Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lev Trotski. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lev Trotski. Näytä kaikki tekstit

perjantai 29. kesäkuuta 2018

POIKKEAVAT POMPOTTAVAT ENEMMISTÖÄ JA YLE KOMPPAA NÖYRÄNÄ


Länsimaiden terve itsetunto omista saavutuksista on kuihdutettu ja sen irvokkaana jäänteenä on enää "ylpeys" asioista, joita ihmiskunnan kaikki elinvoimaiset sivilisaatiot ovat pitäneet aina lopun aikojen kuolemankultteina. Jo Antiikin viisaat tiesivät, että suvaitsevaisuus ja apatia ovat kuolevan kansakunnan viimeisiä "hyveitä". Tällä viikolla kulttuurimme varjosielut ovat astuneet päivänvaloon juhlistamaan "hyveitään", joita tervehenkiset kulttuurit ovat pitäneet poikkeuksetta degeneraation ja perversion ilmauksina. 

Ihmisen alimpien viettien kieroutuneita muotoja ylistävä viikko huipentuu huomisessa Helsinki Pride -bakkanaalissa, jota yksikään valtamedia ei uskalla arvostella millään tavalla. Päinvastoin, tiedotusvälineet, kulttuuriväki ja hyveliputtavat yritykset nostavat tapahtuman Seta-agendan jalustalle. Tämäkään ei vielä riitä, vaan näille tahoille osallistumattomuus lgbt-jne-ideologiaa rummuttavaan paraatiin on merkki synneistä suurimmasta, suvaitsemattomuudesta. 

Viime vuosina eräät "edistykselliset" yritykset ovat opportunistisesti loikanneet lgbt-vankkureihin ja hyveliputtaneet Helsinki Pride katuorgioiden puolesta. Koska kyseessä on ilmiselvä ideologia, on kummallista että itsensä trendikkäiksi kuvittelevat yritykset liputtavat tietyn aatteen puolesta kysymyttä mitään asiakkailta ja työntekijöiltä. Törkein esimerkki pervoagendan pakkosyötöstä kuultiin viime viikolla, kun Yle uutiset kertoi, että Posti osallistuu näyttävästi Helsinki Pride -tapahtumaan – kirjelaatikot koristellaan sateenkaaren värein.

Tällä viikolla moraalisäteilevään falsettikuoroon yhtyi konsulttiyhtiö Accenture. Ylen häpeämättömän myötämielisessä mielipideuutisessa Sukupuolta ei tarvitse määritellä vessaa valitessa tai henkilöstökyselyissä – Näin konsulttiyhtiö tukee seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä ylistetään lbgt-jne-ideologiaa, joka kuulemma sopii hienosti yhteen bisneshenkisen työelämän kanssa:
Yhtiölle kyse on arvoista. Tässä tapauksessa arvoille voi kuitenkin laskea myös tuottoa.   
– Jos luomme ihmisille edellytykset olla töissä oma itsensä, he kokevat olonsa turvalliseksi. Se taas näkyy innovatiivisuutena ja siinä, että työntekijät voivat joka päivä tehdä parhaansa, Korsström sanoo.
Yksiulotteinen voiton tuottaminen, materialismi ja hedonismi kieltämättä sopivat hyvin pervoelämäntapaan, jossa keskeistä on kuluttaminen ja oma nautinto. Jälkeläisten saaminen ja uhraaminen niiden puolesta olisi vain kvartaalitaloudelle rasite, joten  lgbt-jne-kulttuuri lienee kapitalismin hengettömän utilitarismin viimeinen vaihe, jossa ollaan irtaannuttu lopullisesti biologian reunaehdoista. Jäljelle jää vain sosiaalisten rakenteiden murtuminen, individualistisen kulttuurin luhistumien ja ekologisesti loppuun ryöstetty planeetta.

Pervoagendan läpilyönnistä osataan myös iloita kuin pyromaani palavan talon edessä. Rappio, jota degeneraatit ja heidän laskelmoivat mielistelijänsä kutsuvat edistykseksi, on kasvatussosiologian punaisen desantin Jukka Lehtosen mielestä edennyt mukavasti. Tämä tulee selväksi Ylen uutisessa Tutkija: Pride-marssit kasvavat samalla kun ydinperheajattelu ja ahtaat sukupuoliodotukset väljentyvät. Itsekin homoseksuaali Lehtonen on riemuissaan normaaliperheiden vähenemisestä ja heteroiden nöyrtymisestä äänekkäiden seksuaalikummajaisten itsekkäille vaatimuksille:
Samalla kun marssit ovat kasvaneet, ovat heteroseksuaalinen ydinperheideologia ja ahtaat sukupuoliodotukset Lehtosen mukaan väljentyneet.  
– Perheiden ja sukupuolen moninaisuus otetaan entistä useammin huomioon ja lait ehkäisevät syrjintää. Nämä kaikki heijastuvat siihen, että ihmiset muuttavat asenteitaan. Jopa aiemmin tasa-arvoista avioliittoa vastustaneista osa pitää sitä nykyään itsestään selvyytenä ja kun trans-ihmisistä tiedetään enemmän heihin ei enää useinkaan suhtauduta pelottavina erikoistapauksina.
Suuri osa seksuaalis-biologisesti normaaleista ihmisistä on ilmeisesti kyllästynyt lgbt-jne-väen jatkuvaan kitinään, joten he ovat antaneet vaatimuksille ("ei se oo sulta pois") periksi ja kuvittelleet että näin ulina loppuisi. Ikävä kyllä nämä ihmiset eivät ymmärrä, että kun pirulle antaa pikkusormen, se vie koko käden. Sen jälkeen kun geneettisenä umpikujana tunnetulle homoseksuaalisuudelle on annettu periksi, poikkeavien etujärjestö Seta on löytänyt uusia promillevähemmistöjä, joiden asiaa he ovat alkaneet ajaa Lev Trotskin "jatkuvan vallankumouksen" hengessä.

Setalle täytyykin antaa tunnustus, että se muutaman promillen kokoluokkaa olevana etujärjestönä kykenee pompottamaan parilla moralistisella taikasanalla yhteiskunnan normaalia enemmistöä. Totta kai globaali viihdeteollisuus ja yliopistot ovat samassa projektissa mukana, mutta silti Setan rooli on suhteettoman suuri indoktrinaatiossa, jossa yhteiskunta alistetaan poikkevien käsitykselle seksuaalietiikasta.

Jo muutaman vuoden ajan Seta on kutsunut itseään "ihmisoikeusjärjestöksi", koska homoagenda on jo saatu maaliin ainakin muotiaatteita seuraavien massahölmöjen keskuudessa. Tyypillisenä uusvasemmistolaisena järjestönä Seta ei jää lepäämään laakereille vaan vaatii lisää "oikeuksia" ja "vapauksia" mitä kummallisimmille luonnonoikuille ja identiteettiongelmaisille mentaalitapauksille. 

Ylen jutussa haastateltu setaveteraani Jukka Lehtonen on ajan hermolla ja mainostaa tutkijan roolissa Setan viimeisintä agendaa, uutta translakia. Lehtonen on sikäli tyypillinen pervoideologian sanansaattaja, että hän yrittää venyttää aina vain pitemmälle normaaliuden rajaa, vaikka biologiset rajapyykit on ylitetty jo ajat sitten. Siksi hän yrittää normalisoida esimerkiksi transukupuolisuuden, vaikka se ei kestä lähempää tarkastelua:
– Sukupuolen moninaisuus leviää, olitpa sitä vastaan tai sen puolesta. Aina on ollut ihmisiä, jotka eivät ole sopineet kulttuurille tyypilliseen sukupuoliajatteluun, Lehtonen muistuttaa. 
(...) Lehtosen mielestä maassamme tapahtuvia suurimpia ihmisoikeusloukkauksia on tällä hetkellä se, etteivät transnuoret voi muuttaa virallista sukupuoltaan ilman lääketieteellistä diagnoosia ja jäävät vaille tarvitsemiaan hoitoja.
Lehtonen tulee tässä väittäneeksi, että sukupuolen vaihtamisen pitäisi olla subjektin oman mielenoikun vallassa riippumatta siitä mitä biologiset tosiasiat, lääkärit, psykologit ja muu yhteiskunta sanovat. Monet tutkimukset ja jopa valtavirtalehdet ovat todenneet, että elämme transukupuolisen hulluuden aikaa, jossa totuus muutetaan valheeksi kuin Orwellin kirjassa Vuonna 1984

Suurimpana kärsijänä tässä ovat esimurrosikäiset, jotka ovat vallanahneille pervo-lobbyille kuten Setalle pelkkää tykinruokaa itsetuhoisessa kulttuurisodassa. Valitettava tosiasia on, että transsukupuolisten elämänlaatu on olematon ja itsemurhariski korkea sukupuolielinten silpomisen ("korjauksen") jälkeenkin. Tämän vuoksi nuoren leikittely ja jopa kannustaminen "trendikkään" transsukupuolisuuden kanssa pitäisi saada loppumaan heti alkuunsa. Tässä ennaltaehkäisyssä tärkeintä on oikean tiedon levittäminen ja Seta-propagandan osoittaminen valheeksi. 
– Toinen erittäin raskas ihmisoikeusloukkaus, josta Suomessa on oltu toistaiseksi melko lailla hiljaa, on intersukupuolisten eli lasten, joiden sukupuolta ei ole mahdollista määrittää sukuelinten ulkonäön perusteella, kehojen muokkaaminen, jotta heidät saataisiin mahtumaan kaksijakoiseen sukupuolimalliin. 
– Eikä ole kohtuutonta, että samaan aikaan kun tyttöjen ympärileikkauksia kauhistellaan, meillä Suomessa vauvojen sukupuolielimiä korjaillaan, jotta he mahtuisivat aikuisten sukupuoliodotuksiin, Lehtonen kysyy. 
Lainsäädäntöä tulisi hänen mukaansa muokatakin niin, että kosmeettiset sukupuolijärjestykseen pakottavat toimet lopetettaisiin intersukupuolisten lasten kohdalla ja translaki pitäisi uudistaa ihmisten itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi.
Yle Watch haluaa tiettyjen sanojen lihavoinnilla demonstroida, kuinka tutkija Lehtonen yrittää näyttää tieteellisiltä, vaikka kyse on ideologisesta kielenkäytöstä ilman biologista totuuspohjaa. Transsukupuolisista paljon paljastavaa kritiikkiä esittänyt Juha Lankinen kumoaa eräässä transsukupuolisten foorumissa pahimmat transsukupuolisuuteen liittyvät myytit, joita Seta saa levittää vapaasti valtamediassa.
Intersukupuolisuus ei ole mikään oma sukupuoli, vaan kehityspoikkeama. Esim. kitalakihalkioihmiset eivät ole mikään ihmisrotu tai etnisyys. Inter = välinen mikä sekin korostaa, että on olemassa kaksi sukupuolta, joiden sukusolut tarvitaan uuden ihmisen aikaansaamiseksi, joiden välimuoto intersukupuolinen on. 
Niin, virtsa tosiaan poistuu myös sukuelimien kautta. Eli ne ovat myös oikeasti sitä varten. Toisaalta, esim. mies, jolta on poistettu kivekset, pystyy silti kusemaan. Mutta vielä sukupuolista sen verran, että miehen joko x- tai y-kromosomi määrittävät lapsen sukupuolen. Jos olisi oikeasti olemassa joku kolmas, neljäs ja n:s sukupuoli, niin olisi myös sen aiheuttava z-kromosomi jne. Intersukupuoliset ovat kuitenkin tulosta kahden ensiksi mainitun kromosomin sekoituksista, kuten kaikki ihmiset. Niinpä sukupuolia on oikeasti vain kaksi, eikä asia muutu siitä jalan polkemisella miksikään. 
Kertokaa toki, että minkäniminen sukusolu sillä kolmannella sukupuolella on. Ja kertokaa sitten, kun tiedemiehet löytävät z-kromosomin, joka sen kolmannen sukupuolen aiheuttaa. Teillä ei ole mitään todisteita kolmannesta sukupuolesta, mutta silti teillä on otsaa puhua aivopieruista. Kertokaa todisteenne kolmannen sukupuolen olemassaolosta ja mikä sen tehtävä on, jos se ei siitä eikä synnytä lapsia. Järjestetäänkö sille sukupuolelle esim. jalkapallon mm-kisoja, niin kuin miehille ja naisille?
Vapaassa maassa Setan aktivisteilla on oikeus sanoa mitä tahansa sylki suuhun tuo, mutta verorahoitteisella Ylellä pitäisi olla vastuu kumota ilmiselvät tieteelliset epätotuudet. Nyt se näyttää olevan täysin Setan vietävissä eikä se voi siksi kirjoittaa mitään kriittiistä esimerkiksi Helsinki Pridestä.


Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

SUOMALAISVIHAA SPR:N RASISMIN VASTAISEN VIIKON VARJOLLA

Kiistämättömät tilastofaktat kertovat, että suurin osa
länsimaissa ilmenevästä rotuväkivallasta kohdistuu
valkoiseen kantaväestöön ja tekijöinä ovat värilliset. SPR:n
kampanjassa ei kuitenkaan puhuta tästä mitään, vaan
se on suunnattu rasistisesti vain valkoisten asenteiden
muuttamiseksi.

Kauas on tultu niiistä ajoista kun Punainen Risti perustettiin Suomeen vuonna 1877. Kuten monissa tunnetuissa kansalaisjärjestöissä nykyään, vasemmistolaiset aktivistit ovat vallanneet ne ja tehneet niistä oman ideologiansa levittämiskanavia. Alun perin Punainen Risti toimi vain sodan uhrien auttamiseksi, mutta vähitellen 1900-luvun kuluessa Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liike alkoi antaa apua myös katastrofi- ja onnettomuustilanteissa. 1990-luvun jälkeen järjestö on niin Suomessa kuin muuallakin lännessä sitoutunut vahvasti ihmisoikeusideologiaan, joka on eräs humanismin kaapuun pukeutuneen kulttuurimarxilaisuuden muoto. 


Toisen korruptoituneen järjestön, Amnesty Internationalin, mallin mukaisesti myös Punainen Risti edistää näkyvyydellään värillisten maahanmuuttoa länsimaihin. Samaa indoktrinaatiota ei ole nähty vauraissa Itä-Aasian valtioissa kuten Etelä-Koreassa ja Japanissa. Kyse on siis tiettyä ihmispopulaatiota vastaan suunnatusta kampanjasta, jonka ääneen lausumattomana tavoitteena on syrjäyttää eurooppalaispopulaatiot ja imeä kuiviin niiden tuottamat älyllisesti ylivertaiset resurssit.

Yleisin keino purkaa valkoisten moraalinen suojaus on rasismilla syyllistäminen. Jokavuotinen SPR:n Rasismin vastainen viikko on tyyppiesimerkki tavasta, jolla valtaväestön täysin legitiimiä etnosentristä asennetta moittimalla odotetaan suopeampaa asennetta kehitysmaiden vapaamatkustajia kohtaan. Puhuminen tässä yhteydessä rasismista, jolla viitataan oman populaation geneettiseen ja kulttuuriseen itsesuojeluun, on tietenkin järjetöntä. Tämä on helppo perustella rasismin ("race-ism") kaksijakoisella luonteella, joista toinen edustaa geneettistä diversiteettiä säilyttävää moraalista hyvää ja toinen taas chauvinistista ja ekspansiivista imperialistista pahaa. Tähän jälkimmäiseen huonoon rasismiin kuuluu aggressiivisen vieraspopulaation maahantunkeutuminen, eräissä tapauksissa jopa petollisen paikallisväestön avustamana. Suomessa rasistis-imperialistinen vieraskansojen hyökyaalto on tapahtunut viimeisen sadan vuoden aikana ainakin vuosina 1939, 1944 ja 2015. Koko Eurooppaa koetellut ilmeisen järjestetty muukalaisinvaasio syksyllä 2015 piti sisällään myös maanpetoksellisen elementin, eikä Suomi ollut tässä muiden länsimaiden suhteen poikkeus. 

Tietysti rasismin määritelmästä voidaan keskustella ja esittää erilaisia tulkintoja. Esimerkiksi edesmennyt amerikkalainen valkoisten asiaa ajanut kansalaisaktivisti, George Lincoln Rockwell, katsoi, että rasismissa ei ole kysymys moraalista, oikeasta ja väärästä. Rockwellin naturalistisen käsityksen mukaan ihmisyhteisöissä kyse on biologian mukaisista tosiasioista eli sopivatko ne yhteen luonnon realiteettien kanssa vai eivät. Hän käänsikin koko rasismin päälaelleen, jostain tuomittavasta joksikin, joka on sopusoinnussa luonnon kanssa ja joka palvelee sitä. Toisin kun Rockwell uskoo, rasismi voidaan aivan hyvin sijoittaa moraaliseen kategoriaan, koska sen hyvällä soveltamisella voidaan edistää yhteisön säilymistä ja terveyttä samalla kun se ylläpitää ihmiskunnan diversiteettiä. 



Tyystin toisenlainen, joskin edelleen etnosentrisyyttä puolustava kanta, on kiistää koko rasismin olemassaolo. Jo vuosia vaikuttanut kansallismielinen älykkö, nimimerkki Valkea, on kritisoinut blogissaan Hiljaista pohdintaa liberaalien rasismin vastaista retoriikkaa. Eräällä foorumilla hän esitti rasismiskeskustelusta paradoksin, jossa rasismin olemassolo kyseenalaistetaan:

Rasismia ei ole olemassa. Rasismi ei ole deskriptiivinen sana. Rasismi on poliittinen leimasana tai haukkumasana. Rasismi -sana niputtaa yhteen valtavan määrän erilaisia ilmiöitä, jotka eivät ole yhteismitallisia. Rasismi -sana voidaan tiivistää kahteen tunneilmaisua merkitsevään sanaan, jotka ovat tilanteesta riippuen joko kietoutuneet yhteen tai ovat erillään. Jos minä kuvaisin liberaaleja jatkuvasti p.skoiksi (he ovat inhottavia ja vastenmielisiä, minä olen heidän yläpuolellaan ja haluan pysyä heistä erillään) tai stalineiksi (he ovat pelottavia, vaarallisia ja uhkaavia, meidän on yhdessä puolustauduttava tai hyökättävä heidän kimppuunsa, ja me olemme oikeutettuja käyttämään kaikkia niitä keinoja, joita me käytämme heitä vastaan [valehtelu, manipulointi, sosiaalinen ja ammatillinen ulossulkeminen ja syrjintä, epätasa-arvoiset oikeuskäytännöt, vähemmistöjä suosiva syrjintä, laiton väkivalta, sananvapauden rajoittaminen, jne.]), niin nämä kaksi tunneilmaisua ja niistä seuraavat motivoituneet toimintamallit kuvaavat yhdessä rasismi -sanaa.  
Rasismi -sanan käyttö ei edellytä liberaaleilta, että heillä on etukäteen em. tunteet "rasismia" tai "rasisteja" kohtaan, päinvastoin, rasismi-sanan tarkoituksena on luoda nuo tunteet, edellyttää niitä hyviksi ja sisäryhmään kuuluviksi määritellyiltä ihmisiltä, ja ohjata ja kannustaa ihmisiä tuntemaan niin. 
Rasismi -sanan tarkoituksena on vääristää liberaalien ja ei-liberaalien välistä kommunikointia mm. seuraavilla tavoilla 1) Sitä on minimaalisen vähän tai ei ollenkaan (koska liberaalit ja ei-liberaalit ovat yhteiskunnallisesti suuressa määrin toisiinsa lomittuneita, rehellisen kommunikoinnin tarve on suuri yhteiskunnan optimaalisen suunnittelun ja toiminnan kannalta) 2) Liberaalit pyrkivät sulkemaan pois "rasisteihin" liittyvät asiasisällöt, totuudenmukaiset kuvaukset, legitiimit intressit, jne., ja kuvaamaan yksinkertaistaen ja vääristäen kaiken heihin liittyvän "pahuudeksi". Jos liberaalit saavat tahtonsa läpi, jokainen keskustelu muuttuu tällöin vertauskuvalliseksi oikeudenkäynniksi, jossa ei-liberaalin syyllisyys lisääntyy useimmiten melkein suorassa suhteessa siihen kuinka paljon ja kauan hän puhuu, eli kuinka kauan hän julkeaa ärsyttää julkisesti ja emotionaalisesti liberaaleja. Jos ei-liberaali käyttää esim. liberaalien omia argumentteja ja omaa toimintaa kantojensa perusteluun, liberaalit eivät prosessoi näitä juuri ollenkaan rationaalisesti, vaan tulkitsevat ne "rikollisen" verukkeina, joilla hän yrittää pyristellä irti ennaltamäärätystä syyllisyydestä. "Verukkeet" lisäävät "rikollisen" syyllisyyttä, koska ne merkitsevät, että hän ei alistu säyseästi ja mukisematta hänelle määrättyyn "rikollisen" rooliin. 3) Rasismi -sanan tarkoituksena on saastuttaa "rasistit" ja heidän kommunikaationsa myös universaalisti suhteessa kolmansiin osapuoliin, ei pelkästään liberaalien ja "rasistien" välillä. Liberaalit haluavat, että mielikuva "rasisteista" ja "rasistien" kommunikaatio välittyy vääristyneesti ja lähes eksklusiivisesti heidän kauttaan. Tällöin liberaalit pystyvät hallitsemaan kolmansien osapuolten ajattelua ja toimintaa suhteessa "rasisteihin" ja paljon laajemminkin, koska anti-rasismi kytkeytyy suoraan keskeisiin liberaalien ideologisiin valtamekanismeihin, kuten "ihmisoikeuksiin", kansainvälisiin oikeuslaitoksiin, kansainväliseen liberaaliin mediaan ja viihteeseen, "tasa-arvoon", diversiteetin palvontaan, kansainvälisiin byrokratioihin, liberaalien kannalta poliittisesti ja yhteiskunnallisesti merkityksettömään individualistiseen vapauteen ja individualismin korostamiseen, jne. 4) Anti-rasismi on liberaalin byrokraattisen manageriluokan, yläluokan ja vähemmistöjen virallisesti sallittu, kannustettu ja vaadittu rasismi, joka kohdistuu valkoiseen työväenluokkaan, valkoiseen keskiluokkaan ja kaikenvärisiin toisinajattelijoihin. Anti-rasismi sallii liberaalien syyllistyä hyväksytysti ja palkitusti kaikkeen siihen, mistä he "rasisteja" syyttävät."
Valkean argumentti ei oikeastaan kiistä geneettisen itsesuojelun eli rasismin olemassaoloa, vaan ainoastaan sanan väärinkäytön. Tässä mielessä se sopiikin hyvin SPR:n Rasismin vastaista viikkoa kritisoivaan argumentointiin. Sekä SPR että Valkea näkevät rasismin moraalisen toimijan "ongelmana", kun taas me täällä Yle Watchissa tarkastelemme asiaa populaation ja kulttuurisen yhteisön kannalta.



                                                   ********************************


Yleisradio huomio omalla tavallaan Rasismin vastaisen viikon, pääasiassa Yle Teeman holokaustidokumenttien merkeissä. Yle uutisten verkkosivuillakaan ei olla unohdettu rasismia, josta kouluesimerkkinä pari päivää sitten ilmestynyt artikkeli Tutkija varoittaa: Rasistisista möläytyksistä nousevat kohut hyödyttävät populisteja. Kuvaavaa jutussa on se, kuinka käsitettä rasismi ei problematisoida mitenkään, vaan sen sisältönä on juutalaisbolshevikki Lev Trotskin ja myöhemmin kulttuurmarxilaisesti  värittynyt tulkinta.
1. Tavoitteet vs. tulokset – lisää näkyvyyttä rasistiselle retoriikalle? Tavoite on selkeä: rasismin vähentäminen. Mutta millaisia ovat tulokset? Jos rasisminvastainen puhe kiinnittää huomiota vain siihen, että “yhteiskunnassa on rasismia”, argumentointi jää kesken, Hatakka sanoo. Hän on tohtorikoulutettava Eduskuntatutkimuksen keskuksessa Turun yliopistossa ja valmistelee väitöskirjaa verkon populistisista vastajulkisuuksista ja niiden suhteesta perinteiseen poliittiseen journalismiin ja puolueisiin.
Chauvinistista rasismia esiintyy vain jos vieraspopulaatio tunkeutuu toisen reviirille tai kuten nykyään, kun häiriintynyt yhteiskunta antaa yhteiskuntainsinööreille mahdollisuuden valtion poliittisia lihaksia hyväksi käyttäen "rakentaa" monietnisen sekamelskan. Sotien ja konfliktien syitä tutkinut edesmennyt professori Tatu Vanhanen todisti useisiin tutkimuslähteisiin tukeutuen, kuinka monietnisen yhteiskunnan luominen johtaa sisäisen logiikkaansa vuoksi väistämättä konfliktiin:
(…) että etnisiä konflikteja todellakin syntyy kaikissa etnisesti jakautuneissa yhteiskunnissa ja että konfliktit ovat yleensä sitä vakavampia, mitä enemmän geneettisesti toisistaan poikkeavista ryhmistä on kysymys, on vaikea välttyä johtopäätökseltä, että meidän on paras tottua ajatukseen etnisten konfliktien pysyvyydestä. (…) Mitä heterogeenisempi väestö on etnisesti, sitä enemmän etnisiä konflikteja esiintyy ja sitä merkittävämpiä ne ovat. Korrelaatioanalyysin (N=183) tulosten mukaan noi 54 prosenttia etnisten konfliktien asteen vaihelusta selittyy väestön etnisen heterogeenisyyden asteella. (Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin, s. 293)
Tilastollisen ja matemaattis-loogisten perusteiden sijaan yhteiskuntatieteellinen tutkimus on edelleen maassamme näkemystiedettä, jossa tieto ei kasaudu. Lisäksi nuo tendenssitutkimusten näkemykset edustavat vielä sosialistista tasa-arvoideologiaa, jonka vuoksi maamme yhteiskuntatieteellisten tiedekuntien tuottamat tutkimukset eivät ennustettavuudeltaan ja totuusarvoltaan eroa juurikaan Suomi24:n mielipidekirjoittelusta. Suomen yliopistot ovatkin täynnä Niko Hatakan kaltaisia jees-miehiä, jotka tekevät tilaustutkmuksia hallitsevan ideologian pönkittämiseksi. Tilannetta pahentaa media, joka antaa järjestelmän miehille ja naisille positiviista julkisuutta ja ikään kuin legitimoi heidän ideologiset fantasiansa.

Ylen tutkija Niko Hatakan mielipiteistä tehty juttu on rakennettu kyseenalaistamattomalle aksioomalle, jossa ilman takarajaa jatkuvan muukalaisinvaasion vastustaminen on ehdoton moraalinen paha, koska se on rasismia. Kontrolloidussa julkisessa keskustelussa tästä kehäpäättelystä ei voida millään vasta-argumenteilla murtautua ulos, koska mikä tahansa peruste rajoittaa muukalaisvalloitusta on rasismia ja rasismi taas on ehdoton paha, jota ei tarvitse erikseen perustella. 


Ylen toimittaja Hannamari Hoikkalan ja tutkija Niko Hatakan retoriikasta ei löydy vastaansanomattomia konkreettisia syitä, miksi loputtoman maahanmuuton kannattaminen on oikein ja sen vastustaminen väärin ja siten epätosi. Se, että vedotaan rasismiin, on sama kuin poliittisessa keskustelussa tuvaudutaan toiseen blankotermiin fasismiin. Vasemmistolaisten ja liberaalien ahkeraan viljelemä sana rasismi on pelkkä ad hoc -hypoteesi, jolla yritetään pitää kiinni maahanmuutto-ideologiasta,  vaikka sen katastrofaaliset seuraukset ovat näkyvissä ja mitattavissa jo nyt. Mitä taas tulee itse rasismiin, tässä kirjoituksessa esitetyt kolme tulkintaa kumoavat pitkälti sen, mitä Hoikkala ja Hatakka yrittävät kirjoituksessaan sillä tarkoittaa.

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

                      
     
                                               ********************************


Yle Fem, tiistai 21.3.2017 klo 19:00, Paremman elämän toivossa 

2/5. Ruotsin kaduille on tullut viime vuosina yhä enemmän kerjäläisiä. Keitä nämä ihmiset ovat? Tänään seurataan kirkon ja kansalaisjärjestön työtä heidän parissaan ja tavataan Gruia, joka on tullut Ruotsiin jäädäkseen. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: ruotsi.


Yle TV1, maanantai 20.3.2017 klo 19:00, Historia: Vankien Buchenwald 

Buchenwaldin keskitysleirillä vallitsi vankien kesken tiukka hierarkia ja kuri. Keitä SS-vartijat valitsivat luottovangeiksi, ja miten nämä "kapot" pyörittivät leirin arkea? HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi. K12 (ahdistus).


Yle Teema, maanantai 20.3.2017 klo 21:00, Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 

6/10. Kirjailija Katja Kettu, koomikko Teemu Vesterinen ja kirkkoherra Kari Kanala sekä Niina Repo puhuvat jumalallisuudesta itsessämme, kirkoissa ja kirjoissa. yle.fi/kirjojensuomi HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Sallittu kaiken ikäisille.



keskiviikko 31. elokuuta 2016

HÄPEÄMÄTÖN YLE ILOITSI 2014 KUN VIHDOINKIN MYÖS NURMIJÄRVEEN RAHDATTIIN KONGOIDEJA

Kongoidit riemuitsevat: "Jippii, päästään
Nurmijärvelle rikastamaan kulttuuria!"

Nurmijärvellä pari päivää sitten tapahtunut joukkotappelu pakolaismiesten ja suomalaisnuorten välillä kirvoitti raportoijaanne etsimään lisätietoa paikkakunnan etnisestä tilanteesta. Googlettamalla Ylen uutisia löytää niin paljon hämmästyttävää materiaalia vaikkapa Nurmijärvestä, ettei Yle Watch kykene koskaan vastaamaan niihin ajankohtaisesti yksin. Tämä postaus on kommentti vuoden 2014 Ylen uutiseen, joka kertoo Nurmijärveen "vihdoin" tulevista pakolaisista, jotka ovat vielä sitä kaikkein eksoottisinta herkkua eli aitoja Kongon kongoideja. Asiasta kertoi myöhemmin Nurmijärven uutiset. Ylen jutun arvio on edelleen ajankohtainen, kun sitä tarkastelee viime päivien Nurmijärvi-uutisten valossa:

                                                                 - - - - - - - - - - -

Maailmassa on paljon maita ja paikkoja, joissa elää pelkästään neekereitä tai aasialaisia, mutta harvassa ovat ne alueet, joissa valkoinen identiteetti ja perimä saa olla omassa rauhassaan. Yhdysvalloissa on harjoitettu pakkointegraatiota jo 1960-luvulta lähtien, kun toiselta puolen kaupunkia mustia koululaisia alettiin kuljettaa busseilla valkoisten kouluihin paikallisten vastustuksesta huolimatta. Tämä manööveri tehtiin siksi, vaikutusvaltaisten liberaalijuutalaisten vaatimalla integraatiopolitiikalla voitiin korvata segregaatio, jolla oli aiemmin turvattu sekä mustien että kristittyjen valkoisten itsesäilytys. Luonnollisesti juutalaiset eivät harjoittamiensa hienovaraisten syrjintäseulojen avulla itse ole koskaan saastuttaneet sisäryhmänsä identiteettiä Brooklynissä ja Israelissa. OIisihan se tyhmää harjoittaa itse samaa integraatiopolitiikkaa, jota on haitallisesti tyrkytetty valta-asemasta kilpaileville valkoisille waspeille. Jotta rotuideologiaa harjoittavien juutalaisten edut olisivat Yhdysvalloissa turvattu täysin, heidän piti vaikuttaa merkittävällä tavalla vuonna 1965 säädettyyn uuteen siirtolaislakiin, joka on sittemmin muuttanut ratkaisevasti Amerikan demografista karttaa.

Suomessa liberaali maahanmuutto ja siihen liittyvän integraatiopolitiikan opit ovat lähtöisin Ruotsista, jossa vapaan maahanmuuton ideologisina taustapiruina on Amerikan tapaan olleet heimoetunsa salaavat heprealaiset vaikuttajat. Vielä toistaiseksi valkoisina säilyneiden maiden maahanmuutopolitiikkan perustana on monikultturismi, joka on hylännyt täysin valkoisen identiteetin varjelemisen. Kolmannen maailman invaasion alla on yhdentekevää saivartelua väitellä siitä, onko Englannin tapaisten maiden harjoittama erilliskulttuurien tukeminen määritelmän mukaista monikultturismia vaiko Ranskan tasavaltaista traditiota korostava integraatiopoliitiikka. Lopputulos on molemmissa sama: vieraspopulaatiot on päästetty tunkeutumaan alkuperäisten eurooppalaisten reviirille.

Tämän pitkän alustuksen jälkeen moni saattaa ihmetellä mitä tällä on tekemistä pienen Nurmijärven kunnan kanssa. Ylen uutisten ilkeästi natiiveja nokittava uutisjuttu 
Nurmijärvi pääsee irti häpeästä – pakolaiset tulevat viimein (14.11.2014) on todiste siitä, kuinka pienikin paikkakunta joutuu kokemaan hämärien globaalivoimien ideologisen puristuksen. Vaikka puhe häpeästä ja aloite pakolaisten ottamisesta suomalaisena säilyneeseen Nurmijärveen oli lähtöisin kristillisdemokraattien valtuutetulta Johannes Haapalaiselta, on otsikon yleisenä tosiasiana väitetty häpeä peräisin pelkästään tomittaja Pekka Mommon otsalohkosta. Tiedä vaikka kasvoille olisi virinnyt saatanallinen ilon irvistys, kun toimittaja sai otsikossa ja jutussa väittää epäsuorasti, että Suomessa täysin suomalainen kunta on häpeällistä. 

Tuollaista juttua ei väännä totuuteen pyrkivä toimittaja, vaan Ylen värväämä propagandisti, joka toteuttaa sen ajamaa uutispolitiikkaa. Ylen kannattaman monikultturismin perimmäisenä tarkoituksena on saastuttaa viimeisetkin valkoisten enklaavit, jotta ei jäisi todistetta maailmasta, joka on viihtyisämpi kuin globaalin monokulttuurin monikulttuurihelvetti. Strategia on tuttu Neuvostoliiton alkuaikoina vaikuttaneen Lev Trotskin kannattamasta maailmankommunismista. Trotskin mukaan kommunismi on mahdollista vain kun jäljelle ei jää yhtään kapitalistista pesäkettä muistuttamaan toisenlaisesta vaihtoehdosta.

Suuren maailman globalisteillle ja heidän hyödyllisille idiooteilleen Nurmijärvi oli ennen pakolaispäätöstä ikävä todiste paremmasta Suomesta ja valkoisesta Euroopasta. Sen harmonia ja puhtaus pitää turmella vieraalla kulttuurilla ja erilaisella väestöllä, jotta monikultturistit voivat selittää, ettei muuta vaihtoehtoa ole 
– "olemme samassa ulostealtaassa, eläkää sen kanssa!". Maailmankyläuskovat voivat pakkointegraatiolla ja valheilla pitää vielä jonkin aikaa yllä harhaista utopiaansa, mutta totuutta he eivät voi tukahduttaa. Suuri osa suomalaisista ja eurooppalaisista muistaa hyvin paremmat ajat ja se tulee olemaan keskeinen voima kun Reconquista, takaisinvaltaus, alkaa.


                             
                     **********************************


Yle TV1, 31.8.2016 klo 22:40, U
lkolinja: Kreikkalainen omatunto 

Omasta talousahdingostaan huolimatta kreikkalaiset ovat auttaneet avokätisesti maan läpi kulkeneita satojatuhansia pakolaisia. Lesboksen saaren vapaaehtoiset ovat ehdokkaina Nobelin rauhanpalkinnon saajiksi. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suom


Jälleen kerran dokumentti "sotaa pakoon" lähteneistä vapaamatkustajista, joiden elämästä ja hyvinvoinnista meidän eurooppalaisten pitäisi huolehtia maailman tappiin asti. On vastuutonta, että Ulkolinjan dokumentti tekee maahantunkeutujia auttavista hyväkkäistä sankareita, vaikka heidän toiminta vain kiihottaa lisää uusia onnenonkijoita saapumaan Välimeren yli Eurooppaan.

Kun dokumenteissa kerrotaan aina uhreista, niin sovittaisiinko edes kerran niin, että Ylen oma väki tekisi ohjelman näiden partalasten uhreista Euroopassa. Samalla voisi laskea mitä tällainen miljardimassoista vuotava kansainvaellus tekee Euroopalle, sen kulttuurille ja väestölle....sanotaanko vaikka seuraavan sadan vuoden aikana? Sovitaanko näin, jookos? 


maanantai 28. tammikuuta 2013

YLEN ANTIA ELI SUOMALAISVIHAMIELISTÄ OKSENNUSTA



YLE RADIO 1, 28.1.2013 klo 12.15 - 13.00.
Historiasarjoja:  Kurkistuksia suomalaiseen rasismiin


Kurkistuksia Suomalaiseen rasismiin 1/3: Suomalaisen rasismin historia. Suomessa rasismia on tutkittu 90-luvulta lähtien, kun ensimmäiset Somalit tulivat Suomeen. Rasistinen ajattelu pohjaa kuitenkin jo 30-luvulle ja Natsi-Saksan juutalaisvastaisuuteen. Mitä tässä välillä tapahtui? Kuinka rasistiset asenteet ja rasistinen puhe on muuttunut Suomessa 30-luvulta tähän päivään? Suomalaisen rasismin historiaan kurkistaa toimittaja Seija Aunila yhdessä tutkijoiden Vesa Puurosen ja Sini Perhon kanssa

Esittely ohjelmaan ja kuuntelulinkit.

Itä-Suomen yliopiston kommunistaustainen tutkija Vesa Puurosella on viime aikoina riittänyt medianäkyvyyttä, sillä hänen uskontunnustustaan saadaan kuulla Radio Yle 1:ssä jo toisena perättäisenä päivänä. Tällä kertaa häntä haastatellaan rasismin asiantuntijana, mitä on kuullun ohjelman perusteella vaikea uskoa. Ohjelman alussa rasismitutkija ei osaa selittää edes rasismi-sanan alkuperää ja hän yrittääkin yhdistää sen käytön synnyn kansallissosalistiseen Saksaan. Tosiasiassa kyseessä on aina ollut ideologisesti pejoratiivinen termi, jota on käyttänyt ensimmäisenä juutalainen kommunisti Lev Trotski puhtaasti poliittisin tarkoitusperin. Arvolatautuneena, tuomitsevana käsitteenä, sen otti 1930-luvulla "tieteelliseen" käyttöön egalitaristiset sosiaaliantropologit, jotka halusivat kiistää koko rodun olemassaolon. Sosiaalitieteisiin ajatuksen biologian merkityksettömyyydestä ihmisen käyttäytymiseen toi  Franz Boas (1858 - 1942):
Hyökkäys biologiaa vastaan alkoi 1920-luvulla, ja kukaan ei ole yhtä paljon vastuussa sen menestymisestä kuin Franz Boas (1858 - 1942). Hän puolusti väsymättömästi näkemystä, jonka mukaan käytöstä hallitsi biologian sijaan ympäristö. Boas oli Saksasta Yhdysvaltoihin muuttanut juutalainen maahanmuuttaja, joka loi lähes yksinään perustan antropologiselle tutkimukselle Amerikassa ja joka hallitsi kyseistä koulukuntaa Columbian yliopistossa (Columbia University) sijainneesta päämajasta käsin.

Boas olisi mielissään, jos hän tietäisi, missä tilassa Yhdysvallat on tänä päivänä. Hän työskenteli innokkaasti vapaamielisen maahanmuuttopolitiikan ja neekereiden tasa-arvon puolesta. Hän uskoi, että seka-avioliitot ratkaisisivat lopullisesti rotu-ongelmat. Ja hän oli vakuuttunut siitä, että ihmisten vaivat voitaisiin ratkaista näppärästi ympäristöä säätämällä. Biologia oli merkityksetöntä.

Boas oli ensimmäinen, joka käytti termiä "kulttuuri" sen nykyisessä, kieroutuneessa merkityksessä; hänen mielestä kulttuuri tarkoitti kaikkea inhimillistä käytöstä. Ennen Boasia kulttuuri tarkoitti kehittyneen yhteiskunnan korkeimpia taiteellisia saavutuksia. Boasin mielestä kaikkein inhottavimmat heimorituaalit olivat "kulttuuria" siinä missä ooppera ja kirjallisuus. Ihmiset, jotka tänä päivänä käyttävät sellaisia ristiriitaisia termejä kuten köyhyyden "kulttuuri" ("culture" of poverty), ovat Boasin perillisiä.

Prof. Deglerin mielestä Franz Boasin vaikutusta on mahdotonta yliarvioida. Lähes kaikki biologiaa vastaan taistelleet olivat joko Boasin oppilaita tai ainakin vahvasti Boasin vaikutuksen alaisena. Prof. Degler toteaa myös, että ne nimet, jotka liittyivät läheisimmin kyseiseen liikkeeseen - kuten Kroeber, Klineberg, Goldenwieser, Sapir ja Herskovits - edustivat laajaa etnistä muutosta yhteiskuntatieteissä.

Jotkut näistä juutalaisista tutkijoista olivat niin määrätietoisia kampanjoidessaan biologian kumoutumisen puolesta, että prof. Degler päätyy pohtimaan heidän motiivejaan. Prof. Degler toteaa, että huolimatta useista tutkimuksista, joilla pyrittiin osoittamaan, että genetiikan sijaan ympäristö selitti ihmisten käytöserot, nämä kiihkoilijat eivät ikinä saaneet haluamiaan tuloksia. Tulokset, joita he saivat, eivät eronneet niistä tuloksista, jotka olivat vakuuttaneet heidän edeltäjänsä biologian tärkeydestä. Mustat ja intiaanit (jotka olivat samankaltaisia kuin useimmat nykyisistä hispaanoista) saivat huonoja tuloksia älykkyystesteissä, tekivät enemmän rikoksia ja pysyivät köyhinä. Boasin liike kuitenkin hylkäsi biologiset selitykset näille eroille ja vakuutti, että kaikki johtui ympäristöstä. Faktat eivät muuttuneet, ainoastaan selitys muuttui.


Varsinkin 1980-luvulta lähtien geenitutkimukset ovat todistaneet rotujen eli erilaisten geneettisten klusterien olemassolon. Näiden tulosten kieltämisen motiivina ei voi olla muu kuin ideologia, joten sekä toimittaja Seija Aunila että tutkijan titteliä häpemättömästi kantava Puuronen valehtelevat valtiorahoitteisen radiokanavan kautta koko Suomen kansalle. Samalla he levittävät suomalaisia demonisoivaa ja halventavaa kiihotusta, johon pitäisi valtion yleisen syyttäjän puuttua välittömästi.


Toimittaja Aunila määrittelee rasismin yksinkertaisesti valkoisten ylivaltana, mikä on sikäli rasistinen kommentti, että se katsoo vain valkoisten olevan vastuussa egalitaristien tuomitsemasta rasismista, vaikka etnistä itsesuojelua ja ulosrajaamista harjoittavat tunnetusti kaikki ihmisyhteisöt. Sitä paitsi monet tutkimukset ovat osoittaneet, että kaikkein rasistisimmat ihmisryhmät eivät ole valkoiset eurooppalaiset, vaan tietyt itä-aasialaiset kansat ja Jumalan valituksi kansaksi itsensä nostaneet juutalaiset.

Kun puheeksi tulee Suomi, niin sekä toimittaja että Vesa Puuronen haluavat syyllistää ainoastaan etnisiä suomalaisia rasismista viemällä keskustelun historian hämärään, suomalaisten heimojen ja saamelaisten väliseen taisteluun elintilasta. Tosin tuohon aikaan ei edes tunnettu yhtenäistä Suomen kansaa, mutta tietenkin silloin se oli Puurosen mielestä olemassa, koska näin sillä voidaan syyllistää nykyisiä suomalaisia! Muutoin hän taas kiistää suomalaisuuden olemassaolon ja pitää sitä kulttuurimarxilaisen tapaan pelkkänä "sosiaalisena konstruktiona". 


Jos rasismi nähdään etnisenä sortona, niin mikseivät he mainitse sanallakaan ruotsalaisten vuosisatoja suomalaisiin kohdistamaa ylivaltaa? He vaikenevat myös  Suomen ruotsinkielisten 1800-luvun propagandasta, jota voidaan pitää jo klassisena rasismina, koska siinä heidän valta-asemansa perusteltiin suomalaisten alemmuudella. Tunnetuin esimerkki tästä rasismista on suomenruotsalaisen kielentutkija Axel Olof Freudenthalin käyttämät rotuteoriat. Ruotsalainen Kansanpuolueen (RKP) isänä pidetyn Freudenthalin kunniaksi puolue jakaa aika ajoin perustajan nimeä kantavan Freudenthal-mitalin henkilölle, joka on edistänyt ruotsinkielisten etuoikeuksia Suomessa. Sen ovat saaneet mm. sellaiset suomalaisuutta halveksuvat rasistit kuten Jutta Zilliacius ja Paavo Lipponen. Kuullun ohjelman perusteella se olisi syytä luovuttaa seuraavaksi Vesa Puuroselle.

Tammikuussa 2013 rasismi-teemaa on puitu näyttävästi ja kyllästymiseen asti kaikilla Ylen kanavilla. Kyse ei tietenkään ole sattumasta, vaan suunnitelmallisesta media-offensiivista, suoranaisesta blizkriegistä suomalaista identiteettiä ja olemassolon oikeutusta vastaan. Ketkähän tätä kampanjaa ovat ideoineet?