Sosiologia oli pitkään marxilaisuuden etäispesäke yliopistossa eikä se ole vieläkään kyennyt karistamaan hartioiltaan tiettyä vasemmistolaista ennakkoasennettaan. Yle uutisten verkkosivujen tuoreessa uutisjutussa Demokratian huippuvuodet ohi – Länsi-Eurooppa ja Pohjois-Amerikka ovat taantuneet 1970-luvun tasolle kerrotaan Göteborgin yliopiston ja yhdysvaltalainen Notre Damen yliopiston tendenssiutkimuksesta, jossa demokratia ymmäretään sellaisena kuin lännen liberaali (Yhdysvalloissa liberaali tarkoittaa sosialistia) eliitti sen kansalle haluaa esittää. Siksi jutun kuvituksena käytetään Puolan länsimielisen opposition mielenosoitusta ja kuvatekstiä, jossa kerrotaan demokratian kokeneen Euroopan viime vuosien pahimmat takaiskut Puolassa. Tosiasiassa Puolassa ei ole demokratiavajetta, vaan kansan enemmistön tukema hallitus on ei-liberaali demokraattinen reaktio liian pitkään jatkuneelle epädemokraattiselle liberaalille politiikalle.
Uutisjutussa ei eritellä sen tarkemmin, millä perusteella maa on demokraattinen ja millä ei. Rivien välistä kuitenkin selviää, että uutinen sekoittaa tahallaan liberalismin ja demokratian puhuessaan demokraattisista oikeuksista ja vapauksista; kaikki oikeudet ja vapaudet kun eivät automaattisesti sisälly demokratiaan:
Rapautumista on tapahtunut etenkin Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa ja Karibian alueella. Syytä pieneen iloon on vain Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Kun tilannetta mitataan sillä, kuinka suurella osuudella väestöstä on todelliset demokraattiset oikeudet ja vapaudet, Länsi-Eurooppa ja Yhdysvallat ovat palanneet miltei neljän vuosikymmen takaiselle tasolleen.
Epäselväksi jää mitä tarkoitetaan sillä väestöllä, jolla pitäisi olla demokraattiset oikeudet ja vapaudet. Todennäköisesti ruotsalaisvetoisessa tutkimuksessa katsotaan, että kaikki maassa oleskelevat ovat väestöä riippumatta heidän maassaolonsa statuksesta. Laittomien siirtolaisten määrä on moninkertaistunut sitten 1970-luvun, joten jos heidät lasketaan kuuluvan väestöön, länsimaissa on tosiaan demokratiavaje tai paremminkin keskeneräinen uuskommunisimi.
Ylen mainostama tutkimus demokratiaa uhkaavista vaaroista näyttää puhuvan vain tilastollisista tosiasioista, mutta kovin vähän indikaattorien tarkemmasta sisällöstä. Jotain tutkimuksen tarkoitushakuisista kriteereistä kertoo se, että Donald Trumpin presidenttikausi, Brexit ja Itä-Euroopan kansallismieliset hallinnot nähdään osoituksina demokratian rapautumisesta, vaikka juuri ne ovat todisteita siitä, että kansa voi äänestämällä vielä vaikuttaa korruptoituneeseen järjestelmään. Mikäli tutkijat puolustaisivat kansanvaltaista demokratiaa, heidän pitäisi päin vastoin olla tyytyväisiä siitä, että kansalaiset Atlantin molemmin puolin ovat saaneet äänensä kuuluviin vaaliuurnilla.
Ylen mainostama tutkimus demokratiaa uhkaavista vaaroista näyttää puhuvan vain tilastollisista tosiasioista, mutta kovin vähän indikaattorien tarkemmasta sisällöstä. Jotain tutkimuksen tarkoitushakuisista kriteereistä kertoo se, että Donald Trumpin presidenttikausi, Brexit ja Itä-Euroopan kansallismieliset hallinnot nähdään osoituksina demokratian rapautumisesta, vaikka juuri ne ovat todisteita siitä, että kansa voi äänestämällä vielä vaikuttaa korruptoituneeseen järjestelmään. Mikäli tutkijat puolustaisivat kansanvaltaista demokratiaa, heidän pitäisi päin vastoin olla tyytyväisiä siitä, että kansalaiset Atlantin molemmin puolin ovat saaneet äänensä kuuluviin vaaliuurnilla.
Vaikka tutkimuksen kriteerit demokratialle ovat kyseenalaiset, saattaa johtopäätös olla silti oikea – tosin eri syistä mitä tutkijat ovat halunneet korostaa. Demokratian huonontunut tila länsimaissa on siinä mielessä totta, että tutkimuksen yhtenä indikaattorina mainittu mahdollisuus osallistua poliittiseen keskusteluun on heikentynyt sensuurin vuoksi. Paradoksaalisesti sensuurin takana ovat liberaalit, jotka Euroopan Unionissa ovat asettaneet kymmenien miljoonien eurojen uhkasakot sosiaaliselle medialle kuten Facebookille ja Twitterille, mikäli ne eivät poista kansallismielisiä ja EU:ta kritisoivia viestejä vuorokauden kuluessa.
Sensuuria yritetään myös kiertoteitse, josta Yle kertoi 20. kesäkuuta ilmestyneessä uutisessaan Tekijänoikeuksien tiukennukset etenivät EU:ssa – Kampanja verkon vapauden puolesta ei tuottanut tulosta. Seuraavana päivänä Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta puolsi äänestyksessä lakiehdotusta, joka velvoittaa jokaista julkaisijaa maksamaan, jos ne linkittävät suurten mediatalojen uutissisältöön. Lopullisen päätöksen asiasta antaa Euroopan parlamentti, joka äänestää direktiivistä heinäkuussa. Ylen uutinen kuvaa lainmuutosta näin:
Palveluntarjoajat, kuten Youtube, Twitter tai Instagram, velvoitettaisiin varmistamaan, että käyttäjät saattavat näkyville vain sellaista materiaalia, jota heillä on oikeus käyttää.
Uudistusta kritisoivien mukaan velvoite johtaa todennäköisesti siihen, että palvelut ryhtyvät automaattisesti suodattamaan käyttäjien verkkoon lataamaa materiaalia, jotta ne eivät tulisi vahingossa syyllistyneeksi tekijänoikeusrikkomukseen.
Esimerkiksi videopalvelu Youtube suodattaa sisältöjä jo nyt, mutta jatkossa suodattimien käyttö voisi levitä hyvin monenlaisiin palveluihin, kuten Facebookiin, deittipalvelu Tinderiin tai Wikipedia-tietosanakirjaan.Kansallismieliset ja libertaariset kriitikot ovat sanoneet, että kyse ei ole tekijänoikeuksien tiukennuksesta vaan ennakkosensuurista ja linkkiverosta. Koska kansalaiset eivät halua enää rahoittaa valtamediaa vapaaehtoisesti, niin sitä yritetään nyt EU:n avulla pakolla. Käytännössä lain avulla halutaan savustaa internetistä ulos ilman taloudellista hyötyä toimivat yhteiskuntakriittiset blogit ja mielipiteet, sillä uusi laki velvoittaa palveluntarjoajat maksamaan uutisartikkelien linkittämisestä silloin, jos linkissä on mukana vähänkin artikkelin sisältöä. Välttääkseen korvausvaatumukset Facebookin kaltaiset sosiaaliset mediat tulevat todennäköisesti suodattamaan pois somen käyttäjien linkit, joissa on käytetty valtamedian aineistoa. Näin saadaan kätevästi siivottua ne näkemykset, joissa arvostellaan tiedotusvälineiden valheita ja propagandaa.
Vastaavasti valtiollisella tasolla demokratian rappio tulee esiin jatkuvana jankutuksena vihapuheesta, jolla oikeasti tarkoitetaan totuuspuhetta, josta hallitseva nomenklatuura ei satu pitämään. Punaisessa yliopistossa vihapuhe nähdään mielellään viharikoksena ja monesti nämä samaistetaan keskenään. Viimeksi eilen Ylen verkkosivuilla julkaistiin kirjoitus Viharikoksissa ei käytetä koventamisperustetta, vaikka laki niin vaatisi – "Tulokset ovat karua luettavaa", jolla halutaan vain oikeuttaa toisinajattelijohin kohdistuvaa vainoa ja sensuuria. Ensinnäkin puhe viharoksesta lakiterminä on valheellista, sillä Suomen rikoslaki ei sellaista tunne. Tämä ei silti estä toimittaja Kaisu Janssonia toistamasta juttunsa alussa hyvää valhetta, jolla pelotella arkoja demarieläkeläisiä:
Vain aniharvassa viharikoksessa käytetään koventamisperustetta. Åbo Akademissa tekeillä olevassa tutkimuksessa on selvitetty sitä, miten viharikoksiksi luokitellut jutut ovat edenneet syyttäjälle ja tuomioistuimessa.
Jutussa haastateltu poliisihallituksen poliisitarkastaja Måns Enqvist paljastaa lausunnoillaan olevansa tyypillinen virkaintoinen kiipijä, joka on valmis jahtaamaan omia kansalaisia noudattaakseen EU:n mielivaltaa:
Enqvist uskoo, että koventamisperusteen käyttö on lisääntynyt, sillä poliisi on panostanut viharikosten tutkintaan. Lisäksi viharikosten tunnistaminen ja tilastoiminen on Enqvistin mukaan parantunut. Lisäksi viharikokset ovat olleet paljon esillä julkisuudessa.
Suurin osa "viharikoksista" on nettiin kirjoitettuja poliittisia mielipiteitä ja tilastototuuksia, jotka valtakunnansyyttäjä tulkitsee pahantahtoisesti "kansanryhmän vastaiseksi kiiihotukseksi". Pykälää sovelletaan poikkeuksetta vain valkoiseen kantaväestöön, mikä jo sinällään kertoo lain epäoikeudenmukaisuudesta. Totta kai tämän kaiken lakiteknisen mielettömyyden taustata löytyy myös EU, vaikka jo Demlan juristit omasta takaa ovat rappeuttaneet lainsäädäntömme neuvostoliittolaiseksi:
Euroopan unionin perusoikeusvirasto FRA napautti tällä viikolla julkaistussa raportissaan Suomea siitä, että viharikosten raportointi ja oikeusprosessin seuranta ontuu. Poliisin, syyttäjälaitoksen ja tuomioistuinten tietojärjestelmät eivät keskustele keskenään. Tästä syystä Åbo Akademissa valmisteilla olevassa tutkimuksessa tapaukset on käyty läpi käsipelillä. FRA:n selvityksen mukaan Suomen viranomaiset tunnistivat vuonna 2016 EU-jäsenvaltioiden väkilukuun suhteutettuna neljänneksi eniten viharikoksia.
*********************
TV1, maanantai 25.6.2018 klo 21:00, A-studio
Välimeren pakolaiskriisi. Pedofiilit vapaaehtoistyössä. Miten suomalaisissa järjestöissä varmistetaan, että vapaaehtoiset ovat sopivia työhön lasten kanssa? Juontajana Marja Sannikka. #yleastudio HD
Yle Teema, maanantai 25.6.2018 klo 19:00, Jenni tapaa romaneja
1/6. Moréno Söderlund on kengittäjä ja lännenratsastaja, jonka perhe on työskennellyt hevosten parissa sukupolvien ajan. Ruotsalainen sarja, jossa tavataan kuusi inspiroivaa romania. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: ruotsi. Äänitekstitys: ruotsi.
Yle Teema, maanantai 25.6.2018 klo 20:30, Minun totuuteni
1/6. Sarjassa tavataan tunnettuja ja kiisteltyjäkin ruotsalaisia, jotka kertovat elämäntyöstään. Jason "Timbuktu" Diakité on räppäri joka etsii omaa sukuhistoriaansa. Tänään puhutaan juurista ja identiteetistä. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: ruotsi. Äänitekstitys: ruotsi.
Yle Teema, maanantai 25.6.2018. klo 21:30, Dok: Bosnia sydämessämme
Jalkapallo yhdistää jakautuneen Bosnian tavalla, josta poliitikot voivat vain uneksia. Kolme Närpiössä asuvaa bosnialaista matkustaa Kaunasiin seuraamaan maan historian tärkeintä peliä. English subtitle available. Toimittaja: Sixten Björkstrand. (U) Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: ruotsi. Äänitekstitys: ruotsi.
Yle Radio 1, maanantai 25.6.2018, Ykkösaamu: Koventuneet asenteet
Turkki vaalien jälkeen, tutkija Toni Alaranta, UPI, ja ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen. Pride-viikko, pääsihteeri Kerttu Tarjamo, SETA. Euroopan kohtalon viikko, tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma, Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskus. Kolumni, Roope Mokka. Koventuneet asenteet, kansanedustajat Pekka Haavisto, vihr. ja Ville Tavio, ps. Juontajana Seija Vaaherkumpu.
Linkki ohjelmaan. Pekka Haaviston kommentteja voi myös lukea Ylen uutisesta "Kun ei ole mitään perspektiiviä, ihminen pyrkii pois" – Pekka Haavisto näkee ongelmia turvapaikanhakijoiden käsittelykeskuksissa.
Yle selvästi kannattaa Haaviston massainvaasiota ymmärtäviä mielipiteitä, koska jutussa niitä ei kommentoida mitenkään, vaan päinvastoin annetaan ymmärtää, että Vihreiden entisen presidenttiehdokkaan näkemykset ovat kannatettavia.
Linkki ohjelmaan. Pekka Haaviston kommentteja voi myös lukea Ylen uutisesta "Kun ei ole mitään perspektiiviä, ihminen pyrkii pois" – Pekka Haavisto näkee ongelmia turvapaikanhakijoiden käsittelykeskuksissa.
Yle selvästi kannattaa Haaviston massainvaasiota ymmärtäviä mielipiteitä, koska jutussa niitä ei kommentoida mitenkään, vaan päinvastoin annetaan ymmärtää, että Vihreiden entisen presidenttiehdokkaan näkemykset ovat kannatettavia.
