TALOUSYHTEISTYÖTÄ VENÄJÄN KANSSA EDISTÄNEET POLIITIKOT OVAT KOKO AJAN OLLEET LÄNNEN GLOBALISMIN ASIALLA

Vladimir Putin ja Paavo Lipponen.

Viimeisen kuukauden aikana länsi on purkanut Ukrainan sodan vuoksi rajusti taloudellista yhteistyötään Venäjän kanssa. Osana lännen pakotteita monet isot suomalaisfirmat ovat vetäneet toimintansa pois Venäjältä samalla kun isot yhteistyöhankkeet kuten ydinvoimalan ja kaasuputken rakentaminen on lopetettu kerralla. 

Lännen tavoitteena on tehdä Venäjästä maatalousvoittoinen kehitysmaa samaan tapaan kuin suunnitteltiin Saksalle vuonna 1945. Tuolloisesta Morgenthau-suunnitelmasta kuitenkin luovuttiin, koska parempana strategiana saksalaisen nationalismin ja korkeakulttuuriin tuhoamiseksi nähtiin integraatio, taloudellinen yhteistyö ja Marshall-apu. Venäjä tulee tuskin sortumaan Saksan tapaan sotilaallisesti, vaikka se joutuukin maksamaan harkitsemattomasta Ukrainan seikkailustaan kohtuuttoman hinnan saatuun hyötyyn nähden. Tällaisessa tilanteessa venäläisten kesyttäminen taloudellisella integraatiolla ei voi tulla tietenkään enää kysymykseen, sillä globalistisen lännen näkökulmasta Venäjä on ainakin toistaiseksi menetetty tapaus. Viimeistään sotatoimillaan Ukrainassa Venäjä on poikennut Yhdysvaltojen määräämästä "sääntöpohjaisesta" maailmanjärjestyksestä, jossa moraalisesti oikeutettuja sotia voidaan käydä vain Amerikan johdolla. 

Koska Venäjää ei sodan vuoksi voida enää globalisoida osaksi lännen määrittämää "kansainvälistä yhteisöä", se täytyy irrottaa siitä kokonaan. Ydinasevaltiota on vaikea uhata suoraan sotilaallisesti ilman ettei polta omia näppejään, jonka vuoksi lännen parhaaksi vaihtoehdoksi ovat jääneet taloudelliset pakotteet. Tosin niiden lopullisesta onnistumisesta ei ole varmuutta, koska Venäjä voi siirtää taloudellisen yhteistyön painopistettä nouseviin talousvoimiin Kiinaan, Intiaan, Brasiliaan ja Afrikkaan. Joka tapauksessa tavallisten venäläisten näännyttäminen vallanvaihdoksen toivossa tulee tuskin onnistumaan maan pitkälle kehitetyn omavaraisen maataloustuotannon vuoksi. Lännen kannalta pakotteissa on lisäksi ongelmallista se, että ne haavoittavat myös sitä itseään, etenkin Eurooppaa, joka on ollut riippuvainen Venäjän energiatuonnista. 

Suomen tiedotusvälineissä on vaadittu kaiken taloudellisen yhteistyön purkamista Venäjän kanssa. Samalla on nostettu tikun nokkaan ne poliitikot ja talousvaikuttajat, jotka ovat takavuosina kehittäneet taloudellista yhteistyötä itänaapurin kanssa. Ylen uutisraportissa Paavo Lipponen, Esko Aho ja monet muut ex-poliitikot tukivat vuosia Venäjän hankkeita, mutta nyt suurin osa on jättäytynyt pois – paitsi Gerhard Schröder suomalaispolittikkojen vihjataan olleen Venäjän etua ajavia "Putinin morsiamia" tai vähintään hyödyllisiä idiootteja. Tätä oivaltaksi ylistettyä jälkiviisautta on toistanut myös sodan aikana punavihreäksi kokoomuslaiseksi paljastunut perussuomalaisten Jussi Halla-aho. 

Vähänkin rehellisempi ja analyyttisempi tilannearvio taloudellisen yhteistyön todellisista motiiveista antaa aivan toisenlaisen kuvan mitä valtamedian narraatio tuottaa suurelle yleisölle. Todellisuudessa johtavien poliitikkojen pyrkimykset lisätä taloudellista yhteistyötä Venäjän kanssa eivät ole perustuneet niinkään lyhytnäköiseen oman edun tavoitteluun vaan lännen yleiseen strategiaan, jossa talouden avulla yritetään integroida Venäjä länteen ja sen arvoihin. Taloudellista keskinäisriippuvutta lisäämäällä ja materialistisen hyvinvoinnin kasvattamisella uskottiin Venäjän sulautuvan osaksi läntistä maailmaa. Strategia on rationaalisesti täysin perusteltu, sikäli kuin sen perustuu lännessä vielä vallalla olevaan Homo economicus -ihmiskuvaan. Venäjän ja aiemmin tiettyjen islamilaisten maiden tapaukset kuitenkin todistavat, että lännen eliitin harmiksi on maita, joita ei kyetä lahjomaan länsimaiseen universalismiin ja liberalismiin taloudellis-materialistisilla kannustimilla.

Ymmärrettävästi julkisuudessa ei olla avoimesti ruodittu aiemmin niin hyväksytyn lännen ja Venäjän välisen talousyhteistyön todellisia motiiveja. Tarkalla mediaseurannalla löytyy kuitenkin aina asiantuntijoita, jota lipsauttavat ääneen totuuden. Yle Radio 1:n ajan ilmiötä tarkastelevassa Kalle Haatanen -ohjelman viimeisessä jaksossa "Historian poliittinen käyttö" haastateltu kulttuurihistorian dosentti Reima Välimäki toteaa ohimennen saman mitä tässä sanottiin edellä: taloudellisen yhteistyön tarkoitus on ollut integroida Venäjä länteen osaksi globalistista järjestelmää. 

Näin pitkälti näyttikin, koska presidentti Vladimir Putin jopa ystävystyi läheisesti globalistien näkyvän yhteistyöjärjestö Maailman talousfoorumin (WEF) perustajan Klaus Schwabin kanssa. Sodan puhjettua WEF kuitenkin katkaisi suhteensa Venäjään, mikä on viesti siitä, että maailmanlaajuinen globalisaatio on toistaiseksi peruttu.

                                                               **********************

Yle TV2, maanantai 21.3.2022 klo 21.55 Suomineidot

Kausi 1, 1/4. Et sä voi ajatella tolleen. Etnonationalistiksi tunnustautuva Meri kertoo maailmankuvastaan. Jasmina on huolissaan monikulttuurisuuden ihanteesta. Puoliksi venäläinen Liisa koki lapsena ulkopuolisuutta. HD ohjelmatekstitys (suomi) 29 min

Tämän viikon kotimainen kulttuurikohu on ollut maanantaina alkanut ja Yle Areenasta löytyvä reality-sarja Suomineidot - Dokumenttisarja Suomen kansallismielisistä naisista. Mitään kohua ei luonnollisesti olisi ilman nettipunakaartia, joka aloitti sarjan julkaisun jälkeen välittömästi kampanjointinsa somessa. Vielä tämäkään ei olisi taannut julkisuutta, elleivät punavihreät toimittajat olisi nostaneet näiden ulisijoiden peppukipua valtakunnalliseen julkisuuteen.

Mustasukkaisesti median poliittisista oikeaoppineisuutta vahtivien punaisten lumihiutaleiden raivon nostatti sarjan naisten tavanomaisuus, koska se heidän mukaansa "normalisoi natseja". Heidän mielestään kansallismielisistä saa esittää vain demonisoivia ohjelmia tai heidät naurettaviksi tekeviä olkiukko-dokumentteja tyyliin Sieg Heil Suomi (1994).

Suomineidoissa seurataan kolmen eri naisen kautta kansallismielisen kentän koko spektriä. Tampereella asuva venäläis-suomalainen Liisa edustaa kosher-konservatiivisen "kansallismielisyyden" valtavirtaa, niin sanotun poliittisen valeopposition liberaalinationalismia. Liisassa kuten valtavirtapersuissa ylensä, nationalismi on vain pelkkää pintaa. Sen alla lepää kaikkien valtapuolueiden ja pysyvien hallitusten jakama länsimainen liberalismi. Liisan harmiton hahmo ei herätä katsojassa juuri mitään tunteita, tuskin edes vasemmistoänkyrässä.

Jasmin on helsinkiläinen yliopisto-opiskelija, jonka nationalismi edustaa kaikista kolmesta perinteisintä kansallismielisyyttä. Hänen aatemaailmansa taustalla on vanha suomalainen kulttuurinationalismi, oman kielen arvostus ja luontosuhde. Ainoa radikalismiin viittaava näkemys littyy hänen sympatiaansa edesmenneeseen kalastaja Pentti Linkolaan. Silti Jasiministakaan on vaikea leipoa mitään "natsia".

Ohjelman saama natsittelu perustuu ainoastaan kolmekymppisen rekkakuskin Merin näkemyksiin. Julkisuudessa paheksutun Merin mielipiteet eivät loppujen lopuksi ole kovin radikaaleja, vaan esimerkiksi vielä 1980-luvulla ne olisivat edustaneet melko valtavirtaista ajattelua. Silloin esimerkiksi Merin mainitsema afrkkalaisten tunkeminen itsetarkoituksellisesti mainoksiin olisi pidetty vihamielisenä  propangandana mitätöidä suomalaisuus. Nyt voimme nähdä 1990-luvun laman aikana alkaneen pehmityskampanjan, neekerinormalisoinnin, tulokset katukuvassa.

Puhe "natsismin normalisoimisesta" pitäisikin kääntää ihmetykseen siitä, kuinka hajottavat vasemmistolaiset arvot ovat saaneet yliotteen kaikissa läntisissä yhteiskunnissa. Ne, jotka ovat ohjelmasta eniten älähtäneet ovat niitä, joiden poikkeavia elämäntapoja ja ideologiota vihamielisen eliitin kontrolloima media on normalisoinut voimallisesti viimeisen 30 vuoden aikana ja jopa sitä aiemmin. Kyse on kulttuurihegemoniasta ja sen hallinnasta. Uuden epänormaalin ylläpitäjät eivät halua, että vallitsevaa hegemoniaa haastetaan näkyvästi ja avoimesti. Suomineidot herättää heissä alitajuista pelkoa, että mädätys ei olekaan ikuista, vaan propagandalla pohjustettu horjuva hegemonia voi romahtaa pienestäkin avoimesta haasteesta.

TV 1, sunnuntai 20.3.2022 klo 21.55 Stephen Lawrencen tapaus (12)

2/3. Uusia todisteita. Uusien todisteiden valossa Stephenin surma avataan kunnolla. Rikosylikomisario Driscollilla on täysi työ vakuuttaa poliisijohto sekä uhrin omaiset, että jutulla on mahdollisuuksia ratketa. HD 45 min. Linkki ohjelmaan.

Ulkomaan uutisointia 1990-luvulla seuranneet eivät voineet välttyä uutisvirralta, joka koski mustan Stephen Lawrencen kuolemantapausta Lontoossa. Tekijöiksi epäiltiin valkoisia miehiä, mikä nosti jälleen kerran keskusteluun rasismin, jolla viitataan rasistisesti vain valkoisiin. Lawrencen tapauksessa marxilaisesti virittäytyneet toimittajat puskivat agendansa rasistisesta poliisista ja vallalla olevista "rasistista rakenteista". Tämä siitä huolimatta, että rotujen välisessä väkivallassa valkoiset olivat moninkertaisesti uhreina mustiin nähden.

Mustat tappavat länsimaissa sekä suhteellisin että absoluuttisin luvuin moninkertaisesti valkoisia kuin valkoiset mustia. Tämä ei kuitenkaan synnytä mediahuomiota. Englannissa mustien tekemät rotumurhat eivät ole saaneet juuri minkäänlaista näkyvyyttä puhumattakaan siitä moralistis-hysteerisestä mediasirkuksesta, minkä tapaus Stephen Lawrence sai aikaan. Tämä tosiasian julkituomisessa ei ole kyse nykyään niin muodikkaasta whataboutismi-sönkötyksestä, vaan kaksoisstandardin osoittamisesta. One law for them, and another law for us.

Ylen lähettämä Stephen Lawrencen tapaus ei palvele muuta kuin valkoista syyllisyyttä, jonka lopullisena päämääränä on antautuminen ja rajojen avaaminen kaiken maailman vapaamatkustajille.

TV1, sunnuntai 6.3.2022 klo 21.56 Ridley Road (12) 4/4.

Tahrattu ihminen. Vivienin uhraus voi vielä kantaa hedelmää mutta vain, jos hän löytää uudestaan todisteet, joiden avulla natsien puolimilitaristinen joukko saadaan pysäytettyä. Kuinka hänen itsensä ja unelman käy? HD 56 min. Linkki sarjaan.

Brittiläis-amerikkalainen draamasarja juutalaistytöstä, joka soluttautuu englantilaiseen natsijärjestöön vuonna 1962. Sarja perustuu löyhästi tositapahtumiin, joita tosin niitäkin manipuloidaan sangen luovalla tunteisiin vetoavalla tavalla. Historiallista hahmoista sarjassa esiintyvät National Socialist Movementin johtaja Colin Jordan (1923-2009) ja American Nazi Partyn George Lincoln Rockwell (1918-1967) ovat odotetusti pelkkiä karikatyyrejä.

Sarja on kummallinen sekoitus poliittista jännäriä ja rakkausdraamaa, eikä se oikein osaa päättää kumpaa se olisi. Joka tapauksessa Ridley Road edustaa taitavaa psykologista manipulaatiota, jossa katsoja asettuu kuin itsestään rotumuukalaisten puolelle ja saa puolestaan tuntemaan vihaa niitä kohtaan, jotka puolustavat valkoisen katsojan todellista etua. Sarjan edustama propaganda on erityisotos siitä, mikä on vallalla länsimaissa laajemmin.

KORONAAN VÄSYTETYT KANSALAISET SUOSTUVAT MUKISEMATTA HEITÄ KONTROLLOIVALLE KORONAPASSILLE

Kaikki eduskuntapuolueet kannattava koronapassin käyttöönottoa.

Suomalaisille ja muille eurooppalaisille luvattiin ensimmäisten rokotteiden tultua yhteiskunnan avautuvan. Nyt puhutaan jo kolmannesta rokotteesta eikä elämä ole vieläkään palautunut normaaliksi. Kolmaskaan rokotekerta ei jääne viimeiseksi, vaan edessä on loputun roketerumba. Yhteiskunnan toimivuuden sujuvoittamiseksi "ratkaisuksi" on esitetty koronapassia, jota lobattiin jo ennen ensimmäisen rokotteen tultua markkinoille. 

Ilman sen kummempaa salaliittoteoretisointia näyttää siltä, että kansalaisten kontrollointiin hyväksi välineeksi havaittua koronapassia on suunniteltu EU:n ja Maailman talousfoorumin käytävillä jo pitkään. Edetään vaihe vaiheelta. Nyt on sopiva aika siirtyä koronapassiin, koska kansalaiset alkavat olla jo väsyneitä jatkuviin rajoituksiin. He ovat valmiita alistumaan seurantaan ja kontrolliin, kunhan vain saavat elää elämää, joka muistuttaa pinnallisesti aikaa ennen koronaa.

Uutiset ovat kertoneet päivittäin, kuinka Suomi on siirtymässä pikavauhtia koronapassin käyttöönottamiselle. Koska EU:n agendalle lojaali perustuslakivaliokuntakaan ei vastusta hanketta, koronapassi tultaneen ottamaan käyttöön jo ensi lauantaina. Lammasmaisilta kansalaisilta ei ole odotettavissa joukkomielensosoituksia eikä yksikään median sertifioima mielipidevaikuttaja ole kritikoinut hallituksen totalitarismin ensiaskeleelta kaikuvaa päätöstä. Ylen uutisessa Missä ja keneltä koronapassia vaaditaan? Tässä tärkeimmät tiedot koronapassista, jonka on tarkoitus tulla voimaan lauantaina vain todetaan, mitä muutoksia kansalaisille on tulossa:

Koronapassia voidaan vaatia ensinnäkin baareissa, yökerhoissa ja ruokaravintoloissa.

Yleisötilaisuuksissa passia voidaan edellyttää esimerkiksi teattereissa, messuilla ja konserteissa. Sama koskee museoita, taidenäyttelyitä ja vastaavia kulttuuritiloja.

Liikuntapaikoista passia voivat vaatia esimerkiksi kuntosalit, ryhmäliikuntatilat ja muut sisäliikuntapaikat sekä lasten sisäleikkipuistot. Listaan lukeutuvat myös uimahallit ja kylpylät.  Passia voivat lisäksi vaatia asiakkailtaan esimerkiksi sisätiloissa olevat eläintarhat tai huvipuistot.

Koronapassin edellytyksenä on joko saatu rokotesuoja, 72 tunnin sisällä saatu negatiivinen koronatesti tai todistus sairastetusta koronataudista.

Rationaalisesti ajateltuna päätös on outo, sillä Suomi on jo lähellä 80%:in rokotekattavuuden rajaa, jonka pitäisi tarkoittaa ryhmäsuojan saavuttamista ja taudin etenemisen loppumista. Mihin enää tarvitaan rokotepassia? Ehkä siihen, että koronapassi on erinomainen väline kansalaisten kontrolliin ja sosiaaliseen luottoluokitukseen. Voidaan kysyä, miten tämä eroaa paheksutusta Kiinan mallista, semminkin kun koronapassista tehdään todennäköisesti vaivihkaa pysyvä järjestelmä. 

Koronan hallinnan kannnalta digitaalinen koronapassi on täysin turha lisä, koska jo nyt koronorokotteesta saatu todistus ajaa saman asian. Koronapassin ainoa lisäarvo on sen kontrollimahdollisuudesta, josta hyötyy vain globalistinen eliitti, joille on tärkeää hallita ihmismassoja toivottuun suuntaan. Tästä on jo näyttöä Maailman talousfoorumin johtajan Klaus  Schwabin markkinoimasta talousjärjestelmän ja infrastruktuurin "suuresta nollauksesta" (The Great reset), jota on pyritty nopeuttamaan koronan varjolla. 

Espoon kaupunginvaltuutettu Jiri Keronen (ps) on harvoja poliitikkoja, joka on kyseenalaistanut koronapassin mielekkyyden. Hän kirjoittaa Facebook-sivullaan 3.10.2021 uuden kontrollivälineen haitoista tavalliselle kansalaiselle:

Hyötyjen sijasta koronapassista seuraa kuitenkin paljon ylimääräistä pahaa. Ensinnäkin se tulee maksamaan aivan älyttömästi ja vuotamaan kuin seula, koska sen valmistaminen annetaan sataprosenttisen varmasti jollekin Tiedolle tai vastaavalle höpölafkalle. Luultavasti sen avulla voidaan seurata ihmisen liikkumista eri tapahtumissa ja paikoissa, mitä luonnollisesti tullaan perustelemaan jollain epidemian jäljittämisellä tai vastaavalla ja vannotaan, että ei varmasti käytetä mihinkään muuhun. Sitten myöhemmin päätetään, että voidaan sitä nyt vähän käyttää muihinkin asioihin. Juuri tällä tavalla kävi normaalin passin tietojenkin kanssa.

Ensimmäiset askeleet kansalaisten tiukemmalle kaitsemiselle tulevat Italiasta. Yle uutisten verkkosivuilta löytyy juttu Analyysi: Koronapassi tai ulos työpaikalta – Italia pakottaa työntekijät rokottautumaan, seuraako muu Eurooppa perässä?, jossa toimittaja Sara Rigatelli kertoo mitä valtavia mullistuksia koronapassin laajennetut käyttövaatimukset yhteiskunnassa synnyttävät. Väärällä tavalla auktoriteettiuskoiset suomalaiset eivät ryntäisi koskaan suurin joukoin kaduille vastustamaan heidän päänmenokseen tehtyä lakialoitetta. Tähän suomalaisvihamielinen järjestelmä luottaa edelleen. Mutta Italiassa on toisin, sillä siellä kansalaiset eivät ole tyytyneet puimaan nyrkkejään vain tv-ruudun edessä:  

Roomassa nähtiin viikonloppuna hurjistuneita mielenosoituksia. Vaikka niissä oli mukana äärioikeistolaisia ryhmiä lietsomassa väkivaltaa, jännitteet Italiassa kasvavat aidosti.

Ylen analyysin mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei ole toistaiseksi asettunut koronapassin ja  pakkorokotusten esteeksi.  Miksipä olisikaan, onhan ihmisoikeustuomiostuin osa globalistien apparaattia, jolla pyritään kaikin keinoin kumoamaan kansallista itsemääräysvaltaa. Juttuun haastatelu pahamaineinen ex-kommunisti, ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin, sanoo kieli keskellä suuta, että  "Italia on tärkeä laboratorio, joka antaa tosiasiapohjaista tietoa siitä, mitkä toimet purevat". Systeemin mieheltä ei voi oikein muunlaista lausuntoa odottaakaan. 

Huolestuttavinta jutussa on Italian poliittisen järjestelmän yksimielisyys koronapassin käyttöönottamisesta. Ilmiö on tuttu myös täällä Suomessa, jossa Perussuomalainen valeoppositio on kannattanut täysin rinnoin jopa ankarampia koronarajoitteita kuin hallitus:

Italian riitaisat poliittiset ryhmät ovat olleet hämmästyttävän tiiviinä rintamana koronapassin takana. Myös oikeistopopulistit äänestivät lopulta sen puolesta.

Jäävätkö kriittiset kansalaiset lopulta yksin hajanaiseksi joukkioksi, jolla ei ole aitoja edusmiehiä läntisessä poliittisessa järjestelmässä? Vai voisiko eri Euroopan maissa syntyä kaikein kurjistamisen paineessa vihdoin riippumaton oppositio kuten DDR:ssä 1989, jolloin koko korruptoitunut poliittinen järjestelmä pyyhkäistiin sivuun?

MINISTERIT SANNA MARIN JA ANNIKA SAARIKKO OVAT LOJAALEJA GLOBALISTEILLE MUTTA EIVÄT SUOMALAISILLE

Valtamedia kirjoittaa sen agendalle kiusallisista asioista vasta sitten kun ne ovat nousseet jotain muuta kautta julkisuuteen. Esimerkiksi Yle ei tehnyt ainuttakaan uutisartikkelia Maailman talousfoorumin WEF:n puheenjohtaja Klaus Schwabin markkinoimasta The Great Reset ("Suuri nollaus") hankkeesta. Vasta aivan hiljattain kun paljastui, että hallituksen johtavat naisministerit kuuluvat Maailman talousfoorumin alaisena toimivaan Young Global Leaders -verkostoon, Yle tarttui asiaan jutussaan Marin ja Saarikko kuuluvat nuorten huippujohtajien globaaliin verkostoon, joka tukee talousjärjestelmän “nollausta” – professori: Sidonnaisuus olisi ollut syytä ilmoittaa.

Sama uutinen päätyi tänään Ylen tv-uutisten päälähetykseen lyhennettynä versiona. Hyväuskoiset demarieläkeäläiset tuskin syventyivät asiaan sen kummemmin, päällimmäisenä heille jäi varmaan mieleen nuorten suomalaisten poliitikkonaisten listaaminen maailman tulevaisuuden johtajiksi. Ne katsojat, joita asia jäi vaivaamaan, saattoivat lukea Ylen verkkosivujen jutun, joka on lopulta vain yritys pelastaa pimityksen oheisvauriot arvostelemalla ministerien tapaa jättää ilmoittamatta kuulumisestaan merkittävään sidosryhmään. 

Maailman talousfoorumin ja Young Global Leaders -verkoston varsinaisia tavoitteita jutussa ei kritisioida juuri lainkaan, joten Yle pitää niiden globalistisia päämääriä ilmeisen tavoiteltavina. Ylen haastattelemat asintuntijatkaan eivät arvostele Maailman talousfoorumin omapäisiä projekteja, vaan he ovat enemmän huolissaan demokratian muotoseikoista:

He kaikki kuuluvat nuorten johtajien The Forum of Young Global Leaders -verkostoon eli YGL:ään. Talousmedia Bloomberg on kuvaillut sitä “maailman eklusiivisimmaksi yksityiseksi sosiaaliseksi verkostoksi”.  Ylen haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että demokratian kannalta voi olla ongelmallista, jos poliitikkojen jäsenyydestä vaikutusvaltaisten ihmisten verkostossa ei kerrota riittävän avoimesti. Äänestäjät eivät tiedä, mitä heidän valitsemansa edustajat tekevät YGL:ssä.

Ylen artikkeli tarjoaa selittelyistään huolimatta harvinaisen avointa faktatietoa Talousfoorumin idelogisista tavoitteista:

Maailman talousfoorumin WEF:n puheenjohtaja Klaus Schwab perusti YGL:n vuonna 2004. Sitä ennen WEF:n alaisuudessa toimi samantyyppinen yhteisö Global Leaders for Tomorrow, joka oli perustettu vuonna 1992.  

Sveitsistä käsin toimiva WEF on puolestaan järjestö, joka ajaa globalisaatiota, vapaakauppaa sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Toimintaa rahoittavat suuryhtiöt.  

Järjestön tunnetuin tapahtuma on vuosittainen Davosin kokous, jonne saapuu suurvaltojen johtajia, yritysjohtajia, tutkijoita, kansalaisjärjestöjen edustajia ja julkisuuden henkilöitä.  Davosissa keskustellaan maailmanlaajuisista kysymyksistä, mutta siellä ei tehdä virallisia päätöksiä.

Kansalaisten enemmistölle lähes tuntematonta käsitettä "Suuri nollaus" avataan kirjoituksessa hämmästyttävän avoimesti:

”Pandemia edustaa harvinaista mutta lyhytkestoista mahdollisuutta pohtia, kuvitella uudelleen ja nollata maailmamme”.  

Näin Maailman talousfoorumin puheenjohtaja Klaus Schwab sanoi vuosi sitten kesällä, kun hän esitteli laajan uudistusaloitteen nimeltä The Great Reset eli vapaasti suomennettuna “Suuri nollaus”.  

YGL-verkoston johtaja Mariah Levin on ilmoittanut Forbes-lehdessä(siirryt toiseen palveluun) julkaistussa kirjoituksessa, että YGL tukee nollausta.  Se on hanke, jonka tavoitteena on rakentaa koko maailman yhteiskunta- ja talousjärjestelmä kestävämmäksi ja ympäristöystävällisemmäksi koronapandemian jälkeen.

Schwabin keskeinen ajatus on, että maailman hallintajärjestelmät ovat rikki, koska ne eivät pysty ratkomaan pandemian ja ilmastonmuutoksen kaltaisia suuria ongelmia.

Myös Young Global Leaders -hanketta valotetaan journalistisesti hyvin:

YGL kutsuu vuosittain yli sata alle 40-vuotiasta johtajaa, asiantuntijaa ja muuta merkkihenkilöä viisi vuotta kestävään koulutusohjelmaan. Verkoston tavoitteena on, että nuoret johtajat syventyvät yhdessä globaaleihin kysymyksiin ja pystyisivät siten lisäämään vaikuttavuuttaan.

Nykyinen valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) aloitti vuoden 2019 kurssilla ja pääministeri Sanna Marin (sd.) on mukana vuoden 2020 ryhmässä.  

YGL:n vanhoja jäseniä ovat entinen pääministeri Alexander Stubb (kok.) sekä ex-pääministeri ja entinen EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.), joka valittiin alunperin Global Leaders for Tomorrow -yhteisöön.  Myös kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kuuluu verkoston nykyisiin koulutettaviin.

The Forum of Young Global Leadersin johtaja on juutalaistaustainen Mariah Levin, joka  kertoo Ylelle videohaastattelussa, että he järjestävät jäsenille vuosittain oman kokouksen ja keskimäärin 3-4 kurssia, jotka toteutetaan yhteistyössä Harvardin, Stanfordin ja Oxfordin kaltaisten huippuyliopistojen kanssa. 

Viime aikoina koulutusohjelmaan on värvätty ennen näkemätön määrä naispoliitikkoja, eikä suinkaan siksi, että he olisivat jotenkin päteviä. Järjestelmäuskollisina pinkoina ja konfromisteina poliitikkonaiset ovat mitä parhainta materiaalia globalistisen hallinnon julkisivuksi. Ylimmän sarjan globalistit haluavat puskea esiin naispoliitkkoja yksinkertaisesti siitä syystä, koska nämä kannattavat fanaattisimmin lännelle tuhoisia muotiaatteita ja sivuuttavat naivin idealisminsa ("nuori, tyhmä, vihreä") vuoksi helposti reaalipolitiikan. Lisäksi heidän arvostelunsa voidaan kontrolloidun median avulla leimata "naisvihamieliseksi". 

Koska "Suuren nollauksen" tavoitteita ei haluta kyseenalaistaa, jutussa varsinaisen arvostelu kohdistetaan Maailman talousfoorumin kriitikoihin. Heidät leimataan muitta mutkitta salaliittoteoreetikoiksi ja äärioikeistolaisiksi, toisin sanoen ihmisiksi, joiden ääntä ei tarvitse eikä saa kuunnella:

Sosiaalisessa mediassa Maailman talousfoorumiin ja sen ajamiin uudistuksiin kohdistuu hurjia väitteitä ja salaliittoteorioita. Tutkijoiden mukaan niitä levittävät erityisesti kansallismieliset toimijat, jotka vastustavat globalisaatiota.

Nämä korkean tason kokoukset ovat olleet vastustuksen ja salaliittoteorioiden kohteina jo vuosikausia. Viime aikoina samoin on käynyt Maailman talousfoorumin The Great Reset -aloitteelle.  

Artikkelin kirjoittaneen Mikko Leppäsen kunniaksi on kuitenkin todettava, ettei hän syyllisty sellaisiin olkiukkoväitteisiin, joita valtamedia käyttää yleensä kansallismielisiä sivuavissa jutuissaan. Arvostelun pääkohdat esitetään suurin piirtein sellaisina, jollaisina globalismin kriitikot ne yleensä esittävät:

Suomeksi salaliittoteorioita levittävät tahot ovat liittäneet Marinin ja Saarikon YGL-jäsenyyden osaksi väitteitään.  

Salaliittoteoreetikot ja osa kärkevimmistä kriitikoista väittävät, että globaali eliitti hävittää pienyritykset koronapandemian ja sulkutoimien varjolla. Radikaaleimmissa väitteissä maalataan kuvaa dystooppisen, maailmanlaajuisen valvontayhteiskunnan perustamisesta “Suuren nollauksen” kautta.  

Väitteet pohjautuvat siihen, että esimerkiksi koronapassi, kansalaisille luotava digitaalinen identiteetti, keskuspankkien digivaluutat sekä esineiden internet, tekoäly ja aivojen toimintaan vaikuttavat neuroteknologiat mahdollistaisivat ihmisten kontrollin ennennäkemättömällä tavalla.

Syy, miksi globalistista agendaa sympatisoiva Yle kertoo näin suoraan kriittisistä näkemyksistä, voi vain arvailla.  Ehkä se luottaa suuren yleisön vaistomaiseen arkuuteen ja ryhmäpaineeseen, jossa kukaan ei halua leimautua salaliittoteoreetikoksi. Tuolla sanalla on valtava voima, sillä sen jälkeen kun kontrolloidussa julkisessa keskustelussa jokin asia julistetaan salaliittoteoriaksi, keskustelu on päättynyt. Siitäkin huolimatta, vaikka arvostelija osoittaa, ettei kyse ole salaliittoteoriasta vaan poliittisesta vaikuttamisesta, joka tehdän täysin avoimesti kansakuntien tahtoa ja etua vastaan.  

YLE PUOLUSTAA TEKNOTYRANNIEN POLIITTISTA SENSUURIA DEMOKRATIALLA

Ilman kansalaisten mandaattia toimivat lännen globalistiset teknotyrannit Facebook, Google, Apple, Twitter, Amazon, Mozilla ja YouTube ovat jo vuosikausia harjoittaneet poliittisesti vinoutunutta sensuuriaan, mutta vasta viime päivinä yhtiöt ovat näyttäneet millaiseen vallankäyttöön ne ovat valmiita, kun Twitter ja Facebook sulkivat kansanvaltaisesti valitun Yhdysvaltain presidentin tilin. 

Tilien sulkemisen perusteena käytettiin stalinistisen epämääräistä ja epäuskottavaa "väkivallan uhkaa", vaikka todellisuudessa paniikkiratkaisun syynä oli pelko, että Donald Trump pääsee laukomaan ikäviä totuuksia, joita hallitseva media ei halua suuren yleisön kuulevan. Ohjelmistoja tekevä Mozilla menee julkilausumassaan niin pitkälle, että se vaatii Trumpin kannattajien ja arvokonservatiivien alustoilta poistamisen lisäksi heidän karkottamistaan koko Internetistä. 

Vapaasti mellastavien yritysjättien viimeisin operaatio kertoo lähinnä siitä, että teknologiayhtiöt ovat sitoutuneet tosiasiallisesti yksipuoluejärjestelmään, jossa Yhdysvaltoja tulisi haallitsemaan diktatorisesti woke-sosialistinen Demokraattipuolue. Tekopyhyyden harjoitelmina tunnetut demokraattijohtajien juhlapuheet kansan yhdistämisestä voidaan unohtaa viimeistään nyt, sillä syvän valtion globalistis-totalitaristiset aikeet vain lisäävät kansan kahtiajakoa ja sisällisodan mahdollisuutta.

Rehellisessä ja oikeudenmukaisessa maailmassa vallan vahtikoirana esiintyvän perinteisen median pitäisi tuomita teknojättien omavaltaisesti tekemät törkeät sananvapauden loukkaukset. Sen sijaan kaikki johtavat läntiset valtamediat, kotimainen Yle mukaan lukien, ovatkin olleet riemuissaan siitä, että kansalaisten kontrollin ulottumattomissa olevat tekno-oligarkit päättävät heidän puolestaan mitä poliitikot saavat sanoa ja mitä eivät. Koska Yle yrittää tyypilliseen tapaansa esiintyä taas puolueettomana "laatumediana", se ei julista toimittajien suilla sensuurin ihanuutta, vaan delegoi ilosanomansa punaisen yliopiston poliittisesti korruptoituneille tendenssitutkijoille uutisjutussaan Tutkijat: Twitterin kurinpalautus Trumpille on oikea veto, vaikka tulikin kovin myöhään – "Nyt käydään selkeästi viestinnän valtataistelua". 

Ylen haastattelemat tutkijat, apulaisprofessori Turo Uskali ja tutkijatohtori Niko Pyrhönen, toistavat samaa mantraa mitä muu punaliberaali nomenklatuura on vaatinut somelta jo vuosikausia: vieläkin kovempaa sensuuria poliittisesti epäkorrektisti ajatteleville. Kansalaisten kannalta olennaisin kysymys eli Facebookin ja Twitterin massiivinen poliittinen sensuuri on Ylen retorisessa pelissä siivutettu täysin ja käänetty suorastaan ylösalaisin. 

Vastuullisten asiantuntijoiden pitäisi vaatia omavaltaisesti kovennetun some-sensuurin lopettamista ja oikeustoimia teknoyhtiöiden harjoittamaa perusoikeuksen rikkomista vastaan. Tällaista suoraselkäisyyttä on kuitenkin turha odottaa järjestelmän lakeijoina toimivilta Pyrhöseltä  ja Uskalilta, jotka ovat jopa valmiita valehtelemaan sometyrannien viattomuuden puolesta. He valittelevat yhtiöiden toimineen "vastuullisuudessaan" eli sensuurissaan liian myöhään, vaikka somejätit aloittivat todistetusti totaalisen sodan kaikkia eurooppalaisperäisten ihmisten etua ajavia kansalaisia ja järjestöjä vastaan jo keväällä 2017. Pyrhönen ja Uskali tietävät tämän, mutta kehtaavat silti valehdella tutkijan auktoriteetillaan päin lukijoiden naamaa:

Ylen haastattelemat tutkijat, apulaisprofessori Turo Uskali ja tutkijatohtori Niko Pyrhönen, pitävät Twitterin puuttumista Trumpin tviittailuun oikeana päätöksenä, joka olisi tosin voitu tehdä jo aiemmin.

– Ainoa mistä somejättejä voi ja ehkä pitääkin kritisoida on, että ne ovat toimineet liian myöhään, Pyrhönen arvioi.

Pyrhönen on Helsingin yliopistossa työskentelevä sosiologi, joka on tutkinut muun muassa vastamediaa. Samoilla linjoilla on Jyväskylän yliopiston journalistiikan apulaisprofessori Turo Uskali. Hän muistuttaa, että Twitter alkoi vasta viime vuonna huomautella Trumpin tviiteistä ja poistaa niitä. 

– Voi kysyä, tuliko se liian myöhään, vai olisiko pitänyt reagoida jo neljä vuotta sitten, Uskali sanoo.

Nämä systeemin lauluja laulavat tutkijapölvästit eivät taida muiden näennäisliberaalien tapaan ymmärtää, että polittisen vihollisen toimivapauksien riistäminen on riemukasta vain siihen asti kunnes joutuu itse aatteelliseen oppositioon. Tosin sanoen poliitisten konjunktuurien muuttuessa heidän tukemaansa käytäntöä saatetaan soveltaa myös heihin. Ylipäätään on kummallista, että tutkijat eivät näe teknoyhtiöiden vallankäyttöä vaarallisena, varsinkin kun se iskee kovimmin tavallisiin kansalaisiin, joiden oikeuksia he väittävät puolustavansa. 

Jos demokratian tilasta oltaisiin aidosti huolissaan, internetjättien yksinvaltaista vallankäyttöä arvosteltaisiin ankarasti julkisuudessa. Vallankäytön kritiikin pitäisi olla vanhan maailman lehti-, radio- ja tv-median vastuulla ja se olisi jopa niiden edun mukaista kun tietää niiden menettäneen  korvaamattoman osan liiketoiminnastaan internetissä vaikuttaville kansainvälisille teknojäteille. Tästä huolimatta ne puolustavat yksiäänisen kritiikittä uusmedian nousukkaiden monopoliasemaa tiedonvälityksessä. Eikä perinteinen media ole noussut edes vaatimaan vapaata kilpailua tukahduttavien teknoyritysten pilkkomista kuten satakunta vuotta sitten, jolloin monopoliasemaan Yhdysvalloissa päässyt öljy-yhtiö Standard Oil paloiteltiin osiin. Mikä selittää tämän taloudellisesti epärationaaliselta näyttävän käyttäytymisen?

Oikeusfilosofi Carl Schmitt (1888-1985) ennusti jo viime vuosisadan alussa, ettei lisääntyvä taloudellinen valta suinkaan tee politiikkaa tarpeettomaksi, vaan talous itsessään muuttuu poliittiseksi. Ensimmäistä kertaa läntisessä modernissa taloushistoriassa globaalien suuryritysten voitontavoittelun rinnalle on noussut julkea poliittisen vallan hamuaminen, joka tosin on naamioitu hyviksi julistettujen arvojen puolustamiseksi. Erityisen selvästi politisoituminen näkyy mediakentällä ja verkossa vaikuttavissa uusissa teknologiayhtiössä. Eikä kyse ole mistä tahansa politisoitumisesta, vaan suuryhtiöiden massiivisessa, lähes monoliittisesta punasiirtymästä. 

Vielä 25-30 vuotta vuotta sitten suuryritykset esiintyivät julkisuudessa poliittisesti lähes neutraaleina toimijoina. Toki jo silloin ne joutuivat tekemään myönnytyksiä tiettyjen globalistien ohjaamille "kansalaisjärjestöille", jotka vaativat ekologisesti kestävää tuotantoa. Ekologisuusvaatimukset olivat sinänsä oikeutettuja, mutta lapsi meni pesuveden mukana silloin kun alettiin salakuljettaa sosialistisia vaatimuksia "eettisyyden" valekaavussa. Sittemmin sekä kapitalistien että punavihreiden intressit ovat käyneet yhteen niin sanotun vihreän talouden lanseeramisessa, joka on osa nykyistä kapitalismin globalistista resetointa. 

Nyt tiedetään, että sosialistit eivät suinkaan luopuneet aatteestaan reaalisosialismin romahdettua vuonna 1991, vaan universaaleja unelmia alettiin toteuttaa arvoneutraalin markkinatalouden sisällä. Siellä kulttuurvasemmistolaisuudeksi mutatoitunut sosialismi teki tuhojaan uusina viruksina, joita ovat monikultturismi, lgtb-ideologia, feminismi, "sosiaalinen oikeudenmukaisuus" (woke) ja valkoisten vastainen rasistinen identiteettipolitiikka. Etenkin sukupuoliradikalismi selittää huomattavan osan pörssiyhtiöiden punasiirtymästä, sillä miesten perustamien yhtiöiden johtokuntiin on juntattu väkisin naiskiintiöt.  Naisia on värvätty huomattavan paljon myös teknoyhtiöiden tiedottajiksi ja "eettisiksi neuvonantajiksi", josta tunnetuimpana esimerkkinä on mediajätti Facebookin perustaja Mark Zuckerbergin siskon Donna Zuckerbergin vahva rooli yhtiön poliittisen sensuurin ideoijana. 

Koska naiset ovat keskimääräisesti miehiä konformistisempia, he myös toteuttavat innokkaammin yhteiskunnassa hegemoniseen asemaan päässeitä kulttuurivasemmistolaisia muotiaatteita ja humanitäärisiä arvoja. Suomessa tämä yritysmaailman naisten "eettisyys" on näkynyt mm. Elovenan ja Eskimon logojen vaihtamisena.

Ostovoimaiselle valkoiselle väestölle pyllistäminen samalla kun palvotaan identiteettipoliittisia marginaalikummajaisia ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava siirto, mutta teknologiayhtiöt ottavat tämän riskin ideologisista syistä. Siksi esimerkiksi Twitter oli valmis karkottamaan presidentti Trumpin, vaikka se menetti seuraajakadon vuoksi 5 prosenttia arvostaan, mikä merkitsi välittömästi 5 miljardin dollarin tappiota. 

Capitol-kukkulan pari tuntia kestänyt demokratia-aktivismi on antanut teknojäteille tekosyyn laajentaa voimankäyttöään muihinkin kun kansan valitsemaan presidenttiin, hänen seuraajiinsa ja mielivaltaisesti määriteltyyn "äärioikeistoon". Tällä hetkellä suuret teknologiayhtöt haluavat asettaa poliittisesti korrektiin ruotuun Twitterin kilpailijana toimivan sensuurivapaan Parlerin. Esimerkiksi kirjojen myyntiä verkossa monopolisoiva Amazon uhkaa karkottaa Parlerin verkkoalustaltaan, mikäli se ei poista tai moderoi niiden käyttäjien viestejä, jotka eivät täytä punaliberaalin ideologian vaatimuksia. Amazonin kanssa samaan rintamaan ovat asettuneet Google Play ja teknojätti Apple, joka on poistanut Parlerin latausmahdollisuuden puhelimistaan ja App Store -kaupastaan.

Somejätit ja muut teknotyrannit menettävät syrjivillä toimillaan huomattavan siivun asiakkaistaan, jotka siirtyvät käyttämään kansalaisoikeuksia kunnioittavia pienempiä alustoja. Suuryhtiöt ovat kuitenkin valmiita maksamaan tämän hinnan, koska niiden pitkän tähtäimen määränpäänä häämöttää globaali korporaatiodiktatuuri ilman bisnestä haittaavia itsenäisiä kansallisvaltioita. 

Sen saavuttamiseksi se tukee näyttävästi vasemmistoliberaalien ideologista pakettia, johon kuuluu marginaalien syövyttävä identiteettipolitiikka, hedonistisen itsekäs konsumerismi, avioliittoinsitituution romuttaminen ja rajavalvonnan lopettaminen. Kun kansakuntaa koossapitävät instituutiot on saatu purettua, voivat korporaatiososialistit tuoda astettain tilalle oman valtansa.  Valtavan tietomassan ja sanavapauden rajoittamisen avulla niiden onkin helppo hallita juuretonta ja hengetöntä ihmiskarjaa. Tuota laumaa kansalaisvaikuttaja Mika Virtanen kutsuu somepäivityksessään harhaanjohdetuksi "ja yksilöinä pelokkaaseen ja arkaan, mutta laumana polleaan ja ajattelultaan musta-valkoiseen enemmistöön".

Kehittyykö läntinen yhteiskunta sellaiseen suuntaan mihin korporaatiososialistit ym. globalistit yrittävät sitä ajaa, jää vielä avoimeksi. Varmaa on vain se, että elleivät kansalaiset nouse vastustamaan näkyvästi tätä kansanvallan anastusta, teknotyrannit tulevat pitämään päänsä ja toteuttavat niille edullisen mutta maapallon ihmisille tuhoisan visionsa. Tuosta tulevaisuuden dystopiasta on jo antanut kylmääviä viitteitä Maailman talousfoorumin perustaja Klaus Schwab vaatimassaan kapitalismin resetoinnissa.

                                                         *************************

STOP PRESS 12.1.2021! 1960-luvun hippiradikalismin henkiselle arvoperustalle syntyneitä piilakson teknologiayhtiöitä on viime päivinä alkanut arvostella jo establishmenttikin. Tavallisesti suuryhtöiden vallalle myötämielinen Alexander Stubb on moittinut somejättien yksinvaltaista sensuuria, HS harjoittaa kerrankin mediakritiikkiä  ja myös Ylen A-studiossa (11.1.2021) aihe otetiin hetkeksi esille. Pakittava reaktio on ymmärrettävää, sillä pelätty poliittinen kahtiajako vain kärjistyy vasemmistoliberaalien teknotyrannien poliittisen mielivallan seurauksena. Se taas voi johtaa sisällissotaan, jonka syttymiseen uskoo tuoreen kyselyn mukaan jo yli puolet yhdysvaltalaisista. Se jos mikä olisi huonoa bisnestä. 

Valtamedian analyyttisemmasta asenteesta viestii Tekniikka & Talous -lehden Tuomas Kangasniemen kirjoitus Piilaakso alkoi sensuroida sosiaalista mediaa operaattoritasolla – Tie on hyvin vaarallinen, vaikka sitä ei ole ihan helppo vastustaa Washingtonin mellakan jälkeen, joka on yksi tasapainoisimmista viime päivien tilannekuvausista Yhdysvaltain teknojättien toimista. Jutussa tuodaan hienosti esiin kuinka räikeästi Internetin teknologia- ja mediayhtiöt ovat vasemmalle kallellaan:

Vastakohtana jyrkälle ja avoimelle konfliktille Trumpin kanssa Big Techillä on nimittäin varsin läheiset välit Joe Bidenin hallintoon, lukuun ottamatta pientä kitkaa Facebookin ja Bidenin välillä. Yhtiöt myös lobbaavat kulissien takana saadakseen hallinnossa vaikutusvaltaa. 

Lisäksi Washington Examiner -lehden mukaan Piilaakson työntekijät lahjoittivat syksyn vaalien alla rahaa lähes ainoastaan Bidenin kampanjalle, ei Trumpille. Esimerkiksi Twitterin työntekijöiden parissa prosentit olivat Bidenin hyväksi 99–1. 

(((TEKNOTYRANNIT)))

OIKEUTETAANKO KORONAN VAARALLISUUTTA LIIOTTELEMALLA KAPITALISTINEN RESETOINTI, "THE GREAT RESET"?

Tätä vuotta on leimannut sekä arkielämässä että mediassa Covid-19 virus. Koronavirus ei ole pelkästään näkymätön, vaan se on lähes olematon myös tappavuudeltaan suhteessa sen saamaan julkisuuteen ja yhteiskunnallisiin varotoimiin. Viimeksi tänään Yle uutisoi kuolinriskiltään melko olemattoman taudin massiivisista oheisvaikutuksista pelottelu-uutisessaan Karkaako tavallinen arki yhä kauemmas? Pormestari Vapaavuori: Todennäköisesti rajoituksia jatketaan – STM vaatii käyttöön maksimaalisia toimia.

On totta, että kyse ei ole aivan merkityksettömästä taudista, sillä Maailman terveysjärjestö WHO ehti jo keväällä julistaa koronan pandemiaksi. Silti on syytä kysyä ääneen, onko puoliuskonnolliseksi rituaaliksi päivittäin tullut valtamedian tiedottaminen asiasta tarpeellista ja jos on, mitä tarvetta se palvelee. 

Vielä tärkeämpää on pohtia koronarajoitteiden mielekkyyttä. Ulkopuolinen tarkkailja kun saa niistä aika helposti käsityksen, että hysteerisen hössöttämisen ja liioteltujen varotoimien keskellä kaikki ei oikein täsmää. Tässä ei ole tarvetta turvautua "salaliittoteorioihin", joiksi tiedotusvälineet ja ammattipoliitikot leimaavat kaikki argumentit, jotka eivä noudata virallisen tiedotuksen ortodoksiaa. Nimittäin pelkästään avoimista lähteistä ja jo sattuneista tapahtumista on helppo tehdä loogisia päätelmiä, jotka ovat ristiriidassa "meidän hyväämme" ajavan nomenklatuuran syöttämän narraation kanssa.

Median koronauutisointia seuraamalla siitä muodostuu tarinallinen yleiskuva, jonka tarkoitus on oikeuttaa Suomen hallituksen ja muiden maiden ankarat koronatoimet. Maaliskuun alkuviikkoina Suomen ja läntisen maailman valtamedia kertoi taudin "valtavista kuolonuhreista". Tällä journalistisella shokkivaikutuksella normikansalaiset lamautettiin lähes täysin. Tämän jälkeen kuolonuhreista ja suurista kuolinennusteista onkin oltu ymmärrettävästi hiljaa, varsinkin Suomessa. Seuraavaksi puheenaiheeksi nostettiin sairaaloiden teho-osastojen kapasiteetin riittävyys, johon myös Sanna Marinin haparoiva hallitus lopulta perusti päätöksensä. Kevät-kesän edetessä kävi kuitenkin selväksi, ettei teho-osastoille joutunut juuri kukaan, jonka vuoksi keskustelu siirrettiin tavallisten sairaalapaikkojen tarpeeseen. Kaikista lietsotuista uhkakuvista huolimatta sairaalat eivät täyttyneet, joten huomio piti siirtää sairastuneisiin. 

Seuraavaksi huomio suunnattiin tartunnan saaneisiin, joista valtaosa on oireettomia. Tämän jälkeen kauhisteltiin altistuneiden suurta lukumäärää. Hyvä lisä tarinalle, joskin lähes kaikki "altistuneet" ovat sittemmin osoittauneet terveiksi ilman tartuntaa. Loppusyksyllä mediassa ja THL:ssä alkoi maskikampanja ja parin viikon sisällä marketit täyttyivät kuonokoppaisista kunnon kansalaisista. Vielä hetki sitten nämä samat ihmiset pitivät maskia yksilönvapautta rajoittavina turhakkeina. 

Media on hyödyntänyt kansalaisista paljastunutta auktoriteettiuskoa siirtämällä keskustelun maskittomiin ja heidän leimaamiseen "vastuuttomiksi". Tällä hetkellä media painostaa niitä, jotka suhtautuvat kriittisesti vähän testattuihin koronarokotteisiin kuten Ylen tuoreessa uutisessa Turhanpäiväinen haihattelu tai piikkien näyttäminen ei toimi – kampanjaväki pohtii, millainen viesti saisi epäilevät suomalaiset ottamaan koronarokotteen.

Julkisuudessa tahallaan sivuraiteelle viety keskustelu keskittyy pääasiassa koronaan altistuneisiin ja tartunnan saaneisiin, koska tehohoidossa olevia ja kuolleita on niin pieni määrä, että niiden näkyvämpi esille ottaminen saisi suuren yleisön toteamaan, että paljon melua tyhjästä. Monet kansalaiset ovat aukottomalla päättelyllään osoittaneet julkisen keskustelun ristiriitaisuudet ja ne asiat, joista vaietaan tarkoituksella. Tässä muutama esimerkki taudin vaarallisuutta arvioivasta kriittisestä kansalaiskeskustelusta:

Esa Kokko: Se, että Suomessa keskimäärin 84 vuotiaat kuolevat koronan kanssa, eikä 75 vuotiaat, joille tuo reilu 12 vuoden jäljellä olevat vuodet on arvioitu.Lisäksi kannattaa edelleen muistaa, että nuo vajaa 400 koronan KANSSA kuollutta eivät välttämättä läheskään kaikki ole kuollut itse koronan takia.Jostain käsittämättömästä syystä THL aikoo julkistaa kuolinsyyt vasta 2022, mikä on törkeää. Eilen Alfa teeveessä oli vieraana Mikko Painio, eikä hänkään pidä koronaa niin vaarallisena, kuin nyt Suomessa päättäjät tuntuvat pitävän. Ja toinen vieras Ossi Tiihonen on jopa nostanut kanteen THL:ää vastaan, koska se ei tosiaan suostu julkaisemaan tarkkoja kuolinsyitä näistä vajaasta 400 henkilöstä.

Timpe Ahonen: "1. Suomessa kuolee vuosittain keskimäärin noin 53-55 tuhatta ihmistä ja luku on suurten ikäluokkien takia kasvussa. ‍‍ 2. Heistä koronaan on tänä vuonna menehtynyt 389. Vähemmän kuin normaalisti kausiflunssassa. Kokonaisuuskuolleisuus tulee jäämään ehkä merkittävästikin keskiarvon alapuolelle. ‍‍ 3. Kuolleiden mediaani-ikä on ollut 84 vuotta. Se on kaksi vuotta korkeampi kuin suomalaisten keskimääräinen elinajanodote. ‍‍ 4. THL on myöntänyt, että kuolleet ovat olleet lähinnä monisairaita vanhuksia ja näyttäisi siltä, että ainoastaan 20:lla (näistä 389:sta) varsinainen kuolinsyy on ollut itse virus. https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/5104040/Toinen+tautiaalto+paljasti+koronaviruksen+kevaalla+nahtya+lievemmaksi++nain+kuolleisuus+on+laskenut ‍‍ 5. Sulut/rajoitukset ovat aiheuttaneet Suomelle 20 miljardin euron lisävelanoton tarpeen (ja velkasuhteen nopean räjähdyksen), viennin 20% romahduksen, yli sata tuhatta uutta työtöntä ja keväällä alkaa ennennäkemätön konkurssiaalto. Suomen vientiteollisuushan ei tietenkään mitään sille voi, että maailma ympäriltäkin on sulkeutunut, mutta ei se kai silti estä hallitukselta käyttämästä oman maan osalta tervettä järkeä ja harkintaa? ‍‍ 6. HUSissa oli eilen 36 koronapotilasta osastolla ja 5 teho-osastolla. HUS:lla on 21700 työntekijää, 22 sairaalaa, 4000 akuuttipaikkaa, HUS hoitaa yli 400000 potilaskäyntiä vuodessa, tekee yli 80 000 leikkausta ja omaa lähes kahden miljardin euron budjetin. ‍‍ ‍‍ Ja nyt julistetaan rajuja Uudenmaan rajoituksia (mm. tuhotaan merkittävä määrä suomalaisista urheiluseuroista) KUN HUS:SSA ON TEHO-OSASTOLLA 5 (SIIS VIISI) IHMISTÄ! Syksyllä on varmaan parisen kymmentä vähän alle satavuotiasta kuollut "koronaan". Sen takia nuorten ja keski-ikäisten pitää kiltisti ottaa konkurssit vastaan? ‍‍ Siis eikö todellakaan pelkureiden ja konsensusraukkisten maasta löydy YHTÄÄN poliitikkoa, joka uskaltaisi nousta seisomaan ja todeta sen ilmiselvän tosiasian, että tässä koronapsykoosissa ei ole yhtään mitään järkeä tai suhteellisuudentajua? Eipä löydy... maa on täynnä suoraselkäistä suomalaista. Täysin vastuutonta."

Sami Kymäläinen: "Koronasta on Suomessa sairaalahoidossa 74 ihmistä. Tehohoidossa 10 ihmistä.Testeissä löytyy noin 2000 tapausta viikossa.Siis koko maassa.Ravintoloita suljetaan ja matkailua rajoitetaan. Ihmiset ovat kauhuissaan. Siis taudista, jonka WHO toteaa aiheuttavan suurimmalle osalle vain mietoja oireita. Ohessa uutinen vuodelta 2018. Influenssasta.Pelkästään Pirkanmaalla oli viikolla 9 sairaalassa 183 ihmistä. Siis REILUSTI YLI KAKSI KERTAA ENEMMÄN kuin nyt KOKO MAASSA koronan takia. Tehohoidossa oli "reilusti yli 10 ihmistä". PELKÄSTÄÄN PIRKANMAALLA.Testeissä löytyi noin 3000 tapausta viikossa.Kukaan ei vuonna 2018 edes ajatellut että ravintoloita suljetaan tai että matkailua rajoitettaisiin.Haastatellun lääkärin mukaan kyseessä ei ollut edes niin valtava aalto kuin 2016-2017.Ihan kuin joku ei nyt täsmäisi."

Tiina Wiik: Tässä hieman lukuja. Suomessa on tällä hetkellä 310 todettua koronatapausta. Noin 10% tapauksista paljastuu, joten sanotaan, että tosiasiassa niitä on 3100. Sairaita on siis noin 0,05% väestöstä. Jotta törmäisit yhteen koronan kantajaan päivän aikana, sinulla olisi oltava 1774 ihmiskontaktia. Eikä riitä, että kävelet ohi koronapotilaasta, koska tartunnan riski lyhyessä kontaktissa on äärimmäisen pieni. Siksi esim. kaupan myyjillä ei ole laajamittaista koronan sairastamista suuresta ihmiskontaktien määrästä huolimatta. Vakavassa tilassa olevia on koronapotilaista tällä hetkellä 1%, loput 99% ovat lieviä tapauksia. Koronaan on viimeisen kuukauden aikana kuollut Suomessa viisi ihmistä. Ihmisiä, jotka ovat voittaneet lotossa vähintään viisinumeroisen summan on samassa ajassa ollut 6 kpl.

Omalla kotiseudullani eli PPSHP:n alueella todettuja koronatartuntoja on nyt 2 kpl. Noudattaen sitä, että joka kymmenes tapaus paljastuu, todellinen luku olisi noin 20. Asukkaita alueella on 411 856. Sinun olisi päivän mittaan tavattava siis yli 20 000 ihmistä törmätäksesi yhteen koronan kantajaan. Ja tämän vuoksi meidänkin seudullamme on maskisuositus. Aniharva maskin käyttäjä käyttää sitä oikein. Yleisimmät virheet ovat koskea maskin kasvo-osaan tai käyttää likaista maskia eli jättää pesemättä käyttöjen välissä tai käyttää samaa kertakäyttömaskia moneen kertaan. Maskeja myös säilytetään usein likaisissa taskuissa tai repun pohjalla ja ne lasketaan kaulalle puhuessa. Tällöin maskin käyttäjä siirtää maskista kaikki hönkäilemänsä pöpöt käsiinsä ja levittää niitä ympäriinsä, ja hän siirtää myös käsistään kaikki pöpöt maskiin hengiteltäväkseen. Likaisen maskin käytöstä saa normaaliakin herkemmin ärsytysoireita tai jopa sairastuu. Mitä tästä voidaan päätellä? Hallitus ryssi koronan hoidon silloin kun tilanne oikeasti oli pahempi, ja nyt kun tarvetta radikaaleille toimille ei ole, yritetään paikata syntynyttä mainevahinkoa ryhtymällä tarpeettomiin ja haitallisiin toimiin.

Kysymys: Miksi käytetään koko ajan kumulatiivisia lukuja? On kai koronasta jo valtaosa sairastuneista ehtinyt parantua? Aivan sama kuin jos käytettäisiin kausi-influennsalukuja vuosikymmen kerrallaan? IL: "Suomessa on nyt keväällä maahan levinneen koronavirusepidemian aikana ollut yli 20 000 tautiin sairastunutta. Raja meni rikki torstaina, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi 351 uudesta koronatapauksesta."

Yleisin argumentti edelle esitettyjä väitteitä vastaan on se, että kuolleita on vähän koska epidemiaa torjutaan voimallisesti. Juuri tämä on se ansa, johon monet näyttävät kompastuvan ja hyväksyvät samalla vanavedessä tulevat valtavat yhteiskunnalliset muutokset. Sattumoisin ne ovat kerrannaisvaikutuksiltaan moninkertaisia koronaan verrattuna. 

Yllättävää kyllä, myös riippumattoman vasemmiston puolella eräät tunnistavat tähän yhteiskunnalliseen "huolehtimiseen" liittyvän vaaran, joka tunnetaaan käsitteenä kapitalismin resetointi, The Great Reset. Hollantilaisessa blogissa Archief van Zorgen on julkaistu ajatuksia herättävä pitkä essee, kuinka johtavat globalistikapitalistit hyödyntävät kuin tilauksesta tullutta koronavirusta. Esseen mukaan elämme uuden epädemokraattisen yhteiskuntakokeilun aikaa, jossa ihmistä ja yhteiskuntaa muokataan aivaan uuteen uskoon, perusoikeuksien kustannuksella. Yhdeksi suurimmaksi taustavaikuttajaksi blogi nimeää Maailman talousfoorumin perustajan Klaus Schwabin, joka on tuoreessa kirjassaan Covid-19: The Great Reset kertonut avoimesti miten hallitseva globalistinen eliitti aikoo hyöytyä kuplaksi osoittautuneesta "pandemiasta":

And he wasted little time in bringing out a new book, Covid-19: The Great Reset, co-authored with Thierry Malleret, who runs something called the Monthly Barometer, “a succinct predictive analysis provided to private investors, global CEOs and opinion- and decision-makers”. (90)KS covid Published in July 2020, the book sets out to advance “conjectures and ideas about what the post-pandemic world might, and perhaps should, look like”. (91)Schwab and Malleret admit that Covid-19 is “one of the least deadly pandemics the world has experienced over the last 2000 years”, adding that “the consequences of COVID-19 in terms of health and mortality will be mild compared to previous pandemics”. (92)They add: “It does not constitute an existential threat, or a shock that will leave its imprint on the world’s population for decades”. (93)Yet, incredibly, this “mild” illness is simultaneously presented as the excuse for unprecedented social change under the banner of “The Great Reset”!And although they explicitly declare that Covid-19 does not constitute a major “shock”, the authors repeatedly deploy the same term to describe the broader impact of the crisis.Schwab and Malleret place Covid-19 in a long tradition of events which have facilitated sudden and significant changes to our societies.