MAANPETTURIKOMMUNISTIA YLISTÄVÄSTÄ YLIOPPILAASTA YLEN UUSI TOIMITUSJOHTAJA

Yksi tämän päivän ykkösuutisista on ollut Yleisradion uuden toimitusjohtajan nimen paljastaminen. Valituksi tuli MTV3:n vastaava päätoimittaja, 57-vuotias ylioppilas Merja Ylä-Anttila. Hän on ensimmäinen Ylen naispääjohtaja sitten maanpetturikommunisti Hella Wuolijoen, mikä tehdään ylpeällä tavalla selväksi haastatelussa, jonka voi katsoa Ylen verkkosivujen jutusta Merja Ylä-Anttila tulevasta Yle-pestistään: Haluan olla ihmisläheinen johtaja, mutta otan paikkani kuin Niskavuoren emäntä. Haastattelun lopussa hän tunnustaa olevansa kommunistin työnjatkaja siteeraamalla Hella Wuolijokea:

– Jossakin Niskavuori-näytelmässä on kohta, jossa nuori emäntä otti sukupolvenvaihdoksessa vallan käsiin ja istahti Niskavuoren pöydän päähän. Hän sanoi, että istun nyt tähän pöydän päähän, mutta teen sen tavallani.

Tehtävänsä hän aloittaa vasta 1. syyskuuta 2018, jolloin urakiidossa oleva nykyinen toimitusjohtaja Lauri Kivinen siirtyy muualle. Uuden toimitusjohtajan myötä on turha odottaa suurta muutosta Ylen kulttuurimaxilaiseen ohjelmapoltiikkaan, joka on ollut vallalla viimeistään siitä lähtien kun Arne Wessberg vaikutti pääjohtajana kaudella 1994–2005. 

Vaikka toimitusjohtaja ei vastaa ohjelmatuotannon sisällöstä, hänen linjauksensa vaikuttavat käytännössä myös siihen. Wuolijoki-sitaatin perusteella näyttää jopa siltä, että Ylä-Anttila tulee viemään Yleä vielä pari piirua lisää vasemmalle. Jo aiemmin hän on tehnyt selväksi, että valtamedialla ei ole Neuvostoliiton Pravdan (suom. Totuus) tapaan velvollisuutta kertoa uutisia, jos poliittinen oikeaoppineisuus ja "vastuullinen tiedottaminen" sitä vaativat. 

Varmaa Ylä-Anttilan kaudella tulee olemaan ainakin se, että monikultturistinen propaganda ja globaalien enemmistöjen eli "vähemmistöjen" identiteettipolitiikka saavat lisää ohjelma-aikaa Ylessä. Tämän hän sanoi suoraan Ylen tuoreessa haastattelussa (Radio 1 uutiset kohdasta 03:03 eteenpäin):

Suomalaisuus on niin monelaista tänä päivänä, Ylellä on paljon roolia myös siinä, että se vahvistaa erilaisten vähemmistöjen identiteettejä ja selviytymistä suomalaisessa yhteiskunnassa. 

                                                          **********************


Yle on kampanjoinut jo pitkään hiki otsalla MV-lehteä ja sen entistä päätoimittajaa Ilja Janitskinia vastaan. Herkkähipiäinen mediajätti ei ole voinut antaa Janitskinille anteeksi sitä, että MV-lehti on paljastanut suurelle lukijakunnalle valtavan määrän Ylen ja muiden valtamedioiden valheita, uutispimityksiä ja toimittajien kyseenalaisia edesottamuksia. Lapselliseksi kostoksi Yle on päättänyt pitää Jantiskinia esillä kuin murhamiestä, vaikkä hänen julkaisutoimintaansa koskevat syytteet eivät antaisi siihen juuri mitään aihetta.

Viimeksi tänään Yle yritti uutisellaan Ilja Janitskinin vangitsemista jatketaan – vangittiin todennäköisin syin epäiltynä lukuisista rikoksista ylidramatisoida entisen MV-lehden omistajan väitettyjä "rikoksia". Kaikesta loiskiehunnasta huolimatta median vakavimpina pitämät syytteet koskevat vain sanavapautta suitsivaa lainkohtaa kansanryhmän vastaisesta kiihotuksesta. Tuo puhtaasti poliittinen lainpykälä on Suomessa hyvin kyseenalainen, sillä korruptoituneet oikeuslaitokset tulkitsevat jopa pelkän totuuden kertomisen muukalaisten tekemistä rikoksista  kansanryhmän vastaisena kiihotuksena.

Ylen kiihottamana maamme viranomaiset ovat jahdanneet kansainvälisillä pidätysmääräyksillään Janitskinia pitkin Eurooppaa kuin suurtakin rikollista, vaikka esimerkiksi kansanryhmän vastaisesta kiihotuksesta voi saada maksimissaan vain kahden vuoden vapausrangaistuksen, mutta käytännössä yleensä vain sakkoja. Tästä ei voi päätellä muuta kuin että Ylen ja viranomaisten näyttävä Janitskin-jahti on perustunut aivan muuhun kuin hänen "rikostensa" vakavuuteen. 

Syy ei muu kuin poliittinen, sillä Janitskinin perustama MV-lehti puhkoi maamme tiedotusmafian mätäpaisekuplan, jonka sisällä poliittisen eliitin ja virkamiesten ei tarvinnut pelätä ikäviä paljastuksia. Maassamme on toki ollut jo ennen MV-lehteä vaihtoehtomedioita, mutta hallitsevalle nomenklatuuralle Jantiskinin projektista tuli vaarallinen siinä vaiheessa kun sen lukijamäärät vastasivat Helsingin Sanomia. Tämä on se syy, miksi viranomaiset ja vanha valtamedia ovat hyökänneet ja hyökkäävät edelleen Janitskinia vastaan suhteettoman ankarasti ja näkyvästi.


                                                          **********************


TV1, tiistain 17.4.2018 klo 21:00, A-studio 

Raportti Ruotsin jengirikollisuudesta. Juontajana Kirsi Heikel. #yleastudio HD

Katso Yle Areenasta.

Monikulttuurin kasvukipuja vai karu totuus siitä millaiseen suuntaan länsimaa muuttuu, kun se ottaa loppumattomana virtana kehitysmaalaisia? A-studiossa sentään tunnustettiin, että asiat ovat menneet Ruotsissa myös jengirikollisuuden suhteen huonompaan suuntaan. Yhtälö on yksinkertainen: mitä enemmän ulkomaalaisia, sitä enemmän jengirikollisuutta.

Rehellisestä tosiasioiden kertomisesta huolimatta raportissa turvauduttiin tuttuihin pinnallisiin syihin miksi ulkomaalaisnuoret liittyvät väkivaltaisiin rikollisjengeihin: työttömyys, joka johtuu siiitä, että vieraskammoiset håkanit eivät halua palkata lukutaidottomia ja osaamattomia ulkoeurooppalaisia. Vika on kaikissa muissa paitsi niissä, jotka polttavat autoja, räjäyttelevät poliisiasemia ja murhaavat toisiaan keskellä kirkasta päivää.

Kun maahantunketujavolyymit lähenevät Suomessa Ruotsin tasoa, voidaan olla varmoja, että sama rikollisaalto tapahtuu myös täällä. Studiossa ollut poliisi ilmaisi tämän rivien välistä sanomalla, että maahamme on viime vuosina perustettu täysin uusia ulkomaalaisten liivijengejä. Tähän on syynä ainoastaan maahan päästettyjen vieraspopulaatioiden lisääntyminen.

ULKOPOLIITTISTA "OSAAMISTA" EI VOI TODISTAA PARIN MINUUTIN TV-VASTAUKSELLA

Eilen Yle TV1.n presidentinvaalitentissä ollutta Laura Huhtasaarta grillattiin jopa enemmän kuin ensimmäiseksi hiillostettua Paavo Väyrystä. Ylen verkkosivut kirjoittavat tänään voitonriemuisesti Perussuomalaisten presidenttiehdokkasta jutussaan Huhtasaarella loppui osaaminen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiakysymyksissä – "rukousaamiaisen mainitseminen ulkopoliittisena meriittinä ei vähentänyt mielikuvaa", vaikka mitään todellista syytä riemuun ei olekaan. Toimittaja Kirsi Heikelin revolverihaastattelu kun muuttui usein pelkäksi kaksintaisteluksi, jossa Huhtasaari lopulta nöyryytti henkilökohtaisella ristiretkellä ollutta Ylen kuulustelijaa, vieläpä yleisön aplodien kera. Heikelin päällekäyvä mutta ilmeetön kuulustelutyyli erosi hieman Väyrystä haastatelleesta Seija Vaaherkummusta, jolla oli tapana keskeyttää haastateltava. Toisin kuin Heikel, hän osoitti myös eleillään ja ilmeillään täysin avoimesti vastenmielisyytensä Väyrystä kohtaan.

Jatkossa on mielenkiintoista nähdä, miten toimittajat tulevat kohtelemaan muita ehdokkaita. Naapurinpojan oloinen Jan Andersson oli Heikeliä huomattavasti leppoisampi, kun hän tänään haastatteli RKP:n ehdokasta, entistä kommunistia Nils Torvaldsia. Hyvä puoli haastattelussa oli se, että Andersson otti pariinkin otteeseen esiin Torvaldsin kommunistimenneisyyden ja väkivaltaiset vallankumouspuheet. 

Huhtasaaren haastattelussa olikin yllättävää, ettei hänen uskonnollisuudestaan kysytty mitään, mutta häneltä tiedusteltiin sen sijaan omituisesti, miksi hän hymyilee, kun puheeksi tulee turvapaikanhakijoiden karkotukset ja rajojen kiinni pitäminen paperittomilta. On selvää, että kyllähän se on iloinen asia kun tietää, että tulevia suomalaissukupolvia suojellaan muukalaisinvaasiolta, vaikka Heikelin mielestä tähän positiiviseen asiantilaan pitäisi suhtautua harmistuksella ja surullisella vakavuudella. Kysymys kertoo paljon siitä, mitä Heikel itse haluaa tulevaisuuden Suomelle. 

Toinen henkilökohtainen kysymys oli jo suora isku navan alle, jollaista tuskin esitettäisiin kenellekään muulle presidenttikandidaatille: "Muutamissa haastatteluissa teitä kuvataan toisinaan maaniseksi poliitikoksi. Miksi toimittajat haluavat maalata teistä kuvan maanisena poliitikkona?" Perusteetonta kysymystä voi selittää vain sillä, että toimittajat kuten Kirsi Henkel pitävät jokaista poliitikkoa maanisena, joka ei suostu jakamaan heidän punaivihreitä arvojaan.

Heikel yritti selvästi jäljitellä BBC:n Hard talk -haastatteluohjelman tyyliä, mutta epäonnistui surkeasti, koska Huhtasaari kykeni napakoilla vastauksillaan osoittamaan, kuinka naurettavaa toimittajan itsetarkoituksellinen saivartelu ja saman asian jankkaaminen on. Kun Heikel ei muka saanut haluamaansa vastausta kysymykseensä, vaikka Huhtasaari väänsi sen rautalangasta, hän lopetti keskustelun ja totesi ykskantaan, ettei ehdokas vastannut kysymykseen ja siirtyi nopeasti uuteen aiheeseen. On epätodennäköistä, että Ylen toimittajat tulevat käyttämään samaa metodia silloin kuin heidän omat suosikkinsa Tuula Haatainen (SDP), Pekka Haavisto (Vihreät) ja Merja Kyllönen (Vasemmistoliitto) ovat haastatteluvuorossa.

Huhtasaarelle esitetyt kysymykset olivat jo sinänsä järjettömiä, koska monessa niissä oletettiin ehdokkaan olevan selvännäkijä, joka tietää Suomen ja maailman tilanteen kymmenenä vuoden päästä. Huhtasaari osoittikin pariin otteeseen tällaisten kysymysten olevan täysin epäolennaisia tässä tilanteessa. 

Varsinkin ulkopolitiikasta keskusteltaessa Huhtasaaren oletettiin tietävän suoraan studionpenkiltä, millaisia toimia presidentin pitäisi tehdä erilaisissa ulkopoliittisissa tulevaisuuden skenaarioissa. Heikel yritti hiillostaa Huhtasaarta nimenomaan ulkopolitiikassa, koska on muiden toimittajien kanssa siinä uskossa, ettei ehdokkaalla ole siihen riittävää osaamista. 

Mitä tuo osaaminen sitten voisi olla? Suomalaistoimittajilla on outo käsitys siitä, että ulkopoliitikka olisi muka ylivertaisen vaikeasti hallittavaa rakettitiedettä, jonka ovat sisäistäneet vain sen esoteriaan perehtyneet harvat ja valitut. Arkinen totuus kuitenkin on, että ulkopolitiikassamme on loppujen lopuksi aika vähän muuttujia, joita voi arvioida lähes kuka tahansa kotisohvan politiikan seuraaja. Siksi Sauli Niinistö ei ole siinä sen korvaamattomampi "asiantuntija" kuin Laura Huhtasaarikaan.

Toki on totta, että Huhtasaaren lausunto hänen ulkopoliittisesta kokemuksestaan pani väkisin hymyilyttämään, koska hän kertoi sen käsittävän mm. ruokousillalliset Israelissa ja Yhdysvalloissa. Huhtasaaren epäilyttävin puoli onkin globalistien kannattama sionismi, johon kuuluu Israelin varaukseton tukeminen ja Yhdysvaltojen Lähi-idän politiikan hyväksyminen. Pitkän miinuksen tekee myös hänen lepsu asenteensa Natoon ja sen sotaharjoituksiin Suomessa sekä kritiikitön asenne isäntämaasopimukseen. Nämä ovat niin merkittäviä kansallisen epälojaalisuuden ilmauksia, että äänestäjä joutuu tosissaan miettimään kumpaa äänestää, Huhtasaarta vai Väyrystä. Me täällä Yle Watchissa sitä vastoin kieltäydymme äänestämästä täysin, sillä äänestäminen on hyväksynnän antamista korruptoituneelle demokratiailveilylle.

Huhtasaaren haastattelu on herättynyt  poikkeuksellisen runsasta keskustelua somessa. Yksi terävimmistä kommentaareista kuultiin Juhani Huopaisen seinältä:

1) "Voidaanhan sitä miinoja rakentaa kun kriisi tulee". Niin varmaan. Kun Ven.... siis vihollinen hyökkää, rakennetaan miinatehdas, koulutetaan sotilaat käyttämään niitä, ne toimitetaan rintamalle ja vasta sitten peli aloitetaan. Veteraaneja varmaan ihan hirveästi loukkaa twiitti, jossa todetaan Venäjän ylivoima etenkin jos taktiset ydinaseet ovat käytössä.  

2) Trump ja WTO - WTO on rampa ankka ja sitä kutsutaan "maailmankaupan YK:ksi". Oleelliset kauppasopimukset tehdään WTO:n ulkopuolella, ja isot toimijat tekevät enemmän tai vähemmän mitä itse huvittaa - joko isojen maiden tai isojen alueiden välisiä soppareita. 

3) Heikot kansainväliset organisaatiot ovat heikkoja kansainvälisiä organisaatioita. Niiden kehuminen vahvoiksi on ehkä fantsuttelumielessä kivaa, mutta siinä helposti ampuu itseään jalkaan. YK:n heikkoudet tiedetään, mutta niin tiedetään myös EU:n heikkoudet. Myös Kansainvälisen Valuuttarahaston heikkoudet tulivat ilmeisiksi eurokriisin yhteydessä - koko järjestö oli viimekädessä eurooppalaisten maiden poliittisessa ohjauksessa ja järjestö teki sekä omien sääntöjen että omien tavoitteidensa vastaista politiikkaa, ja tarjosi viikunanlehden eurokriisin hoidolle, joka ei mennyt kovin reilulla tavalla - ainakaan Suomen kannalta. Heikkojen kansainvälisten organisaatioiden suhteen ei pienen maan pitäisi olla liian sinisilmäinen ja fantsutteleva. Jos me luulemme, että isojen maiden ohjaamat järjestöt turvaavat pienien maiden edut, niin teemme oman maalin

Kaikkein hauskimman syväanalyysin antoi hommareinojen isänä tunnettu Jari Leino blogikirjoituksessaan Puolueeton presidenttitentti Ylen tapaan. Jo heti kirjoituksen alussa hommareino tiivistää sen, mistä Huhtasaaren tentissä oli kyse:

Tämä on Ylen puolueeton presidentinvaalitentti. Toimittajana Kirsi Heil. 

Arvoisa presidenttiehdokas, miksi äsken haastatellulle kansalaiselle on jäänyt sellainen vaikutelma, että tarvitsisitte lisää nöyryyttä?  

– Nöyryys on viisautta, ja kyllä sitä on aina hyvä oppia vielä lisää. 

Te ette nyt vastannut kysymykseeni. Milloin olette lopettanut miehenne lyömisen? 

– En ole koskaan lyönyt miestäni. 

En minä sitä kysynyt. Miksi ette vastaa kysymykseeni? Milloin lakkasitte lyömästä miestänne? Koska? Mistä lähtien?

 – En ole ikinä lyönyt miestäni.

ISLAMILAINEN RULETTI MANCHESTERISSÄ

Miehitysjoukot ovat jo Britanniassa. Eilen heillä oli
siviilien vastainen sotilasoperaatio Manchesterissa.

Poliittis-taloudellisen pseudoeliitin Eurooppaan päästämien islamilaisten terrori-ruletti osui tällä kertaa Iso-Britannian Manchesteriin. Myöhään eilen illalla Isis-järjestön itsemurhapommittaja iski Manchester Arenassa pidettyyn pop-konserttiin, jossa oli noin 20 000 ihmistä seuraamassa LGBT-dekadenssia markkinoivan teinilaulaja Ariane Granden konserttia. Ylen verkkosivujen uutisessa Kuusi tärkeää tietoa Manchesterin terrori-iskusta: Poliisi panttaa tietoa iskun tekijästä kerrotaan, että suurin osa uhreista oli nuoria ja lapsia, nuorin vain 8-vuotias tyttö.

Läntisiä kansakuntia hallitseva globalistinen "eliitti" ei yksin ole syyllinen siihen, että Eurooppaa miehittää käenpoikien väestö, josta muiden vakavien ongelmien lisäksi sikiää myös terrorismi. Ranskalaisten, saksalaisten, belgialaisten ja ruotsalaisten tapaan myös britit ovat pitkälti muukalaisten aisankannattajia, koska he eivät ole äänestyskopeissa rasismin pelossa uskaltaneet äänestää edes niitä, jotka haluavat ainoastaan hidastaa kolmannen maailman invaasiota. He ovat tieten tahtoen valinneet valtaan ne, jotka päästävät maahan muukalaisia, joista matemaattisella varmuudella tietty osa syyllistyy paikallisväestön murhaamiseen joko terrorismin tai arkisen katuväkivallan muodossa.

Vaikka täällä Euroopan pienessä koilliskolkassa ei ole vielä tapahtunutkaan islamilaisten terrori-iskua, saattaa se ennen pitkää olla todennäköistä, koska poliittinen johtomme ei tee mitään ei-eurooppalaisen vierasväestön vyörymiselle maailman ainoaan suomalaisten kotimaahan. Nimittäin 17. toukokuuta Yle kertoi  uutisen, jonka mukaan Maahanmuutto ennätyslukemiin viime vuonna – Suomesta lähteneiden määrä myös kasvussa. Huolestuttavinta uutisjutussa on se, että maahanmuutto kiihtyi etenkin EU:n ulkopuolelta huomattavasti.

Tietysti suurin vastuu yhteiskunnallisesta epävakaudesta lankeaa viime kädessä valituille politiikoille sekä näkyville mielipidejohtajille. Kansa voi olla harhaanjohdettua kuten Suomessa vuonna 1918, mutta päättäjien pitäisi olla aina tietoisia ratkaisujensa seurauksista. Siksi poliitikot ja intellektuellit, jotka edesauttavat kantaväestön syrjäyttämistä kolmannen maailman maahantunkeutujilla, eivät ole muuta kuin islamilaisen vihollisen yhteistoimintamiehiä, kollaboraattoreita. Sellaisina heitä pitäisi myös kohdella.

Euroopan kansojen säilymiseen vihamielisesti suhtautuva poliittinen, taloudellinen ja kulttuurinen "eliitti" on massiivisella propagandallaan onnistunut vaalikarjan pään kääntämisessä, jossa ensisijaisessa roolissa on ollut nationalismin demonisointi. Toisena indoktrinaation lähteenä on loppumaton hokema, jonka mukaan diversiteetti eli moninaisuus on rikkaus ja voimamme. Tosin kiihtyvän islamilaisen terrorismin myötä kovakalloisemmallekin monikultturistille on käymässä selväksi, että "voimavaraa" löytyy enää vain virallisista juhlapuheista ja kympin tyttöjen ainekirjoituksista. Sanovatpa eurooppalaiset eri kyselyissä ääneen mitä tahansa, sisimmissään he ymmärtävät, että vieraiden ehdolla väkisin pakotettu diversiteetti on silkkaa heikkoutta, koska julkisen vallan ylistämä Toinen voi kuukaudesta toiseen vapaasti tappaa lapsiamme. 

Aivan kuten muidenkin muslimien tekemien joukkomurhien kohdalla, myös Manchesterin terrori-iskun jälkeen poliitikkojen virallisissa julkilausumissa ei myönnetty maahanmuutolla olleen osuutta tapahtuneeseen, vaikka nyt tiedetään, että tekijä oli libyalaistaustainen Salman Abedi. Sen sijaan poliitikot ja julkisuuden henkilöt tuomitsivat rutiinomaisesti terroristien julman barbarismin, vaikka sillä ei tunnetusti tule olemaan mitään vaikutuksia muslimeihin, jotka haluavat virallisen Islamin opetusten mukaisesti toteuttaa pientä jihadia, konkreettista pyhää sotaa vääräuskoisia vastaan. 

Koska petturilliselle eliitille ja kulttuuriväelle maahanmuuton lopettaminen ja muslimien maastakarkotukset ovat jo ajatuksenakin mahdottomia, yrittävät he löytää "ratkaisuja" kantaväestöstä, koska vain siihen on "moraalisesti" sallittua kohdistaa toimenpiteitä. Median avustamina poliitikot, ns. asiantuntijat, kulttuuri-ihmiset ja intellektuellit tulevat jälleen kerran keskittämään huomion siihen, että eurooppalaisten "terrorismia synnyttävä islamofobinen vihapuhe" pitää suitsia kovalla kädellä samalla kun pidetään huoli siitä, että populistit eivät pääse hyväksikäyttämään tätä ikävää yksittäistapausta. Terrorismin vastaisista toimenpiteistä eivät joudu kärsimään vain "eliitin" pelkäämät totuuspuhujat ja median vihaamat nationalistit, vaan myös passiiviset kuluttajakuhnurit, joiden aselupia, matkustamista ja konserttitilaisuuksia tullaan hankaloittamaan uusilla vaatimuksilla ja tehostetuilla turvatarkastuksilla. Kiristyneen tilanteen vuoksi Järjestelmä saa luonnollisesti hyvän tekosyyn valvoa entistä enemmän kansalaisia verkossa, puhelimessa ja julkisissa paikoissa.

Kehitysmaista tulleita vapaamatkustajia ja potentiaalisia terroristeja  nämä näennäistoimet eivät juurikaan haittaa. Heillä on no-go alueensa, jonne kantaväestöllä eikä virkavallalla ole asiaa, mutta toisaalta he voivat häiritsevinä laumoina täyttää kantaväestön suosimat julkiset tilat kuten kirjastot ja ostoskeskukset. Kiitokseksi siitä, että eurooppalaiset antavat näille toimettomille aavikkosotureille hyvän ilmaisen elintason ja turvatun ympäristön, he raiskaavat naisiamme ja räjäyttävät lapsemme ilmaan. 

Islamilaisten valloitajien kiittämättömän röyhkeuden edessä heidän poliittiset yhteistoimintamiehet hallituksissa ja mediassa vaativat kantaväestöltä, ettei saa provosoitua vaikka provosoidaan, vihalle ei saa antaa valtaa ja elämän pitää jatkua entisellään, sillä "se on juuri se mitä terroristit vähiten haluavat". Ainoastaan itsesuojelunsa menettäneet kansallismasokistit, teuraslampaat, voivat ajatella näin. Kivikautisille barbaareille myönnytykset ja lepyttelyt ovat heikkouden merkki, josta he saavat vain entistä suuremman oikeutuksen aavikkosaatanansa asialle. 

Mikäli taistelu terrorismia vastaan halutaan voittaa, täytyy lännessä tapahtua totaalinen asennemuutos islamilaisiin muukalaisiin. Siksi terroritekojen pitääkin nostattaa kantaväestössä vihaa, suuttumusta ja toimintaa. Kun edesmennyt brittipoliitikko Enoch Powell piti vuonna 1968 kuuluisan Rivers of Blood -puheensa, hänellä tuskin kävi mielessä, että monikulttuurisuuden väistämättä synnyttämä verenvuodatus tulisi olemaan yksipuolista. Toistaiseksi on vuotanut vain meidän eurooppalaisen veri, mutta kuinka kauan?

Niin julman kyynistä kuin se onkin sanoa ääneen, islamistien terrori-iskut ovat vääjäämättä luomassa yhteistä eurooppalaista kohtalonyhteyttä ja identiteettiä (Kai Murros: The Liberation Of Europe), josta pelkän taloususkon ja onton ihmisiokeusideologian varassa oleva EU voi vain haaveilla. Ehkä terrorismin ainoa hyvä puoli onkin se, että se herättää valkoiset kristityt ja pakanat käsittämään, että elämä ei ole lopullisesti turvattua televisioviihdettä, vaan että vapauden ja identiteetin puolesta joutuu myös taistelemaan. Arkipäiväiseksi muodostuneen muukalaisten katuväkivallan ja terrorismin ansiosta kansalaiset alkavat tajuta, että monirotuiset yhteiskunnat ovat automaattisesti monirasistisia, koska ne synnyttävät etnistä kilpailua yhteiskunnan sisällä, jonka vuoksi ne eivät vol koskaan olla harmonisia toisin kuin suhteellisen homogeeniset orgaaniset yhteisöt. Toistettakoon tässä yhteydessä vielä Helsingin pormestari Raimo Ilaskiven 1990-luvulla esittämä viisaus: Ennen somaleja Suomessa ei ollut rasismia.

Terrorismia tänään, mitä huomenna? Mikä on edessä? Tällä hetkellä selvää on vain se, että vasemmistoliberaaliin haavemaailmaan kuuluva moniarvoinen so. monikultuurinen teatteri on konkurssin partaalla, sillä Potemkinin kulissien ylläpitäminen alkaa tulla liian kalliiksi. Heidän pelastususkonnoista lähtöisin oleva lineaarinen kehitysusko on pelkkää fantasiaa, joka on ajat sitten rappeutunut omassa kehässä pyörimiseksi, ja yltynyt nyt pelkäksi päämäärättömäksi hullunmyllyksi. On epätodennäköistä, että länsimaisen kulttuurin etnomasokistista itsetuhoisuutta voitaisiin enää jarruttaa rauhanomaisella demokraattisella prosessilla. Tervehtyminen on edelleen kansalaisten tahdon varassa, mutta se tuskin tulee tapahtumaan äänestyslipulla. Sen aika meni jo.

Yle TV1, tiistai 23.5.2017 klo 21:00, A-studio 

Manchesteri terrori-isku - haastateltavana pääministeri Juha Sipilä ja sisäministeriön poliisijohtaja Petri Knaape. Juontajana Kirsi Heikel. #yleastudio HD

Linkki Yle Areenaan.

Juha Sipilä varoitteli taas Facebookin "ääripäiden" vihapuheesta ja korosti maltillista keskitietä. Toisin sanoen hän kannattaa terrorismin ratkaisuksi keskitien keskustelua ja kompromissia, jotka eivät käytännössä ole ratkaisuja olleenkaan, vaan ongelmien pakenemista. 

Sekä Sipilä että poliisijohtaja Knaape kannattavat "moniarvoista" yhteiskuntaa eli parin viime vuosikymmenen aikana vallinnutta monikulttuurista yhteiskuntakokeilua. Heidän mukaan terrorismia lännessä voidaan ehkäistä vain moniarvoisuuden (lue: monikulttuurisuuden) lisäämisellä eli juuri sillä, mikä on tehnyt vieraan islamilaisen terrorismin mahdolliseksi. 

Kansalaisvaikuttaja Heikki Porkka kommentoi Facebookissa tämän iltaista A-studiota ja esittää pääministeri Juha Sipilälle ja Timo Soinille muutaman kysymyksen, jotka kaipaavat vastausta:

Manchesterin kuolonuhrit eivät antaneet pelolle valtaa vaan menivät konserttiin, vaikka muslimien terroristiorganisaatio oli kehottanut iskemään konserteissa ja kaikissa sellaisissa tilaisuuksissa, joihin osallistuu paljon vääräuskoisia. 

Tekivätkö uhrit oikean ratkaisun, kun eivät antaneet pelolle valtaa? 

Samaa voi kysyä Timo Soinilta, joka edustaa tyhjien fraasien koulukuntaa, joita Eurooppa on tällä hetkellä pullollaan. 

Suoraan sanottuna. Poliitikkojen täysin tyhjät selitykset ja fraasit ovat oksettavaa kuunneltavaa. 

Ikävää oli myös havaita, että Sipilä on täysin kuutamolla todellisuudesta. Hänellä ei tunnu olevan mitään käsitystä islamin pyhistä arvoista. Muhammedin esimerkillisestä elämästä ja koraanin sisällöstä. 

Sipilä etsii syitä kuin tekijät edustaisivat länsimaista elämäntapaa kunnioittavia henkilöitä.  

Hän ei ymmärrä, että islam ei hyväksy demokratiaa, ei myöskään tasa-arvoa eikä ylipäätään länsimaista elämänmuotoa, koska se on täydellisessä ristiriidassa islamin pyhimpien oppien kanssa. 

Sipilä totesi Ylen A-studiossa, että täytyy lisätä uskontojen vuoropuhelua. Mitä Sipilä tarkoittaa? Ei mikään muu uskonto tuota ongelmaa kuin islam. Miksi muut uskonnot täytyy sotkea sekaan? 

Sipilä selitteli myös perinteiseen tapaan eriarvoistumisen olevan merkittävä syy terrorismin taustalla.  

Höpö, höpö, jos eriarvoistuminen tai syrjäytyminen ovat terrorismin taustalla, miksi kreikkalaisnuoret eivät aja Scanialla ihmisjoukkoon tai posauta pommia, joka surmaa mahdollisimman monta ihmistä? 

On myös muistettava, että muslimiterroristien joukossa on ollut useita koulutettuja ja hyvin toimeentulevia henkilöitä. 

Miksi on niin vaikeaa sanoa totuus eli että kaiken takana on islam, jonka useat käskyt ja kehotukset ohjaavat muslimeja surmaamaan ja vahingoittamaan vääräuskoisia, joita ovat kaikki muut paitsi muslimit? 

Sipilä toisti Risikon aiemmin julkituoman asian, jonka mukaan iskulla ei ole yhteyttä Suomeen. Ei tosiaankaan ole, jos islamia ei halua nähdä merkittävänä motiivina. 

Osaako Juha Sipilä sanoa, tai Timo Soini tai Petteri Orpo, miksi tuhannet muslimit ympäri maailmaa juhlivat aina, kun muslimi tai muslimit tekevät terrori-iskun? Ihanko vaan eriarvoistumisen ilossa tai tuskassa? 

Ihmetyttää myös se, että Sipilä oli huolestunut some-keskustelusta, johon hän toivoi konsensushenkeä. Eikö Sipilä todellakaan ymmärrä, että potentiaalisten terroristien kanssa ei neuvotella, heidät täytyy heittää ulos maasta ennen kuin he ehtivät tehdä mitään. 

Entä miksi Sipilä nosti saamelaiset esiin? Mitä hemmetin tekemistä saamelaisten asemalla on islamilaisen terrorismin kanssa?

RASISMI EI OLE SUOMEN LAISSA RIKOS, VAIKKA PRESIDENTTI JA PROFESSORI NIIN VÄITTÄVÄTKIN

"Rasismi rikoslakiin - Huominen ilman pelkoa".
Huominen ilman suomalaisia.

Viimeisen kolmen päivän aikana maamme valtamedioiden uutisointi eräästä yksittäistapauksesta, jossa katupoikien kärhämä saattoi olla syynä toisen osapuolen kuolemaan viikkoa myöhemmin, on ylittänyt kaikki kohtuuden rajat. Revittyjen otsikoiden ja palstamillimetrien perusteella kyse voisi olla vähintään presidentin murhasta tai uudesta WTC-iskusta, vaikka uutisen taustalla on vain tavanomainen suomalainen pahoinpitely, jollaisia sattuu nakkikioskien kulmilla ja kylän raiteilla joka viikonloppu. Ylikuumana käyvän median 24/7 nazirummutuksen villit rytmit ovat arvattavasti tarttuneet myös Hyviin ihmisiin (oma ilmoitus), sillä ensi lauantaina (24.9.2016) järjestetään Unelma II mielenoisoitus Helsingin Kansalaistorilla. Ja taas riittää medialle jatkoaikaa mässäillä "uutisesta", mikä joulu kansanvihollisille!

Kuunatsienmetsästäjät puhuvat tietysti poikkeavasta kontekstista, sillä teosta epäilty kuuluu Vastarintaliikkeeseen ja ikävä episodi sattui samassa yhteydessä kuin järjestölla oli materiaalinjakotilaisuus. Aivan, mutta totta on myös se, että teon taustalla ei ollut suoraa poliittista motiivia, vaan katutappelijan reagoimisesta provokaatioon kohtalokkain seurauksin. Tämä on ollut valtamedialla tiedossa alusta lähtien, mutta se ei vain kertakaikkiaan voinut olla käyttämättä tilaisuutta hyväksi ja olla tekemättä tapauksesta elämää suurempaa poliittista draamaa. Kaikki suuret lehdet, sähköiset mediat, punavihreät poliitikot ja heidän poliittisesti korrektissa talutushihnassaan kulkevat porvaripuolueiden aisankannattajat aloittivat Ylen ja Hesarin shokkikampanjan jälkeen vesikauhuisen räksytyksen uusista kansalaisoikeuksia rajoittavista laeista. 

Kahteen bussiin mahtuva Vastarintaliike on juuri se mitä "vaarallisesta äärioikeistosta" vuosikymmeniä kohkanneet media ja punavihreät ovat halunneet, sillä nyt heillä on vihdoin "todiste", että kaikkialla verenhimoisesti vaaniva äärioikeisto ja sen synnyttämä "koventunut ilmapiiri" on tullut lihaksi. Vielä herkullisemmaksi tilanne muuttui viime perjantain jälkeen, kun taivaan lahjana tullut epämääräinen kuolemantapaus antoi toimittajille ja punavihreille mahdollisuuden pukea SVL:n poliittinen olkiukko lohikäärmeeksi, jonka tuhoamiseksi liekinheitintä voidaan samalla suunnata kaikkia kansallismielisiä ja maahanmuuttokriittisiä voimia vastaan. Pääagitaattorina tässä (mm. eilinen A-studio) on toiminut Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö, joka huumorintajuttomana fanaatikkona on ajamassa Suomea totalitarismin tielle, koska hän vaatii rasismin lisäämistä rikoslakiin yhdessä Oikeuspoliittisen yhdistyksen (äärivasemmistolaisten Demla) juristien ja puolueettomuuden hylänneiden professorien kanssa. Ville Niinistö onkin itse aktiivisesti mukana Vihreiden nuorten vetämässä ”Huominen ilman pelkoa – järjestäytynyt rasismi rikoslakiin” -kampanjassa, joka kerää allekirjoituksia uutta ajatusrikoslakia varten.

Ville Niinistön sukulainen, presidentti Sauli Niinistö, ei ilmeisesti ole kovin tietoinen Vihreiden nuorten kampanjasta, sillä hän väittää Ilta-Sanomissa ja Yle uutisten verkkosivujen jutussa Presidentti Niinistö: Rasistiseen järjestöön kuuluminen rikos, että rasismi on rikos. Tehtäköön asia tässä selväksi, että rasismi ei ole lain mukaan rikos, vaan se on mielipide, jonka ilmaiseminen kuuluu mielipiteenvapauteen. Rasistiset, rodullisesti motivoituneet teot kuten syrjintä ovat puolestaan rikoksia kuin myös kansanryhmän vastainen kiihotus. Yle Watchin kanta asiaan on, että anti-rasismi on pelkkä mielipide, kun taas rasismiin sisältyvä ajatus rodun olemassaolosta edustaa empiiristä, tieteellisesti havainnoitua tosiasiaa: vain kieroileva ilveilijä voi vakavissaan valehdella itselleen, ettei ihmiskunta jakaantuisi geneettisesti tunnistettaviin klustereihin (ent. maantieteelliset rodut) ja etteikö niillä olisi jo pelkästään silmin havaittavia, fenotyypiltään poikkevia piirteitä. Rasismia tai race-ismiä (rodun olemassaolon hyväksyminen) on myös todeta, että kansoilla ja etnisillä populaatioilla kuten tiibetiläisillä ja juutalaisilla on oikeus etniseen/geneettiseen itsepuolustukseen. Sama oikeus täytyy olla myös meillä tai sitten sitä ei ole kenellekään. 

Juristina presidentin pitäisi tietää rasismi-asia tarkemmin, mutta hän ei ole ainoa juridiikan ammattilainen, joka valehtelee päin naamaa. Selkeän kulttuurimarxilainen rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio toistaa saman pelokkaiden alamaistenkin keskuudessa elävän myytin Ylen haastattelussa Rikosoikeuden professori: Järjestäytynyt rasismi saatava rikoslaissa esille. Nuotion valehtelua voi pitää erityisen härskinä, sillä hän ei sano suoraan missä rasismi on määritelty rikokseksi. Rikoslaista sellaista kohtaa ei ainakaan löydy.

Nuotio puolestaan muistuttaa, että kysymys on yhteiskunnan yhteisistä arvoista - rasismi on jo määritelty rikokseksi.

Punaisen yliopiston kulttuurimarxilaisissa piireissä kansan enemmistön maahantunkeutumisvastaisuutta varmaan pidetään rasismina ja siten myös "rikoksena". Heidän kannaltaan on valitettavaa, ettei sopivan venyvä ja neuvostoliittomaisen epämääräinen käsite rasismi ole mielipiteenä kirjattu vielä lakikirjaan. 

Tällä hetkellä suomalaiset elävät todellisia vaaran hetkiä, sillä ilmaisuvapautta halveksuvat voimat ovat kovin toivorikkaita uuden lakiehdotuksen ja Asema-aukion varjolla tapahtuneen poliittisen lynkkausmielialan suhteen. Punavihreille ja Demlan kansanvihollisille ei nimittäin enää riitä laissa määritelty pykälä kansanryhmän vastaisesta kiihotuksesta, vaikka sitäkin on voitu jo nyt käyttää poliittisten toisinajattelijoiden mielivaltaiseen tuomitsemiseen. Tilannetta pahentaa se, että porvaripuolueiden aisankannattajat ja Persujen kosher-konservatiivit nyökyttelevät myöntävästi tälle totalitaristisille lakiehdotukselle vain siksi, etteivät tulisi leimatuksi "rasisteiksi" median, akatemian ja punavihreiden silmissä – kansan mielipiteestä he eivät tässä kysymyksessä välitä. 

Vihreiden nuorten lakiehdotuksesta kirjoitti osuvasti Tapio Linna verkkosivullaan. Jutussaan Vihreiden nuorten aloite rasististen järjestöjen kiellosta on kuin suoraan 1970-luvulta, Linna osoittaa, että vasemmiston yritys kaventaa poliittisten vastustajien sanavapautta ja toimintavapautta vaatimalla neuvostovastaisuuden kriminalisoimista ei eroa mitenkään nykyvihreiden pehmeän totalitarismin tavoitteista:

Nykypäivänä kuten 1970-luvullakin vasemmiston ja arvoliberaalien voimien tavoitteena on ollut heidän vastustajiensa sananvapauden kaventaminen. Vastustajien sananvapauden kaventaminen on edullista, koska näin saadaan viranomaiset valjastettua mukaan taisteluun poliittisia vastustajia vastaan. Rangaistuksiakin tehokkaampi on kuitenkin tällaisen lain pelotevaikutus, joka saa ihmiset vaikenemaan aiheista, joihin liittyy rangaistuksen uhka. Näin poliittista keskustelua saadaan rajoitettua kaventajien kannalta sopiviin aihealueisiin

(...) Lakialoitteilla pyritäänkin myös vaikuttamaan tuomioistuinten linjauksiin. Lakialoitteen tekijät vetoavat usein siihen, että nykyinen lainsäädäntö ei ole riittävää, koska heidän mielestään laissa jo kiellettyä toimintaa yhä ilmenee, eikä tuomioita anneta riittävästi. Asiasta keskustellaan sitten yleensä eduskunnassa ja mediassa, ja mikäli keskustelu saa sellaisen sävyn, että tuomioistuinten linja tuomioiden jakamisessa on ollut liian lievä, on sillä vaikutuksensa tuomiovallan käyttäjiin.

Eilisessä YW:n kirjoituksessa Vasemmiston oikeistolaiset aisankannattajat haluavat kieltää poliittiset oikeudet äärioikeistolta todettiin, että punavihreillä on kokoonsa nähden enemmän "moraalista" valtaa kuin tuon blokin koko edellyttäisi. Tämä on tullut selväksi monien punavihreiden poliitikkojen ja toimittajien julistuksissa, joissa he vaativat poliittisilta vastustajilta "irtisanoutumista rasismista". Se, että voidaan esittää vaatimuksia, joista toinen ei voi kieltäytyä ilman poliittista itsemurhaa mediassa, kertoo aikamoisesta vallan käytöstä tietyllä alueella.

Tavallisen äänestäjän näkökulmasta on kummallista seurata alati toistuvaa näytelmää, jossa punavihreät toistavat tietyille puolueille vaatimusta irtisanoutua rasismista, jonka jälkeen puolueet johtoa myöten irtisanoutuvat rasismista, kerta toisensa jälkeen, aina vain uudestaan. Tämä aisankannattaja-poliitikkojen monotonisesti toistama puhdistautumisrituaali muistuttaa erehdyttävästi Kiinan kulttuurivallankumousta 1960-luvulla, jolloin Maon puhdasoppista kommunismia kannattaneet fanaattiset nuoret vaativat "länsimaisuuden hapattamia" vanhempiaan irtisanoutumaan kaikesta porvarillisuudesta ja kapitalismista.

Kun tälle tielle ollaan lähdetty, samaa metodia voisi ehdottaa myös vihreille ja vasemmistoliittolaisille. Tähän olisi nyt hyvä tilaisuus, sillä punavihreiden liepeillä viihtyvät eläinaktivistit tuhopolttivat 9 bussia, joiden sisällä oli nukkumassa viisi kuskia, jotka pelastuivat vain täpärästi. Me täällä Yle Watchissa jäämme puolestaan odottamaan, että Ylen toimittajat tiukkaavat tiuhaan tahtiin Li Anderssonilta ja Ville Niinistöltä, että joko olette irtisanoutuneet ja mikä siinä irtisanoutumisessa kestää niin kauan. Todennäköisesti saamme odottaa näitä irtisanoutumisia sinne maailman tappiin asti aivan samoin kuin Risikon, molempien Niinistöjen, Orpon ja Sipilän suruvalitteluja irakilaisten surmaaman kajaanilaismiehen omaisille.

                                                       ********************************

Yle TV1, tiistai 20.9.2016 klo 21:00, A-studio 

Mitä hallitus tekee rasismille? Entisen uusnatsin tuska. Juoposta kohtuukäyttäjäksi. Studiossa pääministeri Juha Sipilä ja puhelinhaastattelussa Vastarintaliikkeen entinen johtaja Esa Holappa.Juontajana Kirsi Heikel #yleastudio HD

Linkki Yle Areenaan.

A-Studio ei malttanut tänäänkään olla märehtimättä "tämän hetken tärkeimmästä" asiasta eli Asema-aukion nujakasta. Siksi toimittajatiimi muutti ohjelman ennalta ilmoitetun sisällön, jotta se pääsisi hieromaan tv-katsojien naamaan suomalaisten rasismia ja äärimmäistä äärioikeistolaista ääriliikettä.

Pääministerin ja haastattelija Kirsi Heikelin seuraaminen oli jo ilmeiden tasolla tuskastuttavaa, sillä kummallakin oli menossa merkillinen vakavoitumis-järkyttymis -kilpailu, mikä näytti siltä kuin molempien vanhemmat olisivat hukkuneet Estonialla tai WTC-tornit olisivat hetki sitten romahtaneet. Suoritukset olivat hyvää Kansallisteatterin tasoa, mutta hehän ovat varmaan treenanneet näitäkin asioita ammattilaisten avulla puoluetoimistoissaan.

Lyhykäisessä haastattelussa Heikel tivasi koko ajan syyttävästi, miksi pääministeri ei reagoinut nopeammin Asema-aukion holokaustiin, johon Sipilä vastasi selitellen, että oli ollut ensimmäisten uutistietojen aikaan lentokoneessa eikä netin räplääminen siellä oikein onnistunut. Mutta onhan se pöyristyttävää, ettei tällaiseen mannerlaattoja liikuttavaan asiaan reagoitu samalla hetkellä kun Yle tämän shokkiuutisen verkkosivuilleen läväytti!

Yhteinen sävelkin studiosta löytyi, sillä sekä haastattelija että pääministeri Sipilä osasivat teeskennellä tyhmää, kun he puhuivat  ääriliikkeistä (koski tietenkin vain "äärioikeistoa") ongelmana, jonka syynä on työttömyys. Kumpikaan ei halunnut vahingossakaan vihjata, että maahanmuuttovastaisten liikkeiden olemassaolo saattaisi johtua....maahanmuutosta.

Ohjelmassa haastateltiin puhelimitse myös väsyneen oloista median mieshuora Esa Henrik Holappaa, joka toisti suurin piirtein samat asiat, jotka hän on jo aiemmin kertonut Vastarintaliikkeestä ja Asema-aukion tapahtumista. 

A-STUDION TEEMANA MAAHANMUUTTOVASTAISET MIELENOSOITTAJAT

Yle TV1, 13.9.2016 klo 21:00, A-studio 

Maahanmuuttovastaiset mielenosoittajat kiertävät Suomea. Juontajana Kirsi Heikel #YleAstudio HD

Linkki Yle Areenaan.


A-studion käyttämällä termillä "maahanmuuttovastainen" luodaan heti alkuun väärä mielikuvia ongelman ytimestä. Suomessa enemmistö kansasta vastustaa kehitysmaalaisten turvapaikanhakijoiden Schengen-sopimusta rikkovaa maahantunkeutumista, jota vastustamaan on syntynyt myös pieniä katutason protestiliikkeitä. Kansalaismielipiteen analysoinnin sijaan A-studio keskittyi ohjelmassaan Forssan etniseen kärhämöintiin ja Suomi ensin -liikkeen kierteleviin mielensosoituksiin, jotka marginalisoitiin alaluokan nukkavieruksi puuhasteluksi, jonka kanssa tavallinen kansa ei haluaisi olla missään tekemisissä. Vaikka A-studio esittikin kansallismielisen aktivismin yksipuolisesti palopuheiden pitämisenä ja lippujen heiluttamisena, ei se ollut täysin väärässä antamansa mielikuvan suhteen. Turvapaikkainvaasiota vastustavien liikkeiden kansanomaisuus voi olla ruohonjuuritason työskentelyssä hyvä strategia, mutta suurempien kansanjoukkojen tavoittelu vaati ainakin järjestön johtajilta tyylikkäämpää ulkoista imagoa.

Toimittaja Kirsi Heikelin haastattelema Supon turvallisuusyksikön päällikkö Kari Harju oli melko hyvin kartalla siitä, mikä on maamme kansallismielisten liikkeiden suurin ongelma. Hän otti esille juuri Suomi Ensin -liikkeen, jonka hän tiesi olevan viime syksynä aloittaneen Rajat kiinni -järjestön irronnut siipi. Kansallismielisen kentän näennäiset ideologiset riidat johtuvat Harjun mukaan siitä, että jokaisella eri liikkeen johtajalla on omat mielipiteensä, joilla tehdään pesäeroa muihin järjestöihin. Tästä on vaikea olla eri mieltä Supon turvallisuusyksikön päällikön kanssa.

Kaiken kaikkiaan A-studion katsaus turvapaikkakysymyksen ympärillä vellovaan nykykuohuntaan oli aikaisempiin vastaaviin raportteihin verrattuna yllättävän asiallinen ja jopa tasapuolinen (Ylen verkkosivuilta löytyy A-studion ohjelmasta tehty artikkeli Joukkotappelu murskasi pikkukaupungin ilmapiirin – Irakilainen Mohammed: "Haluan pois Forssasta). Hyvästä yrityksestä huolimatta jostain välistä paljastui väistämättä toimittajan monikulttuurinen agenda. Tämän huomasi varsinkin Virpi Hukkasen Forssan raportista, jonka lopussa hän kertoi kaupungista löytyvän myös positiviista kerrottavaa, nimittäin paikallisen suomalaisnaisen ja irakilaismiehen avioliitto. Ilmeisen hyvänä asiana hän piti myös sitä, että tällainen sekasuhde ei todellakaan ole ainoa Forssassa.

Hieman analyyttisempi asian tarkastelu paljastaisi nopeasti, että forssalaisnuorison ja turvapaikkaa norkovien ulkomaalaisten väliset kahinat johtuvat juuri siitä, että suurin osa "pakolaisista" on nuoria miehiä, jotka tulevat ikään kuin ylimääräisenä aggressiivisena reservinä parisuhdemarkkinoille. Tämä herättää luonnollisesti paikallisissa nuorissa miehissä aggressiota, mutta vihamielisyyttä syntyisi todennäköisesti myös forssalaisissa naisissa, jos pakolaisina olisi vain nuoria naisia Ukrainasta. Näille asioille voidaan nauraa ylimielisesti, vaikka kyse on loppujen lopuksi yhteisön elämän yhdestä keskeisestä perusasiasta, josta on kirjoittanut paljon sukupuolitutkija Henry Laasanen:

Maahanmuuttajien pariutumismarkkinoille osallistumisen sukupuolittuneisuus. Maahanmuuttajina saapuu jonkin verran enemmän miehiä kuin naisia. Lukumäärä ei ole kuitenkaan oleellinen asia pariutumismarkkinoiden kannalta. Maahanmuuttajamiehet ovat aktiivisia pariutumisessa, kun taas maahanmuuttajanaiset eivät ole. Maahanmuuttajanaisten osallistumista pariutumismarkkinoille rajoittaa usein kulttuuri. 

Mikko Maasola sutkauttaa miespakolaisten vastaanottamisesta muka-vitsikkääseen sävyyn YLEn artikkelissa otsikolla Ne vie meiltä naiset. Todellisuudessa kyse ei ole vitsistä vaan tragediasta. Jokainen suomalaisen naisen kanssa pariutuva ulkomaalainen mies jättää suomalaisen miehen naisettomaksi.

Yle TV1, 13.9.2016 klo 12:35, Kuka kutsui Kokanderin 

7/8. Jenni juhlii islamilaista Ramadanin päättymistä Al Bayatyn perheen kanssa. Yksinhuoltajaäiti Afrahin kanssa he miettivät islamiin liittyviä ennakkoluuloja. Millaista on kun vastuu lapsista on yksillä hartioilla? (U) HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi.

Yle Fem, 13.9.2016, klo 20:00 Spotlight: Esinahka veitsenterällä 

Laki ei suojaa vastasyntyneen esinahkaa, mutta korkeimman oikeuden mielestä poikien ympärileikkausta tulisi säädellä lailla. Mitä tehdä, kun uskonnonvapaus ja lääkärinetiikka ovat ristiriidassa? Toimittaja: Stefan Brunow. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: ruotsi. Äänitekstitys: ruotsi.

Yle Teema, 13.9.2016 klo 21:00 Historia: Latinalaisamerikkalaiset

6/6. Siirtolaisten määrän lisääntyessä alkaa taistelu laittomia siirtolaisia vastaan, samalla kun latinojen vaikutus amerikkalaiseen yhteiskuntaan voimistuu. (U) Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi



***************KIITOS YLE WATCHIN FACEBOOK-RYHMÄN TYKKÄÄJILLE!***************


Yle Watch -blogi on toiminut jo vuodesta 2010, mutta oma Facebook-ryhmä saatiin aikaiseksi vasta 3.helmikuuta 2015. Tänään ryhmässä rikkoutui tuhannen jäsenen raja, josta nöyrä kiitos koko tiimin puolesta! Olkoon tämä 1000 se leimahduspiste, jonka jälkeen viestimme leviää sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin. Levittäkää mediakriittistä sanaamme eteenpäin, totuutta ei voi nujertaa!