PUNAVIHREILLE TYÖVOIMAPULA ON TEKOSYY TÄYTTÄÄ SUOMI KEHITYSMAALAISILLA

Aikamme omituisuuksiin kuuluu se, että myös kaupunkien punavihreät kulttuurityöntekijät ovat alkaneet saarnata loputtoman talouskasvun puolesta kuin kauppakamarinulikat. Viimeisin esimerkki tästä on Helsingin Sanomien entisen toimituspäällikkö Reetta Rädyn Yle Uutisten verkkosivuilla julkaistu kolumni Reetta Rädyn kolumni: Suomi murehtii työvoimapulaa ja pakkopalauttaa samaan aikaan työikäisiä – mitä järkeä?. Kirjoitus paljastaa, kuinka punavihreää kivaa kuten vegaaniravintoa ja julkista liikennettä kannattavalle Rädylle ekologia on yhdentekevää, kun sen rinnalle asetetaan maahanmuutto "taloudellisin perustein". 

Kolumnisti ei uhraa ajatustakaan suomalaisten olemassaolon itseisarvolle, vaan hän on valmis vaihtamaan vaikka kaikki pellavapäiset pottunokat "maahanmuuttajiin" (lue: afrikkalaisiin), koska näin voidaan muka ylläpitää talouden rattaiden alati kiihtyvää vauhtia:

Työvoimapulan murehtimisessa jää usein varjoon ilmeinen ratkaisu: maahanmuutto. On absurdia, että sama maa, joka on olevinaan huolissaan työvoimapulasta, kiristää maahanmuuttopolitiikkaa ja pakkopalauttaa isolla rahalla ihmisiä, joilla on kielitaito, työhaluja ja pieniä lapsia. 

Suomen suhde maahanmuuttoon ei ole lainkaan synkassa väestöennusteiden synnyttämän huolen kanssa. Maassa on tälläkin hetkellä tuhansia työkykyisiä ja -haluisia ihmisiä, jotka odottavat, milloin on heidän vuoronsa saada se viimeinen negatiivinen päätös, jolla heidät potkitaan joko ulos maasta tai osaksi paperittomien kasvavaa joukkoa. Miksi heihin ei suhtauduta potentiaalisina työntekijöinä, joita he ovat?

Reetta Rädyn näkemykset eivät poikkea mitenkään globaalikapitalisteista, jotka haluavat luoda juurettoman kuluttajamassan, jonka yksilöatomeita voidaan siirrellä maasta toiseen suurpääoman taloudellisten tarpeiden mukaan. Voi olla, että Reetta Räty haluaa jossain määrin suojella etnistä diversiteettiä, jolloin hän ei esittäisi samanlaista toimintamallia esimerkiksi Tiibetille, jonne olisi tälläkin hetkellä tulossa miljoonia työkykyisiä ja -haluisia kiinalaisia. Suomalaisista ja muista eurooppalaisista punavihreä Räty ei ajattele samoin, koska "valkoista rotua ei ole olemassa" ja meidät korvaavat afrikkalaiset ovat henkisiltä kyvyiltään aivan samanlaisia, elleivät jopa parempia:

Kansalaiset, me emme selviä tulevaisuudesta ilman muualta tulleita. Suomessa puhutaan innostuneesti ”työperäisestä maahanmuutosta”. Sitä taitavat kannattaa lähes kaikki. Työperäisen ja muun maahanmuuton erottelu kuitenkin johtaa harhaiseen ajatukseen siitä, että muu kuin ”työperäiseksi” tunnistettu maahanmuutto ei perustuisi haaveeseen työstä ja arjesta uudessa kotimaassa. 

Suomessa työperäisestä maahanmuutosta ei puhu innostuneesti muut kuin halpatyövoimaa kinuava suurteollisuus sekä punavihreät, joille työvoimapula on pelkkä veruke toteuttaa todellista kutsumusta, Suomen täyttämistä afrikkalaisilla. Kun Reetta Räty puhuu maahanmuutosta hän tarkoittaa sillä tietenkin sitä ainoaa oikeaa eli etelän kehitysmaista tulevaa joutoväkeä. Toisaalta maahanmuuttaja saa oman piilomerkityksensä silloin, kun Räty puhuu teknisistä innovaatiosta ja menestyksekkäästä kantaväestöä työllistävästä yrittämisestä:

Iso osa Helsingin uusista yrityksistä on maahanmuuttajien perustamia. Maahanmuuttajan ei tarvitse olla ”työperäinen”, vaan yhteiskunnan täytyy tarjota väyliä työllistymiseen.

Väite, että "iso osa Helsingin uusista yrityksistä on maahanmuuttajien perustamia" on silkkaa sumutusta, sikäli kun Räty haluaa uskotella maahanmuuttajilla tarkoitettavan eksoottisia kehitysmaalaisia. Todellisuudessa Helsingin uudet yritykset ovat enimmäkseen EU-maiden kansalaisten perustamia eivätkä Afrikan kultamunien synnyttämiä.

Sitä paitsi Suomen verotus ja huippualojen palkkojen alhaisuus kansainvälisessä vertailussa takaavat sen, että maahan ei saavu aitoja huippuosaajia EU-maista, Yhdysvalloista ja Kauko-Idästä, vaan ainoastaan ilmaista hyvinvointia saalistavaa eteläisen pallon puoliskon tummaa väkeä. 

Osa turvapaikanhakijoina tulleista on töissä ja hakee niin sanottua työperäistä oleskelulupaa. Moni puhuu jo suomea, lapset ovat kouluissa, elämä alkaa rullata, eikä tukia tarvita. Tämä ei viranomaisille riitä. Et täytä kriteereitä, tuo ammatti ei käy, negatiivinen päätös, näkemiin. Epäinhimillistä – ja järjetöntä!

Jos rationaliteettina on kehitysmaalaisten elättäminen ja lopulta suomalaisten korvaaminen ei-eurooppalaisilla, niin silloin tällainen puhe on johdonmukaista, joskaan ei rehellistä. Esimerkiksi "turvapaikanhakijoina" tulleiden somalien elämä on rullannut mukavasti Suomessa, mutta toisin kuin Räty väittää, tukia on tähän vaadittu valtavasti ja vaaditaan edelleen. 

Ja vaikka suomalaisten palkkoja polkeva potentiaalinen "turvapaikanhakija" saisikin tarveharkinnan poistamisen ansiosta työpaikan, palkka olisi lopulta niin pieni, että hänelle pitäisi maksaa valtion kassasta tukia "kohtuullisen hyvinvoinnin turvaamiseksi". Näin työperäisestä turvapaikanhakijasta (sic!) tulee lähes aina lopulta pelkkä verorasite suomalaisille. 

Niin kauan kuin maasta löytyy lähes 300 000 suomalaista työtöntä työnhakijaa, on vaatimus  työperäisen maahanmuuton lisäämisestä silkkaa suomalaisuuden halveksuntaa. Jo se lähitulevaisuuden näkymä, että automaatio tulee korvaamaan suuren osan työvoimasta, tekee osaamattoman afrikkalaisväestön haalimisesta suorastaan viheliäistä tuhotyötä.

Täytyy toivoa, että suomalaiset saavat jatkossa suunnilleen sen verran lapsia kuin toivovat. Mutta ikärakenne ei sillä muutu. Sen ratkaisemiseksi tarvitsemme osallistavaa, inhimillistä, nopeaan työllistymiseen tähtäävää maahanmuuttoa.

Missään ei ole kiveen hakattu, että suomalaisia täytyy olla koko ajan yli 5,5 miljoonaa. Vanhusväestö häviää aikanaan luonnollisen poistuman kautta, jonka jälkeen populaatio palautuu terveeseen ikärakenteeseen, mutta jonkin verran pienempänä kuin nyt. Ekologisestikin katsottuna pienempi mutta laadullisesti aito suomalaispopulaatio on kestävämpi ratkaisu kuin runsas mutta kognitiivisesti haasteellinen sekapopulaatio.

                 

                                                   **********************************


TV1, maanantai 19.11.2018 klo 21:00, A-studio 

Suomi vanhenee ja syntyvyys laskee, mitä lääkkeeksi? Keskustelemassa Li Andersson (vas) ja Antti Häkkänen (kok) sekä Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen. Juontajana Sakari Sirkkanen. HD

A-studio jatkaa Reetta Rädyn linjoilla. Suomalaisten vähenemiseen etsitään "ratkaisuksi" ulkomaalaisia. Siitä jännä ratkaisu, että kun tarpeeksi suomalaisia korvataan, ei ole enää suomalaisia eikä siten Suomeakaan. Tämä ei kuitenkaan tunnu haittaavan Li Anderssonia (vas), Antti Häkkästä (kok) ja Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäistä. Ohjelman perusteella Kokoomuksen ja Vasemmistoliiton globalismi eivät poikkea mitenkään toisistaan.

RASISMIN PELOSSAAN RANSKALAISET OSOITTAVAT MIELTÄÄN ASIAN VIERESTÄ

Euroopalaiset ovat valmiita kiihkoilemaan typerien pallopelien
takia, mutta eivä oman olemassaolonsa puolesta.

Ranskassa presidentti Emmanuel Macronin poliitikan vastustaminen on synnyttänyt viime aikoina massiivisia mielenosoituksia. Viimeksi tänään maassa järjestettiin yli 2000 protestia, joihin osallistui maan sisäministeriön mukaan kaiken kaikkiaan 124 000 keltaliiveiksi itseään kutsuvaa mielenosoittajaa. Protestien taustalla on polttoaineiden raju hinnannousu. Asiasta kertoo Yle uutiessaan Yli 100 000 lähti bensan takia kaduille Ranskassa – Macronin veropolitiikka suututtaa.

Mielenosoitusten takana on laaja kansanliike, joka on pettynyt Ranskan presidentin Emmanuel Macronin hallituksen politiikkaan. Hallitus on korottanut tänä vuonna bensiinin ja dieselin verotusta. Yhdistettynä maailmanlaajuiseen polttoaineen hinnannousuun tilanne on suututtanut ranskalaiset autoilijat.

Työläisillä ja keskiluokalla on perustellut syyt protesteihin, mutta valitettavasi ne eivät halua ymmärtää veronkorotusten todellisia taloudellisia perusteita. Kiistämätön tosiasia kun on, että Ranskan kuten muidenkin keskisen Euroopan maiden kasvanut verorasitus johtuu lähes pelkästään pöhöttyneestä julkisesta sektorista ja kutsumattomien muukalaisten elättämisestä. 

Varsinkin Ranskassa miljooniin kohoavat kehitysmaiden kleptoparasiitit ovat imemässä maan verovaroja kuiviin. Loppua tälle kognitiivisesti haastellisten tummien populaatioiden invaasiolle ei ole näkyvissä ja miksi olisikaan, koska he saavat Ranskan petoksellisen eliitin ansiosta hyvinvoinnin, jota he eivät voisi omissa maissaan koskaan saavuttaa. Jo aikaa sitten on käynyt selväksi, että koska afrikkalaiset eivät kykene luomaan varallisuutta omissa maissaan, he eivät pysty siihen Euroopassakaan. Tulijoita tämä ei varsinaisesti haittaa, sillä heidän tarkoitus ei ole kasvattaa uuden kotimaansa yleisvarallisuutta, vaan he ohjaavat kaiken tarmonsa ainoaan kykyynsä joka heillä on, alkuperäisasukkaiden työllä tuotettujen verorahojen kuppaamiseen. Sivumennen sanottuna on mielenkiiintoista huomata, kuinka työväenluokan etuja muka puolustavat vasemmistopuolueet eivät puutu mitenkään näin tuomittavaan kleptoparasitismiin.

Ranskan ja muiden Euroopan kansojen syvissä riveissä ongelma kyllä tiedostetaan, mutta sitä ei uskalleta sanoa ääneen. Kiitos kulttuurimarxilaisten kansakunnan hajottajien, rasistiksi leimaantumisen pelko on vanhalla mantereella niin syvällä, että yhteiskunnallisille protesteille etsitään muita, poliittisesti korrekteja verukkeita. 

Verokapinaa lietsovia mielenilmauksia voidaan järjestää loputtomasti, koska niissä ei puututa näännyttävän verorasitteen taustalla oleviin syihin. Rasismin tabu on Ranskassakin niin suuri, että henkisesti syyllistetyt massat tekevät kaikkensa, jotta niiden ei tarvitsisi sanoa totuutta ääneen, vaan tekevät siksi mieluummin etnisen itsemurhan. Vuoden 1968 -sukupolven henkisessä kuristusotteessa olevat kansalaiset näyttävät ajattelevan, että vaikka kansakunta tuhoutuisi, niin ainakaan heitä ei voi syyttää rasisteiksi!

                                                    ***************************


Kaikille kansallismielisille on tunnettua, että Facebookin omistaja, juutalaistaustainen Mark Zuckerberg, sallii suurpääoman suojeluksessa olevien vasemmistolaisten harjoittaman ilmiantokulttuurin Facebookissa. Maailman suurimmalle sosiaaliselle medialle ei ole myöskään ollut vastenmielisestä toteuttaa EU:n määräämää totuuspuheen sensuuria suurien yhteisösakkojen uhalla. Zuckerbergin kolmikantaa täydentää vielä johtavat poliitikot, joiden kanssa hän on valmis vehkeilemään kansalaisten sananvapautta vastaan. Viimeksi Zuckerberg on tehnyt yhteistyötä Ranskan presidentti Emmanuel Macronin kanssa, josta kertoo valtavirtaa edustavan Politico-verkkolehden uutinen France and Facebook announce partnership against online hate speech.

Vanha sanonta "veri on vettä sakeampaa" pitää kutinsa ainakin juutalaisten kohdalla. Punavihreydestään tunnettun toimittaja Sanna Vilkmanin kirjoittamassa Ylen uutisessa Tutkija Donna Zuckerberg: Valkoisen ylivallan ja naisvihan lietsojat yrittävät omia antiikin klassikot kulttuurisotansa aseeksi tehdään selväksi se itsestäänselvyys, että Mark Zuckerbergin sisko on samanlainen punaliberaali kuin veljensäkin. 

Kirjoituksen "äärioikeistolaisuutta" hämmästelevä asenne on alusta loppuun silkkaa teeskentelyä. Totta kai "valkoisen ylivallan" (eli oikeus olla valkoinen siinä kuin mustan musta) kulttuuritaisteilijat käyttävät argumentaatiossaan antiikin klassikkoja, ovathan ne de facto antiteesejä aikamme miehet kuohitsevalle rappiodemokratialle. Sitä paitsi jo ajatus siitä, että valkoisten itsemääräämisoikeus näiden omalla maaperällä olisi "valkoista ylivaltaa" on silkkaa äärivasemmistolaista auto-rasismia eli kansallismasokismia.

Donna Zuckerbergin väitteiden heppoisuutta tukee vielä se, että ainakin Yhdysvaltojen yliopistoissa vasemmistolaiset kulttuurin rapauttajat ovat tietoisesti poistaneet humanistisista aineista antiikin tradition, koska se "tukee valkoista patriarkaalista ylivaltaa". Näin he ovat tulleet jättäneeksi antiikin filosofian vapaahtoisesti "äärioikeistolle". Siksi on kummallista, että kulttuurimarxilaiset kehtaavat älähtää, kun heidän natsirasisteiksi leimaamaat vaihtoehtoikeistolaiset perustavat filosofiansa antiikin viisauksiin. Mihin heidän sitten pitäisi tukeutua, intersektionaaliseen feminismiinkö?

Sananvapaus on yksi keskeisistä eurooppalaisista arvoista, mutta se ei kuuu antiikin perinteen poliittisesti korrektia peukalointia kannattavan Donna Zuckerbergin arvoihin. Hän on olevinaan kiinnostunut vihanlietsonnan rajoittamisesta, mutta ei mainitse sanallakaan äärivasemmiston ja islamistien harjoittamasta massiivisesta nettiagitaatiosta. Todellisuudessa hän ei ole kiinnostunut vihan hillinnästä, vaan ainoastaan poliittisina vihollisina pitämiensä tahojen ilmaisuvapauden rajoittamisesta. Vilpillisen älyn mestarina Zuckerberg ei voi sanoa tätä ääneen, vaan puhuu ympäripyöreitä "äärioikeistosta" ja "vihasta", jotka hän yhdistää ovelasti aina yhteen.

Median pitäisi olla valtakriittinen, mutta toimittaja Sanna Vilkman suorastaan tukee hegemonista kulttuurivaltaa edustavaa Donna Zuckerbergiä. Vilkmanin mielestä puolueettomuuden kannalta ei ole ongelmallista, että Donna Zuckerberg tukee veljensä toimia lisätä Facebookin sensuuria: 

Donna Zuckerbergin mielestä yksi relevantti keino on vaientaminen. Keskeisimmiltä vihanlietsojilta voi viedä alustan alta.  

– Sosiaalinen media on mahdollistanut sen, että nämä yhteisöt ovat kasvaneet ja vahvistuneet nopeasti mittasuhteisiin, jotka eivät aiemmin olleet mahdollisia. Kun keskeinen peluri estetään vaikka Twitteristä, niin hän saattaa tietysti siirtyä [äärioikeiston suosimaan sosiaaliseen mediaan] Gabiin, mutta on sekin parempi. Ei tilin sulkeminen tietenkään saa heitä lopettamaan vihan levittämistä.

VASEMMISTOLIBERAALIN VALTAELIITIN LUOMAT HYÖDYLLISET VIHOLLISKUVAT

Poliittisista syistä tuomitulla Mikko Vehviläisellä oli luvat
ampuma-aseisiin.

Mitä tukalammaksi yleisesti vieroksutun vasemmistoliberaalin valtaeliitin tilanne käy, sitä törkeämmiksi tulevat sen valheet ja poliittiset sortotoimet. Vaikka länsimaissa usko demokratian Potemkinin kulisseihin on vielä joten kuten pystyssä, aletaan jo muulla kuten Etelä-Amerikassa epäillä demokraattisen julkisivun uskottavuutta (Yle: Latinalainen Amerikka epäilee demokratiaa – alle puolet kertoo kannattavansa kansanvaltaa). 

Valtaapitävät ovat jo pitkään huomanneet, että keinotekoisesti luoduilla uhkakuvilla ja niiden räväkällä torjumisella Järjestelmä voi näyttäytyä kansan puolustajana ja suojelijana. Avukseen se tarvitsee tässä tiedotusvälineitä, jotka ovat kiinteä osa hallitsevaa nomenklatuuraa. Tuore esimerkki tästä löytyy Saksasta. Kansainväliset uutistoimistot ja valtamediat kuten Bonnierin omistama Iltalehti kertovat, että "200 eliittisotilaan joukko aikoi tappaa poliitikkoja ja turvapaikanhakijoita - Salainen uusnatsiryhmä toimi Saksan armeijan erikoisjoukoissa". 

Koska globalistinen liberaalieliitti toimii tällä hetkellä suoranaisen vainoharhan vallassa, sen medialle syöttämät tarinat "uusnatsilaisesta eliitiarmeijasta" on otettava lähinnä valheena ja yleisen hysterian lietsomisena. Sekä Iltalehden artikkelissä että kansainvälisen median uutisissa ei anneta mitään todellista näyttöä "200 natsisotilaan huippuyksiköstä", joka olisi vakavasti edes pohtinut vasemmistoliberaalin, anglosionistisen eliitin eliminoimista. Koko kohu-uutinen onkin rakennettu huhupuheiden ja muutaman olutsiepon baarijuttujen varaan. 

Jos joku yksittäinen pubirinki olisikin ollut olemassa, sen poliittisesta ideologista ei voi sanoa mitään varmaan. Se, että liberaalin eliitin kuvittelema tai sepittämä terrori-isku olisi kohdistunut heihin itseensä ei vielä todista mitään uusnatsismista, vaan ainoastaan sitä, että globalistit pitävät kaikkia heidän vastustajiaan "fasisteina" ja "rasisteina". 

Näyttää siltä, että uutisissa mainittu "uusnatsiarmeija" ilmaantui poliitisesti turhan sopivasti tilanteessa, jossa EU kansallisine lakeijoineen on pohjustamassa uudenlaista ilmiantokulttuuria ja vaatimassa entistä kovempaa sensuuria globaaleilta palveluntuottajilta kuten Facebookilta ja YouTubelta.

Globalisteille palveluksia tekevät viranomaiset ja media pitävät mielellään natsit tapetilla, sen verran sopivasti räätälöidystä "sisäisestä vihollisesta" on kyse. Jatkuvalla holohöpötyksellä pehmitettyjen massojen mielikuvitusta ruokkii jo valmiiksi demoniset kuunatsit, joten myös maan kamaralla viihtyvät "uusnatsit" ovat mitä mainioin uhkakuva eliitin "demokraattiisia arvoja" vastaan. Viimeksi tänään Yle uutiset kertoi, että Suomalaismies tuomittiin Britanniassa 8 vuodeksi vankeuteen äärioikeistolaisesta radikalismista – toimi National Action -järjestössä. 

Suomalaistaustaisen miehen uustalinistinen näytösoikeudenkäyti oli mahdollista vain siksi, että juutalaisjärjestöjen ja sionististen parlamentaarikkojen painostuksesta Iso-Britanniaan luotiin pari vuotta sitten ankarat terrorismilait, jotka kohdistuvat käytännössä niihin kansalaisiin, jotka vastustavat monikultturismia ja juutalaista ylivaltaa. Ensimmäisenä kiellettiin National Action -niminen järjestö, jolla oli kontakteja myöhemmin Suomessa kiellettyyn (kuinkas sattuikaan!) Pohjoismaiseen Vastarintaliikkeeseen. 

National Action ja sen jäsenet eivät ole koskaan syyllistyneet terroritekoihin, mutta uusi orwellilainen mielivalta tulkitsee sellaiseksi rotutietoisten tarrojen liimailun ja poliittisesti epäkorrektit keskustelut suljetuilla foorumeilla Internetissä. Nyt kahdeksaksi vuodeksi (!) vankilaan tuomitun suomalais-brittiläisen Mikko Vehviläisen, 34, "rikokset" ovatkin vakavuudeltaan samanlaisia kuin Neuvostoliiton toisinajattelijoilla aikoinaan. 

Pahimpina rikoksina olivat syyttäjän mukaan kiellettyyn järjestöön kuuluminen, Breivikin manifestin omistaminen sekä kyynelkaasun ja teräaseiden hallussapito. Tällä arsenaalilla ei vielä rotusotaa sytytetä, mutta syyttäjä halusi tehdä Vehviläisestä ja hänen tovereistaan varoittavan esimerkin. Tuomiolla halutaan julistaa, että valkoisen alkuperäisväestön intressin puolustaminen on rikos ja kaikki jotka sitä yrittävät, tullaan rankaisemaan ankarasti. Yle Watch kommentoi jo viime vuoden syksynä Vehviläisen farssimaisesti alkanutta "oikeudenkäyntiä":

National Actionin tapauksessa media leipoo epäillystä suomalaistaustaisesta Mikko Vehviläisestä surutta terroristia pelkkien mielipiteiden ja kavereilleen lähettämien nettiviestien perusteella. Lähinnä yhteiskunnallisesti aktiiviseen kansalaistottelemattomuuteen syyllistyneen Vehviläinen oikeudenkäynti näyttää kauhistelevista otsikoista huolimatta olevan merkitykseltään mitätön tapaus. Suomessa syyteprosessia pidetään kuitenkin ahkerasti tapetilla, koska halutaan luoda mielikuva "suomalaisesta äärioikeistolaisterrorismista" vastapainona maahan tuotetulle oikealle islamistiterrorismille.

                                                           ************************

Yle Radio Suomi, tiistaina 13.11.2018 klo 10.33, Radio Suomen: Päivä Eero Paloheimon "Kiinalainen juttu" on uskomaton tarina ekokaupunkihankkeesta

Eero Paloheimon yhdestoista teos ”Kiinalainen juttu” on miltei jännityskertomuksen tavoin etenevä dokumentti toistakymmentä vuotta kestäneestä ekokaupunkihankkeesta. Paloheimo kuvaa siinä kiinalaista yhteiskuntaa ja mentaliteettia, jotka poikkeavat odottamattoman paljon siitä, mihin lännessä on totuttu. Ekokaupunkiprojektin tilinteon ohella kirja sisältää paljon mielenkiintoista ja absurdiakin kuvausta niin suomalaisesta kuin kiinalaisesta byrokratiasta, liike-elämästä, arjesta, politiikasta, kaupunki- ja maaseutuelämästä. Paloheimo kertoo, miten arvovaltakiistat helposti pilaavat jalotkin tarkoitusperät. Jari Mäkäräinen tapasi Paloheimon, joka edelleen uskoo maailman tarvitsevan tämän kaltaisia hankkeita.

Linkki Yle Areenaan.

On yllättävää, että Yle ylipäätään huomioi, vieläpä positiivisesti, syväekologi Eero Paloheimon uusimman kirjan. Varsinkin, kun kirjan on kustantanut Helsingin kirjamessuilta poliittisista syistä pois potkittu Kiuas Kustannus. Toimittaja Jari Mäkäräisen haastattelu kertoo, että koko kulttuurikenttä ei vielä täysin punavihreä kuplan alla.

EUROOPAN VIHOLLISET SYYTTÄVÄT NATIONALISTEJA OMISTA VIRHEISTÄÄN

Euroopan kansat pettäneet kansanviholliset.

Vastakkainasettelun aika ei ole ohi ja sitä ylläpitää kaikkein kiihkeimmin länsimaiden poliittinen eliitti. He eivät ole valmiita näkemään mitään vikaa harjoittamassaan politiikassa, jonka vuoksi heillä on otsaa syyttää omista virheistään muita, varsinkin nationalisteja. Viimeksi tänään läntisen Euroopan kansanviholliset nostivat avoimen sotalipun omia kansalaisia vastaan, kun Saksan ja Ranskan petokselliset globalistijohtajat demonisoivat nationalismia Pariisissa alkaneessa rauhanfoorumissa. Konferenssi on osa ensimmäisen maailmansodan päättymisen muistojuhlallisuuksia. Asiasta kertoo Ylen uutinen Macron ja Merkel tuomitsivat nationalismin rauhanfoorumissa.

Sosialistisesta DDR:stä lähtöisin olevan Angela Merkelin toimet nationalismia eli kansankunnan yhtenäisyyttä vastaan ovat tunnetut, niistä tunnetuimpana yli miljoonan taloudellisista syistä Saksaan tulleen valepakolaisen maahan päästäminen syksyllä 2015. 

Yhtään Merkeliä parempi ei ole Ranskan presidentti Emmanuel Macron, joka nostettiin virkaan vehkeilevän globalistinklikin ja valtamedian valtavalla tuella viime vuonna. Tämän bilderbergiläisen nukkehallitsijan tavoitteena on saattaa loppuun Ranskan vallankumouksesta alkanut Euroopan alasajo. Kaikissa toimissaan Macron onkin ajanut häikäilemättä globalistisen varjohallituksen asiaa, joka tunnettaan Kalergi-suunnitelmana (Kreivi R. N. Couldenhove-Kalergin avainteoksen Praktischer Idealismus -suomennoksen ensimmäinen luku löytyy täältä). 

Macronin sokerisen seireenilaulun tarkoituksena ei ole enempää eikä vähempää kuin eurooppalaisen kantaväestön bastardoiminen juurettomaksi kuluttajamassaksi. Tätä taustaa vasten Macronin tuore puhe Pariisissa on projektio hänen taustaryhmänsä omasta vihasta ja ääriajattelusta: 

Macron totesi nationalismin, rasismin, antisemitismin ja ääriajattelun uhkaavan maailman vakautta yhtä lailla kuin talouteen, ympäristöön ja siirtolaisuuteen liittyvät haasteet uhkaavat sitä.

Samassa puheessa Macron puolusti patriotismia, joka tarkoittaa uskollisuutta vallitsevaa hallintoa kohtaan toisin kuin nationalismi, jossa puolustetaan valtion luonutta alkuperäistä kansaa. Luonnollisesti tällainen sentimentalistinen puppu uppoaa helpoiten korruptoituneeseen järjestelmään sitoutuneisiin nuoriin lumihiutaleisiin, joiden konformismia ilmentää parhaiten laajalle levinnyt NPC-meemi. Onneksi tätä zombilaumaa vastassa on kasvamassa omaehtoinen nationalistinen eurooppalaisnuoriso, varsinkin Itä-Euroopassa kuten Puolassa.

Klikkaa kuvia suuremmiksi.

EU-MIELINEN SIPILÄN HALLITUS KAVENTAA LISÄÄ KANSALAISOIKEUKSIA – NYT VUOROSSA KOKOONTUMISVAPAUS

Euroopan Unionin uskollisena juoksupoikana toimiva maamme porvarihallitus on harmonisoimassa kansalaisten perusoikeuksia liittovaltioprojektille sopivaksi. Ilmaisuvapauden tukahduttamista on jo parisen vuotta delegoitu EU:n toimesta kansainvälisille palveluntarjoajille kuten Facebookille ja YouTubelle. Virallisesti EU-maissa ei ole sensuuria, mutta käytännössä sitä on ja sitä tekevät sosiaalisen median algoritmit ja uusvasemmiston innokkaat ilmiantajat.

Mielenosoitusoikeuden karsiminen on jo vaikeampi pähkinä, koska sitä ei voi sälyttää likaisen työn tekevälle kolmannelle osapuolelle. Siksi hallituksen on itse liattava kätensä, mutta tällöinkin se käyttää ovelia verukkeita, jotka ovat muka kansalaisten parhaaksi. Tästä kertoo Ylen tuore uutinen Hallitus haluaa rajoittaa spontaaneja mielenosoituksia – Asiantuntijat pitävät esitystä huonosti valmisteltuna ja turhana. 

Hallituksen suunnitelmissa on toteuttaa pikaisesti suuria muutoksia kokoontumislakiin. Tällä hetkellä poliisille riittää vielä se, että mielenilmauksesta ilmoitetaan kuusi tuntia ennen sen alkamista. Uuden ehdotuksen mukaan ilmoitusaikaa tulisi pidentää kolmeen vuorokauteen.

Totalitarismilta haiskahtavaa hanketta vetää vänrikki Nappulana tunnettu kokoomuslainen oikeusministeri Antti Häkkänen. Puoluekannastaan huolimatta juristitaustainen Häkkänen on valtion määräysvallan lisäämistä kannattava sosialisti, joka ei luota omiin kansalaisiin. Lakimuutosta hän perustelee tekohurskaasti "mielenosoittajien turvallisuudella". koska kuuden tunnin ilmoitusaika on hänen mielesteään liian lyhyt:

– Tämän lain tarkoitus on turvata mielenosoitusoikeus, ettei syntyisi rähinöitä erimielisten porukoiden välillä, Häkkänen sanoo.

Ministerin todellisia aivoituksia on vaikea arvailla, mutta on todennäköistä, että lakimuutoksen taustalla on pyrkimys hankaloittaa mielenosoitusten pitämistä. Kun viranomaisille annetaan kolme päivää aikaa valmistautumiseen, he voivat silloin käyttää mm. lain porsaanreikiä mielenosoituksen estämiseen tai hankaloittamiseen kuten vaatimukselle siirtää mielenosoitus muualle "turvallisuuden vuoksi". 

On selvää, että lakimuutos on suunnattu pääasiassa aitoa oppositiota eli lakia noudattavia nationalisteja vastaan, koska anarkokommunistit ym. järjestelmän prostituoidut ovat tähänkin mennessä voineet järjestää (vasta)mielenosoituksia ilman lupia ja ilman rangaistusseuraamuksia.

Lakimuutos on sen verran häikäilemätön, että jopa punaisen yliopiston professorit kritisoivat sitä. Ylen uutisessa haastatellut Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen ja Turun yliopiston julkisoikeuden professori Juha Lavapuro ovat sitä mieltä, että lakimuutos on rauhallisessa Suomessa tarpeeton ja se rajoittaa kokoontumisvapautta.

                                                      **************************

Yle TV 2, lauantai 10.11.2018 klo 20:15,YleX Naurumaraton: Nenäpäivä Happy Hour 

Koe YleX:n Vikin ja Köpin ennätyspitkän radiolähetyksen erikoistunti, jonka aikana Helsingin keskustan Nenäkulmassa laitetaan kaikki peliin maailman lasten auttamiseksi. Musiikkivieraina ABREU ja Gasellit. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi.

Ylessä vietettiin eilen jälleen BBC:ltä kopioitua Nenäpäivää, jonka tarkoituksena on heittää bensaa liekkeihin Afrikan ja Aasian ekologisesti kestämättömälle väestönkasvulle. Mitkään järkiargumentit eivät vaikuta, kun kansalaisillta halutaan lypsää siirappisten nyyhkytarinoiden avulla lisää rahaa ylitsepursuavien afrikkalaispopulaatioiden ylläpitämiselle. 

Kaikki tämä viheliäisyys tapahtuu hyväntekeväisyyden varjolla, jonka tarkoitus on "auttaa" kehitysmaiden köyhiä. Euroopan olemassaolon näkökulmasta rahan lahjoittaminen Afrikkaan on sama kuin ampuisi omaa jälkipolvea polveen. Yle Watch on kirjoittanut aiemmin aiheesta täällä, täällä ja täällä.

Aivan kuin eilinen omahyväisyydessä piehtarointi ei riittäisi, Yle lähettää vielä tänään tv:n puolella Radio YleX:n Naurumaratonin, joka ei taatusti synnytä muuta kuin väkinäistä irvistystä. Kun länsimaailman kulutusjuhlat ennemmin tai myöhemmin päättyvät, tätäkin 2000-luvun anekauppaa tullaan hämmästelemään epäuskon vallassa.

YLEN VASTUULLINEN TIEDOTTAMINEN TARKOITTAA VASEMMISTOLIBERAALIA NARRAATIOTA

Ylen uutiset mainostavat muiden korruptoituneiden valtamedioiden tapaan itseään iskulauseella "Vastuullista journalismia". Kuten tunnettua, määritelmän vakuutena on vain Ylen oma sana, joten on syytä epäillä, että itsekehulla halutaankin peittää uutistoiminnan todellinen laita. Se nimittäin ei ole vastuullista, jos sillä tarkoitetaan puolueettomuutta ja olennaisten asioiden uutisoimista. Seuraavaksi muutama esimerkki viime päivien Yle-uutisoinnista.

Uutisessa  Brasilia saa äärioikeistolaisen presidentin Jair Bolsonaron Ylen uutistyttö Saara Hirvonen käyttää sanaa äärioikeistolainen sangen huolettomasti ja sen kummemmin sanavalintaa perustelematta. Mikäli äärioikeistolaisella tarkoitetaan perinteistä finanssikapitalismin vastaisuutta, juutalaiskriittisyyttä ja etnonationalismia, on termi Bolsonaron kohdalla täysin virheellinen. Varsinkin maassa, joka on perustamisestaan lähtien ollut etninen tilkkutäkki ja sekarotuisuuden näyteikkuna maailmalla. Jos taas äärioikeistolaisuudella tarkoitetaan uusliberalistista talouspolitiikkaa, niin silloin uutta Brasilian presidenttiä voisi tosiaan kutsua äärioikeistolaiseksi, vaikka sopivampi nimi olisi moukkaglobalisti. Konservatiivinen bloggaaja Markku Siira kuvaa Jair Bolsonaroa tuoreessa kirjoituksessaan näin:

Tästä huolimatta Bolsonaro on ennemminkin Brasilian John McCain. Hän on Amerikka- ja Israel-mielinen, äärimmäisen liberaalia markkinataloutta ja valtion laitosten yksityistämistä kannattava poliitikko, joka aikoo Trumpia imitoiden siirtää Brasilian suurlähetystön Jerusalemiin. Hän vastustaa myös Assadin johtamaa Syyriaa ja Irania. Myös Kiinaa hän on kritisoinut. Bolsonaron johdolla Brasilia siirtyy entistä tiukemmin rahavaltaa edustavan vanhan globalistieliitin leiriin. Bolsonaroa kritisoivat liberaalit uusvasemmistolaiset tai häntä kannattavat kansallismieliset eivät vain näytä tätä asiaa ymmärtävän. 

Joidenkin mielestä Bolsonaron valinta presidentiksi on askel oikeaan suuntaan; populismi etenee kaikkialla maailmassa. He perustelevat tätä Bolsonaron poliittisesti epäkorrektilla kielenkäytöllä, joka siirtää kuulemma Overtonin ikkunaa pois vakiintuneista poliittisista raameista. Valitettavasti poliittinen vaihtoehto, joka on erilainen vain retoriikan tasolla, ei käytännössä muuta mitään. Itse asiassa kuka tahansa poliittinen toimija, joka edesajaa liberaalia talouspolitiikkaa, ei ole uusi, systeemin "ulkopuolinen" vaihtoehto, vaan silti vanhan angloamerikkalaisen järjestelmän vasalli.

Valtamedian epämääräisellä puheella äärioikeistosta ei ole muuta tarkoitusta kuin laukaista vastaanottajan jo koulussa iskostettu ehdollinen refleksi, jossa tuo sana on opittu samaistamaan yksiselitteisesti kaikkeen negatiiviseen. Vaikka hallitseva nomenklatuura onkin viime vuosina pyrkinyt tahraamaan pääasiassa käsitettä populismi, käyttää se retoriikassaan edelleen vanhoja tehokkaiksi havaittuja pelottelusanoja kuten äärioikeisto, jolloin uutistenseuraajaa voidaan johdattaa ajattelemaan haluttuun suuntaan.

Eräs valtamedian tapa harhauttaa hyväuskoista kansalaista on puhua uutisessa aidan seipäistä eikä itse aidasta. Samalla voidaan pitää kunniallista journalistista ulkosivua, sillä keskittyminen tiettyjen asioiden epäolennaisuuksiin ei ole vielä suoranaista valehtelemista. 

Tällaisen uutisen tarjoa Ylen juttu Akavan hallitus: Maahanmuuttajien palkkoja kommentoinut Fjäder saa jatkaa tehtävässään. Viime viikolla Akavan johjaja Sture Fjäder kohahdutti sanomalla, että maahanmuuttajille tulisi voida maksaa pienempää palkkaa, jotta nämä työllistyisivät paremmin Suomessa. Akavan jäsenliitot närkästyivät lausunnosta, koska sen perusteella työmarkkinoille luodaan eritason työntekijäryhmiä ihmisen etnisen taustan pohjalta. 

Jäsenliittojen vihjaus maahanmuuttajiin kohdistuvasta rasismista on kummallinen, sillä Fjäder nimenomaan halusi ajaa maahantunkeutujien asiaa helpottamalla heidän maahanpääsyä ja maahan pesiytymistä työehdoilla, jotka houkuttelevat työnantaijia palkkaamaan suomalaisen sijasta mieluummin kehitysmaalaisen. Sikäli ehdotuksessa on kyse rasismista, koska se kohdistuu selvästi suomalaisiin, mutta sitähän ei pidetäkään julkisessa keskustelussa oikeana rasismina.

Aidosti vastuullisessa journalismissa olisi keskitytty työmarkkinakysymyksen lisäksi maahanmuuton edistämiseen ideologisista syistä. Hyvä toimittaja olisi kiinnittänyt Fjäderin kommentissa huomion siihen, kuinka Akava-pomo haluaa edistää maahanmuuttoa keinolla millä hyvänsä. Vastuullisessa uutisessa olisi voitu spekuloida perustellusti, että Fjäderin motiivi ulkomaalaisten heikommalle palkkaukselle ei ole talouspoliittinen tai edes sosiaalipoliittinen, vaan puhtaasti hinku täyttää Suomi rotumuukalaisilla. 

Kenellekkään ei liene yllätys, että Yle kuuntelee eri tahojen kritiikkiä sangen valikoivasti. Esimerkiksi maahanmuuttajien ja heitä puolustavien "asiantuntijoiden" arvostelua kuunnellaan mielellään, mutta näitä tahoja kritisoivien ääntä ei vuorostaan haluta noteerata ollenkaan. Erityisen yksipuolista tämä ilmiö on homojen ja muun lgbt-jne aktivistien kohdalla, sillä mm. Setan ja homokulttuurin kritiikki puuttuu valtamediasta täysin. 

Mediassa hemmoteltujen poikkeavien ääni on niin vahva, että heidän kitinänsä nostetaan monissa asioissa kritiikin viimeiseksi sanaksi. Näin on käynyt Freddie Mercury -elokuvan Bohemian Rhapsodyn arvioissa, joissa äänekäs homovähemmistö on itkenyt sitä, että filmissä ei näy homoagenda tarpeeksi vahvana. Vain parikymmentä vuotta sitten moinen röyhkeys olisi ollut yleisen paheksunnan aihe.

Ylen Lontoon kirjeenvaihtaja Pasi Myöhäsen uutisjutussa Bohemian Rhapsody -elokuvaa syytetään Freddie Mercuryn elämän silottelusta – Näyttelijät uskovat, että tähti olisi kuitenkin itse hyväksynyt musiikkiin keskittymisen vasemmistoliberaalien ja homo-lobbyjen kritiikkiä ei sentään niellä sellaisenaan, mutta jo se, että heidän pehmoiset puheensa otetaan näyttävästi esille kertoo keiden äänenpainolle Ylessäkin ollaan herkkiä.

Koska Ylen uutiset ovat täynnä maahantunkeutujien ja degeneraattien nyyhkytarinoita, sen täytyy karsia joitain sen mielestä vähemmän tärkeitä uutisia. Kun jopa MTV3 ja Iltalehti kertoivat tänään, että maapallon eläinten määrä on romahtanut hälyttävän nopeasti, Yle keskittyi kauhistelmaan lähinnä vain Trumpin viimeisintä liberaaleja järkyttänyttä kommenttia. Niin, eihän Ylellä ole mitään intressiä kertoa demokratian, liberalismin, globaalikapitalismin, ihmisoikeuksien ym. ihmikeskeistä humanismia edustavien aatteiden tuhoisista vaikutuksista maapallon muulle elämälle. 

YLE TUOMITSEE ISRAELIN ETNONATIONALISMIN, KOSKA SAMAA EI TOIVOTA EUROOPPAAN

Viktor Orbán (vas.) vieraili kesällä Israelissa pääministeri
Benjamin Netanjahun luona. Kyse on epäpyhästä liitosta,
jolla ei ole kantavuutta, sen verran maiden intressit
eroavat toisistaan esim. diaspora-juutalaisten kohdalla.

Lähi-itä on ikimuistoisista ajoista asti ollut sotaisa hornankattila, jossa aggressiivinen etninen nepotismi monoteistisine aavikkouskontoineen on paikallisten kansojen toinen luonto. Mitään muutosta tähän luonnontilaan tullaan tuskin koskaan saamaan, joten ulkopuolisille on järkevintä pysyä mahdollisimmman kaukana alueen loputtomista selkkauksista. Valitettavasti arabien yhä suuret öjyvarat ja Israelin kuristusote Yhdysvaltain ulkopolitiikasta takaavat sen, että länsimaat vedetään vuodesta toiseen mukaan Lähi-idän ikuisiin valtataisteluihin.

Muiden länsimaiden tapaan myös Suomesta löytyy koko liuta valtamedian toimittajia, jotka tarjoavat lukijoilleen Lähi-idän tilanteen hoitamiseksi vasemmistolaisia lumelääkkeitä. Sen sijaan, että tuettaisiin selkeitä kansallisvaltioita ja etnistä separatismia, Ylen surullisenkuuluisia toimittaja Sampo Vaarakallio tuomitsee Israelin pyrkimyksen etnovaltioon uutisjutussaan Uusi kansalaisuuslaki betonoi Israelin juutalaisten valtioksi – siirtokuntalainen tuntee iloa ja arabi olonsa sorretuksi. Vaarakallion haastattelema Beit Elin juutalaissiirtokunnan voimahahmo Hagi Ben Artzi julistaa:

– Israelin valtio on avoin maailman kaikille juutalaisille, mutta ei muille ihmisille. Erityisesti se ei ole avoin arabeille, Ben Artzi sanoo siirtokunnan rauhaisassa ja vihreässä puistikossa.

Vaarakallio ilmiselvästi kauhistelee uutta lakia, jonka mukaan vain juutalainen voi olla Israelin täysivaltainen kansalainen. Laki tarkoittaa sitä, että juutalaiset omistavat valtion ja heprea on Israelin ainoa virallinen kieli. Totta kai Ben Arzi "perustelee" vaateensa sionistisella uhriretoriikalla:

– Laki on reilu, koska juutalaiset tarvitsevat turvapaikan. Ben Artzi muistuttaa haastattelun aikana useaan otteeseen Euroopan juutalaisvastaisuudesta ja hirvittävästä juutalaisten joukkotuhosta natsi-Saksan keskitysleireillä.  

– Juutalaiset ovat ainoa kansakunta maailmassa, joka on kärsinyt tuhansia vuosia tappamisista, tuhoamisesta ja vainosta.

Lausumatta jäi juutalaisten itsensä harjoittama riisto ja se, että heidät on karkoitettu pelkästään Euroopasta yli sata kertaa ja tuskin syyttä. Vain sokea Reetta voisi pokerinaamalla väittää, että jokaisessa karkoituksessa juutalaiset ovat aina olleet syyttömiä ja karkottajat väärässä. Tässä yhteydessä voi viitata pilapiirtäjä Kari Suomalaiseen, joka sanoi aikoinaan kurdeista, että pakkohan niissäkin on jotain vikaa olla, kun kaikki niitä kerran vihaavat. 

Ollaanpa Ben Arzin uhriretoriikasta mitä mieltä tahansa, hänen vaatimuksensa juutalaisten etnisestä kansallisvaltiosta on kuitenkin sikäli perusteltu, että jokaisella kansalla pitää olla oma turvapaikkansa. Muutettavat muutettuina, suomalaisia on vain reilu viisi miljoonaa, joiden turvapaikka on yksi ainoa Suomi, sillä muualla kuten Venäjällä heidät on hukutettu kansojen mereen tai hävitetty etnisissä puhdistuksissa. Israelin kaltainen etnovaltio olisi Suomen turva, sillä näin suomalaisten säilyminen turvattaisiin myös oman valtion sisällä. Tämä kaikki on tietenkin Vaarakalliolle vaarallista ajattelua.

Monet Amerikan ja Euroopan kansallismieliset ymmärrettävästi tukevat Israelin etnonationalistista politiikkaa. Ikävä kyllä he ovat naiiveja Israelin pyrkimysten suhteen, sillä maan johto ei puheistaan huolimatta edusta nationalismia, vaan Lähi-idän imperialismia, jossa sen tottelevaisena rottweilerina toimii Yhdysvaltojen sotakoneisto. Mikäli juutalaiset noudattaisivat johdonmukaisesti nationalismia, he antaisivat palestiinalaisille oman maan, jonne Israelin arabit voisivat muuttaa.

Uusi kansalaisuuslaki ei määrittele Israelin valtion rajoja. Laissa on erikseen maininta, että valtio tukee juutalaisten yhteisöjen perustamista. Monet tulkitsevat tämän tahdoksi perustaa lisää siirtokuntia. Se merkinnee lisää kahnauksia Länsirannan palestiinalaisten kanssa.

Toinen haastateltava Haifan arabi Andre Suidan kannattaa toimittajalle mieluisaa monietnistä valtiota. Ideologisen puheen lisäksi häneltä kuullaan myös perusteltua harvoin kuultua kritiikkiä Israelin poliitiikasta:

 – Maailmassa ei ole toista maata, jossa yhden uskonnon edustajat edustavat ainoaa oikeaa uskontoa ja samalla muodostavat ideansa ympärille kansakunnan.

Tässä ei sinänsä ole vielä mitään pahaa, vaan siinä, että vapaaehtoisessa diasporassa länsimaissa elävät vaikutusvaltaiset juutalaiset ja Israelin ystävät kannattavat aivan toisenlaista politiikkaa isäntämaissaan; se, mikä on Israelille edullista politiikkaa, ei saa olla sitä samalla tavalla länsimaille, koska se ei ole maailmanlaajuisen juutalaisyhteisön etu länsimaissa. Juuri tämän Israelia fanittavat Euroopan nationalistit unohtavat: ylivoimainen enemmistö juutalaisista kannattaa länsimaissa anti-nationalistista monikultturismia, mutta vastustaa sitä Israelin kohdalla. Tämä lienee myös toimittaja Vaarakalliolle niin hämmentävä havainto, ettei hän voi mainita moista kaksinaamaisuutta ääneen, varsinkin kun sympatiat ovat länsimaiden vasemmistoliberaalien juutalaisten puolella.

Jutun lopussa Ylen toimittajan jutut karkaavat käsistä ja todellinen chutzpah pääsee hänen suustaan kun hän rinnastaa köyhien arabien tilanteen Suomen etuoikeutettuun ruotsinkieliseen vähemmistöön. Toki hän huokaisee tyytyväisenä, että Suomessa ei voisi olla hallitusta, "joka vakavissaan pohtisi ruotsin virallisen aseman muuttamista." Jostain syystä valtavirtatoimittajille on tärkeää turvata suhteettoman vaikutusvaltaisen populaation "ikiaikaiset" kieliedut nöyrien suomalaisten edessä. Vanhan sanontahan kuuluu, että Helsingin Sanomat ei ole muuta kuin suomenkielinen painos Hufvudstadsbladetista...

Suidan haastattelu on täytynyt olla mannaa Vaarakalliion korville, sillä juttu päättyy etnisen itsesuojelun tuomitsemiseen:

Eritoten etnisen puhtauden ihannointi arveluttaa ja huolestuttaa. Se on vaatinut liikaa ihmishenkiä niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. 

– Olisi aika unohtaa nuo teoriat, ravintoloitsija Andre Suidan sanoo

Tällaiset puheet voi jättää omaan arvoonsa, sillä tälläkin hetkellä pakkotuotettu etninen moninaisuus synnyttää valtioissa väistämättä sisäisiä konflikteja kuten Jugoslavian sisällissota todisti. Esimerkiksi populaatioiden yleisälykkyyttä ja etnisten konfliktien yleisyyttä tutkineen, edesmenneen professori Tatu Vanhasen mukaan (suomeksi mm. kirjassa Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin) monietnisyys synnyttää sisäisen logiikkansa seurauksena automattisesti konflikteja. Hän päätyi siihen, että tlastojen mukaan konfliktit ovat yleensä sitä vakavampia, mitä enemmän geneettisesti toisistaan poikkeavista ryhmistä on kysymys. Vastaavasti biologi Irenäus Eibl-Eibesfledt on todennut samassa kirjassa, että "monikulttuurisiin yhteiskuntiin liittyvien monien ongelmien ja konfliktien takia sellaisten yhteiskuntien tietoinen luominen ei ole erityisen järkevää”.

Näihin tutkijohin Vaarakallio ei luonnollisestikaan halua tukeutua, vaan toisessa israelin etnovaltiota koskevassa jutussaan "Jos tahtoo padota fasismin, täytyy padota nationalismi" – historioitsija Zeev Sternhell muistuttaa Euroopan synkästä perinnöstä hän hehkuttaa vasemmistoliberaalia No borders -ideologia. Molemmat haastattelujutut näytetiin eilisessä A-studiossa, jossa yhtenä aiheena oli "kenellä on oikeus kansalaisuuteen". 

Zeev Strenhell on ilmiselvä jälkimarxilainen utopisti nykyisessä globaalikapitalistisessa viitekehyksessä. Kansojen tahdosta hän ei tietenkään piittaa, jonka vuoksi hänellä on otsaa  väittää, ettei demokratia tarkoita enemmistön valtaa, vaan "ihmisoikeuksien kunnioittamista". Väite on perusteeton jo historiallisesti, sillä demokratiaan ei ole kuulunut universalistinen ja abstrakti käsitys YK:n sanelemista "ihmisoikeuksista", jotka ovat nykyisessä muodossaan alkaneet tarkoittaa vieraiden vapaamatkustajien subjektiviista oikeutta tulla kuokkavieraaksi mihin tahansa maahan. Tosiasiassa "ihmisoikeudet" on kansan tahdon vastaisten globlalistien lisäämä viime aikainen vaatimus, joka ei ole koskaan sisältynyt  aidon kansaan perustuvan demokratian ehtoihin. Toimittaja Vaarakallion kynäilemää juttua voikin pitää pelkkänä mielipideuutisena, jonka globalistista agendaa yritetään kaataa pahaa aavistamattoman lukijan kurkusta alas.

                                               
                                                       ************************



Suomalaisen veren liudentamista Euroopan ulkopuolisiin värillisiin populaatioihin tapahtuu poliittisen johdon, talouselämän ja kultuurivasemmiston edistämän "laillisen" ja laittoman maahanmuuton avulla. Yleensä suurin haitta tästä syntyy itselleen elintilaa suomalaisilta ottavista etnisistä nurkanvaltaajista eikä siihen välttämättä liity väestöjen sekoittumista. Kaikesta median 24/7 multikulti-propagandasta huolimatta suomalaiset pariutuvat heidän kanssaan edelleen melko vähän. Etnistä lähentymistä kuitenkin tapahtuu ja yksi sen peruuttamattomista muodoista on ulkomainen adoptio, jossa värillinen kehitysmaalainen kasvatetaan jo lapsesta asti "suomalaiseksi". 

Suomalaisten katoamista toivovat tahot ovat tietenkin tyytyväisiä tästä niin sanotusta hyvin toimeentulevan edistyksellisen väen käenpoika-villityksestä. Tästä huolimatta Ylen valppaat politrukit kehtaavat moittia suomalaisia siitä, että kaikki eivät pidäkään vieraita käenpoikia ja -tyttöjä aitoina suomalaisina. Tästä kertoo tuore uutisjutuksi naamioitu propagandakirjoitus "Eiku oikeesti, mistä sä oot kotosin?" Ulkomailta adoptoitun suomalaisuus kyseenalaistetaan jopa päivittäin. 

Pitkän vuodatuksen tarkoituksena on tietenkin normalisoida etnomasokistisena kummallisuutena tunnettu kansainvälinen adoptio, jota jopa valtio tukee taloudellisesti. Siinä sivussa adoptiolapsilla dekonstruoidaan suomalaisuus ja tullaan väittäneeksi, että kuka tahansa voi suomalainen, ja varsinkin se, joka on kasvanut lapsesta asti suomalaisessa ympäristössä. 

Ainoastaan ilveiljä ja häpeämätön teeskentelijä voisi väittää, että Keniaan ja Japaniin adoptoitua valkoista suomalaislasta pidetään aikuisena aidosti kenialaisena ja japanialaisena. Ainoastaan valkoisille eurooppalaisille voidaan katteetonta syyllisyydentuntoa hyväksi käyttäen tyrkyttää ajatusta, että kansallisuudella ei ole mitään tekemistä edellisten sukupolvien verenperinnöllä. Suomessa tätä matalan intensiteetin etnistä itsemurhaa tyrkyttää suurista medioista kaikkien fanaattisimmin verorahoilla kustannettu Yleisradio.

                                                       ************************

Yle Teema, tiistain 23.10.2018 klo 23:00 Uusi Kino: Muuri 

Tadhg O'Sullivanin dokumentttielokuva vuodelta 2015 kuvaa Euroopan pakolaiskriisiä ja maahanmuuttoa vähin sanoin, mutta ne sanat ovat otteita Kafkan novellista "Kun Kiina muuria rakennettiin. HD Äänitekstitys: suomi. K7 (Ahdistus)

Aivan kuin EU:n ja George Sorosin Euroopan kansojen tahdon vastainen petoksellinen massainvaasio vuonna 2015 ei jo sinänsä riittäisi, Yle hieroo puukkoa selässä ja esittää syyllistävän propagandafilmin tuon syksyn tapahtumista. Nyt itketään sitä, että kaikki vapaamatkustajat eivät päässeetkään muun miljoonalauman mukana tunkeutumaan Eurooppaan valkoisten elätettäviksi.



TV1, maanantai 22.10.2018 klo 21.00, A-studio 

Löytyykö irtisanomislakikiistaan ratkaisu? Pitääkö kolmikantaa korjata? Studiossa työoikeuden professori Seppo Koskinen ja taloustieteen professori emeritus Sixten Korkman. Kenellä on oikeus kansalaisuuteen? Vieraina kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen ja toimittaja Hannu Reime. Juontajana Heikki Ali-Hokka @halihokka #yleastudio HD ohjelmatekstitys (suomi) 30 min

Ohjelmalinkki Yle Areenaan.

Ohjelman jälkipuolella nähtiin Israelin valtion uutta kansalaisuuslakia koskenut studiokeskustelu. Sen inserttinä esitettin Sampo Vaarakallion raportt Israelista, josta hän kirjoitti kaksi edellä mainittua Ylen verkkosivujen uutisjuttua.

Erehdyttävästi Trotskia muistuttanut jälkikommunistinen Yle-jäärä Hannu Reime tietenkin paheksui Israelin nationalistista politiikkaa. Vaemmistoglobalistina Reime pitää etnistä itesuojelua tarpeettomana, koska maailman pitäisi hänen mielestään kulkea kohti  EU-federalismia, jossa demokraattisilla kansallisvaltioilla on vain muodollinen rooli. 

Juontaja Heikki Ali-Hokka oli tällä kertaa sen verran fiksu kysessään Reimeeltä, että jos kaikkia maassaolijoita kohdeltaisiin yhdenvertaisi, eikö se houkuttelisi maahan sosiaaliturvan perässä tulevia vapaamatkustajia. Reime naurahti vaivaantuneesti, väisti kysymyksen ja siirsi paskanpuhujan (BS) tapaan keskustelun maalitolppia aivan muualle.



TV1, maanantai 22.10.2018 klo 21.30, Dokumenttiprojekti: Diplomaatista anarkisti 

Menestynyt brittidiplomaatti Carne Ross loi uraa mm YK:ssa. Syyrian sota pysäytti Rossin ja hän jätti uransa ja ryhtyi anarkistiksi, joka haluaa tasa-arvoa ja itsemääräämisoikeuden kaikkialle maailmaan.

Ohjelmalinkki Yle Areenaan.

Dokumenttiprojekti – Jeden Tag so schnell!! Systeemin mätäneviä perusarvoja puolustava murrosikäisten anarkismi on Ylen erityisessä suojeluksessa. Mitään häpeämätön Yle ei pahemmin kursaile viestiessään kenen puolesta se haluaa liputtaa "ääripäiden" kulttuurisodassa. Räikeän eron huomaa siitä, kun vertaa tätä ohjelmaa viime torstaina Ylen Ulkolinjassa tulleeseen dokumenttiin USA:n äärioikeiston mukana. 

Olisi vaikea kuvitella, että terävä uusfasisti saisi esittää rauhassa näkemyksiään valtamediassa tavalla, joka suotiin tässä ohjelmassa esiintyneelle brittidiplomaatti Carne Rossille. Hänen kääntymystään anarkismiin ja aatteen "hienoutta" vaalittiin ohjelmassa hellällä kädellä eikä kriittisiä kysymyksiä esitetty. 

Jo tämä kertoo sen, että anarkismi ei ole mikään todellinen uhka eurooppalaisten intressille vihamielisesti suhtautuvalle mediaeliittille. Tosiasiassa anarkokommunistit ovat eliitille mitä tervetullein valeoppositio, koska se tuhlaa kaiken energiansa todellisen opposition, nationalistien, vastaiseen taisteluun. George Soros ei ole ainoa, joka myhäilee tyytäväisenä näille hyödyllisille idiooteille, jotka tekevät hallitsevien  globalistien puolesta likaisen työn. Tällä ohjelmalla kai yritetään värvätä uutta väkeä Systeemin myötäjuoksijoksi siitä porukasta, jotka haluavat ylläpitää kulunutta illuusiota kapinallisuudestaan.