VALKOISIA VALHEELLISESTI SYYLLISTÄVÄLLÄ RASISMIJANKUTUKSELLA HALUTAAN PEITTÄÄ VÄRILLISTEN VÄKIVALTARASISMI

"Kaikkia ihmisiä voi huijata jonkin aikaa, joitakin ihmisiä voi huijata kaiken aikaa, mutta kaikkia ihmisiä ei voi huijata kaiken aikaa."

-Abraham Lincoln

Tutkijat puhuvat mielellään tiedotusvälineiden vastuusta ja uutisten puolueettomuudesta. Nyrkkisääntönä on, että mitä suurempi media, sitä enemmän sen pitäisi olla arvoneutraali ja objektiivinen. Länsimaissa ja länsimaiksi haluaviksi maissa kuten Suomessa tilanne ei kuitenkaan ole tämä, sillä etenkin suurten mediatalojen uutisointissa – jopa säätiedotuksissa ja urheilussa – epäpoliittisetkin asiat ovat "tiedostavan" liberaalisosialistisen agendan läpikyllästämiä. 

Valkoisten kotimaiden säilymiselle vihamielinen liberaalidemokraattinen hegemonia näkyy päällekäyvimpänä median jatkuvassa rasismikampanjoinnissa. Virtahepo on selvästi olohuoneessa, mutta julkisuudessa kenenkään ei anneta sanoa ääneen ilmeistä totuutta: rasismijankutus on suunnattu rasistisesti vain valkoisia vastaan. Tuore esimerkki moraalisen syyttäjän roolin itselleen ottaneesta valtamediasta on Ylen tv- ja verkkouutinen Suomalainen valokuvaaja Uwa Iduozee kuvasi ihmisten arkea Yhdysvalloissa ja turhautui rasismiin: "Moni asia ei ole muuttunut lainkaan. Jo otsikoinnilla halutaan hieroa mutaa tavallisten suomalaisten naamaan esittämällä nigerialaistaustainen nuorukainen muina miehinä suomalaisena.

Uutisjutuksi naamioitu poliittinen palopuhe on rakennettu vanhentuneiden,  1970-luvulta peräisin olevien sosiologian teesien varaan. Toimittaja Minna Rinta-Tassi journalistinen laiskuus näkyy haluttomuutena haastaa Uwa Iduozeen löysät väitteet kaiken selittävästä "rakenteellisesta rasismista". Ideologiseen sosiologiseen jargoniin jämähtäneille lukijoille nigerilaismiehen syytökset todennäköisesti uppoavat vahvistavasti:

Uwa Iduozee kuvaa rakenteellista rasismia. Hänen mielestään se on juurtunut syvälle yhteiskuntaan ja on jokapäiväistä. 

– Haluan painottaa sitä, miten syvällä rasistiset rakenteet ovat ja miten monella tapaa ne vaikuttavat. Jos elää täällä, rasismia ei voi olla kohtaamatta.  

Rakenteellinen rasisimi voi olla sitä, ettei opinnoista valmistunut nuori saa ihonvärinsä takia työharjoittelupaikkaa, tai asunnonhakijaa ei hyväksytä asuntonäyttöön.  

– Rakenteellinen rasismi näkyy Yhdysvalloissa jokaisella yhteiskunnan osa-alueella: koulutuksessa, asuntopolitiikassa, terveydenhuollossa ja myös oikeusjärjestelmässä, Iduozee sanoo.

Mitään konkreettisia todisteita systemaattisesta rotusyrjinnästä Uwa Iduozee ei luonnollisestikaan esitä. Sen sijaan taikasanoilla rakenteellinen rasismi mustan identiteettipolitiikan asiamies pyyhkii kokonaan mustien oman oman vastuun, piintyneet kulttuuriset tavat ja rodulliset erot kuten kognitiiviset kyvyt ja impulsiivisuuden. Syy mustien suhteellisen heikkoon  asemaan löytyy pääasiassa isättömistä perheistä, machoa rikollisuutta palvovasta alakulttuurista, koulutuksen halveksunnasta ja kyvyttömyydestä abstraktia ajattelua vaativiin modernin teknologian ammatteihin. Jos "valkoinen etuoikeus ja ylivalta" olisivat aidosti olemassa edes valkoisten omissa kotimaissaan, itäaasialaiset ja juutalaiset olisivat samankaltaisessa asemassa kuin mustat. Mustiin verrattuna muiden vierasrotuisten menestys Yhdysvalloissa kertoo näiden ryhmien erilaisista kulttuurisista taipumuksista ja sisäsyntyisistä kyvyistä, jonka vuoksi selitys rakenteellisesta rasismista on kuin suoraan Deus ex machina.

Vielä parikymmentä vuotta sitten valtamediassa saatettiin haastaa vallitseva narraatio viattomien mustien uhriasemasta Yhdysvalloista. Monille voisi olla silmiä avaavaa lukea Helsingin Sanomissa 13.4.1997 ilmestynyt toimittaja Laura Pekosen kirjoitus Musta amerikkalaistoimittaja laukoo kovia Afrikan-vuosistaan. Se kertoo mustan toimittajan Keith B. Richburgin todellisia tabuja rikkovasta kirjasta Out of America, jossa hän kuvaa Washington Postin Afrikan kirjeenvaihtajavuosiaan. Jutun pääviesti on, että nykyiset Yhdysvaltain mustat ovat onnekkaita, koska heidän esivanhempansa vietiin orjiksi uudelle mantereelle:

Itsenäistyneiden Afrikan maiden ongelmat ovat arka paikka Amerikan mustalle yhteisölle. Monet maat, joiden valkoisen kolonialismin jälkeen piti nousta kukoistukseen, ovat ajautuneet kansanmurhiin ja jatkuviin kriiseihin.   

"Niin kutsutut mustat johtajamme sanovat, että valkoiset amerikkalaiset ovat meille velkaa sen vuoksi, että he toivat esi-isämme tänne orjina," Richburg kirjoittaa. "Afrikkaa - Äiti Afrikkaa - pidetään mustana Valhallana, jonne orjien jälkeläiset toivotettaisiin tervetulleiksi takaisin ja jossa mustat miehet ja naiset voivat kulkea pää pystyssä." "Anteeksi vain, mutta minä olen ollut siellä. Luojan kiitos, että tuntemattomat esi-isäni, jotka tuotiin meren yli kahleissa ja jalkaraudoissa, selvisivät hengissä. Luojan kiitos, että olen amerikkalainen."

Kun "suomalainen" valokuvaaja Iduozee pesee kätensä mustien vastuusta ja syyttää kaikesta valkoisia, olisi ehkä parempi jättää mustat oman onnensa nojaan. Silloin he pääsisivät ainakin eroon heille kuvittelemaansa kurjuutta aiheuttavista valkoisista. Toisaalta lopputuloksena olisi uusi Afrikka, joka ei pysyisi nälänhätineen, aidseineen ja heimosotineen päivääkään hengissä ilman valkoisten armeliaisuutta. Amerikkalaistoimittaja Richburg kysyykin oikeutetusti, miksi kovan historian kokeneet aasialaiset menestyvät huomattavasti paremmin kuin mustat:

Valkoisten syyllisyys hiljentää kritiikkiä "Amerikassa kukaan ei vain ole valmis sanomaan sitä, koska hänet leimataan kolonialistiksi ja rasistiksi. Afrikka käyttää hyväkseen valkoista syyllisyyttä." Richburgin mukaan Afrikan mustien hallitusten maine on niin tärkeää koko rodun itsetunnolle, että ulkomaiset mustat poliitikot ovat valmiita sulkemaan silmänsä vääryyksiltä. Richburg kyllästyi loputtomiin selityksiin, kuinka Afrikan kehitys takeltelee eurooppalaisen kolonialismin, kylmän sodan, heimoriitojen ja kielirajojen takia. Hän kysyy, miksi sitten Kaakkois-Aasian maat kukoistavat taloudellisesti, vaikka ne ovat käyneet läpi samantapaisen historian ja niiden etninen kirjo on yhtä laaja.

Richburgin mainitsema "valkoisten syyllisyys" on vipuvarsi, jota valokuvaaja Iduozee ja tästä kiiltokuvajutun tehnyt toimittaja Minna Rinta-Tassi käyttävät katteettoman uhri-ideologiansa ajamiseen. Ylen toimittaja ei ainoastaan syyllistä valkoisia yleisesti, vaan jutun loppupuolella hän pyrkii myös vesittämään suomalaisuuden kutsumalla Iduozeeta oksymoronilla "afrosuomalainen". Sekarotuisena käenpoikana Suomeen päässyt Iduozee kuuluu varmasti "tienraivaajasukupolveen", joka pyrkii ajamaan kaikin keinoin etnistä etuaan suomalaisten kustannuksella. Tämä tietysti viidennen kolonnan Ylen toimittajien, poliittikkojen ja talousvaikuttajien myötävaikutuksella:

Iduozeen valokuvia tulee esille Helsinki Biennaaliin, joka avautuu kesäkuussa. Näyttelyssä hänen kuvasarjansa kertoo ensimmäisen afrosuomalaisen tienraivaajasukupolven tarinan.  Iduozeen isä on on syntynyt Nigeriassa. Kuvat ovat kunnianosoitus ihmisille, jotka hänen isänsä tavoin, ovat aikuisiällä asettuneet asumaan Suomeen.

Motiivit rasismista kertoviin uutisjuttuihin ovat moninaiset, mutta yhtä kaikki ne ovat hyödyllisiä suomalaisvihamielisille voimille. Hallitsevilla tiedotusvälineillä kuten Yleisradiolla ja Helsingin Sanomilla rasismista jankuttaminen on selvässä yhteydessä mustien ja arabien rajusti kasvaneeseen väkivaltarasismin. Rasismista toitottaminen on nimittäin oiva keino kääntää huomio todellisesta vaarasta psykologisesti manipuloituun itsereflektioon so. "valkoiseen syyllisyyteen". Toimittajat kyllä tietävät, että mustat tappavat – vieläpä rasistisin motiivein –valkoisia moninkertaisesti enemmän kuin valkoiset mustia niin Yhdysvalloissa kuin Suomessakin, mutta tätä ei voida poliittisista syistä sanoa ääneen. 

Mustien ja arabien valkoisiin kohdistamasta rotuväkivallasta yksinkertaisesti vaietaan tai jätetään tekijä kertomatta kuten uunituoreessa Ylen uutisessa Alaikäisten riita päättyi rajuun tappeluun Helsingin Malminkartanossa – 17-vuotias löi toista poikaa taisteluveitsellä selkään. Pitkähkössä uutisessa kerrotaan laveasti tapahtuman taustoista, mutta ei sanallakaan tekijän etnisestä taustasta. Onneksi valtamedian parjaamat "valemediat" kertoivat tiedonjanoisille suomalaista selkään puukottaneen tekijän nimen, joka paljastui vähemmän yllättävästi afrikkalaistaustaiseksi Helton Muchangaksi. Asiasta kertoi mm. verkkolehti Partisaani uutisessaan Ruoholahden puukottaja on Helsingin Sanomien ylistämä afrikkalainen. Tapaus ei ole mitenkään ainutlaatuinen, sillä vierasperäisten nuorten primitiivireaktiot ovat tuottaneet myös kuolonuhreja, josta kertoo pari viikkoa siten Helsingin päärautatieasamalla tapahtunut tappo.

Kutsumattomat muukalaiset tappavat ja pahoinpitelevät nynneröiksi kasvatettuja suomalaisnuoria lähes rutiininomaisesti, mutta valtamedia ei nosta tätä olennaista rotunäkökulmaa esille, vaan täyttää mediatilan valkoisia syyllistävillä rasismitarinoilla. Afrikkalaiset eivät nähtävästi voi mitään impulsiivisuudelleen ja aggressiivisuudelleen, joten he eivät ole varsinaisia syyllisiä aivan kuten kettukaan ei ole syyllinen kanatarhan avatuksi jätetylle ovelle. Jos jollain on verta käsissään, niin he ovat kansastaan piittaamattomat poliitikot, toimittajat ja ahneet halpatyön tuojat.

GEORGE FLOYDIN KUOLEMAN NÄYTÖSOIKEUDENKÄYNNISSÄ POLIITTINEN PÄÄTÖS MELLAKOIDEN PELOSSA

Euroopassa ja Yhdysvalloissa on jatkunut jo pitkään valkoisiin kohdistuva vaiettu rotuväkivalta. Rasistisen väkivallan tekijät ovat yleensä afrikkalaistaustaisia impulsiivisia nuoria, jotka hyökkäävät suurella joukolla yksittäisten valkoisten kimppuun. Ilmiö ei ole tuntematon Suomessakaan, viimeksi pari päivää sitten alaikäiset maahanmuuttajat puukottivat kuoliaaksi 24-vuotiaan suomalaismiehen Helsingin rautatieasemalla.

Yhdysvalloissa mustien rasistinen väkivalta sekä valkoisia että aasialaisia vastaan on suorastaan epideemistä, mutta media on tästä visusti hiljaa. Kun "liberaali" valtamedia ei voi jättää kertomatta mustien aasialaisia vastaan tekemistä törkeistä tapauksista, se sysää silloinkin syylliseksi "valkoisen ylivallan"! Näin räikeä mustan valkoiseksi selittäminen kertoo vasemmistoliberaalien paternalistisesta asenteesta väkivaltaisia mustia miehiä kohtaan: he kohtelevat heitä kuin lapsia tai vähämielisiä, jotka ovat aina syyntakeettomia tekoihinsa. 

Valtamedia ei ole halukas kertomaan suurelle yleisölle mustien ja muiden afrikkalaistaustaisten murhaavasta rotuväkivallasta, koska se saisi valkoiset todennäköisesti raivoihinsa ja hylkäämään median valheellisen narraation pahantekijöistä ja uhreista. Suuri osa Suomenkin sohvaperunoista on taivaallisen tietämätöntä mustien monikertaisesta väkivallasta valkoisia vastaan. Ylen varassa olevat demarieläkeläiset esimerkiksi uskovat, että mustat ovat ylitsevuotavan valkoisen väkivallan uhreja, vaikka totuus on täsmälleen päinvastainen. Yle Watch on kirjoittanut mustien väkivaltarasismista paljon ja tähänkin kohtaan sopii jälleen kerran tuttu lainaus muistin virkistämiseksi:

Todellakin, rotu ratkaisee kun tarkastellaan median vaikenemia tosiasioita mustien kohdistamasta väkivallasta valkoisia vastaan. Yhdysvaltain Kansallisen rikosuhritutkimuksen (National Crime Victimization Survey, 2010) mukaan 62 593 mustaa joutui valkoisten väkivallan kohteeksi. Samana tutkimusvuonna 320 082 valkoista oli mustan väkivallan uhreja. 

Valkoisten uhrimäärä on viisi kertaa suurempi, mutta luvut ovat silti harhaanjohtavia, koska mustien ja valkoisten populaatiot ovat eri kokoisia. Kun mustien ja valkoisten keskinäisessä väkivallassa 38 miljoonan musta väestö tekee viisi kertaa enemmän väkivaltarikoksia kuin 197 miljoonaa valkoista, tarkoittaa tämä suhteellisin luvuin mitattuna sitä, että valkoisia uhreja on KAKSIKYMMENTÄVIISI KERTAA ENEMMÄN kuin mustia. 

Lisäksi kun tarkastellaan erityisiä väkivaltarikoksia kuten törkeitä pahoinpitelyjä ja murhia, mustien valkoisiin kohdistamat rikokset ovat KAKSISATAA KERTAA KORKEAMMAT kuin valkoisten mustia vastaan. Tästä huolimatta emme kuule ihmisoikeusjärjestöjen ja rasismin vastaisten kampanjoiden kertovan mustien rasismista kovaan ääneen missään. Syynä lienee kieroutunut ajatus, että mustien rasistisesta väkivallasta kertominen on itsessään rasistista, jonka vuoksi siitä pitää vaieta.

Median härski chutzpah on kääntää rotuväkivallan todellisuus peilikuvakseen. Mitä enemmän mustien murhaava väkivalta lisääntyy, sitä näkyvämmin media leipoo heistä rasistisen väkivallan uhreja. Sakein savuverho tälle manipulaatiolle on ollut mustan minneapolislaisen taparikollisen ja narkomaanin George Floydin kuolemantapaus, jota media on pitänyt otsikoissa viime vuoden keväästä lähtien. Saman vuoden aikana moni valkoinen on päässyt länsimaissa mustien käsissä hengestään, mutta nuo tapaukset eivät ole nousseet valtavirtamedian otsikoihin.

Hurskastelevan vasemmistoliberaalin kieroilun huipennus nähtiin eilen Minneapolisin oikeusistuimessa, jossa 12-henkinen valamiehistö tuomitsi entisen poliisin Derek Chauvinin syylliseksi Floydin kuolemaan, vaikka pidätetty kuoli todennäköisimmin Fentanyl-huumeen yliannostuksesta johtuneeseen sydänpysähdykseen. Ruumiinavauksessa ei nimittäin löytynyt todisteita hänen tukehtumisestaan.

Kansalaisvaikuttaja Tiina Wiik kertoi jo ennen tuomion julistamissa somessa, mistä seikoista Suomenkin media on ollut hiljaa, jotta kertomus George Floydin kuoleman syystä ei horjuisi:

Jännää, että heti kun syyttäjän osuus loppui George Floyd -käräjillä, loppui myös suomalaisen valtamedian uutisointi asiasta, vaikka käräjät eivät ole edes puolessavälissä. Liittynee jotenkin siihen, että Chauvinin puolustus avasi oman osuutensa videolla Floydin aiemmasta pidätyksestä, jolla Floyd kiskoo pillereitä välttääkseen hallussapitorikoksen ja heittäytyy samankaltaiseen sairauden teeskentelyyn kuin Chauvinin tekemässä pidätyksessä. 

Kävi myös ilmi, että Floydilla oli ollut pitkään hurjan korkea verenpaine, johon hän ei ollut syönyt lääkkeitään.  Myös syyttäjän osuudesta jätettiin kiinnostavasti uutisoimatta puolustuksen ristikuulustelun tulokset. Otettiin esille esim. se, että ensihoitaja oli mitannut pulssin Floydilta kaulasta tämän ollessa maassa kiinni pidettynä, ja kun kysyttiin, olisiko tämä pulssin ottaminen ollut mahdollista, mikäli Chauvinin polvi olisi ollut syyttäjän väittämällä, hengitystä rajoittavalla tavalla Floydin kaulan päällä, vastaus oli "ei". Myöskin jo pitkään tiedossa olleita asioita on uutisoitu perin valikoivasti. Joka lehtijutussa muistutetaan, miten Floyd sanoi, ettei hän voi hengittää, mutta sitä ei sanota, että hän huusi tätä sellaiset 10-15 minuuttia ja aloitti huutamisen ennen kuin yksikään poliisi oli häneen koskenut sormellakaan. 

Luonnollisesti Yle on koko uutisoinnin ajan jättänyt systemaattisesti kertomatta puolustuksen kiusalliset todisteet ja pitää uutisessaan Valamiehistö päätti yksimielisesti: Ex-poliisi Derek Chauvin on syyllinen George Floydin kuolemaan – katso video oikeussalista tuomiota itsestäänselvänä oikeuden toteutumisena. 

Kylmien todisteiden valossa tuomio oli kaikkea muuta kuin selviö, mutta Yhdysvaltain poliittisesti tulenaran tilanteen vuoksi vapauttava päätös olisi laukaissut mustissa lajityypillisen chimp out -reaktion, jossa kaupungit olisivat palaneet ja kaupat ryöstetty. Valamiehistö selvästi alistui lehdistön ja mustan kansanaosan kiristykselle, josta kertoo se, että media julkaisi yksityiskohtia valamiesten henkilöllisyydestä sekä ukaasin, että heidän nimensä julkaistaan tuomion jälkeen. Tällaisen henkilökohtaisen uhan alla valamiehet taipuivat poliittiseen tuomioon oikeudenmukaisen päätöksen sijaan.

Valtamedia, woke-kiihkoilijat ja kyyniset liberaalit juhlivat näytösoikeudenkäynnin poliittista päätöstä ja kuvittelevat vakavissaan sen vähentävän rasismia. Todellisuudessa uustalinistinen oikeuden päätös vain lisää roturyhmien vastakkainasettelua lännen monikulttuurissa yhteiskunnissa, koska nyt yhden etnisen ryhmän väkivaltapotentaali kumosi oikeuden klassiset periaatteet. Tämä puolestaan kiihottaa mustia ja Amnestyn kaltaisia toimijoita yhä kiivaampaan taisteluun rasistisia tuulimyllyjä vastaan. Ylen uutisessa lainattu Amnestyn tiedote kertoo, että (valkoisen) "poliisin toimintaan tarvitaan perusteellinen muutos":

– Lainvalvonnan rasistiset juuret maassamme täytyy tunnustaa, mikäli aiomme käsitellä poliisin toiminnan rakenteellisia ongelmia, Amnestyn Yhdysvaltain toimisto totesi lausunnossaan.

Amnesty valehtelee samalla mitalla kuin liberaali valtamedia. Tilastollisten faktojen valossa mustiin kohdistuva poliisiiväkivalta ei ole sen yleisempää kuin muilla roturyhmillä, semminkin kun mustat tekevät muihin verrattuna moninkertaisesti rikoksia ja ovat siten useammin rikoksista kiinniotettuja. Koko BLM-protestointi on pitkälti itsekritiikkiin kykenemättömän narsistisen kansanosan turhautumista. Impulsiivisilla mustilla on muihin nähden moninkertainen taipumus rikollisuuteen, joka väistämättä johtaa kahnaukseen poliisin kanssa. Jotta mustiin kohdistuva poliisiväkivalta vähenisi, heidän pitäisi ensin luopua rikollisesta elämätavastaan. Valitettavasti mustat eivät ole henkisesti valmiita toimintansa kriittiseen tarkastaeluun, vaan he syyttävät virheistään aina muita ja vaativat loputtomia korvauksia "uhriasemastaan".

Sanovatpa media, mustat ja Amnesty mitä tahansa, rotusuhteet sen paremmin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakaan eivät tule paranemaan Chauvinin tuomion vaikutuksesta. Poliittisen tuomion myötä ennakkotieto mustien taipumuksesta käyttää väkivaltaa etnosentristen poliittisten päämääriensä hyväksi vain vahvistui valkoisten silmissä. Samalla monilta valkoisilta alkaa loppua kokonaan usko (((läntisen))) oikeusjärjestelmän puolueettomuuteen, koska se näyttää olevan valjastettu kaikkea valkoisuutta vastaan. 

                                                                ***********************


Yle TV1, keskiviikko 21.4.2021 klo 19.00, Historia: Paholaisen pelastamat 

Ovitzin juutalaisperheen seitsemän lyhytkasvuista sisarusta kuljetettin muiden juutalaisten tavoin Auschwitzin keskitysleirille. Ovitzit alistettiin Mengelen epäinhimillisille kokeille tämän yrittäessä selvittää lyhytkasvuisuuden genetiikkaa. Tieteellisen läpimurron toivossa Mengele kuitenkin myös suojeli sisaruksia, ja kun neuvostojoukot saapuivat vapauttamaan Auschwitzin vangit, koko perhe oli edelleen elossa. T: Injam Production/Korrom Production, Ranska

Kappas vaan, natseista ei ollakaan Ylessä jauhettu pariin päivään. Asia on hetkeksi korjattu uusintana lähetettävällä holohöpötyksellä. Kollektiivisen syyllistämisen varjolla voidaan taas jatkaa todellista kansanmurhaa eli pakotettua monikulttuuria.

YLEN JATKUVA VINKUMINEN RASISMISTA ON VÄSYTYSTAISTELUA SUOMALAISIA VASTAAN

"Me vaadimme!!" Mutta mitä me saamme teiltä? Sitä emme edes tarvitse.

Ylessä on jo vuosien ajan vinguttu rasismista päivittäin ilmeisenä tavoitteena väsyttää suomalaiset niin, että he lopulta luovuttavat ja hyväksyvät ehdoitta poliittis-kulttuurisen nomenklatuuran vaatiman etnomasokistisen agendan.  Ei tarvitse kuin vilkaista Ylen päivän uutisiin ja kolumneihin huomatakseen jonkun taas nalkuttavan rituaalinomaisesti rasismista. Alamaiset ovat jo sen verran ehdollistettuja, että kun puheeksi nousee rasismi, he tietävät sanomattakin ketkä ovat pahantekijöitä ja ketkä uhreja. 

Tämä vain suomalaisia vastaan tähdytty valikoiva rasismi on sitäkin irvokkaampaa silloin kun aiheesta pääsevät märehtimään rasistisen muukalaisinvaasion vapaamatkustajat. Näistä yksi äännekkäimpiä on vihamielisen somalivähemmistön etnistä etua ajava muslimifeministi (oksymoroni toiseen potenssiin) Maryan Abdulkarim. Viimeisimmissä Ylen kolumnissaan hän kirjoittaa  – niin, arvatkaapa mistä?

Kolumnissaan Sensuuri ei ole lääke rasismiin kutsumattomalla rotumuukalaisella on uuskolonialistisen kunniakansalaisen elkeet määrittäessään mitä meidän suomalaisten pitää sanoa ja tehdä, jotta se tyydyttäisi kyltymättömiä kehitysmaiden huippuosaajia. Tämäkin vierasmaalainen on saanut suomalaisilta veronmaksajilta kaiken, mutta yhtäkään varsinaista kiitoksen sanaa Suomelle häneltä ei ole kuultu.  Tosin Abdulkarim on saattanut leppyä hetkeksi kun jotkut aisankannattaja-suomalaiset ovat osoittaneet erityistä matelua ahneita tulijoita kohtaan. Irvokkuuden huippuna voi pitää sitä, että Abdulkarim kaltaiset etniset nurkanvaltaajat saavat vielä ylimääräistä elantoa sättimällä suomalaisia kirjoituksillaan. 

Rasismiin tarvitaan aina kaksi osapuolta ja silloin kun toista osapuolta ei ole, ei voi olla myöskään rasistista järjestelmää tai rasistisia käytäntöjä. Siksi rasismi on Suomeen tuotettu ilmiö, joka syntyi maamme viidennen kolonnan salliman somalinvaasion myötä 1990-luvulla. Ylen kiintiösomalin valitus suomalaisten käsityksistä afrikkalaisista on mahdollisia vain maassa, johon on jo ehditty  tuottaa rodullisesti poikkeavia populaatioita. Abdulkarimin moraalista närkästystä teennäisesti ilmentävä huomio Suomen "rasistisesta" historiasta on epäolennaista, koska 1800-luvulla suurin osa afrikkalaisista ei osannut edes lukea puhumattakaan että olisivat kuulleet maasta nimeltä Suomi:

N-sanan historia ei ole monimutkainen, eikä sen käyttö ole koskaan ollut neutraalia Suomessa. Sen osoittavat muun muassa maantiedon oppikirjat 1890-luvulta lähtien. Oppikirjat opettivat, että musta ihminen on tietynlainen: historiaton, lapsenomainen, tietyn näköinen.

Somali osaa kolumnissaan vedota muutenkin median lietsomaan syyllisyydentunteeseen ottaessaan puheeksi holokaustin. Voi vain kuvitella mikä olisi tilanne, jos vaikkapa suomalainen menisi vieraaseen maahan nauttimaan sen vieraanvaraisuudesta ja antaisi palkkioksi syytökset kansan huonosta moraalisesta laadusta.

Kolumninsa lopuksi uuskolonialisti ylistää vielä anglo-juutalaisten levymogulien kulttuuri-imperialismia (lähteet täältä ja täältä) edistävää vähämielistä puheenpapatusta, jota myös räpiksi kutsumaan. Tällä musiikillisesti kelvottomalla yksinkertaisella viidakkorytmimölyllä on jo ehditty pilata pari suomalaista nuorta sukupolvea, josta Abdulkarim on varmasti tyytyväinen.  

Totaalitäärisen vasemmiston retorisen keinovalikoiman omaksunut etno-politrukki toki pahoittelee rapistakin löytyviä "vääriä" sanoja, mutta näkee siinä silti mahdollisuuden "yhteiskunnalliselle keskustelulle", joka tarkoittaa käytännössä tuomitsevaa sanelupolitiikkaa valkoisille:

Sensuuri ei mielestäni edistä yhdenvertaisuutta tai suojele marginaaliin työnnettyjä vähemmistöjä. Se suojelee valtaa käyttäviä ja ylläpitää sortavia rakenteita. Sanojen poistaminen vanhasta tuotannosta ei ole yhtä merkityksellistä kuin tietoisuuden lisääminen siitä, miksi jotkut sanat satuttavat yhä ja millaista historian taakka ne kantavat.

                                                             *********************

Rasismista osaa itkeä trendikkäästi myös Ylen urheilutoimitus. Uutisessa Teemu Pukki kertoi Glen Kamaran rasismikohun puhuttaneen myös Norwichin joukkueessa – pettynyt Tim Sparv arvosteli Slavia Prahan toimintaa rajusti setvitään ties monennettako stupid ball gamesin "rasismikohua". Toisaalta on huvittavaa, kuinka isoista miehistä on viime vuosina tullut valtamediaa mielisteleviä  Sosiaalisen Oikeudenmukaisuuden Sotureita ja woke-intoilijoita:

Norwichin maalitykki Teemu Pukki otti kantaa Kamaran tapaukseen Suomen maajoukkueen tiedotustilaisuudessa ennen keskiviikkoista MM-karsintaottelua Bosnia-Hertsegovinaa vastaan.

– Urheiluun ei kuulu minkäänlainen rasismi eikä mihinkään muuallekaan. Tosi harmi, että tuollaista tapahtuu. Mitä nyt olen oppinut Gleniä tuntemaan, niin hän ei reagoi tuolla tavalla ellei siellä ole jotakin oikeasti sanottu, Pukki mietti.

Suomen Palloliitto on pyytänyt Euroopan jalkapalloliittoa (Uefa) selvittämään tapauksen.

– Todella väärin, että tuollaista tapahtuu ja toivottavasti asialle tehdään jotakin. Tämä uutisoitiin isosti myös Englannissa, ja puhuimme asiasta meidän joukkueenkin (Norwich) kesken, Pukki kertoi.

Sivuhuomautuksena kysyttäköön, miten on mahdollista, että Suomen maajoukkueessa pelaa pikimusta pelaaja Glen Kamara, joka ei osaa edes avustavasti Suomea. 

PUHE RASISMISTA ON HÄVELIÄS KIERTOILMAUS VALKOISTEN VASTAISELLE RASISMILLE

Oswald Spenglerin (1880-1936) vähän tunnetussa suomennoksessa Ratkaisun vuosia osa I (suom. 1934) kulttuurifilosofi pohtii, mitä tapahtuu valkoiselle läntiselle maailmalle kun se on piittaamatta ihmiskunnan johtavasta asemastaan. Vielä 1930-luvulla niin sanotut edistykselliset piirit hymähtivät pilkallisesti Spenglerin synkille ennustuksille, mutta tänään edes he eivät voi kiistää kulttuuripessimistin toteen käynyttä kulttuurikehitystä. 

Tosin progressiivisena etujoukkona itseään pitävän kansaosan näkemykset eroavat valtaväestöstä siinä, ettei se pidä Spenglerin toteutuneita ennustuksia lainkaan huonona asiana. Päin vastoin, he suorastaan riemuitsevat valkoisen – siis myös heidän oman – vallan vapaaehtoisesta luovuttamisesta muille. 

Meidän kohtalonamme on todistaa aikaa, jossa eurooppalaisperäiset kansakunnat ovat luopuneet terveestä itsekunniotuksestaan. Vaikka tästä tarkoituksellisesta kulttuurin hajotustyöstä vastaakin vain pieni äänekäs joukko, on sen ihmisoikeuksien varjolla harjoittama propagandatyö lyönyt itsensä läpi varsinkin mediassa. Sitä kautta se leviää vaarallisesti vastahankaiselle massalle, joka ei ainakaan vielä ole valmis luopumaan oikeudestaan kotimaahansa. Vieraita intressejä palvelevassa mediassa kansallismasokistinen indoktrinaatio on perustunut kansalaisten hitaaseen mutta varmaan väsyttämiseen toistamalla rituaalinomaisesti tuttuja mantroja monikulttuurin välttämättömyydestä, maahanmuuton tarpeellisuudesta ja kansakunnan olemattomuudesta. 

Toisinaan kulttuurimarxilainen vallankumous ottaa suuria harppauksia kuten Maon johtama kommunistinen Kiina aikoinaan. Viimeisen kolmen viikon aikana mustan rikollisen George Floydin epäonnistunut pidätys ja siitä seuranneet Black Lives Matter (BLM) -liikkeen "mielenosoitukset" (lue: väkivalta) ovat vetäneet täysin uudet parametrit sille, kuinka alhaisesti valkoinen valtakulttuuri voi madella ja kuinka härskisti media voi faktoja pimittämällä rummuttaa propagandaansa universaalista valkoisesta syyllisyydestä. Ylen uutisanti BLM-likkeestä ja siihen aasinsilloilla liitetystä rasismista on ollut käsittämättömän ylitsevuotaava.

Tolkuton vaahtoaminen yhden rikollisen kuolemasta toisella puolella maapalloa ei olisi mahdollista ilman käsikirjoitettua tarinaa, jossa ikävät tosiasiat on karsittu sopivasti pois. Nimittäin koko tarinan kertomisella George Floydista ei voitaisikaan leipoa viatonta Jeesus-hahmoa, joka kuolemallaan lunasti mustien hurskauden ja valkoisten syntien anteeksiannon. Katsotaanpa tarkemmin vähän tunnettuja faktoja "tuiki tavallisesta amerikkalaismiehestä", jonka Ylekin on nostanut aikamme pyhimykseksi Greta Thunbergin rinnalle.

Ensinnäkään Ylessä ei ole kertakaan nostettu esille sitä, miksi 46-vuotias väkivaltarikoksista tuomittu huumeidenkäyttäjä ylipäätään pidätettiin. Mikäli olisimme vain Ylen varassa, syntyy mielikuva, jossa poliisi pidätti Floydin ilman syytä tai peräti rasistisin motiivein. Tosiasiassa syynä pidätykseen oli rikosepäily, sillä huumausaineiden käyttäjänä tunnettu Floyd yritti tehdä myymälässä ostoksen väärennetyllä 20 dollarin setelillä. The Sun -lehden mukaan hälytyksen tehnyt myyjä kertoi Floydin käyttäyneen sekopäisesti. Floydia pidättämään saapui neljä poliisia, Derek Chauvin, Thomas Lane, J. Kueng ja Tou Thao, joista vain Chauvin ja Kueng ovat valkoisia, joten tapausta on vaikea luokitella valkoisten poliisien rasistikseksi ylilyönniksi. 

Floydin kuolema oli pelkkä onnettomien tekijöiden yhteistulos, sillä hänen menehtymiseensä vaikuttivat poliisi Derek Chauvinin kovaotteisuuden lisäksi myös huumausaineiden vaikutuksena oleminen yhdistettynä krooniseen sairauteen. Yleisesti saatavissa olevien ruumiinavauspöytäkirjojen mukaan Floydin elimistössä oli mm. fentanyylia, kannabinoideja ja metamfetamiinia. Aivan tavallinen amerikkalainen perheellinen mies, jos uskomme Ylen haastattelemien asiantuntijoiden vakuutteluihin...

Pidätyksen syyn sivuuttamisen lisäksi Yle jättää kertomatta myös "viattoman mustan kansalaisen" värikkään henkilöhistorian. Hän on mm. saanut viiden vuoden vankeustuomion asuntomurroista ja aseellisesta ryöstöstä, jossa hän painoi käsiaseellaan raskaana olevan valkoisen naisen vatsaa. Kaiken tämän "tavallisuuden" lisäksi Floyd kuului mustien rikollisjengiin ja toimi pornonäyttelijänä.  On selvää, että tällaisten tosiasioiden kertominen saisi tapauksen näyttämään siltä, jollaisia Amerikassa tapahtuu päivittäin: huumeissa olevan mustan rikollisen pidätyksen rysän päältä.

Tällaisen valkoisia ryöstäneen ja mukiloineen huumerikollisen vuoksi valkoiset ovat osallistuneet lukuisiin mielenosoituksiin, joissa on vastustettu yksinomaan valkoisten olematonta rasismia. Suomessakin nähtiin kesäkuun alussa Black Lives Matter -tapahtuma, jossa esiintyi nimekkäitä poppareita aina Lauri Tähkästä Maija Vilkkumaahan. 

Valkoisten osallistuminen BLM-mielenosoituksiin ei kerro vain tietyn kansanosan patologisesta etnomasokismista vaan myös amerikkalaisen valtakulttuurin apinoinnista. Tästä kertoo osuvasti vanha vihainen herrasmies Timo Vihavainen blogikirjoituksessaan Nuoriso apinoi: 

Tässä toistui juuri se sama asia, joka oli tuntunut niin epäuskottavalta aikoinaan 1970-luvulla: nuoriso apinoi, koska sen täytyy apinoida. Kohteen ja tavan määräävät aikakauden ja hetken esikuvat ja ärsykkeet, ei mikään intellektuaalinen tai moraalinen näkökohta. 

Valkoisen poliisin perusteeton väkivalta tummaihoisia kohtaan ei tosiaankaan ole meillä mikään ongelma eikä ole mitään epäilystä siitä, että tuo porukka tietää sen erinomaisesti. Onko se ongelma USA:ssa on taas juttu erikseen.  

Tilastojen perusteella se ei ole, mutta amerikkalaisen yhteiskunnan sairaudet ovat siksi monimutkainen kysymys, ettei niihin kannata puuttua tässä eikä niistä varsinkaan kannata luennoida sille porukalle, joka oli menossa demonstroimaan. Ei se heitä kiinnosta. 

Asian pihviä voi pitää kaksiosaisena. Ensiksikin tässä tarjoutui tilaisuus päästä esittämään roolia, esiintymään. Esille nostettu asia oli sinänsä uskomattoman typerä, mutta tarjosi aasinsillan esiintyä hyvänä ihmisenä, joka vastustaa pahuutta. Sitä jopa pääsi tekemään seurassa, jonne kokoontuivat samankaltaisesta toiminnasta ja samankaltaisesta seurasta kiinnostuneet.  

Toiseksi tämä roolileikki tarjosi tilaisuuden esiintyä henkisesti amerikkalaisena. Trumpia ei tämä joukko siis todellakaan halua uudelle kaudelle ja tässä kansalaiselle tarjoutui tiaisuus kertoa kaltaisilleen yksin tein sekin asia. 

Normaali, tervejärkinen ihminen tietenkin huomauttaa tähän, ettei Suomi suinkaan ole mikään Amerikka eikä kaukaisen ulkomaan jossakin kolkassa ollut yksittäistapaus kuulu meille millään oikeudella eikä logiikalla. Sitä paitsi mikään ei muutu minkään vertaa sellaisen happeningin takia, jolla tosiasiassa ei ole edes osoitetta. 

On selvää, että tätä hyväkkäiden joukkoa ei kiinnosta mielenilmaukset Suomessa tapahtuvasta kovan luokan rasismista, jota harjoittavat pääasiassa muut kuin suomalaiset. Afrikkalaistaustaiset miehet ovat murhanneet ja leikelleet suomalaisnaisten päitä irti, mutta on turha kuvitella, että tällaiset "monikulttuurin kasvukivut" kirvoittaisivat rasismin vastaisiin mielenosoituskonsertteihin Senaatintorille.

Sanaa rasismi toki viljellään mediassa ahkeraan, mutta sillä on tätä nykyä erilainen merkitys kuin vaikkapa 1980-luvulla, jolloin moralisoinnin kohteena oli Etelä-Afrikka (sen jälkeen Afrikan eteläkärjen väkivallasta ollaankin oltu hiljaa, koska uhreina ovat valkoiset). Varsinkin viime viikkojen BLM-agitaatio on saanut tiedotusvälineet jauhamaan loputtomasti rasismista, jolla tarkoitetaan vain valkoisen harjoittamaa rasismia. Itse asiassa rasismi-sanan käyttäminen nykymerkityksessä on rasistista, sillä sen tuomitsevalla ilmaisemisella halutaan viitata vain valkoisiin. Käytännössä "rasismin vastustaminen" on rasistista valkoisten vastustamista, heidän oikeuttaan vaalia maarajojaan, etnisyyttään ja kulttuuriaan. Rasismista onkin tullut eräänlainen julkisen keskustelun koodisana valkoisten vastaiselle rasismille.  

Sitä paitsi rasismin liittäminen pääasiassa valkoisiin on täysin valheellista, sillä kaikista maailman väestöistä valkoiset ovat vähiten rasistista. Jopa valkoisten maiden sisällä valkoinen enemmistö on huomattavatsti vähemmän rasistisia kuin mustat, etenkin kovan luokan väkivallassa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa mustat tappavat valkoisia määrällisesti moninkertaisesti enemmän kuin valkoiset, vaikka heitä on monta kertaa vähemmän kuin valkoisia.

Jos taas vertailukohdaksi otetaan nyt paljon esillä ollut Yhdysvaltojen poliisiväkivalta, siinäkään ei näy mitään erityistä rasistista tendenssiä mustia kohtaan. Päinvastoin, esimerkiksi vuoden 2015 tilasto kertoo, että poliisi surmasi 330 miljoonan asukkaan Yhdysvalloissa vain 17 aseetonta mustaa. Samaisena vuonna kaikista poliisin (monet heistä mustia) ampumista 1200:sta amerikkalaisesta yli 70% oli valkoisia. Kiinnostavana yksityiskohtana lisättäköön, että vuonna 2015 kaikista Yhdysvalloissa henkirikoksen tehneistä henkilöistä 48% oli mustia. Rikostilastot osoittavat kiistattomasti, että mustat ovat tosiasiassa aliedustettuja kiinniottotilanteissa kuolleiden joukossa. Toisin sanoen jos mustia arvioitaisiin värisokeasti väestön ja rikosten määrän suhteen, heitä kuolisi pidätystilanteissa huomattavasti enemmän kuin nyt.

Mitkään tilastolliset tosiasiat eivät kuitenkaan horjuta Hyviä ihmisiä, koska he eivät edes halua olla tietoisia sellaisista; "rasistiset tilastot" synnyttävät vain "väärää tietoisuutta". Heillä on ideologiaansa varten ihan omat tilastonsa tyyliin Helsingin Sanomat, jossa mustien huono-osaisuutta selitetään edelleen 60-lukulaisilla sosiologian teorioilla "rakenteellisesta rasismista" ilman epäilystäkään, että mustissa itsessään saattaisi olla jotain vikaa.

Tilastojen perusteella rasismia löytyy, mutta se kohdistuu pääasiassa valkoisiiin. Silti media ja Suomessa etenkin Yle melskaavat jatkuvasti kovaan ääneen rasismista, johon syyllistyvät mediajätin mukaan vain valkoiset. Ohessa lista Ylen verkkosivujen rasismia käsitteleviä mielipideuutisista viime ajoilta:

Neekerisaari on kiinteistörekisterissä uudella nimellä – nyt myös Kotus puoltaa rasistisen nimen poistoa Maanmittauslaitoksen kartoista'

Bella Forsgrén näkee rasismia eduskunnassa, Paul Abbeyn ystävää puukotettiin, mutta Okko Soila luottaa Suomen poliisiin – tätä he toivovat rasisminvastaiselta kampanjoinnilta

Valtaosa afrikkalaistaustaisista kokee Suomessa syrjintää ihonvärinsä vuoksi, kertoo tuore selvitys – lapsillekin saatetaan huudella törkeyksiä

Rasismi on muutakin kuin silminnähtävää väkivaltaa, muistuttavat nuoret: "Se on paikan vaihtamista bussissa ja vääriä oletuksia"

Milloin luit viimeksi kirjan, jonka kirjoittaja ei ole valkoinen?

Ensimmäisenä Suomessa: koulujen ja päiväkotien työntekijöille rasisminvastaista koulutusta Helsingissä

Jälleen rasismin vastainen mielenosoitus Helsingissä – uusi yhdistys vaatii poliisia käyttämään haalarikameroita

George Floydin hautajaisissa painotettiin muutoksen merkitystä: "Hän muutti maailmaa", "Emme saa kääntyä pois"

"Hänen kohtalonsa muuttaa maailmaa" – Katso kuvakooste George Floydin hautajaisista

Rasistisia patsaita vastaan kapinoidaan myös Belgiassa – Julmasta kolonialismista tunnetun kuningas Leopold II:n patsas poistettiin jo Antwerpenissä

Etelävaltioiden vanha sotalippu vastatuulessa – Yhdysvaltain mustien liike haluaa poistaa rotusorron tunnukset

Black Lives Matter -mielenilmaus kokosi Turun tuomiokirkon edustalle satoja ihmisiä

Mustan miehen pikaruokaravintolan pihalla ampunut poliisi erotettu Atlantassa – mielenosoittajat polttivat tapahtumapaikan ravintolan

Mustien rikollismiesten puolustamiseksi aikoinaan perustetun Black Lives Matter -liikkeen viime aikainen mellakointi, ryöstely ja tuhopolttelu on jätetty Ylessä tarkoituksellisen vähälle huomiolle ja tilalle on tuotu kollektiivinen valkoisten syyttely. Yksikään toimittaja tai haastateltu asiantuntija ei ole tuominnut mustien vandalismia ikään kuin kyse olisi lapsista tai vähämielisistä, jotka eivät ole vastuussa teoistaan. Mustat lienevät ainoa roturyhmä maailmassa, joka alkaa tuhota omaa lähiympäristöään heti sen jälkeen kun heidän "yhteisönsä" rikolliselle on käynyt huonosti poliisin kanssa. 

Tässä ei sinänsä ole mitään uutta, vaan hämmästyttävintä on valkoisten osallistuminen moiseen riehumiseen. Tästä antaa kuvaavan esimerkin mikäpä muu kuin Ruotsi, jossa on hyökätty viranomaisia vastaan "rauhanomaisissa" BLM-tapahtumissa. Ja kaikki tuo väkivalta vain mustan amerikkalaisrikollisen puolesta kaukaisessa Pohjolassa...

VALTAMEDIAN TARKOITUSHAKUISET TARINAT LÄNSIMAIHIN PYRKIVISTÄ "SIIRTOLAISISTA" SATUA

Valkoisia naisia vaatimassa oman etnisen ryhmänsä
syrjäyttämistä värillisillä meksikolaisilla.

Hallitsevat liberaalit uutismediat ovat lännessä verkostoituneita ja siksi ne kertovat kaikille länsimaalaisille samaa tarinaa asioista, joista ne haluavat meidän ajattelevan tietyllä tavalla. Globaalien tiedotusvälineiden yksipuolisuus tulee esiin räikeimmin kolmessa uutisryhmässä, joita ovat länteen kohdistuva muukalaisinvaasio, sukupuoli- ja seksuaalisuus ja Lähi-idän kriisi.

Yleisradio ei poikkea juuri mitenkään länsimaisesta mediavaltavirrasta, jonka vuoksi se selittää maahanmuuttoinvaasion olevan kuin väistämätön luonnonilmiö, josta "meidän pitää kantaa vastuu". Kaikki tätä tarinaa kyseenalaistavat totuudet retusoidaan uutisista pois ja jätetään yksi narraatio voimaan, josta tulee virallinen totuus (Pravda). Tuon narraation kyseenalaistaminen leimataan monesti "Venäjän trollitehtaiden" ja "sen rahoittamien valemedioiden" levittäminä valeuutisina länsimaista monikulttuuriharmoniaa vastaan. 

Jotta yleinen maahanmuuttonarraatio säilyttäisi voimansa sohvaperunat eivät saa koskaan kuulla Ylen puoli yhdeksän uutisissa, että avustusjärjestö SOS Mediterranée ei viime viikolla tosiasiassa "pelastanut 629 siirtolaista keskeltä Välimerta", vaan kyse oli jostain aivan muusta. Ensinnäkään kyse ei ollut meripelastuksesta, vaan teatteriesityksestä, jossa muukalaismielinen avustusjärjestö otti sovitusti vastaan Mayday-kutsun sen jälkeen kun maahantulijat oli jätetetty pari merimailia Libyan merirajan ulkopuolelle. Sitten avustusjärjestön Aquarius-laiva ja Italian merivartiosto paikansivat "hädässä olleet alukset”, joita oli Libyan edustalla useita. Toisin kun Yle uutisessaan kertoi, "pelastetuissa" oli kyse laittomista maahantulijoista turvallisiksi luokitelluista mustan Afrikan maista. Jos nämä faktat olisi kerrottu, kansalainen olisi päätellyt helposti, että "maahanmuuttokriisi" on vain eri intressiosapuolien järjestämä ongelma. Tämän vuoksi tavallisten eurooppalaisten ei tarvitse hyväksyä organisoitua laitonta massamaahanmuuttoa eikä varsinkaan ottaa siitä vastuuta elättämällä miljooniin kasvavaa vapaamatkustajaporukkaa maailman tappiin asti.

Samanalaista puolivillaista satusetien tarinointia saamme kuulla muista maista, joissa valkoinen kutistuva enemmistö kykenee vielä luomaan innovaatiota, varallisuutta ja yhteiskunrauhaa. Siksi emme kuule koskaan siirtolaisiongelmasta, jossa valkoiset amerikkalaiset pyrkisivät Meksikoon tai norjalaiset Afganistaniin. Maahanpyrkijät tulevat aina niiden maiden populaatiosta, jotka eivät ole omissa maissaan kyenneet luomaan vakaata varallisuutta luovaa yhteiskuntaa.

Tätä porukkaa on viimeisten vuosikymmenien aikana valunut Yhdysvaltain etelärajan läpi kymmeniä miljoonia, sekä laittomasti että laillisesti. Tällä hetkellä Yhdysvalloissa oleskelee pelkästään laittomia meksikolaisia arviolta 11-12 miljoonaa. Kun presidentti Donald Trump on sitten äänestäjiensä tuella pyrkinyt joten kuten tukkimaan tätä laitonta maahantulijoiden virtaa, se on nostattanut vasemmistoliberaaleissa demokraateissa, Syvässä valtiossa ja valtamediassa raivoisan vastakampanjan. 

Viimeisimpänä siirtona tässä likaisessa Meksiko-pelissä on kerjätä sääliä etnisesti altruistiseen empatiaan taipuvilta valkoisilta jalkapalloäideiltä (Soccer moms). Yle on juonessa mukana ja kierrättää sellaisenaan amerikkalaisen liberaalimedian kertomusta "sydämettömästä Trumpista" uutisessaan "Isä, isä!", itkee siirtolaislapsi ääninauhalla – Yhdysvaltain rajalla erotetaan perheitä, kun vanhemmat pidätetään ja lapset otetaan huostaan. Eipä ihme, että tämänaamuisessa Yle Radio 1:n Ykkössaamussa  haastateltu punamummo Tarja Halonen ei kyennyt tutun arvoista höperehtimisen ohella muuhun kuin tuomitsemaan pelkän videonauhan perusteella koko Yhdysvaltain siirtolaispolitiikan.

Kukaan ei kysy ääneen, miksi läntiset valtamediat Yle mukaan lukien nostivat otsikoihinsa "tutkivaan journalismiin erikoistuneen" yhdysvaltalaisjärjestö Pro Publican verkkosivuilla julkaistun videon itkevistä lapsista. Vastaus on yhtä helppo kun Strabucks-kaustin kohdalla: videonauha tukee virallista narraatiota, jonka tarkoitus on ajaa loppumattoman maahanmuuton agendaa vain valkoisiin maihin.

Itkeviä lapsia kuvaava video on härskiä manipulaatiota, koska laiskanpulleat länsimaalaiset eivät jaksa ottaa selkoa missä kontektissa video pitäisi katsoa. Lapsien erottamiselle vanhemmista on perustelu syy, sillä kuten Yle itsekin toteaa,

huhtikuun alussa Yhdysvaltain oikeusministeriö linjasi, että jokainen laitonta maahantuloa yrittävä saa syytteen. Kun vanhempi saa syytteen, hänet pidätetään ja mukana mahdollisesti olevat lapset otetaan huostaan. Tähän saakka perheiden on, erottamisen sijaan, useimmiten annettu odottaa oikeudenkäyntiä yhdessä.

Toimittajat ja muut uuden papistion moralistit syyttävät tietysti Trumpin hallintoa ihmisoikeuksien loukkauksesta, jossa ainoa lunastus olisi päästää joka ikinen meksikolainen Yhdysvaltoihin. Monessa maassa laiton rajanylitys on kuitenkin ankarasti tuomittu rikos, joten Yhdysvallat ei toimi tässä mitenkään poikkeavasti. Se, että lapset joutuvat kärsimään jonkin aikaa ei ole Trumpin vaan vanhempien syy. Ylittäessään laittomasti rajan meksikolaisvanhempien pitäisi ymmärtää seuraukset. Siksi videolla näkyvistä itkevistä lapsista pitää syyttää heidän rikokseen syyllistyneitä vanhempiaan.

Epävirallisten videoiden käyttäminen uutiskohujen nostamiseksi ei ole sinänsä moraalitonta, mutta sen sijaan se on, että sitä tehdään systemaattisen valikoivasti. Kun Pariisissa "nuoriso" riehuu tai Flash Mob jengit terrorisoivat Yhdysvaltojen suurkaupunkeja, media ei esitä koskaan niistä kuvattuja amatöörifilmejä, koska ne paljastaisivat ikävällä tavalla monikulttuurisuuden toimimattomuuden ja mustien rasismin. Valtamedia ottaa tunteita kuohuttavia videoita uutistarjontansa mausteeksi vain silloin, jos ne tukevat sen esittämää narraatiota, jossa maahanpyrkijät ovat aina uhreja, seksuaalivähemmistöt moraalisesti ylivertaisia ja valkoiset aina rasisteja.

                                                           **********************



Yle Teema, tiistai 19.6.2018 klo 22:00, The Handmaid's Tale - Orjattaresi (K16) 

3/10. Myöhässä vai ei? Janinen vastasyntyneen näkeminen tuo Frediläisen mieleen ajan ennen kuin Gileadista tuli ainoa sallittu todellisuus. Sitten syttyi vallankumous, joka muutti kaiken. Gleniläinen joutuu tekemään vaikean valinnan. HD Äänitekstitys: suomi. K16 (ahdistus).


TV2 , tiistai 19.6.2018 klo 01:05,  Helvetin homo

Sarja alkaa, 1/5. Gisleä alkaa aina jännittää, kun hänen rakkaansa tarttuu häntä kädestä. Syy on se, että he ovat molemmat miehiä. Miksi Norjassa on edelleen niin vaikeaa olla homo? HD Äänitekstitys: suomi.

Jaahans, se onkin Helsinki Pride ensi viikolla. Tämä on vasta alkua....


TV1, maanantaina 18.6.2018 klo 19:00, Historia: Viininviljelijät sodassa 

Natsit ryöstivät miehittämästään Ranskasta yli 10 miljoonaa viinipulloa II maailmansodan aikana. Viinitilalliset Bordeaux'sta Champagneen liittyivät vastarintaliikkeeseen pelastaakseen tuotantonsa. (U) HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.

Natsit kesällä, natsit ongella, natsit paskalla ja natsit totta kai Ranskan viinitarhoissa! Tästä emme olekaan vielä kuulleet, paitsi että olemme, koska ohjelma tulee uusintana. Sano natsi, kun haluat katsoa Ylen historiasarjaa!

TV1, maanantai 18.6.2018 klo 20:00, Suomi on suomalainen 

2/10 Mikä Suomi? Tässä jaksossa juontaja Juhani Seppänen selvittää, onko luonto meillä todella niin verissä kuin kuvittelemme. Haastateltavina mm. järvitutkija Kari-Matti Vuori sekä tanssija Tero Saarinen. (U) HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.


TV 1, maanantaina 18.6.2018 klo 21:00 TV1 A-studio 

Mikä uhkaa länsimaista demokratiaa? Tasavallan presidentti Sauli Niinistön haastattelu Kultarannasta. #yleastudio HD

Linkki Yle Areenaan.

Naapurin poikana esiintyvä toimittaja Jan Andersson oli taas elementissään, kun hän esitti omia mielipiteitä yleisinä näkemyksinä. Hän puhui jatkuvasti populisteista toisina, niinä, jotka uhkaavat "meidän" demokratiaa. Anderssonille ja Niinistölle ei ole käynyt vieläkään selväksi, että kansalaiset kyllä tietävät, että kansan etua vastaan olevat poliitikot ja toimittajat ovat se todellinen uhka demokratialle.

MUSTA RASISTI MURHASI USA:SSA 3 VALKOISTA, PÄÄHUOLENA KUITENKIN VALKOISTEN RASISMI KOSKA TRUMP

Musta rasisti murhasi kolme valkoista. Pääuutiseksi
nostettiin kuitenkin muslimien ja juutalaisten tuntemukset
rasismin kasvusta, koska Donald Trump.

Näin Adolf Hitlerin syntymäpäivänä (((valtamedialla))) on oiva syy päästää hyväosaiset juutalaiset ja valkoisiin maihin kuokkavieraiksi tulleet muslimit uhriutumaan rasismista. Mikäpä sen parempaa kun näiden kiittämättömien narina saadaan yhdistettyä vielä tiedostavan Yle-toimittaja Paula Vilénin patologiseen Trump-vihaan tv-uutis- ja verkkosivujutussa "Trump päästi hullut kaapista" – Viha muslimeita ja juutalaisia vastaan on kasvanut Yhdysvalloissa. 

Kauhean rasismin kasvusta uutisessa käytetään todisteena muslimien tuntemuksia ikävästä huulenheitosta ja juutalaisten kohtamaasta hautausmaavandalismista. Kumpikaan vinkuleluryhmä ei kuitenkaan kykene esittämään ketkä tarkalleen ottaen ovat tällaisten anteeksiantamattomien raskaiden ihmisoikeusrikosten takana, vaikka kielenpäässä on koko ajan "valkoiset krisitityt". Syyllinen ilmaistaankin epäsuorasti syyttämällä "äärioikeistoa", joka (((valtamedian))) koodikielellä tarkoittaa alempaa valkoista keskiluokkaa. Juutalaisten etuoikeuksia ajavan lobbausjärjestö American Jewish Councilin johtaja David Harris toteaa:

– Viime vuonna äärioikeisto koki jollakin tavalla olevansa aiempaa oikeutetumpi ja vapaampi ilmaisemaan kantojaan. Jotain tapahtui viime vaaleissa, mikä rohkaisi äärioikeistoa uskomaan, että olemme uudessa ilmastossa, Harris miettii.

Eläinoikeuksista piittaamattoman kosher-kaupan omistaja puolestaan tuo esiin selkeämmin juutalaisväestön vainoharhaiset tunnot syyttämällä suoraan ei-juutalaista valkoista väestöä natsismista: 

– Trump päästi kaikki hullut ulos kaapista. Samaan tapaan kuin natsit päästivät hullut aikanaan Münchenissä kaapista, Marc Segal puuskahtaa.

Syy siihen, miksi uutisessa ei yksilöidä ketkä todellisuudessa ovat juutalaishautausmaiden vandalismin takana on ilmiselvä. Koska suurin osa juutalaisvastaisesta ilkivallasta ja "viharikoksista" on nykyään värillisten muslimisiirtolaisten tekemiä, se jätetään mainitsematta, koska virallisessa narraatiossa pahantekijän on rooli on varattu vain sinisilmäisille paholaisille. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa ilmenevä rasismin monimuotoisuus, jossa ei-valkoiset ryhmät vihaavat toisiaan, on vaiettu tabu, koska se ei edistä valkoisten etnomasokismia ja keinotekoista syyllisyyden taakkaa, jolla heidät saadaan luopumaan kotimaistaan.

Tavanomaista Trump-kaunaa ja Hitlerin syntymäpäivää todennäköisempi syy jutun ilmestymiselle juuri tänään oli eilen Kalifornian Fresnossa kolme ihmishenkeä vaatinut neekerimiehen tekemä rasistinen joukkomurha. Kyse oli sen verran kylmäverisestä ideologis-uskonnollisesta teosta, että jopa Yle oli pakotettu kertomaan siitä. Tuttuun tapaan Yle yrittää harhauttaa satunnaista uutistenlukijaa otsikolla Asemies ampui kolme USA:ssa – epäillään rasistisiksi murhiksi, jonka perusteella lukija olettaa tekijän olevan valkoinen, koska rasismi liitetään valheellisen oletusarvoisesti aina valkoisiin. Ylessä luultavasti ymmärrettiin, että sille joka luki uutisen kokonaan, jäi harmittavasti muistijälki, jossa rasisti voi olla myös ei-valkoinen. Tämä vuoksi tänään piti julkaista tasapainottava uutinen karmeasta valkoisen rasismin noususta, joka ilmenee merkitsevinä katseina, ikävinä huomautuksina ja germaanisten riimujen spreijaamisena.

Kyse on niin vakavasta ilmiöstä, että Vilénin raportti nostetiin tv:n puoli yhdeksän uutisten ulkomaan pääuutiseksi. Sen sijaan eilinen kolme henkeä vaatinut 39-vuotiaan Kori Ali Muhammadin tekemä rasistinen joukkomurha sai tyytyä vain yhteen niukkasanaiseen verkkosivu-uutiseen. Ilmeisesti kyse oli sittenkin vain arkipäiväisestä amerikkalaisen mustan miehen väkivallanteosta valkoisia kohtaan, ettei se voi nousta tv:n pääuutilähetyksen aiheeksi. Erikoista tapauksessa on ainoastaan se, että sitä pidetään viharikoksena, vaikka normaalisti mustien valkoisiin kohdistaman väkivallan motiivina ei nähdä vihaa. Ilmeisesti ihan vaan rakkaudesta mustat tappavat valkoisia monikertaisesti enemmän kuin valkoiset heitä.

Helsingin Sanomat avasi sentään tapausta hieman enemmän ja kertoi mustan rasistimurhaajan huutaneen ”Allahu akbar!” eli ”Jumala on suurin!", mutta korosti kuitenkin varmuuden vuoksi, ettei teolla ole mitään tekemistä muslimiterrorismin kanssa. Hesarin monisanaisuus selittyy sillä, että uutista käytetään sen Amerikan vasemmistolta omaksutun asekammon pönkittämiseen, jopa niin, että jutussa valehdeltiin ampuma-aseisiin kuolleiden amerikkalaisten määrä yli kolminkertaiseksi vättämällä, että "kaikkiaan yli 30 000 ihmistä kuolee Yhdysvalloissa vuosittain ampuma-aseilla tehtyyn väkivaltaan." Euroopan parlamentin jäsen Jussi Halla-aho (ps) kommentoi uutista osoittamalla eilisessä Facebook päivityksessään millaista puppua Ylen rikostoveri Hesari levittää 

Perinteinen media on viime aikoina kehunut kovasti itseään siitä, että toisin kuin ns. valemedia, se tarkistaa tietonsa ja korjaa tarvittaessa tekemänsä virheet. Kuitenkin yllä siteerattu väite on puhdas valeuutinen, jota Hesari levittää ideologisista syistä. Viimeiset valmiit henkirikostilastot koskevat vuotta 2015. Tuolloin Yhdysvalloissa kirjattiin yhteensä 15 696 murhaa ja tappoa. Luku siis pitää sisällään kaikilla välineillä ja ilman välineitä tehdyt henkirikokset. Ampuma-aseella tehtiin 9 698 henkirikosta. Tietysti 9 698 aseella tehtyä henkirikosta on paljon, mutta se ei ole läheskään yhtä paljon kuin Hesarin esittämä "yli 30 000".

Siinä missä avoimemmin punavihreää hyveliputusta harjoittava Helsingin Sanomat saa Allahia kirkuvasta mustasta rasistimurhaajasta aasinsillan aseiden takavarikoimiselle valkoisilta kansalaisilta, pitää Yle parempana strategiana vähäpuheisuutta, jotta mustien rasistinen viha ei vaivaisi liikaa kilttien valkoisten päitä.


                                             *********************************



Yle TV1, torstai 20.4.2017 klo 22:00, Ulkolinja: Marine Le Pen, matka valtaan  

Kyselyjen mukaan Marine Le Penin äärioikeistolainen Kansallinen rintama tulee menestymään Ranskan presidentinvaaleissa. Onnistuuko puolueen imagon kohotus isänsä varjosta nopeasti johtoon nousseelta tyttäreltä? HD Äänitekstitys: suomi.

Linkki Yle Areenaan.

Mitä sanoa henkilökuvadokumentista, joka aivan alussa sanoo paljastavansa Marine Le Penin "pimeän puolen"? Tekisikö valtamedia kolmesta muusta pääehdokkaasta dokumentin samanlaisella vihamielisyydellä, jos ylipäätään tekisi heistä erikoisohjelman? Niin, eihän kellään trendiliberaalilla punavihreällä mitään pimeitä puolia voi olla, sillä Hyvät ihmiset ovat aina järkähtämättä Hyvien asioiden puolella. Heidän motiiviensa ja utopioidensa seurausten tarkastelu olisi jo silkkaa vihapuhetta.

Tunnin kestänyt dokumentti valmisti koko ajan tietä viimeisen viidentoista minuutin natsikortin heilutteluun, jossa "todistettiin" että Marine Le Pen on piilonatsi, koska hänellä on lähipiirissään pari avustajaa, joilla on ollut aikoinaan yhteyksiä äärioikeistolaiseen katutason opiskelijajärjestö GUD:iin (Groupe Union Défense). Toisen ikääntyneen avustajan historiasta kaivettiin sellainenkin kauheus, että hän oli paljastetun videon perusteella saanut 21-vuotiaana nimikirjoituksen Belgian katolisen fasistipuolueen (jota dokumentissa kutsuttiin natsipuolueeksi) entiseltä johtajalta Leon Degrelleltä! 

Jo dokumentissa käytetty kieli oli tyypillistä liberaalia manipulaatiota. Selostaja kun piti oman etniteetin puolustamista äärioikeistolaisena ääriajatteluna, vaikka se on ollut iät ja ja ajat täysin normaalia kaikkien toimivien kulttuurien kohdalla. Vastaavasti sen vastapainona pidetty nykyhetken "normaalitila" on historian suuressa mittakaavassa pelkkää mielettömyyttä, väittävät toimittajat tähän sitten mitä tahansa. Vai mitä maltillisen järkevää on siinä, että maa kuten Ranska antautuu koko Afrikan huoraavaksi laukaisualustaksi ja kutsuu tätä poikkeuksellista geenipoolin itsemurhaa "tolkun politiikaksi"? 

Aivan lopuksi selostaja sanoo kiihkeän syyttävästi, että presidenttiehdokasta jolla on tällaisia avustajia, kannattaa kolmannes äänestäjistä. Toimittajilla on edelleen vankka usko, että 1900-lukulainen natseilla pelottelu on toimiva tapa paimentaa kansalaisia vuotavaan laivaan luhistuvan maailmanjärjestyksen lähestyessä.

Kömpelön läpinäkyvästi Marine Le Penia mustamaalaavan kauhisteludokumentin pääsanoma ranskalaisille oli, että älkää missään nimessä äänestäkö häntä, sillä äänestäessänne häntä olette natseja (medialle natseja ovat kaikki jotka kritikoivat multikultia). Siksi on parempi pysyä nöyränä kukservatiivisena aisankannattajana ja luovuttaa Ranska kokonaan maahantunkteutujille. Eipähän median papisto pääse silloin ainakaan syyttämään rasismista ja nazismista, vaikka muutoin koko sivilisaatio romahtaisikin alta. Pieni hinta!

Mikä relevanssi ohjelmalla oli Suomeen? Edelleenkään suomalaiset eivät voi äänestää Ranskan presidentinvaaleissa, mutta Yle ja toimittajat tekevät silti jatkuvasti vaalityötä Le Peniä vastaan. Tarkoituksena on tietenkin viestiä, että kansallismielisyys on pahasta myös Suomessa. Establishmentti antaa median välityksellä ymmärtää, että kaikki on hyvin ja Euroopan maat voivat pelastautua vain turvautumalla vanhaan poliittiseen eliittiin. Siihen samaan, joka on nykyisten talous- ja siirtolaisongelmien syynä.


STOP PRESS! Ylen tuore uutinen: Pariisissa ampumavälikohtaus – kaksi poliisia kuoli, yksi haavoittui:

Pariisissa on sattunut ampumavälikohtaus pääkatu Champs Elysées'llä. Kalashnikov-rynnäkkökiväärillä aseistautunut hyökkääjä nousi autosta liikennevaloissa ja avasi tulen poliiseja kohtaan surmaten kaksi ja haavoittaen yhtä poliisia.

Kyllä ranskalaisten kannattaa edelleen äänestää joku muu kuin ikävistä tosiasioista kertova Le Pen. Tämähän oli vain yksittäistapaus, eikä pelolle saa antaa valtaa. Kohti uutta uljasta monikulttuuria eurooppalaisen aisankanattajuuden hengessä!

MILWAUKEEN MELLAKAT - YLEN VITKUTTELEMA KORREKTI VERSIO TAPAHTUMISTA

Yhdysvaltain Milwaukeessa mustat ovat mellakoineet ja ryöstelleet kauppoja jo viime lauantaista asti, mutta Yle sai suunsa auki tästä vasta tänään maanantaina tv 1:n klo 18.00 uutisissa ja nettisivujen jutussa Milwaukeessa pidätetty useita mielenosoittajia, yksi henkilö haavoittunut luodista. Ylen radiohiljaisuus katkaistiin luultavasti siksi, että rähinät jatkuvat edelleen eikä niitä voi siksi enää lakaista maton alle.

Samaa vaivihkaista taktiikkaa Yle on käyttänyt ennenkin kuten Pariisin etnisissä levottomuuksissa v. 2005, jolloin vasta neljän päivän riehumisen jälkeen Yle reagoi tapahtumiin. Toimituksessa toivottiin varmaan myös tällä kertaa pientä ihmettä, jotta multkikulti-agendan kannalta epäedulliselta näyttävä barbarismi Milwaukeessa sammuisi itsestään. Koska Milwaukeen tapahtumista oli pakko kertoa, esitettiin se tutun kaavan mukaisesti, toisin sanoen valkoisia jahtaavista väkivaltaisista ja ryöstelevistä mustista tehtiin uhreja. 

Ylen nettisivujen jutussa kerrotaan, että poliisi ampui mustan miehen Milwaukeessa viime lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Ammutun Sylvien Smithin taustoja valaistaan sen verran, että tämän sanotaan olleen virkavallan vanha tuttu, jonka auton poliisi pysäytti. Tämän jälkeen Smith oli lähtenyt juoksemaan karkuun ja kääntynyt sitten ase kädessä kohti poliisia. Kertomatta jää, että ammuntavalmis ase oli varastettu aikaisemmin murron yhteydessä. Nettiartikkelissa ei myöskään mainita, että Smithin ampunut poliisi oli itse musta, tosin klo 18.00 tv-uutisissa sentään eräs haastateltu mainitsi ohimennen asiasta.

Muutoin tv-uutisten versio tapahtumista oli sitä itseään, sillä jutun lopussa toimittaja jaksoi toistaa vanhaa harhaanjohtavaa patenttiselitystä, että poliisit vainoavat paperien kyselyllään erityisesti mustia, mutta ei sitä, että muihin väestöryhmiin verrrattuna he tekevät moninkertaisesti enemmän rikoksia, mikä selittää viranomaisten halun valvoa heitä. Itse asiassa mustien rikosluvut ovat niin suuret, että heidän monitorointi on tosi asiassa vähäisempää mitä tehdyt rikokset edellyttäisivät. Tämä näkyy myös siinä, että mustia kuolee poliisin luoteihin ja pidätyksiin suhteessa vähemmän kuin valkoisia, vaikka heidän rikosmääränsä ovat moninkertaiset verrattuna valkoisiin. Kiistämättömästä todistusaineistosta huolimatta Yle esittää 60-lukulaista tarinaa mustista uhreina valkoisten rasistien käsissä, vaikka Milwaukeen tapahtumilla ei ole ollut mitään yhteyttä valkoiseen väestönosaan.

Sen verran valkoiset kuitenkin tapahtumiin liittyvät, että viikonlopun aikana rasistisen Black Lives Matter -liikkeen aktiivit julistivat valkoisten metsästyskauden alkaneeksi (kts. video täältä). Ymmärrettävästi Yle ei kertonut Millwaukeen uutisoinnin yhteydessä tästä juonteesta mitään, sillä se ei sovi sen ennalta määrättyyn ideologiseen narraatioon pahantekijöistä ja uhreista.

Yle on viime vuosina kertonut lähes kaikista Yhdysvaltain rotulevottomuuksista, tosin aina vain sen tutun poliittisesti korrektin version. Ruotsin vastaavista tapahtumista se on vaiennut sen sijaan systemaattisesti, vaikka aivan viime aikoinakin autot ovat palaneet mm. Malmössä säännöllisesti. Ilmeisesti Yhdysvaltoja pidetään niin kaukaisena maana, että sieltä voidaan syöttää mitä tahansa tarinaa hyväuskoisille hölmöille, kun taas Ruotsi on niin lähellä, että paskapuhe paljastuisi paljon nopeammin. Mediahiljaisuutta tuottaa myös se, että Ruotsi on hyvin samankaltainen maa kuin Suomi, jonka vuoksi sen epäonnistuneesta monikulttuurikokeilusta kertominen avoimesti saattaisi hätkähdyttää Ylen kannalta suomalaisia väärällä tavalla.


                                              ******************************


Yle Teema, 15.8.2016 klo 21:00, Maanalaiset taistelijat (16) 

Osa 2/6: Vastarinta järjestäytyy. Hitlerin hyökättyä Neuvostoliittoon Euroopan kommunistit liittyvät natsien vastaiseen aseelliseen taisteluun. Vakoilussa ja tuhotöissä avustaa Britannian salainen palvelu. (U) Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi. K12 (väkivalta, ahdistus).