TAPAUS RAKEL LIEKKI ELI KUINKA PUNAVIHREÄ YLE KIISTÄÄ OLEVANSA PUNAVIHREÄ

Rakel Liekin eräs meriitti Ylen tuottajaksi.

Sosiaalisessa mediassa ja YouTubessa on vellonut jo monta päivää keskustelu Yleisradion kolumnistien vasemmistolaisuudesta. Luonnollisesti Yle on omilla verkkosivuillaan ollut täysin hiljaa kohusta. Tohina alkoi maanantaina, jolloin Perussuomalaisten Suomen Uutiset kertoi verkkokolumnien sensuurista. Esimerkkitapaukseksi lehti nosti hallitusta moittineen professori Janne Saarikiven kolumnin, jonka Yle kieltäytyi julkaisemasta. Perjantaina hullunmylly lähti uusille kierroksille Liberan sisältöjohtaja Tere Sammallahti (kok.) nostamasta videosta, jossa tarkastellaan Ylen kolumnistien yksipuolista poliittista suuntausta, jota voi kutsua vasemmisto-feminismiksi. 

Syy, miksi lähes kaikki kolumnistit ovat antikapitalistisia vihervasemmistolaisia, johtuu SDP-taustaisesta Ylen tuottajasta Rakel Liekistä, joka pääsee yksinvaltaisesti vaikuttamaan kolumnistivalintoihin. Hänellä ei ole media-alan ammattitutkintoa eikä muutakaan akateemista korkeakoulututkintoa, mutta tästä huolimatta hänet on valittu Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen tuottajaksi. 

Ei ole sattumaa, että Rakel Liekki nimitettiin tehtäväänsä sen jälkeen kun Merja Ylä-Anttila aloitti Ylen toimitusjohtajan pestin syyskuussa 2018. Yle Watch varoitteli punamädättävästä Ylä-Anttilasta jo huhtikuussa 2018, jolloin hänen valintansa toimitusjohtaksi varmistui. Tuolloin ilmestyneessä kirjoituksessa Maanpetturikommunistia ylistävästä ylioppilaasta Ylen uusi toimitusjohtaja kerrotaan Ylä-Anttilan ensimmäisestä antamastaan haastattelusta toimitusjohtavalinnan jälkeen. Haastattelussaan hän lupasi muitta mutkitta lisätä Ylen monikulttuuripropagandaa ja marginaalivähemmistön identiteettipolitiikkaa:

Suomalaisuus on niin monelaista tänä päivänä, Ylellä on paljon roolia myös siinä, että se vahvistaa erilaisten vähemmistöjen identiteettejä ja selviytymistä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Rakel Liekin valinta on Ylen selvä linjanveto rajumpaan vasemmistoradikaaliin ohjelmapolitiikkaan. Pornotähtenä tunnettu raivofeministinen hyvesignaloija sai tuottajana vihdoin oman ideologisen hiekkalaatikkonsa, jossa voi häpeämättä ajaa vähäpätöisten kummajaisryhmien asiaa. Heti ensimmäiseksi Liekki värväsi kolumnistiksi suomalaisvihamielsen somalifeministi Maryan Abdulkarimin, joka on sattumoisin Feministisen puolueen perustajajäsen ja entinen varapuheenjohtaja.

Vauhtiin päästyään sukupuolinarsisti Liekki rekrytoi lokakuussa 2018 (vain kuukausi Ylä-Anttilan toimitusjohtajakauden aloittamisen jälkeen)  kolumnistiksi feministiaktivisti Emmi Nuorgamin, joka on tunnettu vihreän puolueen aktiivisti. Saman vuoden marraskuussa kolumnistien propagandatiimiin valittiin kirjailija ja transaktivisti (sic) Susi Nousiainen, joka katsoo meriitikseen opiskelleensa sukupuolentutkimusta. Samaa ideologista kaartia edustaa "taiteilija" Aiju Salminen, joka puuhastelee vasemmistolaisessa kulttuuriyhdistys Kiilassa ja on tehnyt Feministiselle puolueelle vaalitaidetta. Liekki värväsi nettipunakaartiinsa myös yleistä hilpeyttä herättävän tohtori Saara Särmän, feministisen ajatushautomo Hatun keskeisen perustajan. Pienempiäkin nimiä kolumnistien joukkoon on kelpuutettu, riittää kun kuuluu Liekin tuttavapiiriin ja liputtaa kilarifeminismiä kuten kirjailijiksi itseään tituleeraava Sisko Savonlahti. Omien sanojensa mukaan Savonlahti on punavihreä feministi. Miehistä aisankannattujuutta edustaa puolestaan "tuhokapitalistisista talousliberaaleista" kirjoittava päätoimittava Tuukka Tervonen. Poliittiselta taustaltaan hän on vasemmistoliittolainen.

Jo ennen Ylä-Anttilan ja Liekin nimityksiä Ylen kolumisteiksi on kutsuttu lähinnä vasemman laidan taapertajia kuten degrowth-ideologiaa ja antikapitalismia kirjoituksissaan vaatineet Jani Kaaro, Joona-Hermanni Mäkinen ja Janne Saarikivi. Samaa ideologiaa edustaa myös pahamaineinen sukupuolentutkimuksen tohtori Mona Mannevuo, joka opettaa vasemmistoliitolle feminismisiä ja Suomen kommunistiselle pguolueelle marxilaisia tulevaisuudenäkymiä. Unohtaa ei sovi myöskään Yle Watchin vanhaa tuttua, professori Heikki Hiilamoa, joka on äärivasemmistolaisen Voima-lehden suurosakas ja vihreiden entinen eduskuntavaaliehdokas. 

Perinteisen tanttafeminismin puolesta liputtavat ehdottomaksi feministiksi itseään kutsuva Asta Leppä, Hesaristakin tuttu toimittaja-feministi Reetta Räty, pulska goottifeministi Maria Pettersson sekä pornoaktivistina tunnettu feministi-toimittaja Ina Mikkola. Ei-vasemmistolaisista kolumnisteista Nato-trolli Janne "Rysky" Riiheläinen, Jari Ehrnrooth ja Kari Enqvist eivät viisasteluineen juurikaan poikkea edellä maintuista punakaartilaisista, sen verran myötäsukaisesti he suhtautuvat vasemmiston lempiteemoihin kuten maahanmuuttoon ja persu-inhoon.

Yleä kriittisesti seuraaville tuossa uusvasemmiston kuka on kukin -värväyslistassa ei ole mitään uutta. Yle Watch on kymmenevuotisen olemassolonsa aikana ollut ensimmäinen säännöllisesti ilmestyvä sivusto, jossa Yleisradion poliittinen puolueellisuus tuodaan esiin aina kuin mahdollista. Siksi onkin outoa, että vasta nyt ollaan heräämässä Ylen punavihreään politikointiin, vaikka asia on tiedetty jo pitkään. Ilmeisesti tarvittiin Ylä-Anttilan ja Rakel Liekin kaltaisten politrukkien harjoittamaa läpinäkyvää kulttuurimarxilaisuutta ennen kuin valtavirran poliittisessa oppositiossa herättiin ongelmaan.

On selvää, että vaikka näkyvät politiikot ovatkin ottaneet kantaa Ylen puolueellisiin kolumnistivalintoihin, yhtiöllä itsellään ei ole aikomustaan nostaa asiaa esille omilla foorumeillaan. Tosin mediajätti on joutunut perustelluiden syytösten edessä vastamaan kiusallisiin kysymyksiin esimerkiksi Twitterissä. Jopa toimitusjohtaja  Merja Ylä-Anttilaan oli pakko vastata julkiseen vetoomukseen Twitterissä, koska sen esitti tunnettu kokoomuspoliitikko Eija-Riitta Korhola. Vastauksessaan Ylä-Anttila viittasi kintaalla koko kysymykselle ja väitti ilman perusteluja, ettei syytteissä politisoitumissyytteissä ole mitään perää. Vastaus on yhtä uskottava kuin hipsterillä, joka itsepintaisesti kiistää olevansa hipsteri.

Valitettavasti television tai parhaassa tapauksessa Ylen verkkosivujen varassa olevat demarieläkeläismassat ovat autuaan tietämättömiä tästä debatista, koska Yle ei mainitse itse niistä mitään. Niin kauan kuin suuri yleisö on Ylen mediamonopolin vuoksi tietämätön näistä syytöksistä ja kiistämättömistä todisteista, kanavan johto voi vielä huokaista helpotuksesta. Toisaalta Ylen poliittisuus alkaa olla jo niin räikeää, että sen pitäisi huomata jokaisen vähänkin Yleä seuraavan kansalaisen. Punavihreillehän tämä ei ole mikään ongelma, koska nykyisessä muodossaan puna-Yle palvee loistavasti heidän intressejään. Kitinä alkaisi vasta sitten, jos Ylen verkkosivut täyttyisivät kansallismielisten kolumneista.. Ruben Stillerin tilalle palkattasiin emeritus professori Timo Vihavainen ja Historiadokumenteissa jankattaisiin joka maanantaina kommunistien ja muiden vasemmistolaisten rikoksista.

PUNAVIHREILLE TYÖVOIMAPULA ON TEKOSYY TÄYTTÄÄ SUOMI KEHITYSMAALAISILLA

Aikamme omituisuuksiin kuuluu se, että myös kaupunkien punavihreät kulttuurityöntekijät ovat alkaneet saarnata loputtoman talouskasvun puolesta kuin kauppakamarinulikat. Viimeisin esimerkki tästä on Helsingin Sanomien entisen toimituspäällikkö Reetta Rädyn Yle Uutisten verkkosivuilla julkaistu kolumni Reetta Rädyn kolumni: Suomi murehtii työvoimapulaa ja pakkopalauttaa samaan aikaan työikäisiä – mitä järkeä?. Kirjoitus paljastaa, kuinka punavihreää kivaa kuten vegaaniravintoa ja julkista liikennettä kannattavalle Rädylle ekologia on yhdentekevää, kun sen rinnalle asetetaan maahanmuutto "taloudellisin perustein". 

Kolumnisti ei uhraa ajatustakaan suomalaisten olemassaolon itseisarvolle, vaan hän on valmis vaihtamaan vaikka kaikki pellavapäiset pottunokat "maahanmuuttajiin" (lue: afrikkalaisiin), koska näin voidaan muka ylläpitää talouden rattaiden alati kiihtyvää vauhtia:

Työvoimapulan murehtimisessa jää usein varjoon ilmeinen ratkaisu: maahanmuutto. On absurdia, että sama maa, joka on olevinaan huolissaan työvoimapulasta, kiristää maahanmuuttopolitiikkaa ja pakkopalauttaa isolla rahalla ihmisiä, joilla on kielitaito, työhaluja ja pieniä lapsia. 

Suomen suhde maahanmuuttoon ei ole lainkaan synkassa väestöennusteiden synnyttämän huolen kanssa. Maassa on tälläkin hetkellä tuhansia työkykyisiä ja -haluisia ihmisiä, jotka odottavat, milloin on heidän vuoronsa saada se viimeinen negatiivinen päätös, jolla heidät potkitaan joko ulos maasta tai osaksi paperittomien kasvavaa joukkoa. Miksi heihin ei suhtauduta potentiaalisina työntekijöinä, joita he ovat?

Reetta Rädyn näkemykset eivät poikkea mitenkään globaalikapitalisteista, jotka haluavat luoda juurettoman kuluttajamassan, jonka yksilöatomeita voidaan siirrellä maasta toiseen suurpääoman taloudellisten tarpeiden mukaan. Voi olla, että Reetta Räty haluaa jossain määrin suojella etnistä diversiteettiä, jolloin hän ei esittäisi samanlaista toimintamallia esimerkiksi Tiibetille, jonne olisi tälläkin hetkellä tulossa miljoonia työkykyisiä ja -haluisia kiinalaisia. Suomalaisista ja muista eurooppalaisista punavihreä Räty ei ajattele samoin, koska "valkoista rotua ei ole olemassa" ja meidät korvaavat afrikkalaiset ovat henkisiltä kyvyiltään aivan samanlaisia, elleivät jopa parempia:

Kansalaiset, me emme selviä tulevaisuudesta ilman muualta tulleita. Suomessa puhutaan innostuneesti ”työperäisestä maahanmuutosta”. Sitä taitavat kannattaa lähes kaikki. Työperäisen ja muun maahanmuuton erottelu kuitenkin johtaa harhaiseen ajatukseen siitä, että muu kuin ”työperäiseksi” tunnistettu maahanmuutto ei perustuisi haaveeseen työstä ja arjesta uudessa kotimaassa. 

Suomessa työperäisestä maahanmuutosta ei puhu innostuneesti muut kuin halpatyövoimaa kinuava suurteollisuus sekä punavihreät, joille työvoimapula on pelkkä veruke toteuttaa todellista kutsumusta, Suomen täyttämistä afrikkalaisilla. Kun Reetta Räty puhuu maahanmuutosta hän tarkoittaa sillä tietenkin sitä ainoaa oikeaa eli etelän kehitysmaista tulevaa joutoväkeä. Toisaalta maahanmuuttaja saa oman piilomerkityksensä silloin, kun Räty puhuu teknisistä innovaatiosta ja menestyksekkäästä kantaväestöä työllistävästä yrittämisestä:

Iso osa Helsingin uusista yrityksistä on maahanmuuttajien perustamia. Maahanmuuttajan ei tarvitse olla ”työperäinen”, vaan yhteiskunnan täytyy tarjota väyliä työllistymiseen.

Väite, että "iso osa Helsingin uusista yrityksistä on maahanmuuttajien perustamia" on silkkaa sumutusta, sikäli kun Räty haluaa uskotella maahanmuuttajilla tarkoitettavan eksoottisia kehitysmaalaisia. Todellisuudessa Helsingin uudet yritykset ovat enimmäkseen EU-maiden kansalaisten perustamia eivätkä Afrikan kultamunien synnyttämiä.

Sitä paitsi Suomen verotus ja huippualojen palkkojen alhaisuus kansainvälisessä vertailussa takaavat sen, että maahan ei saavu aitoja huippuosaajia EU-maista, Yhdysvalloista ja Kauko-Idästä, vaan ainoastaan ilmaista hyvinvointia saalistavaa eteläisen pallon puoliskon tummaa väkeä. 

Osa turvapaikanhakijoina tulleista on töissä ja hakee niin sanottua työperäistä oleskelulupaa. Moni puhuu jo suomea, lapset ovat kouluissa, elämä alkaa rullata, eikä tukia tarvita. Tämä ei viranomaisille riitä. Et täytä kriteereitä, tuo ammatti ei käy, negatiivinen päätös, näkemiin. Epäinhimillistä – ja järjetöntä!

Jos rationaliteettina on kehitysmaalaisten elättäminen ja lopulta suomalaisten korvaaminen ei-eurooppalaisilla, niin silloin tällainen puhe on johdonmukaista, joskaan ei rehellistä. Esimerkiksi "turvapaikanhakijoina" tulleiden somalien elämä on rullannut mukavasti Suomessa, mutta toisin kuin Räty väittää, tukia on tähän vaadittu valtavasti ja vaaditaan edelleen. 

Ja vaikka suomalaisten palkkoja polkeva potentiaalinen "turvapaikanhakija" saisikin tarveharkinnan poistamisen ansiosta työpaikan, palkka olisi lopulta niin pieni, että hänelle pitäisi maksaa valtion kassasta tukia "kohtuullisen hyvinvoinnin turvaamiseksi". Näin työperäisestä turvapaikanhakijasta (sic!) tulee lähes aina lopulta pelkkä verorasite suomalaisille. 

Niin kauan kuin maasta löytyy lähes 300 000 suomalaista työtöntä työnhakijaa, on vaatimus  työperäisen maahanmuuton lisäämisestä silkkaa suomalaisuuden halveksuntaa. Jo se lähitulevaisuuden näkymä, että automaatio tulee korvaamaan suuren osan työvoimasta, tekee osaamattoman afrikkalaisväestön haalimisesta suorastaan viheliäistä tuhotyötä.

Täytyy toivoa, että suomalaiset saavat jatkossa suunnilleen sen verran lapsia kuin toivovat. Mutta ikärakenne ei sillä muutu. Sen ratkaisemiseksi tarvitsemme osallistavaa, inhimillistä, nopeaan työllistymiseen tähtäävää maahanmuuttoa.

Missään ei ole kiveen hakattu, että suomalaisia täytyy olla koko ajan yli 5,5 miljoonaa. Vanhusväestö häviää aikanaan luonnollisen poistuman kautta, jonka jälkeen populaatio palautuu terveeseen ikärakenteeseen, mutta jonkin verran pienempänä kuin nyt. Ekologisestikin katsottuna pienempi mutta laadullisesti aito suomalaispopulaatio on kestävämpi ratkaisu kuin runsas mutta kognitiivisesti haasteellinen sekapopulaatio.

                 

                                                   **********************************


TV1, maanantai 19.11.2018 klo 21:00, A-studio 

Suomi vanhenee ja syntyvyys laskee, mitä lääkkeeksi? Keskustelemassa Li Andersson (vas) ja Antti Häkkänen (kok) sekä Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen. Juontajana Sakari Sirkkanen. HD

A-studio jatkaa Reetta Rädyn linjoilla. Suomalaisten vähenemiseen etsitään "ratkaisuksi" ulkomaalaisia. Siitä jännä ratkaisu, että kun tarpeeksi suomalaisia korvataan, ei ole enää suomalaisia eikä siten Suomeakaan. Tämä ei kuitenkaan tunnu haittaavan Li Anderssonia (vas), Antti Häkkästä (kok) ja Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäistä. Ohjelman perusteella Kokoomuksen ja Vasemmistoliiton globalismi eivät poikkea mitenkään toisistaan.

KOKOOMUKSEN MINISTERI MYKKÄNEN LUONNON JA KULTTUURIN ALASAJON EDISTÄJÄNÄ

Punavihreän sosialistipuolue Kokoomuksen ministeri
Kai Mykkänen.

Mukavihreänä esiintyvä kaikkien Hyvien asioiden kannattaja, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen, on tosi asiassa luonnonsuojelun ja kulttuurisen diversiteetin vihollinen. Yle uutiset kertoo jutussa Kokoomusministeri: Suomeen lisää pakolaisia, kuinka Mykkänen haluaisi Suomen olevan EU:n mallioppilas ja ottavan vielä entisestään lisää elintasopakolaisia. Ministerin peräänkuuluttamat toimet eivät eroa mitenkään kansantarun hölmöläisten ratkaisuista:

– Koko yleisen pakolaispolitiikan suunnan Euroopassa tulisi kääntyä siihen suuntaan, että pakolaisia otetaan suoraan leireiltä ja saadaan laiton maahantulo hallintaan, Mykkänen sanoo.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministerin mielestä laittoman maahanmuuton ongelma katoaa kun siitä tehdään laillista. Samaa liberaalien kädet pystyyn -logiikkaa on ehdotettu myös huumeongelmassa, jossa ratkaisuna nähdään huumeiden laillistaminen. Samalla metodilla voidaan poistaa myös ikävää rasismia tuottavat joukkoraiskaukset tekemällä raiskauksesta laillista.

                                                         ******************

Yle TV1, 16.10. 2016 klo 11:15, Pressiklubi 

Miksi toimittajat ostivat räjähtävän lepakon? Pressiklubissa tätä pohtivat toimittajat Reetta Räty ja Jussi Pullinen sekä Noin viikon uutisten juontaja Jukka Lindström. Isäntänä Ruben Stiller. #pressiklubi HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Uusinta viime perjantailta.

Linkki Yle Areenaan.

Stillerin röyhkeydellä ei ole mitään rajaa, kun hän roudaa studioon vain omia vasemmistokavereitaan. Tässäkin lähetyksessä kaikki vieraat ovat tunnettuja persuvihamielisiä punaliberaaleja. Reetta Räty on Hesarin punavihreä feministitoimittaja, Jussi Pullinen toinen Hesarin persukammoinen hipsteri ja Jukka Lindström tunnetaan Noin viikon uutiset -ohjelman vetäjänä, ohjelmassa, jossa ei tehdä muuta kuin pilkata verorahoin suomalaisia "rasisteja", Persuja ja Trumpia. Pitääkö Stiller katsojia jonain idiootteina, jotka eivät muka tajua, mikä on hänen studiovierasvalintojen taustalla? Tälle punavihreälle kuplalle nauraa koko Suomi, eikä se nauru ole todellakaan hyväntahtoista.

Yle Fem, 16.10.2016 klo 20:00, Dok: Anne Frank - ei turvapaikkaa

(No Asylum, Yhdysvallat) Hiljattain löydetyt kirjeet paljastavat, kuinka Anne Frankin isä haki perheelleen epätoivoisesti turvapaikkaa Yhdysvalloista. Viisumeita ei myönnetty, ja maailma sulki ovensa natsien uhreilta. HD

Suomenruotsalaisten varakkaampi osa on sotien jälkeen samaistanut itsensä pitkälti juutalaisiin, koska he näkevät että heitäkin "vainotaan" kielensä, kulttuurinsa ja emomaasta kupatun varakkuutensa vuoksi. Suomalaisia he pitävät metsäläisinä ugriudmurtteina, joiden suvaitsemattomuudesta pitää tasaisin väliajoin muistuttaa. Hyvänä kiertoilmauksena suomenruotsalaisten samettipeppujen kokemalle "vainolle" toimii Yle Femissä ahkeraan näytettävät natsiohjelmat. Anne Frank -dokumentti tukee myös toista agendaa eli kehitysmaalaisten vapaata maahanmuuttoa valkoisiin maihin keinotekoisen pakolaistatuksen turvin.

KENEN PUOLELLA ON YLE - SUOMALAISTEN VAIN MUUKALAISTEN?

Tätä porukkaa ei saisi karkottaa,
sanovat hyväosaiset kansanviholliset.

Valtion ensimmäinen tehtävä on ajaa omien kansalaistensa etua, sillä juuri siksihän se on perustettukin. Yleisradio on valtion kansalaisilta perimiensä veroeurojen kautta rahoitettu tiedotusväline, jonka vuoksi sen pitäisi noudattaa valtion ensimmäistä periaatetta. Käytännössä kansan etua vaalivaa periaatetta ei ole Ylessä ajettu aikoihin, sillä se on jo pitkään miehitetty oikeistoglobalistisellla johdolla, jonka internationalistista agendaa punavihreät toimittajat toteuttavat enemmän kuin kiihkeästi.

Viimeisin esimerkki viidennen kolonnan syöpäläisten aivoituksista on Ylen verkkosivujen interaktiivinen mindfuck-artikkeli Sinut on käännytetty Suomesta – kokeile, milllaisia vaihtoehtoja sinulla on, jossa valheellisten nyyhkytarinoiden elähdyttämällä empatiaterrorilla yritetään samaistuttaa lukija maahantunkeutujan asemaan. Artikkelia mainostettiin myös lauantain (3.9.2016) TV 1:n pääuutislähetyksessä.

Enimmäkseen polliittisen ja kulttuurisen jetsetin helmoissa viihtyvien suomalaiskammoisten toimittajien silmiinpistävän piirre on heidän vieraantuminen kansasta ja siten kyvyttömyys samaistua tavallisten suomalaisten asemaan silloin kun on valittava ulkomaalaisen tai suomalaisen etu. Ylipäätään tätä ristiriitaa, etnistä nollasummapeliä, ei edes tunnusteta ja siksi toimittajat leikkivät tyhmää ja uskottelevat itselleen, että maailma on yhteinen ilman rajoja. Omassa elämässään he kuitenkin tunnustavat rajat, kun he sulkevat kotinsa ovet ja eivätkä päästä sinne vieraita elämään heidän kustannuksellaan.

Farisealaisten tapaan punavihertävien toimittajien humanismi perustuukin toisten kukkarolla maksattamiseen eli he eivät ole itse kärsimässä kansainvaelluksen seurauksista. Varakkaina liberaaleina he asuvat ylemmän keskiluokan valkoisissa omakotitaloalueissa ja panevat lapsensa kouluun, jossa on hyvin vähän kulttuurista rikastusta. Tällaisessa kuplassa on sitten helppo tehdä edellä mainitun kaltaisia syyllistäviä artikkeleita, koska ei itse tunneta millaista on tuntea vihamielinen maahanmuuttoinvaasio omalla iholla.


                                                     ************************


Yle TV1 Perjantai 2.9.2016 klo 20:00, Pressiklubi 

Tekopyhyyden pöhinää.Kuinka olemme toipuneet tällä viikolla Suomea kohdanneesta delfiinisurusta? Studiossa kansanedustaja Silvia Modig (vas.) sekä toimittajat Reetta Räty ja Jouni Tervo. Juontajana Ruben Stiller. #pressiklubi

Linkki Yle Areenaan.

Syyskautensa aloittanut Pressiklubi ei ainakaan vieraiden valinnan taholta tuottanut suurta yllätystä. Studion tuoleihin kun oli istutettu vasemmistolesbo Silvia Modig ja Hesarin marmattava tätitoimittaja Reetta Räty. Toimittaja Jouni Tervo sentään yritti pitää yllä edes jotain reaalitodellisuuteen perustuvaa järjen ääntä näiden kaunaisten femakkojen keskellä.

Kun ohjelman loppupuolella käsiteltiin tuoretta piispainkokouksen päätöstä olla vihkimättä homopareja herätti se yllätyksettömästi eniten närkästystä julkilesbo Modigilta ja liberaali Rädyltä. Hämmästyttävintä olikin Ruben Stillerin retorinen kysymys, että eikö ole tekopyhää vaatia homovihkimistä vain luterilaiselta kirkolta, kun samaan aikaan muslimit ja juutalaiset voivat rauhassa harjoittaa perinteistä avioliittomallia.

Katsojan kannalta oli sangen viihdyttävä seurata kun Modig ja Räty selittelivät parhain päin homovihkimisen kaksoistandardia: muslimit ovat kuulemma muutenkin "perusteettomasti" sylkykuppeja, joten heiltä ei saisi siksi vaatia samaa kuin meiltä ja toisaalta juutalaiset ovat historiansa vuoksi kritiikin ulkopuolella. Kerrankin Yle Watchin on kiitettävä juutalaispoika Stilleriä aidosti epäkorrektista kysymyksestä!


Yle Teema Lauantai 3.9.2016 klo 23:15, Eduskunta III - Ryhmäteatteri

Eduskunta III, lyhennetty tv-versio. Susanna Kuparisen politiikkakollektiivi paljastaa, miten konsensus syntyy Juha Sipilän johtamassa Suomessa suljettujen ovien takana. Ohjaus: Atro Lahtela. Yle Draama 2016. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi. K7 (ahdistus).

Kun kuulet sanan "yhteiskuntakritikki" tiedät varmuudella, että se tarkoittaa julkisessa keskustelussa hegemonista puhetta, jonka pohjavire on aina vasemmistolainen. Punavihreänä mädättäjänä tunnettu Susanna Kuparinen ei olisi tehnyt näytelmää Eduskunta III, mikäli hänen oma viiteryhmänsä, punavihreät, johtaisivat katastrofaalisella velanotto ja rajat auki -politiikallaan hallitusta.

*****************************************************************************************

Yle Watchin omat facebook sivut nyt täältä.

Yle Watchin juttuja, jotka liittyvät Ylen ohjelmiin ja uutisiin, voi myös postata eri Yleisradion Facebook-sivuille. Kun postaat, niin älähän trollaa, vaan toimi asiallisesti. Ohessa suorat linkit, klikkaa nimeä:

Yleisradio
Yle Uutiset
Yle Areena
Yle Teema

Yle Radio 1