GEORGE FLOYDIN KUOLEMAN NÄYTÖSOIKEUDENKÄYNNISSÄ POLIITTINEN PÄÄTÖS MELLAKOIDEN PELOSSA

Euroopassa ja Yhdysvalloissa on jatkunut jo pitkään valkoisiin kohdistuva vaiettu rotuväkivalta. Rasistisen väkivallan tekijät ovat yleensä afrikkalaistaustaisia impulsiivisia nuoria, jotka hyökkäävät suurella joukolla yksittäisten valkoisten kimppuun. Ilmiö ei ole tuntematon Suomessakaan, viimeksi pari päivää sitten alaikäiset maahanmuuttajat puukottivat kuoliaaksi 24-vuotiaan suomalaismiehen Helsingin rautatieasemalla.

Yhdysvalloissa mustien rasistinen väkivalta sekä valkoisia että aasialaisia vastaan on suorastaan epideemistä, mutta media on tästä visusti hiljaa. Kun "liberaali" valtamedia ei voi jättää kertomatta mustien aasialaisia vastaan tekemistä törkeistä tapauksista, se sysää silloinkin syylliseksi "valkoisen ylivallan"! Näin räikeä mustan valkoiseksi selittäminen kertoo vasemmistoliberaalien paternalistisesta asenteesta väkivaltaisia mustia miehiä kohtaan: he kohtelevat heitä kuin lapsia tai vähämielisiä, jotka ovat aina syyntakeettomia tekoihinsa. 

Valtamedia ei ole halukas kertomaan suurelle yleisölle mustien ja muiden afrikkalaistaustaisten murhaavasta rotuväkivallasta, koska se saisi valkoiset todennäköisesti raivoihinsa ja hylkäämään median valheellisen narraation pahantekijöistä ja uhreista. Suuri osa Suomenkin sohvaperunoista on taivaallisen tietämätöntä mustien monikertaisesta väkivallasta valkoisia vastaan. Ylen varassa olevat demarieläkeläiset esimerkiksi uskovat, että mustat ovat ylitsevuotavan valkoisen väkivallan uhreja, vaikka totuus on täsmälleen päinvastainen. Yle Watch on kirjoittanut mustien väkivaltarasismista paljon ja tähänkin kohtaan sopii jälleen kerran tuttu lainaus muistin virkistämiseksi:

Todellakin, rotu ratkaisee kun tarkastellaan median vaikenemia tosiasioita mustien kohdistamasta väkivallasta valkoisia vastaan. Yhdysvaltain Kansallisen rikosuhritutkimuksen (National Crime Victimization Survey, 2010) mukaan 62 593 mustaa joutui valkoisten väkivallan kohteeksi. Samana tutkimusvuonna 320 082 valkoista oli mustan väkivallan uhreja. 

Valkoisten uhrimäärä on viisi kertaa suurempi, mutta luvut ovat silti harhaanjohtavia, koska mustien ja valkoisten populaatiot ovat eri kokoisia. Kun mustien ja valkoisten keskinäisessä väkivallassa 38 miljoonan musta väestö tekee viisi kertaa enemmän väkivaltarikoksia kuin 197 miljoonaa valkoista, tarkoittaa tämä suhteellisin luvuin mitattuna sitä, että valkoisia uhreja on KAKSIKYMMENTÄVIISI KERTAA ENEMMÄN kuin mustia. 

Lisäksi kun tarkastellaan erityisiä väkivaltarikoksia kuten törkeitä pahoinpitelyjä ja murhia, mustien valkoisiin kohdistamat rikokset ovat KAKSISATAA KERTAA KORKEAMMAT kuin valkoisten mustia vastaan. Tästä huolimatta emme kuule ihmisoikeusjärjestöjen ja rasismin vastaisten kampanjoiden kertovan mustien rasismista kovaan ääneen missään. Syynä lienee kieroutunut ajatus, että mustien rasistisesta väkivallasta kertominen on itsessään rasistista, jonka vuoksi siitä pitää vaieta.

Median härski chutzpah on kääntää rotuväkivallan todellisuus peilikuvakseen. Mitä enemmän mustien murhaava väkivalta lisääntyy, sitä näkyvämmin media leipoo heistä rasistisen väkivallan uhreja. Sakein savuverho tälle manipulaatiolle on ollut mustan minneapolislaisen taparikollisen ja narkomaanin George Floydin kuolemantapaus, jota media on pitänyt otsikoissa viime vuoden keväästä lähtien. Saman vuoden aikana moni valkoinen on päässyt länsimaissa mustien käsissä hengestään, mutta nuo tapaukset eivät ole nousseet valtavirtamedian otsikoihin.

Hurskastelevan vasemmistoliberaalin kieroilun huipennus nähtiin eilen Minneapolisin oikeusistuimessa, jossa 12-henkinen valamiehistö tuomitsi entisen poliisin Derek Chauvinin syylliseksi Floydin kuolemaan, vaikka pidätetty kuoli todennäköisimmin Fentanyl-huumeen yliannostuksesta johtuneeseen sydänpysähdykseen. Ruumiinavauksessa ei nimittäin löytynyt todisteita hänen tukehtumisestaan.

Kansalaisvaikuttaja Tiina Wiik kertoi jo ennen tuomion julistamissa somessa, mistä seikoista Suomenkin media on ollut hiljaa, jotta kertomus George Floydin kuoleman syystä ei horjuisi:

Jännää, että heti kun syyttäjän osuus loppui George Floyd -käräjillä, loppui myös suomalaisen valtamedian uutisointi asiasta, vaikka käräjät eivät ole edes puolessavälissä. Liittynee jotenkin siihen, että Chauvinin puolustus avasi oman osuutensa videolla Floydin aiemmasta pidätyksestä, jolla Floyd kiskoo pillereitä välttääkseen hallussapitorikoksen ja heittäytyy samankaltaiseen sairauden teeskentelyyn kuin Chauvinin tekemässä pidätyksessä. 

Kävi myös ilmi, että Floydilla oli ollut pitkään hurjan korkea verenpaine, johon hän ei ollut syönyt lääkkeitään.  Myös syyttäjän osuudesta jätettiin kiinnostavasti uutisoimatta puolustuksen ristikuulustelun tulokset. Otettiin esille esim. se, että ensihoitaja oli mitannut pulssin Floydilta kaulasta tämän ollessa maassa kiinni pidettynä, ja kun kysyttiin, olisiko tämä pulssin ottaminen ollut mahdollista, mikäli Chauvinin polvi olisi ollut syyttäjän väittämällä, hengitystä rajoittavalla tavalla Floydin kaulan päällä, vastaus oli "ei". Myöskin jo pitkään tiedossa olleita asioita on uutisoitu perin valikoivasti. Joka lehtijutussa muistutetaan, miten Floyd sanoi, ettei hän voi hengittää, mutta sitä ei sanota, että hän huusi tätä sellaiset 10-15 minuuttia ja aloitti huutamisen ennen kuin yksikään poliisi oli häneen koskenut sormellakaan. 

Luonnollisesti Yle on koko uutisoinnin ajan jättänyt systemaattisesti kertomatta puolustuksen kiusalliset todisteet ja pitää uutisessaan Valamiehistö päätti yksimielisesti: Ex-poliisi Derek Chauvin on syyllinen George Floydin kuolemaan – katso video oikeussalista tuomiota itsestäänselvänä oikeuden toteutumisena. 

Kylmien todisteiden valossa tuomio oli kaikkea muuta kuin selviö, mutta Yhdysvaltain poliittisesti tulenaran tilanteen vuoksi vapauttava päätös olisi laukaissut mustissa lajityypillisen chimp out -reaktion, jossa kaupungit olisivat palaneet ja kaupat ryöstetty. Valamiehistö selvästi alistui lehdistön ja mustan kansanaosan kiristykselle, josta kertoo se, että media julkaisi yksityiskohtia valamiesten henkilöllisyydestä sekä ukaasin, että heidän nimensä julkaistaan tuomion jälkeen. Tällaisen henkilökohtaisen uhan alla valamiehet taipuivat poliittiseen tuomioon oikeudenmukaisen päätöksen sijaan.

Valtamedia, woke-kiihkoilijat ja kyyniset liberaalit juhlivat näytösoikeudenkäynnin poliittista päätöstä ja kuvittelevat vakavissaan sen vähentävän rasismia. Todellisuudessa uustalinistinen oikeuden päätös vain lisää roturyhmien vastakkainasettelua lännen monikulttuurissa yhteiskunnissa, koska nyt yhden etnisen ryhmän väkivaltapotentaali kumosi oikeuden klassiset periaatteet. Tämä puolestaan kiihottaa mustia ja Amnestyn kaltaisia toimijoita yhä kiivaampaan taisteluun rasistisia tuulimyllyjä vastaan. Ylen uutisessa lainattu Amnestyn tiedote kertoo, että (valkoisen) "poliisin toimintaan tarvitaan perusteellinen muutos":

– Lainvalvonnan rasistiset juuret maassamme täytyy tunnustaa, mikäli aiomme käsitellä poliisin toiminnan rakenteellisia ongelmia, Amnestyn Yhdysvaltain toimisto totesi lausunnossaan.

Amnesty valehtelee samalla mitalla kuin liberaali valtamedia. Tilastollisten faktojen valossa mustiin kohdistuva poliisiiväkivalta ei ole sen yleisempää kuin muilla roturyhmillä, semminkin kun mustat tekevät muihin verrattuna moninkertaisesti rikoksia ja ovat siten useammin rikoksista kiinniotettuja. Koko BLM-protestointi on pitkälti itsekritiikkiin kykenemättömän narsistisen kansanosan turhautumista. Impulsiivisilla mustilla on muihin nähden moninkertainen taipumus rikollisuuteen, joka väistämättä johtaa kahnaukseen poliisin kanssa. Jotta mustiin kohdistuva poliisiväkivalta vähenisi, heidän pitäisi ensin luopua rikollisesta elämätavastaan. Valitettavasti mustat eivät ole henkisesti valmiita toimintansa kriittiseen tarkastaeluun, vaan he syyttävät virheistään aina muita ja vaativat loputtomia korvauksia "uhriasemastaan".

Sanovatpa media, mustat ja Amnesty mitä tahansa, rotusuhteet sen paremmin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakaan eivät tule paranemaan Chauvinin tuomion vaikutuksesta. Poliittisen tuomion myötä ennakkotieto mustien taipumuksesta käyttää väkivaltaa etnosentristen poliittisten päämääriensä hyväksi vain vahvistui valkoisten silmissä. Samalla monilta valkoisilta alkaa loppua kokonaan usko (((läntisen))) oikeusjärjestelmän puolueettomuuteen, koska se näyttää olevan valjastettu kaikkea valkoisuutta vastaan. 

                                                                ***********************


Yle TV1, keskiviikko 21.4.2021 klo 19.00, Historia: Paholaisen pelastamat 

Ovitzin juutalaisperheen seitsemän lyhytkasvuista sisarusta kuljetettin muiden juutalaisten tavoin Auschwitzin keskitysleirille. Ovitzit alistettiin Mengelen epäinhimillisille kokeille tämän yrittäessä selvittää lyhytkasvuisuuden genetiikkaa. Tieteellisen läpimurron toivossa Mengele kuitenkin myös suojeli sisaruksia, ja kun neuvostojoukot saapuivat vapauttamaan Auschwitzin vangit, koko perhe oli edelleen elossa. T: Injam Production/Korrom Production, Ranska

Kappas vaan, natseista ei ollakaan Ylessä jauhettu pariin päivään. Asia on hetkeksi korjattu uusintana lähetettävällä holohöpötyksellä. Kollektiivisen syyllistämisen varjolla voidaan taas jatkaa todellista kansanmurhaa eli pakotettua monikulttuuria.

YLESSÄ AINA VAIN JA AINOASTAAN VALKOINEN MIES TUOMIOLLA.

TV1, 10.7.2013, klo 19.00 Historiaa: Me vaadimme oikeutta *UUSINTA*

Vuonna 1960 neljä mustaihoista nuorta tuli suosittuun kahvilaan pyytäen itselleen palvelua. Kun pyyntö evättiin, alkoi kuukausia kestänyt rauhanomainen protesti, joka jäi Amerikan kansalaisoikeustaistelun historiaan.


Jo ohjelmaa esittelevässä ensimmäisessä lauseessa esitetään piilovaikuttava valhe, jossa lukijan odotetaan kuvittelevan, että rodun ainoa ero on redusoitavissa pelkkään ihonväriin, vaikka se on kaikista havaittavista ja mitattavista eroista yksi merkityksettömimmistä. 

Ohjelman alussa esiteltiin tapahtuman keskipisteenä ollutta alkuperäistä baaritiskiä, jota säilytetään museossa. Isoon lasivitriiniin sijoitetun baaritiskin eteen on kokoontunut valtava joukko museossa kävijöitä, joista suurin osa on valkoisia. He kuuntelevat ilmeisen opeteltua - mutta silti aitoa - häpeää tuntien kun nuori musta mies esitelmöi heille kuinka pahat valkoiset halusivat estää neljälle mustalle miehelle tarjoilun kahvilassa vuonna 1960. Puhujasta huokuu moraalinen ylemmyyden tunne ja yleisen syyttäjän vimma kun hän kohdistaa sanansa yleisölle. Hän puhuu "tasa-arvosta" ja sen voitosta vaikka katsojasta tilanne näyttää klassiselta pseudosymmetrialta: kun alistuneet valkoiset tottelevat tasa-arvovaatimusta, he ovat totelleet toisten käskyä eivätkä he siksi voi tottelijoina olla tasa-arvoisia käskijöiden kanssa vaan alempiarvoisia. Tai kuten Orwellin Eläinten vallankumouksessa todetaan: "Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset".

Katsojille tämä punaliberaalien ohjelmantekijöiden yksipuolista narraatiota toistava tarina kansalaisoikeusmyytistä ei tarjoa mitään olennaista tietoa suomalaisille. Tämän propagandistisen ja tunteita manipuloivan tv-tarinan tarkoitus on vain syyllistää kaikkia maailman valkoisia mukaan lukien suomalaisia, jotta he olisivat helpommin taivuteltavissa luopumaan oikeudestaan etniseen olemassaoloonsa ja omiin valkoisin kotimaihinsa. Eräänlaista hitaaseen ja "vapaaehtoiseen" etniseen itsemurhaan johtavaa pavlovilaista indoktrinaatiota siis.

On historian ivaa, että tarinan kolme valkoista naista, jotka pettivät oman rotunsa ja asettuivat "rauhantahtoisten" neekerimiesten puolelle, osasivat tuskin kuvittella minkälaisia seurauksia siitä koitui myöhemmin heidän sukupuolelleen. Eeppinen oikeus kenties?

In the United States in 2005, 37,460 white females were sexually assaulted or raped by a black man, while between zero and ten black females were sexually assaulted or raped by a white man.  What this means is that every day in the United States, over one hundred white women are raped or sexually assaulted by a black man.

Eipä ole syytä iloon mustia puolustaneilla aisankannattajillakaan:

Blacks commit more violent crime against whites than against other blacks." Forty-five percent of the victims of violent crime by blacks are white folks, 43 percent are black, 10 percent are Hispanic.  Blacks are seven times as likely as people of other races to commit murder, eight times more likely to commit robbery and three times more likely to use a gun in a crime.  "Blacks are an estimated 39 times more likely to commit violent crime against a white person than vice versa, and 136 times more likely to commit robbery." (If decent black folks have trouble hailing a cab, and they do, these numbers may help explain it.)  Black-on-white rape is 115 times more common than the reverse.

Jos joku kuvittelee, että kyseessä on vain amerikkalainen multikulturaalisesta yhteiskuntakokeilusta johtuva ilmiö, hän on väärässä. Jo suhteellisen pieni määrä ei-eurooppalaisia on johtanut myös Suomessa lukuisiin murhiin, joissa uhrina on suomalainen ja tekijänä ulkomaalainen:

Tarkastelujaksolla 2003-2011 yhteensä 17 ulkomaalaista joutui suomalaisen surmaamiksi. Näistä vain kuusi oli varsinaisia maahanmuuttajia (yksi somali, kaksi turkkilaista, kolme muuta). En muista, että yhdessäkään näistä tapauksista olisi todettu rasistista motiivia. Jos sellaisesta olisi ollut pieninkin epäilys, media olisi varmasti rummuttanut sitä herkeämättä.  Samalla aikavälillä 34 suomalaista joutui maahanmuuttajan surmaamaksi. Somalit tappoivat kaksi suomalaista, ryhmä "muut" kaksitoista. Kosovon albaanit tappoivat kuusi suomalaista. Luvussa lienee mukana Ibrahim Shkupollin tappamat viisi suomalaista. Kuka muuten muistaa vielä Sellon joukkomurhan, jonka media ja poliitikot ovat vaienneet kuoliaaksi? Shkupolli on sentään Suomessa tehtyjen joukkomurhien pronssisijalla heti koulusurmaajien jälkeen.  Totuus on siis se, että maahanmuuttajat ovat tappaneet kaksi kertaa niin paljon suomalaisia kuin suomalaiset maahanmuuttajia. Ja ainakaan suomalaisten tekemissä surmissa ei ole rasismista ollut hajuakaan.

Sen sijaan että Yleisradiossa juutalaisten johtama mustien "kansalaisoikeustaistelu" kuvataan  yksinomaan myönteisessä valossa, pitäisi puolueettoman tiedonvälityksen kertoa myös sen pimeistä puolista ja salatuista motiiveista. Valkoisten olisi jo pelkän itsesuojelun vuoksi hyvä saada informaatiota siitä, minkälaisia seurauksia pakotetusta rotuintegraatiosta on seurannut myöhemmin yhteiskunnalle.


Linkki ohjelman tarkempaan esittelyyn, joka sisältää myös Yle Areenan linkin.


Professori Kevin Macdonald kertoo mikä juutalaisia motivioi ajamaan mustien integraatiopolitiikkaa kansalaisoikeusliikkeessä. Sen motiivina ei ollut niinkään hölmöille liberaaleille uskotellut "ihmisoikeudet", vaan vähentää heidän kanssaan kilpailevan valkoisen enemmistön valtaa. Amerikassa kyse on ollut nollasummapelistä: mitä enemmän valtaa valkoiselta enemmistöltä on otettu pois erinäisten lainsäädännöllisten kieroilujen avulla, on se samalla merkinnyt enemmän valtaa juutalaisille.

TV1, 10.7.2013, klo 22.05, Winnie Mandelan tarina

(Mrs Mandela) Avioituessaan vapaustaistelija Nelson Mandelan kanssa nuori Winnie ei tiennyt joutuvansa odottamaan miestään vankilasta 27 vuotta. Mitä Winnie itse koki ja tunsi noina pelon ja odotuksen vuosina? T: BBC

BBC:n historiallinen tv-draama edustaa hieman uudempaa valkoisten kansallismasokistien ja punaliberaalien luomaa myyttiä jaloista mustista ja paholaismaisista valkoisista. Tämän vyörytyksen eräs tarkoitus on peittää alleen Etelä-Afrikassa ja Zimbabwessa käynnissä oleva valkoisten kansanmurha. Se onnistuu ilman harhauttavaa apartheid-politiikasta kertovaa yksisilmäistä propagandaakin, sillä lännen valtamediat eivät uutisoi juuri koskaan siitä, mitä mustat tekevät valkoisille päivittäin Afrikan eteläisimmissä osissa. Kun asiasta ei kerrota uutisissa, sitä ei voi olla olemassakaan...

Ylen puhtoinen esittely ja linkki ohjelmaan tässä.

Jos lukijan luonto kestää, niin tästä linkistä voi alkajaisiksi katsoa ihq upean fantastisen sateenkaarihallinnon saavutuksia.

Ylen mielestä Amerikan neekerien rikollisuus johtuu muinaisesta rotuerottelusta

Yle:

Dokumenttiprojekti: Rotuerottelun perintö

YLE TV1 21.30 - 23.15

Miksi väkivalta kukoistaa Amerikan ennen rauhallisilla kaduilla? Suomessa asuva ohjaaja Joe Davidow tutkii amerikkalaisen yhteiskunnan nykytilaa ja yhteiskunnan rakenteisiin piilotetun rotusorron mekanismeja.

Amerikassa neekerit tietysti tekevät moninkertaisesti enemmän rikoksia per henki kuin valkoiset ihmiset.

Yle ja sen amerikanjuutalainen vasemmistolainen toimittaja Joe Davidow kuitenkin syyttävät VALKOISIA ihmisiä MUSTIEN tekemistä rikoksista.

Keskustelua tästä ohjelmasta Iltalehden keskustelupalstalta:

27.02.2012, 22:20

Ei nimimerkkiä

Aivan sama mihin maahan katsotaan, niin mustat tekevät siellä rikoksia eniten. Joten menee aika pahasti pohja tältä dokumentilta, koska Suomessakin mustat tekevät enemmän rikoksia kuin valkoihoiset. Ei Suomessa ole mitään rotuerottelua koskaan harjoitettu.

Asia taitaa olla niin kuin Thomas Jeffersson sanoi:
"Afrikkalainen on biologisesti epäsopiva elämään rauhassa valkoisen miehen rinnalla."

Kun katsotaan rikostilastoja, niin siellähän nämä sanat realisoituvat todellisuuteen. Valkoisella on yli kymmenkertainen todennäköisyys joutua ns. viharikoksen kohteeksi, kuin mustalla. Valkoinen tyypillisin uhri ja musta yleisin tekijä.

27.02.2012, 22:58

Ei nimimerkkiä

Musta opettaja sanoi ohjelmassa seuraavaa: Kun mietitään paljonko vankiloiden kapasitettia pitää kymmenessä vuodessa lisätä, saa tuloksen kun katsoo paljonko mustia lapsia on kouluissa.

27.02.2012, 23:04

Ei nimimerkkiä

Eiköhän se mene jo suomessakin noin. Jos katsoo vaikka Helsingin ulkomaalaistaustaisten osuutta niin aika hyvin ne on edustettuina siellä ja vielä ei ole homma hyvä kuin polkaistu käyntiin.

Keskustelua hommaforumilta:

Vs: 2012-02-27 Dokumenttiprojekti: Rotuerottelun perintö

« Vastaus #8 : 28.02.2012, 16:49:51 »

Melko värittynyt "dokumentti". Sinällään mielenkiintoinen kuvaus siitä ajatusmaailmasta joka afro-amerikkalaisille on niin tyypillistä. Sama tosin pätee kaikkialla mustien yhteisöissä.

Luettelen tässä ajatuksia joita tuli mieleen ohjelman aikana.

-Syy on aina "jonkun" muun.
"Jonkun" pitää auttaa.
-"Joku" ampuu ja tappaa ja syrjii.
-Mutta koskaan mustat eivät näe vikaa itsessään.

-On valkoisten syy, että mustat ovat mustia.
-Tosin on niin, että vain valkoiset auttavat mustia tavoin, joissa on järkeä.
-Kertaakaan ei ohjelmassa myönnetty tai suoraan mainittu, että mustat tappavat mustia, eivät suinkaan valkoiset.

-Jos musta tekee rikoksen, on se valkoisen syytä.
-Vain mustat pitäisi vapauttaa rangaistuksista, sillä he eivät voi olla syyllisiä, vaan uhreja.
-Mustien rikollisuus pitää hyväksyä.

-Mustat eivät ymmärrä rikollisuuden ja vankilaan joutumisten olevan kytköksissä toisiinsa.
-Valkoiset laittavat vain syyttömiä mustia vankilaan.

-USA on kansakuntana epäonnistunut. Valkoiset tosin eivät ole epäonnistuneet.
-Valkoisten pitäisi "tarjota" etnoille jotain määrittelemätöntä, itsestäänselvää hyvää.
-Mutta kukaan muu ei tarjoa mitään, kuin valkoiset, jotka tarjoavat jo nyt aivan kaiken.
Se vaan ei tunnu kelpaavan.

-CIA ja valkoinen mies on syypää mustien huume- ja rikollisuusongelmiin.
-Laki ja järjestys on valkoisten salaliitto mustien oikeuksia vastaan.
-Rikollisuuden pitää olla mustien ihmisoikeus.

-Kerskailua sillä, kuka on suurin marttyyri.
-Mitä huonompi elämä, sitä suurempi ylpeilyn aihe.
-Huono elämä on meriitti, itku ja valitus kilpailun aiheita.

-Ilmaan jäi leijumaan voimakas oletus siitä, että mustissa itsessään ei milloinkaan ole vikaa.
Kukaan ei kertaakaan siitä mahdollisuudesta maininnut sanallakaan suoraan.

Vs: 2012-02-27 Dokumenttiprojekti: Rotuerottelun perintö

« Vastaus #14 : 28.02.2012, 18:59:40 »

Havaintoja ohjelman sisällöstä:
- Mustien aseman paraneminen alkoi tyssätä siihen, että alettiin vaatia positiivista syrjintää eli erityiskohtelua. Asema parani 50- ja 60 -luvuilla nopeasti kun vaadittiin tasa-arvoa, mutta erityiskohtelun vaatiminen vei umpikujaan.
- Tilanne esitetään koko ajan yhteiskunnan ja enemmistön syrjintänä. Haastateltujen asenteet kuitenkin antavat kuvan "en viitsi edes yrittää, kunhan perseilen ja leikin kovaa jätkää" -asenteiden hyvin yleisestä ja syvällisestä omaksumisesta mustassa väestössä.
- Mustien miesten parissa kaikenlainen vastuun välttely - jopa omista lapsista - näyttäisi olevan enemmän sääntö kuin poikkeus tuon dokumentin mukaan.
- Nuori väestö esittää aseet ja väkivallan säännönmukaisesti tienä hyvään asemaan. Samaan aikaan pidetään rasismina sitä että virkavalta ja muu osa väestöstä on epäluuloista mustien suhteen samoin kuin sitä että paljon mustia on vankiloissa.
- Heti alussa tulee tolkuttomuuksiin asti korostettu reviiripelleily esille. "Meidän kadulle ei tulla ellei asu täällä tai me tapetaan..." -asennetta. Yhdessä kohdassa kerrotaan että kahden (vierekkäisen?) asuinalueen välisissä reviirineuvotteluissa on kuollut 114 henkilöä.
- Aika vähän merkkejä siitä, että yhteisöjen lainkuuliaiset aikuiset olisivat valmiita tai halukkaita taistelemaan räkänokkapitoista rikollisuutta vastaan. Jotkut kyllä koittavat mobilisoida, mutta kukaan ei halua mobilisoitua.
- Kristilliset piirit näyttivät olevan mustan väestön parissa ainoita jotka nousivat tilannetta vastaan.
- Sitä mahdollisuutta ei juuri tuoda esille että mustat koulutetut naiset menisivät naimisiin valkoisten koulutettujen miesten kanssa vaan nähdään asia aivan kuin mustien naisten kohtalona olisi naida musta vankivenkula. Muutenkin näyttää kuin musta alakulttuuri pitäisi itsestäänselvänä lähtökohtana sitä, että he itse harrastavat rotuerottelua ja että se on ihan ok, jopa kannatettavaa ja arvostettavaa.
- Asiat esitetään aivan kuin vankilaan jouduttaisiin noin vain, ilman edeltävää omaa toimintaa joka johtaa vankilatuomioon. Rikollinen käännetään uhriksi ja mustan rikollisen uhrit yhteiskunnan ja rasismin uhreiksi.
- Tuon ohjelman valossa näyttää kyllä aika selvältä että eri sosiaali- ja etniset ryhmät saavat samoista tai verrattavista rikoksista hyvin erilaisia rangaistuksia samoin kuin se, että vankilassa olleiden ei haluta sopeutuvan yhteiskuntaan ja/tai lainkuuliaisena elämiseen vaan palaavan vankilaan.
- Ay-liikkeen rooli oli mulle yllätys. Mustat teollisuustyöläiset olivat varsin järjestäytyneitä ja kun alkoivat vaatia lisää vähän kaikkea niin teollisuus pakkasi sorvit laivaan ja muutti halvemman työvoiman maihin. Eli vähän kuin vaikka Suomi ja kauppalaivasto aikanaan tai Suomi ja paperiteollisuus juuri nyt tai Suomi ja elektroniikkateollisuus yhä tai Suomi ja....
- Kyllähän amerikkalaiseen yhteiskuntajärjestykseen liittyy mielettömästä rakenteellista sontaa (niin kuin jokainen tiennee) ja mitä vähemmän poliittista ja journalistista valtaa jollain väestönosalla on, sitä vahvemmin se joutuu tuosta rakenteellisesta sonnasta kärsimään. Siltä osin ohjelma tuo ihan ansiokkaasti tärkeitä asioita esille vaikka täällä itkettäisiin kuinka krokotiilin kyyneliä. Mutta silti vastuu vanhemmuudesta kuuluu vanhemmille ja itsestä itselle ja se nyt vaan on fiksumpaa olla mokaamatta kuin mokata.
- Slummikulttuuria ohjaava periaate ohjelmassa ääneen lausuttuna "Koska hänen elämänsä on surkeaa, hän haluaa surkeutta muille."
- Hyvin tuosta ohjelmasta näkee miten yhteisön ja yksilöiden käy kun pelosta tulee hallitseva voima samoin kuin sen, että millainen voitto on päästä pelon yli vastustamaan pelon aiheuttaneita asioita.


Kornia tässä tilanteessa on se, että ne, jotka Suomessa ovat vahvimmin puolustamassa tuollaista kulttuuria, ovat vahvimmin paheksumassa sen syiksi väittämiään asioita ja myös vahvimmin rakentamassa juuri tuollaisia ongelmia tänne Suomeen.

2012-02-27 Dokumenttiprojekti: Rotuerottelun perintö, TV1

« Vastaus #16 : 28.02.2012, 20:23:00 »

Olipahan aikamoinen pläjäys vailla päätä tai häntää. Valkopaenneilla alueilla asuvat tummaihoiset afroamerikkalaiset valittelivat kuinka rasistista on, kun mustia nuoria tapetaan viikottain kaduilla. Vaadittiin poliisia toimimaan tehokkaammin henkirikosten ehkäisemiseksi mutta toisaalta pidettiin rasistisena sitä, että suuri osa vangeista on mustia. Mustat jenginuoret tappavat toisiaan ja se koetaan rasismina.

Paljon muutakin kummaa oli ohjelmaan mahdutettu. Jopa antinuiva puolisoni kummasteli, että mitä ihmettä nuo tummat oikein valittavat ja mitä he loppujen lopuksi oikein haluavat. Kannattaa katsoa areenasta jos vain kestää liki parituntisen pläjäyksen hengetöntä uhriutumista.

YLE VAATII EPÄOIKEUDENMUKAISESTI KAIKKIEN VALKOISTEN TUOMITSEMISTA

YLE TV 1, 15.2.2012, klo 19.00 Historiaa: Me vaadimme oikeutta

Vuonna 1960 neljä mustaihoista nuorta tuli suosittuun kahvilaan pyytäen itselleen palvelua. Kun pyyntö evättiin, alkoi kuukausia kestänyt rauhanomainen protesti, joka jäi Amerikan kansalaisoikeustaistelun historiaan.

---------

Kun keskiviikkoillan dokumenttipaikalla ei näytetä iän ikuisia natsi"dokumentteja", ne täytetään jollain muulla samanhenkisellä propagandalla. 1960-luvun Amerikan sisäpolitiikalla ei ole mitään tekemistä Suomen kanssa, mutta niin vain Yle haluaa esittää meille ehdoin tahdoin yhdentekevän ja yksipuolisen dokumentintapaisen, koska se palvelee valtion indoktrinaatiotehtaan suomalaisvihamielistä intressiä. Syyllistämällä jollain nyyhkytarinalla Amerikan valkoiset, voidaan pahantahtoisella yleistyksellä syyllistää kaikki valkoiset - myös suomalaiset. Näin toimii Ylen aivopesu.

Jos Yle haluaisi palvella suomalaisia tv-lupamaksujen maksajia, esittäisi se valistavaa informaatiota nyky-Amerikan mustien rasistisesta rikollisuudesta kuten mm. Flash mob -ilmiöstä.

Muiden läntisten medioiden tapaan myös Ylessä sana rasismi tarkoittaa kiertoilmaisua valkoisten vastaiselle rasismille. Toisin sanoen kun puhutaan rasismista tarkoitetaan rasistisesti vain valkoisia ja heidän "sisäsyntyistä moraalista pahuuttaan". Tosiasiassa mustat ja muut ei-valkoiset tekevät moninkertaisesti rodullisesti motivoituneita rikoksia valkoisia vastaan kuin toisin päin. Koska tämä on kiistämätön tosiasia, on Ylen vain valkoisten harjoittamaan sortoon keskittyvä ohjelmatarjonta tietoista harhaanjohtamista, todellisuuden vääristämistä eli suoranaista valehtelemista kansalaisille. Yle, te valehtelette!

Tarkemmat tiedot ohjelmasta tästä linkistä.