HYVÄÄ YÖTÄ, KEPUN TALIKKOKOMMUNISTIT!

Annika Saarikko: "Rakkaat talikkokommunistit! Viimeinen
sammuttaa valot!

Kokoomuksen ja Keskustan viikonlopun puoluekokousten  puheenjohtajavaalit kertovat, kuinka etäälle tavallinen äänestäjäkunta ja puolueklienteelit ovat erkaantuneet toisistaan. Kahta perinteistä oikeistopuoluetta ei tunnistakaan enää entisikseen, sen verran vasemmalle ne ovat siirtyneet oikeista juuristaan. 

Esimerkiksi Kokoomuksen perinteinen kolminaisuus, koti-uskonto-isänmaa, on kuulunut jo vuosikymmeniä puolueen menneisyyteen. Tänään puolueen kotina ovat Brysselin käytävät, uskontona globalismi ja isänmaana raha. Kokoomuksella ei ole enää edes nimeksi oikeistokonservatiivista arvopohjaa, ja paljon puhutuissa liberaaleissakin arvoissa on viime vuosina nähty raju punasiirtymä. 

Ikävästi sanottuna Kokoomuksesta on tullut "arvojen" suhteen vasemmiston aisankannattaja, jolla se yrittää miellyttää hegemonisen vasemmistonomenklatuuran näkemyksia. Äänestäjistä ei välitetä, vaan puolueessa seurataan lyhytnäköisesti punaisen yliopiston harhaisia muotiaatteita ja "tiedostavien" toimittajien moralistista ihmisoikeuspaasausta kantaväestöä vastaan. Täytyy vain toivoa, että äänestäjät muistavat seuraavissa kunnallisvaaleissa olla äänestämättä näin isänmaatonta puoluetta.

Keskustan tilanne on viimeisimmän puoluekokouksen jälkeen vielä surkeampi kuin Kokoomuksen. Pilkkanimi talikkokommunistit sai lisävahvistusta, kun puolueen kenttäväki valitsi puheenjohtajakseen arkkityyppisen punavihreän feministimädättäjä Annika Saarikon. Joku foliohattu voisi väittää Saarikon valinnan taustalla olleen punavihreiden pitkäaikainen projekti, jossa torpedoksi koulutettu Saarikko tuhoaisi Keskustapuolueen sisältä käsin. Ikävä kyllä syy Saarikon pääsyyn puoluejohtajaksi on arkisempi.  Valinta kun kertoo vain poliittisesta pyrkyryydestä, muotiaatteiden harjalla surffailusta  ja ilmaiseksi saadusta medianosteesta. Ja kenttäväkeä vietiin kun pässiä narusta.

Joka tapauksessa Ylen toimituksessa valintaa fantsuteltiin useassa uutisessa kuten voittotuloksen julistaneessa jutussa Annika Saarikko keskustan johtoon selvin lukemin – "Saatte minusta sitoutuneen puheenjohtajan ja naisen, jolla on jalat arjen kuralätäköissä". Totta kai Ylen toimittajat riemuitsevat punavihreän syövän leviämisestä vanhassa valtapuolueessa, mutta Kepulle kyse oli lähinnä omaan jalkaan ampumisesta.

Jo Katri Kulmunin puheenjohtajavalinta vuosi sitten henki Kepun epätoivoista trendihakuisuutta. Identiteettikriisiin joutunut puolue halusi kokemattoman nuoren naisen valinnalla viestiä valtamedialle kaupunkilaisuuttaan (sic), dynaamisuuttaan, ja ajan hermolla olemista. Tämä ei ole kuitenkaan sovitettavissa kansansuosion kanssa. Jostain käsittämättömästä syystä Keskustalla näyttää olevan kadoksissa yksinkertainen vaalimatematiikka, joka pohjautuu potentiaalisiin äänestiin. Voi olla, että nykypuolueille maistuvat parhaiten koulutettujen kaupunkilaisnuorten äänet, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että suurin osa Keskustapuolueen äänestäjäkunnasta koostuu edelleen maalla asuvista miehistä. 

Punavihreän kestohymyilijä Annika Saarikon valinta sementoi lopullisesti Kepun vajoamisen 4-7 kannatusprosentin pienpuolueeksi. Yritys saalistaa erittäin kilpailluilla punavihreiden kaupunkilaisten äänestäjämarkkinoilla oli Kepulta tyhmä strateginen veto, sillä tuolla vaalikarjalla on tarjolla jo nyt ideologisesti puhdasoppisia vaihtoehtoja.  Loppujen lopuksi nuoret kaupunkilaiset vierastavat luonnostaan epäluotettavina tunnettuja kepulaisia talikkokommunisteja, koska he näkevät muotiaateita seuraavassa puolueessa pelkän vallantavoittelijoitten joukon.

Perussuomalaisille viikonlopun vaalitulokset olivat varmasti mannaa. Kokoomuksen epäisänmaallis-globalistinen linja jatkuu vankkana kun maamme EU-federalismin takuumiehenä tunnettu Petteri Orpo sai puheenjohtajavaaleissa jatkokauden. Varapuheenjohtajiksi valitut bilderbergiläiset globalistit Elina Lepomäki, Antti Häkkänen ja Anna-Kaisa Ikonen takaavat puolestaan sen, ettei Kokoomuksella ole aikomustakaan siirtyä Suomen kansan etua ajavalle kansalliselle linjalle. Näin isänmaallinen äänestäkunta ja muut nykypolitiikkaan tyytymättömät voivat huoletta äänestää Perussuomalaisia. 

Varsinainen äänestäjien tulva persuille tulee punafeminismiin virallisesti vajonneesta Keskustapuolueesta. Valtion velan ja kutsumattomien elintasosiirtolaisen määrän kasvaessa sietämättömäksi sinisilmäisimmänkin kansalaisen on tunnustettava, että tämän mielettömyyden puolella ovat kaikki valtapuolueet vasemmistosta oikeistoon lukuunottamatta Perussuomalaisia. Nyt jos koskaan persuilla on iskun paikka. 



                                                          ************************

                                          

Yle TV2, tiistai 8.9.2020 klo 22.52 Docventures: Talk Show Black Lives Matter. 

Riku ja Tunna pohtivat suorassa lähetyksessä tasa-arvon nykytilaa, menneisyyttä ja tulevaisuutta. Vieraina ohjaaja Sonya Lindfors, toimittaja Renaz Ebrahimi ja kirjailija Anu Partanen. Lisää aiheesta: yle.fi/docventures 59 min.

Tunnin verran etnomasokistista kohkaamista ja pelkästään valkoisiiin kodistuvaa rasistista moralismia. Nykyään sille ei ole juuri mitään perustetta varsinkin jos sitä verrataan muunrotuisten harjoittamaan rasismiin omissa maissaan. Täysin oma lukunsa on kiittämättömien värillisten maahantunkeutujien systemaattinen kleptoparasitismi ja rotuväkivalta valkoista kantaväestöä vastaan. Jo keskustelijoiden nimet paljastavat, että näistä liberaaleista tabuista vaietaan "ohjelman vapaassa keskustelussa" visusti.


Yle TV2, tiistai 8.9.2020 klo 21.00 Docventures: teemana Black Lives Matter

Suomen suurimman leffakerhon kauden avauksessa pureudutaan Black Lives Matter -teemaan. Rikun ja Tunnan vieraina ohjaaja Sonya Lindfors, toimittaja Renaz Ebrahimi ja kirjailija Anu Partanen. Osallistu keskusteluun: yle.fi/docventures 15 min. Linkki ohjelmaan.

Ohjelma sisältää häikäilemätöntä rotuvihan lietsontaa valkoisia vastaan. Tämä kaikki sinun verorahoillasi.


Yle Teema, tiistai 8.9.2020 klo 22.00, The Handmaid's Tale - Orjattaresi (16)

Kausi 3, 13/13. Tahtojen taistelu. Kauden huikeassa päätöksessä nähdään saako paha, Gileadin pakkovalta, ansionsa mukaan, vai onko loppu käsillä ihan kaikille, jotka vielä jaksavat taistella vastaan. HD 1 h 4 min. Linkki ohjelmaan. 

Sarjaa on mainostettu naista alistavana uskonnollisena dystopiana, joka kuulemma kuvaa Trumpin aikakautta. Kuulostaa ilmiselvältä projektiolta, sillä tälle tv-fantasialle löytyy ihan oikea vertailukohta tästä päivästä ja tästä maailmasta. Ei tarvitse kuin katsoa tiettyihin arabimaihin. Jostain syystä ((HBO-sarjan tekijät))) eivät halua nähdä tosiasiaa, varmaan siksi, koska todelliset alistajat ovat muita kuin valkoisia miehiä.


Yle Teema, tiistai 8.9.2020 klo 21.00, Stonewallin perintö

Kesällä 1969 New Yorkin Stonewall Inn ravintolan edessä puhkesi mellakat, joissa vaadittiin homojen ja lesbojen vainoamisen lopettamista. Tämä oli alkusysäys, joka käynnisti seksuaalivähemmistöjen kansalaisoikeusliikkeen Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa. Vuotta myöhemmin järjestettiin New Yorkissa ensimmäinen Gay Pride kulkue mellakoiden vuosipäivän kunniaksi. T: Zadig Productions/France Télévisions, Ranska. HD 54 min. Linkki ohjelmaan.

Ihmiset, jotka voivat jatkuvasti valittaa uhriudestaan eivät ole enää uhreja, vaan vallankäyttäjiä enemmistöön nähden. Tässäkin dokumentissa historia kirjoitetaan poliittisista syistä uudelleen. Ohjelmassa New Yorkin paheelliset sodomiitit kuvataan "ihmiskunnan" sankarillisina esitaistelijoina, vaikka tosiasiassa ravintola Stonewall Inn on huumeluola, jossa rikottiin lukuisia lakeja.

Kyseisen "dokumentin" lähettäminen juuri nyt liittyy todennäköisesti käynnissä olevaan homoviikkoon, jota valtamediat mainostavat innokaasti.


Yle TV2, tiistai 8.9.2020 klo 10.30, Verta, hikeä ja T-paitoja 

3/8. Puuvillan värjäys. Puuvillaa pyöritellään monenlaisissa liemissä, ja ne saavat silmät valumaan. Veikko bongaa reissun nuorimman työntekijän. (U) HD ohjelmatekstitys (suomi) 30 min. Linkki ohjelmaan.

Jo nuorille "opetetaan" eli aivopestään valkoista syyllisyyttä, johon ei ole perustetta.


Yle Teema, tiistai 8.9.2020 klo 10.30, Eivät kaikki miehet (12)

Nuori nainen kohtaa unelmiensa miehen. Pian käy kuitenkin ilmi, että mies on kuin pahimmasta painajaisesta. Hän kontrolloi, pahoinpitelee ja nöyryyttää naista. "Eivät kaikki miehet" on lavastettu dokumentti, joka näyttää, minkälaista on joutua tuhoavaan suhteeseen, ja kuinka vaikeaa siitä on päästä irti. Tuotanto: Zero - Full Zero, 2020. HD ohjelmatekstitys (ruotsi) 30 min. Linkki ohjelmaan. 

Olisiko nykyaikana vastaava lavastettu dokumentti mahdollista tehdä niin, että moraalisesti kelvottomat ihmiset kuvattaisiin naisina? Jepjep, tyhmä kysymys, I'll take my coat...

POIKKEAVAT POMPOTTAVAT ENEMMISTÖÄ JA YLE KOMPPAA NÖYRÄNÄ

Länsimaiden terve itsetunto omista saavutuksista on kuihdutettu ja sen irvokkaana jäänteenä on enää "ylpeys" asioista, joita ihmiskunnan kaikki elinvoimaiset sivilisaatiot ovat pitäneet aina lopun aikojen kuolemankultteina. Jo Antiikin viisaat tiesivät, että suvaitsevaisuus ja apatia ovat kuolevan kansakunnan viimeisiä "hyveitä". Tällä viikolla kulttuurimme varjosielut ovat astuneet päivänvaloon juhlistamaan "hyveitään", joita tervehenkiset kulttuurit ovat pitäneet poikkeuksetta degeneraation ja perversion ilmauksina. 

Ihmisen alimpien viettien kieroutuneita muotoja ylistävä viikko huipentuu huomisessa Helsinki Pride -bakkanaalissa, jota yksikään valtamedia ei uskalla arvostella millään tavalla. Päinvastoin, tiedotusvälineet, kulttuuriväki ja hyveliputtavat yritykset nostavat tapahtuman Seta-agendan jalustalle. Tämäkään ei vielä riitä, vaan näille tahoille osallistumattomuus lgbt-jne-ideologiaa rummuttavaan paraatiin on merkki synneistä suurimmasta, suvaitsemattomuudesta. 

Viime vuosina eräät "edistykselliset" yritykset ovat opportunistisesti loikanneet lgbt-vankkureihin ja hyveliputtaneet Helsinki Pride katuorgioiden puolesta. Koska kyseessä on ilmiselvä ideologia, on kummallista että itsensä trendikkäiksi kuvittelevat yritykset liputtavat tietyn aatteen puolesta kysymyttä mitään asiakkailta ja työntekijöiltä. Törkein esimerkki pervoagendan pakkosyötöstä kuultiin viime viikolla, kun Yle uutiset kertoi, että Posti osallistuu näyttävästi Helsinki Pride -tapahtumaan – kirjelaatikot koristellaan sateenkaaren värein.

Tällä viikolla moraalisäteilevään falsettikuoroon yhtyi konsulttiyhtiö Accenture. Ylen häpeämättömän myötämielisessä mielipideuutisessa Sukupuolta ei tarvitse määritellä vessaa valitessa tai henkilöstökyselyissä – Näin konsulttiyhtiö tukee seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä ylistetään lbgt-jne-ideologiaa, joka kuulemma sopii hienosti yhteen bisneshenkisen työelämän kanssa:

Yhtiölle kyse on arvoista. Tässä tapauksessa arvoille voi kuitenkin laskea myös tuottoa.   

– Jos luomme ihmisille edellytykset olla töissä oma itsensä, he kokevat olonsa turvalliseksi. Se taas näkyy innovatiivisuutena ja siinä, että työntekijät voivat joka päivä tehdä parhaansa, Korsström sanoo.

Yksiulotteinen voiton tuottaminen, materialismi ja hedonismi kieltämättä sopivat hyvin pervoelämäntapaan, jossa keskeistä on kuluttaminen ja oma nautinto. Jälkeläisten saaminen ja uhraaminen niiden puolesta olisi vain kvartaalitaloudelle rasite, joten  lgbt-jne-kulttuuri lienee kapitalismin hengettömän utilitarismin viimeinen vaihe, jossa ollaan irtaannuttu lopullisesti biologian reunaehdoista. Jäljelle jää vain sosiaalisten rakenteiden murtuminen, individualistisen kulttuurin luhistumien ja ekologisesti loppuun ryöstetty planeetta.

Pervoagendan läpilyönnistä osataan myös iloita kuin pyromaani palavan talon edessä. Rappio, jota degeneraatit ja heidän laskelmoivat mielistelijänsä kutsuvat edistykseksi, on kasvatussosiologian punaisen desantin Jukka Lehtosen mielestä edennyt mukavasti. Tämä tulee selväksi Ylen uutisessa Tutkija: Pride-marssit kasvavat samalla kun ydinperheajattelu ja ahtaat sukupuoliodotukset väljentyvät. Itsekin homoseksuaali Lehtonen on riemuissaan normaaliperheiden vähenemisestä ja heteroiden nöyrtymisestä äänekkäiden seksuaalikummajaisten itsekkäille vaatimuksille:

Samalla kun marssit ovat kasvaneet, ovat heteroseksuaalinen ydinperheideologia ja ahtaat sukupuoliodotukset Lehtosen mukaan väljentyneet.  

– Perheiden ja sukupuolen moninaisuus otetaan entistä useammin huomioon ja lait ehkäisevät syrjintää. Nämä kaikki heijastuvat siihen, että ihmiset muuttavat asenteitaan. Jopa aiemmin tasa-arvoista avioliittoa vastustaneista osa pitää sitä nykyään itsestään selvyytenä ja kun trans-ihmisistä tiedetään enemmän heihin ei enää useinkaan suhtauduta pelottavina erikoistapauksina.

Suuri osa seksuaalis-biologisesti normaaleista ihmisistä on ilmeisesti kyllästynyt lgbt-jne-väen jatkuvaan kitinään, joten he ovat antaneet vaatimuksille ("ei se oo sulta pois") periksi ja kuvittelleet että näin ulina loppuisi. Ikävä kyllä nämä ihmiset eivät ymmärrä, että kun pirulle antaa pikkusormen, se vie koko käden. Sen jälkeen kun geneettisenä umpikujana tunnetulle homoseksuaalisuudelle on annettu periksi, poikkeavien etujärjestö Seta on löytänyt uusia promillevähemmistöjä, joiden asiaa he ovat alkaneet ajaa Lev Trotskin "jatkuvan vallankumouksen" hengessä.

Setalle täytyykin antaa tunnustus, että se muutaman promillen kokoluokkaa olevana etujärjestönä kykenee pompottamaan parilla moralistisella taikasanalla yhteiskunnan normaalia enemmistöä. Totta kai globaali viihdeteollisuus ja yliopistot ovat samassa projektissa mukana, mutta silti Setan rooli on suhteettoman suuri indoktrinaatiossa, jossa yhteiskunta alistetaan poikkevien käsitykselle seksuaalietiikasta.

Jo muutaman vuoden ajan Seta on kutsunut itseään "ihmisoikeusjärjestöksi", koska homoagenda on jo saatu maaliin ainakin muotiaatteita seuraavien massahölmöjen keskuudessa. Tyypillisenä uusvasemmistolaisena järjestönä Seta ei jää lepäämään laakereille vaan vaatii lisää "oikeuksia" ja "vapauksia" mitä kummallisimmille luonnonoikuille ja identiteettiongelmaisille mentaalitapauksille. 

Ylen jutussa haastateltu setaveteraani Jukka Lehtonen on ajan hermolla ja mainostaa tutkijan roolissa Setan viimeisintä agendaa, uutta translakia. Lehtonen on sikäli tyypillinen pervoideologian sanansaattaja, että hän yrittää venyttää aina vain pitemmälle normaaliuden rajaa, vaikka biologiset rajapyykit on ylitetty jo ajat sitten. Siksi hän yrittää normalisoida esimerkiksi transukupuolisuuden, vaikka se ei kestä lähempää tarkastelua:

– Sukupuolen moninaisuus leviää, olitpa sitä vastaan tai sen puolesta. Aina on ollut ihmisiä, jotka eivät ole sopineet kulttuurille tyypilliseen sukupuoliajatteluun, Lehtonen muistuttaa. 

(...) Lehtosen mielestä maassamme tapahtuvia suurimpia ihmisoikeusloukkauksia on tällä hetkellä se, etteivät transnuoret voi muuttaa virallista sukupuoltaan ilman lääketieteellistä diagnoosia ja jäävät vaille tarvitsemiaan hoitoja.

Lehtonen tulee tässä väittäneeksi, että sukupuolen vaihtamisen pitäisi olla subjektin oman mielenoikun vallassa riippumatta siitä mitä biologiset tosiasiat, lääkärit, psykologit ja muu yhteiskunta sanovat. Monet tutkimukset ja jopa valtavirtalehdet ovat todenneet, että elämme transukupuolisen hulluuden aikaa, jossa totuus muutetaan valheeksi kuin Orwellin kirjassa Vuonna 1984. 

Suurimpana kärsijänä tässä ovat esimurrosikäiset, jotka ovat vallanahneille pervo-lobbyille kuten Setalle pelkkää tykinruokaa itsetuhoisessa kulttuurisodassa. Valitettava tosiasia on, että transsukupuolisten elämänlaatu on olematon ja itsemurhariski korkea sukupuolielinten silpomisen ("korjauksen") jälkeenkin. Tämän vuoksi nuoren leikittely ja jopa kannustaminen "trendikkään" transsukupuolisuuden kanssa pitäisi saada loppumaan heti alkuunsa. Tässä ennaltaehkäisyssä tärkeintä on oikean tiedon levittäminen ja Seta-propagandan osoittaminen valheeksi. 

– Toinen erittäin raskas ihmisoikeusloukkaus, josta Suomessa on oltu toistaiseksi melko lailla hiljaa, on intersukupuolisten eli lasten, joiden sukupuolta ei ole mahdollista määrittää sukuelinten ulkonäön perusteella, kehojen muokkaaminen, jotta heidät saataisiin mahtumaan kaksijakoiseen sukupuolimalliin. 

– Eikä ole kohtuutonta, että samaan aikaan kun tyttöjen ympärileikkauksia kauhistellaan, meillä Suomessa vauvojen sukupuolielimiä korjaillaan, jotta he mahtuisivat aikuisten sukupuoliodotuksiin, Lehtonen kysyy. 
Lainsäädäntöä tulisi hänen mukaansa muokatakin niin, että kosmeettiset sukupuolijärjestykseen pakottavat toimet lopetettaisiin intersukupuolisten lasten kohdalla ja translaki pitäisi uudistaa ihmisten itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi.

Yle Watch haluaa tiettyjen sanojen lihavoinnilla demonstroida, kuinka tutkija Lehtonen yrittää näyttää tieteellisiltä, vaikka kyse on ideologisesta kielenkäytöstä ilman biologista totuuspohjaa. Transsukupuolisista paljon paljastavaa kritiikkiä esittänyt Juha Lankinen kumoaa eräässä transsukupuolisten foorumissa pahimmat transsukupuolisuuteen liittyvät myytit, joita Seta saa levittää vapaasti valtamediassa.

Intersukupuolisuus ei ole mikään oma sukupuoli, vaan kehityspoikkeama. Esim. kitalakihalkioihmiset eivät ole mikään ihmisrotu tai etnisyys. Inter = välinen mikä sekin korostaa, että on olemassa kaksi sukupuolta, joiden sukusolut tarvitaan uuden ihmisen aikaansaamiseksi, joiden välimuoto intersukupuolinen on. 

Niin, virtsa tosiaan poistuu myös sukuelimien kautta. Eli ne ovat myös oikeasti sitä varten. Toisaalta, esim. mies, jolta on poistettu kivekset, pystyy silti kusemaan. Mutta vielä sukupuolista sen verran, että miehen joko x- tai y-kromosomi määrittävät lapsen sukupuolen. Jos olisi oikeasti olemassa joku kolmas, neljäs ja n:s sukupuoli, niin olisi myös sen aiheuttava z-kromosomi jne. Intersukupuoliset ovat kuitenkin tulosta kahden ensiksi mainitun kromosomin sekoituksista, kuten kaikki ihmiset. Niinpä sukupuolia on oikeasti vain kaksi, eikä asia muutu siitä jalan polkemisella miksikään. 

Kertokaa toki, että minkäniminen sukusolu sillä kolmannella sukupuolella on. Ja kertokaa sitten, kun tiedemiehet löytävät z-kromosomin, joka sen kolmannen sukupuolen aiheuttaa. Teillä ei ole mitään todisteita kolmannesta sukupuolesta, mutta silti teillä on otsaa puhua aivopieruista. Kertokaa todisteenne kolmannen sukupuolen olemassaolosta ja mikä sen tehtävä on, jos se ei siitä eikä synnytä lapsia. Järjestetäänkö sille sukupuolelle esim. jalkapallon mm-kisoja, niin kuin miehille ja naisille?

Vapaassa maassa Setan aktivisteilla on oikeus sanoa mitä tahansa sylki suuhun tuo, mutta verorahoitteisella Ylellä pitäisi olla vastuu kumota ilmiselvät tieteelliset epätotuudet. Nyt se näyttää olevan täysin Setan vietävissä eikä se voi siksi kirjoittaa mitään kriittiistä esimerkiksi Helsinki Pridestä.

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

HELSINKI PRIDE – JOLLET OLE PUOLELLAMME OLET MEITÄ VASTAAN

Marginaalisten mutta julkisuudessa vahvasti näkyvien seksuaalivähemmistöjen vuoden päätapahtuma Helsinki Pride järjestetään vasta parin viikon kuluttua, mutta raivoisa homorummutus kaikuu jo nyt valtamediassa. Niin sanottu LGBT (Lesbo, Gay, Bi, Trans) "yhteisö" on vahvojen lobbaajien ansiosta saamassa yhteiskunnassa samanlaisen virallisen aseman kuin valtiofeminismi. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi ko. agendan valtiollista hyväksymistä ja siihen kohdistuvan kritiikin kriminalisoimista "syrjintänä". Tällä hetkellä asiaa helpottaa valtion eri organisaatioden näkyvä hyveliputus LGBT-agendan puolesta.

Poliisin virallinen osallistuminen Helsinki Pride kulkueeseen tulee olemaan askel kohti homomanian tunnustamista osaksi valtion kansalaisuskontoa. Asiasta kerrottiin eilen Ylen verkkosivujen uutisessa Poliisi osallistuu ensimmäistä kertaa virkapuvussa Helsinki Pride -kulkueeseen: "Kannamme huolta viharikoksista". Uutisessa haastateltu Poliisihallituksen poliisitarkastaja Måns Enqvist edustaa kansasta vierantuneen ylimmän poliisijohdon kantaa, jossa on omaksuttu länsimaisen liberaalieliitin retoriiikka vihapuheesta. Enqvist uhriuttaa sukupuolivähemmistöjä kuin mikäkin kulttuurimarxilainen antaakseen perusteet Isosisko-valtiolle, joka voi vainota kaikkia, jotka eivät allekirjoita EU-nomenklatuuran valikoivaa suvaitsevaisuutta.

Tarkalla silmällä uutisjutusta käy myös selväksi, että poliisi ei osallistukaan Helsinki Prideen omaehtoisesti, vaan sen on kutsunut paikalle yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä. Hänellä on kulkueessa käytössään rekka, johon on kutsuttu muitakin organisaatioita juhlimaan ihmisoikeuksia. Tällaisen sanavalinnan hyväksyminen sellaisenaan uutisessa antaa muuten ymmärtää, että ihmisoikeuksien ytimeen kuuluu julkinen alastomana hilluminen, seksiasuihin pukeutuminen ja homoaktien simulointi 

Antaessaan kutsuja valtion organisaatioiden edustajille yhdevertaisuusvaltuutettu Pimiä käyttää hyväksi virkamiehen asemaansa edistäen ideologiaa, jota suuri osa kansalaisista ei allekirjoita. Koska puoluekannaltaan vihreä Pimiä on tietoinen marssin ideologisesta luonteesta, hän yrittää saada sille virallisen hyväksynnän naamiomalla se "kyseenalaistamattomien" ihmisoikeuksien juhlinnaksi. Käyttämällä tuota jälkimodernia taikasanaa yhdenvertaisuuvaltuutettu voi salakuljettaa LGBT-ideologian osaksi valtion virallista politiikkaa ja virkamieshallintoa.

Vaikka poliisi ei vielä marssikaan muiden osallistujien mukana virkapuvuissa, yhdenvertaisuusvaltuutetun kutsu rekkaan on kuitenkin taitava hivutus, josta voidaan edetä lähivuosina Ruotsin malliin. Harkittujen askelten ottaminen kannatti jo viime Helsinki Pridessä, jossa merivoimien ylikersantti Juho Pylvänäinen esiintyi laittomasti virka-asussa. Tapauksesta noussut kohu todisti jälleen kerran LGBT-mafian voiman, sillä puolustusvoimien viestintäpäällikkö Jan Engström joutui perumaan heti seuraavana päivänä virka-asukiellon homoparaatissa, vaikka armeijan ohjesääntö kieltää yksiselitteisesti sen käytön idelogisissa ja poliittisissa tilaisuuksissa. Tätä taustaa vasten emme saa kovin pitkään odotella myöskään homopoliisien julkista esiintymistä Helsinki Pridessä.

Helsingin uusi ulkomaalaistaustainen apulaispormestari Nasima Razmyar (sos. dem.) on kulkueen virallinen suojelija ja tässä ominaisuudessa hän käyttää asemaansa vielä härskimmin hyväksi kuin yhdenvertaisuusvaltuutettu. Muukalaismädättäjänä hän pakottaa poliitikkoja ja maamme korkeaa johtoa hyväksymään karvoineen päivineen LGBT-agendan lähettämällä heille osallistumiskutsuja Helsinki Prideen. Kutsun ovat saaneet ainakin Juha Sipilä, Petteri Orpo ja Timo Soini. On selvää, että kutsut ovat epäsuoraa  kiristystä, sillä jos niihin ei vastata, homomyönteinen media tulkitsee sen olevan merkki suvaitsemattomuudesta ja LGBT-vastaisuudesta. Strategia on sama kuin taistolaisten moraalisella pakottamisella – jollet ole puolellamme olet meitä vastaan. 

                                                             *************************

Seksuaalivähemmistöjen määrätietoinen hivutus- ja lobbaustyö on edennyt viime vuosina suurin harppauksin, sillä sen äänekkäät puolustajat ovat muuttaneet taitavasti retorista painopistettä. Esimerkisi Seta korosti puheissaan pitkään suvaitsevaisuutta seksuaalisesti poikkevia kohtaan, mutta tänään se on ottanut keppihevosekseen ihmisoikeuspuheen. Tämä näkyy muun muassa siinä, että Seta ei ole enää pelkkä homojen etujärjestö, vaan se ahnehtii suurempaa yhteiskunnallista vaikutusvaltaa julistautumalla "ihmisoikeus- ja sosiaalialan kansalaisjärjestöksi". Setalle ei enää riitä poikkevien elämäntavan saama julkinen hyväksyntä, vaan ihmisoikeuksiin vedoten järjestö vaatii lainsäädäntöä sellaiseksi, joka noudattelee mitä eriskummallismpien marginaaliryhmien oikkuja ja erityistoiveita.

Näin mikä tahansa yleinen yhteiskunnallinen käytäntö, joka ei ole mieluinen mimosan herkille poikkeaville leimataan "ihmisoikeuksien vastaiseksi". Yksi tunnetuimmista tämän agendan vaatimuksista on sukupuolineutraalit vessat, jotka on tehty väestön promillen tuhannesosan toiveita silmällä pitäen. Yhteiskunnan taipuminen transsukupuolisten tai "sukupuolettomien" erityskohteluun luulisi saavan Setalta kiitosta, mutta järjestö kitisee edelleen sukupuolineutraaleista vessoista, koska vessaan menijät ovat muka kohdanneet väkivaltaa. 

MTV3 uutisessa Seta ei kuitenkaan yksilöi mitä väkivallalla tässä yhteydessä tarkoitetaan. Jutun perusteella voisi päätellä, että koska "väkivaltaa" on tapahtunut sukupuolineutraalin wc:n sisällä, ovat tekijätkin kuuluneet vähemmistöön. Toisaalla Seta venyttää uutisessa väkivallan käsitettä tarkoittamalla sillä tilannetta, jossa sukupuolineutraaliin vessaan menijältä on kysytty syytä valintaan.

Vessauutinen on jälleen yksi todiste siitä, että kun yhteiskunnassa aletaan toteuttaa täysimääräisesti marginaalisen nirppanokkajoukon toiveita ei edessä ole muu kuin loppumaton suo. Varsinkaan itsekeskeisyyteen taipuville sukupuolivähemmistöille ei tunnu riittävän mitkään saavutetut edut, vaan he vaativat kiittämättöminä aina vain lisää erityisoikeuksia, usein vielä olemattomaan uhristatukseen vedoten.

                                                             *************************
 

Yle Watch suosittelee vain omalla vastuulla:

Yle Fem, tiistai 20.6.2017 klo 14:20, Tiededokumentti: Väärä sukupuoli 

Plastiikkakirurgi Sir Harold Gillies teki ensimmäiset sukupuolenkorjausleikkaukset 1940-luvulla. Millaiseksi muodostui ensimmäisten potilaiden elämä, ja miten yhteiskunta heihin suhtautui? (U) HD Äänitekstitys: suomi.

Yle TV1, tiistai 20.6.2017 klo 18:30, Suomi on ruotsalainen

7/10. Hyvinvointiyhteiskunta. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan monet keskeiset ainekset ovat peräisin Ruotsin ajalta. Tässä jaksossa selvitetään, miten Kustaa Vaasa liittyy yhteiskuntamallin perusteisiin. (U) HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.

Yle TV2, tiistai 20.6.2017 klo 23:30, Ali Show: Petra 

Ali Jahangirin vieraaksi saapuu laulaja Petra, joka muistetaan vuosituhannen vaihteessa pintaan nousseesta Tiktak-yhtyeestä. Sittemmin Petra on tehnyt soolouraa kolmen albumin verran. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi.

Yle Fem, tiistai 20.6.2017 klo 21:00, Historia: Euroopan juutalaisten tarina (12)  

8/8. Tuhkasta nousevat muistot. Sodan loputtua alkoi paenneiden natsien metsästäminen. Nykyisin keskitytään vainojen uhrien muistamiseen ja historian hirveyksien kertomiseen jälkipolville. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi. K7 (ahdistus).

A-STUDIOSSA EDISTETTIIN JÄLLEEN LÄNSIMAIDEN PERIKATOA

Poliisi suojelee karkotettavaksi määrättyjä laittomia
kehitysmaalaisia.

Yle TV1.keskiviikko 1.3.2017 klo 21:05, A-studio  

Maahanmuuttoviraston päätökset kohtuuttomia. Turvapaikanhakijoiden protesti. Uhkaako Eurooppaa ja Yhdysvaltoja kauppasota? Vieraina EU:n kauppakomissaari Cecilia Malmström ja europarlamentaarikko Heidi Hautala. Sukupuolineutraali avioliittolaki astuu voimaan. Juontajana Annika Damström. #yleastudio HD

Ohjelmalinkki Yle Areenaan.

Hylätyn turvapaikkahakemuksen saaneet, pääosin Irakista kotoisin olevat nuoret miehet, ovat pitäneet luvatonta mielenosoitusta kolmatta viikkoa Helsingin Rautatientorilla. Kymmenen maan kautta Suomeen papereitta tulleet elintasosiirtolaiset olisi pitänyt jo Dublinin sopimuksen perusteella palauttaa ensimmäiseen EU-maahan, johon he tunkeutuivat. Siksi myös hyväksytyn päätöksen saaneet ulkoeurooppalaiset oleskelevat maassamme perusteettomasti. 

Valtion lakien ja siten kansalaisten suojelun kannalta kaikkein raskauttavinta on virkamiesten ja poliitikkojen toiminta, koska he sallivat kielteisen turvapaikan saaneiden maassaolon ja jopa luvattoman mielenosoitusleirin pitämisen. Poliisin ensisijainen tehtävä olisi hajoittaa karkotuspäätöksen saaneiden henkilöiden luvaton mielenosoitus, ottaa maassa ilman asianmukaista oleskelulupaa olevat kiinni ja passittaa heidät veronmaksajien armollisella kustannuksella lentokoneella lähtömaihinsa. Näin sanoo lait ja asetukset, mutta mitä tekee poliisi, poliitikot ja valtamedia?

Valtiouskolliset demarieläkeläiset voivat jälleen turvautua kotiraamattuunsa Yle uutisiin, jonka verkkosivujen jutussa Migri ei jäädytä turvapaikanhakijoiden palautuksia – Mielenosoitus Helsingin Rautatientorilla jatkuu kerrotaan, kuinka "kunnon kansalaisen" pitäisi suhtautua tähän lailliseen laittomuuteen. Jutun kuvaksi oli saatu sopivasti leirin ainoat lapset, jonka kautta voidaan laukaista ehdollistetun lukijan tunnerefleksit, jotka estävät asian rationaalisen tarkastelun. Toimittaja Ulla Malmisen revolverihaastattelussa Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio joutuu jatkuvasti perääntymään ja selittelemään "vääriä turvapaikkapäätöksiä", vaikka oikeudenmukaisessa maailmassa Ulla Malminen olisi pitänyt panna piinapenkkiin ja kysyä, miksi hän journalismillaan vastustaa lainmukaisia päätöksiä ja puolustaa maassa laittomasti olevia kehitysmaalaisia elintasosiirtolaisia.

Illan A-studiossa jatkettiin samalla linjalla, kun turvapaikkaväylän kautta harjoitettua ekologisesti kestämätöntä maahanmuuttoa puolustettiin Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorion ja Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtisen näkemyksillä, vaikka aidosti kriittisessä journalismissa studiossa pitäisi olla myös vasta-argumentien esittäjiä. Nyt myötäkarvainen toimittaja Annika Damström antoi vapaan puheenvuoron vihamielistä muukalaisinvaasiota puolustaville kansanvihollisille.

Toisin kuin kansallismieliset, luvattomat turvapaikkaturistit saivat heti alun insertissä puolustaa itseään väittämällä, että Migrin haastattelijat ja tulkit ovat epäpäteviä. Väite perustuu mitä todennäköisimmin siihen, että kielteiset päätökset eivät ole olleet haastateltujen kannalta mieluisia, joten vika on muissa kuin heissä! Keskustelussa maahanmuutomyönteinen naisrinki (mitä sitä miehiltä kysymään) ajautui alusta lähtien väärille raiteille, koska debatissa ei otettu lähtökohdaksi Dublinin sopimusta, jota sekä Suomen valtio että jokainen vuoden 2015 jälkeen tullut turvapaikanhakija rikkoo: sopimuksen mukaan kaikki irakilaiset, afganistanilaiset ja somalit ym. pitäisi lähettää takaisin Kreikkaan, tai mieluummin omille kotikonnuilleen. Luonnollisesti Pakolaisavun Lehtinen olisi millä tahansa kierolla "kansainvälisen suojelun" ihmisoikeusverukkeella valmis siirtämään vaikka koko Afrikan Suomeen.

Punavihreiden toimittajien naisittaman valtamedian kannat tuskin tulevat kenellekään yllätyksenä, mutta sen sijaan outona voi pitää sitä, että poliisi ja näkyvät poliitikot kuten sisäministeri Paula Risikko suhtautuvat laittomien maassaolijoiden luvattomaan telttaleiriin hyväksyvästi. Näin tehdessään he eivät ole ainoastaan piittaamattomia puolustamilleen ja säätämilleen laeille, vaan he antavat matelevalla tunnepuheellaan myös moraalisen hyväksynnän ilmiselvälle laittomuudelle. Telttaleirillä vierailevat kansalaisjärjestöjen hyysääjät ja poliitikot haluavat tietenkin signaloida omaa "empaattisuuttaan", vaikka samalla he kenties ymmärtämättään osoittavat syvää halveksuntaa tavallisia suomalaisia, oikeusvaltiota ja parlamentaarista järjestelmää kohtaan. 

Varsinainen rimanalitus on ollut poliisin toiminta telttaleiriä ja etenkin laillista vastamielensoitusta vastaan. A-Studion jutussakaan ei puhuttu mitään Suomi Ensin -ryhmän "Maidan" vastamielenosoittajista, joita virkavalta on kohdellut häpeällisen törkeäksi. Jokin aika sitten poliisi pidätti ilman sen kummempaa syytä järjestön vetäjän Marco de Wittin. Onko häpeämättömyydellä mitään rajaa silloin kun poliisi vainoaa Suomen kansalaisia, mutta ei tee mitään laittomien turvapaikanhakijoiden slummileirille keskellä Helsinkiä?

Rivipoliisienkin rappiosta kertoo se, että eräs innokas multikullti-sinivuokko toi Suomi Ensin -ryhmän mielenosoitusleiriin keskellä yötä kongolaisen turvapaikan hakijan ärsyttääkseen läsnäolijoita. Sittemmin samainen Kongo-poliisiksi nimetty miekkonen kävi humalassa haastamassa riitaa Suomi-Maidan-mielenosoittajille. Vielä ei ole tiedossa minkälaisia seuraamuksia Kongo-poliisille on tulossa, mutta tuskin mitään vakavampaa, koska poliisin ylin johto on jo näiden kolmen viikon aikana antanut luvan katupoliisille kovistella suomalaismielenosoittajia samalla kun se ei ole tehnyt mitään "mustalaisleiriä" vastakkaisella puolella pitäville laittomille ulkomaalaisille. Poliisi on puolensa valinnut eikä se ole Suomen kansa – näin se on samassa rikollisessa suomalaisvihamielisessä ringissä poliitikkojen ja median kanssa.

Bonus: Yli sata kulttuurimarxismin syövyttämässä yliopistossa työskentelevää akateemista vaikuttajaa on julistanut sodan suomalaisuuden säilymistä vastaan. Pahamaineisessa trendiperseiden Image-lehdessä he ovat allekirjoittaneet vetoomuksen, jossa liittoudutaan Rautatientorilla leiriä pitävien laittomien muukalaisten kanssa. Samalla nämä omaa kansaansa halveksuvat punaporvarit vaativat, että pakolaispolitiikasta pitää tehdä entistäkin avoimempi väylä "siirtolaisuudelle", toisin sanoen ilman kansalaisten suostumusta olevalle invaasiolle, jolle ei loppua näy. Tai loppuuhan se viimeistään silloin, kun kansanvaihdon eli kansanmurhan jälkeen Suomesta on tullut samanlainen Paskastan kuin tänne pyrkivien kotimaista, jolloin motiivia loisimismuutolle ei enää ole.

Nämä henkilöt ovat julistautuneet Suomen kansan intressiä vastaan. Tulevaisuudessa tämäkin lista tulee tarkastelun alaiseksi:

Sinikka Aapola-Kari Tutkimusjohtaja, Nuorisotutkimusseura
Jutta Ahlbeck Projektitutkija, Åbo Akademi
Risto Alapuro Professori emeritus, Helsingin yliopisto
Maarit Alasuutari Professori, Jyväskylän yliopisto
Pertti Alasuutari Akatemiaprofessori, Tampereen yliopisto
Rolle Alho Tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto
Anu Hanna-Anttila Tutkimuspäällikkö, Metalliliitto
Anneli Anttonen Professori, Tampereen yliopisto
Ilkka Arminen Professori, Helsingin yliopisto
Paul Van Aerschot Dosentti, Helsingin yliopisto
Tiina Arppe Dosentti, Helsingin yliopisto
Klas Backholm Apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
Riikka Bado Tutkiva teatterintekijä
Gwenaëlle Bauvois Lehtori, Helsingin yliopisto
Erna Bodström Tutkija, Helsingin yliopisto
Georg Boldt Tutkija, Tampereen yliopisto
Kristiina Brunila Apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
Linda Bäckman Tutkija, Åbo Akademi
Karin Creutz Tutkija, Helsingin yliopisto
Veikko Eranti Tutkija, Tampereen yliopisto
Jani Erola Professori, Turun yliopisto
Matti Eräsaari Tutkija, Helsingin yliopisto
Camilla Granholm Lehtori, Helsingin yliopisto
Linda Haapajärvi Tutkija, EHESS
Ilka Haarni Dosentti, Helsingin yliopisto
Camilla Haavisto Tutkijatohtori, Åbo Akademi
Nelli Hankonen Akatemiatutkija, Tampereen yliopisto
Hannele Harjunen Yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto
Johanna Hiitola Lehtori, Jyväskylän yliopisto
Markus Himanen Tutkija, Tampereen yliopisto
Peter Holley Tutkija, Helsingin yliopisto
Päivi Honkatukia Professori, Tampereen yliopisto
Marja-Liisa Honkasalo Professori, Turun yliopisto
Karina Horsti Akatemiatutkija, Jyväskylän yliopisto
Ida Hummelstedt-Diedou Tutkija, Helsingin yliopisto
Aleksi Huhta Tutkija, Turun yliopisto
Elsi Hyttinen Tutkija, Turun yliopisto
Juho Härkönen Professori, Stockholms universitet
Eila Isotalus Tutkija, University College London
Marjaana Jauhola Akatemiatutkija, Helsingin yliopisto
Maija Jokela Tutkija, Tampereen yliopisto
Eeva Jokinen Professori, Itä-Suomen yliopisto
Ilse Julkunen Professori, Helsingin yliopisto
Katarina Jungar Lehtori, Helsingin yliopisto
Markus Jäntti Professori, Helsingin yliopisto, VATT
Mirjam Kalland Rehtori, Svenska social- och kommunalhögskolan, Helsingin yliopisto
Annastiina Kallius Tutkija, Helsingin yliopisto
Johannes Kananen Yliopistolehtori, Helsingin yliopisto
Anu Kantola Professori, Helsingin Yliopisto
Johanna Kantola Akatemiatutkija, Helsingin yliopisto
Anu Katainen Lehtori, Tampereen yliopisto
Marja Katisko Tutkija, DIAK
Suvi Keskinen Akatemiatutkija, Turun yliopisto
Ullamaija Kivikuru Professori emerita, Helsingin yliopisto
Lotta Koistinen Tutkija, Turun yliopisto
Anu Koivunen Professori, Stockholms universitet
Kalle Korhonen Dosentti, Helsingin yliopisto
Aino Korvensyrjä Tutkija, Helsingin yliopisto
Hanna Kuusi Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Anitta Kynsilehto Tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
Aappo Kähönen Dosentti, Helsingin yliopisto
Jukka Könönen Tutkija, Helsingin yliopisto
Liisa Laakso Rehtori, Tampereen yliopisto
Sofia Laine Dosentti, Helsingin yliopisto
Mikko Lagerspetz Professori, Åbo Akademi
Tuomas M.S. Lehtonen Pääsihteeri, SKS
Markus Leikola Kirjailija
Johanna Leinonen Dosentti, Siirtolaisuusinstituutti
Kirsti Lempiäinen Lehtori, Lapin yliopisto
Annika Lillrank Lehtori, Helsingin yliopisto
Carl-Gustav Lindén Tutkijatohtori, Helsingin ylipisto
Eeva Luhtakallio Lehtori, Tampereen yliopisto
Mari Maasilta Lehtori, Lapin yliopisto
Mianna Meskus Akatemiatutkija, Helsingin yliopisto
Kaarina Nikunen Professori, Tampereen yliopisto
Camilla Nordberg Akatemiatutkija, Helsingin yliopisto
Lena Näre Apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
Sari Näre Dosentti, Helsingin yliopisto
Elina Oinas Professori, Helsingin yliopisto
Antero Olakivi Tutkija, helsingin yliopisto
Emilia Palonen Lehtori, Helsingin yliopisto
Saara Pellander Tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Maija Peltola Tutkija, Nuorisotutkimusseura
Virve Peteri Tutkija, Tampereen yliopisto
Vesa Puuronen Professori, Lapin yliopisto
Niko Pyrhönen Tutkija, Helsingin yliopisto
Tobias Pötzsch Tutkija, Helsingin yliopisto
Susanne Österlund- Pötzsch Dosentti, Åbo Akademi
Anssi Peräkylä Professori, Helsingin yliopisto
Päivi Pirkkalainen Tutkija, Jyväskylän yliopisto
Panu Raatikainen Dosentti, Tampereen yliopisto
Anna Rastas Akatemiatutkija, Tampereen yliopisto
Marjaana Rautalin Tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
Hanna Repo Tutkija, Turun yliopisto
Leena-Maija Rossi Tutkija, Helsingin yliopisto
Maria Ruotsala Elokuvaohjaaja
Pajari Räsänen Tutkija, Helsingin yliopisto
Syksy Räsänen Yliopistotutkija, Helsingin yliopisto
Kirsi Saarikangas Professori, Helsingin yliopisto
Eija Saarikivi Kulttuurituottaja
Arttu Saarinen Dosentti, Turun yliopisto
Kirsti Salmi-Niklander Tutkijatohtori, Helsingin ylipisto
Tom Sandlund Professori emeritus, Helsingin yliopisto
Beata Segerkrantz Lehtori, Helsingin yliopisto
Minna Seikkula Tutkija, Turun yliopisto
Matti Similä Professori emeritus, Helsingin yliopisto
Harriet Silius Professori emerita Åbo Akademi
Oula Silvennoinen Dosentti, Helsingin yliopisto
Stefan Sjöblom Professori, Helsingin yliopisto
Pamela Slotte Apulaisprofessori, Åbo Akademi
Jan Sundberg Professori, Helsingin yliopisto
Jukka Syväterä Tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
Liina Sointu Tutkija, Tampereen yliopisto
Tiina Sotkasiira Tutkija, Itä-Suomen yliopisto
Johanna Sumiala Lehtori, Helsingin yliopisto
Juha Suoranta Professori, Tampereen yliopisto
Teivo Teivainen Professori, Helsingin yliopisto
Tuula Teräväinen de Litardo Tutkija, Itä-Suomen yliopisto
Miika Tervonen Dosentti, Helsingin yliopisto
Salla Tuori Apulaisprofessori, Åbo Akademi
Marja Tiilikainen Akatemiatutkija, Helsingin yliopisto
Reetta Toivanen Dosentti, Helsingin yliopisto
Sanna Valtonen Tutkija, Helsingin yliopisto
Tiina Vaittinen Tutkija, Tampereen yliopisto
Sirkku Varjonen Tutkija, Helsingin yliopisto
Soile Veijola Professori, Lapin yliopisto
Liisa Voutilainen Tutkija, Helsingin yliopisto
Esa Väliverronen Professori, Helsingin yliopisto
Östen Wahlbeck Lehtori, Helsingin yliopisto
Anu Wartiovaara Akatemiaprofessori, Helsingin yliopisto
Marjukka Weide Tutkija, Jyväskylän yliopisto
Rita Wickholm Hallintopäällikkö, Svenska social- och kommunalhögskolan, Helsingin yliopisto
Sirpa Wrede Lehtori, Helsingin yliopisto
Tuomas Ylä-Anttila Dosentti, Helsingin yliopisto
Hanna Ylöstalo Tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
Minna Zechner Tutkintopäällikkö, Seinäjokki AMK
Henrika Zilliacus-Tikkanen Lehtori, Helsingin yliopisto
Kim Zilliacus Lehtori, Helsingin yliopisto

                                                **********************************

Yle TV1, tiistai 28.2. 2017 klo 18:30, Puoli seitsemän 

Vieraana Tom of Finland -näyttelijä Pekka Strang. Tapaamme huomenna naimisiin menevän pariskunnan uuden avioliittolain aattona. Juontajina Susanna Laine ja Mikko Kekäläinen. #puoli7 HD

Yle TV1.keskiviikko 1.3.2017 klo 21:05, A-studio  

Maahamuuttoviraston päätökset kohtuuttomia. Turvapaikanhakijoiden protesti. Uhkaako Eurooppaa ja Yhdysvaltoja kauppasota? Vieraina EU:n kauppakomissaari Cecilia Malmström ja europarlamentaarikko Heidi Hautala. Sukupuolineutraali avioliittolaki astuu voimaan. Juontajana Annika Damström. #yleastudio HD


Karkea arvion mukaan Ylen toimittajista vähintään 2/3:sta äänestää (puna)vihreitä, mutta juttujen perusteella myös seksuaalinen poikkeavuus on moninkertaista kantaväestöön verrattuna samoin kuin alkoholismi. Tyypillinen kaupunkilainen media-alan ammattilainen on punavihreitä kannattava heteroseksuaali homoemo, mutta pelkän moraaliposeeraavan Gutmensch-asenteen lisäksi tuossa virulentissa punarottalaumassa vilistelee paljon myös ihan oikeita sodomiitteja. 

Sen voi käydä arvioimassa viime viikkojen Yle uutisten verkkosivujen jutuista kuten normaaleja vastaan suunnatusta syytekirjelmästä Jussin, 67, tarina: Tällaista on ollut olla homo Suomessa – Ystäviä kuoli aidsiin, seuraa etsittiin metsästä, ja vauvakuume iski, jossa homoista tehdään pyhimystarinoiden sankareita, joita on syytä katsoa ihaillen. Mikä voisikaan olla irvokkaammin kaukana todellisuudesta, mutta homomanian kouristuksissa media on valmis ulostamaan vaikka minkälaista uutisripulointia. Alinta kastia lienee Antti Laakson tuore juttu Arkkipiispa vihittäville homopareille: "Kiitän Jumalaa teidän olemassaolostanne", jossa arkkipiispa Kari Mäkinen julistaa kirjaimellisesti degeneraattien olevan pyhimyksiä.

Epävirallista homoviikkoa juhlistettiin sekä eilen että tänään TV 1:n Puoli seitsemän -hömppäohjelmassa, jossa studioon ei saada raahatuksi koskaan muita kuin vasemmistolaisia (onko niitä muitakin?) näyttelijöitä ja pop-musiikoita. Tom of Finland -teemaa on Puoli seitsemässä käsitelty viime viikkojen aikana parikin kertaa, mutta eilen osui kohdalle kunnon täky, kun törkeitä homopornokuvia raapustelleen "taitelijan" elämästä tehdyn elokuvan päänäyttelijä pääsi saarnaamaan kulttuurimarxilaisuudella hapatettua tasa-arvosuvaitsevaisuutta. Yksikin hereillä oleva vasta-argumentoija studiossa, niin olisimme nähneet näyttelijä Pekka Strangin moralistisen korkeaveisun katkenneen kuin leikaten.

Illan A-studion toisena aiheena oli liberaalitotalitaristinen käytännön pila, Orwellin 1984 hengessä toteutettu "sukupuolineutraali avioliitto" eli oksymoroni homoavioliitto. Vieraina olleet Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo ja homoviihdyttäjä Mikko Silvennoinen pääsivät hehkuttamaan homoavioliittoa ikään kuin lain voimalla voitaisiin ilmoitusluontoisesti normalisoida vähemmistön poikkeavuus. Pieni vähemmistö voi toki vaatia valtiolta hyväksyntää ja ylistystä, mutta sitä se ei silti saa koskaan luonnolta (geneettinen umpikuja), ihmiskunnan historialta, avioliittoinsituution tarkoitukselta eivätkä ihmisiltä, jotka eivät pidä homoutta yhdenvertaisena luonnollisen lisääntymisen kanssa. 

Homoavioliiton lailliseksi tulemista juhlistaneen keskustelun kyytipojaksi studiobilettäjille tarjoiltiin tarina tamperelaisesta lesboparista Jennistä ja Virpistä. Heidän pääsemistään avioliittoon (sic) kuvattiin satumaisen romanttisena rakkaustarinana, jolle hymisteltiin studiossa ennalta arvattavan hyväksyvästi. Aiemmin Ylen tv-uutisissa ja verkkosivuilla kerrottiin toisesta lesbopari Amandasta ja Emiliasta. Verkkosivujen jutusta Nyt se on vihdoin mahdollista: Amanda ja Emilia pitävät kesähäät – "Kirjaimellisesti törmäsimme toisiimme", saimme oppia mm. sen, kuinka paljon parempia ihmisiä aina käytöstapoja myöten lesbot ja homot ovat verrattuna meihin tylsiin junttiheteroihin. 

Studiossa tunnelma oli katossa ja katsoja saattoi odottaa, että minä hetkenä hyvänsä pöytään saatetaan tuoda samppanjanlasit skoolattaviksi, varsinkin kun Mikko Silvennoinen oli silmin nähden täpinöissään omista tulevista häistään. Toimittaja Damström jaksoi kuitenkin juhlahumun keskellä muistuttaa, että "tasa-arvotyö" on edelleen kesken. Setan punamädättäjä Tarjamo tarttuikin tähän nopeasti ja alkoi luetella pienen painostusjärjestönsä vaatimuksia, joiden tahtoon enemmistön on syytä alistua. Tarjamon seuraavina tavoitteina ovat ainakin homojen äitiyslaki sekä uusi translaki. Kaiken kivapuheen ja esitettyjen vetoomusten rinnalla seksuaalisesti poikkeavien sisäsyntyisistä ongelmista ei puhuttu taaskaan yhtään mitään.

Kaltevalle pinnalle könyttyään Seta onkin sukeltanut syvälle ihmisen pimeimpään alapäähän ja on saanut median jo nyt puolelleen trans-kysymyksessä. Uhripääomaa kerätään kovalla kiireellä, mikä käy selväksi Ylen Aamu-tv:n jutussa Tutkija: Homo- ja transnuoret kokevat syrjintää miehisillä työpaikoilla ja epäröivät kasvatusalaa, jossa jälkimarxilaisen yliopistopolitrukin suulla puhutaan "sukupuolien moninaisuudesta". Roskaa. Setan fb-sivulla Juha Lankinen jauhottaa 6-0 puhujat, jotka sössöttävät sukupuolen konstruktiosta:

Wikipediasta: "Intersukupuolisuus on sukupuolisuuden KEHITYSPOIKKEAMA, jossa yksilön sukupuolta ei voida yksiselitteisesti määrittää sukupuoliominaisuuksien avulla. Intersukupuolisella voi olla sekä mies -että naistyypillisiä sukupuolen tunnusmerkkejä, tai sukupuoliset tunnusmerkit voivat olla epäselvät. Intersukupuolisuuden aiheuttajana on yleensä GEENIMUTAATIO tai sukupuolikromosomien POIKKEAVA määrä, mutta myös kehitysiässä tapahtuneet hormonitasojen POIKKEAMAT voivat johtaa intersukupuolisuusTILOIHIN. Intersukupuolisesta ihmisestä on vanhastaan käytetty myös nimitystä hermafrodiitti."

Se, että ihminen ei ole mies tai nainen, on seurausta SAIRAUDESTA. Siksi puhe jostain sukupuolen moninaisuudesta on täyttä huuhaata. Jos inter- ja transsukupuolisia on väestöstä korkeintaan promille, niin se ei tietenkääan tarkoita sitä, että mies-nainen -jaottelu muuttuisi irrelevantiksi. Kaikki tietävät, että aina on ollut erilaisia syntymävikoja, kuten päästään yhteen kasvaneita kaksosia, down-lapsia, epilepsiaa, suulakihalkiota, verenvuototautia jne. Nämä ovat kuitenkin selkeästi poikkeuksia terveestä lapsesta ei joitain ominaisuuksia muiden joukossa, kuten sini- tai vihreäsilmäisyys."

Sivilisaation dekadenssista käänteestä aidosti ilahtunut Silvennoinen korosti ohjelman lopussa, että "maailma ei ole vielä valmis", jolla hän yhdessä toimittaja  Damströmin kanssa tarkoitti sitä, että länsimaissa valtion virallinen sodomia ei ole vielä aivan sataprosenttista eikä siten kansallisen kulttuurin kaapin päällä. 

"Hyvien asioiden" listaa luetellessaan Setan Tarjamo katsoi, että myös maahanmuuttoasioissa on vielä työsarkaa. Tosiaan, tuo sama punavihreiden setalaisten joukko toivottaa emansipaation nimissä Suomeen rajattomasti kivikautisia kehitysmaalaisia, käytännössä islamilaisista maista tulevia turvapaikkaparasiitteja. Mikäli heidän Unelma toteutuu ja maa täyttyy muhamettilaisista nuorista, voivat sivilisaation iltaruskolle jo nyt laskeutuneet tarkkailijat seurata viihdyttävää tragikomediaa, jossa punavihreät homoemot ja islamilaiset rauhanuskonnon harjoittajat yrittävät luoda yhteisen monikulttuurisen paratiisiin. 

Setan ja homoemojen muodostaman kulttuurisen homomafian tragedia on se, että se ei tyydy siihen, mikä olisi kohtuullista ja järkevää. Marxilaisen mädättämisen kasvava ahneus, länsimaisten insituutioiden tuhovimma, ajaa sokeassa itsevihassaan kuitenkin kaiken kohtuullisuuden edelle.  

Tiettyyn rajaan asti homojen suvaitseminen ei ole ongelma, sen ovat taanneet jo 1970- ja 1980-luvulla maassamme hyväksytyt lait. Vahingolliseksi homomaniaksi suvaitseminen muuttuu silloin, kun homoseksuaalien biologisesti poikkeavaa käyttäytymistä aletaan pitää eettisesti yhtä arvokkaana kuin yhteiskuntaa uusintavaa heteroseksuaalisuutta; varsinkin kun se yhdistetään miehen ja naisen pyhään avioliittoinstituutioon. 

Yksilön loputtomia oikeuksia vaatiessaan itseään kovinkin nokkelina pitävät arvoliberaalit ovat kykenemättömiä näkemään sivilisaation isoa kuvaa, varsinkaan sitä, jonka varaan olemisemme on rakennuttu: edellisten sukupolvien työlle ja hiljaiseen tietoon. Sivilisaatioiden rakentaminen kestää satoja, jopa tuhansia vuosia, mutta sen rappeuttaminen ja tuhoaminen onnistuu kyllä yhdeltäkin sukupolvelta, kunhan se on vain riittävän omahyväinen ja lyhytnäköinen "edistyksellisyydessään". Nykyinen hengeltään juutalaismaterialistinen kulttuuri on saamassa luonnolliseksi (sic) kumppanikseen "homokulttuurin", joka vastuuttomalla hedonismillaan lyö nyt leimansa myös ennemmistön kulttuuriin. Kestämättömille arvoille perustuvan Globo-Jomo (Globalist Jews and Homos) mafian otteesta voi irrottautua kääntämällä selän nykyiselle viihde- ja uutiskulttuurille, jota Ylekin edistää. Tämä viheliäisyys sortuu ennen pitkään omaan mahdottomuuteensa kuten kommunismikin. Sen jälkeen valitaan jyvät akanoista.


                                              ***************************************

Yle TV1, keskiviikko 1.3.2017 klo 23:05, Ulkolinja: Trumpin tie Valkoiseen talon  

Vastoin odotuksia Donald Trump voitti USA:n presidenttivaalit epäsovinnaisella kampanjallaan, jolla hän kokosi miljoonia kannattajia. Keitä Trump tuo Valkoiseen taloon avustajikseen ja miten hän muuttaa politiikkaa?

Yle Teema, keskiviikko 1.3.2017 klo 20:00, Afroamerikkalaiset

1/6. Musta Atlantti (1500 - 1800). Henry Louis Gates Jr. tutustuttaa meidät niihin aidosti globaaleihin kokemuksiin, joiden seurauksena afroamerikkalaisten väestöryhmä syntyi. (U)