismin kasvusta Euroopassa: "Maantieteellisiä rajoja piirretään edelleen" jo otsikko kertoo mistä suunnalta yliopistossa taas tuulee. Ottamatta kantaa herran tieteellisiin ja opetuksellisiin meriitteihin, professoriliiton piirissä on nähty tarpeelliseksi nostaa vasemmistotaustainen professori, jolla on vihamielisen oikeaoppiset näkemykset kansallismielisyydestä. Paasi kun on sitä mieltä, että sormeakaan ei saisi nostaa uuskolonistisia maahantunkeutujia vastaan:
Paasin mukaan kaikista huolestuttavinta onkin muukalaisten tai toisten vastustaminen, joka tuntuu hänen mukaansa olevan pääasiassa monessa nykypäivän nationalistisessa pyrkimyksessä.
Paasi on selvästi globalistikapitalistien ja sosialistien juoksupoika, joka opportunistisena jees-miehenä toivottaa väestönvaihtoa ja siten Euroopan kultuurin tuhoa. Tällaiset näkemykset ovat muutenkin vallitsevia kulttuurimarxilaisuudella hapatetussa yliopistossa. Siksi onkin ylättävää, että edes kulttuurielämän puolelta löytyy joku, joka on omalla nimellään valmis vastustamaan nykyistä hulluuden riemumarssia. Nimittäin Parnasson numerossa 6-7 / 2019 Tommi Melender haastattelee kirjailija Vesa Haapalaa, joka kulkee rohkeasti kulttuurisen itsetuhon vastavirtaan. Lehdessä kirjoitetaan mm. seuraavasti:
Haapala puhuu 'kansainvaellusten tsunamista' ja kertoo tuntevansa olonsa 'katastrofaaliseksi' ajatellessaan, että eurooppalaiset yhteiskunnat eivät osaa tai halua tehdä tsunamille mitään, vaan jäävät sen alle ja muuttuvat peruuttamattomasti. 
Pahinta hänen mielestään on, että kansainvaelluksia jopa vauhditetaan poliittisesti, vaikka pitäisi keskittyä rakentamaan ekologisesti ja väestöllisesti kestäviä yhteiskuntia, myös ongelma-alueille.
Hieman toisenlainen näkemys muukalaisten vastustamiseen kuin systeemin miehenä toimivalla Anssi Paasilla! Olisiko niin, että viisaat toisinajattelijat tulevat sittenkin kulttuurin ja taiteen puolelta eikä rationaalisuudella pöyhkeilevästä yliopistomaailmasta?

keskiviikko 29. elokuuta 2018

KUN TURVAPAIKANHAKIJAT RAISKAAVAT JA TAPPAVAT, MEDIA PANIKOI VAIN "ÄÄRIOIKEISTOSTA"

Asyflut Stoppen - Pysäytä turvapaikkatulva! Näin vaativat
saksalaiset sen jälkeen kun kaksi turvapaikanhakijaa
tappoi saksalaismiehen Chemnitzissä.

Ylessä on tänään päivän teemana jälleen kerran "äärioikeisto", jonka sisältöä se vääntelee mielivaltaisesti omien poliittisten päämääriensä mukaan. 
Objektiivisesti arvioituna ääriliikkeistä ja ääri-imiöistä puhuttaessa pitäisi viitata hallitsevaan hegemoniaan; valtapuolueiseen, valtakulttuuriin ja valtamediaan. Suomen ja muun Euroopan yhteiskunnallisia muutoksia ei tarvitse tarkastella kuin lyhyellä aikahaitarilla niin huomaa, että muutokset ovat olleet aikaisempaan verrattuna äärimmäisiä ja vieläpä huonompaan suuntaan. Kuvaavaa on, että kun nykyistä yhteiskunnallista hulluutta vastaan asettuu poliittisia voimia, valtaa pitävät ääri-ihmiset leimaavatkin maalaisjärkeä puolustavat totuudenpuhujat äärilliikkeiden edustajiksi. 

Kun puheeksi nousee demonisoitu "äärioikeisto", korruptoituneelle järjestelmälle huoraavat suomalaiset sopulitoimittajat noudattavat täsmälleen samaa poliittista linjaa kuin muiden EU-maiden valtavirtatoimittajat. Ylen harhaanjohtavasti osoitteleva uutinen Saksan Chemnitzissä useita loukkaantunut äärioikeiston ja vastamielenosoittajien yhteenotoissa – Miesjoukot ovat jahdanneet ulkomaalaisia puukotuksen jälkeen voisi hyvin olla Saksan miehityshallintoa mielistelevän Die Weltin tai Frankfurter Allgemeine Zeitungin toimittajan kynästä.

Kuten tavallista äärioikeistouutisissa, tässäkin tapauksessa toimittaja Simo Ortamo kiinniittää päähuomion seurauksiin, eikä varsinaiseen syyhyn, jossa laittomat turvapaikanhakijat tappoivat puukolla kylmäverisesti 35-vuotiaan saksalaismiehen. Jutun sävy on täysin erilainen kuin niissä uutisissa, joissa poliisi on ampunut itsepuolustukseksi mustan miehen, jonka jälkeen "musta yhteisö" on polttanut pari korttelia ja hakannut vastaantulevia valkoisia. Narraatioon kuuluu, että toimittajat etsivät syitä aina muista kuin mustista, jolloin syntipukiksi joutuu yleensä "rasistinen poliisi", vaikka monet aseisiin turvatuneista virkavallan edustajista on itse mustia. Sen sijaan liberaalitoimittajilta ei löydy ymmärrystä saksalaisille, kun nämä ovat vihdoin saaneet tarpeekseen raiskaavista ja murhaavista kehitysmaalaisista. Todellisten syiden arvioinnin sijaan valtamediassa alkaa hillitön kauhistelu "väkivaltaisesta äärioikeistosta ja sen nosususta".

Saksan viime tapahtumat ovat antaneet punavihreille toimittajille mahdollisuuden "todistaa" itse keksimänsä narraation, jossa aina vain ilman syytä kasvava väkivaltainen äärioikeisto on uhka kaikkialla Euroopassa. Valtamedian fiksaatio "äärioikeiston väkivaltaan" on huvittavaa, sillä normaalisti kuvio menee niin, että nationalistit järjestävät rauhallisen mielenilmauksen, jonka kimppuun äärivasemmisto yrittää hyökätä, mutta siinä epäonnistuttuaan se alkaakin tapella "fasistisen" poliisin kanssa. Kaiken tämä äärivasemmistolaisen hulabaloon jälkeen uutisotsikot eivät osaa kirkua muuta kuin että "Äärioikeiston marssilla mellakoitiin". 

Rationaalisena esiintyvän liberaalimedian silmissä "äärioikeisto" näyttäytyy pimeänä henkimaailman voimana, jonka ilmaantumiselle ei ole muuta syytä kuin sen silkka itseään ruokkiva pahantahtoisuus. Jos toimittajien annettaisiin pohtia ääneen todellisia syitä, se voitaisiin mediakeisarien korvissa tulkita äärioikeiston ymmärtämiseksi ja sehän jos mikä olisi ensimmäinen askel kerettiläisyyteen. Siksi toimittajien analyyseissä "äärioikeiston nousua" ei voida selittää sillä, että Saksaan on vuosikymmenien aikana päästetty kansalaisilta kysymättä toistakymmentä miljoonaa saksaa taitamatonta kehitysmaalaista. Tämä ilmeinen syy on kiistetty itsepintaisemmin liittokansleri Angela Merkelin harjoittaman politiikan kohdalla. 

Chemintzin massiiviset mielenosoitukset olisivat jääneet syntymättä, mikäli Merkelin Saksa ei olisi päästänyt maahan valepakolaisia, joihin kuuluivat saksalaismiehen puukottaneet 23-vuotias syyrialaismies ja 22-vuotias irakilaismies. Murhan ymmärrettävissä vastareaktioissa ei ole kuollut vielä yksikään ulkomaalainen, mutta silti Chemnitzin tapahtumissa median päähuomion vie "äärioikeisto", vaikka sen pitäisi keskittyä epäonnistuneen pakolaispolitiikan synnyttämään ulkomaalaisväkivaltaan. On röyhkeyden huippu, että Merkel tuomitsee saksalaisen Chemnitzissä käyttämän muinaisgermaanisen Vehm-oikeuden, vaikka johtavalla hallituspuolue Kristillisdemokraateilla on itsellään verta käsissään. Se on Merkelin johdolla koko tämän väkivaltakierteen pääsyyllinen.

Viimeksi kun Chemnitzissä kansanjoukot rynnivät kaduille kaupunki tunnettiin nimellä Karl-Marx Stadt. Elettiin syksyä 1989, jolloin itäisen Euroopan sosialismi romahti ensimmäisenä DDR:ssä. Jotain tuttua on siinä, että myös silloin "edistyksellinen" valtiovalta kutsui tavallisia mielenosoittajia nationalisteiksi, äärioikeistolaisiksi ja natseiksi kunnes menetti valtansa.



                                                              ***********************



Yle TV1, t
iistai 28.8.2018 klo 21:00, A-studio 

Uusnatsijärjestön lakkauttaminen hovioikeudessa. Mikä on äärioikeiston tila Suomessa? Markus Liimatainen juontaa. #yleastudio HD

Linkki Yle Areenaan.

A-studioon kutsutut Poliisihallituksen poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen ja rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio saivat ilman opponentteja puolustaa yksipuolisesti  syyttäjän näkökulmaa jutussa, jonka Poliisihallitus on nostanut Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen (PVL) kieltämiseksi. Ohjelman propagandistinen luonne korostuu siinä, että juuri tänään alkoi Turun hovioikeudessa PVL:n ja siihen kytkeytyvän Pohjoinen Perinne -yhdistyksen lakkauttamisesta tehdyn kantelun käsittely. On selvää, että A-studion mediaoikeudenkäynnillä halutaan vaikuttaa jollain tapaan Turun hovioikeuden tuomarien päätöksiin. Järjestön oman näkemyksen tämänpäiväisestä oikeudenkäynnistä voi lukea täältä.

Poliisitarkastaja Kilpeläinen liiotteli ja korosti jatkuvasti järjestön väitettyä väkivaltaisuutta, mutta se on tosiasiassa vain savuverho sille, että poliisi taustavoimineen haluaa kieltää järjestön ideologisista ja poliittisista syistä. Kilpeläinen myönsi itsekin, että PVL:n kieltopäätöksellä Poliisiihallitus voi toteuttaa  (luultavasti EU-komission antamien ohjeiden mukaisesti) pitkän tähtäimen tavoitteita, jossa viedään kasvupohja pois "ääriliikkeiltä". Toisin sanoen poliisi toimii eräänlaisena poliittisena poliisina, joka katsoo tehtäväkseen kaitseta kansaa niin, ettei se ajattele "väärin". Toki tämä näyttäisi koskevan vain nationalisteja eikä äärivasemmistoa ja etnisten ryhmien valtapyrkimyksiä.

Studiossa pohdittiin jonkin verran kieltopäätöksen konkreettisia vaikutuksia. Timo Kilpeläinen vakuutti, että järjestön siirtymisellä maan alle ei ole merkitystä valvonnan kannalta, sillä yksittäisiä toisinajattelijoita ja järjestöjä pystytään edelleen valvomaan, vaikka ne eivät marssikaan näkyvästi kadulla. Näin poliisi sanoo avoimesti tarkkailevansa laillisia mielenosoittajia kuin myös kielletyn PVL:n jäseniä. Vaikka muutoin poliisitarkastaja puhui koko haastattelun ajan muunneltua totuutta, niin ainakin hän oli rehellinen tulevista päämääristä, joita Isoveli on valmis käyttämään toisinajattelijoita kohtaan.

Mustamaalatakseen lopullisesti PVL:ää Kilpeläinen pelasi vielä Venäjä-kortilla ja väitti PVL:llä olevan skandinaavisten yhteyksien lisäksi kontakteja venäläisiin. Myytin synnyn taustalla lienee viime joulukuun Iltalehti, jonka ainoa peruste "yhteistyölle" oli se, että avoimella internetfoorumilla joku venäläinen nationalisti tervehti Vastarintaliikettä ja Suomen itsenäisyyspäivää. Yleisesti saatavien tietojen mukaan itsenäisyyspäivän marssille ei osallistunut ainuttakaan venäläistä nationalistia, mutta A-studiossa p
oliisitarkastaja Kilpeläinen vakuutti yhteistyötä olevan, johon toimittaja Markus Liimatainen tarttui innokaasti. Ensin hän kysyi "minkälaiset nämä suhteet Venäjälle ovat?" ja vielä perään jatkokysymyksen: "Millä tavalla te pystytte seuraamaan tätä yhteistyön kehittymistä?". Poliisitarkastaja vastasi jälkimmäiseen kysymykseen, että "se on suojelupoliisin tehtävä työnjaon mukaisesti seurata milloin liike kehittyy sen kaltaiseksi, että se voisi vaarantaa kansallisen turvallisuuden". Bravo! Johdateltujen aasinsiltojen jälkeen saatiiin tässäkin ohjelmassa kyhättyä liberaalimedian ja Kokoomuksen Nato-kiihkoilijoiden toistama valhe, että Venäjä ohjailee lännen äärioikeistoa ja että kaiken takana on Putin!

Toimittajan foliohattu vain kiristyi, kun hän kysyi Kilpeläiseltä "onko esimerkiksi jäsenistöllä jotain poliittisiin vaikuttajiin olevia kytköksiä?". Poliisitarkastajan vastaus oli koominen, sillä kaiken politikoinnin jälkeen hän sanoi ensimmäiseksi, että "tämän kysymyksen jätän vastaamatta, koska poliisin tehtävä ei ole politisoida asioita". Kuitenkin heti tämän jälkeen hän jatkoi tuttua politikointiaan ja sanoi: "Se verran voin todeta kuitenkin, että mikäli yhteyksiä on, ne ei liene rikollisia, eikä siinä mielessä kyse ole poliisiasiasta". Vieressä istunut professori Kimmo Nuotio totesi, että "ilman muuta tämä on huolestuttavaa", mutta samanlaista lausuntoa tuskin kuulemme häneltä Takku.netistä ja Varisverkostosta, joilla on vahvistettuja yhteyksiä ainakin Vasemmistoliittoon puheenjohtaja Li Anderssoniin.

Nuotio puolusti Tampereen käräjäoikeuden kieltopäätöstä ja sanoi suoraan, että odottaa 
myös Turun hovioikeudelta "viisasta ja taitavaa punnintaa missä ne [sananvapauden] rajat menee". Muissa puheenvuoroissaan hän otti yhtä selkeän puolueellisen kannan ja vaati erilaisin korusanoin  PVL:n kieltämistä. Tässä mielessä ei ollut yllätys, että hän totesi yksiselitteisesti, ettei kansallissosialisteilla voi olla yhteiskunnassa sananvapautta. Haastattelun loppupuolella Nuotio herkkutteli sillä, että hovioikeuden kielteisen päätöksen jälkeen järjestön tominta lakkautetaan välittömästi eikä se voisi toimia samalla tavalla kuin nyt, vaikka puolustus saisikin valitusoikeuden korkeimpaan oikeuteen.

Nuotion puhe sananvapauden poliittisista rajoista on viime kädessä naurettavaa semantiikkaa, sillä koko ajatus sananvapaudesta perustuu siihen, että myös niillä, jotka arvostelevat vallanpitäjiä kovin sanoin, on oikeus mielipiteen vapauteen ja poliittiseen järjestäymiseen. Mikälin sananvapaus rajataan vain hyväksyttyihin näkemyksiin, kyse ei ole enää sanavapaudesta, vaan yhdenmukaistamisesta ja poliittisesta vainosta. On hieman ironista, että sananvapauden asiantuntijaksi oli valittu ohjelmaan juuri pahamaineinen vasemmistolainen juristi ja rikosoikeuden professori. Wikipediassa tästä kulttuurmarxialaisesta agitaattorista kerrotaan mm. näin:
Kimmo Nuotio on ollut useaan otteeseen esillä mediassa esittämässä kannanottoja ajankohtaisista ja poliittisista aiheista.[2][3][4] Hän on mm. ollut vahvasti esillä rasismin saattamisesta rikoslakiin, jotta rasismiin syyllistyneet saataisiin herkemmin tuomiolle.[5] Helsingin Asema-aukion pahoinpitely tapauksessa Nuotio esittii että syytetyn olisi pitänyt tuomita myös "rasistisesta motiviista".[6] Professori Nuotio on myös esittänyt, että Ilja Janitskin voitaisiin tarvittaessa saada Suomeen vastoin tämän tahtoa Espanjasta eurooppalaisella pidätysmääräyksellä.[7][8][9] 
Oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Nuotio aiheutti kohua antamalla 3. toukokuuta 2012 professori Vesa Majamaalle huomautuksen, jonka mukaan Majamaa esitti naisvastaisia ja ulkomaalaisvastaisia mielipiteitä arvostellessaan tiedekunnan henkilöstöpolitiikkaa.[10] Majamaa piti väittämää vääränä ja lähetti tiedekuntaan vastineen, jossa hän totesi huomautuksen jättävän pois olennaisimman osan hänen puheenvuoronsa sisällöstä.[11] Professori Jukka Kekkosen mukaan kokoukseen osallistuneet parikymmentä professoria ymmärsivät Majamaan puheenvuoron ironisen retoriikan ja piti huomautusta, joka oli kurinpitotoimi, sananvapauden kannalta arveluttavana. Kokouksessa läsnä olleelle professori Juha Raitiolle huomautus oli täydellinen yllätys, eikä hän kokenut Majamaan kielenkäyttöä provosoivana.[1
Jutun toisessa osiossa haastateltu eduskuntatukimuksen johtaja Markku Jokisipilä kommentoi Turun Perussuomalaisten ratkaisua olla allekirjoittamatta muiden valtuustoryhmien julkilausumaa, jossa tuomitaan PVL:n marssi terrori-iskun muistopäivänä. Jokisipilä piti toki perussuomalaisilta johdonmukaisena sitä, että puolue tuomitsi valtuuston päätöksen olla muistamatta muistopäivää samalla kun äärivasemmisto tekee sillä samaan aikaan omaa siirtolaispolitiikkaa. 

Muutoin Jokisipilän esiintyminen ja näkemykset olivat Järjestelmän miehen puhetta, jossa ei perustuslailliselle sananvapaudelle paljon arvoa anneta. Kieltopäätöksessä häntä ei huolestuttanut se, että näin rikotaan yhtä perustuslaillista perusoikeutta, vaan sitä, että järjestö voi saada lisää "ansaitsematonta näkyvyyttä". Kieli keskellä suuta puhunut "tolkun mies" Jokisipilä oli pitkälti samoilla linjoilla kuin demarieläkeläiset, jotka kuvittelevat nykymenon jatkuvan maailman tappiin ja "ääriliikeiden" olevan pelkkiä merkityksettömiä päiväperhoja vakiintuneessa (((länsimaisessa demokratiassa))). 

Uskottavuutensa Jokisipilä menetti siinä vaiheessa, kun toimittaja Liimatainen alkoi kauhistella "äärioikeiston" viime päivien liikehdintää Saksan Chemnitzissä. Jo aiemmassa haastatteluosuudessa poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen varoitteli Chemnitzin "äärioikeistolaisista" tapahtumista, mutta kukaan studiossa olleista ei missään kohtaa maininnut sitä, miksi kansalaiset olivat lähteneet kaduille. Nyt uutisia huonosti seuraaville sohvaperunoille jäi mielikuva, että pirun riivaama "äärioikeisto" riehuu Saksassa lämpimikseen eikä siksi, että kaksi turvapaikanhakijaa tappoi saksalaismiehen. Jokisipilälläkin oli tämä tiedossa, mutta hän ei halunnut korjata Liimataisen vaahtoamaa narraatiota Saksan "väkivaltaisesti mellakoivista äärioikeistolaisista". 

maanantai 16. tammikuuta 2017

A-STUDIO ANTOI SUUNVUORON VAIN SANANVAPAUDEN VASTUSTAJILLE



Yle TV1, maanantai 16.1.2017 klo 21:00, 
A-studio 

Mihin Suomessa vedetään raja sananvapauden ja rangaistavan vihapuheen välillä? Studiossa keskustelemassa rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio ja Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila. 
Kehitysyhteistyöhankkeiden ongelmallisuus. Raportti Ugandasta. Juontajana Annika Damström. #yleastudio HD

Linkki Yle Areenaan.


A-studio vaihtoi illan pääteeman lennosta, kun Yle uutiset kertoi, että Oulun käräjäoikeus tuomitsi perussuomalaisten nuorisopoliitikko Sebastian Tynkkysen tänään 300 euron sakkorangaistukseen kansanryhmän vastaisesta kiihottamisesta. Vaikka Yle Watch kritisoi edellisessä päivityksessä ankarasti Tynkkysen esiintymistä ja halpamaista tapaa sanoutua irti samanlaisen syytteen saaneista "rasisteista", on hänen saamansa tuomio kaikesta huolimatta oikeusmurha, joka on mahdollista vain Demlaan kytköksissä olevien virkamiesten ja asiantuntijoiden sorvaaman totalitaristisen kansankiihotuslakipykälän ansiosta.

Totalitaristiseksi lain tekee se, että rikosoikeudellisesti "vihapuheen" käyttäminen kansanryhmän vastaisen kiihotuksen perusteena on kestämätön. Kuten Tynkkysenkin syyte osoittaa, siitä puuttuu todellinen oikeussubjekti, jonka vuoksi valtion on täytynyt ottaa itselleen rikoksen uhrin paikka, sillä lännessä pesivät globaaliin enemmistöön eli värilliseen "vähemmistöön" kuuluvat eivät vaadi juuri koskaan tuomioita nettikirjoittelusta. Toisin sanoen monilla netistä ongituilla verbaalisilla "viharikoksilla" ei ole eksaktia uhria. Tämä ei silti haittaa kulttuurimarxilaisuudella hapatettua oikeuslaitosta, sillä se on valmis ottamaan apuun Stalinin vanhan diktaatin "Syyllinen on jo löydetty, nyt pitäisi keksiä rikos"; rikokseen, joka oikeasti ei ole rikos, mutta on lakiin kirjattu, löydetään aina joku syyllinen. Facebookissa operoiva maan mainio Poliittisen Korrektiuden Parhaat kirjoittaakin tästä sattuvasti: 
Suurin ongelma syntyy siitä, että sananvapauskäsite on lähtökohtaisesti vertikaalinen ja sen tarkoitus on Magna Chartasta alkaen suojata hallintoalamaista hallitsijan mielivallalta ja kostolta. Kun se on nykyisessä oikeuskäytännössä muutettu horisontaaliseksi, hallitsija on asettanut kansalaiset ja kansalaisryhmät eriarvoiseen asemaan ja se ottaa tässä tapauksessa hallintoalamaisen tai heitä edustavan ryhmän aseman itselleen ja jakaa rangaistuksia toisille hallintoalamaisille tai näitä edustaville ryhmille. No, oikeuskäytäntö muuttuu kulloisenkin hallitsijan aikana ja on vain ajan kysymys, koska "viharikoksiin" syyllistyvät toisinajattelijat leimataan oikeudessa varttihulluiksi tai täysikahjoiksi ("täyttä ymmärrystä vailla oleviksi"). Ei tämä ole vitsi. Se hallinto, joka tuota harjoitti kuopattiin kyllä virallisesti yli neljännesvuosista sitten, mutta sen hengenheimolaiset ovat vahvasti nykyisen(kin) yhteiskuntamme valtarakenteissa.
Valitettavasti tällaiselle mielivallalle on puolustajansa mm. Ylen A-studiossa. Siksi onkin kysyttävä Ylen toimittaja Annika Damströmilta, että oletko nyt ylpeä? Noudattiko sananvapaustuomion osalta tehty haastattelusi journalistista puolueettomuutta? Me täällä Yle Watchissa emme nähneet, että studiossa olisi ollut keskustelemassa sananvapaustuomion kannattajien lisäksi myös sananvapauden puolustajia. Oikeaa keskustelua ei käyty, vaan pahamaineinen Demla-mielinen professori Kimmo Nuotio ja suomalaisvihamielisyydestään tunnettu Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila saivat korruptoituneesta auktoriteettiasemastaan käsin levittää sananvapaudelle vihamielistä propagandaa.

Kulttuurimarxilaisten kehittelemä termi "vihapuhe" tarkoittaa vain puhetta, joka totuudellaan loukkaa pelkästään värillisten vapaamatkustajien, islamistiterroristien ja pervertikkojen punaliberaaleja puolustajia kuten ihmisoikeususkovaista Kaari Mattilaa. Ohjelmassa hän muun muassa vaati, että viranomaisten pitäisi herkemmin puuttua "vihapuheeseen" ja laskea syyttämiskynnystä. Tämä on eittämättä loistava idea, mikäli sitä kysytään Isosisko-valtion puolustajilta – Suomesta kun löytyy pikaisella laskutoimituksella noin pari miljoonaa "vihapuhujaa". Mikäli Systeemi olisi tehokas, ajatusrikossakkonsa maksamatta jättäneet sadat tuhannet vihapuhujat voitaisiin sulkea vanki- ja uudelleenkoulutusleireille. Vihdoinkin Suomeen saataisiin demlalaisten aiemmin ylistämän Neuvostoliiton vapauden valtakunnan ainoa instituutio, joka todella toimi!

Stop press! Kuka Kimmo Nuotio? Vilpiton lakitieteilijä vai asemaansa hyväksi käyttävä viidennen kolonnan kansanvihoillinen? Päättäkää itse, näin hänestä kerrotaan Wikipediassa:
Kimmo Nuotio on ollut useaan otteeseen esillä mediassa esittämässä kannanottoja ajankohtaisista ja poliittisista aiheista.[2][3][4] Hän on mm. ollut vahvasti esillä rasismin saattamisesta rikoslakiin, jotta rasismiin syyllistyneet saataisiin herkemmin tuomiolle.[5] Helsingin Asema-aukion pahoinpitely tapauksessa Nuotio esittii että syytetyn olisi pitänyt tuomita myös "rasistisesta motiviista".[6] Professori Nuotio on myös esittänyt, että Ilja Janitskin voitaisiin tarvittaessa saada Suomeen vastoin tämän tahtoa Espanjasta eurooppalaisella pidätysmääräyksellä.[7][8][9]

Oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Nuotio aiheutti kohua antamalla 3. toukokuuta 2012 professori Vesa Majamaalle huomautuksen, jonka mukaan Majamaa esitti naisvastaisia ja ulkomaalaisvastaisia mielipiteitä arvostellessaan tiedekunnan henkilöstöpolitiikkaa.[10] Majamaa piti väittämää vääränä ja lähetti tiedekuntaan vastineen, jossa hän totesi huomautuksen jättävän pois olennaisimman osan hänen puheenvuoronsa sisällöstä.[11] Professori Jukka Kekkosen mukaan kokoukseen osallistuneet parikymmentä professoria ymmärsivät Majamaan puheenvuoron ironisen retoriikan ja piti huomautusta, joka oli kurinpitotoimi, sananvapauden kannalta arveluttavana. Kokouksessa läsnä olleelle professori Juha Raitiolle huomautus oli täydellinen yllätys, eikä hän kokenut Majamaan kielenkäyttöä provosoivana.[12]

Kulttuurimarxilainen paljastettu! Kansa punnitsee aikanaan
millaisiin suomalaisvihamielisiin tekoihin Kimmo Nuotio
on syyllistynyt. Wikipedian mukaan erittäin raskauttaviin.


perjantai 30. joulukuuta 2016

YLE PETTYNYT ASEMA-AUKION TUOMIOON

Valtamedian jahtaama ja lynkkaama Jesse Torniainen.
Professori Kimmo Nuotion mielestä Torniainen olisi pitänyt
tuomita myös "rasistisesta motiviista". On syytä kysyä
mikä on Nuotion yhteys marxilaiseen Demlaan.

Yle ei peittele pettymystään, että Asema-aukion törkeästä pahoinpitelystä ja kuolemantuottamuksesta syytetty Jesse Torniainen vapautettiin näytön perusteella kuolemantuottamuksesta. Ratkaisu oli ainoa oikea, sillä Torniaisen kuolemantuottamussyyte menetti voimansa sen jälkeen kun Jimi Karttunen poistui omin voimin sairaalasta jatkamaan jo hoidon aikana aloittamaansa huumeiden käyttöä. Näyttö kuolemantuottamuksesta pitää olla veden pitävä, mutta tässä tapauksessa siihen ei ollut perusteita, vaan kuolemaan johtaneesta syy-seuraussuhteesta jäi varteenotettava epäily.


Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Torniaisen kahden vuoden vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä, joka on vastaaviin tapauksiin verrattuna kova tuomio. Tämä ei kuitenkaan riittänyt syyttäjälle, jonka kantaa Yle puolustaa jääräpäisesti uutisessaan
Syyttäjä valittaa hyppypotku-tuomiosta hovioikeuteen – pitää potkua syynä kuolemaan ja rasismia motiivina.

Luonnollisesti Yle haluaa antaa julkisuutta vain syyttäjän kantaa edustaville asiantuntijoille. Jutussa Professori asema-aukiotuomiosta: Rasismituomiokin olisi ollut mahdollinen Yle on löytänyt pahamaineisen Demla-henkisen  rikosoikeuden professori Kimmo Nuotion, joka sanoo ääneen sen mitä Yle haluaa itsekin sanoa:
– Meillä ei enää vaadita sitä, että rikos kohdistetaan henkilöön nimenomaisesti tiettyyn ryhmään kuulumisen perusteella. Koventamisperusteeksi riittää rasistinen motiivi laajemmassa merkityksessä.
Eli jossain vaiheessa Demlan punaiset lakiasiantuntijat ovat saaneet ujutettua valtioneuvostolle orwellilaisen  ajatusrikos-lakiehdotuksensa, jonka eduskunta on pelkkänä kumileimasimena hyväksynyt. Tosiasiassa nämä virkamiehet ja "asiantuntijat" eivät ole muuta kuin marxilaisia kansanvihollisia, jotka käyttävät valtaa ohi kansan tahdon. Sitä paitsi lakimuutos on mennyt kaikessa hiljaisuudessa läpi ilman, että media olisi ottanut sitä puheeksi. Muka vallan vahtikoirana esiintyvällä valtamedialla ei tietysti ole ollut tässä tapauksessa mitään syytä nostaa asiaa esille, sillä sehän kannattaa itsekin suomalaisvihamielistä rasismilainsäädäntöä.

Harmistuksesta huolimatta Yle toivoo laskevansa tulevan hovioikeuden päätöksen varaan, sillä se voisi antaa tyydyttävän tuomion verenhimoisille punalynkkaajille ja netissä riehuville "liberaaleille", jotka muutoin kannattavat lepsuja tuomioita paitsi niille, jotka eivät allekirjoita heidän arvojaan. Yleläisten toiveet eivät ole täysin tuulesta temmattuja, sillä hovioikeudessa tuomion antaa vain Järjestelmän uskotut. Nimittäin käräjäoikeudessa päätökset tekevät lautamiehet, joista osa saattaa olla tavallista karvalakkikansaa toisin kuin hovioikeudessa, jossa tuomioita jakavat ammattituomarit, joista monet ovat Demlan punajuristeja ja vapaamuurareita. Se ei lupaa välttämättä hyvää median jo nyt lynkkaamalle Torniaiselle.

tiistai 27. syyskuuta 2016

VIHATOTUUS ÄÄRIOIKEISTON, ÄÄRIVASEMMISTON JA ULKOMAALAISTEN VÄKIVALLASTA



Onko todellakin niin, että suomalaisten rasismi ja mikroskooppinen fasismi on maamme pahin ongelma, josta pitää jauhaa päivästä toiseen? Näin voisi luulla, mikäli seuraa Yleä, sillä se jaksaa keppihevostelevien poliitikkojen tapaan märehtiä "väkivaltaisesta äärioikeistosta" myös tänään, josta kertoo tuore uutinen Sipilä uskoo: Väkivaltaiset äärijärjestöt puhuttavat myös Pohjoismaiden pääministereiden kokouksessa

Hämmentävintä tässä sirkuksessa on se, miten kritiikittömästi hallituspuolueet ovat ottaneet vastaan vaatimukset sanan- ja yhdistymisvapauden kaventamisesta. Tällaisille totalitaristisille vaatimukselle Suomen Vastarintaliike (SVL) on vain pelkkä savuverho. Vasemmisto ja RKP pitävät tietysti kovaa melua SVL:stä, mutta se ei ole niiden poliittisen manööverin pääkohde. Todellinen vihollinen on hallituspuolueet, joiden politiikkaa halutaan SVL:n uhkaa korostamalla painostaa vihervasemmiston ideologiaan sopivaksi. Siinä nämä vehkelijiät ovatkin onnistuneet, varsinkin Kepu ja Kokoomus syövät suoraan vasemmistoblokin kädestä. Kaikkien hallituspuolueiden matelu punavihreiden saarnaaman äärioikeistouhan alla saa kansalaisen kysymään, että johdetaanko maan politiikkaa oppositiosta käsin. Ennen kaikkea herää kysymys, mitkä ovat näytöt koko yhteiskuntaa uhkaavista "väkivaltaisista ääriliikkeistä" eli mediakielellä sanottuna "äärioikeistosta".

Arvioidaanpa asiaa pelkkien tilastotietojen valossa. Poliitikot ja toimittajat puhuvat monikossa väkivaltaisista äärioikeistolaisista liikkeistä, vaikka ainoa "äärioikeistolaiseksi" määriteltävä ryhmä, joka on jossain määrin harjoittanut väkivaltaa, on Suomen Vastarintaliike. Esimerkiksi viime vuonna kokonaista yhtä henkilöä (1 kpl) SVL:stä syytettiin fyysisestä väkivallasta. Tämä tieto ei tule uusnatsien tietotoimistosta, vaan Sisäministeriön raportista nimeltä Väkivaltaisen ekstermismin tilannekatsaus 1/2016. Valtakoneisto mediasta rivikansanedustajaan luottaa siihen, että pallopeleihin ja ruokaohjelmiin keskittyvät tavalliset suomalaiset eivät jaksa perehtyä tilastotietoja täynnä olevaan raporttiin, mutta me täällä Yle Watchissa olemme olleet valppaina ja kerromme lukijoillemme sen olennaisimmat numerotiedot. Raportin tarkastelu paljastaa kylmillä luvuillaan sen, millä pohjalla julkisuudessa yli viikon vellonut joukkohysteria väkivaltaisesta äärioikeistosta lepää. 

Raportin sivulta 13 löytyy taulukko, jonka yläpuolella lukee: "Vuonna 2015 äärioikeistolaiseen väkivaltaiseen ekstremismiin liittyviä rikosepäilyjä kirjattiin 33 kappaletta (21 rikosilmoituksessa)". Jo tämä kertoo missä mittaluokassa liikutaan. Koska rikosepäilyt ovat pelkkiä spekulointia, on keskityttävä tekoihin, joista on tehty rikosilmoitus. Niitä on kokonaiset 21 kappaletta. Tästä luvusta pitää vähentää vielä ne tapaukset, jotka eivät täytä syyteharkintaa. Varsinaiset rikosluvut mitataan vasta annetuilla tuomioilla, joita raportissa ei manita. Sivistynyt arvaus on, että varsinaisia tuomiovoimaisia väkivaltarikoksia on reilusta alle 20. Miten tällainen määrä voi olla merkki järjestäytyneestä äärioikeiston poliittisesta väkivallasta, joka uhkaa maan yleistä turvallisuutta puhumattakaan paljon puhutusta arjen turvallisuudesta? Vaikka määrä olisi kymmenkertainen, se ei vielä silloinkaan nousisi edes puoleen prosenttiin kaikista tehdyistä väkivallanteoista.

Entä sitten se mahdottoman vaarallinen Suomen Vastarintaliike, jonka kieltämistä on nyt vaadittu nimenomaan sen harjoittaman "järjestäytyneen väkivallan" vuoksi? Kansainvälisiä "lakeja" suomalaisille piiskaavat lakitieteen ammattilaiset kuten professorit Sakari Melander, Juha Lavapuro ja Kimmo Nuotio ovat sentään sen verran rehellisiä, että he haluaisivat kieltää SVL:n nimenomaan sen harjoittaman ideologian vuoksi. Tosin tässäkin on se ongelma, että Vastarintaliikettä eikä sen jäseniä ole tähän mennessä tuomittu vielä kertaakaan esittämistään ajatuksista. Joka tapauksessa SVL:n väkivalta asettuu oikeisiin mittasuhteisiin edellä mainitussa Oikeusministeriö raportissa (s. 13), jossa mm. todetaan, että
Satunnaisia väkivaltaisten äärioikeistolaisiksi profiloituneiden henkilöiden tekemiä pahoinpitelyrikoksia tuli ilmi 12 kappaletta, joista neljässä motiivi on ilmeisen rasistinen. Yksi rikoksista on kirjattu törkeänä pahoinpitelynä, sillä asianomistajaa on muun muassa potkittu päähän. Kahdeksassa tapauksessa rikoksesta epäillyt ovat rasistiseen skinhead-liikkeeseen kuuluvia henkilöitä. Kolmessa tapauksessa epäillyt kuuluvat katupartiointiryhmään, johon liittyy rasistisia piirteitä. Kyseiset rikokset eivät kuitenkaan liity varsinaiseen partiotoimintaan. Yhdessä pahoinpitelyssä epäilty on SVL:n jäsen
Koko raportissa käy selväksi, että tarkastellaanpa ääriliikkeitä mistä kulmasta tahansa, poliittinen väkivalta on täällä erittäin vähäistä. Myös vasemmisto on Suomessa kesy, vaikka tilastolukuja hieman hämärtää se, että sen "aktivismi" oli erotettu sille tyypillisestä ydinvoimavastaisesta toiminnasta. Eläinaktivismia raportissa ei mainita ollenkaan, mikä on erikoista, varsinkin kun se on viime aikoina noussut tuhopoltoilla otsikoihin,  mutta ei tietenkään Ylessä (omat lapsukaiset asialla?). Toinen vasemmiston kohdalla oleva tilastollinen puute on suorainen virhe, sillä fyysisestä väkivallasta ei ole minkäänlaista mainintaa, vaikka tiedetään hyvin, että äärivasemmistolaiset syyllistyivät viime vuonna vähintään kolmeen päällekarkaukseen Rajat Kiinni! -mielenosoittajia vastaan. 

Kun SVL:stä kerrotuissa uutisissa jaksetaan muistuttaa myös takavuosien tekemisistä, on hyvä ottaa tähän väliin pikakatsaus anarkokommunistien "aktvismista" viimeiseltä viideltä vuodelta:
2011: Musta Pispala –festivaalien yhteydessä anarkistit mm. sotkivat Tampereen kaupungin virastotalon seinät, poltettiin digitaalinen mainostaulu, rikkoivat näyteikkunoita ja polttivat autonrenkaita kadulla.  
2012: Äärivasemmisto hyökkää väkivaltaisesti Vastarintaliikkeen kulkueen kimppuun Tampereen vaalitorilla. 
2013 Espoossa hajotettiin lukuisten pankkiautomaattien näytöt 18.8-19.8. välisenä yönä. Antifasistit ilmoittautuivat tekijöiksi. 
2013: Kuokkavieraat: äärivasemmiston toimesta Itsenäisyyspäivänä toistakymmentä poliisia loukkaantui, poliisihevoset hakattiin avohaavoille. 
2014 Anarkistit pyrkivät estämään bussiliikennettä (epäonnistuivat surkuhupaisasti). 
2014: Anarkistit pahoinpitelivät kokoomuksen kansanedustajan Lahdessa. 
2014: Anarkofeministi Suvi Auvinen kirjoittaa Twitterissä: ”Jos jotain leikataan, niin Stubbilta pää!” 
2014: Anarkistit hyökkäsivät metalliputkien kanssa Vastarintaliikkeen katupartion kimppuun ja heittelivät ihmisiä kivillä. 
2014: Kiekkovieraat: Itsenäisyyspäivä anarkistit riehuvat ja siitä seurasi 100 000 euron vahingot ja 13 pidätystä. 
2015: Anarkistit hakkasivat kokoomusbussin etulasia – poliisi tarvittiin paikalle 
2015 Stubbin koti äärivasemmiston ilkivallan kohteena. 
2015: Musta Pispala –festivaalien aikaan anarkistit sotkivat spray-maalilla paikkoja ja heittelivät kivillä poliiseja ja autoja. Sammon Turkiksen ikkunat rikottiin. 
2015 Tampereella Rajat Kiinni –mielenosoituksessa äärivasemmistolaiset pahoinpitelevät porukalla vammaisen miehen mm. potkimalla päähän, mieheltä varastetaan kännykkä. 
2015 Helsingissä Rajat Kiinni –mielenosoituksessa äärivasemmistolainen hyökkää lavalle ja heittää puhujan päälle nestettä. 
2015: Rajat Kiinni –mielenosoituksessa Turussa isokokoinen äärivasemmistolainen mies lyö naista. 
2015: Satoja äärivasemmistolaisia häiritsi 612-soihtukulkuetta. Ihmisten joukkoon heitettiin ilotulitteita ja soihtuja, kivillä heitettiin sekä kulkuetta että poliisia. Ainakin yhdelle osuman saaneelle tuli hoitoa vaativia vammoja. 
2016: Äärivasemmisto heitti Katupartio Soldiers of Odinin päälle nestettä. 
2016: Anarkistit polttivat Securitaksen autot. 
2016: Äärivasemmisto poltti kuusi autoa ja toisaalla kaivinkoneen Myllypurossa. 
2016: Raju tuhopoltto Vantaalla paljastui luultua vaarallisemmaksi: viisi bussinkuljettajaa pelastui täpärästi. Eläinaktivistit ovat kertoneet sytyttäneensä tulipalon, jossa palavaa materiaalia lensi bussivarikon katolle. 
2016: Anarkistit tuhosivat kahteen kertaan Soldiers of Odinien kerhohuoneen Tampereella aiheuttaen kymmenien tuhansien eurojen vahingot. 
2016: Musta Kallio –anarkistitapahtumassa mellakoitiin ja poliisi joutui käyttämään voimakeinoja, tämän jälkeen anarkistit uhkailivat poliisia kostolla. 
2016: Rajat Kiinni –mielenosoituksessa äärivasemmisto heitti pulloilla ja kivillä ihmisiä. 
2016: Suomi Ensin –mielenosoituksessa Helsingissä anarkistit kävivät ohikulkijoiden ihmisten kimppuun. 
2016: Suomi Ensin –mielenosoituksessa Helsingissä vastamielenosoittaja löi naista kasvoihin. 
2016: Suomi Ensin –mielenosoituksessa Helsingissä anarkisti hyökkäsi poliisilinjan läpi ja löi järjestäjää. Järjestäjiä päin räittiin ja häirittiin kovaäänisesti. Mielenosoittajista tehtiin perätön rikosilmoitus joka peruttiin kun tapaus paljastui videolta valeeksi. 
2016: Anarkistit kävivät Ylen kuvaajan kimppuun mielenosoituksessa.2016: Äärivasemmistolainen uhkasi Yle Oulun toimittajaa Pyhäjoella.2016: Aktivistit heittelivät kivillä ja polttivat poliisiauton Pyhäjoella. 
2016: Fortress Europe –mielenosoituksessa Helsingissä äärivasemmistolainen heittää tomaateilla puhujaa. 
Anarkistien Vapputapahtumat ovat aina aiheuttaneet vahinkoa:  

-Poliisi otti kiinni 10 mielenosoittajaa anarkistien vappumarssilla   
-Anarkistien mielenosoitus Tampereella, tukkivat kadun, poliisit valvoivat   
-Tampereen vapunaaton mielenosoituksessa pidätettiin kolme 
-Marssi sotkee koko liikennettä Tampereen keskustassa 
-Poliisi lopetti mielenosoituksen Tampereella 
-Äärivasemmisto tukehdutti 2 000 kanaa
Verrattuna ruotsalaisten ja saksalaisten äärivasemmistolaiseen terroriin, jota ko. valtiot katsovat läpi sormien ja jopa tukevat sitä, näyttäytyy suomalaisten puuhastelu edelleen melko harmittomalta touhulta. Moraalipaniikki sen suhteen olisi yhtä ylimitoitettua kuin tämänhetkinen meuhkaaminen äärioikeistosta. Kohtuullisen hyvä tilanne kertoo lähinnä siitä, että yhteiskuntamme ei ole läheskään niin polarisoitunut kuin länsinaapurissa. 

Yhtenä syynä tähän on kehitysmaalaisten muukalaisten määrä. Näkyvin yksittäisen porukan aikaansaama väkivalta Suomessa johtuu kiistämättä turvapaikanhakijoista ja jo maahan ankkuroituneista ei-eurooppalaisperäisistä ulkomaalaisista. Heidän väkivaltainen läsnäolonsa synnyttää väkivallan kierteen ensin äärioikeistossa, jota alkaa puolestaan vastustaa väkivaltainen äärivasemmisto. Suomalaisten keskinäinen poliittinen nujakointi tässä kuvioissa on kuitenkin marginaalista, sillä väkivallan määrää mitattaessa ulkomaalaisten teot ovat aivan omaa luokkaansa. Pelkästään raiskausten määrässä havaittu dramaattinen kasvu johtuu pelkästään ei-valkoisista ulkomaalaisista ja eräillä kansallisuuksilla alttius syyllistyä (joukko)raiskaukseen saattaa olla satakertainen suomalaisiin verrattuna.

Myös murhissa ja tapoissa luvut ovat kylmääviä: viimeisen kymmenen vuoden aikana ulkomaalaiset ovat tappaneet Suomessa 35 ihmistä. Jostain syystä tämä ei ole uutinen tai poliittisen paniikkinappulan paikka, jossa peli puhalletaan poikki. Ja miksi puhallettaisiin, sillä eiväthän syylliset halua tuomita omaa peliään. Kaikilla 2000-luvun hallituksilla ja loputonta muukalaisinvaasiota Suomeen hinkuvalla äärivasemmistolla on verta käsissään. Odottamme vain hetkeä, jolloin nämä kiittämättömät vieraat alkavat purra omia suojelijoitaan:


1. 3. 2005: Tappo ja törkeä ryöstö
Turkulaisen ravintolatyöntekijän, Juliet Jones -yhtyeen kitaristi Esa "Kani" Rosenqvistin tappo. Hänet surmannut irakilaismies sai 10 vuoden ja 8 kuukauden vankeustuomion.

4.8.2005 Tampere, tappo
Tampereen käräjäoikeus vangitsi kaksi irakilaismiehen surmaajiksi epäiltyä algerialaista miestä. 21- ja 22-vuotiaiden miesten epäillään tappaneen teräaseella 29-vuotiaan irakilaisen Tampereen keskustassa.
 
05.08.2005 Helsinki, murha 40-vuotias Abdulhalim Görgin puukotti 34-vuotiasta avovaimoaan 28 kertaa Haagan torilla Helsingissä. Nainen oli puukotuksen aikaan liikkeellä pariskunnan vajaan vuoden ikäisen vauvan kanssa. 
1.10.2005 Helsinki, kuolemaan johtanut pahoinpitely  17-vuotias somali tappoi 38-vuotiaan suomalaismiehen puukottamalla.
16.02.2006 Helsinki, tappo Bangladeshilainen mies tappoi entisen avovaimonsa puukottamalla. 
08.03.2006 Helsinki, kuolemaan johtanut puukotus 
Mies puukotti vaimonsa hengiltä Helsingin Suutarilassa.
20.11.2006 Vantaa, tuomio taposta   Azerbaizhanilainen turvapaikanhakija tappoi venäläissyntyisen siivoojan.
23.04.2007 Imatra, murha ja murhan yritys Bosnia-Hertsegovinasta kotoisin oleva mies surmasi ampumalla miehen ja haavoitti naista Imatralla.
13.07.2007 Helsinki, murha 
Ulkomaalainen mies murhasi suomalaisen vaimonsa vasaralla.
07.08.2007 Espoo, lasten murha Aasialaistaustainen nainen murhasi kolme lastaan. 
03.12.2007 Rauma, kuolemaan johtanut puukotus
Ulkomaalainen mies tappoi toisen ulkomaalaisen miehen puukottamalla.

31.12.2009 Espoo, Joukkomurha Sellossa
Kosovon albaani Ibrahim Shkupolli murhasi neljä suomalaista kauppakeskus Sellossa Espoossa sekä lisäksi entisen suomalaisen tyttöystävänsä.

01.02.2010 Tampere, murha
Albaanimies murhasi vaimonsa Tampereella.
 
22.10.2010 Rovaniemi, naisen surmaaminen kuristamalla ja tuhopoltto Ulkomaalainen mies surmasi vaimonsa kuristamalla ja poltti sen jälkeen talonsa. 
22.11.2010 Tampere, pizzerian tuhopoltto ja kolme törkeää kuolemantuottamusta 
Ulkomaalaiset (Karim Abbas, Araz Bibani, Aram Bibani ja Zakhariya Hassan) sytyttivät pizzeriansa palamaan vakuutusrahojen toivossa. Tuhopoltossa kuoli kolme suomalaista. Tapaus tunnetaan myös Päivi Lipposen ennenaikaisesta housuunlaukeamisesta ja suuresta halusta olla mielenosoituksen johtajana.
20.1.2011 Tampere, murha 19-vuotias irakilainen Mohamed Al-Zubeidi surmasi pahoinpitelemällä ja astalolla lyöden 17-vuotiaan suomalaisen tyttöystävänsä Laura Joki-Erkkilän tämän kotona Annalankadulla. Verityön jälkeen Al-Zubeidi surmasi itsensä. Facebookissa irakilaiset surivat; ”our angel muhis”. 
14.08.2011 Jyväskylä, tappo, laiton (raiskaamisella) uhkaus
18-vuotias Elvidon Dogani tappoi puukottamalla suomalaisen 27-vuotiaan miehen ja uhkasi tapon jälkeen raiskata tämän tyttöystävän.
 
15.08.2011 Rovaniemi, naisen tappo  
Ulkomaalainen mies tappoi ulkomaalaisen naisen Rovaniemellä.
08.01.2013 Askola, murha
Aasialaisperäinen mies tappoi aasialaisperäisen vaimonsa. Murhasta epäillystä miestä on tehty aiempien väkivallantekojen vuoksi rikosilmoituksia.
 
06.10.2013 Turku, miehen hengiltä puukottaminen   Entisen Neuvostoliiton alueelta kotoisin oleva mies surmasi virolaismiehen puukottamalla.
26.05.2014 Helsinki, tappo Maailma kylässä -festivaalin jatkoilla Ulkomaalainen mies surmasi toisen viiltämällä kurkun auki.

18.12.2014 Helsinki, tuomio vaimon taposta Senegalilainen 39-vuotias Cherif Abdoul Aziz Sy tuomittiin kymmenen vuoden ja kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen suomalaisen vaimonsa taposta.

14.01.2015 Oulu, kaksi kirvesmurhaa ja virkamiehen tapon yritys Somalimies tappoi kirveellä kaksi suomalaista ja yritti tappaa poliisin mutta pääsi hengestään. Kaipaajaksi ei jää yksikään suomalainen.

10.07.2015 Pori, tuomio alaikäisen tytön murhasta ja törkeästä raiskauksestaAfganistanilainen 26-vuotias Ramin Azimi raiskasi, tappoi ja poltti 17-vuotiaan suomalaistytön.

24.07.2015 Helsinki, tuomio taposta
Sherif Ahmed El Husseini Ghazi, 38 tappoi miehen lyömällä tätä veitsellä selkään. 11.9.2016 Kajaani, irakilaiset turvapaikanhakijat murhasivat suomalaismiehen kuristamalla.


                                         
          **************************



A-studio Yle,TV1 Maanantai 26.9. klo 21:00

Linnean ja Alin surulliset kuulumiset. Miksi perheenyhdistäminen on tehty jo lähes mahdottomaksi? Studiossa sisäministeri Paula Risikko (kok). Yhdysvalloissa odotetaan kiivaasti presidenttiehdokkaiden ensimmäistä tv-tenttiä ensi yönä. Miksi sen merkitys on niin suuri? Suomessa 30 vuotta asunut Technopoliksen toimitusjohtaja Keith Silverang vastaa. #yleastudio Juontajana Johanna Vesikallio. #yleastudio


Linkki Yle Areenaan.

Jo ohjelman kysymyksenasettelu kertoo millaista näkemystä muukalaisinvaasiosta kansalaisille halutaan levittää. Esillä on jatkuvasti yksilön itkuntihrusteleva näkökulma, vaikka turvapaikkamaahanmuutto on ennen kaikkea populaatiokysymys, joka vaikuttaa peruuttamattomalla tavalla tulevien suomalaisten sukupolvien elämään ja jopa olemassaoloon. Ohjelman alussa puitiin muistin virkistämiseksi, miten aito poliittinen oppositio voitaisiin kriminalisoida. 


Yle TV1, Maanantai 26.9. klo 21:30, Dokumenttiprojekti: Ristin tie  

Elokuva pappi Kai Sadinmaasta ja hänen kamppailustaan kirkon uudistamisen puolesta. O: Mika Hotakainen. T: Funfar Films Oy HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi. Sallittu kaiken ikäisille.


Linkki Yle Areenaan.

Surkuhupaisa dokumentti nykypäivän tyypillisestä punapapista, jota ei kiinnosta juurikaan uskon asiat ja sielunhoito, mutta sitäkin enemmän soluttautuminen kirkkoon ja mahdollisuus sen sisällä harjoittaa kulttuurimarxilaista mädätystä.

Kai Saidinmaa on suoranainen karikatyyri "kirkkoa ravistelevasta rokkipapista". Hän on olevinaan suurikin kapinallinen, vaikka matelee islamin edessä ja noudattaa pitkälti Helsingin punavihreän kuplan ahdasmielisiä liberaalioppeja. Vasemmistoliiton ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa 2015 ryhtyvä Saidinmaa tekee ohjelmassa itsestään narsistisen pellen, jota korostaa hänen humalaiset toilailunsa ja harhaiset yksinpuhelut.


Helsingin vasemmistoaktiivien rahvaasta erottuva asenne tuli herkullisesti esiin Saidinmaan vaalityöryhmässä, johon ei kuulunut ainuttakaan duunaria. Asian saattoi päätellä puhetavasta ja olemuksesta, josta näki heti, että kyse on jonkin sortin yliopistohiippareista. Kontrasti oli valtava, kun  toimeton punapappi tapasi Torniossa pubien resupekkoja, jotka eivät innostuneet yhtään hänen helsinkiläisestä punaporvarillisesta hapatuksesta. Kauas Tornioon hän oli matkustanut dokumenttiryhmän kanssa vain siksi, että pääsisi vastustamaan sikäläistä Rajat kiinni! -mielenosoitusta. Helsingissä hän kävi haastamassa riittaa (mm. Junes Lokalle!) EU:n vastaisessa tilaisuudessa ja päätyi lopulta samana iltana heiluttamaan hippiutopiaa kirkuvaa kylttiä isänmaalliselle 612-itsenäisyyspäiväkulkueelle. Viihdyttävä dokumentti kertakaikkiaan!