YLEN TOIMITTAJAT PILKKIMÄSSÄ JÄLLEEN RASISMIA, TÄLLÄ KERTAA KAUHISTELLAAN POLIISIN PUHEITA

Mediakriittisille kansalaisille on jo pitkään ollut selvää, että rasismin jatkuvalla esillä pitämisellä julkisuudessa halutaan edistää suomalaisvihamielistä agendaa. Jos rasismista pitäisi puhua objektiivisesti, siitä melskaaminen valtamediassa olisi paljon vähäisempää, koska silloin puheeksi olisi otettava rotumuukalaisten valkoisia moninkertaisesti yleisempi vihanlietsonta ja rodullisesti profiloitunut väkivalta raiskauksineen. Valtavirran rasismidiskurssi ei kuitenkaan noudata journalistista puoluettomuutta, vaan julkisuudessa jo sanalla rasismi tarkoitetaan automaattisesti tilannetta, jossa sitä harjoittaa vain valkoinen. Paradoksaalisesti tälläinen tapa käsitellä rasismia on itsessään rasistinen, koska se tuomitsee valikoivasti vain yhden ihmisryhmän ja vieläpä perusteetta.

Ylessä tutkiva journalismi iskee harvoin kyntensä todellisiin ongelmiin ja tabuihin. Kun puhe tulee rasismista, tarkastelun kohteeksi ei oteta vierasrotuisten vihanlietsontaa ja rotuväkivaltaa, vaan syyllisiä etsitään ainoastaan kiltteinä maksumiehinä toimivista suomalaisista. Koska maastamme ei löydy Hollywoodin fantasioimia aitorasistisia valkoisten lynkkauspartioita, rasismi täytyy keksiä. Siksi jo pelkät arkiset puheet inhmillisissä vuorovaikutustilanteissa halutaan nähdä anteeksiantamattoman rasismin ilmauksina. Karrikoiden ilmaistuna valkoisen raiskanneen mustan nimittely on toimittajalle kuohuttavampi "teko" kuin varsinainen rotuprofiloitunut raiskaus. 

Tällaisia ajatuksia syntyy väkisinkin Ylen toimittajien viimeisimmistä rasismipilkinnästä, josta uutisoitiin myös tv:n päälähetyksessä pari päivää sitten. Ylen juttu poliisien tuhmista puheista perustuu sen verkkosivuilla julkaistuun laajaan "kohureportaasiin" Poliisi selviää rasistisista puheista yleensä varoituksella – poikkeuksellinen nauha paljastaa, miten joukko poliiseja alisti maahanmuuttajaa. Jo otsikosta käy implisiittisesti selväksi, että jutun tehneet Kaisu Jansson ja Riku Roslund haluaisivat kovempia rangaistuksia moisista ajatusrikoksista.

Haukottuvan pitkässä agendauutisessa saivarrellan lähes kahdeksan vuotta (!) sitten tehdystä äänityksestä, jossa turhautuneet poliisit laukovat muutamia totuuden sanoja kuulustellessaan väkivaltatilanteeseen osallistunutta ulkomaalaista. Normaalia kuulustelijoiden töykeyttä retostellaan kuin kyse olisi jotenkin poikkeuksellista suunsoitosta, koska kyseessä on ulkomaalainen. Sinänsä harmittomasta "rasistisesta" yksittäistapauksesta toimittajat maalaavat isolla penselillä kuvaa poliisin rasismista, joka pitäisi saada jollakin tapaa kuriin. Jutun tarkoitus onkin palauttaa rivipoliisit ruotuun vääristä ajatuksista:

Eniten rasistista puhetta kuulee haastateltujen poliisien mukaan kahvihuoneissa. Puheisiin puuttuminen on haastateltujen mukaan vaikeaa. Tiiviissä poliisiyhteisössä esiintyy haastateltujen mukaan puheiden hiljaista hyväksyntää.  Lähteiden Ylelle kertomat, rasistista kieltä käyttäneet ja asenteelliset poliisit työskentelivät eri puolilla Suomea ja heitä oli sekä johtotehtävissä että kentällä.

Euroopan Unionin ohjailema poliisijohto on toimittajien kanssa samoilla linjoilla ja haluaa nollatoleranssia rivipoliisien ulkomaalaisten arvostelulle. Joitakin poliiseja on jopa irtisanottu vapaa-aikanaan esittämiensä mielipiteiden vuoksi:

Toisessa potkuihin johtaneessa tapauksessa oli kyse Pohjanmaalla poliisina työskennelleen naisen ulostuloista perinteisessä mediassa.  

Poliisi kirjoitti lehden yleisönosastokirjoituksessa ja esiintyi televisio-ohjelmassa väittäen muun muassa, että poliisien sisäisen Facebook-ryhmän kirjoituksissa ei ollut näytetty olleen rasistisia sävyjä. Valtakunnansyyttäjänvirasto oli kuitenkin aiemmin todennut, että kirjoitukset saattoivat täyttää rikoksen tunnusmerkit.

Yksittäisten poliisien täysin legitiimi kansallismielisyys tai "ääriokeistolaisuus" nähdään jutussa vakavana uhkana, joka pitäisi ilmeisesti kitkeä pois irtisanomisilla. Yhdellä tarkoituksenhakuisesti esitetyllä yksittäistapauksella nimetön punavihertävä poliisi luo paranoidisti mielikuvan "äärioikeiston salaliitosta":

Osa tähän juttuun haastatelluista poliiseista kertoi tietävänsä kollegoja, joilla epäiltiin olevan kytköksiä ääriliikkeisiin. Yle kertoi aiemmin, miten äärioikeistoon liitetyt poliisit viestittelivät keskenään tappamisesta ja virkatietojen hyväksikäytöstä. 

– Äärioikeiston uhka on aito ja sen lonkerot ulottuvat poliisiin saakka, yksi haastatelluista poliiseista sanoi.

Nimettömän poliisin kommentti on selvä projektio punavihreiden pitkästä marssista läpi poliisi-instituution. Strategia on sama kuin taistolaisten sisäisessä ohjeistuksessa, jossa nuoria kommunisteja kehotettiin värväytymään armeijaan. Näkyvimpinä esimerkkeinä poliisiin soluttauneista politikoivista punavihreistä ovat ylikomisario Jani Taponen ja netti- ja nuorisopoliisina tunnettu Marko "Fobba" Forss. On sanomattakin selvää, ettei jutussa edes mainita poliisin uskottavuuden todellisesta uhasta ts. ideologisen vaikuttamisen halusta värväytyneistä totalitaristisista punavihreistä. Poliisihallinnon johtohan on jo tunnetusti miehitetty Suomen edun sivuuttavilla EU:n asiamiehillä, heistä pahamaineisimpana poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.

EU:lle ensijaisesti uskollinen maan poliittinen johto ja sitä peesaava valtamedia haluavat poliisista puhtaasti globalistis-multikulturaalisen ideologian puolustajan. Siksi poliisista halutaan savustaa ulos kaikki kansallismieliset ja suomalaisten huolia ymmärtävät virkamiehet. Sisäisen puhdistuksen välineenä käytetään rasismikorttia, jonka esittelemisessä valtamedia antaa sille ilmaisen näkyvyyden. Media luo jatkuvasti painetta puhdistuksiin, josta todistavat toistuvat "rasismia" kauhistelevat uutisnarraatiot, viimeksi tämä:  Helsingin poliisi piti vuosia kirjaa romanien liikkeistä – apulaispoliisipäällikkö kiistää etnisen profiloinnin mutta myöntää tehdyt virheet.

On totta, että valtion keskeisissä instituutiossa tarvitaan puhdistuksia, mutta ne pitäisi tehdä poliittisen korruption vastustamiseksi eikä sen puolustamiseksi. 

                                                      ********************************

Länsimaisten yhteiskunnan johtavalle nomenkaltuuralle Holokaustin™ avulla tehtävä nationalismin demonisointi on jo pitkään ollut sen propagandistisia ykkösprioriteetteja. Tästä on hyvänä esimerkkinä Ylen Historiadokumentit, jotka ovat lähes täysin takertuneet yhteen historiallisesti kyseenalaiseen yksityiskohtaan. 

Yle ei edes osaa hävetä historiallista puolueellisuuttaan ja monomaanisuuttaan kun se lähetti jälleen kerran kahtena peräkkäisenä keskiviikkona holokaustimuistelun. Poliittinen ja kulttuurinen pseudoeliitti toistaa ohjelmaesitysten yhteydessä holokaustiuskonnon liturgista pääasanomaa, sitä, "ettemme saa unohtaa". Me täällä Yle Watchissa taas sanomme, että mekään emme unohda – nimittäin olla kirjaamatta jälkipolville muistiin millaista yksisilmästä ja ideologisesti tarkoitushakuista propagandaa veronmaksajien rahoittama Yle pyrkikään holohöpötys-ohjelmillaan edistämään. 

Yle TV1, keskiviikko 5.5.2021 klo 19.00 Historia: Keskitysleirin lapset 

Theresienstadtin keskitysleiri tuli tunnetuksi kulttuurielämästään. Leirin lapsille pidettiin mm. piirustustunteja ja vanki Hans Krása kirjoitti lastenoopperan Brundibár, jota esitettiin vierailijoille. Ela Weissberger oli yksi eloonjääneistä ja dokumentissa hän kertoo leirin karusta todellisuudesta. T: Artisans du film/France Télévisions, Ranska HD ohjelmatekstitys (suomi) 54 min Ohjelman sivulle

Yle TV1, keskiviikko 28.4. klo 19.00 Historia: Anne Frankin muisto (12) 

Eva Geiringer syntyi vuonna 1929, samana vuonna kuin Anne Frank, ja pakeni sodan aikana perheensä kanssa Amsterdamiin, missä myös Frankin perhe piileskeli. Eva Geiringer selviytyi äitinsä kanssa keskitysleiriltä kuten myös Anne Frankin isä. Ohjelmassa käydään läpi molempien perheiden kohtalot, jotka kietoutuivat toisiinsa. T: ORF, Itävalta HD ohjelmatekstitys (suomi) 53 min

YLE MYÖTÄILEE KUN POLIISIYLIJOHTAJA HALUAISI KRIMINALISOIDA VIRANOMAISTEN ARVOSTELUN

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen tunnetaan parhaiten sotkeutumisestaan politiikkaan, joka on näkynyt räikeänä puuttumisena oppositioliikkeiden ja toisinajattelijoiden toimintavapauksiin. Näistä tapauksista tunnetuin lienee Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen (PVL) kieltoprosessi, joka lähti liikkeelle Poliisihallituksen johtajan Seppo Kolehmaisen vaatimuksesta. Koska kyseisen sortotoimen hämäristä taustoista on vaiettu, eräät yhteiskuntakriitikot ovat epäilleet, että Kolehmaiselle annettiin vain kasvot manööverille, jonka taka-alalla häärivät EU-agendaa palvelevat suomalaispoliitikot.

Joka tapauksessa Kolehmaisella on taipumusta vehkeilyllään rikkoa jatkuvasti vallan kolmijako-oppia. Hänen johdollaan poliisi on insitituutiona alkanut haalia itselleen valtaa, joka on kuulunut perinteisesti lainsäädäntö- ja tuomiovallalle. Esimerkiksi Pohjoimaista Vastarintaliikettä vastaan nostetun kanteen takana ei ollut syyttäjälaitos vaan Poliisihallitus. 

Oma lukunsa ovat Kolehmaisen viimeisimmät sekoilut al-Holin Isis-taistelijanaisten ja näiden lasten päästämisessä Suomeen. Hänestä on tehty oikeuskanslerille ainakin kaksi kantelua virkamiehen valehtelusta eduskunnalle. Asiakirjavuodot nimittäin paljastavat, että Kolehmainen on allekirjoittanut salaisen asiakirjan, jonka tavoitteena oli järjestää Isis-taistelijoiden vaimot ja lapset palautuslennolle Suomeen. Näin syvä yhteistyö punavihreän hallituksen kanssa kertoo tietenkin sekä Kolehmaisen omista puoluepoliittisista preferensseistä että tämän kykenemättömyydestä pitää näppejään erossa ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) poliittisesta suhmuroinnista.

Tällaisella ansioluettelolla Kolehmainen katsoo kuitenkin olevansa oikeutettu ripittämään sananvapauttaan käyttäviä suomalaisia. Tänään tulleessa Yle TV1:n Ykkösaamussa Kolehmainen saarnasi ainaista virttään "virkamiesten maalittamisesta" ja "vihapuheen" lisääntymisestä. Ylen verkkosivuilta löytyvässä jutussa Poliisiylijohtaja Kolehmainen huolissaan maalittamisesta: Pelko voi vaientaa jopa tuomareita, sadat poliisit harkinneet alanvaihtoa Poliittisen poliisin (PolPo) ykkösnyrkki yrittää ruikutuksellaan kerätä virkamiesgangstereilleen sääliä, jotta  jo nyt häpeällisesti typistetty sananvapaus saataisiin karsittua olemattomiin:

– Pahimmillaan maalittamista on saatettu kohdentaa niin, että virkamies luopuu virkatehtävistään. Syyttäjä ei enää lähde syyttämään näissä tapauksissa, tai pahimmillaan tuomari ei lähde tuomitsemaan, Kolehmainen sanoi.

Tällaiseen puolitotuuteen ei voi suhtautua muulla kuin vasemmistopoliitikon suosimalla sutkautuksella: paskapuhetta! Kolehmaisen puoluetausta ei ole tiedossa, mutta projisoinnin käyttäminen viittaa vahvasti vihervasemmistolaiseen mentaliteettiin. "Faktantarkastajien" sylttytehtaalta yleiseen kielenkäyttöön juurrutetulla uudistermillä maalittaminen halutaan valtamediassa viitata vain alamaisten virkamiehille antamaan suoraan palautteeseen. Tosiasiassa paljon yleisempää "maalittamista" ovat juuri syyttäjien politisoituneet toimet tavallisia nettikirjoittajia ja populistipoliitikkoja vastaan. Virkamiehiin kohdistuvaa, usein vielä täysin perusteltua kritiikkiä  huolestuttavampaa on kansanvallan kannalta esimerkiksi se, että maastamme löytyy valtakunnansyyttäjä, joka käyttää ideologisten mieltymystensä mukaisesti mielivaltaa ketä tahansa kansalaista vastaan. Lakien tarkoitus on suojella tavallisia kansalaisia, eikä niitä mielivaltaisesti käyttäviä kansanvihollisia!

Ylen verkkosivujen Kolehmainen-uutisesta vastannut pahamaineinen multikulti-propagandisti Anniina Wallius ei malta olla tuomatta omia näkemyksiään juttuun. Tämän hän tekee vaivihkaa tunnettujen tosiasioiden varjolla:

Tuorein julkisuuteen tullut tapaus poliisin henkilökohtaisesta roimimisesta sosiaalisessa mediassa on perussuomalaisten kansanedustajan Ano Turtiaisen Twitter-viesti.

Siinä hän nimitti ylikomissario Jari Taposta "munattomaksi nillittäjäksi" tämän kirjoitettua sananvapauteen kuuluvasta vastuusta.

Taponen on tehnyt rikosilmoituksen. Kolehmainen kertoo kuulleensa monilta muilta poliiseilta, etteivät he tee ilmoituksia, koska eivät halua antautua tai saattaa jopa perhettään entistäkin pahemmin maalittamiskohteeksi.

Toimittaja viestii, että ikään kuin koko juttu olisi pääpiirteissään tässä. Päältä päin katsoen moni huoleton lukija varmaan otaksuu näin, sillä hänelle ei ole avattu tapauksen yhteiskunnallisia ja poliittisia ulottuvuuksia, jotka ylipäätään tekivät rikosilmoituksen mahdolliseksi. Jälleen kerran emeritus professori Timo Vihavainen löysi case Taposesta sarkastisesti totuuden jyvän, joka on ollut valtamedialla koko ajan tahallaan kadoksissa:

Uusimmasta Suomen Kuvalehdestä huomaan, että siellä kolumnisti kirjoittaa otsikolla Solvaaminen on painostusta. Tämän yllättävän johtopäätöksen näyttävää oikeuttavan muutama letkautus, eritoten erään kansanedustajan eräästä aikuisesta poliisikomisariosta twitterissä käyttämä nimitys munaton nillittäjä.

Kirjoittaja pitää absurdina uutisoida somehäirintää – ilmeisesti juuri tällaista –yksittäisten henkilöiden välisenä nahinana. Tänä aikana näet lukuisat tutkimukset osoittavat vihapuheen isoksi demokratiaongelmaksi.

Asiantuntijaryhmä kuulukin vaatineen poliitikoilta päättäväisiä toimia ongelmaan puuttumiseksi. 

Somehäirinnän uutisoiminen henkilöiden välisenä nahisteluna palvelee kirjoittajan mielestä tätä agendaa, koska se hämärtää vihapuheen mieltämistä yhteiskunnalliseksi ongelmaksi.  

Tällöin kuulemma hämärtyy, että häirintä… on vallankäyttöä, jossa joitakin henkilöitä ja näkemyksiä pyritään vaientamaan…  

Kyllähän se ilmeiseltä näyttää, että liikkeellä nyt on kovasti halua vaientaa joitakin mielipiteitä ja ettei asiassa liiemmin keinoja kaihdeta. Jopa yleinen syyttäjä (!) on kuin onkin onnistuttu mobilisoimaan asiaan mukaan ja näyttää ihan siltä, kuin asialle haluttaisiin nyt vielä antaa tieteenkin siunaus.

Sekä Ylen Ykkösaamu ja siitä jutun kirjoittanut Anniina Wallius edustavat esivallalle nöyrää tiedonvälitystä. Kolehmaista ei haasteta politikoinnistaan ja töppäilystään mitenkään. Päinvastoin, Wallius myötäilee hänen kantaansa sananvapauskysymyksessä. Kun poliisiylijohtaja puhuu "vihapuherikoksista", joita Suomen laki ei edes tunne, toimittaja Wallius kirjaa sen juttuunsa sellaisenaan ilman välihuomautusta:

Vihapuherikosten muuttaminen asianomistajarikoksista yleisen syytteen alaisiksi helpottaisi, mutta sekään ei olisi koko ratkaisu, Kolehmainen arvioi. Lakimuutos on oikeusministeriössä harkittavana, hän kertoi.

Omana henkilökohtaisena mielipiteenään hän sanoi, että rikoslakeja ei tarvittaisi lainkaan, jos ihmiset osaisivat kunnioittaa toistensa ihmisarvoa.

Kommentista käy selväksi, että poliisiylijohtaja ei pidä suomalaisia kansalaisina vaan alamaisina, joiden toimintaa pitää yhä tiiviimmin valvoa ja jos mahdollista, sanktioida vielä nykyistäkin ankarammin. Toisin sanoen alamainen on Kolehmaiselle aina potentiaalinen rikollinen ja rikoksista inhottavin on hegemonisen valtakoneiston väärinkäytösten esilletuominen.

Puhuessaan Ruotsin katastrofaalisista rikostilastoista poliisiylijohtaja tyynnyttelee kansaa väittämällä länsinaapurin tilanteen olevan täällä vältettävissä. Mitään konkreettisia keinoja Kolehmainen ei kuitenkaan esitä, ei edes sitä helpointa kuten kehitysmaalaisten maahanmuuton tukkimista ja maassa olevien ulkomaalaisrikollisten karkottamista.

Hervottoman haastattelun kruunaa Kolehmaisen lopussa esittämät toimenpide-ehdotukset kutsumattomien kehitysmaalaisten "kotouttamiseksi". Päästessään vapaasti politikoimaan, poliisiylijohtajan jutut lähtevät välittömästi laukalle:

Hän pitää Suomessa ongelmana muun muassa sitä, että maahanmuuttajien pääsy töihin kariutuu tiukkoihin kielitaitovaatimuksiin, jolloin he jäävät ulkopuolisiksi ja mahdollisesti alttiiksi rikollisryhmien houkutuksille.  

Hän sanoo ymmärtävänsä, että suomen tai ruotsin taito on keskeinen integraation väline ja se on ollut ennakkoedellytys myös työpaikalle, mutta nyt systematiikkaa kannattaisi hänen mielestään kääntää.  

Kielen oppiminen on edelleen erittäin tärkeää, mutta Kolehmaisen mielestä töihin voisi päästä nykyistä helpommin ja kieliopinnot käydä sen jälkeen työn ohessa.  

– Työhön nopeasti, ja sillä tavoin rakentamaan suomalaista yhteiskuntaa.

Jokainen ymmärtää puheen kontekstista ettei poliisijohdon moderni apparatsikki tarkoita maahanmuuttajalla Ruotsista tullutta ohjelmistosuunnittelija Håkania tai Saksasta työn perässä saapunutta koneinsinööri Jürgeniä, vaan afrikkalaisperäistä, todennäköisesti laittomasti maassa oleskelevaa ammattitaidotonta vapaamatkustajaa. Tervejärkisille on ajatuksenakin sietämätöntä, että henkilöillä joilla ei ylipäätään ole mitään asiaa Suomeen, yritetään viranomaisten toimilla juuruttaa maahamme. Tuo joutoväki pitäisi välittömästi palauttaa Schengen-alueen ulkopuolelle, mieluiten kotiseuduilleen, jossa pippuri kasvaa. 

On pöyristyttävää, että poliisiylijohtaja ehdottaa taustoiltaan varmentamattomille muukalaisille vielä ohituskaistaa työelämään ikään kuin Suomessa ei olisi jo omasta takaa kotoperäisiä työntarvitsijoita! Viranomaisten pitäisi suojella suomalaisia, mutta Kolehmaisen puheenvuorosta päätellen poliisia kiinnostaa lähinnä vain ulkomaalaisten hyvinvointi. Varsinkin poliisijohto kantaa neuroottista huolta siitä, etteivät kaikki suomalaiset suhtaudukaan valtiojohdon ja viranomaisten vieraskoreuteen ilolla ja kutsuvat sitä siksi vihapuheeksi, josta pitäisi saada vapausrangaistus.

KUINKA KOLME HAKARISTIA SAA VALTION JOHDON , MEDIAN JA RÄYHÄVÄSEMMISTON LASKEMAAN ALLEEN

Maamme ei ole vuoden 1995 jälkeen ollut enää itsenäinen kansallisvaltio, mutta virallinen Suomi juhlii merkkipäiväänsä vuodesta toiseen entistä mahtipontisemmin ja näyttävämmin. Komeilla Potemkinin kulisseilla maamme johto haluaa uskotella tuulipukukansalle, että isänmaa on edelleen suomalaisten etua ajavien komennossa. Kylmä tosiasia kuitenkin on, että Suomi on Eurooopan Unionista mukavia virkoja saaneiden pyrkyrimäisten ämmien ja pojannulkkien vietävissä. Kaikki mitä Suomi nykyään tekee perustuu Brysselin valtakabinettien mielistelyyn.

Silloin kuin maassamme oli vielä ripaus kansallista itsenäisyyttä, itsenäisyyspäivän juhlintaan kuului vasemmiston vandalismiksi ryöstäytyneet protestit, joista osa tunnettiin "kuokkavierasjuhlina". Koska kansakunnan idea on viime vuosikymmenenä mädätetty lähes täysin, ei  vasemmistollakaan ole enää syytä protestoida omaksi koettua vaaleanpunaista Isosiskovaltiota vastaan. Aivan samoin kuin vasemmistolainen globalismin vastainen liikehdintä 2000-luvun alussa kuihtui vaivihkaa pois, myös eliitin vastainen kuokkavierasmellakointi loppui ja kääntyi kansallismielistä työväenluokkaa vastaan. Tämä taas on seurausta siitä, että globalistit eri puolueissa ovat vesittäneet vanhan kansallisvaltion projektin ja lahjoneet vasemmistomassat 2000-luvun globaalikommunismilla, johon kuuluuvat laiskistavat tulonsiirrot ja avoimet rajat kansakunnan etnisen perustan tuhoamiseksi. 

Vuodesta 2014 lähtien vasemmiston katuosasto onkin suunnannut vihansa ja väkivaltansa poliittisen eliitin sijasta työväenluokkaisia kansallismielisiä vastaan. Hallitsevalla hegemonialla ei ole luonnollisestikaan ollut mitään tätä vastaan ja valtamedia onkin suhtautunut kirjoituksissaan erittäin myötämielisesti järjestelmän hyödyllisiksi idiooteiksi osoittautuneisiin vasemmistolaisiin. 

Lisää tuulta vasemmiston purjeisiin toi tieto, että osa ensimmäistä kertaa järjestetyn 612-marssin ideoijista ja järjestymiehistä kuului kansallissosialismia kannattavaan Pohjoismaiseen Vastarintaliikkeeseen (PVL). Vaikka 612-soihtukulkue ei omissa julkilausumissaan sano sitoutuneensa mihinkään poliittiseen liikkeeseen ja ideologiaan, löysi vasemmisto ja liberaalioikeisto eräiden osallistujien ideologiasta oivan tekosyyn kauhistella "äärioikeiston nousua". Todellinen riemu räyhävasemmistossa nousi vuonna 2016, jolloin PVL järjesti oman Kohti vapautta! -marssinsa Helsingin keskustassa. Kerrankin vastassa olivat oikeat natsit, joiden avulla voi kiillottaa moraalista kilpeään ja ulkoistaa "metafyysinen yhteiskunnallinen pahuus" muutamaan sataan mielenosoittajaan. 

Tänä vuonna PVL:n mielenosoituksen lähtötilanne oli poikkeuksellinen, sillä Turun Hovioikeus kielsi järjestön loppukesästä. Valitusprosessi Korkeimpaan oikeuteen on vielä kesken, jonka vuoksi rekisteröimätön järjestö voi edelleen kokoontua tunnustensa alla. Hämmennystä herätti se, että nyt marssirivistön kärjessä eivät olleetkaan järjestön Tyr-liput, vaan kolme hakaristilippua ja pelkistä vihreistä lipuista muodostettu lippulinna.

Jo pelkän hakaristilipun esille ottaminen sai viranomaiset, poliitikot ja median laskemaan alleen, osan tosin onnesta, koska kerrankin voidaan osoittaa ihanteellisen "demoninen" syntipukki, jonka kontolle saadaan härskisti vaikka nykysysteemin oma epäonnistuminen rotumuukalaisten "kotouttamisessa". Salamurhattu amerikkalainen kansallissosialistijohtaja George Lincoln Rockwell kirjoittaa pamfletissaan In hoc signo vinces (1960) osuvasti hakaristin kauhistuttavasta psykologisesta vaikutuksesta niihin, jotka pyrkivät edistämään valkoisten tuhoa assimilaatiolla:

Heille kyse ei ole vain tuon kuvion linjoista, vaan armottomasta alistumisesta kauhealle vaaralle, pikaoikeudelle ja hirvittävälle kostolle, jonka heidän huono omatuntonsa kertoo olevan heille täysin ansaittu. Aivan samoin kuin takaa-ajettu murhaaja näkee mielessään kuvan sähkötuolista.

Totta kai EU:n edessä matelevat maamme nynnypoliitikot ehtivät heti tuoreeltaan kommentoida kyseistä myrskyä vesilasissa. Järkyttyneisyyttään tviiteissään korostaneet jeesustelijat kuten Petteri Orpo, Juha Sipilä  Antti Rinne ja Jan Vapaavuori kuvittelivat saavansa kansalaisilta samanmielisiä kommentteja, mutta yli 90-prosenttia vastaajista oli selvästi ärsyyntyneitä irtopisteitä repivistä natsihysteerikoista. 

Suurin osa kommentoijista haukkui nämä moraaliposeerajat kansanvihollisiksi, joiden puheet "oikeasta isänmaallisuudesta" ovat läpinäkyvää historian uudelleen kirjoittamista. Poliitikkojen ja median älyllisesti laiska höpinä siitä, että sotaveteraanit eivät taistelleet siksi, että maassa voisi kantaa hakaristilippua ei ole muuta kuin historiapoliittista hyväksikäyttöä. Kansallissosialismin mustavalkoisen tuomitsemisen kääntöpuolena on nykyhegemonian ääneen  lausumaton kuvitelma, jonka mukaan  veteraanit taistelivatkin siksi, että punamädättäjät saisivat liehuttaa degeneraattien sateenkaarilippua vaikka lastentarhoissa; tai että sodat käytiin "demokratian" eikä isänmaan puolesta ja maa voidaan avata EU-hallinnon alaisuudessa ulkoeurooppalaisille maahantunkeutujille. 

Poliitikot, hallitseva valemedia ja Kallion punahipsterit eivät taida ymmärtää, että huomattava joukko suomalaisista muistaa edelleen, että kansallissosialistinen Saksa oli Suomen puolella sodassa kommunistista Neuvostoliittoa vastaan. Vaikka historiaa kirjoitetettaisiin miten uudestaan "demokraattisten arvojen" ja EU:n puolustamiseksi, tosiasiasiaksi jää, että lento-osasto Kuhmley pelasti Suomen kesällä 1944 kommunistimaahantunkeutujien lopulliselta invaasiolta. 

Jo tämän perusteella  rationaalisuudellaan leuhkivien toimittajien taikauskoiset puheet kansallissosialismin absoluuttisesta pahuudesta voi jättää sentimentaalisten koulutyttösten päiväkirjatunnustuksiksi. Taikauskoon perustuvan "metafyysisen pahuuden" ulkoistamisen pahimman rimanalituksen teki Ilta-Sanomien toimittaja Tuomas Manninen kommenttikirjoituksellaan Peto sai hetken olla irti. Kirjoituksen tunteelliset maalailut eivät vaikuta lainkaan analyyttisen ammattitoimittajan tasapainoiselta tekstiltä, vaan 15-vuotiaan lukiolaistytön hysteeriseltä vuodatukselta tämän luettua Anne Frankensteinin kauhusatukirjan: "Aurinkoinen itsenäisyyspäivä oli hetkessä suistunut talvi-illan pehmeästä hämärästä 1930-luvun pimeyteen ja 1940-luvun alun keskitysleirien hyytävään kauhuun."

Nämä manniset ovat joko autuaan tietämättömiä, älyllisesti velttoja tai sitten pahantahtoisia valehtelijoita, koska eivät jaksa tuhlata ajatustakaan sille, miksi kansallissosialismi nousee vuonna 2018. Sille on syy, eikä se johdu jostain selittämättömästä pahuuden ilmaantumisesta, vaan hallitsevan nomenklatuuran harjoittamasta itsetuhoisesta politiikasta ja roskakulttuurista, joka synnyttää väistämättä vastareaktion.

Joka tapauksessa noin nelisensataa marssijaa sai kulkea rauhassa Pitkänsillan yli kohti punahipsterien Kalliota kunnes poliisit tekivät rynnäkön. Olisi mielenkiintoista tietää millä komentoketjulla poliisi teki päätöksen repiä väkivalloin lailliset liput ja pidättää niiden kantajat. Luultavasti mielenosoitusvapautta rikkova päätös tehtiin EU:ta nuoleskelevien poliisijohtaja Seppo Kolehmaisen ja sisäministeri Kai Mykkäsen siunauksella. Ylen hengästyttävässä ripuloinnissa Hakaristiliput liehuivat ja ne poistettiin, poliisi aloittaa tutkinnan epäillystä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – Yle seurasi itsenäisyyspäivän tapahtumia hetki hetkeltä ylikomisario Juha Hakola Helsingin poliisista kertoo Ylelle, että:

Poliisi päätyi takavarikoimaan uusnatsien hallussa olleet hakaristiliput, koska niiden pelättiin provosoivan jo ennestään kiristynyttä ilmapiiriä. Hakolan mukaan poliisi aikoo arvioida myös, että syyllistyttiinkö hakaristilippujen heiluttelussa johonkin rikokseen.

Jo se, että viranomaisilla ja medialla on röyhkeyttä edes toivoa ääneen rangaistusta symbolista, jonka käyttämistä ei ole erikseen kielletty, kertoo syvään juurtuneesta stalinistisesta mielivallasta EU-Suomessa. Josef Stalinin linjahan tunnetaan hänen tokaisustaan: "Kun syyllinen tiedetään, niin rikos kyllä keksitään". 

Oikeudettomalla rynnäköllään ja lippujen riistolla poliisiviranomaiset halusivat varjella jälkistalinismin lemussa viihtyvien Kallion punahipisterin herkkiä tunteita. Sirppiä ja vasaraa ja punatähteä lipuissaan heiluttaneet fillarikommunistit eivät viranomaisten mielestä tietenkään provosoi koskaan ketään, sillä eihän Stalinin, Maon ja Pol Potin tasa-arvon hengessä tehdyistä massamurhista ole lupa saada samanalaista moralistista raivokohtausta kuin väitetyistä Hitlerin teoista. 

YouTubesta löytyvien striimien perusteella kaikkein aggressiivisin osapuoli mielenosoituksessa oli Kallion katujen reunuksilla naama punaisina riekkuneet vastamielensoittajat: uuskommunistit, punikkipunkkarit, setaveteraanit ja hipsterit. Saattaa olla, että jos hakaristliput olisivat liehuneet vielä Hakaniemen torille asti, räyhääminen olisi jäänyt alaleuan loksahtamiselta vähäisemmäksi. 

Ilman svastika-lippujakin marssi läpi Kallion oli punaviherkuplassaan eläville kokopäivämoralisteille nöyryytys, jonka he muistavat koko ikänsä. Toki he yrittivät purkaa harmistustaan projisoimalla oman loisivan elämäntapansa kansallissosialisteihin huutamalla heille, että menkää töihin, vaikka Supon erikoistutkija myöntää, että PVL:n tyypillinen jäsen on keskiluokkainen, perheellinen, työssäkäyvä mies. Siis täysin toisenlaisia kuin Kallion vasemmistolaisessa alamaailmassa viihtyvät huutelijat. Striimeissä näkyy myös melskaavia Seta-aktivisteja, jotka leimasivat marssijat Putinin käskyläisiksi. Kansalaiskeskustelija Iiro Nordling torppaa tällaiset Brysselin homoprostituuttien horinat heti alkuunsa tuoreessa blogitekstissään:

On selvää, ettei Venäjä voi koskaan nostaa ryhmiä, jotka tuovat hakaristiliput marsseille. Samaan aikaan typerykset informaatiosodan nimissä esittävät, että Venäjän käsi ohjaa protestihenkeä Suomessa. Yhdysvallat on ollut epäyhtenäinen kansa ja siellä on määritelty itseä vihollisten kautta. Niin tehdään EU:ssakin nyt. Hollantilaset saattavat huudella Venäjän suuntaan mitä haluavat. Pitäköön päänsä kiinni. Näytöt sotimisesta ovat sellaista luokkaa, että haastakoot riitaa Saksan kanssa mielummin.

Politiikkaan kuuluu aina vahva vastakkainasettelu, jonka vuoksi on syytä ihmetellä, missä vaiheessa länsimaista on tullut sellaisia vauvanpaskayhteiskuntia, joissa jonkun ryhmän – jonka omatkaan jauhot eivät ole puhtaita – mahdollinen mielenpahoitus estää erimielisten käyttämästä omia tunnuksiaan? Monet kansalaiskeskustelijat ovat sanoneet tapauksen uutisointia arvioidessaan, että Suomessa ei ole vapaata poliittista kilpailua puhumattakaan sananvapaudesta. Kiihkeimmin sensuuria vaativat – yllätys yllätys – suvaitsevaisina esiintyvät "liberaalit" punavihreät Kalliossa.

Tunnettu lakimies, tohtori Kari Uoti, ärsyyntyi valtamedian hysteerisesta ja aseneteellisesta yhden totuuden uutisoinnista siinä määrin, että kirjoitti Twitterissä, että jos kerran natseilla on oikeus marssia, niin millä oikeudella poliisi repii liput, oli niissä mikä symboli tahansa. Toisessa uudelleentviittauksessaan hän kysyy ihmeissään sitä, että "jos lakikirjasta ei löydy perustetta poliisin toiminnalle, natsien väite poliittisesta poliisista, joka on lain yläpuolella tulee todeksi." MOT.

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Edellä lainattu Iiro Nordling kirjoittaa viisaasti siitä, kuinka lyhytnäköisen tyhmästi poliittinen johtomme ja sitä painostava kulttuurikommunistien joukkio toimii kun se haluaa kieltää poliittiset liikkeet, joissa puolustetaan etnistä itsesäilytystä:

Kansannousut pitäisi tukahduttaa alkuunsa ja sen jälkeen antaa myönnytyksiä ja poistaa syyt kansannousulle. Isänmaallisuudesta eikä edes kansallissosialismista pitäisi missään nimessä tehdä rikollista. Tätä ei tajuttu ajoissa ja seuraamukset tulevat olemaan vakavia. Tyhmyydestä sakotetaan. Maamme turvallisuustilanteen surkeaan jamaan ajaneet pelkurit ovat irrationaalisesti lähteneet kasvavaa painetta vastaan vyöryttämään. Voimat jos loppuu kesken pallo pyörähtää takaisin. Niin näyttää käyvän. 

POLIISIJOHTO ITSENÄISPYYSPÄIVÄN AATTONA: EI SYYTÄ PELKOON

Poliisiylijohtjaja Seppo Kolehmainen.

Suomalaisia korvaamaan tarkoitetut kehitysmaiden voimavarat ovat jälleen osoittaneet kiitollisuuttaan maatamme kohtaan. Valtamediat ovat kertoneet näyttävästi, kuinka ulkomaalaistaustaisten matkustajien epäillään hyökänneen linja-autonkuljettajien kimppuun ja yrittäneen suistaa bussi vastaantulevia kulkuneuvoja päin. Tapaukset sattuivat  vuorokauden sisällä Loimaalla Varsinais-Suomessa tiistaina iltapäivällä ja Uuraisilla Keski-Suomessa tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Tähän mennessä mm. Yleltä saatujen tietojen mukaan tekijät ovat ulkomaalaistaustaisia nuorehkoja miehiä, jotka ovat kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita.

Näin itsenäisyyspäivän alla politisoitunut poliisijohto on ollut jo pari päivää varpaisillaan Oulussa alaikäisiin kohdistuneiden raiskaustapausten vuoksi. Ylen mukaan seksuaalisiin hyväksikäyttöihin epäillään osallistuneen jo ainakin kymmenen ulkomaalaismiestä, jotka näyttävät toimineen löyhähkön saalistusringin lailla. 

Kun massoja kuohuttavaan raiskausuutiseen lisätään pari bussiterrorismilta haiskahtavaa "yksittäistapausta", on Polpon johtajalla selittelemista, jotta monikulttuurin kasvukivuista kertovat uutiset eivät sataisi suomalaisten eli rasistien laariin. Ylen verkkosivujen uutisessa Poliisiylijohtaja hyökkäyksistä linja-autonkuljettajien kimppuun: Ei ole syytä pelkoon Seppo Kolehmainen yrittää niukkasanaisessa tiedonannossaan rauhoittaa sohvalla röhnöttäviä demarieläkeläisiä. Alamaisille esitetty viesti on käynyt jo moneen kertaan tutuksi: "Hajaantukaa, täällä ei ole mitään nähtävää! Kaikki on kunnossa."

EU:n etuja valvovan poliisijohtajan puheet turhasta paniikin lietsomisesta ulkomaalaisrikollisuuden ja -terrorismin kohdalla ovat huvittavia, kun tietää miten hysteerinen hän on ollut viimeiset pari vuotta Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) poliittisesta toiminnasta. Kolehmainen hämärine taustavaikuttajineen vaati itsepintaisen pitkään PVL:n kieltämistä poliittisin perustein, vaikka järjestöä ei ole tuomittu edes kryptisistä "vihapuherikoksista". Samaan aikaan tuhannet laittomat maassaolijat ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin, jopa terrorismiin kuten viime vuonna Turussa, mutta mitään konkreettisia toimenpiteitä asian korjaamiseksi ei ole tehty. Näin maamme poliisijohto priorisoi eri tavalla Suomessa asuvia ihmisiä.

Seppo Kolehmaisen  Ylelle antamassa kommentissa paistaa vahvasti läpi asenne, että suomalaisia toisinajattelijoita on syytä kohdella mitä ankarimmin, kun taas kutsumattomien kleptoparasiittien väkivaltaa on syytä tarkastella punaisten demarilasien läpi:

Poliisiylijohtaja ei halua hysterisoida tapahtumia. Kolemainen perää nyt poliisille ja viranomaisille työrauhaa, ja sanoo että ei ole syytä pelkoon.  

– Rikosnimikkeet ovat kohtuullisen arkipäivää, emme puhu mistään terrorismista. Tällä hetkellä viranomaiset tekevät parhaansa, jotta Suomi on jatkossakin turvallinen maa, Kolehmainen sanoo

Kolehmaisen puheet voi jättää omaan arvoonsa, sillä poliisi lietsoo itse pelkoja ja vaatii jatkuvasti lisää määrärahoja perustellaakseen Isosiskovaltion nettivalvontaa. Se näkeekin uhkia siellä missä niitä ei ole ja toisaalta luo uhkakuvia niistä, jotka eivät sellaisia ole. Muukalaislaumojen väkivalta, seksuaalisaalistus ja muu rikollisuus on noussut maassamme monikulttuurin myötä valtavasti, mutta hallitus (sisäministeri) ja poliisi eivät tee asialle mitään paitsi antaa merkityksettömiä puheenvuoroja, joissa toistuvat sanat "järkyttävää" ja "tätä ei saa tapahtua". Siksi on syytä kysyä, mitä ihmettä pitää vielä tapahtua ennen kuin valtiovalta ryhtyy tositoimiin?

PUNAINEN TAMPERE 2018: KAUPUNKI EI VUOKRAA TILOJA VALKOISILLE "RASISTEILLE"

Vasemmiston ja sen arvoja mielistelevän aisankannattajaoikeiston peruuttamattomat yhteiskuntakokeilut ovat viime vuosina vain kiihtyneet. Heille on tullut selvästi kiire saattaa nopeasti loppuun länsimaisen kulttuurin itsetuhoprojekti, varsinkin kun tuota hulluutta vastaan on noussut häiritsemään tavallinen kansanosa kaikkialla Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Siksi kulttuuriliberalistien vaatimukset poliittisesta korrektiudesta ja "nollatoleranssista" kaikkia erimielisiä vastaan ovat jyrkentyneet, josta esimerkkinä tuore Yle uutinen Tampereen kaupunki ei enää vuokraa tiloja rasistisille järjestöille – "Selvä signaali siitä, mikä on sallittua ja mikä ei".

Näyttävästä uutisoinnista huolimatta punaisen Tampereen paaviakin paavillisempi oikeaoppisuus on kaupunginvaltuuston punavihersiiven ajama projekti, johon saatiin mukaan myös opportunistisena tuuliviiripuolueena tunnettu Cuckoomus (tunnetaan vielä virallisesti nimellä Kokoomus). Toisin kuin uutinen antaa ymmärtää, kyse ei ole suurten kansankerrosten halusta suitsia poliittisten vihollisten toimintavapauksia, vaan suhteettomasti epäsuoraa valtaa haalineiden punavihreiden kulttuurimarxilaisesta strategiasta. Tarkemmin sanottuna kyse on repressiivisestä toleranssista, jossa (jälki)marxialaisten tavoitteiden vastakkaisia ideoita ja käsityksiä ei tule suvaita. Näitä vastakkaisten ideaalien kannattajia kuten arvokonservatiiveja ja kansallismielisiä pitää myös mustamaalata ja toisaalta länsimaiselle kulttuurille vihamielisiä ja tuhoisia ideoita tulee nostaa jalustalle.

Suuri yleisö kuitenkin näkee tämän ideologisuuden läpi, mikä kävi selväksi vuonna 2016, jolloin punavihreiden puolueiden ja äärivasemmistolaisten nuorisojärjestöjen vaatimus "järjestäytyneen rasismin kirjaamiseksi rikoslakiin" torpattiin heti alkuunsa. Kyse oli samanlaisesta yrityksestä, jota Neuvostoliitto yritti aikoinaan YK:ssä. Tiedetoimittaja Marko Hamilon mukaan Neuvostoliiton vaade "suvaitsemattomuuden" kieltämiseksi ei koskenut vain sen entistä vihollista fasismia, vaan yhtä lailla kapitalistista liberaalidemokratiaa. 

Aikamme politirukit puhuvat myös mielellään valikoivasti suvaitsemattomuudesta, mutta punaisten nuorisojärjestöjen ja Tampereen kaupunginvaltuustolle päävihollinen on uuden kaksinaamaisen tulkinnan saanut rasismi, jossa vain valkoinen "enemmistö" eli globaali vähemmistö (7%) voi olla rasistinen. Tampereen punakaarti tulee sikäli jälkijunassa, että Facebook, Twitter, YouTube, Microsoft jne. ovat jo ottaneet yhdessä EU:n kanssa käyttöön neuvostoliitolaisen keinovalikoiman verkon sensuurista ja poliittisesta totuuspuheesta annettavista sanktioista. 

Ideologista päähänpinttymäänsä toteuttaakseen Tampereen punavihreät käyttävät retoriikkaa, jonka he uskovat uppoavan pahaa aavistamattomaan kansaan. Tarkempaa tarkastelua se ei kuitenkaan kestä. Väite, että vasemmiston määrittelemä "rasismi" ei olisi poliittinen mielipide eikä kuuluisi sananvapauden piirin, on politiikan määrittämistä vain omasta ideologiasta ja vallan halusta käsin. Mahtipontisella ja sentimentaalisella julistuksella pyritään tekemään tietty käsite moraalittomaksi ja kieltämään sen poliittinen legitimiteetti: 

– Tämä on se selvä signaali kaupunkilaisille siitä, mikä yhteiskunnan näkökulmasta on sallittua ja mikä ei. Järjestöt yrittävät vedota sananvapauteen, että tämä on vain yksi poliittinen mielipide. Ei se ole poliittinen mielipide, että haluaa rajoittaa muiden kansalaisvapauksia, [Jaakko] Mustakallio sanoo.

Aivan samalla perusteella ei-vasemmistolaiset järjestöt ja puolueet voisivat vaatia, että Vihreää puoluetta ja Vasemmistoliittoa ei tule sallia, koska niiden ideologiat ovat vastuuttomia, vastenmielisiä ja tuhoisia. Sitä paitsi juuri punavihreät ovat aloitteellisella valtuustopäätöksellään todistaneet rajoittavansa de facto poliittisen vastustajan kansalaisvapauksia. Tiettävästi yksikään roturealistinen tai nationalistinen järjestö ei ole vaatinut suomalaisvihamielisten puolueiden kuten Vihreiden kieltämistä, mutta "suvaitsevaisten" piiristä kieltovaatimuksia poliittisille vastustajille kuullaan jatkuvasti.

Kun vihreiden Jaakko Mustakallio puhuu yhteiskunnan nimissä signaalin antamisesta kaupunkilaisille, hän muistuttaa poliisijohtaja Seppo Kolehmaista. Ylimmän poliisijohtajan vaatimus Pohjoismaisen vastarintaliikkeen kieltämisestä oli yhtä lailla ylhäältä annettu ukaasi kansalaisille, jossa hän omien poliittisten mieltymysten mukaan määrittää yhteiskunnallisen epäsopivuuden. Mustakalliolla ei tosin ole samanalaista auktoriteettia kuin Kolehmaisella, mutta hän osaa käyttää sitäkin taitavammin kulttuuriliberaalin työkalupakin välineitä. 

Vaikka tavallinen tuulipukukansa ei välitä tuon taivaallista Mustakallion totalitaristista vaatimuksista, punavihreät ymmärtävät, että ajan myötä heidän kärsivällisesti ajamansa poliittinen tukahduttaminen "hyvän asian" puolesta voi olla valtavirtaa. Ellei sitten vaalikarja käännä päätään ja kieltäydy astumasta suomalaisuuden teurastusrekkaan.

                                                        
                                              ********************************

Yle TV1, tiistaina 20.2.2018 klo 21:00, A-studio 
Onko pakolaisleiriltä enää pääsyä normaaliin elämään? Toimittajamme raportti syyrialaisten pakolaisleirillä Jordaniassa. Juontajana Annika Damström. #yleastudio HD

Toimittaja Annikka Damströmin kriittisyys ratkeaa vain yhteen suuntaan: silloin kuin kyseessä on maahanpyrkijöiden edusta. Hän vyöryttää valtavan todistustaakan Suomen viranomaisille, jotka eivät päästä maahan aivan jokaista onnen onkijaa. Sen sijaan hän ei esitä mitään kriteerejä tulijoille. Jo tämä todistaa kenen puolella hän on suomalaisten ja ei-suomalaisten välisessä etnisessä nollasummapelissä. Ennen tuollaisia kutsuttiin kansanvihollisiksi.

Lisäksi toimittaja vaatii Suomea takamaan jokaisen karkotetun irakilaisen ja "syyrialaisen" hengen kotimaassaan. Vaatimuksen järjettömyyden ymmärtää, jos joku sanoisi, että Suomen viranomaisten on taattava jokaisen suomalaisen hengissäsäilyminen kaikissa olosuhteissa.

SUOMI 100: SUOMALAISISTA NATIONALISTEISTA LAINSUOJATTOMIA, LAITTOMISTA ULKOMAALAISISTA (((LAIN))) SUOJAAMIA ELÄTTEJÄ

Kansanvihollisten kaappaama 100-vuotias Suomi todisti tänään olevansa kansalaisten perustuslaisillista oikeuksista piittaamaton varainkeruuorganisaatio, joka jakaa suomalaisten työstä lypsettyjä veroja kolmannen maailman vapaamatkustajille. Perustuslaillista sanan- ja yhdistysvapautta rikottiin räikeäksi, josta kertoo Ylen uutinen Käräjäoikeus kieltää uusnatsijärjestön toiminnan – Pohjoismainen Vastarintaliike lakkautetaan. Toisessa uutisessa, Näin Helsingin päättäjät äänestivät paperittomien hoidosta: Kokoomus vastusti, SDP hajosi, Vihreät kannatti puolestaan kerrotaan, kuinka punavihreät demarien ratkaisevalla tuella haluavat käydä helsinkiläisten kukkarolla ja kustantaa potentiaalisen 7.6 miljardin turvapaikahakijan terveydenhuollon.

Jo se, että puolueettomaksi uskottu toimeenpanovalta eli poliisi alkoi ajaa poliittisin perustein Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) kieltämistä lakiteitse, rikkoo selvästi vallan kolmijako-opin reviirejä. Yle-uutisessa Poliisihallitus: Vastarintaliikkeen lakkauttaminen selkeä viesti yhteiskunnalta – PVL aikoo valittaa hoviin kerrotaan, kuinka toimeenpanovalta (poliisi) lainsäädäntönvallan sijaan tahtoo määrittää yhteiskunnassa sen mikä on poliittisesti hyväksyttävää ja mikä ei:

Poliisihallituksen mukaan Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen lakkauttaminen on selkeä viesti siitä, ettei väkivaltaisten ja avoimen rasististen järjestöjen toiminnalle pidä antaa sijaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Syytteellään korruptoitunut Poliisihallitus Seppo Kolehmaisen johdolla ja oikeuslaitos kieltopäätöksellään tulevat todistaneeksi, kuinka heikko ja pelokas nykyjärjestelmä todellisuudessa on, koska se ei kestä noin sata aktiivia käsittävän järjestön poliittista toimintaa. Hallitseva nomenklatuura on valmis painamaan heti paniikkinappulaa, kun sen arvot ja ideologiat haastetaan avoimesti. 

Jo se ketä syytetään ja ketä ei, kertoo siitä mikä on aito oppositio. Kenenkään ei tarvitse enää ihmetellä, miksi äärivasemmiston ja anarkistien toimintaa ei olla rajoittamassa. Järjestelmän kannalta ei ole nimittäin mitään järkeä kieltää valtioon ja mediaan sidoksissa olevia organisaatioita, varsinkin kun ne näyttävät toimivan niiden epäarvojen innokkaina vahtikoirina!

Kieltopäätöksen poliittisuutta korostaa käräjäoikeuden hämmästyttävän yksimieliset ja yksiselitteiset perustelut. Kirjoituksen ensimmäisessä kappaleessa mainitusta PVL:n kieltämispäätöksestä kertovassa Yle-uutisessa Pirkanmaan käräjäoikeus hyväksyi sellaisenaan syyttäjän eli käytännössä Poliisihallituksen poliittiset mielipiteet ja hylkäsi kaikki vastarintaliikkeen perustuslakiin perustuneet argumentit.

Oikeuden mukaan Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen räikeästi hyvän tavan ja lainvastainen toiminta on monipuolista ja keskeinen osa sen toimintaa. Yhdistyksen tavoitteet ovat päätöksen mukaan demokraattisten arvojen vastaisia.  

Käräjäoikeus katsoo ratkaisussaan, että yhdistys panettelee ja solvaa kansanryhmiä ja levittää vihapuhetta.

Demokraattinen järjestelmä on proseduuri, pelkkä hallintomenttely, jossa toki määritellään perusoikeudet, mutta ei poliittisten näkemysten ekstaktia sisältöä, joten puhe "demokraattisista arvoista" on puhtaasti mielipidekysymys. Yleensä näitä "arvoja" haluaa määritellä vallassa oleva poliitinen eliitti ja hallintoviranomaiset, mutta mitään sisältöä niille ei ole Suomen laissa annettu. Laissa ei ole myöskään määritelty rasismia saatika siitä annettavaa tuomioita. Jos taas PVL:n kieltämistä puolustetaan sillä perusteella, että järjestö syyllistyy laissa mainittuun kansanryhmän vastaiseen kiihotukseen, siitä pitäisi silloin olla näyttönä tuomiota. Koska tuomioita tai edes syyteharkintaa kansanryhmän vastaisesta kiihotuksesta ei PVL:n kohdalla löydy, sitä ei voida silloin kieltää sen perusteella, että se syyllistyy kansanryhmän solvaamiseen ja vihapuheen (tätäkään määritelmää ei löydy laista) levittämiseen.

Tv-uutisissa PVL:n lakkauttamisen syyksi mainittiin suoraan rasismi huolimatta siitä että se ei ole lain mukaan rikos, vaikka pelokkaille demarieläkeläisille on pitkään niin uskoteltukin. Lain ja oikeudenmukaisuuden kannalta tämä on ymmärrettävää, sillä samoin kuin vihapuhe, myös rasismi on epämääräinen käsite, joka tarvitsisi tarkan määritelmän. Tätä ei haluta luonnollisestikaan tehdä, sillä objektiivisessa rasismin määritelmässä sitä harjoittaisivat kaikkein eniten ei-valkoiset. Koska hallitseva nomenklatuura määrittelee rasismin koskemaan rasistisesti ainoastaan valkoisia kantaeurooppalaisia ja suomalaisia, se tyytyy käyttämään sitä vain yhteiskunnallisena pelote- ja leimasanana alamaisia kohtaan – sillä lakiin kirjattuna sen oikeudenmukainen tulkinta haittaisi eniten värillisiä.

Käräjäoikeuden ja syyttäjän puhe PVL:n rasismista on muutoinkin nurinkurista. Jos negatiivisesti ymmärrettyä rasismia maastamme todella löytyy, siihen syyllistävät pääasiassa EU:n kuristusotteessa oleva poliittinen eliitti ja sen likaisia tehtäviä hoitava poliisijohto. On selvää, että kansalaisilta kysymättä maahan tuotettu Euroopan ulkopuolinen joutomiespopula on silkkaa rasismia suomalaista väestöä ja sen ainoan maantieteellisen elintilan säilymistä vastaan. Aivan kuten Tiibetin kantaväestö, jonka antirasismi suuntautuu kiinalaista invaasiota vastaan, myös PVL toimii antirasistisesti vastustaessaan petoksellisen pseudoeliitin masinoimaa kansanvaihto-operaatiota. Jos jotakin tahoa pitäisi syyttää rasismista, niin se olisi Poliisihallitus ja Pirkkalan käräjäoikeus.

Hinku kieltää PVL ei tullut suoraan Poliishallitukselta, vaikka se ottikin kieltohankkeessa näkyvän roolin. Todennäköisesti aloite kieltää Pohjoismainen vastarintaliike tuli maamme poliittiselta johdolta, joka vain noudatti Brysselin kabinettien suunnalta tulleita kuiskauksia. Tässä yhteydessä EU:n "vallan ytimessä" toimiminen tarkoittaa pienen Suomen kohdalla sitä, että poliittinen johtomme joutuu noudattamaan Unionin puolisalaista antinationationalista agendaa omaa kansaa vastaan. Voiko surkeampaa maanpetoksellisten EU-juoksupoikien joukkoa ollakaan?

Suomalaisvihamielisen valtiojohdon nyrkkinä toimiva Poliishallitus laskelmoi kuitenkin väärin, jos se kuvittelee, että oireisiin puuttumisella voidaan poistaa itse sairaus, jonka pahenemiseen se on itse vaikuttanut. PVL:n kaltaista järjestöä ei olisi edes olemassa ilman valtiojohdon harjoittamaa maanpetoksellista politiikkaa, jossa kansalaisten välille on pyrity tietoisesti luomaan eripuraa tuottamalla maahan sopeutumattomia muukalaisia. Tämä petoksesta johtuva perusongelma ei poistu sillä, että PVL kielletään. Päinvastoin, yhteiskunnallinen kärjistyminen vain kasvaa, sillä järjestön kiellosta huolimatta kansallissosialistit aikovat järjestää itsenäisyyspäivänä mielenosoituksen:

Niemi sanoo, että Vastarintaliikkeen jäsenet aikovat jatkaa aatteen mukaista toimintaa. Esimerkiksi mielenosoituksia ei ole Niemen mukaan tähänkään asti järjestetty yhdistyksen nimissä, vaan yhteyshenkilönä on toiminut yksittäinen henkilö.  

– Voin järjestää itse mitä haluan. En minä tarvitse siihen mitään yhdistystä, Niemi sanoo.

Suomalaisten radikalisoituminen jatkuu niin kauan, kuin kansasta vieraantunut pseudoeliitti jatkaa politiikkaa, jossa omat kansalaiset on julistettu vihollisiksi ja pelkiksi veronmaksuautomaateiksi.

Suomalaisvastaista politiikkaa edustaa toisella tavalla päivän toinen uutinen, jossa veroäyrejä kuin omiaan käyttävät punavihreät vaikuttavat siihen, että Helsingin terveydenhoitokulut tulevat räjähtämään silmille. Viimeöisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa helsinkiläiset veronmaksajat joutuvat täysin turhana ylimääräisenä kustannuksena maksamaan paperittomien turvapaikkaturistien terveydenhoitokulut. Tästä Helsingin hölmöläisäänestäjät saavat kiittää itseään, että valitisivat valtuustoon punavihreitä idealisteja ja häikäilemätöntä etnistä etuaan ajavia ei-eurooppalaisia. Sen minkä moraaliposeerauksessa voittaa, sen veroeuroina menettää.

Käytännössä päätös tarkoittaa sitä, että riippumatta tuvapaikkapäätöksestä hakija saa Helsingissä aina perustoimeentulon ja terveyspalvelut. Tällä perusteella miljardi afrikkalaista voisi huoletta hakea Suomesta turvapaikkaa, koska kielteisestä päätöksestä huolimatta perustarpeet suomalaisten kustannuksella olisivat kansallismasokistisen valtuustopäätöksen mukaan taattuja. Helsingin ratkaisu on sikäli pahaenteinen, että sitä voidaan käyttää ennakkopäätöksenä kaikkialla Suomessa.

Näiden kahden uutisen nojalla on perusteltua kysyä, kuka hullu vielä haluaa maksaa veroja tai rakentaa työllään tätä maata, josta tulevaisuuden hyödyn ottavat historiallisesti ja geneettisesti vieraat vapaamatkustajamiehittäjät. Äänestysluukkulla kannattaa myös miettiä, antaako äänensä työväenluokkansa hylänneelle ja pelkkiin loismaisiin tulonsiirtoihin keskittyneelle punavihreälle blokille.

PVL:N LAKKAUTAMISOIKEUDENKÄYNTI – POLIISIHALLITUS AJAMASSA EU-POLIISIVALTIOTA?

Oikeusvaltioon kuuluvan vallan kolmijako-opin mukaan lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta pitää olla tosistaan riippumattomia. Yhdessäkään länsimaassa tämä ei käytännön syistä kuitenkaan toimi ideaalisti, vaan esimerkiksi Suomessa lainsäädäntövalta ja toimeenpanovalta liittyvät kiinteästi toisiinsa. 

Sen sijaan tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erottu maassamme selkeästi. Kansanvaltaa halveksuvasta ajastamme kertoo jotain se, että viime vuosina tässä käytännössä on tapahtunut valtava muutos, sillä poliisiviranomainen on alkanut itselleen kuuluvan toimeenpanovallan lisäksi haalia myös tuomiovaltaa ja lainsäädäntövaltaa. Tämä näkyy erityisen räikeästi Pohjoimaista Vastarintaliikkeettä vastaan nostetussa kanteessa, jonka takana ei ole syyttäjälaitos vaan Poliisihallitus. Tänään Pirkanmaan käräjäoikeudessa Tampereella alkaneesta valmisteluistunnosta kertoo Yle sekä tv-uutisissaan että verkkosivujensa jutussa Oikeudenkäynti uusnatsistisen järjestön lakkauttamisesta alkoi – liikkeen johtohahmo Ylelle: "Väkivalta on ollut reaktiivista. Toimittaja Anne Orjala kirjoittaa, mihin viranomaisten halu kieltää liikkeen toiminta perustuu:

Poliisihallitus vaatii, että järjestö lakkautetaan, sillä se katsoo sen toiminnan olevan olennaisesti vastoin lakia ja hyviä tapoja. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan "väkivaltaisten ja avoimen rasististen järjestöjen toiminnalle ei pidä antaa sijaa suomalaisessa yhteiskunnassa". Poliisihallituksen kannetta ajava Markku Fredman kertoi kanteen taustoista Ylelle Pirkanmaan käräjäoikeudessa. 

– Lainvastaisuuden osalta keskeisiä tässä ovat väkivaltaisuudet, joita järjestön tilaisuuksissa on ilmennyt, ja hyvän tavan vastaista on heidän verkkosivuillaan levitettävä propaganda. Meidän käsityksemme mukaan se on rasistista, antisemitististä ja maahanmuuttovastaista ja siellä panetellaan eri tavoin ajattelevia ihmisiä.

Sekä Seppo Kolehmainen että Markku Fredman ovat jäävejä esittämään mitään syytevaatimuksia, sen verran ideologisesti lautautuneita heidän toimensa ja puheensa ovat olleet. Kolehmaisen ylijohtajakaudella poliisista on tullut EU:n ja sille työtä tekevän Suomen hallituksen nyrkki, joka tulkitsee lakeja kansalaisten intressiä ja oikeustajua vastaan. Tämä on nähty pehmeytenä ulkomaalaisrikollisuutta ja sen tiedottamista kohtaan samalla kun on käytetty kovia otteita kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita luvattomia maassaolijoita vastustaneita Suomi Ensin -kansalaisjärjestön mielenosoittajia vastaan.  

Yhtään hyvämaineisempi ei ole Poliisihallituksen asianajajana toimiva ja PVL:n vastaisen kanteen allekirjoittanut juristi Markku Fredman. Wikipedian mukaan Fredman on ehta kulttuurimarxilainen punamädättäjä: 

Hänet tunnetaan ihmisoikeusjuristina ja vähemmistöjen oikeuksien puolustajana. Hän oli perustamassa Pakolaisneuvonta ry:tä ja oli sen ensimmäinen puheenjohtaja.

Lisäksi tämä  samainen Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry:ssä toimiva kulttuurimarxisti on tehnyt pro gadu -työnsä sananvapaudesta, mikä on hieman hullunkurista mieheltä, joka vaatii nyt PVL:n kanteen myötä sananvapauden tukahduttamista poliittisilta toisinajattelijoilta. Tavallisten suomalaisten kannalta Fredman on muutoinkin erittäin vahingollinen yhteiskunnallinen toimija, sillä hän on luonut omaisuutensa veronmaksajien kustantamilla "maksuttomilla" oikeudenkäynneillä ja ajamalla lukuisten vähemmistöjen etuoikeuksia valtion eli meidän piikkiin.

Yllättävää Ylen uutisessa oli se, että siinä annettiin puheenvuoro Vastarintaliikkeen Suomen osaston puhemies Antti Niemelle, jonka sanomisia ei sen kummemmin kommentoitu saati vääristelty. Tärkeintä Niemen kommenteissa oli huomio, että poliittisista syistä kielletyksi vaadittua rekisteröimätöntä yhdistystä ei ole poliittisten näkemysten kuten "kansanryhmän vastaisen kiihotuksen" vuoksi tuomittu missään yhteydessä:

Se vetoaa muun muassa siihen, ettei sen johtavia aktivisteja ole tuomittu kunnianloukkauksesta, rikokseen yllyttämisestä tai kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Liikkeen Suomen-johtaja Antti Niemi kiistää, että väkivalta kuuluisi liikkeen toimintaan. 

– Se on monessa julkaisussa kielletty ja ainoastaan itsepuolustukseksi hyväksytään, Niemi sanoo. Miksi väkivaltaa on kuitenkin ilmennyt? – Ehkä tässä ovat asenteet kovenemassa kaikilla, mutta emme ole aloittaneet mitään väkivaltaa, Niemi kiistää.

Vaarallisinta Vastarintaliikettä vastaan nostetussa kanteessa on se, että poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan "väkivaltaisten ja avoimen rasististen järjestöjen toiminnalle ei pidä antaa sijaa suomalaisessa yhteiskunnassa". Tällä totalitaristisella lausunnollaan suomalaisvihamielinen Kolehmainen liikkuu kaltevalla pinnalla, sillä PVL:n kiellon varjolla mikä tahansa mielivaltaisesti "rasistiseksi" tulkittu järjestö ja puolue voidaan kieltää. Siksi maltillisten kansallismielisten pitäisi toimia näkyvästi PVL:n näytösoikeudenkäyntiä vastaan, koska hetken päästää poliittisen poliisin mielivalta voi tarttua myös heihin.

Korruptoituneen Poliisihallituksen masinoima syyte PVL:ää vastaan saattaa olla vain alkusoittoa sille mitä on luvassa. Enteitä kasvavasta poliisivaltiosta kertoi paikallislehti Tamperelainen jo 27.5.2015 päivätyssä uutisessaan Mullistus luvassa: Poliisi saamassa laajan oikeuden syyteharkintaan – jopa 30000 juttua vuodessa:

Hallitusohjelman liitteen mukaan alioikeuksista siirrettäisiin rangaistusmääräysmenettelyyn sellaiset rikosasiat, joista voi saada sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Näissä tapauksissa poliisi kirjoittaisi rangaistusmääräyksen, jonka syyttäjä sitten vahvistaisi. Syytetty voisi viedä tapauksensa kuitenkin myös tuomioistuimeen. Muutos astuisi voimaan 2018. Sen myötä oikeusistuinten työ vähenisi jopa 30 000 jutulla vuosittain.

VALTAMEDIA RIEMUISSAAN: IRLANTIA EI JOHDA KANSAN ENEMMISTON EDUSMIES VAAN VÄRILLINEN HOMO

Aiemmin Irlantia puolustivat asein irlantilaiset patriootit.
Monikulttuurin seurauksena irlantilaisia uhkaa muiden
eurooppalaisten tapaan aseistautuneet Isis-järejstön
muslimiterroristit.

Kosmopoliittiset valtamediat riemuitsivat viime perjantaina 38-vuotiaaan Leo Varadkarin nousua Irlannin hallitsevan keskustaoikeistolaisen Fine Gael -puolueen puheenjohtajaksi ja samalla maan pääministeriksi. Yle uutiset kertoi asiasta lyhyesti uutisessaan Irlanti saa uuden pääministerin – maahanmuuttajataustainen homoseksuaali, jossa jo otsikko paljastaa miksi läntinen liberalistinen klienteeli kehrää tyytyväisyyttään. Intialaistaustaisen Varadkarin valintaa ovat ajaneet samat vapaakauppaa ja arvoliberalismia kannattavat vanhan vallan tahot, jotka nostivat aiemmin Ranskan presidentiksi Emmanuel Macroninin ja Kanadan pääministeriksi Justin Trudeaun.

Luonnollisesti valtamedia on ollut näennäisesti tyhjästä nostettujen hymypoikien edessä kuin sulaa vahaa. Globaalieliitin päämääriä palvelevalle valtamedialle näiden nuorten poliitikkojen häpeämätön thatcherilainen talouspolitiikka ja punaliberaali arvomaailma on kuin räätälöity uutta maailmanjärjestystä varten. Heidän valtaannousunsa ei ole todellakaan sattumaa eikä sillä ole juurikaan tekemistä kansan tahdon ja sen syvempien intressien kanssa. 

Ranskan uusoikeiston terävimpiin ajattelijoihin kuuluva Guillaume Faye kirjoittaa tuoreessa esseessään Macron: Artifact & Puppet, että hänen maansa uusi presidentti on henkisesti vanha nuorimies, joka on vain synteesi vanhan Järjestelmän apparatsikki-vasemmistosta ja suuryritysten oikeistosta. Aivan kuten Macron myös Varadkar ja Trudeau yhdistävät jo yhdistynyttä harvainvaltaa.

Se, mitä Faye kirjoittaa Macronin valinnasta ei poikkea juurikaan siitä mitä on tapahtunut Irlannissa ja Kanadassa. Fayen mukaan Macronin nousun syynä ei ollut ihme, vaan sen taustalla oli vuodesta 2014 asti salassa järjestetty valtava taloudellinen operaatio. Sen tarkoituksena oli saada valituksi uskollinen palvelija ja puhemies johtavalle kosmopoliittiselle piirille ja kansainvälisille oligargeille, joilla on merkittäviä yhteisiä intressejä myös muslimien kanssa. Ranskalainen valtamedia vetosi lähes yksimielisesti kansalaisiin, jotta sen Troijan hevosena toimiva Macron kaappaisi Ranskan ja eliminoisi kansan suosiman Front Nationalin (FN), joka pahasti vesittyneenäkin esitetään yksiselitteisen fasistisena puolueena.

Vaikka Irlannissa ja Kanadassa ei löydykään sellaista poliittista vastavoimaa kuin Ranskan FN, löytyy niistäkin konservatiivista ja maahanmuuttokriitiistä potentiaalia, jotka globalistiset keskustaliberaalit puolueet haluavat neutralisoida. Siksi ei ole yllättävää, että molemmissa maissa valtamediat kävivät ylistävää kampanjaa vasemmistolaisten arvojen aisankannattajina toimivien "oikeistolaisten" liberaalijohtajien Leo Varadkarin ja Emmanuel Macronin puolesta.

Suomessa kulttuurimarxismilla mädätetyn oikeistoliberalismin lipunkantajana toimiva Helsingin Sanomat julkaisi analyysin intialaisen homon vallinnasta Irlannin johtoon toimittaja Annamari Sipilän kirjoituksessa Mitä väliä sillä on, että pääministeri on homo? Viisi syytä, miksi Irlannin uusi johtaja on parrasvaloissa. Mistään kansan syvien rivien tahdosta valinnassa ei ollut kysymys, sillä lopputuloksesta päätti puolue-eliitti eli Fine Gael -puolueen kansanedustajat, senaattorit, mepit ja paikallistason johtohahmot. Toimittajan mielestä tämä ei oleellista vaan se, että Varadkarin arvomaailma on sama kuin Helsingin Sanomilla. 

Uutisartikkelista suorastaan hehkuu naivi vasemmistoliberaali kehitysoptimismi, jossa liberaaliarvojen määrittämän "kehityksen" eteenpäinmeno on kaikki kaikessa. Sipilä aloittaa juttunsa Suomen homoavioliitto-kampanjassa yleisemmin käytetyllä kahdella sanalla, joiden lukeneisto uskoo vieläkin olevan argumentti:.

MITÄ VÄLIÄ on sillä, että Irlannin pääministeriksi tiistaina nouseva Leo Varadkar, 38, on avoimesti homo? Miksi Varadkarin seksuaalinen suuntautuminen pitää mainita joka ikisessä uutisotsikossa? Eletäänhän sentään vuotta 2017.

Niin, mitä väliä on sillä, että kaikkialla yhteiskunnassa vaikuttava homolobby voi käyttää vipuvartena maan johtavaa homoesikuvaa, jotta 95%:ia käsittävän enemmistön sukupuoliarvot voidaan määritellä marginaalivähemmistön toiveiden mukaisesti? Jos tällä ei ole väliä niin millä sitten? Jos asiaa kysytään vallitsevia (epä)arvoja hallitsevilta vasemmistoliberaaleilta ja heidän oikeistolaisilta aisankannattajiltaan, niin millään kestävällä ei ole juuri mitään arvoa, paitsi sillä, että taloudessa on jatkuvaa "pöhinää". Siksi homoarvoja kannattava Varadkarin on heille toiveiden täyttymys, pidetäänhän häntä päämäärättömän talouskasvun takuumiehenä Irlannissa. 

Koska poliittiselle klienteelille talouskasvu ja atomistinen individualismi ovat uusia jumalia, silloin eivät sellaiset asiat kuten kansakunta ja sitä uudistava perhe merkitse mitään. Kansat voidaan vaihtaa, sukupuolet voidaan vaihtaa, uskonnot voidaan vaihtaa. Mitä väliä on edes sillä, että koko länsimainen sivilisaatio vaihdetaan, eihän se ole sinulta pois? Eletäänhän sentään vuotta 2017.

Voi olla, että Sipilän toteamus vuodesta 2017 on vain retorisesti teeskenneltyä hämmästystä, mutta ikävä kyllä on todennäköisempää, että hän on edistysuskovaisena aidosti närkästynyt siitä, että muu maailma ei toimittajien ja muotiaatteita seuraavien trendperseiden lailla ajattelekaan samalla tavalla kuin he itse. Tilanne on sikäli huvittava, että omassa todellisuudessaan elävät punaliberaalit toimittajat eivät taida tietää, että kuplan ulkopuolella tokaisuun "eletäänhän sentään vuotta xxxx" on suhtauduttu jo pitkään pilkallisen ironisesti, koska sen lausujat kuvittelevat väitteen olevan joku vastaansanomaton argumentti. Ei se ole, vaan kyseessä on pelkkä kiukutteleva vaatimus, jossa saavutettua nykytilaa pidetään lopullisesti voitettuna kantana ja muka todisteena edistyksestä, vaikka päinvastaisia todisteita on yhtä helppo esittää. Hesarin toimittajana Sipiliä ei turhaan peittele kannattamaansa arvoliberaalia rappiota, jota hän kutsuu kehitykseksi:. 

Vapautuminen on ollut kuitenkin nopeaa. Toukokuussa 2015 Irlanti hyväksyi tasa-arvoisen avioliittolain kansanäänestyksessä. Näin Irlanti kiilasi Suomenkin ohi: homot ja lesbot pääsivät Irlannissa naimisiin aiemmin kuin tasa-arvoisuudellaan kerskuvassa Suomessa. Varadkarin valinta kertoo, että kehitys jatkuu.

Tosiaan, rappio on ollut nopeaa myös Irlannissa. Länsimainen hapatus ei näy vain arvoissa, vaan myös kaikkein tärkeimmässä eli väestöpolitiikassa. Ilmeisesti irlantilaiset eivät oppineet mitään serkkujensa brittien 800-vuotisesta miehityksestä, vaan ovat alle 60 vuotta virallisen itsenäisyyden saamisen (1949) jälkeen antautumassa Euroopan ulkopuolisille tulokkaille, joita alkoi EU:n taloushelpotusten ansiosta tulvia maahan viime vuosikymmenen loppupuolella.

Tätä ennen Irlanti tunnettiin valkoisena, irlantilaisena maana. EU:n ja globalistien tarkoitus on mitä ilmeisemmin bastardisoida viimeisetkin valkoiset maat kuten Irlanti ja Islanti päästämällä näihin paratiisisaariin monikulttuuri-käärmeen runsaslukuiset poikaset. Tätä kaiken latistavaa kansojen sekoitusta kannattaa myös Helsingin Sanomat:

Täytyy muistaa, että perinteisesti juuri Irlannista on lähdetty sankoin joukoin maahanmuuttajiksi, lähinnä Englantiin ja Yhdysvaltoihin. Varadkarin valinta osoittaa, että virta voi viedä onnistuneesti myös toisin päin.

Roskaa. Täytyy muistaa, että Yhdysvallat on valkoisten siirtolaisten perustama kansakunta, jonka perustana on vapaamuurarien liberalistinen kansalaisnationalismi (Civic Nationalism), kun taas Irlannin olemassaolo perustuu monien muiden eurooppalaisten valtioden tapaan etniseen nationalismiin (Ethnic Nationalism). Tämän vuoksi Irlannilla ei oe mitään moraalista velvollisuutta noudattaa amerikkalaista kansalaisnationalismia muka jonain "vastavuoroisuutena" varsinkin kun tulijat tulevat Amerikan ja Euroopan ulkopuolisista maista, jolla ei ole mitään etnistä ja kultuurista yhteyttä Irlantiin. 

Toimittaja Annamari Sipilän ainoa oikeaan osunut neutraali havainto koskee Leo Varadkarin samankaltaisuutta nuoriin poliittisiin pyrkyreihin kuten presidentti Emmanuel Macroniin, pääministeri Justin Trudeau'un ja vähemmmän tunnettuun Luxemburgin pääministeri Xavier Betteliin, joka on Varadkarin lailla avoimesti homo. Se, minkä toimittaja jättää näiden poliitikkojen yhtäläisyydestä kertomatta on se, että he kaikki edustavat uusliberalistista konsensusta, jossa yhdistyy uusklassisen taloustieteen opit ja vasemmistoglobalistiset sosiaaliset agendat.
                                               

Irlannin uusi pääministeri Leo Varadkar.

                                           *************************


Yle TV1, tiistai 6.6.2017 klo 15:45, A-studio 

Onko poliisi rasisti? Haastateltvana poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen. Kenestä vihreiden uusi puheenjohtaja? Studiossa ennakkosuosikit Emma Kari ja Touko Aalto. Juontajana Johanna Vesikallio. #yleastudio HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. UUSINTA eilisestä.

Linkki Yle Areenaan.


Yle TV1, tiistai 6.6.2017 klo 20:00, Suomi on suomalainen 

10/10 Nationalismi. Sarjan viimeisessä jaksossa pureudutaan suomalaiseen nationalismiin. Kaipaako se puolustuspuheita vai historian romukoppaa? Miten yhdistetään maailmankansalaisuus ja suomalaisuus? HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.


Yle TV2, tiistai 6.6.2017 klo 23:30, Ali Show: Jenny Lehtinen  

Kesän kuumin isäntä Ali Jahangiri tulee taas. Eikä siinä kaikki vaan nyt Ali Show paahtaa vieraitaan niin radiossa, televisiossa kuin verkossa. Alin parilalla tirisee valtakunnan ykkösvieraat isäntää säästämättä. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi.

Suomalaisille radion puolella pottuileva Ali Jahangari viihdyttää nyt kansallismasokisteja myös näköradiossa.


Yle Fem Teema, tiistai 6.6.2017 klo 21:00, Historia: Euroopan juutalaisten tarina  

6/8. Ne, jotka selvisivät. Kun sodan loppu lähestyi, Himmler pyrki peittämään kansanmurhan jäljet hävittämällä kuolemanleirejä. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi. K12 (ahdistus).


Yle TV1, tiistai 6.6.2017 klo 22:50, Panorama: Euroopan uudet terroristit 

Isis kehottaa kannattajiaan iskemään siviilikohteisiin. Yksinäisten susien houkuttelussa Isis hyödyntää sosiaalista mediaa, erityisesti WhatsAppia. Raportti näyttää miten FBI ja Britannian poliisi torjuvat iskuja. T: BBC. HD Äänitekstitys: suomi. K12 (ahdistus).