UUSI TIEDUSTELULAKI – SUOMILAMPAAT HALUAVAT VÄHENTÄÄ OMIA OIKEUKSIAAN

Juuri Suomessa vieraillut Barack Obama on luultavasti
mielissään siitä, että tiedustelulaki toimii kuin Patriot Act.

Kansalaisten yksityisyyttä ja tietosuojaa loukkaava uusi tiedustelulaki näyttää menevän ensi viikolla eduskunnassa läpi kiireellisen perustuslakimuutoksen avulla. Asiasta kertoi tänään Ylen uutinen Tiedustelulakien vaatima perustuslain muutos näyttäisi menevän läpi kiireellisenä, SDP:ltä ja vihreiltä tukea menettelylle. Sisäministeriössä urkintalakia on puuhattu kaikessa hiljaisuudessa jo lokakuusta 2015 (tiedustelulainsäädäntöhanke (SM047:00/2015) lähtien, mutta iso nytkähdys tapahtui vasta elokuun 2017 Turun terrori-iskun jälkeen, jolloin pääministeri Juha Sipilä ja presidentti Sauli Niinistö saivat oivan tekosyyn vaatia uuden tiedustelulain kiireellistä hyväksymistä. Nyt näyttää siltä, että lakiesitys menisi ensi viikolla läpi demarien ja vihreiden tuella, mutta varmaan läpimenoon vaadittaisin tuki perussuomalaisilta, jotka eivät ole vielä päättäneet kannastaan.

Mikäli maamme poliittinen johto olisi aidosti kiinnostunut terrorismin torjunnasta, se olisi ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä ollut päästämättä maahan kesän 2015 jälkeen tulleita laittomia turvapaikanhakijoita, jotka jo pelkällä Suomen kamaralle astumisellaan rikkoivat EU:n Dublinin sopimusta. Tuon sopimuksen mukaanhan Eurooppaan tulevan "pakolaisen" pitää hakea turvapaikkaa siitä EU-maasta, johon ensimmäisenä onnistuu livahtamaan. Turun terroristi-iskun tekijä, marokkalainen Abderrahman Bouanane, oli saapunut Suomeen turvapaikanhakijana keväällä 2016, mutta hänen passinsa ja henkilöllisyystodistuksensa löytyivät Saksasta Dortmundin viranomaisilta, joten hänellä ei olisi ollut Dublinin sopimuksen mukaan mitään asiaa Suomeen. Jo pelkällä EU-sopimuksen noudattamisella Suomi olisi välttynyt elätettäviltä turvapaikkaturistelta ja potentiaalisilta terroristeilta. 

Kyynisesti tarkasteltuna kansastaan vieraantunut poliittinen johto näki Turun terrori-iskussa tilaisuuden lisätä niiden suomalaisten valvontaa, jotka vierastavat EU:ta, kannattavat kansallismielistä politiikkaa ja vastustavat globalistien masinoimaa siirtolaisinvaasiota. Vihamielisen eliitin "ratkaisuksi" tuli kuin yhdessä yössä kiireellinen tiedustelulaki, jonka avulla valtion tiedusteluelimet saisivat lähes rajattomat oikeudet valvoa ja urkkia poliittisesti epäkorrekteja kansalaisia. Aivan kuten Yhdysvalloissa vuoden 2001 WTC-iskun jälkeen pikaisesti sorvattu urkintalaki Patriot Act, myös Suomessa kansalaisia on peloteltu uhkakuvilla niin, että valtiouskollinen enemmistö on alkanut itse vaatia oman sananvapautensa rajoittamista ja valvonnan lisäämistä.

Jotain on kuitenkin muuttunut, eikä välttämättä parempaan suuntaan. Viimeisen puolen vuoden aikana urkintalain kiirreellisyyttä ei ole enää perusteltu ympäripyöreästi terrorismilla, vaan hallitus on ottanut keppihevosekseen Venäjän uhan. Myös media on osallistunut saman syntipukin jahtaamiseen innokkaasti, josta kertoo mm. Ylen kolumnistiksi palkattu Rysky Riiheläinen, joka jaksaa kolumnista toiseen jankuttaa paranoidisella vimmalla, kuinka Venäjä uhkaa "kaikkea hyvää ja demokraattista (sic)" valtavilla informaatiovaikuttamisresursseillaan ja läntisten populistpuoleiden suoralla tuella, jota ilman "koko ilmiötä ei olisi edes olemassa". Maanisen tyylinäytteen Riiheläisen suorasukaisesta "läntisen arvoyhteisön" ja Nato-liittymisen propagandasta tarjoaa hänen tuorein kolumninsa Valheiden vaikutusta on vaikea vastustaa.

Uutta tiedustelulakia on myös arvosteltu, mutta tätä kritiikkiä ei ole kuultu valtamediassa. Lain yksipuolisesta julkisesta kampanjoinnista huolimatta se tulee suurella todennäköisyydella osoittautumaan turhaksi. Viranomaisilla olisi nimittäin jo nyt keinot ehkäistä terrorismia, jos se vain sitä haluaa. Uudet yksityisyyttä loukkaavat tutkinta- ja valvontakeinot on selvästi tarkoitettu vain suomalaisia varten. Missä olisi se poliittinen taho, joka nostaisi tämän kysymyksen esille?


                                                         **************************


Valtamedian Trump-vastainen toimittajakunta on ollut viime päivinä myös Suomessa tohkeissaan, kävihän itse musta messias ja maailmanparannuksen paavi Barack Obama Suomessa! Hän piti "hyviä fiiliksiä" nostattaneen puheensa Helsingissä Nordic Business Forumin vieraana 27. syyskuuta. Ylen uutinen Analyysi: Helsingissä esiintyi johdonmukainen presidentti Barack Obama, joka valoi uskoa tulevaisuuteen ja rohkaisi päättäjiä kohtaamaan ihmisiä kaikista ryhmistä on kritiikittömässä palvonnassaan lähes uskonnollista tekstiä. Demokraattipuoluetta ilmiselvästi kannattava vasemmistoliberaali toimittaja Pirkko Pöntinen pitää Obamaa uutena Jeesuksena, jonka kaikki sanat ja teot ovat virheettömiä ja oikeamielisiä. Jonkin muun väittäminenhän olisi rasismia, kuten sen, että Obama on todistetusti sotarikollinen. Mutta mitäpä pienistä, pääasia, että punaliberaalien pyhimys tölvi nykyistä presidenttiä!

– Myös poliitikoissa Yhdysvalloissa on tätä taaksepäin katsovaa ajattelua, Obama lausui ja viittasi selvästi presidentti Donald Trumpiin.

Uutista lukiessa tuli mieleen, että puhetta kuunnellessaan Obaman varttuneella fanitytöllä Pirkko Pöntisellä taisi silmäkulman lisäksi kostua muukin, sen verran viidakkokuumeiselta hänen gospel-saarnansa kuulostaa. Reaalimaailmassa kiinniolevista kansalaista Obama-kiihko vaikuttaa vähintään kummalliselta, sillä onhan kyseessä vain pelkkä Itärannikkon liberaalin juutalaiseliitin parrasvaloihin nostama puoliverinen poju. Tällaisen ohjelmoidun tyhjänpuhujan puheesta suomalaiset pukupellet ja jakkuääliöt olivat kuitenkin valmiita maksamaan 2000 euroa. Eräs irvileuka totesikin sosiaalisessa mediassa, että kyllä hänkin olisi voinut maksaa tilaisuudesta maltaita, jos vain olisi päässyt sanomaan Obamalle N-sanan....


                                                        **************************


Suomeen kaivattaisiin toden teolla valtavirtaista totuusmediaa. Sellaisen puute näkyy Ylen uutisvuodatuksessa Tuomariehdokas Kavanaugh'ta seksuaalisesta ahdistelusta syyttävä professori Christine Blasey Ford: Olen sataprosenttisen varma, että hyökkääjä oli Kavanaugh – historiallinen kuuleminen käynnissä. Uutisessa kerrotaan, että Yhdysvaltain senaatin lakiasiainvaliokuntaa kuulee tänään korkeimpaan oikeuteen ehdolla olevaa Brett Kavanaugh'ta ja häntä seksuaalisesta ahdistelusta syyttänyttä kalifornialaista psykologian professoria Christine Blasey Fordia. Yle antaa mediatilaa vain Fordille, jolla ei ole muuta todistetta kuin oma sanansa siitä mitä tapahtui vuonna 1982. Kavanaugh puolestaan tyrmää omassa puheenvuorossaan johdonmukaisesti ja vakuuttavasti demokraattien maksaman todistajan laskelmoidun itkuntuhruisesti väitteet.

Tuntemattomiksi jättäytyvät Ylen toimittajat eivät tässä eivätkä muussakaan tapaukseen liittyvässä uutisoinnissa pohdi kertaakaan ääneen sitä, miksi ihmeessä Christine Blasey Ford on ollut hiljaa nämä kaikki 36 vuotta ja väittää vasta nyt, että Brett Kavanaugh olisi lähennellyt häntä sopimattomasti.

Ei tarvitse olla mikään ruudinkeksijä päätelläkseen, että demokraatit yrittävät viime hetkellä estää Kavanaughin nimittämisen Korkeimman oikeuden tuomariksi marsittamalla senaatin eteen kostonhimoisia ja vainoharhaisia umpivasemmistolaisia satutätejä. Näin heidän ganjahuuruiset nuoruudenjuttunsa muuttuvat Yhdysvaltain senaatin lakiasiainvaliokunnan edessä sopivasti "seksuaaliseksi häirinnäksi". Liian hyvää ollakseen totta näin ratkaisevassa poliittisessa tilanteessa. Amerikan demarien epätoivo ja häikäilemättömyys on jälleen alittanut kaikki kuviteltavissa olevat rajat. Vielä häpeällisempää on Ylen toiminta, koska se on kaikissa Yhdysvaltain politiikasta kertovissa uutisissaan systemaattisesti Demokraattipuolueen linjoilla.

                                                        **************************

TRUMPIN PÄIVITTÄINEN NÄLVINTÄ YLESSÄ ON LAADULTAAN JO PATOLOGISTA

Trump vs. Hillary mediassa.

Veronmaksajien kustantamalta Yleisradiolta pitäisi vaatia, että se kertoo toimittajiensa poliittisen puoluekannan jo puhtaan tiedotusvastuun ja katsojatakuun vuoksi. Siitäkin huolimatta, että kyseessä olisi pelkkä muodollisuus, koska monien toimittajien poliittiset näkemykset ovat niin läpinäkyviä, ettei niitä tarvitse paljoa arvuutella. 

Eräs heistä on Ylen surullisen kuuluisa Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Pirkko Pöntinen. Suurin osa vasemmistoliberaalin Pöntisen uutisjutuista on reilun vuoden aikana keskittynyt Donald Trumpiin. Pöntisen krooninen viha paheni Trumpin vaalivoitin jälkeen traumauksi, jota hän on koko ajan yrittänyt terapoida pommittamalla katsojia kaunaisilla Trump-jutuillaan. Viimeisin vihanpurkaus nähtiin viime lauantaina puoli yhdeksän tv-uutisissa ja aiemmin ilmestyneessä verkkosivujen raportissa Pilapiirtäjä Tom Tolesilla on tavoite: presidentti Trumpin erottaminen.

Ihailevan kritiikittömään sävyyn kerrotussa jutussa toimittaja oli päästänyt ääneen toisen patologisen Trump-vihaajan, pilapiirtäjä Tom Tolesin. Häikälemätöntä vasemmistoliberalismia kannattavaan Washington Postiin piirtävä Toles julkaisee lähes joka ikinen päivä Trumpin erottamista vaativan pilapiirroksen:

Kyseessä on jo yhdeksäs Yhdysvaltain presidentti Washington Postin pilapiirtäjän Tom Tolesin työpöydällä. Silti tämä uusin – Donald Trump – on vallannut Tolesin mielen niin, että ehdokkaasta presidentiksi nousseesta liikemiehestä on piirtynyt kuva lehden pääkirjoitussivulle lähes joka päivä, yli kahden vuoden ajan.

Näin sairaalloista maanisuutta voi odottaa vain vanhalta 60-lukulaiselta kulttuurimarxilaiselta mädättäjähipiltä, jonka mielestä maan rakentaneet valkoiset joutaisivat vain sosialistipummeille varallisuutta tuovaksi kiltiksi puurtajavähemmistöksi. Tämä linja sopii erittäin hyvin juutalaisomisteisen Washington Postin linjaan, vaikkei lehti pääkirjoituksissaan uskallakaan vielä aivan suoraan vaatia Trumpin erottamista ja "valkoisen paholaisen" korvaamisella fantastisen sosialistisella Hillary Clintonilla.

Eräs syy Trumpin voittoon oli se, että hän vastusti Itärannikkon poliittista eliittiä ja sen asialla olevia sanomalehtiä. Nyt tämä sama omahyväinen punaliberaali valtaklikki rääkyy demokratian kaventumista, vaikka se on itse kahminut vuosikymmenien ajan valtaa ja marginalisoinut valkoista työvänluokkaa valtavalla tarmolla. Systeemin vahtikoirana toimiva Toles ei kuitenkaan tunnista poliittisen havaintomaailmansa mustia pisteitä, vaan marmattaa huulet väristen, että maan hiljaisten äänenä toimiva Trump olisikin uhka demokratialle. Varmasti, mutta vain median manipuloimalle ja verhojen takaa toimivan pikkuklikin mestaroimalle demokratuurille!

– Donald Trump on erityislaatuinen ja todellinen uhka amerikkalaiselle demokratialle, instituutioille, keskustelulle ja ymmärrykselle. Töissäni teen selväksi, että ainut järkevä teko on saada hänet pois virasta, joko syytteeseen tai lääketieteellisin perustein, sanoo Toles.

Pöntisen kuva Yhdysvalloista perustuu lähes täysin itärannikon liberaalimedian antamaan näkemykseen maan tilasta. Tästä propagandasta Ylen katsojat joutuvat vielä maksamaan. Amerikan kirjeenvaihtajan rajoittunut, sosialistipuolue Demokraattien politiikkaa tukeva ideologisuus näkyy myös uusimmassa jutussa, jossa hän ylistää Tolesin pilapiirroksia edellisistä presidenteistä:

Eivätkä aiemmatkaan presidentit ole päässeet pakoon Tolesin terävää kynää: Esimerkiksi syksyn 2002 pilakuva silloisesta presidentti George W. Bushista ratsastamassa tekstillä "Die Saddam" varustetulla ohjuksella herätti huomiota.

Toisin sanoen Toles sättii vain republikaanien presidenttejä, mutta ei lainkaan sellaisia "maailmanpelastajia" kuin demokraattien Bill Clintonia ja Barack Obamaa. Jos Toles ja Pöntinen ottaisivat nenältään pois punavihreät lasinsa, he huomaisivat nopeasti, että median rauhantekijäksi julistaman Obaman kaudella rodulliset jännitteet kiristyivät ennen näkemättömiin mittoihin, kun mustien kasvavaa väkivaltaa valkoisia vastaan katsottiin politiikassa ja lainpidossa läpi sormien. Juutalaisten vaikuttajien ja aktiivisen äänestäjäkunnan presidentiksi nostaman Magic Mulatton politiikka oli mitä häpeämätöntä rotusuosintaa, mutta tekopyhiä luihuiberaaleja tämä ei ole haitannut, koska positiivisen syrjinnän ja rodullisesti motivoituneen katuväkivallan kohteena on tavallinen valkoinen väki. Ylempi liberaali keskiluokka niin Yhdysvalloissa kuin Suomessa ei ole koskaan joutunut kärsimään monikultturisuudesta, koska heillä on varaa asua etnisesti homogeenisillä aluiella, jotka ovat poliisin ja korkeiden aitojen turvaamia.

Sekä Tolesin että Pöntisen pikkusieluisen mauttomasta kostonhimosta kertoo hihittely, kun he kertovat, että Trumpin suu muistuttaa peräaukkoa. No, tällainen alapäähän takertuva freudilaisuus ja kulttuurimarxisti Marcuselta omaksuttu perversiolla mehustelu kuuluu jokaisen nilkkiliberaalin patologiaan:

– Kaikki ajattelevat hänen hiuksiaan. Ne ovat tärkeä osa Trumpin hahmoa. Minä taisin olla yksi ensimmäisistä, joka piirsi hänen suunsa ympyräksi, jossa on pilkku keskellä. Ystäväni sanoi, että se muistuttaa anatomista aukkoa. (Tätä ennen Toles käytti Trumpin suusta hieman kansanomaisempaa ilmaisua, mutta arveli aivan oikein, ettei se ole julkaisukelpoinen.)

Jutussa yritetään purkaa myös sitä liberaalien traumaa, jonka Trumpin voitto sai aikaan kaikissa hyväkkäissä. Yksinkertaiseksi patenttiselitykseksi otetaan jälleen valkoisten rasismi. Jostain syystä nämä samat ihmiset eivät näe rodullista ajattelua syynä Obaman valinnalle, vaikka yli 90 % mustista äänesti ei-valkoista ehdokasta, kun taas valkoisista puolet äänestivät muuta kuin oman rotunsa edustajaa. Mustien valkoisia paljon yleisempää omien suosintaa ei nähdä rasismina, mutta valkoisille valkoisen miehen äänestäminen on merkki halusta nostaa valtaan uusi Hitler:

– Trump ajaa heimopohjoista ja lojaalisuuteen perustuvaa järjestelmää, jossa demokratia ja tasavertaiset oikeudet eivät ole kiveen hakattuja. Trumpin voitto oli Tolesille täysi shokki, vaikka ennen vaaleja hän tajusi, että Hillary Clintonin voittomarginaali oli kutistunut FBI:n uuden tutkinnan takia hyvin pieneksi. Valkoisen keskiluokan talouskasvun pysähtyminen ja Trumpin herättämä avoin rasismi olivat Tolesin mielestä voiton avaimet.

Lopuksi piti tölväistä vielä Trumpin suhdetta Venäjän presidentti Vladimir Putiniin, joka näyttääkin olevan se viimeinen oljenkorsi, jolla presidentin toivotaan kammettavan virastaan. Tosiasia kuitenkin on, mitään konkreettista näyttöä vaalivilpistä ja salaisista sopimuksista ole, ainoastaan valtamedian paisuttelemia vihjeitä. Aktiivisella Venäjä-rummutuksella pyritään myös lakaisemaan Hillary Clintonin sähköpostiviestiskandaalia ja vuotoja Venäjään pois kansakuntien muistista:

Pilapiirustuksissa Trumpin rinnalle on tullut kaveriksi presidentti Vladimir Putin. Tom Tolesin pohdinta velloo kuin television ajankohtaiset puheohjelmat, vaikka hän ei niitä juuri katsokaan. – Mehän olemme vasta kaiken alussa. Emme tiedä totuutta. Talouskytkennöillä, ehkä rahanpesulla on osuus.

Yle Watch kertoi viime kesäkuussa FBI:n pomo James Comeyn potkuja käsitelleessä  jutussaan Globalistieliitin poliittinen teatteri nimeltä Trumpin Venäjä-yhteydet syistä, miksi Yhdysvaltojen hallitseva liberaalimedia haluaa pitää yllä keskustelua presidentin hatarista ja varmentamattomista kytkennöistä Venäjään. Tässä yhteydessä seuraava lainaus toimii edelleen pätevänä vasta-argumenttina median loppumattomille vihjauksille Venäjä-yhteyksistä:

Kun nämä seikat otetaan huomioon käynnissä olevassa Trump-jahdissa, on helppo ymmärtää, miksi Amerikkaa tosiasiassa hallitseva anglosionistinen eliitti haluaa esittää kaikki presidentin yhteydet Venäjään petoksellisina. On melko selvää, ettei tuo konnalauma itsekään usko hakkerointiin ja salaliittoon. Tietoisena tästä juutalaisten hallitsema valtamedia työntää maailmalle kuitenkin juonittelu-narraatiota, jonka tarkoitus on ainoastaan parjata Venäjää.

Kun venäläisille on tässä poliittisessa näytelmässä annettu pahiksen rooli, Trumpin on hyvin vaikea tehdä mitään rakentavaa Venäjän kanssa. Kaikki mitä presidentti tekee, vanha eliitti median suulla tuomitsee sen vehkeilyksi vihollisen kanssa. Kun katsoo tämän lietsotun hysterian lävitse, huomaa ettei siinä ole kyse siitä, mitä Trump tai Venäjä ovat tai eivät ole tehneet. Kampanjan tarkoitus on ainoastaan ehkäistä se, mitä nämä suurvallat toisilleen ystävällisinä valtioina saattaisivat tehdä. Siksi sionisti-globalistit ovat lavastaneet poliittisen teatterin, jotta Yhdysvalloilla ei voisi olla ystävällisiä suhteita Venäjään.

                                                           ****************************


Yle TV1, maanantai 7.8.2017 klo 23:50, Parakkielämää Oslossa 

1/3. Puolalaistyöläiset ovat asuneet Oslossa jo vuosia parakeissa toivoen pian pääsevänsä muuttamaan oikeisiin asuntoihin. Millaista elämä parakeissa on ja kuinka Lukasz viettää siellä syntymäpäiviään? HD Äänitekstitys: suomi.


Yle Fem, maanantai 7.8.2017 klo 19:00, Uusi koti Ruotsissa 

3/6 Viittomakielinen sarja Ruotsiin tulleista kuuroista maahanmuuttajista. Onko Ruotsi kuurojen luvattu maa? Vietnamilainen Le Nyguen ja valkovenäläinen Marta Lundin kertovat elämästään kahden kulttuurin välissä. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: ruotsi.


Yle TV1, maanantai 7.8.2017 klo 21:00. A-studio 

Presidenttiehdokas Huhtasaari. Toimittajan Markus Liimatainen. Linkki Yle Areenaan.

TRUMPIN VIRKAANASTUJAISPUHE – OMAHYVÄISTEN MAAILMANPAHENTAJIEN PEPPUKIPU MALLIA 2.0.17.

Tämä näky sai punaiset näkemään punaista.

Donald Trumpin eilinen Yhdysvaltain presidentinvala ja virkaanastujaispuhe on synnyttänyt ennustettavasti ankaraa peppukipuilua globalisteissa, toimittajissa, kulttuurihomoissa ja muissa hyväosaisissa punaliberaaleissa. Eniten ärtymystä on herättänyt puheessa jo vaalikiertueella toistettu patrioottinen iskulause "Amerikka ensin" sekä se, että Trump katsoi kaikkien maiden olevan velvollisia ajamaan ensisijaisesti oman kansansa etua. Jos joku ei sattunut tietämään, niin valtion ensimmäinen tehtävä on puolustaa kansalaistensa hyvinvointia. Jostain syystä ilmakehää saastuttavaan matkusteluun tottuneet punavihreät ovat alkaneet uskoa, että valtioiden rajat ovat fasismia ja siksi länsimaat kuuluvat kaikille maailman ihmisille. Olisihan se herran pieksut törkeää nationalismia, jos Suomenkin valtiohallinnon syöttiläslauma alkaisi puolustaa suomalaisten asiaa!

Kansanvihollisiksi itsensä ilmoittaneet maailmanpahentajat voivottelivat sosiaalisessa mediassa peppukipuaan, josta Ylen verkkosivut kertoo jutussaan Näin Trumpin puheeseen reagoitiin Suomessa: "Missien maailmanrauhatoive alkoi kuulostaa kivalta". Suuttumuksen taustalla on se, että Trump osoitti puheensa suoraan äänestäjille samalla kun kritisoi kansasta piittaamatonta eliittiä, jota meidän maassamme edustavat poliitikot kuten Ville Niinistö, Antti Rinne ja Tytti Tuppurainen unohtamatta Ulkopoliittisen Instituutin jatkuvasti epäonnistuneita arvailijoita Charly Salonius-Pasternakia ja Mika Aaltolaa.

Tänään Yleisradiolle on tuonut lohtua Washington DC:ssä ja muualla maailmassa pidetyt mielenosoitukset demokraattisesti valittua presidentti Donald Trumpia vastaan. Vasemmistofriikkien kokoontumisajoihin oli saatu raavittua mukaan kaikki kynnelle kykenevät, joten kyse ei ollut todellakaan "tavallisten kansalaisten" mielensoituksesta kuten Ylen Yhdysvaltojen kirjeenvaihtaja Pirkko Pöntinen yritti tv:n katsojille tänään uskotella. Eilen Pöntinen kertoi televisiossa, että tänään Washington DC:ssä pidettävä naisten mielenosoitus tulee keräämään miljoona osallistujaa. Tänä iltana Suomen aikaan hän toisti vielä radiouutisissa, että mielenilmaukset ovat keränneet ihmismäärän, josta Donald Trump saatoi eilen vain unelmoida. Ylen tuoreessa verkkosivujen jutussa Naiset järjestäneet valtavia mielenosoituksia Trumpia vastaan  osallistujamäärä on kuitenkin täysin eri:

Suurin mielenosoitus on ollut Washingtonissa, mihin kokoontui järjestäjien arvion mukaan jopa puoli miljoonaa ihmistä, pääosin naisia. Joukossa oli useita julkisuuden edustajia. Järjestäjät olivat odottaneet paikalle 200 000 ihmistä, mutta arviota korotettiin ihmismassojen valtavan koon vuoksi.

Niin räyhävasemmistolla (tapaus Dan Koivulaakso 612-mielenosoituksesta) kuin vasemmistoliberaaleilla toimittajilla on omituinen tapa valehdella mielenosoitusten osallistujamääristä riippuen siitä kuka osoittaa mieltä. Kun ollaan valmiita valehtelemaan merikityksettöminä pidetyissä asioissa, turvaudutaan valheisiin todennäköisesti myös isoissa kysymyksissä. Sanottakoon tässä yhteydessä, että eiliseen Donald Trumpin virkaanastujaistilaisuuteen osallistui 900 000 ihmistä...

Tottakai myös Suomessa kulttuurimarxilaisten hyödylliset idiootit ottivat mallia ison meren takaa ja järjestivät oman säälittävän mielenosoituksensa Trumpin presidenttiyttä vastaan. Mitään vaikutusta Amerikan tai edes Suomen politiikkaan mielenilmauksella ei tietenkään ollut, eikä se ollut sen tarkoituskaan, kunhan vain saatiin jälleen kiva tekosyy propagoida suomalaisvihamielisen rasismin ja miesvihan puolesta. Tämä käy hyvin ilmi Ylen verkkosivujen raportista Video: Parisataa osoitti mieltä Trumpia vastaan Kansalaistorilla – "En ole hirveän optimistinen eilisen puheen perusteella". Myös Ylen tv-uutisissa kerrottiin länsimaiden perikatoa kannattaneista vasemmistokilareista, joista eräs haastateltu sukupuolinarsistinen feministi totesi Trumpin puheiden olevan "raiskauskulttuurin" normalisointia. Tosin ainoa lännessä vaikuttava raiskauskulttuuri löytyy islamilaisista maista tulleiden maahantunkeutujien keskuudesta, mutta femikomu tuskin tarkoitti sitä. Nimittäin silloin kun feminismi ja islam ovat ristiriidassa, molempien strategiana on hiljaisuus.

Oliskohan niin että Trump-kaunan taustalla on ahdistus oman identiteetin heikkoudesta. Kuten eräs amerikkalaistuttuni juuri totesi, on helppo käsittää miksi laimeat, ennustettavat, pseudo-intellektuaaliset, fyysisesti luontaantyöntävät, geneettisesti alhaisemmat, älyllisesti pelkurimaiset maskuliiniset naiset ja profeministiset mekkoeinarit vihaavat rohkeaa alfa-tyyppiä, joka sanoo ilman anteeksipyytelyjä täsmälleen sen mitä haluaa tarkoittaa. Johtajapersoonallisuuksilla on tapana luoda vahva kontrasti itsensä ja aikalaistensa välille vain olemalla oma itsensä, jonka vuoksi luuserit tuntevat olonsa pieniksi heidän pelkän läsnäolonsa vuoksi samalla kuin johtajat näyttävät nousevan yleviin korkeuksiin. Tästä syystä marginaalisten sateenkaarifriikkien loukkaukset ja räyhääminen ovat vain tahattomia kohteliaisuuksia! 

                                                        *********************


Kuinka sattuikaan, natsi- ja holohöpö-ohjelmia kulttuurihomojen suosimassa Yle Teemassa juuri Donald Trumpin virkaanastujaispuheen ja mielenosoitusten jälkimainingeissa. Valtamediasta kuten Ylestä puhuttaessa on turha luottaa sattumiin. On päivänselvää, että nämä tämän illan Teeman ohjelmat pantiin ohjelmakaavioon jo viime marraskuussa, heti sen jälkeen kun Trump valittiin presidentiksi. Ohjelmien avulla omahyväisen moralismin liemissä kiehuvat punaliberaalit  kiihotetaan entistä intensiivisempään raivoon: "Yhyy, Trump on uusi Hitler!!1!".

Siis aikuisen oikeasti, pidättekö te meitä tv-katsojia siellä Ylessä täysinä idiootteina, ettemmekö muka huomaisi tämänkin ohjelmaripuloinnin poliittista tarkoitusperää? 

Mitä tulee heti sodan jälkeen tehtyihin Yö ja Usva ja Keskitysleirin salattu totuus "dokumentteihin", jopa virallinen historiantutkimus on todistanut ne monelta osin virheellisiksi ja valheellisiksi kuten myytit ihmisnahasta tehdyistä lampunvarjostimista ja ihmisestä tehdystä saippuasta. (The Harvard Law Record: "Like the myth of human soap that was debunked 10-15 years ago, the story of human skin lampshades is based largely on rumors and can’t be substantiated".)

Yle Teema, lauantai 21.1.2017 klo 21:00, Yö ja usva (K16)

(Nuit et brouillard, Ranska 1956) Elokuvan historiasta on vaikea löytää yhtä kaunista, koskettavaa, kipeää ja kantaaottavaa elokuvaa kuin Alain Resnais'n dokumenttiklassikko keskitysleireistä. HD K16


Yle Teema, lauantai 21.1.2017 klo 21:32, Keskitysleirien salattu totuus (K16)

(Night Will Fall, Britannia 2014) Keskitysleirien kauhuista koottiin keväällä 1945 Alfred Hitchcockin ja Sidney Bernsteinin voimin elokuva, jota ei koskaan esitetty. André Singerin dokumenttielokuva kertoo sen tarinan. (U) HD K16 (ahdistus).


Yle Teema, lauantai 21.1.2017 klo 22:47, Claude Lanzmann ja Shoahin aaveet 

Yli yhdeksän tunnin mittainen dokumentti Euroopan juutalaisten holokaustista oli Claude Lanzmannin merkkiteos, jonka pitkistä ja kivuliaista syntyvaiheista hän tässä kertoo. (U) HD

EI SE OLLUTKAAN CLINTON VAAN YLE, JOKA HÄVISI YHDYSVALTAIN PRESIDENTIN VAALIT

"Donald Trump on pelle, joka saa republikaanien muut ehdokkaat näyttämään lähes täysijärkisiltä. Hänen mahdollisuutensa ovat tietysti 0,0." 
-Toimittaja Saska Saarikoski Twitterissä 3.8. 2015

“Hillary Clinton nousee vakuuttavasti kohti voittoa!”
-Ulkopoliittisen insitituutin Mika Aaltola Yle Radio 1:n Ykkösaamussa 10.10.2016

"Trump on itsensä pahin vihollinen. Hän onnistuisi häviämään debatin ilman Clintoniakin."
-Ulkopoliittisen insitituutin Mika Aaltola Iltalehdessä 20.10.2016

"Eiköhän se Hillaryn suuntaan mene. Jos siis katsotaan vain presidentinvaaleja, eikä esimerkiksi senaatin paikkajakoa, jolla on suuri merkitys."
-Ulkopoliittisen insitituutin Charly Salonius-Pasternak Helsingin Sanomissa 5.11.2016


                                                          ****************************

"Liberaalia on lyötävä joka päivä"
-Kai Murros

                                                          ****************************

Kun on seurannut tämän keskiviikon uutisvirtaa Ylessä ja Helsingin Sanomissa saa vaikutelman kuin nämä mediat olisivat olleet itse ehdokkaina Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Tappiota ei siis kokenutkaan Hillary Clinton, vaan Yle ja HS, joita tyhmät amerikkalaiset eivät ymmärtäneet lukea.

Yle tv:n vaaliohjelma oli koomista seurattavaa. Asiantuntijaksi jälleen pyydetyn Ulkopoliittisen instituutin Mika Aaltolan voitonvarmuuden mureneminen tunti tunnilta oli mitä parhainta tragikomediaa. Aaltolan epäuskoiseksi käyneiden ilmeiden seuraamisen lisäksi viihdettä tarjosi Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Pirkko Pöntinen. Jo ennen epämieluisan vaalituloksen varmistumista kirjeenvaihtajamme New Yorkissa näytti olevan täysin romuna. 

Tuloksen varmistuttua kuukausikaupalla ehdokastaan Hillary Clintonia suomalaisille markkinoinut toimittaja purki pettymyksen mielipidekirjoitukseen Analyysi: Viha ja valhe voittivat Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, jossa hän pitää väärän vaalituloksen syynä rasistisia valkoisia työläismiehiä, joiden olisi oman etunsa vastaisesti pitänyt äänestää vapaata maahanmuuttoa kannattavaa Hillary Clintonia. Tuskaisen peppukivun ja tunnekuohun vallassa kirjoitettua purkausta on vaikea pitää analyysinä, sillä siinä ei pohdita lainkaan niitä konkreettisia yhteiskunnallisia syitä, miksi Donald Trumpia äänestettiin. Pöntisen kolumnista välittyi päällimmäisenä ahdistunut vaatimus, jossa ihmetellään miksi sotahaukkana tunnetusta korruptoituneesta ehdokkaasta ei tullutkaan presidenttiä, vaikka hänellä on vagina ja nyt on sentään vuosi 2016!  

Toinen Amerikassa itkuvirttä tihrustanut Ylen propagandisti, toimittaja Antti Kuronen, raportoi Trumpin vaalitilaisuudesta Manhattanin Hilton hotellin edustalta. Kasvoiltaan järkyttynyt Kuronen näytti siltä kuin olisi juuri ennen lähetystä vuodattanut litran liberaalin kyyneliä. Miten tällaisia hermoherkkiä toimittajia valitaan toimeen, jossa pitäisi kertoa kansalaisille neutraalisti ja analyyttisesti maailman tapahtumista?

Vaalipäivänä Iltalehti kertoi The Economistin gallupista, jonka mukaan jopa 75 prosenttia suomalaisista toivoisi Clintonin voittoa, joten oireilevaa peppukipuilua on saattanut kokea tänään muutkin kuin punavihreän kuplan liberaalit. Tosin gallupit vaikuttavat näinä aikoina niin peukaloiduilta, että tuohon pohjois-korealaiseen lukuun pitää suhtautua suurella epäilyksellä. Joka tapauksessa Ylen kaltaisen valtamedian yksipuolinen tiedotus näyttää uppoavan erityisen hyvin suurten ikäluokkien muutospelkoisiin demarieläkeläisiin. 

Karvalakkikansaa vaalitulos ei kuitenkaan suuremmin liikuta ja pahimmat itkupotkuraivarit onkin saatu kuulla ennustettavasti kaupunkilaisliberaalien ja konservatiivisten aisankannattajien suusta. Liberaalia on nyt lyöty, mutta mitään syytä myötätuntoon ei ole, sillä he ovat 1960-luvulta lähtien lyöneet ei-liberaalia minkä ehtivät. Siksi Yle Watchin korville parasta musiikkia on itsensä hyviksi ihmisiksi korottaneiden hyväosaisten liberaalien vikinä; juomaksi voi nauttia punaliberaalien kyyneliä.

Punavihreiden liberaalien reaktiot kuulostavat yllättävän paljon samoilta kuin edellisen sukupolven "edistyksellisten" eli sosialistien suhtautumisen Ronald Reaganin valintaan Yhdysvaltain presidentiksi vuonna 1980. Silloinkin itkettiin kauhistellen sitä, mitä uusi presidentti toisi mukanaan, uumoiltiin jopa ydinsotaa. Ja mitä lopulta tapahtuikaan: Reaganin kausilla aloitettiin ydinaseiden liennytyspolitiikka, mutta samalla hän haastoi "Pahan imperiumin" Neuvostoliiton, jonka osittaisena seurauksena koko sosialistinen järjestelmä romahti Euroopassa syksyllä 1989. Olisikohan Trump vuorostaan symbolinen henkilö sille, että sosialismin virulentti äpärälapsi, kansojen tuhoaja monikulttuurikokeilu, kohtaisi loppunsa lähitulevaisuudessa?

Liberaaleille Donald Trumpin voitto oli shokki ennen kaikkea siksi, että julkisuudessa kaikki oli pedattu Hillary Clintonille valmiiksi. Nyt jokaiselle on käynyt selväksi, että globaalit mediat eivät halunneet Trumpin voittavan, siksi ne kampanjoivat systemaattisesti häntä vastaan koko vaalitaistelun ajan. Median lisäksi samaan vehkeilyyn osallistuivat gallup-yhtiöt, jotka antoivat tiedotusvälineille vain niitä miellyttävää tietoa toivoen samalla että amerikkalaiset äänestäjät menisivät virallisesti ilmoitetun voittajavankkurin kyytiin tai jäisivät ainakin kotiin odottamaan Clintonin varmaa voittoa. Toivotut gallup-tulokset saatiin, koska asioita kysyttiin tietoisesti vääriltä henkilöiltä ja sivuutettiin ne ihmismassat, joita ei muutenkaan haluttu huomioida. Täsmälleen samaa strategiaa yritettiin kesäkuussa Iso-Britannian Brexit kampanjan aikana, samoin tuloksin.

Euroopassa ei taideta oikein ymmärtää, että Amerikassa kansan syvien rivien luottamus valtamedian uskottavuuteen on romahtanut ajat sitten, tosiasia, jota Trump käytti kampanjassaan menestyksellisesti hyväkseen. Mitä enemmän toimittajat tarttuivat Trumpin sanomisiin, sitä enemmän hän sai julkisuutta. Toisaalta mitä enemmän media parjasi Trumpia, sitä enemmän potentiaaliset äänestäjät oivalsivat, että hänessä on pakko olla jotain hyvää, koska korruptoituneen eliitin asiaa ajava media häntä niin paljon vihaa.

Amerikkalaisten ylikansallisten mediatalojen kampanjointi oli ymmärrettävää, sille ne halusivat vaikuttaa amerikkalaisiin äänestäjiin. Sen sijaan suomalaisten tiedotusvälineiden yksimielinen taistelu Trumpia vastaan näyttää oudolta, koska me emme voi osallistua Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Median kannalta kampanjoinnille oli kuitenkin perusteet, sillä se halusi USA:n vaalien kautta tuomita ne asiat, joita Trump (ja Brexit-äänestys) kannattivat. Toisin sanoen meille haluttiin esittää narraatiota, että maahanmuuton vastustaminen on suvaitsematonta mielettömyyttä tai että EU:sta lähteminen tarkoittaa vähintään talousromahdusta. 

Jotta viesti menisi perille, suuret mediat kuten Yle käyttivät luottoasiantuntijoita, joilta ne kuulivat aina toivotut vastaukset. Tällaisia näkyviä asiantuntijoita olivat ennen kaikkea Ulkopoliittisen insituutin tutkapari Mika Aaltola ja Charly Salonius-Pasternak. Sattumoisin he olivat asiantuntijoina myös Brexit-vaalien alla ja ennustivat silloinkin väärin. Silti Yle ja muut isot mediat olivat valmiita kuuntelemaan näiden herrojen virheellisiä ennustuksia Yhdysvaltain presidentinvaalien alla ja jopa niiden jälkeen, josta kertoo Turun Sanomien artikkeli.

Niitäkin asiantuntijoita maastamme löytyy, jotka ennustivat Trumpin voiton, mutta joita juuri siksi ei haluttu Ylessä kuulla. Heidän analyysinsä perustuivat siihen, että valtaosa siitä, mitä tiedotusvälineet väittivät Trumpin sanoneen, on ilman kontekstia olevaa valhetta. Tämän tarkistuksen Yle olisi voinut itsekin hoitaa helposti, mutta se ei koskaan halunnut varmistaa Washington Postin ja New Yorkin Timesin väitteitä, joten liberaalien valheet menivät suoraan suomalaisten tv-katsojien ja radion kuuntelijoiden tajuntaan. Toiseksi, Yhdysvaltain vaaleissa on aina kyse sisäpolitiikasta, jonka vuoksi Euroopassa paljon huomioidut Trumpin ulkopoliittiset lausunnot eivät merkinneet amerikkalaisäänestäjille juuri mitään.

Mistä vaalien lopputulos sitten kertoo? Ennen kaikkea siitä, että aiemmin kaiken hiljaisena vastaan ottanut valkoinen työväenluokka sai vihdoinkin äänensä kuuluviin ja tähän tarjosi mahdollisuuden Donald Trumpin ehdokkuus. Trumpin voittoa voi syystä pitää valkoisten työläismiesten vastaiskuna, jossa he ilmoittivat Trumpin suulla saaneensa tarpeekseen Itärannikon kosher-eliitistä ja enemmistöksi pyrkivien vähemmistöjen kiintiöloisista. Vaikka Trump ei voikaan toteuttaa läheskään kaikkia lupauksiaan, on hänellä siihen silti paremmat mahdollisuudet kuin Barack Obamalla, koska republikaanit voittivat samalla kertaa sekä kongressi- että senaatinvaalit.

Uuden vasemmiston 1960-luvulta alkanut pitkä marssi läpi instituutioiden pysähtyi ainakin Yhdysvalloissa hetkeksi päin seinään. Jo rohkealla kielenkäytöllään Trump tuli todistaneeksi, että huomattavaa osaa kansasta ei olla saatu indoktrinoitua poliittisesti korrekteiksi teuraslampaiksi. Puhumalla asioista niiden oikeilla nimillä Trump antoi itseluottamusta niille, jotka eivät halua alistua orwellilaisen uuskielen henkiseen pakkopaitaan. Nämä ovat kulttuurisodan voittoja, mutta paljon tärkeämpää oli saada maan johtoon vihdoin mies, joka edes puheiden tasolla on estämässä kansakunnan luoneen valkoisten jäämistä vähemmistöksi omassa maassaan. On todennäköistä, että siirtolaisinvaasio saadaan pysäytettyä ainakin Trumpin kaudella. Kuten perussuomalaisten Jussi Halla-aho totesi tänään facebook-sivullaan:

Väestönvaihto on Yhdysvalloissa niin nopea, että jos Trump ei olisi voittanut juuri nyt, tulevia presidentinvaaleja olisi ollut mahdotonta voittaa muuten kuin lupaamalla jakaa yhä enemmän työväestöltä verotettua julkista rahaa erilaisille vähemmistöille.

Saattaa olla, että Trumpista tuli läntisen maailman johtaja juuri ennen kohtalokasta hetkeä, josta ei olisi ollut paluuta. Ehkä Trumpin voitto on merkki siitä, että "edistyksen" kaapuun puettu hedonistis-narsistinen rappio ja etnomasokismi on vihdoin väistymässä koko lännessä. Aika näyttää.

YLESSÄ ON TOTTA VAIN TOIMITTAJIEN NILKKILIBERAALI UMPIKIEROILU

Yle on samassa globaalissa media-mafiassa.

Suuri osa suomalaisista uskoo, että veronmaksajien kustantaman Yleisradion palveluksessa olevat toimittajat noudattavat journalistisen etiikan sääntöjä. Osa saattaa toimiakin näin, mutta yhä lisääntyvässä määrin iso joukko Ylen toimittajia käyttää mediajätin näkyvyyttä vain hyväksi ajaakseen omaa poliittista agendaa. Tämä on mahdollista siksi, että toimittajien ideologia ei poikkea juurikaan Ylen virallisesta linjasta. Siksi mitä luihuimmat propagandistit voivat rauhassa painostaa journalistisella verukkeella esimerkiksi talouselämän tahoja, jotka eivät "paljastusuutisen" jälkeen alistu muuttamaan laillisia toimintatapojaan miellyttääkseen Ylen kulttuuribolshevikkeja.

Härskeimmät Yle politrukit kuten toimittaja Jussi Eronen kävi jopa kampanjaa Osuuspankkia vastaan, koska sen maksujärjestelmää käytetään kansallissosialistisen mutta täysin laillisen verkkokauppa Kadulle.comin asioinnissa. Jussi Erosen toimittamassa tuoreessa uutisjutussa Uusnatsien verkkokaupan maksupalvelu katkesi – Rahaliikennettä pyörittänyt OP: "Arvojen ja tekojen kohdattava"  toimittaja ei mainitse sanallakaan siitä, että hän on itse kampanjoinut Twitterissä Osuuspankkia vastaan.

Ylen tiedostavan punaringin sota Kadulle.comia vastaan alkoi aiemmin syksyllä, kun toimittaja Sara Rigatelli (tuttu vihastaan Soldiers of Odinia kohtaan) julkaisi "kohusartikkelin", jonka pääviestinä oli, että "natseilla" ei saa olla mitään oikeutta harjoittaa verkkokauppaa, vaikka toiminta on sinänsä täysin laillista. Rigatellin ja Erosen nilkkimäisestä kieroilusta kertoi ensimmäisenä Magneettimedia jutussaan Yle painosti Osuuspankkia viikkoja Vastarintaliikkeen vuoksi – julkaisi lopulta loka-artikkelin. Verkkolehden mukaan Rigatelli pyrkii tuomaan Suomeen ulkomailta tuttua mallia, jossa valtamedia pyrkii tuhoamaan kansallismielisen opposition tilanteissa, joissa poliisi ei voi suoraan puuttua toisinajattelijoiden toimintaan.  Esiin tulleiden tietojen perusteella Magneettimedia arvioi toimittaja Erosen omasta mielestään "Hyvän asian" puolella olevaa luihua toimintaa näin:

Eronen paljasti Twitterissä, että Yle oli painostanut Osuuspankkia jo viikkoja ennen uutisen julkaisua. Kun Osuuspankki ei suostunut puuttumaan täysin laillisen Kadulle.comin toimintaan Ylen painostuksesta huolimatta, aloittivat toimittajat lopulta julkisen lokakampanjan pankkia vastaan

Näin alhaiseen poliittiseen suhmurointiin, vieläpä mediajätin lihaksia hyväksi käyttäen, eivät olisi kehdanneet ryhtyä edes 1970-luvun taistolainen toimittajakunta, silloin kun se halusi painostaa Kekkos-vastaisia voimia. Ollaanpa Suomen Vastarintaliikkeestä mitä mieltä tahansa, sen laillisen yritystoiminnan tukahduttaminen on osoitus toimittajien häikäilemättömästä, rikollishenkisestä poliittisesta vainosta. Yle juhli onnistunutta källitystä jopa Yle Radio 1:n ja Radio Suomen uutislähetyksissä kertomalla asiasta heti uutisten alussa, jopa ennen perinteeksi käynyttä Trump-mollausta. 

Osuuspankin painostustapaus kertoo myös siitä, minne toimittajat energiansa suuntaavat. Kansalaisia oikeasti tärkeistä ja kiinnostavista asioista Yle vaikenee edelleen kuten aivan hiljaittain Raumalla sattuneesta ulkomaalaisten tekemästä alaikäisen joukkoraiskauksesta. Vaikka poliisi tiedotti asiasta, siitä kertoi vain vaihtoehtomediat kuten verkkolehti Nykysuomi. Ylellä näyttää olevan muut prioriteetit.

                                                      **********************

Yle TV1 Torstai 20.10.2016 klo 12:12, USA:n presidentinvaali 2016: 3. väittely 

Yhdysvaltojen presidenttiehdokkaat Hilary Clinton ja Donald Trump kohtaavat kolmannessa tv-väittelyssä. Suora lähetys. HD

Tässä linkki Trumpin suomennettuun puheeseen, joka ei näy Ylessä.

Kukaan mediaa seuraava kansalainen ei ole voinut välttyä USA:n presidentivaalien 3. väittelyn uutisoinnilta. Yle lähetti viimeöiset keskustelut tänä iltapäivällä tekstitettyinä ja verkkosivuilta löytyy parikin aiheeseen liittyvää juttua kuten Faktantarkistus! Näin Trump ja Clinton vetivät mutkat suoriksi väittelyn tuoksinassa, jossa Donald Trumpista leivotaan tietenkin suurempaa konnaa, vaikka poliittisten tekojen rintamalla vain Hillary Clinton on syyllistynyt oikeasti konnuuksiin. Myös Trumpin puheet mahdollisesta vaalivilpistä on esitetty varsinkin Ylessä jonain äärioikeistolaisena salaliittoteoriana, vaikka jo nyt tiedetään se, että Clintonia tukevalla ääriliberaalilla vehkeilijä George Sorosilla on vahva yhteys firmaan, joka on toimittanut 16 osavaltioon vaalikoneet.

Ylen omassa analyysissa USA:n vaaleihin alle kolme viikkoa – Mitä vielä voi tapahtua? turvaudutaan taas kerran Ulkopoliittisen insituutin (UPI) Nato-sionistisiin Demokraattien kannattajiin kuten Leo Micheliin ja Anna Kronlundiin. Jos ei satu olemaan pelkästään Ylen, Hesarin ja USA:n itärannikon sanomalehtien varassa, UPI:n tutkijoiden selittelyt vaikuttavat enimmäkseen toiveajattelulta, jossa kaikki Trumpin maaliin osuvat puheet on poistettu tietoisuudesta.

Sen sijaan löylyn lyömänä hurmoksena on pidettävä kolmannen UPI-tutkijan, konservatiivisen cuck-aisankannattaja Mika Aaltolan voitonvarmoja revittelyjä Iltalehdessä. Poju ei ole näköjään vieläkään oppinut mitään Brexitistä ja kuvittelee Hillaryn hehkutuksella olevan jokin maaginen vaikutus presidentinvaalien tulokseen. Valtamedioiden viittaukset galluptuloksiin voidaan myös unohtaa, sillä nekin ovat kovaa vauhtia paljastumassa pelkäksi manipulaatioksi. Tunnettu konservatiinen amerikkalaiskommentaattori Ann Coulter tiivistikin viimeisimmässä verkkolehti Vdaren kolumnissaan koko presidentinvaalikampanjan yhteen lauseeseen: Hillarylla on media puolellaan, mutta Trumpilla puolestaan avainkysymykset.

TV 1:n pääuutislähetyksessä klo 20.30 satusetä Matti Rönkä otti tulevat vaalit niin henkilökohtaisesti, että hän puhui tuskaisen möreäksi muuttuneella äänellä Trumpin "venkoilusta" samalla kun naama vääntyi inhon irvistykseen (kohdasta 04:30 eteenpäin). Rönkän tunteiden purkauksen jälkeen saimme nähdä toimittaja Pirkko Pöntisen ahdistuneen oloista puhetta siitä, kuinka Trump on "romahtamassa", vaikka tuollaisen kielikuvan käyttö näyttää katsojasta lähinnä kirjeenvaihtajan oman tilan projektiolta. Huvittavaa oli myös kuulla väite, että Trump on jakamassa kahtia kansakuntaa eikä häntä "järki paljon pakota", kun vaalien jälkeen pitäisi yhdistää kansakuntaa. Väite on kummallinen, kun tietää miten juuri aikaisemmat presidentit ovat sirpaloineet Amerikkaa tuottamalla maahan siirtolaisia, joilla ei mitään yhteistä intressiä kansakunnan historian ja vaurauden luoneiden valkoisten kanssa.

Yleisesti ottaen TV-uutisessa keskityttiin ennalta arvattavasti pelkästään Clintonin muutamaan onnistuneeseen nokitteluun, mutta vastaavia Trumpin erävoittoja ei tietenkään näytetty, jonka vuoksi katsojalle jäi mielikuva, että Hillary Clinton jauhotti Donald Trumpin 6-0, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa.

Yle TV1, Torstai 20.10.2016 klo 22:00, Ulkolinja: USA:n rotuvihan uusi aika  

Ku Klux Klaanin jäsenmäärä kasvaa Yhdysvalloissa, ja klaanin riiteissä ristit roihuavat. Samalla afroamerikkalainen väestö vaatii yhä räväkämmin oikeudenmukaista kohtelua. Uhkaako Yhdysvaltoja uusi rotusota? T: BBC. HD

Linkki Yle Areenaan.

Vasemmistoliberaalien miehittämän BBC:n viime vuonna tekemä dokumentti KKK:sta ja Mustista panttereista noudattaa tuttua narraatiota: filmi seuraa valkoisen alaluokan harhaiseksi tarkoitettua vihapuuhailua, jota vastustaa perustellusti sorretut mustat.  Dokumentin suurin arvo on siinä, että sen tarkkaan suunniteltu käsikirjoitus paljastaa sen, miten paljon hyväosaiset punaporvarit halveksuvat ja vihaavat omaa valkoista köyhälistöään. Esimerkiksi demarieläkäläisten suosiman äärikonformistisen Seura-lehden TV-maailma liitteessä (nro 41/2016) kriitikko-muusikko Arto Pajukallio toteaa dokumentista näin:

Klaanilaiset hokevat tunteenomaisesti tulleensa sorretuiksi ja väheksytyiksi ja korostavat valmiuttaan puolustaa rotunsa, valkoisten amerikkalaisten kristittyjen historiaa. Rasismiin ja poliisiväkivaltaan kyllästyneet mustat voivat puolestaan perustella faktisesti vihaansa rotusorron uhreina.

Tilastolliset viittaukset arkipäivän rotujen väliseen väkivaltaan loistavat dokumentissa poissaolollaan ja ainoa tapaus, jota käsiteltiin antaumuksella on valkoisen Dylann Storm Roofin hyökkäys mustien kirkkoon. Vain punavihreässä kuplassa elävä etnomasokisti ei halua kuulla valtamedian virallisen narraation pimeäksi jätettyä puolta, josta Yle Watch kertoi Dylann Roofin tapaukseen liittyvässä jutussaan Media luo murhaajia. Pajukallion uskomus, että Amerikan tai Euroopan valkoisten kokemukset värillisten moninkertaisesta väkivallasta valkoisia vastaan ovat vain "tunteenomaisia" kuvitelmia, kääntyy aivan toisenlaiseksi kun perehtyy kylmiin tilastotietoihin eikä kontrolloidun median vakiokertomuksiin:

Year 2003 – Rape/Sexual Assault 
White on Black: 0 - Black on White: 20,309; Black on Black: 21,104 

Year 2004 – Rape/Sexual Assault
White on Black: 0 - Black on White: 11,610; Black on Black: 35,33 

Year 2005 – Rape/Sexual Assault
White on Black : 0 - Black on White: 37,460; Black on Black: 36, 620 

Year 2006 – Rape/Sexual Assault
White on Black: 0 - Black on White: 32, 443; Black on Black: 7,705 

Year 2007 – Rape/Sexual Assault
White on Black: 0 - Black on White: 14,092; Black on Black: 12,780 

Year 2008 – Rape/Sexual Assault
White on Black: 0 - Black on White: 19,292; Black on Black: 34,841 

Total over six conservative years:
White on Black: 0 - Black on White: 135,206; Black on Black: 148,38 

Average over six consecutive years:
White on Black: 0 - Black on White: 22,534; Black on Black: 24,730

Jos tämäkään ei vielä riitä, Yle Watchin artikkelissa Yle maalaa mustan valkoiseksi, kerrotaan virallisiin lähteisin tukeutuen, kuinka monta kertaa enemmän mustat lahtaavat valkoisia kuoliaaksi Amerikassa kuin valkoiset mustia. Näiden tosiasioiden valossa on hämmästyttävää, miten lempeän apaattisesti valkoiset suhtautuvat siihen, että mustat murhaavat lapsiamme ja sisariamme, sillä terveessä kulttuurissa sen pitäisi nostattaa kansan rotutietoiseen raivoon ja itsesuojeluun. Mutta mehän emme eläkään enää normaalissa kulttuurissa, vaan kansallismasokistisessa itsetuhoyhteiskunnassa.

Valkoiset liberaalit harjoittavat jatkuvasti uhripolitiikkaa, mutta kun tosiasiat osoittavat enimmän väkivallan harjoittajien olevan mustia ja uhrien valkoisia, asiasta vaietaan, koska tällöin pyhiksi uhreiksi pitäisi korottaa valkoiset, jotka taas virallisen selityksen mukaan eivät ole muuta kuin etuoikeutettuja rasisteja. Yle Watch:

Todellakin, rotu ratkaisee kun tarkastellaan median vaikenemia tosiasioita mustien kohdistamasta väkivallasta valkoisia vastaan. Yhdysvaltain Kansallisen rikosuhritutkimuksen (National Crime Victimization Survey, 2010) mukaan 62 593 mustaa joutui valkoisten väkivallan kohteeksi. Samana tutkimusvuonna 320 082 valkoista oli mustan väkivallan uhreja. Valkoisten uhrimäärä on viisi kertaa suurempi, mutta luvut ovat silti harhaanjohtavia, koska mustien ja valkoisten populaatiot ovat eri kokoisia. Kun mustien ja valkoisten keskinäisessä väkivallassa 38 miljoonan musta väestö tekee viisi kertaa enemmän väkivaltarikoksia kuin 197 miljoonaa valkoista, tarkoittaa tämä suhteellisin luvuin mitattuna sitä, että valkoisia uhreja on KAKSIKYMMENTÄVIISI KERTAA ENEMMÄN kuin mustia. Lisäksi kun tarkastellaan erityisiä väkivaltarikoksia kuten törkeitä pahoinpitelyjä ja murhia, mustien valkoisiin kohdistamat rikokset ovat KAKSISATAA KERTAA KORKEAMMAT kuin valkoisten mustia vastaa. Tästä huolimatta emme kuule ihmisoikeusjärjestöjen ja rasismin vastaisten kampanjoiden kertovan mustien rasismista kovaan ääneen missään. Syynä lienee kieroutunut ajatus, että mustien rasistisesta väkivallasta kertominen on itsessään rasistista, jonka vuoksi siitä pitää vaieta. 

                                                   *********************

Yle Teema,Torstai 20.10.2016 klo 18:00, Claude Lanzmann ja Shoahin aaveet  

Yli yhdeksän tunnin mittainen dokumentti Euroopan juutalaisten holokaustista oli Claude Lanzmannin merkkiteos, jonka pitkistä ja kivuliaista syntyvaiheista hän tässä kertoo. HD

Viikon sisään jo neljäs uusinta tästä ohjelmasta. Moni tavallinen Yle-veroa maksava tv:n katsoja kysyy, että miksi ihmeessä.

Yle Teema,Torstai 20.10.2016  klo 21:55 (1967), Lapualaismorsian

Ylioppilasteatteria, pasifismia ja nuorison kuohuntaa kahdella Jussilla palkitussa aikalaiskuvauksessa. Yhdessä asuvaa kolmikkoa esittävät Aulikki Oksanen, Kristiina Halkola ja Kirsti Wallasvaara. O: M. Niskanen Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. K12 (ahdistus, seksi).

YLE ILKKUU ODIN-PARTIOILLE JA TRUMPILLE - TURHAAN!

Clinton vihaa valkoisia heteromiehiä - aivan kuten
hänen juutalainen taustatukijansa George Soros.

Ylen uutisointi on parin viime vuoden aikana alkanut näyttää pelkältä toiveajattelulta ja oman agendan eteenpäin viemiseltä kuin asioiden kuvaamisena sellaisena kuin ne todellisuudessa näyttävät. Hyvänä esimerkkinä oli se voitonvarmuus, joka nähtiin ennen Brexit-vaaleja, jolloin Yle viittasi vain niihin gallup-kyselyihin ja asiantuntijoihin, jotka lupasivat kyllä-puolen voittoa.

Yleä vaivaa sama autistinen oire kuin muitakin lännen valtamedioita eli se ei suostu hyväksymään sille ikävää todellisuutta, vaan yrittää ennakoivalla tendenssi-uutisoinnilla muokata tulevaa maailmaa mieleisekseen. Tässä se on kuitenkin joutunut kerta toisensa jälkeen pettymään, oli kyse sitten vuoden 2015 eduskuntavaaleista tai Brexitistä. Ylen kaltaiset dinosaurukset ovat ideologiansa vankeja eivätkä kykene tunnistamaan selviä mannerlaattojen liikkeitä, puhumattakaan, että sillä olisi halu ymmärtää niin sanottuja hiljaisia signaaleja. Siksi se tulee hakkaamaan päätään seinään myös tulevien Yhdysvaltojen presidentivaalien kohdalla.

Viranomaisauktoriteetteihin turvautumalla Yle yrittää vakuuttaa, että sille vastenmielinen oppositio kaduilla ja kotisohvilla on marginaalista ja että monikulttuurisuus on voitolle pääsevä asiantila. Tällaista toiveajettelua Yle viljelee viimeisimmässä verkkosivujen jutussa Itä-Suomen poliisi: Soldiers of Odin hiipunut – "Pahat miehet eivät tulleetkaan", jonka viestinä on, että "kaikki on kunnossa, täällä ei ole mitään nähtävää, hajaantukaa". 

– Ei ole ollut mitään sellaista mikä olisi toiminut moottorina heidän toiminnalleen. Se mustamaalaus, että naiset ja lapset varokaa, pahat miehet tulivat, ei pitänytkään paikkaansa, sanoo ylikomisario Vesa Kostamo Itä-Suomen poliisilaitokselta.

Jutun kynäilleeltä toimittaja Tuukka Lukinmaalta jää kertomatta, että turvapaikanhakijoiden ja jo oleskeluluvan saaneiden kehitysmaalaisten vakavin väkivalta on tullut todeksi vasta tänä vuonna, tuloksena kaksi kuolonuhria, yksi Kajaanissa ja toinen Helsingissä. Mitä tulee vierasperäisten harjoittaman vakavan väkivallan suurempaan kuvaan, ulkomaalaiset ovat surmanneet viimeisen kymmenen vuoden aikana 35 ihmistä, joista suurin osa suomalaisia. Tekojen taustalla on monesti jo ennalta tuhoon tuomittuina pidetyt seka-avioliitot, mutta osa teoista on myös sellaisia, jotka olisi voitu ehkäistä kansalaisten omaehtoisella katupartioinilla. Siksi on naurettavaa rauhoitella suurta yleisöä ja väittää, ettei katupartioinnille ole mitään tarvetta. Päinvastoin, tilastollisesti on matemaattisen varmaa, että mitä enemmän maahamme valutetaan kehitysmaalaisia nuoria miehiä, väkivallan määrä tulee vain kasvamaan, eikä kuolonuhrejakaan voida välttää kuten viime kuukausien veriteot ovat todistaneet. Petturillisen "eliitin" harmiksi Soldiers of Odinin kaltaiset ruohonjuuritason kansalaisliikkeet eivät tule katastrofaalisen maahanmuuttotilanteen vuoksi katoamaan, vaan juurtumaan entistä tiukemmin osaksi kansalaisten omaehtoista itsesuojelua.

                                                    ******************************

Yle TV1, 10.10. 2016 klo 13:44, USA:n presidentinvaali 2016: 2. väittely 

Yhdysvaltojen presidenttiehdokkaiden Hilary Clintonin ja Donald Trumpin toisen televisioväittelyn jälkianalyysi. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi.

Yle Radio 1 Ykkösaamu, 10.10.2016 klo 08.05; Yle Areena, Toinen vaaliväittely

-Trump voitti jossain määrin itsensä, mutta samalla kaivoi itselleen niin syvän kuopan, josta on vaikea nousta, pohtii ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista.

Ylen tv-uutisissa ja verkkosivuilla olemme saaneet taas kerran kuulla ahdistuneen oloisen kirjeenvaihtaja Pirkko Pöntisen vuodatusta siitä, kuinka paha ihminen Donald Trump on ja kuinka olisi äärimmäisen tärkeää, että vasemmistofeministi Hillary Clintonista tulisi seuraava Yhdysvaltojen presidentti. Kirjoittamassaan raportissa Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja: Väittely oli Trumpille kova pala Pöntinen keskittyy lähes pelkästään Trumpiin eikä edes pyri peittämään tätä kohtaa tuntemaansa henkilökohtaista inhoa:

Trumpia oli neuvottu ja vaadittu pyytämään anteeksi viime päivien videokohua ja lausuntojaan naisista. Hän tekikin niin, ja sanoi myös olevansa noloissaan. Nuo puheet olivat kuitenkin pelkkää pukuhuonepuhetta, toisteli kalpea Trump ja sekoitti vastausryöppyynsä Isiksen, Yhdysvaltain talouden ja teeman Amerikan tulevasta suuruudesta. 

(...) Trumpin itseluottamus palautui vasta, kun päästiin puhumaan verotuksesta ja taloudesta. Trump katsoo maailmaa liikemiehen silmin ja tällä tyylillä hän varmasti piti kannattajiaan otteessaan.

USA:n Itärannikon uutistoimistojen ja sanomalehtien totuutta toitottavan Pöntisen näkemykset uppoavat todennäköisesti hyvin vain Ylen varassa oleviin suurten ikäluokkien demarieläkeläisiin. Laajempi mediaspektri Yhdysvalloista ja Euroopasta kertoo, että väittely oli Trumpille menestys, sillä hän pääsi vihdoinkin puhumaan kansallisesta turvallisuudesta ja maahanmuutosta. Riippumattomat asiantuntijat ovat olleet myös sitä mieltä, että Trump nuiji menestyksekkäästi maan rakoon demokraattien terveydenhuollon uudistuksen.

Sitä vastoin Ulkopoliittisen insitituutin (UPI) Nato-sionisti Mika Aaltola halusi jälleen kerran kieltää todellisuuden aivan samoin kuin hän teki Brexit-vaalien aattona. Aaltola on melko tyypillinen konservatiivinen cuck-henkilö (aisankannattaja), joka muka oikeistolaisena on loppupeleissä sittenkin vasemmiston, tässä tapauksessa Clintonin, puolella. Yle Radio 1:n Ykkösaamussa UPI:n politrukki julisti kaiken kuullun ja nähdyn jälkeen, että “Hillary Clinton nousee vakuuttavasti kohti voittoa!”. Poika parka, fanaatikkoon kun ei pure mikään evidenssi.

Yle TV1, 10.10.2016 klo 20:00, MOT: Maahanmuuttoviraston avoin shekki 

Vastaanottokeskukset tulivat Suomelle rajusti arvioitua kalliimmiksi. Turvapaikanhakijoiden vyöryessä maahanmuuttovirasto teki surkeita sopimuksia. Toimittajana Marko Niemi. Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi.Linkki Yle Areenaan.

Nyt täytyy koputtaa puuta, sillä MOT kertoo maahanmuuttobisneksestä ja turvapaikanhakijoiden "yllättävästä" kustannusten kasvusta. Ohjelman esittäminen ei silti muuta mitään, sillä vahinko on päässyt jo tapahtumaan, koska petollinen hallitus otti viime syksynä maahan yli 32 000 "turvapaikanhakijaa", joita ei olisi EU:n sopimusten mukaan edes tarvinnut päästää rajojen läpi.



Yle TV2, 10.10.2016 klo 19:00, Tyger tutkii: Seksismi 

Käpälöintiä, huorittelua, nettivihaa. Tutkimusten mukaan nuoret brittinaiset kokevat runsaasti seksuaalista häirintää. Tyger Drew-Honey tutustuu törkeän käytöksen syihin ja seurauksiin. Miten miehet asian kokevat? HD

Vikaa on syissä ja sepissä kun puhutaan seksuaalisesta häirinnistä. Jo käsite seksuaalinen häirintä on tulkinnanvarainen, sillä monet äänekkäät nipistelytieteiden professorit pitävät pelkkää miehen tuijotusta jo seksuaalisena häirintänä - paitsi silloin jos flirttajilla on varakas ja komea mies. Naisten harjoittamaa häirintää ei tässä yhteydessä haluta edes mainita.

Todellistakin häirintää miesten osalta varmasti löytyy, eikä sitä voi mitenkään puolustella. Kolikon toisena puolena on lutka-feminismi, joka on rohkaissut nuoria brittinaisia äijämäiseen juopotteluun ja yhden illan suhteisiin, koska se on niin upean voimaannuttavaa. Mikäli nainen käyttäytyy kuin lutka, häneen on vaikea asennoitua muuna kuin lutkana. Ehkä tässä on eräs syy "seksuaalisen häirinnän" lisääntymiselle länsimaiden hypersensitiivisissä mutta samalla häpeämättömän kaksinaamaisissa yhteiskunnissa.

YLE EDISTÄÄ ROTURUTSAA.

TV 1, 18.8.2014, klo 18.30, Rakkauden tähden: Maria ja Matti *UUSINTA*

Bolivialainen Maria vierailee appivanhempiensa mökillä. Mitä Maria ennustaa rouva Hovilalle? Onko herra Hovila pelien mestari? Sarjassa ulkomaalaiset miniät ja vävyt tutustuvat appivanhempiinsa. Osa 1/10.(U)

Linkki koko sarjaan.

Yle lähettää uusintana reality-sarjan, jossa suomalaisuudesta luopujien rakastumistarinat tuodaan katsojien iholle. Tarkoituksena on esittää lyhytnäköisen itsekäs geneettinen petos jotenkin normaalina tai jopa tavoiteltavana asiana. Sarja on vain eräs esimerkki, millaista suomalaisvihamielistä propagandasotaa veronmaksajien rahoilla kustannettu Yle on valmis käymään.


TV 2, 18.8.2014, klo 21.00, Black Box

(12) Sairaalan uusi komea neurokirurgi aiheuttaa sydämentykytyksiä monella taholla. Catherine yrittää löytää ratkaisua pariin ongelmatapaukseen ja ottaa merkittävän askeleen myös omassa elämässään. HD

Lähinnä naisille suunnatun harlekiini-sarjan esittelyä.

Amerikallainen lääkärisarja monikulttuurisesta päiväunelmasta, jossa kaikkia etnisiä ryhmiä on ripoteltu kuvaruutuun sopivan tasapuolisesti. Sarjassa myös harjoitetaan näkyvästi roturutsaa, jossa sukupuolten kombinaatiot ovat ennalta arvattavat kuten tässäkin jaksossa: punatukkainen valkoinen nainen pelehtii kongoidin kanssa. 

TV 1, 18.8.2014, klo 18.00, Yle Uutiset

Yle Areenan linkki, rotumellakkauutinen kohdasta 5.11" alkaen.

Yle kertoo, että Missourin Fergusonissa rotumellakat ovat jatkuneet ulkonaliikkumiskiellosta huolimatta. Toimittaja Pirkko Pöntisen raportissa ei taaskaan kerrottu suurelle yleisölle sitä, että Michael Brown oli ryöstänyt pikkukaupan vain pari minuuttia ennen kohtalokkaaksi muodostunutta välikohtausta poliisin kanssa. Tiedä sitten luetaanko Yleisradiossa Yle Watchia, mutta tänään sen verkkosivun jutussa Mellakat Missourissa jatkuvat, ulkonaliikkumiskielto uusitaan oli ensimmäistä kertaa maininta Brownin "myymälävarkaudesta", vaikka tapahtumasta on kulunut jo viikko ja josta Yle Watch raportoi ensimmäisen kerran jo 11.8.2014.! Mitä tulee tuohon laajalle - paitsi valtamediassa - levinneeseen turvakameran videonauhaan, Brownin rikos näyttää kaikelta muulta kuin näpistykseltä - siinähän huippuosaajalupaus uhkailee ja tönii väkivaltaisesti paljon pienempää myyjää. Tällainen väkivaltainen uhittelu ei ollut Brownille mitenkään vierasta, sillä hänen koko elämäntapansa perustui mustien väkivaltakulttuurin ihailulle, mikä tulee hyvin esiin myös hänen primitiivisessä "musiikissaan", jota voisi kai luonnehtia jonkinlaiseksi gangsta-rapiksi. Eräs valkoinen amerikkalainen kansalaisaktivisti kommentoi Brownin heimokilinää näin:

This is Michael Brown's Soundcloud page. Gangsta Rap is clearly a street level declaration of war. Listen to these (weak) rhymes, if you have the patience, and assess the message. Focus on the lyrical content of every track on his page, and tell me this isn't a street level declaration of war. Now, if you declare war from the street and you end up dead on the street, doesn't this kind of go with the territory? Aren't the perils what makes that way of life "hardcore"? Is there anything remarkable about an early death when you choose this path? I'd say it is a rather predictable end to the path Michael Brown consciously chose for himself. It is not as though the risks were unknown. In fact, it's far more surprising when people choose this course and actually live to see 30. Enough of this self-righteous, delusional outcry. Michael Moore said he was executed for "jaywalking while Black". Aside from his family's personal grieving, he doesn't deserve to be mourned by strangers as an "innocent" civilian or a "Gentle Giant" who was just "minding his own business". The man declared war, and he lost. And by the way, for the impressive arsenal he boasts about in his songs, it is almost comical that he was unarmed when he met his end. If he had been armed, it might be Darren Wilson whose body lay in the street, instead. But who, then, would have even heard about this incident outside of St. Louis County?

Uutisen lopussa Pöntinen kertoo Fergusonin tapauksen muistuttavan parin vuoden takaista Trayvon Martinin kuolemaa. Tuttuun valtamediatoimittajan tapaan Pöntinen valehtelee Martinia itsepuolustukseksi ampuneen George Zimmermanin olleen valkoinen, vaikka tunnettu tosiasia on, että hän on etniseltä taustaltaan sekarotuinen hispaano.

Ylen verkkosivujen artikkeli Yhdysvalloissa poliisi toimii yhä useammin kuin sotilas tarttuu jälleen lillukan varsiin, eikä sivustolla uskalleta julkaista rehellisesti analysoivaa artikkelia siitä, miksi vain neekerit aloittavat riehumisen aina kun joku heidän yhteisönsä rikollinen joutuu ryöstön jälkeen poliisin ampumaksi. Mikään määrä positiivista syrjintää, sosiaalitukien lisäämistä ja rangaistuksen lieventämistä ei voi muuttaa mustien amerikkalaisten miesten käyttäytymistä, varsinkin kun liberaalien luoma koulujärjestelmä ja valtamedia on opettanut heidät lapsesta saakka olemaan "uhreja" ja vihaamaan valkoisia.