Näytetään tekstit, joissa on tunniste YK. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste YK. Näytä kaikki tekstit

perjantai 9. lokakuuta 2020

NOBELIN RAUHANPALKINTO VÄESTÖRÄJÄHDYKSEN KIIHDYTTÄJILLE – VALEUUTISIA LEVITTÄVÄ YLE MIELISSÄÄN VALINNASTA


Vuosittain Oslossa jaettavaa Nobelin rauhanpalkintoa pidetään itsenäisten ajattelijoiden keskuudeessa pelkkänä globalistisen tekopyhyyden harjoitelmana. Sitä se oli myös tänä vuonna kun palkinnon sai jo kahdennettatoista kertaa Yhdistyneisiin Kansakuntiin (YK) liittyvä taho. Yle uutiset kehräsikin tyytyväisyyttään jutussaan Nobelin rauhanpalkinnon saa Maailman ruokaohjelma WFP – "Ruoka on paras rokote kaaosta vastaan". Uutinen noudattaa Ylen tuttua linjaa, jossa kaikki YK:n toiminta nähdään automaattisesti hyvänä ja siten myös kaiken arvostelun ulkopuolella olevana:

Norjan Nobel-akatemia on myöntänyt rauhanpalkinnon Maailman ruokaohjelmalle WFP:lle (World Food Programme).YK-järjestö taistelee nälänhätää vastaan. Järjestö kohdistaa työtään konfliktialueille ja tekee töitä sen eteen, ettei nälkää käytetä "aseena" sodissa ja konflikteissa

Ylelle ilmeisen mieluisaa valintaa saatiin uutisjutussa ylistämään globaalihallinnon kannattaja tunnettu ulkoministeri Pekka Haavisto, joka korosti ylikansallisen YK:n roolia ylitse demokraattisesti valittujen kansallisten hallintojen:

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kommentoi STT:lle, että hänen mielestään Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin oikealle taholle. Haavisto on tyytyväinen YK-järjestön palkitsemisesta tilanteessa, jossa YK:ta tarvitaan enemmän kuin koskaan.

(...) Valtaosa niiden tarpeista liittyy nimenomaan ruokaturvasta huolehtimiseen. Suomelle WFP on ollut yksi keskeisimpiä kumppaneita, jonka työtä on tuettu pelkästään tänä vuonna jo 16 miljoonalla eurolla, Haavisto kertoi STT:lle.

Varsinaiseen globalistiseen korkeaveisuun sortui tällä kertaa Helsingin Sanomat, jonka mielipideuutinen Nobelin rauhanpalkinto YK:n ruokaohjelmalle – Tylsältä vaikuttavaa valintaa selittää huoli nationalismin noususta saa Ylen jutun näyttämään lähes vastuulliselta journalismilta. Jo otsikko kertoo, miksi valtamedian suosimat "asiantuntijat" kuten Ulkopolittiisen instituutin (UPI) euro-atlanttinen nilkkiliberaali Mika "aina väärässä" Aaltola ovat tyytyväisiä Norjan Nobel-akatemian valintaan. Tälläkään kertaa hän ei kyennyt avaamaan suutaan ilman ettei olisi kertonut maailman ongelmien johtuvan Donald Trumpista:

Syyt olivat osin poliittiset: Yhdysvaltain presidentti Donald Trump syytti WHO:ta siitä, että se olisi myötäillyt pandemian hoidossa Kiinaa. Nobel-komitea toivoo, että rauhanpalkinto kannustaa valtioita säilyttämään tuen WFP:lle, vaikka valtioiden omaan etuun keskittyvä nationalistinen ajattelu on nousussa.

JUURI tämä lienee pihvi komitean valinnan taustalla, arvelee Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Nationalismin nousu ja valtapeli vie pohjaa tärkeää perustyötä tekeviltä organisaatioilta. 

"Tuosta se poliittinen viesti löytyy. Se ei ole mikään kompromissi­ratkaisu, vaan palkinto annettiin lähettämään viestiä.”

Aaltola myöntää itsekin rauhanpalkinnon jakamisen olevan poliittista, mutta ei näe siinä mitään pahaa, koska Nobel-akatemian arvopohja on hänelle ideologisesti mieluinen. Tyypillisenä vanhan vallan kannattaja UPI:n johtaja puolustaa itsepintaisesti rapautuvaa maailmanjärjestystä, joka tunnetaan myös "Uutena" maailmanjärjestyksenä. Valtaa ei pidä antaa kansakunnille, vaan maailmanlaajuisille epädemokraattisille organisaatioille, jotka tekevät mieleistään politiikkaa harhaisten utopioidensa pohjalta. Siksi Aaltola tuntee vaistomaista inhoa kaikkia horjuvan globaalijärjestelmän haastajia kohtaan:

Rauhanpalkinnolla on tarkoitus tukea multilateraalia politiikkaa ja instituutioita niiden heikolla hetkellä. Erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan valtataistelu näkyy järjestöissä, ja ne ovat politisoitumassa.

Jos suomalaista valtamediaa hallitsevat Ylen ja HS haluaisivat noudattaa rauhanpalkinnon uutisoinnissa tutkivaa journalismia, olisi palkinnon saaneesta Maailman ruokaohjelmasta (World Food Programme) voitu kirjoittaa paljon kriittisiä huomioita. Tätähän ne eivät totuuden portinvartijoina tee, jonka vuoksi käsittelemättä jää mm. WFP:n rooli sotien edistäjänä ja lietsojana. Ylikansoittuneissa maissa jatkuvaa nälkää ruoka-avullaan ylläpitävä järjestö kasvattaa tarpeetonta ihmismäärää, mikä puolestaan lisää konfilktiherkkyyttä sekä maan sisällä että ulkorajoilla. Koska WFP:n "auttamistyö" voimistaa väestöräjähdystä, sitä voi syystä pitää ekologisesti vastuuttomana toimijana tulevia sukupolvia kohtaan.


                                                          *************************  


Yle uutiset julkaisee jatkuvasti valeuutisia, mutta oikoo ne jonkin ajan jälkeen, ettei yhtiötä voitaisi syyttää valheiden levittämisestä. Jos joku tekee vedätyksestä somessa hälyn, Yle vetoaa tehtyyn virheeseen, joka on sittemmin korjattu. Samalla Yle haluaa tähdentää että kysessä on ollut vahinko, mutta kummallista kyllä, nämä "vahingot" koskevat poikkeuksetta vain tietynlaisia uutisia.

Yleensä valheiden ja väärien syytösten kohteena on ns. äärioikeisto kuten Ylen verkkosivuilla tänään ilmestyneestä agendauutisesta 
13 äärioikeistolaista vangittu – Aikoivat siepata Michiganin kuvernöörin ja tehdä hyökkäyksen osavaltion pääkaupunkiin. Vasta yli vuorakautta myöhemmin Yle muutti uutisen muotoon 13 aseistetun ääriryhmän jäsentä vangittu – Aikoivat siepata Michiganin kuvernöörin ja tehdä hyökkäyksen osavaltion pääkaupunkiin.


Alkuperäisessä Ylen uutisessa väitettiin "äärioikeistolaisen" ryhmän suunnitelleen aseellista iskua Michinganin osavaltion hallintoa ja demokraattijohtoa vastaan. Tosiasiassa FBI:n pidättämät tekijät olivat äärivasemmistolaisia anarkisteja, mikä paljastui nopeasti suomalaisille Internettiä tutkiville lukijoille. 

Tarkoituksellinen vahinko oli ehtinyt kuitenkin jo tapahtua. Psykologiasta kun tiedetään, että uutisoinnissa vahvin muistijälki syntyy aiheen ensimmäisestä uutisesta ja siitä saatu mielikuva saattaa säilyä alintajunnassa vielä pitkään sen jälkeen kun uutinen on oikaistu. Näin pelokkaiden boomerien ja jatkuvaa viholliskuvaa ylläpitävien "liberaalien" ennakkokäsitystä uhkaavasta äärioikeistosta voitiin jälleen kerran vahvistaa sopivan "vahingon" avulla.


                                                          **********************


Yle TV1, perjaintai 9.10.2020 klo 20.00 Marja Sannikka

5/13. Miestä saa mollata. Yhteiskunnassamme on täysin normaalia arvostella ja haukkua miehiä, mutta miksi? Miksi sallimme moittivan puheen miehistä ja jopa miesten syrjinnän? Haastattelussa tukityöntekijä Mikko Silventoinen, tasa-arvoministeri Thomas Blomqvist ja psykoterapeutti Hedda Retu. #marjasannikka HD ohjelmatekstitys (suomi) 29 min. Linkki ohjelmaan.


Harvinainen näkökulma ja vieläpä feminismiä liputtavalta Yleltä. Silloin tällöin Ylekin voi tarjota jotain aidosti kriittistä, mutta tämä vain siksi, ettei kanavaa voitaisi niin helposti syyttää yksipuolisuudesta.

Tosin tässäkin ohjelmassa tasa-arvo oli jälleen kerran kyseenalaistamaton aksiooma, jonka vuoksi esimerkiksi miesten asevelvollisuus nähdään ongelmana. Tosiasiassa toimivassa armeijassa ei tarvita naisia esittämään tasa-arvosirkusta. Eivätkä miehet koe yleisesti asevelvollisuutta tasa-arvokysymyksenä, vaan kunnia-asiana, jonka kunniallisuus katoaa naisten ängettyä harmaisiin.


Yle TV1, torstai 8.10.2020 klo 22.01, Ulkolinja: Somalia tuuliajolla

Somalian sisällissota on kestänyt pian 30 vuotta. Maa on edelleen kaaoksen vallassa, ilman toimivaa hallintoa ja pankkijärjestelmää. Suurinta valtaa maassa käyttävät yhä aseistetut islamistit. Hajanainen ja heikosti varusteltu armeija ei pysty estämään terrori-iskuja. Mihin ovat valuneet Somalian saamat miljardit tukieurot? HD 54 min. Linkki ohjelmaan.

Mistäs Ylessä nyt tuulee? Valtionvallan äänitorvena toimiva Yle esittää jutun somaleista, jotka eivät esiinny tällä kertaa arvokkaina kultamunina ja tulevian suomalaisukupolvien voimavaroina! Onko toimituksessa tapahtunut jokin virhe? Ohjelmassahan esitetään somalit sellaisina kuin ne ovat.

keskiviikko 15. huhtikuuta 2020

TRUMPISTA YLEN SYNTIPUKKI MYÖS KORONAVIRUSKRIISIN HOIDOSSA

Mediatyöläinen on kiihtynyt Trumpista, mutta Ylen
toimittaja ei rekisteröi sitä mitenkään.

Suomen tiedotusvälineistä Yle on ylivoimaisesti kaunaisin Trump-uutisten levittäjä. Edes Kansan Uutiset ei pärjää Ylen Trump-kiukuttelulle, joten mediajättiä on ainakin tässä suhteessa pidettävä vasemmistolaisimpana mediana maassamme. Pari viimeisintä uutispäivää ovat jälleen kerran todistaneet, kuinka maanisesti Yle etsii Yhdysvaltain presidentistä negatiivista kerrottavaa. Esimerkiksi eilen Yle hekumoi "oranssimiehen" esiintymisestä uutisessaan Trump raivostui lehdistötilaisuudessa viruskysymyksistä: Toivoi lehtien lakkauttamista ja kehui itseään – "Tiedät, että olet feikki ja koko teidän kanavanne on feikki"


Tosiasiassa tiedotustilaisuudessa raivostuivat eniten toimittajat, mutta tämä ei käy ilmi Ylen tv-uutisessa, koska uutiskanavan Amerikan kirjeenvaihtajat kopioivat juttunsa suoraan itärannikkon vasemmistoliberaaleilta mediataloilta. Suomalaisessa karvalakkiversiossa eli Yle tv 1:n eilisessä pääuutislähetyksessä (kohdasta 11:42 eteenpäin) satusetä Matti Rönkä antaa puheenvuoron Amerikan kirjeenvaihtaja Pertti Pesoselle, joka ei Trump-inhossaan turhia säästele. Heti juttunsa alussa hän laskettelee menemään tarinaa, jossa totuutta muunnellaan oman agendan hyväksi: "Presidentti Trump marssi lehdistön eteen ja näytti ensitöikseen videokoosteen, jossa editoimalla oli saatu joukko päättäjiä kehumaan Trumpin toimia kriisin hoidossa". Ylen vilpittömyyteen loppuun asti uskoville boomer-sukupolven demarieläkeläiselle tällainen tulkinta saattaa mennä läpi, mutta ne jotka ovat nähteet koko videon, ymmärtävät välittömästi, ettei kyse ole mistään videon peukaloinnista. 

Ylen  uutisessa näkyy vain hetken aikaa kuinka toimittajat kuumenevat nähdessään videon. Valitettavasti Yleisradion varassa olevat katsojat eivät näe esimerkiksi sitä kohtaa, jossa eräskin mediatyöntekijä kysyy samaa kysymystä "Kuka teki tuon videon" toistakymmentä kertaa. Vaikka Trump antoi vastauksen: "Valkoisen talon työntekijät, he pistivät vain videoklippijä peräkkäin", tämä ei kelvannut toimittajalle, vaan hän jatkoi hiiltyneenä kysymyksen toistamista. 

Jyrkkien reaktioiden perusteella hallitseva liberaalimedia katsoo, ettei Trumpilla saisi olla edes oikeutta puolustaa itseään. Kun hän sitten tekee sen, pöyristyneet toimittajat väittävät videota peukaloiduksi propagandaksi, vaikka jokaiselle sen nähneelle on selvää, että siinä näkyy vain peräkkäin editoimattomia videoklippejä, joissa eräät poliitkot antavat myönteisiä lausuntoja Trumpin epidemiapolitiikasta. On katsojan eikä toimittajan asia päättää ovatko nämä lausunnot perusteltuja vai eivät.

Yleltä jäi toinenkin tärkeä seikka kertomatta Trumpin tiedotustilaisuudesta. Yhdysvaltain johtavat (liberaali)mediat eivät nimittäin sallineet katsojiensa nähdä videokoostetta kokonaan, vaan katkaisivat suorat lähetyksensä. Tämä jos mikä on uutinen maassa, joka rehvastelee "esteettömällä vapaalla tiedotuksella". Ilta-Sanomat sentään kertoi Amerikan johtavien mediayhtiöiden harjoittamasta sensuurista, vaikka lehti ei näekään sitä uutisjutussaan Trump näytti tiedotus­tilaisuudessa videon, joka sai useat mediat katkaisemaan suorat lähetyksensä – CNN:n ankkuri syytti presidenttiä propagandasta varsinaisena ongelmana. Uutinen se oli Ilta-Sanomille vain siksi, että pahamaineisen vasemmistolaisena tunnetun uutiskanava CCN:n ankkuri  John Kingin mielestä "veronmaksajien kustantannuksella" esitetty video on propagandaa. Valtamedian edustajalle kätevin harjoittaa sensuuria ja kiistää vasta-argumentit on tietenkin leimata vastapuoli propagandan levittäjäksi.

Varsinaisen itkupotkuraivarin toimittajakunnassa synnytti viimeisin Trump-kohu, josta kertoo Yle uutisjutussaan Trump keskeyttää rahoituksen Maailman terveysjärjestölle – Yhdysvallat tekee selvityksen järjestön toimista. Globalisteille ja länsimaiden hyväuskoisille hölmöille YK ja sen alaiset järjestöt edustavat kyseenalaistamatonta absoluuttista hyvää, joten niiden arvostelu saati rahallisen tuen lopettaminen on pyhäinhäväistys. Eipä ihme, että jo lastentarhoista YK-uskontoa päähän taotulle Suomen vaalikarjalle YK:n kyseenalaistaminen näyttää silkalta pahuudelta. Onneksi globaalikommunistinen konsensus on pikku hiljaa murtumassa myös näillä lakeuksilla, mutta silti täältä löytyy hämmästyttävän paljon punamummo Tarja Halosen globalistisia seuraajia, jotka alkavat voida jo fyysisesti pahoin kun "hyvää tarkoittavaa" YK:ta hieman arvostellaan.

Ensimmäisenä YK:n terveysjärjestö WHO:n rahoituksen mahdollisesta lopettamisesta älähti viimeiset neljä vuotta Trumpin erottamista ennustanut Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Hänen peppukivusta syntyvää itkuaan voi lukea kirjallisessa muodossa vuodatuksesta Trumpilla on pakottava tarve löytää syntipukki koronaan – tähtäimessä on nyt Maailman terveysjärjestö WHO. Hentuselle Trump näyttäytyy suorastaan koronaviruskriisin sabotöörinä, vaikka tämä on toiminut täsmälleen samalla tavalla kuin median ylistämä Sanna Marinin (sos. dem.) feministihallitus. Toisaalla veronmaksajien rahoilla hyvää palkkaa nauttivat  YK-aktiivit kuten Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko ovat huolissaan varman rahapuun ehtymisestä Yle-uutisessa Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Trumpin päätöksestä jäädyttää WHO:n rahoitus: "Erittäin raakaa peliä ihmishengillä".

Trumpissa on kiistämättä paljon vastenmielisiä piirteitä, eikä hänen sionistinen ulkopolitiikkansakaan herätä kunnioitusta. Silti hän onnistuu välillä tekemään jotain oikein ja yleensä sen merkkinä on (((valtamedian))) raivon yltyminen. Mitä raivostuneempi globaalisosialismille perso "liberaali" valtamedia on, sitä todennäköisemmin Trump on oikeilla jäljillä.

Riippumatta siitä mitä YK ja WHO ovat tehneet tai jättäneet tekemättä koronviruksen suhteen, globalistijärjestöillä ei ole ollut mitään ratkaisevaa roolia epidemian hoidossa, vaan kaikki merkittävä on tapahtunut kansakuntien sisällä. WHO on turha menoerä, jolla elätetään lähinnä epädemokraattisen globaalihallinnon vallasväkeä. Mitä ripeämmin YK:n päällepäsmäröiviltä sosialistisilta projekteilta (kts. myös Agenda 21 ja Agenda 2030) leikataan rahahanat, sen parempi itsenäisille kansakunnille.

sunnuntai 27. tammikuuta 2019

YK ON MENETTÄNYT USKOTTAVUUTENSA, MUTTA VALTAMEDIA ON EDELLEEN USKOLLINEN JÄRJESTÖN AJAMALLE GLOBALISMILLE


Yhdistyneiden Kansakuntien maahanmuuttovaatimukset ovat käyneet entistä röyhkeämmiksi eikä niissä enää edes yritetä peitellä agendaa, joka on suunnattu valkoisten eurooppalaisten olemassoloa vastaan. Ylikansallisen ja siten epädemokraattisen järjestön julkeus kertoo pitkälti epätoivosta, joka on seurasta kansallisten liikkeiden noususta kaikkialla maailmassa. Globalistieliitin pahimpana pelkona onkin, että YK tulee hajoamaan tai että sen määräämille "sopimuksille" viitataan kintaalla.


Aikanaan Neuvostoliiton internationalismilla hapatettu Yleisradio on pysynyt vanhalla linjallaan ja saarnaa edelleen "kansainvälisen yhteisön" ylivertaisuutta suhteessa kansallisvaltioon. Siksi ei ole kummallista, että se päästää uutisissaan suodattamatta läpi YK:n omaa propagandaa. Tämä käy selväksi esimerkiksi viime tiistaina ilmestyneessä uutisessa YK:n pakolaisjärjestö huolissaan: Yli 140 Välimereltä pelastettua siirtolaista vietiin takaisin Libyaan.

Uutisessa kerrotaan YK:n pakolaisjärjesto UNHCR:n vaativan EU-mailta,  ettei Välimereltä noukittuja elintasosiirtolaisia palautettaisi enää turvalliseen Libyaan. Syy tähän on ilmiselvä, sillä Libyalla ei ole varaa tarjota kehitysmaalaisille ilmaista loppuelämää ja saalistettavia vaaleita naisia. Lisää UNCHR:n kaksinaamaisuudesta kertoo se, että järjestö "tuomitsi EU:n maat, jotka ovat estäneet avustusjärjestöjen työn Välimerellä politisoimalla meripelastuksen tekemisen". Mitä muuta sitten "meripelastus" on kuin politiikaa, jolla yritetään muuttaa Euroopan väestörakennetta vastaamaan paremmin varjoissa viihtyvien EU-byrokraattien tavoitelemaa Kalergi-suunnitelmaa?


Globalisti George Sorosin avokätisesti rahoittama Human Rights Watch on vielä ärhäkkäämpi Euroopan vihollinen kuin UNHCR. Samaisessa uutisessa kun kerrotaan, että "ihmisoikeusjärjestö" moitti Euroopan tukea Libyalle, koska se tuo Välimereltä löytämänsä afrikkalaiset seikkalijat takaisin maidensa satamiin eikä Eurooppaan. 

Tekosyitä muukalaisten Eurooppaan päästämiselle löydetään aina ja tällä kertaa Euroopan viholliset väittävät, että "pidätyskeskuksissa sotaa ja köyhyyttä pakenevat ihmiset joutuvat "hyväksikäytön kierteeseen"". Vapaaehtoisina elintasoa etsimään lähteiden vapaamatkustajien regatta onkin käännetty nyt maagiseksi taikasanaksi  muodostuneeksi "ihmisoikeuskysymykseksi", jonka lausumisella uskotaan kaikkien porttien aukenevan.

Ylen harvakseltaan kertomissa Välimeren uutisissa korostuu lähes aina pelkästään tulijoiden kohtalo ja hukkumiset, niin tässäkin pikku uutisessa. Sen sijaan niistä tulijoista, jotka kutsumattomina muukalaisina onnistuvat pääsemään Eurooppaan ei pahemmin tilastouutisia kerrota. Ja silloin kun kerrotaan, asiaa ei analysoida uhkaksi Euroopan väestörakenteelle. Uutisoinnin tyyli on kuin säätiedotuksissa, joissa luonnonilmiöt vain tapahtuvat. 


Välimeren muukalaisinvaasio ei ole kuitenkaan mikään luonnonilmiö, vaan harjoitetun poliitikan poikkeuksellisen kylmäverinen petos. Onneksi viime aikainen kuohunta kertoo siitä, että euroopplaisille on tullut mitta täyteen. Kansansa pettäneelle "eliitille" on tulossa vielä kuumat paikat.

keskiviikko 28. marraskuuta 2018

MIKSI YLE EI HALUA KESKUSTELLA NÄKYVÄSTI YK:N GCM-SIIRTOLAISSOPIMUKSESTA?




Yle Radio 1, keskiviikko 28.11.2018 klo 10.00, Brysselin kone


YK:n siirtolaissopimuksessa eli GCM-sopimuksessa määritellään ne periaatteet, joilla siirtolaisuusasioihin tulisi suhtautua. Sopimus on tarkoitus hyväksyä joulukuussa Marokossa mutta tällä hetkellä osa EU-maista ei aio sitä hyväksyä. Tästä sopimuksesta, sen mahdollisista seurauksista ja sitovuudesta keskustellaan parhaillaan paljon esim. sosiaalisessa mediassa. Kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen Turun yliopistosta kertoo mistä GCM-sopimuksessa juridisesti on kyse. Toimittajana on Maija Elonheimo.

Länsimaiden globalisti-järjestelmän hallitsijat ja puolestapuhujat korostavat suurelle yleisölle alituiseen demokratian välttämättömyyttä. Demokratian enemmistöperiaatteen ylivertaisuutta korostetaan niin kauan kuin vaalikarja kulkee itsensä eliitiksi korottaneen nomenklatuuran ohjaamaa poliittista polkua. Kun jostain syystä todellisuuteen havahtunut kansa alkaakin kulkea pseudoeliitin johtamaa hulluuden riemumarssia  vastaan, media tulee avuksi ja leimaa protestoijat tietämättömäksi roskajoukoksi, joka on alentunut "populismin" ellei peräti "fasismin" vieteltäväksi. Siksi toimittajien, yliopistotutkijoiden ja valtavirtapolitiikkojen mielestä tällä kasvavalla kansansosalla ei saisi olla oikeastaan äänioikeutta, koska se ei allekirjoita "demokraattisia arvoja" ts. arvoliberalismia ja YK:n määrittämää universaalihumanismia. Kansanvallan uudelleen tulkinnan mukaan demokratiassa onkin kyse globalistista eliittiä miellyttävistä "arvoista" eikä enemmistöperiaatteesta. 

Hegemonisen vallan eräs tapa hallita "väärin ajattelevaa" kansaa on valita poliittiselle agendalle asiat, joista on suotavaa keskustella samalla kun listalta jätetään pois ne, joita ei saa käsitellä. Jälkimmäiseen kuuluvat mm. sellaiset teemat kuin maahanmuutto ja kuolemanrangaistus. Siksi emme ole koskaan saaneet eduskuntakäsittelyyn tai kansanäänestykseen kysymystä maahanmuuttajien lopullisesta määrästä, puhumattakaan koko muukalaisinvaasion torjumisesta. Syy on ymmärrettävä, sillä jos kansan enemmistö saisi aidosti päättää näistä kysymyksistä, Afrikan "humanitäärinen" maahanmuutto olisi päättänyt jo ajat sitten eikä Jammu Siltavuori olisi voinut viettää rauhallisia eläkepäiviään veronmaksajien kustannuksella. Toki näillä kysymyksillä on täysin eri painoarvo, sillä kuolemantuomiossa on kyse lähinnä oikeudellisesta tulkinnasta, kun taas massainvaasiossa on kysymys kansankunnan  elämästä ja kuolemasta.

Tänä syksynä kysymys siitä, mitkä asiat nostetaan poliittiselle agendalle ja siten julkiseen keskusteluun, tuli kouriintuntuvasti esiin 
YK:n siirtolaissopimuksessa eli GCM-sopimuksessa (Global Compact for Migration), jonka järjestön jäsenmaiden pitäisi allekirjoittaa joulukuussa Marokossa. YK-virkamiesten kaikessa hiljaisuudessa vetämästä hankkeesta ei ole hiiskuttu suurelle yleisölle juuri mitään, sillä vallan vahtikoirana oleva media istuu samassa junassa eurooppalaisvihamielisten globalistien kanssa. 

On kuvaavaa, että tämä 2000-luvun globaalikommunististinen projekti on juuri YK:n vetämä, sillä imagostaan huolimatta järjestön toiminta on kaikkea muuta kuin demokraattista. Kansa, demos, ei voi äänestää sen päätöksistä, ainoastaan valtioiden "edustamat" päättäjät, jotka ainakin länsimaissa ajavat kaikkea muuta kuin kansalaistensa etua. Yle Watch kirjoitti jo viime syyskuussa, kuinka Suomessakin puoluejohtajat tukevat varauksettomasti YK:ta, koska sen päätöksiä ei ole ikävästi häiritsemässä sellainen pieni haittatekijä kuin kansalaiset.

Meillä ei ole käyty vapaan kansainvaelluksen sallivasta GCM-sopimuksesta  minkäänlaista julkista keskustelua, eikä siitä ole väitelty myöskään Arkadian mäellä, vaikka perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio on vaatinut siirtolaisuussopimusta eduskunnan päätettäväksi. Jopa maahanmuuttohullussa Saksassa asiasta on keskusteltu valtamediassa laajasti ja tehty koko maan kattava kysely. Sen sijaan Suomessa media on ollut asiasta kuin yhteisestä sopimuksesta hiljaa, mikä on varsinkin Ylen kohdalla anteeksiantamatonta, koska kyseessä on verorahoitteinen valtion laitos. Yle Uutiset ei ole tehnyt siirtolaissopimuksesta yhtäkään kunnon uutisjuttua ja vasta tänään (28.11.) saatiin kuulla ensimmäisen keskustelu aiheesta vähän seuraajia tavoittavassa Yle Radio 1:ssä. 

Brysellin kone -nimisessä ohjelmassa haastateltu "asiantuntija" ei tuonut juuri mitään uutta aiemmin kuultuihin politiikojen harvoihin kommentteihin, joissa on pääasiassa vähätelty sopimuksen merkittävyyttä. Satunnaisen kuulijan kannalta asiaa ei paranna se, että studiovieras oli pykälänviilaaja-juristi, jolle kansainväliset sopimukset ovat kaikki kaikessa. 

Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen näytti puhuvan kuin suoraan Yle-uskoville demarieläkeläisille, jotta nämä vakuuttuisivat siitä, että "sopimus ei velvoita". Persuja hän puolestaan yritti vakuuttaa palturilla, jossa maahantulo olisi muka helpompi estää, jos kohdemaina olevat länsimaat ovat allekirjoittaneet GCM-sopimuksen. Mitään suurta estettä sopimuksen hyväksymiselle professori ei löytänyt, vaikka jo nyt tiedetään, että se sisältää suomalaisille pelkkiä haittoja. Kun ohjelma lähtötaso on tämä, ei mahdollisilta tulevilta keskusteluilta ole lupa odottaa mitään aidosti kriittistä.


                                                     **********************************



Yle Radio 1, keskiviikko 28.11.2018. Ykkösaamu: Sisäministeri Kai Mykkänen, miten EU patoaa pakolaiset Egyptiin? 


Miten Venäjä kokee kyberuhat ja miten se niihin reagoi? Yliopistonopettaja, väitöskirjatutkija ja entinen tiedustelu-upseeri Martti J. Kari Jyväskylän yliopistosta. Yritetäänkö Kreikasn kriisi ohittaa hiljaisuudella? Kreikassa jälleen yleislakko säästötoimia vastaan, ja mielenosoittajat vaativat parempia palkkoja ja eläkkeitä. Toimittaja Sara Saure. EU:n siirtolaissuunnitelmat Egyptin kanssa. Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.). Mitä on selkokielisyys. Ylen selkokielisten uutisten toimittaja Margit Alasalmi. Kolumnisti Monna Mannevuo. Kuinka liukuhihnatyöntekijöistä tehdään työn sankareita. Epävakaasta Romaniasta EU:n puheenjohtajamaa. Yle toimittaja Minna Pye. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Atte Uusinoka ja Ismo Savolainen. Tuottaja Sakari Kilpelä.


Kokoomuksen punavihreä sisäministeri Kai Mykkänen olisi mielellään hiljaa koko YK:n siirtolaissopimuksesta, mutta koska asiasta on noussut poliittinen kohu pitkin Eurooppaa, on hänen ollut pakko rauhoitella huolestuneita kansalaisia. Sen sisäministeri teki tämän aamuisessa Ylen Ykkösaamu-radio-ohjelmassa, jossa hän toisteli globaalien mediatalojen ja niiden valitsemien asiantuntijoiden mantraa, jossa sopimuksen sanotaan olevan pelkästään symbolisen. 


Tuo usein toiseltu väite GCM-sopimuksen merkityksettömyydestä on outo, koska kyseessä on sentään sopimus ja ne tuppaavat yleensä olemaan sitovia, sillä eihän niitä muuten sopimuksiksi kutsuttaisikaan. Mikä on sellainen sopimus, joka ei ole sopimus? Sisäministeri väittää silmät kirkkaina, ettei YK:n siirtolaisopimus sido eikä velvoita mihinkään, eikä heikkenä maamme itsemäärämisoikeutta. Jos sopimuksella ei Mykkäsen mukaan ole mitään merkitystä, niin miksi siihen pitää sitten liittyä ja miksi poliittinen eliitti ajaa sitä vaivihkaisesti kuin huijari, joka haluaa päästää äkkiä eroon viallisesta tavarasta?

EU:n neuroottiselta mallioppilas Suomelta on turha odottaa päätöksiä, jotka ovat rohkeasti kansan puolella ja YK:n epädemokraattista mielivaltaa vastaan. Kestää vielä aikaa ennen kuin Suomi saa hallituksen jollainen on nyt Italiassa. Saapasmaan uusi sisäministeri Matteo Salvinin päätti aivan hiljattain, että Italia ei tule allekirjoittamaan GCM-sopimusta, koska se kaiken ylimääräisen harmin lisäksi hämärtää pakolaisuuden ja taloudellisista syistä johtuvan siirtolaisuuden rajat. Italian lisäksi sopimuksesta ovat jo aiemmin kieltäytyneet ainakin Itävalta, Puola, Unkari, Tsekki, Yhdysvallat sekä Australia.

GCM-sopimuksen suurelta yleisöltä salatusta sisällöstä voi lukea suomeksi täältä. Pähkinänkuoressa sopimus tekee taloudellisesta "siirtolaisuudesta" ihmisoikeuden, joka on rinnastettavissa subjektiiviseen oikeuteen. Käytännössä tämä avaa miljardimassoille portit  länsimaihin, joissa tulokkaat voivat harjoittaa kleptoparasitismia tavallisten valkoisten veronmaksajien kustannuksella. Lisäksi sopimus velvoittaa allekirjoittaneita maita (lue: länsimailta) "laadukkaaseen journalismiin" kun aiheena on maahanmuutto. Maahanmuuttokriittisyys luokitellaan "vihapuheeksi", jonka kitkemiseksi ja rankaisemiseksi sopimuksessa vaaditaan erilaisia pakkotoimia. Eipä ihme, että sopimus näyttää olevan punavihreistä Kokomukseen todeksi tullut märkä uni suomalaisten kyykyttämiseks!

keskiviikko 26. syyskuuta 2018

YLEN KYSELY: MAAMME PUOLUEJOHTAJAT YK:N VAPAAN MAAHANMUUTTO-AGENDAN KANNALLA



Maamme lastentarhoissa ja kouluissa 1960-luvulla aloitettu kansainvälisyyskasvatus perustuu suurelta osin Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) ajamaan ideologiaan. Kyse on yksiselitteisestä ohjelmallisesta ideologiasta, vaikka YK:n organisaatioita onkin markkinoitu lännen massoille pelkästään hyvää tarkoittavina laupeudentyön tekijöinä ilman poliittisia taka-ajatuksia. 

Harva enää muistaa, että YK:n taustalla on liittoutuneiden voittajavaltioiden, etenkin Yhdysvaltojen, vetämä liberalistinen globaalisaatio-projekti. Sittemmin myös Neuvostoliitolla eri satelliittivaltioneen oli järjestössä paljon vaikutusvaltaa, vaikka se ei onnistunutkaan kriminalisoimaan "rasismia" sananvapautuneen kuulumattomana "vihapuheena". Olipa kyseessä sitten Neuvostoliitto tai kylmän sodan voittanut Yhdysvallat ja sen vasallivaltiot, YK:n ideologiassa on säilynyt keskeisenä kansallisvaltioden päätäntävallan vastaisuus ja halu siirtää paikallista demokratiaa kansainvälisten YK-organisaatioiden haltuun. Luonnollisesti eri maiden kansalaisilla ei ole näissä organisaatioissa äänivaltaa edes sen vertaa kuin Euroopan Unionin parlamentissa.

Puolueettomana esiintyvässä Suomessa kaikki eduskuntapuolueet ovat kautta historian liputtaneet YK:n puolesta ja sen julkilausumiin on haluttu uskoa kuin Jumalan sanaan. Viimeaikoina ainoastaan Perussuomalaiset ovat kyseenalaistaneet eräitä YK:n linjanvetoja mm. pakolaispolitiikassa. Tämä ei ole yllätys, sillä YK on EU:n tapaan halunnut päättää länsimaiden kansalaisten ohi kansallisvaltioiden väestöpoliitikasta.

Tällä viikolla alkanut YK:n yleiskokous on saanut valtamediassa vain pelkkää hehkutusta ja ainoa poikkipuolinen sana on annettu Donald Trumpin pitämästä avajaispuheesta, kuinkas muutenkaan. Toimittaja Paula Vilénin uutisjutussa YK:n 73. yleiskokous pyörähtää käyntiin: ”YK on maailman ongelmien ratkaisun perusta, Maailman talousfoorumin Davosin-kokous on kyläjuhla tähän verrattuna” kerrotaan Suomen olevan huolissaan "kansainvälisestä oikeudesta ja sopimuksista piittaamattomasta toiminnasta". Suomen YK-lähettiläs Kai Sauerin mielestä ilman kansalaisten ääntä päätetyt pienen klikin "kansainväliset YK-sopimukset" ovat Suomelle tärkeitä, vaikka monet niistä ovat selvästi kansallisen edun vastaisia:
– Suomi nojaa pienenä maana sääntöihin ja kansainväliseen oikeuteen. Suomen pääviesti keskittyy tähän kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestelmään ja sen ylläpitämisen tärkeyteen.
Tässä ollaan selvästi huolissaan eräiden Itä-Euroopan maiden harjoittamasta illiberaalista kansalaisdemokratiasta, jossa poliitikot haluavat olla vastuussa heidät valinneille kansalaisille eivätkä hämärälle "yhteisten (sic!) arvojen kansainväliselle yhteisölle". On selvää, että Sauer juurettomana kosmopolittina puolustaa epädemokraattista YK:ta henkeen ja vereen:
– YK on ankkuri ja perusta ongelmien ratkaisulle ja koitamme vahvistaa YK:ta, Sauer sanoo.
Melko paksua puhetta kun tietää, että YK:n vuonna 1992 Rio Janeroissa päättämä salamyhkäinen Agenda 21 -suunnitelma koko maailman pelastamiseksi on vain pahentanut globaalia kriisiä. Silti Ylen uutisessa ylistetään kritiikittömästi YK:n kykyä ratkaista "maailman ongelmat":
YK on ainoa maailmanjärjestö, joka kokoaa valtiot yhdessä ratkomaan maailman ongelmia. – Täällä on YK-viikon aikana yli 140 maata korkealla tasolla edustettuna. Maailman talousfoorumin kokous Davosissa on tähän verrattuna kyläjuhla, Sauer vertaa.
Biologi Garret Hadinin erinomaisessa kirjoituksessa Ei ole olemassa globaalia väestöongelmaa valaistaan, kuinka estottomasti ylistetty (pakko)kansainvälisyys ei ole aina suinkaan ongelmien ratkaisu, vaan pikemminkin sen lähde:
Lopulta joku huutaa: “Mutta väestönkasvu on globaali ongelma, Tarvitsemme globaaleja ratkaisuja!”. Ennen kuin panikoimme, tarkastelkaamme sanaa globaali. Jotkut ongelmat varmasti ovat globaaleja. Esimerkiksi happosateet. Esimerkiksi kasvihuonepäästöt. Molemmat esimerkit koskevat ilmakehää, joka on aina ollut jakautunut koko maapallon yli. Myönnettäköön, että on vaikea luoda sellaisten globaalien ongelmien ratkaisemiseen tarvittavaa globaalia yhteistyötä, mutta suppeammat ratkaisut eivät toimi. 
Tarkastellaanpa nyt maanteiden kuoppia. Kuoppia on kaikkialla, mutta onko se riittävä syy luoda kansainvälinen kuoppaviranomainen rakaisemaan ongelmaa? Täytettäisiinkö kotikatusi kuopat nopeammin, jos globalisoisimme ongelman? 
Johtopäätös on ilmeinen: älä koskaan globalisoi ongelmaa, jos se voidaan ratkaista lokaalisti. Voi olla tyylikästä, muttei viisasta, lisätä adjektiivi globaali sellaisten ongelmien eteen, jotka ovat ainoastaan laajalle levinneitä – esimerkiksi “globaali nälkä”, “globaali köyhyys” ja “globaali väestöongelma”. 
Emme voi ratkaista väestöongelmaa, kaiken nälän ja köyhyyden perussyytä, ellemme deglobalisoi sitä. Populaatiot, kuten maanteiden kuopat, ovat syntyneet paikallisesti, ja päinvastoin kuin ilmaston saastuminen, pysyvätkin paikallisina elleivät ihmiset epäviisaasti globalisoi niitä antamalla väestöylijäämien muuttaa paremmin hallittuihin maihin. Marxin sääntö “jokaiselle tarpeidensa mukaan” on kansakunnan tuhoutumisen resepti.
Suomen poliittisessa johdossa kansainvälisyys on kuitenkin perustelematon aksiooma, jonka kuuleminen saa veden kielelle kuin Pavlovin koiralla. Ylen tuoreimmassa YK-uutisessa Presidentti Niinistö YK-puheessaan: "Yhdessä rakentamamme kansainvälinen järjestelmä on ilmeisen paineen alla" Sauli Niinistön suurin huoli on se, että kiveen hakatuksi uskotun YK:n tilalle ja rinnalle ollaan tuomassa muita ratkaisuvaihtoehtoja.

Valitettavasti maamme poliitikot ovat jääräpäisesti ihastuneet YK:n pahamaineisiin houreisiin kuten uutta totalitaristista maailmanvaltiota kehittävään Agenda 21 -projektiin. Maahanmuuttokysymyksessä he noudattavat pitkälti YK:n vuonna 2000 laatimaa asiakirjaa Replacement Migration: Is It a Solution to Declining and Aging Populations? (suom. “Korvaava maahanmuutto: Onko se ratkaisu väestön pienenemiseen ja ikääntymiseen?”), josta verkkolehti Kansalainen kirjotti kesällä 2017 perusteellisen kylmäävän analyysin.

YK-uskovaisuus näkyy myös tänään Ylen julkaisemassa kyselyssä. Uutisessa Yle selvitti puolueiden maahanmuuttonäkemykset: Suurin osa lisäisi paperittomien palveluita – vain kaksi puoluetta kieltäisi naisilta burkat tuodaan selvästi ilmi se, kuinka suurin osa puoluejohtajista haluaa korostaa maahanmuutossa "kansainvälisiä sopimuksia" polkien näin maahan perustuslain ja kantaväestön tulevaisuuden intressit. 

Kuvaavaa on, että  kello kuuden tv-uutisissa haastateltu Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi Suomelle oleva kunniasia, että maamme noudattaa YK:n sopimuksia. On vaikea sanoa, onko Orpo tässä pelkästään isojen globalistpoikien hyödyllinen idiootti vai vetoaako hän laskelmoidusti "kansainvälisiin sopimuksiin", joilla voi laistaa vastuun oman kansansa pettämisestä.  Sattumoisin juuri Petteri Orpo toimi sisäminsterinä vuonna 2015, jolloin Ruotsi ohjasi yli 32 000 turvapaikanhakijaa Suomeen ilmaisilla kuljetuksilla. Edellä viitatussa Suomimedian jutussa kerrotaan, että
Juha Sipilä, Petteri Orpo, Sauli Niinistö ja Timo Soini neuvottelivat vuonna 2015 kesän aikana sopimuksen Euroopan Unionin, Saksan, Ruotsin ja Tanskan kanssa. Sopimuksen myötä kyseisistä maista ohjattiin turvapaikanhakijoita ilmaiseksi busseilla ja junilla kohti Suomea. Ruotsi oli järjestänyt täysin ilmaiset bussikuljetukset ja junakuljetukset turvapaikanhakijoille tornion rajalle. Turvapaikanhakijoita kehoitettiin menemään Suomeen. Samassa sovittiin, että Suomi tulee lisämään pakolaisten määrää, sekä ottamaan loputtomasti jatkuvat virrat turvapaikanhakijoita.
Tätä taustaa vasten puoluejohtajien Ylen kyselyssä antamat näkemykset maahanmuutosta eivät hämmästytä. Mikään yllätys ei ole sekään, että mm. eniten kiintiöpakolaisten lisäämistä, laittomasti Suomessa oleskelevien terveyspalvelujen laajentamista ja rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten maassaolemista kannattavat RKP, Vasemmistoliitto, Vihreät, Kokoomus, Keskusta ja Kristillisdemokraatit.

torstai 13. heinäkuuta 2017

A-STUDIO HARHAUTTAA – EI OLE "PAKOLAISONGELMAA", ON VAIN AFRIKAN VÄESTÖRÄJÄHDYS




Yle TV1, keskiviikko 12.7.2017 klo 21:05, 
A-studio

Välimeren pakolaishelvetti: pakolaiset hukkuvat - mitä tekee EU? Vieraina erityisedustaja Antti Pentikäinen sekä kansanedustajat Ozan Yanar ja Simon Elo. Juontajana Jan Andersson #yleastudio HD

Ohjelman linkki Yle Areenaan.

Ylen politiikan toimitus ei palvele totuudenjanoista kansaa, koska se tarkastelee jo lähtökohtaisesti ongelmia tietoisen nurinkurisesti ja tendenssimäisesti. Esimerkiksi tämäniltainen A-studio kiinnittää harhaanjohtavasti huomion tiettyyn tunteita nostattavaan seurannaisilmiöön, eikä itse ongelmaan eli Afrikan väestöräjähdykseen. Se puolestaan liittyy koko maailman ekologiseen tasapainoon, kestämättömään luonnon kuormituksen kasvuun ja ilmastonmuutokseen. 

On sietämätöntä jeesustelua edes pohdiskella ääneen keinotekoista ongelmaa, joka olisi helposti ratkaistavissa poliittisilla päätöksillä. Jos europidivihamielisellä EU-eliitillä olisi poliittista tahtoa, yksikään musta afrikkalainen ei hukkuisi, sillä luvattomia elintasoturisteja sisältäviä laivoja ei edes päästettäisi Euroopan aluevesille. Siinäkin tapauksessa, että laittomasti seilaavat laivat jo lähestyvät Euroopan rannikkoa, ne voitaisiin kansainvälisen lain mukaisesti ohjata takaisin Pohjois-Afrikan lähtösatamiin. Kun tätä käytäntöä harjoitetettaisiin koko ajan ehdottoman kurinalaisesti kuten Australiassa, kutsumattomille onnenonkijoille kävisi hyvin nopeasti selväksi, että heillä ei ole mitään keinoa saapua Eurooppaan. Koska näin ei tehdä, se kertoo petoksellisten EU-komissaarien halusta päästää Eurooppaan niin paljon afrikkalaisia kuin se vain laittomin keinoin ja kuolonuhreista välittämättä on mahdollista.

Se, että A-studion ennakkotiedoissa mainittu näennäisongelman tarkastelu ei luvannut ohjelmalta hyvää, osoitti ohjelman alku vielä häpeämättömämpää politikointia kuin olisi saattanut odottaa. Yleä ahkeraan seuraavien demarieläkeläisten suosikkitoimittaja, liberaali hymypoika Jan Andersson, alkoi suoraa päätä närkästyneenä moralisoida "äärioikeistolaisten" (eurooppalainen Génération Identitaire -liike) hanketta, jossa on vuokrattu merenkulkulaitoksen vanha Suunta-laiva Libyan rannikolle torjumaan Eurooppaan pyrkiviä siirtolaisveneitä. Tässä hän viittasi Ylen verkkosivulla päivällä julkaistuun uutiseen Entisen suomalaisaluksen uusi elämä – maahanmuuttoa vastustava järjestö aikoo torjua siirtolaisia Välimerellä

Toimittaja Andersson totesi yks kantaan, että "peli Välimerellä on kovenemassa, kaikenlaisia toimijoita on nyt liikkeellä", jonka jälkeen hän kysyi studiovieraana olleelta YKn rauhanvälitysverkoston johtaja Antti Pentikäiseltä, että mitä siellä oikein on tapahtumassa. Pentikäinen alkoi laivaan liittyen maalailla itkuhumanistisia kauhukuvia siitä, kuinka nämä "kouluttamattomat" siirtolaisten torjujat aiheuttavat toimillaan hukkumisia ja uhkasi, että tällä on juridisia seurauksia. Näin hän tuli julistaneeksi jo ennalta lailliset Euroopan puolustajat rikollisiksi, ennen kuin yhtäkään torjuntaoperaatiota on edes ehditty tehdä. Andersson heitti lisää vettä myllyyn ja kysyi mitä mieltä Pentikäinen on tällaisesta "äärioikeistolaisesta" projektista, joka "kuulostaa pelottavalta kehitykseltä". Luonnollisesti YK-globalisti tuomitsi koko ajatuksen "ihmishenkien vaarantamisena" ja katsoo sen olevan laitonta harmaan vyöhykkeen toimintaa. 

Vain ideologisesti kieroutuneella liberaalilla on otsaa kääntää kysymys Välimeren laittomasta muukalaisinvaasiosta siten, että merirajoja vapaaehtoisesti puolustavat eurooppalaiset nuoret luokitellaan rikollisiksi, kun taas laittoman siirtolaisuuden salliva EU on oikealla asialla ja maahantunkeutujat oikeutettuja rynnimään Eurooppaan. Tietenkin Pentikäinen otti argumentaatioon mukaan myös pyhät ja ikuiset paperinpalat eli kansainväliset sopimukset. Hänen mukaansa on kyseenalaista, saako EU (tai Suunta-laiva) palauttaa tulijat Libyaan, vaikka tiedetään, että Eurooppaan pyrkivien todelliset lähtömaat ovat Saharan eteläpuolisista turvallisista mutta köyhistä mustista maista.

Seuraavaksi siirryyttin Liisa Haapasen  uutisspottiin, jossa surullisen pianomusiikin säestämänä vedottiin Amnestyn raporttiin, jonka mukaan "pakolaisten" matka kohti Eurooppaa on vaikea ja vaarallinen, ikään me eurooppalaiset toivoisimme peukalot pystyssä, että mahdollisimman moni näistä sankarillisiksi ylistetyistä yrityksistä onnistuisi. Vaikka tänä vuonna Välimerellä on hukkunut 2000 onnenonkijaa, Eurooppaan on tästä huolimatta päässyt ikuiseksi riesaksi ja tulevien etnisten sisällissotien pesämunaksi ainakin 100 000 mustan Afrikan neekeriä, suurin osa toisaiseksi Italiaan. Haapasen miniraportissa mainittiin myös, että Italiassa poliittinen tilanne on kiristynyt sen jälkeen kun maahan saapui Libyasta parissa päivässä yli 10 000 mustaa vapaamatkustajaa. Aivan yksipuolisena vetistelynä juttua ei sentään voi pitää, sillä toimittaja Haapanen mainitisi avustusjärjestöjen aiheuttamat ongelmat, sillä niiden uskotaan ruokkivan salakuljetusbisnestä, kun salakuljettajat luottavat ihmisten tulevan pelastetuiksi ja siksi lähettävät heitä matkaan entistä huonokuntoisemmilla aluksilla. Eräs tällainen pahantekijäjärjestö on tietenkin ruotsalaistaustainen, mediajätti Aftonbladetin tukema Gula Båtarna, jonka rikollisesta luonteesta voi lukea täältä.

Antti Pentikäinen ei pidä tällaisten järjestöjen toimintaa kuitenkaan ongelmallisena, sillä hänen mielestään Välimerellä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin pelastaa (ja tuoda Eurooppaan eikä Libyaan) ne ihmiset, jotka sinne tulevat. Sen verran realisti Pentikäinen kuitenkin oli, että hän tunnustaa pitkäaikaisessa pakolaiskriisissä ihmismäärien olevan niin suuria, että ne synnyttävät väistämättä vakavia poliiittisia kiistoja Euroopan sisällä. Tästä huolimatta hän oli valmis siirtämään ongelmaa eteenpäin ehdottamalla, että YK:n pakolaisjärjestö UNHCR alkaisi hallinnoida "pakolaisten" maailmanlaajuista taakan jakoa, jossa etnisesti sopeutumattomia tulijoita siirrettäisiin käytännössä edelleen vain Eurooppaan mutta tasaisemmin.

Lopuksi aihetta käsiteltiin vielä kahden poliitikon, Vihreiden Ozar Yanarin ja Sininen tulevaisuus -puolueen Simon Elon, pikatentissä. Asetelma oli ennalta-arvattava ja vastaukset myös sen mukaisia. 
Ulkoeurooppalainen Ozan Yanar suhtautui muukalaisvyöryyn huolettomasti ja löi pöytään kaikki ihmisoikeuskortit, jotta mahdollisimman suuri vieraspopulaatio pääsisi sotkemaan ja syrjäyttämään Euroopan alkuperäispopulaatiot. Sen hän perusteli sen enempää perustelematta vaatimuksella, että Eurooppa ei voi "rakentaa muureja". Sama henki näkyi kun puheeksi tuli tarkat tulijoiden lukumäärät esimerkiksi maamme kiintiöpakolaisten kohdalla. Sen määrän turkkilaistaustainen Yanar haluaa nostaa nykyisestä 750:stä 2 500:an. Vastaavasti rasismin pelossa kieli keskellä suuta vastaillut kosher-konservatiivi Simon Elo yritti verhota massoja nuoleskelevan maahanmuuttovastaisuutensa salakuljetusbisneksen torjumisella. Katsoja luuli nähneensä jo kaiken puolivillaisesta humanismilla vakuuttelusta, kunnes aivan lopussa Andersson kysyi, mitä pahaa on siinä, että tulijat haluavat tulla Eurooppaan. Niin tosiaan, mitä pahaa voisi olla kantaväestön kustannuksella elämisellä ja lopulta sen syrjäyttämisellä eli kansanmurhalla?

Ohjelmassa mainittin ohimennen pari kertaa Afrikan väestönkasvu, mutta sitä ei otettu missään vaiheessa varsinaisen keskustelun aiheeksi. Syy on ilmeinen, sillä sen synnyttämien näkymien pohdiskelu olisi näyttänyt missä mittakaavassa Välimeren hukkumisia ja nykyisen kaltaista rajavuotoa pitäisi ajatella. Tällä hetkellä tiedetään, että Afrikan asukasluku on viimeisen sadan vuoden aikana nelinkertaistunut nykyiseen 1,2 miljardiin ja sen arvoidaan kasvavan vuosisadan loppuun mennessä katastrofaaliseen 4,4 miljardiin. Good luck Europe!

Tämä kaikkien tuntema prosessi on ollut jo melko pitkään käynnissä, mutta keskiverto sukankuluttajaa se ei ole kiinnostanut kuin viimeksi 1970-luvulla. Asiantillan s
yylllisistä ja syystä ei tietenkään halua puhua kukaan, vaikka se onkin suurimmalle osalle päivän selvää. Se ei ole kovin väärin arvioitu kun toteaa, että Ihmislihan ylitsepursuamisesta on kiittäminen lyhytnäköistä humanitarismia, jonka varjolla afrikkalaista populaatiota on kasvatettu keinotekoisesti ruoka-avulla ja lapsikuolleisuuden ehkäisyllä. Toisen maailmanasodan jälkeen Ranskan vallankumouksen perilliset sekä lännessä että idässä ovat nostaneet näin viheliäisimmänkin ihmiselämän sellaiseen arvoon, että sen tieltä ollaan valmiit tuhoamaan koko luonnon elämisen edellytykset. Tämän samaisen hybriksen vallassa ollaan tuhoamassa myös eurooppalainen ihminen ja sivilisaatio, kun pohjoiselle pallonpuoliskolle rahdataan kognitiivisesti haasteellista Afrikan ylijäämäväestöä.

Kun tässä samassa henkisessä liemessa lilluva äärivasemmisto vastusti viiime viikonloppuna Hampurissa "globaalia epäoikeudenmukaisuutta" ja kapitalismia tunnuksella "Wellcome to Hell", he eivät tainneet oikeasti ymmärtää, mistä käsillä olevasta Helvetistä he puhuivat.

tiistai 19. huhtikuuta 2016

SUOMALAISUUS EI OLE VAIN RAHALLA MITATTAVISSA



Kulttuurin itsetuntemuksessa on jotain todella pahasti häiriintynyt, kun kansasta lähtöisin olevan valtion korkeimpana päämääränä on huolehtia vain ikuisesta talouskavusta ja "kestävyysvajeesta". Mikäli suomalaiset voidaan korvata ajan myötä vierailla populaatioilla sen vuoksi, että sillä on positiivista vaikutusta talouskasvuun ja kestävyysvajeeseen, media löytää aina taloustieteen ylipapit, jotka ovat valmiita julistamaan tätä itsetuhoisen hulluuden ilosanomaa.

Osa talouden arvaustieteen tutkijoista ovat päätyneet laskelmissaan siihen, että 30 000 muukalaisen maahan saapuminen vuodessa ei vaikuttaisi Suomen kestävyysvajeeseen juuri mitenkään, vaan ongelman "hoito" vaatisi ns. huippuosaajien lisäämistä kymmenillä tuhansilla vuosikausien ajan. Asiasta kertoi eilen TV 1:ssä lähetetty MOT-ohjelma, johon viitattiiin Ylen verkkosivujen jutussa MOT: Maahanmuutto ei riitä "hoitamaan" kestävyysvajetta. Joku voisi pitää tällaista juttua maahanmuuttokriittisenä, mutta sitä ei suinkaan ole, koska siinä lähdettiin ihan vakavissaan pohtimaan maahanmuuttoa pelkästään taloudellisena kysymyksenä, jota se ei todellakaan ole.

Mikään rahasumma eivätkä tuhannet työpaikat korvaa sitä menetystä, jonka ylhäältä ohjattu maahanmuutto aiheuttaa suomalaisväestölle ja suomalaisuuden peruuttamattomalla tuholle, jonka reviirin rosvoaminen ja rodunsekoitus saavat aikaan. Poliitikot, talousasiantuntijat ja kulttuuriväen pyrkyrit, jotka ajavat ties millä tekosyillä kansanvaihtoa ja siten etnisen diversiteetin hävittämistä, syyllistyvät viime kädessä YK:n määrittelemään kansanmurhaan. YK:n mukaan kansanmurhan ehdot täyttyvät, kun
tarkoituksena on tuhota kokonaan tai osittain kansallinen, etninen, rodullinen tai uskonnollinen ryhmä. Yhtenä keinoa kansanmurhassa on tahallinen ryhmän elinehtojen huonontaminen, tarkoituksena aikaansaada sen fyysinen häviäminen osittain tai kokonaan.

Mitä muuta kansan tahdon vastainen massainvaasio on kuin suomalaisten fyysistä hävittämistä keskipitkällä aikavällillä "maahanmuuton" avulla"? Itse asiassa tälläinen metodi on huomattavasti alhaisempi, kierompi tapa kuin vihollisen suora aseellinen hyökkäys, sillä jälkimmäisessä tapauksessa kansalla on ainakin mahdollisuus itsepuolustukseen. Demokratiailveilyn avulla suhmuroitu "rauhanomainen maahanmuutto" tekee saman kuin aseellinen likvidointi, mutta niin pitkällä aikajänteellä, etteivät kansalaiset ymmärrä puolustautua ilmeistä uhkaa vastaan. Rikoksen tekee vieläkin kavalammaksi se, että suurin osa pyöveleistä kuuluu omaan kansaan, vaikka isompia lankoja veteleekin kulttuurivihamielinen globaali talouseliitti.