IRAKILAISET TAPPOIVAT IRAKILAISEN – JOHTOPÄÄTÖS: KAIKILLA IRAKILAISILLA ON OIKEUS JÄÄDÄ SUOMEEN!

Cuckoomuksen kalavalheet. Kuvassa Kai Mykkänen.

Tätä uutista maamme kyyniset kansanvaihtajat ovat odottaneet pitkään: Suomi ei antanut Alille turvapaikkaa, tapettiin heti Irakissa – tytär odottaa omaa käännytystään. Ihmisiä kuolee päivittäin tuhansittain milloin mistäkin syystä, mutta Yle halusi nostaa kotimaahansa palautetun irakilaismiehen kuoleman maan ykkösuutiseksi. Vaikka uutisjutussa asiaa ei suoraan sanotakaan, halutaan siinä selvästi vihjata, että Suomi, siis sinä ja minä, olemme jollain tapaa syyllisiä siihen, että irakilaiset surmasivat Bagdadissa Alin. 

Näin Yle haluaa propagoida turvapaikkanarraatiota, jonka mukaan kaikille turvapaikanhakijoille pitää antaa oikeus maassaoloon ja elatukseen maailman tappiin asti, sillä muutoin heidät surmataan kotimaassan. Ja nyt vihdoin, lähes kolmen vuoden ja noin 50 000 "pakolaisen" jälkeen, Yle on saanut käsiinsä tapauksen, jossa hylätyn turvapaikkapäätöksen saanut mies (1 kpl) on surmattu kotimaassaan.

Tapaus tuli uudelle sisäsiministeri Kai Mykkäselle kuin kreivin aikaan.  Yle-uutisessa Tuore sisäministeri Mykkänen tapetun irakilaismiehen tapauksesta: "Surullinen ja traaginen tapaus" kokoomuslainen punavihreä vetäytyy roolinsa taakse ja esittää maltillista laillisuusmiestä. Mykkäsen "arvot" ja aiemmat ulostulot tietäen on kuitenkin selvää, että hän tulee käyttämään tätä(kin) tapausta hyväksi löysentääkseen turvapaikanhakijoiden maassaolo-oikeuden kriteerejä. Uusi sisäministerin ei nimittäin ehtinyt pitkään peitellä maahanmuuttokiimaansa, sillä hän julisti viime viikolla, että kiintiöpakolaisten määrä pitäisi kymmenkertaistaa, mikä tarkoittaa noin 10 000 uutta elätettävää vuodessa!

Kai Mykkänen edustaa Cuckoomuksessa sitä "edistyksellistä" siipeä, joka voisi kulttuurimarxilaisten arvojensa puolesta kuulua Vihreisiin. Vallan ahneena pelurina ja aitona punamädättäjäidealistina Mykkänen ymmärtää, että hän voi parhaiten toteuttaa päämääriään Kokoomuksessa, koska se on Suomen vaikutusvaltaisin puolue. Petteri Orpon, Antti Häkkäsen, Paula Risikon, Sanni Grahn-Laasonen ja Kai Mykkäsen johdolla Kokoomuksesta onkin tullut ehdottomasti maamme tuhoisin puolue.

TV1, maanantaina 12.2.2018 klo 21:00, A-studio 

Millainen on irakilaisten turvapaikanhakijoiden palautuslinja Suomessa? Studiossa sisäministeri Kai Mykkänen. Juontajana Kirsi Heikel.#yleastudio HD

VALTAMEDIAN JA POLIITTISEN ELIITIN YHTEISEN SUHMUROINNIN PERUSTEET: TEKOPYHYYS, JEESUSTELU JA KORRUPTIO

Historiasta on vaikeaa kaivaa yhtä räikeää esimerkkiä tekopyhästä kulttuuri-ilmastosta kuin se mikä löytyy nykypäivän lännestä. Nykytilanteen irvokkuutta korostaa se, että kulttuuria ja moraalia määrittelevä 1968-sukupolvi ja sen lammasmaiset perilliset toitottavat puheissaan, kuinka tekopyhä porvarillinen kulttuuri on. "Edistyksellisille" punaporvareille on turha selittää, että he itse ovat monin verroin tekopyhempiä kuin heidän omahyväisesti pilkkaama mennyt maailma. 

Me elämme maailmassa, jossa poptähdet kuten Miley Curys ja Lady Gaga opettavat voimaannuttavasti esipuberteettisille tytöille prostituution alkeet samalla kuin (alemman tason) miesten viaton flirtti tuomitaan sormi pystyssä anteeksiantamattomana sortona, johon pitää olla nollatoleranssi. Tähän omituiseen kaksinaismoralismiin ovat kiinnittäneet huomioinsa monet länsimaailman tarkkailjat, viimeksi emeritusprofessori Timo Vihavainen:

Uusi normaali näyttää sisältävän epänormaalin yhtälön, jossa maksimaalinen seksuaalisuuden esilläpito yhdistyy maksimaaliseen puritanismiin ja näiden kahden välistä jännitettä yritetään hallita ”edistyksellisellä” mielivallalla.

Suomessa tämä hurskastelun antikliimaksi koettiin 12.12.2017, kun eduskunnan täysi-istunnossa "keskusteltiin" ääni väristen asiasta, jossa vakavoituminen oli sitä luokkaa kuin venäläiset tankit olisivat hetki sitten vyöryneet maahamme. Tämä moralistis-puritaaninen teatteriesitys nostettiin Ylessä päivän ykkösaiheeksi, jota kuvaa hyvin sen verkkosivujen uutinen Eduskunta kävi vakavan keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – "Laaja rakenteellinen ja vastenmielinen ongelma".  

Analyyttiselle uutisten seuraajalle eduskunnan ja Ylen jeesustelu on vastenmielistä seurattavaa, koska todellisuudessa kyse on ns. ensimmäisen maailman ö-luokan ongelmasta, jota ei voida oikeasti ratkaista poliittisesti ellei sitten sellaiseksi katsota valkoisten heteromiesten eristämistä, kuohitsemista ja lobotomiaa. Hieman tuon suuntaista on ehditty ehdottaakin, sillä Yle kertoi uutisessaan Ministerit järkyttyivät ahdistelusta hoitoalalla: Huutelua, kopelointia ja ulkonäön arvostelua, että perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ehdottaa suukapulaa miehille, joiden puhe sattuu tuntumaan epämiellyttävältä jostain naisoletetusta x.

Kukaan säädyllinen kansalainen ei hyväksy seksuaalista häirintää, mutta asian saama suhteettoman suuri julkisuus panee ajattelemaan, miksi globaalien liberaalimedioiden hypettämä Me too -kampanja nousee länsimaissa yhdeksi poliittisen keskustelun ykkösaiheeksi. Ehkäpä siksi, että poliitikolle aiheesta toohottaminen tuo lisäpisteistä, sillä näin hän näyttäytyy moraalisena, varsinkin jos hänellä on otsaa esittää kovempia vaatimuksia nipistelijöille kuin muut. Näin äänestäjille syntyy mielikuva, että poliitikot tekevät edes jotain tärkeäksi nostetulle asialle. Toisin kuin työttömyydelle, laittomalle maahanmuutolle ja tiettyjen ulkomaalaisten epideemiselle raiskausaallolle.

Kuin joululahjana hurskastelijoille, perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen mokaili tuttuun tyyliinsä puolueen pikkujoulujuhlien jälkimainingeissa. Uutisessa Perussuomalaisten Hakkaraisen käytös puhuttaa kansanedustajia – "On anteeksiantamatonta, että eduskunnan arvovaltaa murennetaan näin" poliitikot ovat niin järkyttyneen pöyristyneitä, että puuttuu vain se, ettei kukaan ole vielä ehdottanut Perussuomalaiset-puolueen kieltämistä. Verenhimossaan jotain tällaista tosin vihjaa SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, joka "olisi odottanut perussuomalaisten eduskuntaryhmältä järeämpiä toimia".


                                                             ************************


Hieman samantapaisesta suurta yleisöä varten masinoidusta poliittisesta opertetista  kuin Me Too -kampanjasta, on kyse Helsingin Sanomien "tietovuodosta". Ylen uutisessa Hallitus ja presidentti saavat selvityksen kohutusta tietovuodosta – Sipilä: "Tämä on vakava asia" kerrotaan, että tietovuoto uhkaa Suomen sisäistä- ja ulkoista turvallisuutta, vaikka on alusta asti ollut selvää, että vuodetut tiedot ovat olleet idän jä lännen turvallisuuspalveluille tiedossa jo vuosien ajan. "Salaiset tiedot" ovat olleet myös vuosia esillä Wikipediassa ja HS on kertonut samoista asioista vuonna 2012. Mistä tässä teatterissa on siis kyse? Ylen uutisessa haastateltu sisäministeri paljastaa suoraan kupletin juonen:

Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan tapauksella taas voi olla vaikutusta tiedustelulakeihin.

– Tämä on nyt kaiken kaikkiaan arvioitava. Nythän on siinä mielessä hyvä tilanne, että meillä on vielä laki auki ja aina voi eduskunnassakin vielä tehdä muutoksia, hän sanoi maanantaina.

Ei tarvitse olla mikään salapoliisi selittääkseen mikä tämän "kohu-uutisen" kuvion taustalla on. Kuinka ollakaan vaalitentissä maanpetosyytteitä (EU:n liittyminen kahden kolmasosan määräenemmistöllä perustuslain muutoksen vaatiman 5/6 enemmistön vastaisesti) niskaansa saanut presidentti Sauli Niinistö toivoo vuotokohun vauhdittavan tiedustelulain etenemistä. Mitä sananvapautensa perään huutava kansa tietää uuden tiedustelulakiehdotuksen sisällöstä? Eipä juuri mitään, sillä jos se tietäisi, se olisi vähemmän tohkeissaan tästä poliittisen eliitin ohjaamasta operetista. Uuteen Suomeen kirjoittava Tuula Komsi paljastaa lyhykäisyydessään operetin tanssiaskeleet:

Suomeen halutaan tiedustelulaki, jossa tiedustelua tekevä taho saisi mittavat oikeudet valvoa kansalaisia. Tulossa on myös presidentinvaalit, jotka poliittinen eliitti mieluummin sivuuttaisi, koska istuva presidentti on osoittautunut käyttökelpoiseksi.  

Harmi kyllä, istuvalle presidentille on putkahtanut haastaja tai haastajia, vaikka oli tavallaan jo taputeltu juttu, että entisellä mennään.  

Mutta kuten aiemminkin, maan johtava päivälehti ottaa näytelmässä ison roolin. Se tekee näyttävän jutun ajankohtaiseen tiedustelulakiin liittyen, jossa se ensin lyhyesti muistuttaa, että entisistä kansalaisvapauksista joudutaan uuden lain myötä reippaastikin tinkimään. Samaan juttuun yhdistetään kumminkin shokeeraava elementti, nimittäin salaiset paperit liittyen pelottavaan itänaapuriin ja sen toimien tarkkailuun, ja dokumenttien salassapitovelvollisuutta ja sen rikkomista oikein korostamalla korostetaan. Ja kerrotaan jännärityyliin, että meillä on tätä lajia enemmänkin!  

Tiedot itsessään ovat vanhoja ja ei-merkityksellisiä ja kaikkien naapurivaltojen tiedossa jo muutenkin. Mutta oleellista on, että kansalaiset saadaan reagoimaan nimenomaan maanpetoksellisuuteen ja liialliseen avoimuuteen ja sananvapauden väärinkäyttöön. Kansalaiset täytyy saada itse haluamaan, että sananvapautta rajoitetaan ja kontrollia tiukennetaan - ja kukapa ei haluaisi tukkia sellaisten journalistien suita, jotka ajattelivat lörpötellä koko maailmalle tulenarkoja tietoja Suomen puolustukseen liittyen!

                                                             ************************



Tekopyhyyden ja juonittelun lisäksi valtionhallinnon korkeimmilla palleilla hyväksytään myös korruptio. Tästä on esimerkkinä valtakunnasyyttäjä Matti Nissisen tänään saama tuomio. Vaikka Yle uutisissa KKO tuomitsi veljensä yritykseltä koulutusta ostaneen valtakunnansyyttäjän – palaa huomenna töihin ja Asiantuntijat: Nissisen tuomio on ankara, muttei yllättävä – "Häneltä tätä olisi viimeiseksi odottanut" korostetaan, että rangaistus on kova, niin se ei ollut silti niin kova etteikö Nissinen voisi jatkaa tehtävissään jo huomenna! 

Tämä Yle Watchin "vanha tuttu" tunnetaan mm. siitä, että hän on vaatinut vankilatuomioita nationalisteille ja monikultturismia kritisoiville toisiajattelijoille. Kun hän itse syyllistyy lain korkeimmassa mahdollisessa viranhoidossa korruptioon, hän saa "kovan tuomion", joka käsittää 40 päiväsakkoa. Tuomiosta huolimatta hän saa jatkaa viranhoitoaan välittömästi. Tämän luulisi jo kertovan, etttä valtiollinen mädännäisyys alkaa olla syvällä hallinnon rakenteissa.


                                                             ************************

Kenellekään ei tule yllätyksenä se, että Ylessä kommunisteja ja kansallisosialisteja kohdellaan eri tavalla. Uusin kaksinaamaisuuden muoto on väittää, että kommunistit olisivat äärimmäisen kaltoinkohdeltuja ja demonisoituja mediassa, jonka vuoksi aatteen puhdasoppisille kannattajille pitää antaa vapaa puheenvuoro puolustaa näkemyksiään.

Näin tehdään Ylen jutussa Kommari on kummajainen nyky-Suomessa: "Hymähtelyä, ylimielisyyttä ja halveksuntaa, mutta myös ihailua". Jutussa ei ole mitään yllättävää (paitsi otsikon sana kommari) tai uutta, sillä onhan haastateltu ammatiltaan näyttelijä; Teatterikoulu tunnettiin vielä 1990-luvulla puhdasoppisen kommunismin viimeisenä kulttuurisena linnakkeena. Jäljet näkyvät vielä tänään, aina kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoa myöten.

Eniten silmään pisti jutussa väite, että "kommunismi on tänä päivänä marginaalistakin marginaalisemmassa asemassa Suomessa." On totta, että keskusjohtoinen ja ortodoksiaa noudattava marxismi-leninismi on tätä nykyä maassamme lähes olematonta, mutta sen virulentiksi muodoksi muuntunut kulttuurimarxilaisuus on sitäkin suositumpaa, varsinkin maamme valtapuolueissa.

Koska Ylessä ei julkaista juttua, jossa natsi tai edes fascisti esitetään sympaattisen herttaisessa valossa, muutamme Ylen haastatteleman näyttelijä Ritva Sorvalin lausuntoa mutatis mutandis sulkeiden kohdalla:

Aika moni suomalainen olisi jokseenkin samaa mieltä (Vastarintaliikkeen poliittisen manifestin) linjausten kanssa, jos vain ihmiset eivät sen tietäisi olevan (Vastarintaliikkeen) manifesti.  

- Jollain kummallisella tavalla Suomessa on onnistuttu ylläpitämään pelkoa ja peikkoa, että (kansallissosialismi) on jotain kauheaa.

                                                             ************************

TAPAHTUI MITÄ TAPAHTUI, MUTTA MONIKULTTUURISTA EI LUOVUTA!

Kun tilanne alkoi selkiytyä perjantain Turun traagisten tapahtumien jälkeen, maamme polittinen johto toimi ennustettavasti samalla tavalla kuin muutkin johtajat länsimaissa vastaavien murhenäytelmien kohdalla. Saimme jälleen kerran kuulla kaavamaiset surunvalittelut ja kliseiset puheet: Pelolle ei saa antaa valtaa, erilaisuus on voimavaramme, vihaan ei saa vastata sillä sitä terroristit haluavat. Oli puhujana sitten presidentti Sauli Niinistö, sisäministeri Paula Risikko tai arkkipiispa Kari Mäkinen, he kaikki tarjosivat puheissaan vain lämmintä kättä eikä mitään konkreettista siitä, kuinka islamilainen väkivalta voidaan katkaista Suomessa. Kaikki itselleen rehelliset ihmiset tietävät, että tähän on olemassa vain yksi ratkaisu: islamilaisen väestön poistaminen Länsi-Euroopasta. Ellei arkilogiikka tässä kohtaa riitä, kannattaa tarkastella Itä-Euroopan tilannetta. Entisissä sosialistimaissa ei ole islamistiterrorismia siitä yksinkertaisesta syystä, ettei siellä asustele kantaväestön kustantamina juurikaan kehitysmaiden muhamettilaisia. Ei islamia, ei terrorismia.

Koska poliittinen johtomme haluaa olla osa globaalia eliittiä eikä paikallisen rahvaan valitsemia edustajia, heidän pitää harjoittaa politiikkaa, joka ei ole kansankokonaisuuden etujen mukaista. Tämä kuului hyvin maamme silmää tekevien lauantain puheenvuoroissa, joissa ei ollut vihjettäkään siitä, että globalistien masinoimaa monikulttuuria oltaisiin uudelleen arvioimassa. Päinvastoin, kansalaismielipiteestä piittamatta päättäjämme julistivat uhmakkaasti sitoutuvansa kansojen hävittäjien projektiin, jossa suomalaisuus "moninaistetaan" olemattomiin. Jälleen kerran poliitikot yrittivät ajaa kansalle väkisin monikulttuuria kuin käärmettä piipuun. 

Hallitukset ennen ja nyt ovat tehneet koko ajan selväksi, että länsimaiden kuolonmarssiksi muuttuneeseen pyhään monikulttuuriin ei saa puuttua, jonka vuoksi ainoa keinoa hallita etnistä kaaosta on kansalaisten valvonnan lisääminen. Siksi tänä viikonloppuna Ilta-Sanomissa julkaistu uutinen Sipilä ja Risikko toivovat tiedustelulainsäädäntöä nopeasti voimaan – "Suomi on muiden maiden tietojen varassa" antaa vastauksen sille, minkälaisiin "ratkaisuihin" hallitus on valmis terrorismin eliminoimiseksi. Hauras monietninen yhteiskunta kuten Iso-Britannia pysyy koossa vain valvonnalla ja kontrolloivan lainsäädännön jatkuvalla lisäämisellä. IS:n uutisen mukaan Suomi on seuraamassa perässä:

Tiedustelulakisuunnitelmat sallisivat Suomen viranomaisille muun muassa verkkotiedustelun, johon nykyisin ei ole valtuuksia. (...) Tiedusteluvaltuuksien antaminen poliisille edellyttää muutoksia perustuslain viestisalaisuutta koskeviin säännöksiin. Perustuslain muuttaminen kiireellisesti eli yhden vaalikauden aikana vaatii eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistön tuen.

Samaisessa uutisjutussa kerrotaan myös, että pääministeri Juha Sipilä haluaa "estää koston kierteen", jossa vihaan ei vastata vihalla. Hän siis ehdottaa kansalaisten täydellistä kuohitsemista ja alistumista kiittämättömien saraseenien väkivallalle ja läsnäololle. On vaikea sanoa valehteleeko Sipilä vai uskooko hän itse siihen, että ainoa tapa toimia fundamentalististen islamistien kanssa on heidän jatkuva lepyttely ja omien kansalaisten suun tukkiminen. Noin korkeassa asemassa olevalla henkilöllä pitäisi olla sen verran yleissivistystä, että voimaa kunnioittavassa islamissa ja arabikulttuurissa lepyttely on heikkouden merkki, joka vain provosoi entistä julmempaan käytökseen. 

Samaa aisankannattajan henkeä edustaa sisäministeri Paula Riskikko, joka puolestaan painotti, että "vihapuhe ja väkivalta eivät ole hyväksyttäviä". Nämä bysanttilaistyyliset johtajat eivät säästele kansaa kohtaa tuntemaansa halveksuntaa, sillä heidän ensimmäinen huolensa ei ole maahantunkeutujien väkivalta, vaan se kuinka suomalainen rahvas siihen reagoi.

Suomalaisten kyykyttämisen vastapainoksi Risikko otti esiin ulkomaalaiset, jotka olivat suojelemassa uhreja puukotukselta Turussa. Vaikka puukotettuja oli auttamassa myös suomalaisia samoin kuin murhaajan jahtaamisessa, sisäministeri antoi erikoiskiitokset tästä vain vierasperäisille. Monet muutkin poliitikot ovat tarttuneet tietoon ulkomaalaisauttajista kuin viimeiseen oljenkorteen. Sen avulla monikulttuurisen yhteiskuntakokeilun rökäletappiota on yritetty kääntää sen riemuvoitoksi – ilman ulkomaalaisia ulkomaalainen terroristi olisi voinut tappaa vaikka kuinka monta enemmän! Tätä epätoivoista koulukuntaa ovat twiiteissään edustaneet ainakin Ville Niinistö ja Paavo Arhinmäki.

Oman mausteensa kansastaan vieraantuneen eliitin kansallismasokistiseen retoriiikkaan toi arkkipiispa Kari Mäkisen Turun tuomiokirkossa pitämä lauantain aamusaarna. Ylen uutisessa Arkkipiispa Kari Mäkinen Turun puukotuksesta: "Mitä enemmän elämä jatkuu arkisena, sitä nopeammin voimme käsitellä asiaa" paljastuu millaiseen mielipuolisen itsetuhoiseen egalitarismiin kirkko on valmis, kun se kehottaa halaamaan vierasuskoista kristittyjen naisten murhaajaa:

– Myös tekijä on yksi meistä. Hänelläkin on läheisiä ja ystäviä. Tilanne koskettaa myös heitä.

Arkkipiispan kaapuun pukeutuneen troijalaisen sosialistin henkiset selvitymisohjeet korostavat kansalaisten passiivisuutta. Ne eivät rohkaise aktiiviseen ratkaisuun, vaan vallalla olevan tilanteen hyväksymiseen:

– Mitä enemmän elämä jatkuu arkisena, sitä nopeammin voimme käsitellä asiaa. On aika järkytykselle ja aika tunteille. Myös peloille ja tunnemyrskyille, joita tilanne herättää, on aikansa, hän sanoo.

Sanat eivät maksa mitään, varsinkaan tuollainen ympäripyöreä muniin puhaltelu. Raamattua tuntevan Mäkisen pitäisi muistaa Saarn. 3:8, joka opettaa, että on "aika rakastaa ja aika vihata, aika on sodalla ja aikansa rauhalla." Pitää ymmärtää, että nyt on sodan aika, eikä se ole meidän halustamme kiinni, koska islam on sen meille teoillaan julistanut. Voit toki kääntää poskesi, mutta samalla se merkitsee kuolemaa.

Jonkinlaisena kansan isänä esiintyvän presidentti Sauli Niinistön puheessa kiteytyi kaikki edellä mainittujen puheenvuorojen mitättömyys, jossa konkretiaa saa etsiä suurennuslasilla. Ylen uutisjutussa Presidentti Niinistö ylistää puukotuksen uhrien auttajia: "He pistivät oman elämänsä likoon" yritetään antaa mielikuva kansanjohtajasta, joka tiputtelee suustaan pitkään odotettuja viisauden sanoja ja antaa jämäköitä ohjeita yhteiskunnallisen tilanteen korjaamiseksi:

– Vetoan mielipidejohtajiin, olivat he uskonnollisia tai aatteellisia, olivat heidän ryhmänsä pieniä tai suuria – nyt on puhuttava ennen kaikkea maltilla ja tolkulla. Sitä on vapaus ja sitä on vastuu, Niinistö painottaa.

Hän vetoaa samaan valtaeliittiin, joka on pitkälti syyllinen maamme ulkomaalaistamiseen, josta islamilainen terrorismikin sikiää. Presidentin naftaliinista kaivamat "maltti" ja "tolkku" eivät ole muuta kuin kiertoilmauksia vallitsevan tilanteen jatkumiselle. Niinistö varoittaa veneen keikuttelijoista, mikä on vähän hassun kuuloista mieheltä, joka istuu Suomi-Titanicin kansituolilla. Jos Suomi-laiva halutaan saada reivattua takaisin turvallisille vesille, se vaatii nykyisen klienteelin täydellistä syrjäyttämistä. Montakohan Turun kaltaista terroristi-iskua vielä tarvitaan, ennen kuin kansassa nousee halu poliittiseen muutokseen?

MEDIAN HALLA-AHO SHOW

Suomen kaltaisessa pienessä maassa koko kansaa kiinnostavia aidosti tärkeitä kotimaisia uutisaiheita on viikossa korkeintaan kourallinen ja niistäkin valtamedia hokee vain paria kerrallaan. Viimeisen viikoin aikana jännitysmomenttia on kiristetty perussuomalaisten Timon Soinin vetäytymisestä puheenjohtajuudesta ja arvailuun siitä, kuka valitaan puolueen uudeksi puheenjohtajaksi. 

Viikon jatkunut märehdintä kohtasi tänään toistaiseksi korkeimman draaman kaarensa kun EU-meppi Jussi Halla-aho ilmoittautui puheenjohtajakisaan mukaan. Punavihreille oppositiopuolueille tämä on tietysti harmin paikka, sillä ne haluaisivat pitää persut helposti taivuteltavana kompromissipuolueena, jossa oppositon inhoama kansallismielisyys ja maahanmuuttovastaisuus olisivat marginaalissa. Oikeastaan koko maamme poliittiselle establishmentille olisi mieluista se, että valeoppositiona toimivat perussuomalaiset keräisivät kiukkuisten radikaalien äänet, mutta vesittäisivät hallituksessa näiden vaatimukset kuten on käynyt nyt Soinin ministerikaudella. 

Tänään julkaistulla videolla, jossa Halla-aho ilmoittauu puheenjohtajaksi, hän sanoo ääneen sen, jonka hereillä olevat kansalaiset ovat tienneet pitkään. Media ja poliittinen eliitti on tyytyväisiä persuihin ainoastaan silloin, kun se noudattaa killtisti Petteri Orpon ja Paula Risikon lepsua turvapaikka- ja ulkomaalaispolitiikkaa. Halla-ahon videopuhe löytyy tekstimuodossa kokonaisuudessaan Iltalehdestä, josta seuraava lainaus:

Jos vihollinen kehuu toimiasi, on syytä olla huolissaan. Media ja muut puolueet eivät halua perussuomalaisille hyvää. Ne haluavat, että perussuomalaiset kuihtuvat olemattomiin ja poistuvat sotkemasta vanhaa hyväksi havaittua poliittista tasapainoa. Sitten ei tarvitse enää puhua maahanmuuton tai EU:n kaltaisista ikävistä asioista

Yle Uutisten verkkosivuilla julkaistiin peräti neljä juttua (1, 2, 3 ja 4) Halla-ahon lähdöstä puheenjohtajakisaan, ja luonnollisesti ehdokkuus nousi myös Ylen tv-uutisten pääaiheeksi. Verkkosivujen uutisessa Jussi Halla-aho lähtee perussuomalaisten pj-kisaan: "Puolue ei voi olla harvojen hillotolppa" kerrotaan Kokoomuksen Jan Vapaavuoren arviosta, mitä seuraisi, jos Halla-ahosta tulisi puheenjohtaja:

Pian Halla-ahon ilmoituksen jälkeen kokoomuksen pormestariehdokas Jan Vapaavuori kommentoi hallitusyhteistyötä siinä tapauksessa, että Halla-aho tulee valituksi. – Minusta on selvää, ettei kokoomus voi olla hallituksessa Halla-ahon PS:n kanssa. Liberaalia demokratiaa puolustettava. PS toki itse valitsee, kirjoitti Vapaavuori Twitterissä.

Myös lukuisat toimittajat ja kolumnisti ovat viimeisen viikon aikana korostaneet sitä, kuinka "tyhmää" olisi valita Korkeimmassa oikeudessa uskonrauhasta tuomittu "rikollinen" Halla-aho persujen johtoon. MTV3:n politiikan toimituksen vanha liberaalijäärä, Timo Haapala, paljastaa Iltalehden kolumnissaan (6.3.) eliitin kaksinaismoralistisen eristyspolitiikan:

Halla-aholla on paljon tukijoita, mutta kiusallinen tosiasia Ps:n kannalta on, että Halla-ahon johdolla puolue ajautuisi marginaaliin. Sen voi sanoa rehellisesti ääneenkin. Halla-aho ei kelpaa muille puolueille. Eli hallitusvalta, joka saattaa toki kadota muutenkin, katoaa Halla-ahon mukana taatusti. Korkeimman oikeuden (KKO) tuomitsema Halla-aho on maahanmuuttokriittisten sankari, mutta perussuomalaisissakin on luultavasti enemmistö sellaisia, jotka miettivät päivittäin muitakin kuin muslimiasioita.

Kokoomuksen Jan Vapaavuoren ja toimittaja Olli Haapalan ukaasit ovat mitä härskeintä hurskastelua, kun tiedetään, että Vapaavuori on tuomittu pahoinpitelystä, varkaudesta ja rattijuopumuksesta. Haapala ei ole juuri koskaan uutisjutuissaan korostanut kokoomuslaisten tai muiden valtapuolueiden kellokkaiden tekemiä rikoksia, mutta persujen saamista poliittisista ajatusrikostuomioista hän jaksaa sen sijaan muistuttaa alituiseen. Ylipäätän medialla ei ole mitään ongelmaa pitää kolminkertaista rikollista sopivana miehenä Euroopan investointipankin varapääjohtajan pallille. Rikollinen onkin mies paikallaan EU:n korruptoituneessa hallinnossa.

On sitten eri kysymys, muuttaako yhden puolueen uusi puheenjohtaja ratkaisevasti maamme poliittista kulttuuria. Vaikka Halla-aho valittaisiin johtajaksi ja reivaisi perussuomalaiset aidoksi vaihtoehtopuolueeksi julistautumalla eliitin inhoamaksi kansallismieliseksi liikkeeksi, sen olisi yksinään vaikea saada muutos, jossa politiikan ytimessä olisi suomalaisten etu. 

Jos muutos Suomessa ja Euroopassa on tullakseen, se tuskin tulee tapahtumaan poliittisten valtasuhteiden vaihtumisen kautta, vaan koko järjestelmän kriisinä, jossa punaliberaalit rappioarvot arvioidaan uudestaan. Talousromahdus, vakava muslimiterrorismi ja etnisen kuohunnan hiipiminen kaupunkien keskustoihin voisivat olla sellaisia tekijöitä, joiden vuoksi lännen yksinään harjoittama itsetuhoinen universalismi hylättäisiin ja alettaisiin vihdoin puolustaa Eurooppaa ja sen alkuperäisväestöä. On mentävä vielä huonommin, jotta tulevaisuudessa jälkeläisillämme menisi paremmin.

        

                                                   ****************************

Yle Teema, maanantai 13.3.2017 klo 21:00, Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 

5/10. Näyttelijä Sanna Stellan, toimittaja Atlas Saarikoski ja kirjailija Tommi Kinnunen sekä Niina Repo puhuvat naisen asemasta, kirjojen naisista ja naisten kirjoista. yle.fi/kirjojensuomi HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Sallittu kaiken ikäisille.

Yle Teema, sunnuntai 12.3.2017 klo 20:15, Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 

4/10. Runoilija Susinukke Kosola, kirjailijat Nura Farah, Pasi Pekkola ja Niina Repo pohtivat, millaista on olla suomalainen kirjailija muualla - muunlainen Suomessa. yle.fi/kirjojensuomi HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Sallittu kaiken ikäisille.

Tätä kultuurisarjaa kannatta seurata, sillä se antaa hyvän kuvan siitä, kuinka irrallaan "kulttuurieliitti" (mitään ylivertaistahan heissä ei ole) on kansasta ja kuinka vihamielisesti se suhtautuu kaikkeen, mitä punavihreän kuplan ulkopuolella oleva tavallinen tuulipukukansa kannattaa. Identiteettihörhöt Atlas Saarikoski? Suskinukke Kosola? Yle pliiis....katsojat luulivat kulttuurikommunismin jo kuolleen, mutta näköjään se elää hyvin moraaliposeeraavan Gutmensch Nina Repon propagandatuokioissa!

Vasemmalla Susinukke Kosola, keskellä Nina Repo.

HALU KIELTÄÄ VASTARINTALIIKE KERTOO SUOMALAISVIHAMIELISEN ELIITIN PANIIKISTA

Onko Pohjoismaisen vastarintaliikkeen pienimuotoinen toiminta tosiaan Suomen suurin ongelma? Ainakin se näyttää olevan sitä Ylen tv-uutisille ja sen verkkosivulle, jossa Poliisihallituksen kanteesta Vastarintaliikkeen kieltämiseksi kerrotaan tänään peräti kolmen artikkelin voimalla.

Ensimmäisessä jutussa Poliisihallitus nostaa kanteen Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen lakkauttamiseksi kerrotaan poliisijohtaja Seppo Kolehmaisen antamasta tiedotteesta:

Katsomme Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen toiminnan olevan olennaisesti vastoin lakia ja hyviä tapoja, joten kanteen nostaminen ja asian saattaminen tuomioistuimen arvioitavaksi toiminnan lakkauttamista varten on perusteltua, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo tiedotteessa.

Erikoista Poliisihallituksen tiedotteessa Vastarintaliikettä vastaan on se, että päätös kanteen nostamisesta tehtiin vain päivä sen jälkeen kun Helsingin käräjäoikeus aloitti pääkäsittelyn liikkeen aktivisti Jesse Torniaista vastaan. Miksi kolme kuukautta kestänyt harkinta kanteesta tehtiin juuri eilisen oikeudenkäynnin jälkeen? On syytä kysyä, toimiiko Suomessa länsimainen vallan kolmijako-oppi ollenkaan. Ainakin toimeenpanovallan ja tuomiovallan itsenäisyys on tullut kyseenalaiseksi, sen verran yhdessä ne näyttävät Vastarintaliikkeen asioita yhdessä suhmuroivan.

Pahamaineinen Ylen vasemmistolaistoimittaja Eero Mäntymaa kertoo oman mielipiteensä mahdollisesta järjestön kiellosta yhdistyslain asiantuntija Lauri Tarastin suulla jutussa Vastarintaliikkeen lakkauttaminen tekisi uusnatsien propagandasta laitonta. Lauri Tarasti:

– Suunniteltu kokoontuminen yhdistyksenä on sitten rangaistava teko. Ei voi jatkaa mitään toimintaa, joka on rekisteröimättömän yhdistyksen nimissä tehty.

Koska kansallissosialistiseen järjestöön kuuluvia ihmisiä ei voi kieltää eikä tappaa (johon varmasti liberaaleilla olisi halua mutta ei rohkeutta) toiminta tullee mahdollisen kieltämisen jälkeen siirtymään uuden järjestön nimiin tai jopa maan alle. Jälkimmäisen mahdollisuuden kohdalla Vastarintaliikkeestä tulisi todellinen vastarintaliike.

Suomalaisvihamielisen hallinnon nyrkkinä toimiva poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen avaa Ylen jutussa Poliisiylijohtaja: Vastarintaliike pitää lakkauttaa väkivaltarikosten ja vallankumouksellisuuden takia poliisin perusteita kieltämispäätöksen tueksi:

Kolehmainen sanoo Yle Uutisten haastattelussa, että vähintäänkin yhdistyksen sateenvarjon alla tehdyt väkivaltarikokset ovat yksi elementti sen tueksi, että järjestön toiminta on lainvastaista.

– Sitten jos tutkii heidän ohjelmajulistuksiaan tai asiakirjoja, joita on saatavilla, niin pyritään kuitenkin lainvastaiseen yhteiskuntajärjestyksen kumoamiseen. Näistä seikoista se arvio sitten koostuu, Kolehmainen sanoo.

Kansan oikeutettua raivoa tukahduttaakseen viranomaiset haluavat nyt kieltää aidot oppositiot, jotta jäljelle ei jäisi muuta kuin kosher-konservatiivisuudella vesitetty Perussuomalaisten puolue, joka ei ole lopulta muuta kuin järjestelmälle hyödyllinen valeoppositio. Sen sijaan vallankumousta avoimeisti julistavat kommunistit ja anarkistit saavat edelleen jatkaa rauhassa toimintaansa valtion erityisessä suojeluksessa.

Kieltohalujen sijaan maassamme olisi pohdittava vakavasti sitä, mikä yhteiskunnassa on mennyt niin paljon pieleen, että se synnyttää kansallissosialistisia liikkeitä. Valitettavasti tämä ei näytä olevan näköpiirissä, sillä kuten todellisuuden kieltävässä demokratiailveilyssä aina, julkisuus ja viranomaiset eivät kykene muuhun kuin painamaan paniikkinappulaa, joka vapauttaa heidät puuttumasta "oireen" juurisyyhyn.

Toisessa Ylen jutussa Kolehmainen perustelee kieltopäätostä sillä, että "väkivaltaisten ja avoimen rasististen järjestöjen toiminnalle ei pidä antaa sijaa suomalaisessa yhteiskunnassa". Mitä epämääräisen rasismin tuomitseminen sitten tarkoittaa? Sitä, että Vastarintaliikkeen kieltämisen jälkeen syyte "rasismista" voi lain mielivaltaisen tulkinnan mukaan merkitä kaikkien järjestöjen tukahduttamista, jotka puolustavat suomalaisten etnistä intressiä seitsemän miljardin potentiaalista vapaamatkustajaa vastaan. Punavihreän moraliteetin vankina oleva valtionjohto ja virkamiehet sallisivat tulevaisuuden visioissaan vain monikulttuurisen anti-rasismin, joka on todellisuudessa koodisana valkoisten elintilan riistämiselle ja matalan intensiteetin kansanmurhalle. Vaikka Vastarintaliikkeen politiikka ei miellyttäisikään, täytyisi jokaisen isänmaallisen vastustaa näkyvästi sen kieltämistä, sillä kiellon seurauksena tullaan avaamaan totalitaristinen ovi kaikkien suomalaisten asiaa puolustavien järjestöjen kriminalisoimiseksi.

Jos maassa olisi joku kiellettävä ja tuomiolle pantava, niin se olisi ainakin nykyinen hallitus ja sen sisäministerit Petteri Orpo ja Paula Risikko. Heidän rikollisilla päätöksillään maahan on päästetty viime vuoden loppukesästä lähtien yli 40 000 Euroopan ulkopuolista hyvinvoinnin saalistajaa, joiden olisi pitänyt Dublin-sopimuksen perusteella jäädä Balkanille ja Kreikkaan. Jos täsmällisiä ollaan, niin näillä maahantunkeutujilla ei ole oikeutta tulla Euroopan rajojen sisäpuolelle ollenkaan. Kansan tahdon vastaisesti vihamielisiä muukalaisia maahamme päästäneellä hallituksella on jo nyt verta käsissään, sillä tummapintaiset EU:n miehitysjoukot ovat sekä raiskanneet että tappaneet suomalaisia. Kansantuomioistuin tulee sitten aikanaan arvioimaan heidän tekonsa.

                                                   ***************************



Yle TV1, Torstai 22.12.2016 klo 21:05 A-studio: Talk Yle 

Hallitus kompastuu toistuvasti perustuslakiin. Studiossa kansanedustajat Mauri Pekkarinen, Maarit Feldt-Ranta, Sampo Terho ja Emma Kari. Juontajana Jan Andersson. #yleastudio HD

Vihreiden punaraivotar Emma Kari puolustaa 2000-luvun alussa mädätettyä uutta Suomen perustuslakia, sillä se salli kommunistisesti samat oikeudet maahantunkeutujalle, kunhan vain on ensin ymmärtänyt astua rajan yli ja sanoa taikasanan "Asyl". Siellä missä taistellaan suomalaisten säilymistä vastaan, siellä punavihreä khmeri Emma Kari!


Yle TV1, torstai 22.12.2016  klo 22:45, Exodus: Matkamme Eurooppaan 

3/3. Eurooppaan pyrki viime vuonna miljoona pakolaista. Heistä 75 tallensi itse vaarallisen matkan aavikoiden, Välimeren ja monen rajan yli kohti unelmiensa maata, myös Suomea. Sarja näyttää elämän otsikoiden takana. HD


Yle TV2, torstai 22.12.2016 klo 20:05 Alias Lönnrot

6/6. Rakkauskirje ja some. Ali Jahangiri ja Mariska stalkkaavat suomalaispareja rakkaudenkiilto silmissä. Ali kohtaa Kalevauva.fi-yhtyeen ja pohtii muun muassa onko kananpersetukka merkki suomalaisuudesta. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suom

YLE TELEVISIOI EDUSKUNNAN SUUREN KESKUSTELUN ÄÄRILIIKKEISTÄ

 Die Rote Tavja & Rote Terrorgruppe

Yle TV1 Keskiviikko 5.10. klo 14:00, Ääriliikkeet ja väkivalta Suomessa 

Eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun poliittisista ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa. Keskustelua ehdottivat yhdessä kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajat. Suora lähetys.

Linkki Ylen lähettämään ohjelmaan.

Arkadianmäellä hurskastelu löi tänään omat ennätyksensä, kun Keskustan poliittiset aisankannattajat Antti Kaikkosen johdolla olivat ehdottaneet eduskunnan ajankohtaiskeskustelun aiheeksi Ääriliikkeet ja väkivalta Suomessa. Ehdotusta olivat tukeneet myös porvaripuolueille ahteriaan pyllistelevät punavihreät, sillä kerrankin löytyi riittävän merkityksetön yhteinen vihollinen, jota demonisoimalla kaikki kansanedustajat saattoivat kiillottaa puolueensa kilpeä ja näyttäytyä itse oikeuden ritareilta. 

Salissa kaikui useaan otteeseen puhe demokratian itsepuolustuksesta, joka näytti nolon ylimitoitetulta julistukselta, kun tiedetään että kansanedustajien kivenä kengässä on alle sadan hengen Suomen Vastarintaliike. Puheissaan edustajat halusivat puolustaa ennen kaikkea muodollista demokratiaa, nykydemokratian julkisivua, jolla on kansanvallan kanssa enää hyvin vähän tekemistä. Tässä demokratian pantomiimissä kansalla ei ole juurikaan vaikutusvaltaa, koska valta on valunut EU-vehkeilijöiden, globalismin hämärämiesten, kansainvälisten suuryritysten ja kansaa manipuloivan ja halveksuvan median holveihin.

Jo kolmatta viikkoa jatkunut poliittinen loiskiehunta Vastarintaliikkeen ympärillä saattaa viestiä kansan edusta vieraantuneiden kansanedustajien paniikista, joka ilmenee mm. korkealentoisena puheena heille niin rakkaasta "demokratiasta". Parlamentaarisen fasadin takaa edustajien on turvallista hallita vainoharhaisia pelkojaan vallan menetyksestä, varsinkin kun he voivat yksimielisesti nitistää pienen nuorten miesten ja naisten liikuntakerhon. Kansalaisen silmin katsottuna jauhaminen poliittisesta väkivallasta Suomessa on sen määrään nähden käsittämätöntä, sillä yli 30 000:sta vuonna 2015 tapahtuneesta väkivallanteosta kokonaista 17 luokiteltiin poliittisesti motivoituneeksi. Siinä vähän mittakaavaa eduskunnalle.

Katsoin ohjelman Yle Areenasta ja täytyy sanoa, että tehtävä oli puuduttava, sen verran samanlaista jeesustelua kuultiin lähes jokaiselta kansanedustajalta. Puheita ja puheenvuoroja oli paljon, joista kirjaan seuraavaksi ne eniten silmään ottaneet.
 

Tilaisuuden alussa hallituspuolueiden edustajat esittävät omat viralliset julkilausumansa. Ne noudattivat pitkälti samaa linjaa, mitä nämä vasemmiston aisankannattajina tunnetut puolueet ovat viimeisten viikkojen aikana jo aiemmin asiasta todenneet. Hieman kilahtaneempaa osastoa saatiin kuulla vasta sitten kun oppositiopuolueet esittävät omat kantansa. 

Vihreiden Pekka Haavisto julisti poliittisen korrektiuden oppien mukaista väitettä, että puhe on teko, joka tarkoittaa sitä, että totuus, jota vasemmisto ja vähemmistöt eivät halua kuulla, on fasismia. Jos Haavisto olisi johdonmukainen vaatimuksessaan, pitäisi kaikki puhe kieltää jollekin epämieluisena, sillä aina jonkun puhe loukkaa jotakuta. Sitä paitsi miksi vain tietyillä ihmisillä on oikeus loukkaantua? Maailmasta löytyy miljoonittain ihmisiä, joita loukkaa se, että homouteen kehoitaan tai että rodullisia seka-avioliitoja pidetään julkisesti hyvänä asiana, koska näin vähennetään (tuhotaan) valkoista rotua. Eikö heidän aito tuohtuminen olekaan samanarvoinen kuin tuhansilla lakipykälillä suojatun vähemmistön edustajan?

Vasemmistoliiton Anna Kontula oli salissa yksi harvoista, joka ymmärsi, ettei "ääriliikkeisiin" osallistumista voi selittää pelkästään työttömyydellä ja syrjäytymisellä kuten hallituspuolueet ovat toistelleet. Kontula oli huomattavasti enemmän oikeilla raiteilla kuin muut kansanedustajat, tosin hänenkin argumentaatiotaan vaivasi vasemmistoliberaalien harjoittama sosiologinen puheenparsi, jossa väistetään ääriliikkeiden syntymisen ilmeisimmät syyt eli länsimaiden oma alennustila eri oireineen (kansallinen immuniteettikato, äärimmilleen viety hyötyajattelu, moraalin rappio kaikilla elämän alueilla jne.). Tietenkään lyhyessä puheessa ei voi sanoa kaikkea, mutta hyvästä yrityksestä huolimatta Kontulan "analyysi" jäi torsoksi.

Suomalaisia avoimesti ylenkatsova rasisti, RKP:n Eva Biaudet, väitti heti alkuun Nuivan vaalimanifestin (2010) olevan syy nykypäivän fasismiin ja "väkivaltaan". Tämä vainoharhainen käsitys lienee Bättre folkin keskuudessa kovin yleistä eikä ainoastaan Biaudetin korvien välistä löytyvää "totuutta josta on vaiettu". Närkästymisten sarja puheessa vain jatkui, sillä oikeustieteen ylioppilas on pöyristynyt myös pääministeri Juha Sipiliän reaktiosta, kun hän totesi, että  "25 000 [sic] pakolaisen maahantulon olevan sietokyvyn rajoilla". Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on kansanedustaja-ylioppilaan sietokyky siirtolaisten määrälle. Todennäköisesti sellaista rajaa ei ole hänelle ollenkaan. Biaudet ei puhunut vain inhokeistaan, vaan ilmoitti ykskantaan ihailevansa Saksan Angela Merkeliä ja vaati, että hallitus pysyy martriarkan linjalla ja jatkaa avoimien ovien päiviä kansanvaellukselle. Puheen lopussa multikultimme yltyi kehumaan Kanadaa, koska maa on ottanut niin palon syyrialaisia turvapaikanhakjoita. Suorastaan runolliseksi pisuaari ryhtyi ylistäessään Kanadan "toimivaa" monikulttuuria, vaikka Potemkinin kulissien takaa löytyy erittäin ankarat valkoisten vastaiset "viharikos"-lait. Mistään vapaiden kansalaisten valtiosta Kanadassa ei siis ole kyse, vaan puhtaasta monikulttuuriteatterista ja demokratiailveilystä. Silti Biaudetilla on otsaa uhota, että "Kanadan maahanmuuttomalli on kuin rokotus rasismia vastaan".

Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen saarnasi vanhasta muistista vihapuheen kamaluudesta ja vaati epäsuorasti sensuuria sen tukkimiseksi. Hän vaati myös lisää resursseja poliisillle verkkoon ja ennen kaikkea kaduille, vaikka "ääriliikkeiden" valvonta ulkona ei ole koskaan vienyt juuri mitään miesvahvuudesta. Entinen sisäministeri haluaa vain lisää poliiseja ja sille hän on löytänyt oivan keppihevosen "ääriliikkeistä".

Myös kokoomuslainen sisäministeri Paula Risikko vaati lisää resursseja nettipoliiseja varten ja veti tässä kohtaa mutkat suoriksi väittämällä, että juuri vihapuheet netissä ruokkivat ääriliikkeitä (siis "äärioikeistoa"). Sisäministerin yksioikoinen päätelmä jättää sopivasti pois aggression perussyyn eli maahamuuttoaallon, jonka hallitus on sallinnut tapahtuvan ilman kansan enemmistön suostumusta. Kokoomuksen lainmuutosvaatimukset todistavat auttamattomasti, että valikoivasti "moniarvoinen" monikulttuurivaltio ei pysy koossa ilman kantavästöön kohdistuvaa jatkuvaa sanavapauden kiristämistä ja poliittisia sortotoimia. Epäonnistunut monikulttuurikokeilu pysyy koossa vain pakkovallalla ja me olemme nyt todistamassa sen enimmäisiä rautasaappaan askeleita.

Perussuomalaisten oikeus- ja työministeri Jari Lindström oli vasemmiston aisankannattajana paavillisempi kuin paavi itse vaatiessaan rasismille nollatoleranssia – toisin sanoen hän hyväksyy sensuurin ja sananvapauden rajoitukset. Ei ihme, että Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat tyytyväisiä.

Vihreiden vanha taistolainen Satu Hassi muisteli vihapuheesta jankatessaan Lapuan liikkeen aikaa, mutta muisti ei kuitenkaan yltänyt vuoteen 1918 asti, jolloin sosialidemokraatit yrittävät väkivaltaista vallankaappausta. Punaista kansankiihotusta Hassi tuskin pitää vihapuheena, vaan pelkkänä "työväenluokan itsepuolustuksena" kuten toimettomat anarkistit tapaavat tätänykyä sanoa.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson antoi tunnustusta hallituksen poliittisille sortotoimille ja kannatti ideaa, että valtio olisi mukana Exitin kaltaisissa hankkeissa, joissa kansalaisia pyritään ohjaamaan pois "ääriliikkeistä". Tällainen lausunto on suora tunnustus Isosisko-valtion puolesta.

Luonnollisesti Ruotsalaisen kansanpuolueen edustajat Eva Biaudetin johdolla osallistuivat innokkaasti keskusteluun. RKP:n Thomas Blomqvistin mielestä pakolaisista ei saisi sanoa mitään negatiivista, koska se on vihapuhetta. Ahvenanmaan edustaja Mats Löfström puolestaan kertoi käyneensä Auschwitzissa ja Varsovassa, mitä hän piti kovinkin relevanttina seikkana keskusteltavan aiheen kannalta. Lopuksi hän toisti muiden tapaan, että vapaata sosiaalista mediaa pitää suitsia ja että Karttusen kuoleman syynä oli vastarintaliikkeen jäsenen väkivalta.

Juutalaisten asiaa avoimesti eduskunnassa ajava Ben Zyskowicz vaati kansallissosialistien ilmaisuvapauden totaalista lopettamista. Hän tuomitisi myös Venäjän toimet Syyriassa ja Ukrainassa, mutta jätti ovelasti mainitsematta Israelin harjoittaman terrorin ja etnisen vainon Lähi-idän alueella. Erikoisena yksityiskohtana keskustelutilaisuudesta mainittakoon, että Kokoomus ja Vihreät olivat ainoat puolueet, jotka kannattavat uutta ajatusrikoslakia "rasisteille".

Tuplavähemmistöön kuuluva vihreiden Jani Toivola puhui tunteella rakenteellisesta rasismista. Hänen mielestään uusi kotouttamislaki on epätasarvoinen, koska se maagisesti synnyttää rasismia ja johtaa lopulta väkivaltaan myös turhautuneiden ulkomaalaisten puolelta. Toivola katsoo, että maahanmuutolle  ei saisi olla vetovoimatekijöitä karsivia lakeja, sillä se vie rasismin reitille ja rikkoo rasismin ehdottomasti kieltävää arvopohjaa. Käytännössä Toivolan näkemys tarkoittaa sitä, että kaikilla afrikkalaisilla on subjektiivinen oikeus tulla Suomeen ja saada samat edut kuin suomalaiset.

Kristillisdemokraattien sionistikristitty (sic) Peter Östman horisi vaihteen vuoksi olemattomasta antisemitismistä, mutta oli siinä sen verran valikoiva, että jätti Euroopan terroriteoista puhuessaan mainitsematta, että tekijät ovat olleet poikkeuksetta muslimeja. Toisaalta Östman oli johdonmukainen siinä, että hän on huolissaan myös äärivasemmiston antisemitismistä. Östman katsoo juutalaisten kohtaaman fyysisen turvallisuusuhan kasvaneen Suomessa, koska tilanne Euroopassa on jännittynyt. Tässäkin yhteydessä hän jätti kertomatta, että juutalaisten fyysistä koskemattomuutta ovat uhanneet niin täällä kuin muuallakin maailmassa lähinnä vain muslimit.

SDP:n Tytti Tuppurainen puhui tätimäisesti ihmisoikeuksista ja mainitsi eilisen täysistunnon, jossa puhuttiin laittomien turvapaikan hakijoiden "oikeudesta" samanlaiseen sosiaaliturvaan kuin suomalaiset. Tuppuraisen mielestä Suomen kansalaisilla ja ulkomaalaisilla ei saisi olla laissa mitään eroja, koska erojen tunnustaminen olisi "ihmisoikeuksien vastaista". Jopa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille ulkomaalaisille pitäisi maksaa sama toimeentulotuki kuin suomalaisille vähäosaisille, koska Suomi kuuluu kaikille eikä vain suomalaisille.

Vihreiden Heli Järvinen valehteli suoraan sanoessaan, että "Vastarintaliikkeen jäsen surmasi suomalaisen miehen", vaikka uhri kuoli 6 päivää tapahtuman jälkeen ja oli siinä välissä vielä kotona.  Järvinen puhui todellakin suuta suuremmalla, koska ruumiinavauspöytäkirjaa ei ole vielä julkistettu, puhumattakaan, että tapahtuneesta olisi oikeuden päätös. Nämä faktata huomioon ottaen hänellä oli röyhkeyttä levittää punavihreää propagandaa kansanvallan keskuksessa.

Perussuomalaisten Juho Eerolalla oli salissa ainoana rohkeutta puhua täsmällisin tiedoin islamilaisesta terrorismista, joka suuntautuu esim. juutalaisia vastaan paljon vakavammin kuin "äärioikeiston" satunnainen härintä. Hänen puheenvuoronsa ei yllättäen herättänyt mitään keskustelua, vaan sali hiljeni täysin, kunnes päästiin arkirutiiniin seuraavan puhujan määkiessä taas äärioikeistosta.

Omanlaisensa kävelevä vasemmistolainen vitsi on demarien vanha kulttuurimädättäjä Erkki Tuomioja, jonka punoittavaa paasausta näytettiin tv-uutisissakin. Itsensä raivoon kiihottaneena hän otti jälleen kerran esille Olli Immos-kortin. "Mitä me teemme jos meidän omassa eduskuntaryhmässämme on ihmisiä, jotka valokuvauttavat itsensä ääriliikkeiden edustajien kanssa tai osallistuvat vihapuheen levittämiseen", kyseli vanha punapappa muilta kansanedustajilta ja jatkoi lopuksi, että "näille ei tule antaa tuulensuojaa" väheksymällä heidän tekojaan ja pitämällä heidän puheitaan huulen heittona.

Vihreiden Ville Niinistön mielestä suomalaisuudessa on hienoa se, että kaikki otetaan mukaan, mikä näkyi kuulemma hyvin Peli Poikki -mielenosoituksessa. Juuri siellähän Niinistö marssi samassa rintamassa kuin väkivalta-anarkistit, jotka vaativat valtion tuhoamista ja poliisille kuolemaa. Suomalaisuuden ydintä on Niinistön mukaan se, että samaisessa mielenosoituksessa joku nigerialainen lauloi Eppu Normaalia, oy vey!

Vastarintaliikkeen äärimmäistä vaarallisuutta korostaakseen vihreiden Hanna Sarkkinen luetteli ne muutamat mitättömät nujakat, joiden varjolla hän vaati sensuuria kaikille kansalaisille, jotka eivät alistu monikultturismia palvelevalle demokratuurille. Maahantulijoiden vihamielistä invaasiota kritisioivaa puhetta afrikkalaiseen etno-kuosiin pukeutunut Sarkkinen kutsui tietenkin vihapuheeksi. Hänen mielestään monikulttuurisuuden perusteita kritisoiva puhe on sama kuin "poliittista väkivaltaa oikeuttava puhe", jonka vuoksi sitä ei pidä sallia. Tätä loogista hyppyä hän tuki toistamalla punavihreiden perustelematonta mantraa, että "sanat ovat tekoja".

Viimeisten puheenvuorojen joukossa sosialidemokraattien Mika Kari totesi käydystä keskustelusta huolimatta, että Suomessa poliittinen väkivalta on varsin pientä (käytännössä olematonta) eikä vaatimukset poliisin resurssien lisäämisestä liity suoranaisesti tähän mitenkään. Käydyn keskustelun perusteella kokoomuslaiset käyttävät Asema-aukion tapausta vain tekosyynä saadakseen lisää määrärahoja poliisille.

Sosiaalisessa mediassa monet perussuomalaisten kansanedustajat kuten Ville Tavio valittelivat, että he eivät saaneet istunnossa puheenvuoroa. Olli Immosen kantaa olisi kuunnellut mielellään, mutta laitetaanpa tähän loppuun lainaus hänen blogitekstistään (4.10.2015), joka liittyy erittäin hyvin eduskunnassa tänään käytyyn keskusteluun:

Kansan kahtiajakautumista syventää myös normaalien, legitiimien poliittisten mielipiteiden leimaaminen ”vihapuheeksi”. Se osoittaa, että poliittinen järjestelmä on tullut kyvyttömäksi käsittelemään tiettyjä merkittäviä ongelmia tai edes myöntämään niiden olemassaoloa. Jos ennennäkemättömän suurten maahantulijavirtojen vastaanottaminen nähdään vaihtoehtona, jota kukaan kunnon ihminen ei vastusta, seuraus on tietyn kansanosan syrjäytyminen koko järjestelmästä, joka ei enää edusta sitä. Tämä kansanosa, joka viime kädessä maksaa vastuuttoman maahanmuuttopolitiikan laskun, ei saa näkyä eikä kuulua, ettei poliittisen ja kulttuurisen eliitin hellimä ihannekuva säröytyisi. Ei tarvita kovin syvällistä historiantuntemusta ymmärtääkseen, että tällainen politiikka ruokkii kaikentyyppistä radikalisoitumista, katkeruutta ja väkivaltaa. Uutta kahtiajakautumista kannattavat lukevat itsensä hyviin ihmisiin.

HULLUUDEN RIEMUMARSSI OSA II

Reilu vuosi sitten maamme punaporvarilliset hyväkkäät, huonot pop-muusikot ja sateenkaariväen friikit saivat raivokohtauksen kansanedustaja Olli Immosen (ps) Facebookissa kirjoittamista totuuden sanoista. Tämän seurauksena valheessa elävät unelmoivat järjestivät pikatahtiin mielenosoituksen Helsingin Kansalaistorille. Yle Watch avasi tapahtuman todellista luonnetta kirjoituksessa Yle hekumoi hulluuden riemumarssilla. Eilen hyödyllisten idioottien moraaliposeeraus toistui, kun samat suomalaisvihamieliset pimeät voimat järjestivät Peli poikki -nimellä kulkeneen mielenilmauksen, jossa mielenosoittajat marssivat Helsingin Kansalaistorilta Mannerheimintietä ja Aleksanterinkatua pitkin Senaatintorille.

Ylen tv-uutisille tapahtuma oli lauantain ykkösjuttu, mikä näkyi myös yhtiön verkkosivujen jutussa Yli 15 000 ihmisen mielenosoitus päättyi Finlandia-hymniin, jota ryyditettiin vielä videomateriaalilla. Tv-uutisissa eräs haastateltu yritti vakuttaa suurelle yleisölle, että suomalaisten geneettiseen itsemurhaan kiihottavaa mielenilmausta kannattaa "kansan hiljainen enemmistö", vaikka tapahtumaan oli saatu kuvakoosteen perusteella haalittua suurin piirtein kaikki Uudenmaan kynnelle kykenevät monikultturistit, jotka koostuivat naamioituneista anarkisteista, narkomaaneista, neekereistä, keppihevostelijoista, parrakaasta gender-blender hameväestä ja aivottomista pikku pimatsuista. Kyse ei siis ollut sen kummoisemmasta kuin vasemmiston roskaväen kokoontumisajosta, jota kansansa hylänneet valtamediat ja poliitikot tukivat julkisesti. Kansalaisaktivisti Tapio Linna analysoi perusteellisesti mielenosoittajien taustoja ja heidän motiivejaan osallistua marssille artikkelissaan Mielenosoitukset rasismia vastaan ja niiden todelliset tarkoitusperät :

Tarkoitan huomiollani sitä, että mielenosoittajat eivät edustaneet lukumäärästään huolimatta mitään ”hiljaista enemmistöä”, kuten pääministeri Sipilä heitä luonnehti, vaan erilaisia intressitahoja, joilla on luonnollisesti paremmat valmiudet saada omaan piiriinsä kuuluvia liikkeelle kuin yksittäisiä kansalaisia kokoon kutsuvilla tilapäisorganisaatioilla.

Mielenosoituksiin osallistuneista intressitahoista näkyvimpiä olivat järjestöt, joista monet ovat puolivirallisia, valtion tai kunnan rahoitusta nauttivia organisaatioita, kuten puolueet ja niiden alaiset järjestöt, evankelis-luterilainen kirkko, Suomen punainen risti ja Ihmisoikeusliitto – vain joitakin mainitakseni. Jo yksinomaan näiden tahojen mukanaolo takaa tuhansien järjestöaktivistien osallistumisen tapahtumaan kuin tapahtumaan.

Toinen selvästi mukana olleista erottunut intressitaho olivat erilaiset ulkomaalaistaustaiset ihmiset: pakolaisina maahan saapuneet, ulkomaalaisen kanssa avioituneet kantasuomalaiset ja ei-eurooppalaisen lapsen omaavat ihmiset. Nämä mielenosoittajat eivät ole ehkä organisoituneita kuin edellä mainitut järjestöaktiivit, mutta heillä on voimakkaita henkilökohtaisia intressejä mielenosoitukseen osallistumiseen.

Kaduilla ei eilen siis marssinut mikään ”hiljainen enemmistö”, vaan pikemminkin kovaääninen ja hyvin mobilisoitunut – ja osin julkisesti rahoitettu – vähemmistö."

Tiedetoimittaja Marko Hamilo puolestaan hämmästelee Facebook-sivullaan aiheellisesti, miten tämä ilveily on saatu näyttämään tärkeältä koko kansan tapahtumalta: 

Erikoisesti suvakkipuoli on onnistunut taas viestinnässään kääntämään maailman ympäri. Se onnistui omimaan käsitteen hiljainen enemmistö, ajatuksen siitä että nyt riittää (eli pitkään kasautunut paine purkautuu) ja mielikuvan siitä että jostakin olennaisesta epäkohdasta on vaiettu. Miten helvetissä ne tekevät tuon tempun.

Nämä 2000-luvun kommunistit tietysti uskottelevat itselleen, että he ovat unohdetun kansan ääni, vaikka he ovat korruptoituneen Systeemin tukijalka, sen olennaisinta valtarakennetta. Vain kansallismieliset ovat maan ainoa todellinen oppositio, jolla on rohkeutta asettua vastustamaan tätä hurskastelua täynnä olevaa hulluuden riemumarssia. Muka oikeistolaisina esiintyviltä Kokoomuksen ministereiltä Paula Risikolta ja Petteri Orpolta petti harkintakyky täysin, kun he marssivat yhdessä poliisia ja valtiota vastustavien väkivalta-anarkistien kanssa. Vastaavasti Systeemiä vihaavan vaihtoehtoväen alennustilasta kertoo se, ettei sille tuota mitään ongelmia vastustaa kansan itsesäilytystahtoa yhdessä valtiojohdon luopioiden kanssa.

Marssilla esiintyneet puhujat saarnasivat yhteiskuntarauhan puolesta, mutta heidän päähänsä ei tunnu mahtuvan millään, että tällainen suomalaisvihamielinen provokaatio vain lisää vastakkainasettelua. Tietysti tuossa joukossa on jonkin verran patologisia äärivasemmistolaisia, jotka hekumoivat vuoden 1918 uusinnalla, mutta suurin osa väestä on vain käsittämättömän lapsellisia, sillä he eivät käsitä miten  tuollainen esiintyminen vaikuttaa yhteiskunnalliseen ilmapiiriin. Median mehustelevaa marssia katsoessa tulee hieman vanhemmalle väelle ikävä 1980-lukua. Silloisessa konsensus-Suomessa ei ollut tällaista perustusta kalvavaa erimielisyyttä, joka johtuu pitkälti haittamaahanmuutosta. Näyttää siltä, että kansallisvihamieliset voimat ovat haalineet kehitysmaalaisia vain siksi, että se hajoittaisi kansallisen yhtenäisyyden. Siksi viha monikultturisteja vastaan tuntuu pahalta, sillä hekin ovat suomalaisia, mutta joku on indoktrinoinut heidät halveksumaan omaa kansaansa.

Ehkä tämäkään Ylen ja Hesarin masinoima vihakampanja ei ole vielä tarpeeksi herättämään kansaa Ruususen unestaan. Siksi on syytä toivoa seuraavaksi punavihreää hallitusta, joka nelinkertaistaa maahantunkeutujien määrän, kaksinkertaistaa valtion velan ja vaatii totaalista sensuuria kansallismielisille. Toivokaamme punavihreiltä mielipuolista moralististista hysteriaa, jonka lynkkausmieliala ei kalpene Kamputsean punaisille khmereille. Tätä hyväntahtoisen pehmeää kansakuntaa on kyykytettävä aivan pohjaan asti ennen kuin se ymmärtää taistella omasta elämästään ja vapaudestaan. 

                    
                                                         *************************


Nationalististen liikkeiden kieltämistä ollaan valmisteltu kummallisella kiireellä, vaikka Jimi Karttusen kuolinsyytä ei ole vieläkään julkaistu. Syynä saattaa olla se, että ruuminavauspöytäkirjan tulokset voivat osoittaa Vastarintaliikkeen Eppu Torniaisen syyttömäksi kuolemantuottamukseen. Poliitikoille ja unelmoijille epämieluisat tulokset halutaan julkaista vasta sen jälkeen kun ajatusrikoslait on jo säädetty. Mikäli syy Kattusen kuolemaan löytyy hänen omasta törmäilystään tai yliannostuksesta, voidaan vain levitellä käsiä ja sanoa, että laki on jo säädetty ja se tuli tarpeeseen, ettekä te sille enää mitään mahda.

Kuolemansyyn huumehypoteesia tukevat ne tiedot, että uhri oli vakituinen amfetamiinin käyttäjä. Verkkolehti Nykysuomi kirjoittaa jutussaan Jimin kuolinsyy kokeneelle erikoislääkärille arvoitus Iltasanomien haastatteleman Turun yliopistollisen sairaalan ylilääkäri, dosentti Olli Tenovuon näkemyksistä. Tenovuo toteaa mm:

Jotain hyvin odottamatonta ja yllättävää tässä on tapahtunut. Sellainen on mahdollista, että hän on myöhemmin kotona uudelleen kaatunut ja lyönyt päänsä, koska vamman jälkeen esimerkiksi tasapaino ei ole aivan kunnossa. Voi olla, että hän on saanut uuden aivoverenvuodon, joka ei johdu suoraan ensimmäisestä tapaturmasta, mutta on kylläkin seurausta ensimmäisen tapaturman seurauksista. Tämä on tietysti täyttä spekulaatiota, kun ei tiedä tarkemmin.

Oma lääkärituttuni taas totesi ykstyiskeskustelussa, että aivoverenvuoto ja amfetamiini on mielenkiintoinen yhdistelmä, koska "vauhti" nyt vaan on varsin tunnettu aivoverenvuotojen etiologinen tekijä. Toisekseen hän ihmetteli sitä, mistä yleensä on syntynyt puhe "aivoverenvuodosta". Jos sillä tarkoitettaisiin vaikka alkuperäisestä tapahtumasta jäänyttä subduraalihematoomaa, joka on jätetty sinne itsekseen häviämään, niin ei sellaiseen kuole ilman lisäpanosta jne.

Olipa Karttusen kuolemansyy mikä tahansa uuden ajatusrikoslain voimaan astuminen ei ole mikään läpihuutojuttu. Vaikka nationalististen järjestöjen kriminalisoinnilla on kova kiire, voi lain voimaansaattaminen olla teknisesti hankalaa. Ylen verkkosivut kertoo haastattelujutussa Rikosoikeuden professori: Ääriliikkeiden kieltämisessä suuria ongelmia, että 

laissa, joka kieltää osallistumisen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan, on nimenomaan mainittu rikoksena kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Monet rikokset ovat hoidettavissa tämän pohjalta ilman, että uutta lainsäädäntöä tarvitaan, rikosoikeuden professori Matti Tolvanen sanoo.

Toisin kuin Yle Watchin mainitsemat kulttuurimarxilaiset kiihkoilijat, Helsingin yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander ja Turun yliopiston oikeustieteen professori Juha Lavapuro, Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen ei näe tarvetta säätää uutta lakia vanhan lain päälle. Ensimmäistä kertaa koko Asema-aukio-kaustin aikana löytyy virkaa tekevä juridiikan ammattilainen, joka näkee poliittisen opposition tukahduttamistoimien vain lisäävän yhteiskunnallisen tilanteen kärjistymistä:

– On puhuttu, että tietynlaisten tunnusten käyttäminen kiellettäisiin, mutta siinäkin on määrittelyongelma. On puhuttu valokeilassa olleen ääriliikkeen tunnuksista, mutta mitkä liikkeet ovat tunnistettavissa ääriliikkeiksi. – Meillä on kokeiltu sitä 1930-luvulla varsin huonoin kokemuksin. Silloin nämä niin sanotut puserolait pikemmin kiristivät yhteiskunnallista ilmapiiriä kuin liennyttivät, Tolvanen sanoo.