YLE HEKUMOI HULLUUDEN RIEMUMARSSILLA

Jeesus: Antakaa heille anteeksi sillä he eivät tiedä mitä he tekevät.

Yle Watch: Ehkä heille, jotka ajattelemattomuuttaan seuraavat muotiaatteita, ja hyödyllisille idiooteille, jotka kuvittelevat tekevänsä parempaa maailmaa vaikka heidän aikeensa on kivetty tie helvettiin. Mutta anteeksi eivät saa kyyniset opportunistit, jotka tietävät seuraukset mutta leikkivät tyhmää ja kannattavat itsekkään hyödyn vuoksi itsetuhoista kulttuurihegemoniaa. Sen sijaan suoraan pölkylle pannaan ne, jotka silkassa pahantahtoisuudessaan ja vainoharhaisessa kostonhimostaan haluavat tuhota Lännen mitä kieroimmalla tavalla, käyttämällä aseinaan hyväntahtoisia idiootteja ja luoteina miljardeihin kohovia maahanpyrkijöitä. 

Yleisradio on eilisestä lähtien hehkuttanut tämän päivän monikulttuuritapahtumaa Helsingin kansalaistorilla, mutta vasta tänään mediajätti on saanut täysin palkein tuulettaa virallista uskonkappalettaan jokaisessa uutislähetyksessään. Uutistenlukijoiden kasvot ovat loistaneet kuin he olisivat nähneet ilmestyksen ja heidän on ollut myötähävettävän vaikeaa peitellä Pyrrhoksen voiton riemuaan. Niin ikään hurmoksellisena voi pitää Yle uutisten nettisivujen juttua "Arviolta 15 000 osoittaa mieltään monikulttuurisuuden puolesta – seuraa suorana", jonka loppuun on liitetty kymmeniä maahanmuuttokiimaisten Twitter-viestejä ja kuvia.

Meillä on unelma -mielenosoituksen alullepanijoina olivat muusikko Aleksi Pahkala, toimittaja Janne Flinkkilä ja Helsingin kaupunginvaltuutettu ja entinen kansanedustaja Johanna Sumuvuori (vihr). Ihmetystä herättää, että näin suuret bileet pystyttiin kaikesta pakollisesta byrokratiasta huolimatta järjestämään vain pari päivää Immoselle järjestetyn "some-kohun" jälkeen aivan kuin tällaista tilaisuutta olisi suunniteltu etukäteen. Toisaalta se voi kertoa myös siitä, että mielenosoituksen taustalla eivät olleet vain yksityishenkilöt vaan rasvaa koneeseen on pannut myös myötämielinen valtiovalta, virkamieskunta, Helsingin kaupunki ja johtavat poliitikot. Eliitin kannattaman Hyvän asian mutta kansan kiroaman painajaisen tukemista korostavalle mielenosoitukselle löytyi varmaan sopivat luvat jonon ohi, mikä voi olla merkki korruptoituneesta hyväveli-multikultiverkostosta. Oma kysymyksensä on myös se, kuka tämän sirkuksen maksoi. Tuskin sentään tilaisuuden järjestäjät ja sitä puffaneet julkkis-hyväkkäät. On mahdollista, että maltaita maksanut performanssi kustannettiin tavallisten helsinkiläisten ja suomalaisten veronmaksajien pussista, joiden joukossa on valtava joukko niitä, jotka eivät kannattaneet tätä punavihreän kuplan henkistä massarunkkurinkiä. Yle Watch selvittelee asiaa.

Sateisen heinäkuun harvaksi lämpimäksi päiväksi osunut tiistai antoi ihanan tekosyyn viinaan menevälle biletys- ja taideväelle kerääntyä kuuntelemaan mitätöntä soittolistapaskaa kuin Taiteiden yössä konsanaan. Paikalla kuultiin omaan mitään häpeämättömään "hyvyyteensä" pakahtuneita  bulkkiartisteja kuten Anssi Kelaa, Maija Vilkkumaata, Jukka Poikaa ja J. Karjalaista. Ilman suurempaa houkuttelua paskanpuhujuksi oli saatu punakaartin Erkki Tuomioja ja Paavo Arhinmäki, maahantunkeutujien Ozan Yanar (vihr.) ja Fatbardhe Hetemaj  (kok.), pinkkikirkon piispa Irja Askola ja Valitun kansan ylirabbiini Simon Livson.

Hyvän sään vuoksi paikalle raahautuneet 15 000 mielenosoittajaa koostuivat suurelta osin Light-vasemmistosta eli punavihreästä lukeneistosta,  ajan henkeä nuuskivista hipstereistä, ylimielisistä maahantunkeutujista, apurahakapinallisista eli anarkomarkoista, roturutsapariskunnista, lökäpöksyisistä hoppareista ym. kaljaa kittaavista sekakäyttäjistä (vrt. "Taiteiden yö"). Tätä juttua alhaalla kommentoiva nimimerkki Pantalone paljasti osuvasti ettei kyseessä ollut todellakaan mikään kansanjuhla:

Jos Helsingin keskustassa järjestetään lämpimänä ja aurinkoisena heinäkuun iltana ilmaiskonsertti, jonka esiintyjälistalla ovat mm. J.Karjalainen, Anssi Kela, Jukka Poika, Maija Vilkkumaa, Anna Puu jne jne ja paikalle kerääntyy vaivainen 15 000 yleisö, sen sijaan, että paikalle saapuisi yli 50 000 ihmistä, niin se ei ole punavihreän kuplan riemuvoitto, vaan osoitus siitä, että esiintyjiäkin tärkeämpänä asiana ihmiset pitävät sitä, etteivät ilmaise tukeaan monikulttuurisuudelle.

Luonnollisesti Ylen kamerat yrittivät välttää kaikin tavoin sellaisia kuvakulmia, missä näkyisi äärivasemmiston mustapunaisia lipunheiluttelijoita ja sikahumalaisia, törkeyksiä huutelevia, roskia heitteleviä lumpenprolen öyhöttäjiä. Oikeanlaista Hyvien ihmisten diversiteettiä siis löytyi, joten kyse ei tietenkään ollut läpileikkaus koko kansasta. Ajottain mielenosoitus näytti tunnettujen punavihreiden kokoontumisajolta, jossa kilpailuteemana oli moraaliposeeraus. Ei ihme, että Yle virallisena monikulttuurisuuden edistäjänä oli tapahtumasta aivan täpinöissään. Jopa illan Urheiluruutu oli valjastettu propagoimaan tätä hulluuden riemumarssia! Iso-Britannian sisältäpäin repivästä verisestä monirotuisuudesta aikoinaan varoittanut konservatiivipoliittikko Enoch Powell viittasi kuuluisassa pamfletissaan Antiikin viisauteen, jossa sanotaan: "Jonka jumalat tahtovat tuhota, he tekevät ensin hulluksi." Tämä on syytä pitää mielessä kun seuraa Välimeren yli hyökyvää loppumatonta monikulttuurisuutta ja siihen antautuvasti suhtautuvaa kansalaistorin porukkaa. 

Kansallista itsemurhaa juhlistavan tapahtuman luonteesta huolimatta mielenosoittajien riemu oli ymmärrettävää, sillä kannatukseltaan kuihtuva vihervasemmisto sai kahden perättäisen tyrmistyttävän Persujen vaalivoiton jälkeen vihdoin syyn koota harvenevat rivinsä viimeiseen yhteiseen voimannäytökseen. Kaikki se ahdistus, raivo ja viha mikä on muhinut viime kevään vaalipettymyksen jälkeen purkautui nyt Hyvien ihmisten juhlana (ilman ironiaa). Lamaantuneet punavihreät eivät olisi kyenneet tällaiseen kostonhimoiseen bakkanaaliin yksin, vaan puna-Ylen ja muun median piti vähän avittaa tovereita loihtimalla kansanedustaja Olli Immosen yön tunteina kirjoittamasta englanninkielisestä runoelmasta "some-kohun". Mikä taivaan lahja suomalaisuutta vihaavalle kansanosalle! 

On todennäköistä että Yle ja muut valtamediat olisivat löytäneet minkä tahansa tekosyyn ennen syksyä, jotta light-vasemmiston ahdistunut raivo löytäisi purkautumistiensä. Silti vajaa 15 000 osallistujaa oli kuin varjo kultaisista päivistä kuten vuodesta 1974, jolloin Olympiastadionille kerääntyi 30 000 kommunistista sini- ja punapaitaa. Vaikka nykyoloissa väkimäärä oli kohtalainen, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että kyseessä oli multikultien Pyrrhoksen voitto. Aivan kuten 1970-luvulla silloista vallitsevaa hegemonista aatetta eli neuvostomielisyyttä kannatti vain poliittinen eliitti sekä itseään muuta kansaa parempana pitänyt tasa-arvoradikaali "sivistyneistö". Monikultturismi on saman mädän aatteen virulentti 2.0 versio, mutta sekin tulee saaduista voitonhetkistä riippumatta kuolemaan oman mahdottomuutensa aivan kuten sinipaitojen ihannoima alkuperäinen versio.

Yhteistä näillä riemumarsseille on se, että ne molemmat jakoivat kansaa entistä tiukemmin eri rintamalinjoihin. Monikultturistien ylemmyydentunteen täyttämä voitokas euforia kansalaistorilla oli vain hetken huumaa, kuin hallusinaatio Pekka Haaviston presidenttiydestä, josta selviyttyään he joutuvat heräämään entistä ankeamaan aamuun. Juuri tällaisen provokaation vuoksi Suomi on entistä jakautuneempi ja vihamielisempi maa. 

Kansalaisten keskusteluyhteyttä ei paranna se, että tv-uutisissa haastateltujen "tavallisten" ihmisten kommenteissa kuului kaikissa se, ettei Immosen esittämiä mielipiteitä saisi esittää julkisuudessa, mikä on aika erikoinen näkemys niiltä, jotka sanovat ääni väristen kannattavansa demokratiaa. Mielenosoittajien viesti oli, että heidän valtiouskontona pitämäänsä monikulttuurisuutta vastaan ei saisi taistella, vaan kansan enemmistön ja vähemmistöksi syrjäytettyjen jälkipolvien on alistuttava kiltisti teuraslampaiksi tälle punaporvariston moraalista itsetuntoa kohottavalle hullutukselle. Vielä 25-30 vuotta sitten tälle mielettömyydelle olisi nauranut koko Suomi kuin jollekin monikulttuuria ja poliittisesti korrektia tasa-arvoteatteria ilkkuvalle jutulle Pahkasiassa, mutta nyt lehti on tarpeeton, sillä parodiahorisontti ylitettiin jo 15 vuotta sitten ja elämmme oikeasti Absurdanistanissa. Valitettavasti jo lastentarhoista asti altistetut läpisosiaalistetut kansalaiset  on indoktrinoitu monikultturismiin, jonka vuoksi monen heistä on mahdotonta ymmärtää, että kyse on vain pari vuosikymmentä vanhasta kulttuurimarxilaisten ja globaalikapitalistien ideologisesta projektista eikä yhteiskunnan normaalitilasta, joka olisi vallinnut aina ikään kuin toimettomat kameliajurit ja taatelin tallaajat olisivat tepastelleet näillä lakeuksilla iät ja ajat. 

Kaikkein tulikiven katkuisimman kansankiihotuspuheen piti muutoinkin kuumaverinen Turkin poika, vihreiden kansanedustaja Ozan Yanar, joka tyypillisellä vierasmaalaisella röyhkeydellä vaati suomalaisilta kuten perussuomalaisilta käytöstä ja mielipiteitä, jotka on sopeutettu mimosan herkkien maahantunkeutujien loputtomiin tarpeisiin ja herkkiin tunteisiin:

Timo sinä päätät haluatko olla valtiopäämies joka sanoi ei rasismille, joka pisti sille pisteen ja lopetti puolueessa esiintyvän vihapuheen, vai haluatko Timo tulla muistetuksi opportunistina, joka antoi rasisteille äänen puolueessa, jotta pääsisit itse valtaan.

Ozan Yanarin hysteerinen raivo rasismista oli suunnattu etnisten suomalaisten intressiä vastaan, sillä hän ymmärtää vallan hyvin, että monikulttuurisessa sekasikiövaltiossa etniset ryhmät käyvät nollasummapeliä, jossa taistellaan lähinnä ennemmistön tuottamista resursseista. Siksi on ymmärrettävää, että tämä turkkilainen monikulttuurikiihottaja pitää hyvänä, että turkkilaisia vyöryy Suomeen ja Saksaan, koska se vahvistaa ottomaanien jälkeläisten etnistä etua. Tyypillistä on myös se, että Yanarin kaltaiset etniset nurkanvaltaajat eivät pitäisi siitä, mikäli heidän kotimaahansa tunkeutuisi miljoonittain pohjoismaalaisia, jotka lypsäisivät isäntämaasta resursseja ja elintilaa.

Kilarivasemmiston ja sateenkaariylhäisön osanottoa tapahtumaan ei ihmettele kukaan, mutta monet hieraisivat silmiään kun lavalle astui puhumaan valeopposition edustaja, Hommafoorumin perustaja, perussuomalaisten Matias Turkkila, joka yritti säälittävällä hengennostatuksellaan nuoleskella yleisöä huutamalla mikkiin, että "rasismi on vastenmielistä". Tämä puhdistautumisriitti ei tietenkään riittänyt täynnä oikeamielisyyden harhaa olevalle verenhimoiselle yleisölle, sillä puhetta saatteli voimakkaat "fasisti!"-huudot.

Mutta mitä merkillistä Turkkila sitten tarkoitti rasismilla? Sitäkö, että rodut l. geneettiset klusterit ovat biologinen fakta?. Joillekin jo tämän tosiasian tunnustaminen on vastenmielistä rasismia, mutta silti heille ei tuota mitään ongelmaa vaatia Eurooppaan lisää diversiteettiä eli erilaisia etniteettejä ja rotuja maailman ääristä asti. Vai ovatko Turkkilalle pelkästään populaatioden väliset erilaiset äo-tulokset vastenmielisiä, vaikka nekin on verifioitu moneen kertaan? Vai tarkoittiko hän rasismilla Israelin juutalaisten ja  tiibetiläisten harjoittamaa politiikkaa, jossa ei haluta maahan monikulttuurista invaasiota? Tuskin sentään. Turkkila sekä yleisö tarkoittivat rasismilla vain valkoisten geneettistä ja kulttuurista itsesuojelua - Afrikka afrikkalaisille, Israel juutalaisille, Japani japanilaisille, Tiibet tiibetiläiselle, mutta Eurooppa koko maailmalle. Tätä on todellinen rasismi. Rodullinen tuhoamissota, jota käydään vain eurooppalaisperäistä väestöä vastaan.

Entä monikulttuurisuus tai monikultturismi, joiden täsmällisistä käsitteellisistä merkityksistä on väännetty varsinkin somessa viimeiset päivät. Semantiikka sikseen, sillä vain konkretia ratkaisee. Monikulttuurisuus merkitsee Euroopan ja Suomen afrikkalaistamista, jonka lopullisena seurauksena on valkoisten kansojen katoaminen tai vähintään näivettyminen merkityksettömiksi vähemmistöiksi. Monikultturismi on vain välivaihe globaalin monokulttuurin barbariaan. Aatteen taustalla vaikuttavat kulttuurimarxilaiset tosiuskovat puhuvat tietenkin edistyksestä, vaikka ainoa looginen seuraus käytännön monikulttuurisuudesta eli loputtomasta maahanmuutosta on läntisen maailman afrikkalaistuminen. Ilman valkoisten aloitteellisuutta, itsekuria, älyä, tiedettä ja taiteellista visiota Länsi vajoaa samanlaiseen brutaaliin kivikauteen kuin musta Afrikka ennen eurooppalaisten tuloa. Ne monikultturistit jotka tietävät seuraukset kannattavat aatettaan joko harhaisen syyllisyydentunnon tai silkan kaunaisen tuhovimman vuoksi. Facebookissa eräs sivustaseuraaja analysoi melko tyhjentävästi länsimaisen kulttuurin immuniteettikatoa, kun se joutuu kieron kulttuurimarxilaisen retorisen hyökkäyksen kohteeksi :

Terminologialla saadaan massat uskomaan valhe.   Tunteisiin vetoavat termit auttavat saamaan laajan kannatuksen asiaan perehtymättömiltä. Ja erityisesti kauniimmalta sukupuolelta, koska naiset ovat miehiä empaattisempia ja altiimpia tunteisiin vaikuttamiseen, kuten tarina Eedenissä jo opetti, unohtamatta miehen virhettä.

Otetaan esimerkiksi homoliittokysymys.   Sellaisella nimellä se ei uponnut juuri kenellekään, sitten kun vaihdettiin se sukupuolineutraaliksi avioliitoksi se alkoi kuulostaa jo paremmalta kunnes lopulta räjäytettiin pankki absurdilla "tasa-arvo"-termillä, vaikka sillä ei ole mitään tekemistä tämän kanssa.  Sama konvehtipaperi tapahtuu monikulttuurisuuden kanssa.  

Punavihreä media maalaa monikulttuurismin sellaiseen konvehtipaperiin kuin vieraat ruuat, vieras musiikki, vieraat juhlat ja vieraat kielet, jotka kaikki ovat hyviä asioita, mutta kun tämä ei ole ollenkaan sitä mitä tuolla sanalla todellisuudessa tarkoitetaan.  Todellisuudessa he käyttävät "monikulttuurisuutta" ja vähemmistöjä hyväksi murtaakseen hallitsevan olemassa olevan arvopohjan koti, uskonto ja isänmaa. Koti ja perhearvot pyritään tuhoamaan homosaatiolla, uskonto ja kristillisyys tulee tuhota islamisaatiolla ja isänmaa ja kotimaa tulee tuhota globalisaatiolla.  Erityisen hyöydyllistä tämä vastakkain asettelu on siinä, että se aiheuttaa konflikteja kuten terrorismi ja vihapuhe, joiden kautta voidaan tuoda se kontrolli ja valvonta sekä yksityisyyden riistäminen, jota ei muuten olisi hyväksytty. Voidaankin nähdä, että aina kun on ollut terrori-isku, kouluampuminen tai (todellinen) vihapuhe, astuu esille joku vasemmiston professori YLEn aamu-televisioon kertomaan kuinka tämä asiaa tulee nyt korjata asettamalla uusi kontrolli; riistetään yksityisyys, otetaan aseet pois kansalta ja poistetaan sananvapaus.  Askele askeleelta näin hivuttaudutaan kohti marxilaista totalitaarista järjestelmää itse luoduilla ongelmilla. Ja eihän tämä agenda mikään uusi ole, vaan jo Vladimir Lenin mainitsi samat keinot tuhota länsi. Kun maa sitten muuttuu islamistiseksi tai marxilaiseksi, niin monikultturismi loppuu siihen ja silloin vähemmistössä olevat toisinajattelijoita laitetaan vankiloihin, kidutetaan ja tapetaan hirvittävillä tavoilla.

Toden totta, kansalaistorilta ei ole pitkä matka monikulttuuriseen painajaiseen, vaikka siinä elettiin vain yhden illan kestänyt kollektiivinen hallusinaatio - heidän unelma - joka toteutuessaan merkitsee Suomenlahden rannoilla elävän ainutlaatuisen kansansirpaleen tuhoa. Eivät Ruotsi eikä edes Stalin kyennyt tuhoamaan suomalaisia, vaan suurimpana vaarana ovat luopiot, jotka kuvittelevat saaneensa maan ilmaiseksi ja jotka siksi katsovat että se voidaan myös lahjoittaa ilmaiseksi, muilta kysymättä. Roomalainen valtiomies Marcus Tullius Cicero (106 eaa. - 43 eaa.) sanoo asian paremmin:

(...) kansakunta voi selvitä typeryksistään, jopa pyrkyreistäkin. Mutta se ei selviä sisäisestä maanpetoksesta. Vihollinen porteilla on vähemmän pelottava, sillä hänet tunnetaan ja hän kantaa lippuaan avoimesti. Mutta petturi liikkuu porttien sisäpuolella olevien kanssa vapaasti, hänen kavalat kuiskauksensa sihahtelevat kaikilla käytävillä ja niitä kuunnellaan itsensä hallituksen omissa huoneissa. Sillä petturi ei näytä petturilta. Hän puhuu samalla korostuksella kuin uhrinsa, ylläpitää samaa ulkokuorta ja perusteluja. Hän vetoaa kaikkien ihmisten sydämissä piilevään yksinkertaisuuteen. Hän mädättää kansakunnan sielun, puuhastelee salassa ja tuntemattomana yössä kaivaakseen maata kaupungin perustusten alta. Hän sairastuttaa ruumiin harkiten, niin että se ei enää kykene vastustamaan. Jopa murhamies on vähemmän pelättävä.

(Multikulturaalinen Ylen loppukevennys)

YLE RADIO SUOMEN KESKUSTELUOHJELMISSA VAIN SAMANMIELISIÄ PUNAPORVAREITA

YLE Radio Suomi, ke 9.1.2013 klo 17.30, Taustapeilin Pyöreä pöytä

Vuoden ensimmäisessä suorassa Pyöreän pöydän väittelyssä ovat mukan Kaarina Hazard, Sirkkä Hämäläinen ja Kaarina Hazard. Puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. – Luottamus euroon palautuu 80%:n todennäköisyydellä. – Veron korotuksen palkka-alea parempi tie? – Reilua eripuraa! – Opetelkaa keskustelemaan. – Olemmeko sodassa? Kotisivu yle.fi/taustapeili

Taustapeilin Pyöreässä pöydässä on mukana vain punaliberaaleja, urbaaneja libeeraaliporvareita ja feministisiä raivottaria. Mitään aitoa yhteiskunnallista keskustelua ei käydä, koska keskustelijat ovat pohjimmiltaan samaa mieltä arvokysymyksistä ja yhteiskunnallisista ydinkysymyksistä. Itseään suvaitsevaisina pitävät etuoikeutetut "liberaalit" keskustelijat saavat rauhassa taputella toisiaan olalle, sillä aidosti vastakkaisia mielipiteitä, kansojen syvien rivien ääntä, ei kuulla. Kansalaisia palvelevaa keskustelua olisi se, jos naisvaltaisten vakiovieraiden kuten Rakel Liekin, Kaarina Hazardin, Sari Baldaufin, Sirkka Hämäläisen, Maija Vilkkumaan, Fatbardhe Hetemajin ja Irja Askolan opponentteina olisi vaikka Timo Vihavainen, Pentti Linkola, Henry Laasanen, Jussi Halla-Aho, Teemu Lahtinen ja Juuso Tahvanainen.

YLE Radio Suomi, pe 11.1.2013 klo 14, Ajantasa

Ohjelman lopussa haastateltavina kustannustoimittaja Silja Hiidenheimo ja vapaa toimittaja Anu Silfverberg.

Kulttuurihegemonia on tosiaan niljakkaan relativistisen kulttuurivasemmiston ja feminististen militanttien hallussa. Muutoin ei voida selittää sitä, miksi Radio Suomen Ajantasa-ohjelma antaa jälleen puheenvuoron (kohdasta 31.50' eteenpäin) Silja Hiidenheimon ja Anu Silfverbergin kaltaisille marginaalisille gender-blender-friikeille. Medialemmikkien suusta kuultiin täydellisenä hiilipaperikopioina se, mitä punalahottajien miehittämät ja naisittamat yliopistot opettavat konformistisille kympin tytöille tänä päivänä. Näiden riivinrautojen suusta ei kuulla yhtään omaa ajatusta, vaan kaikki on samaa ulkoa opittua poliittisesti korrektia Hyvien ihmisten feminististä liturgiaa ja pseudotieteellistä sanamagiaa.

Muka tutkivaa journalismia edustavat pölhöfeministit nostivat viikon unohdetuksi uutiseksi (kohdassa 48.50' eteenpäin) kuulemma vain Aamulehden uutisoiman transsukupuolisia koskevan "ihmisoikeusloukkauksen". Aamulehden mukaan "sukupuoltaan korjaavan ihmisen on esitettävä selvitys siitä, että hänet on steriloitu tai hän on muusta syystä lisääntymiskyvytön". Luonnollisesti emaskuloitunut toimittaja Jari Mäkäräinen myötäili näiden biologisesta todellisuudesta piittaamattomien raivottarien mielipuolista puhetta, jonka taustaoletuksena on, että sukupuoli on vain sosiaalinen konstruktio ja heteroseksuaalinen avioliitto fasistinen sortojärjestelmä. Paljastavaa näiden kympin tyttöjen ajattelussa on heidän omahyväinen elitisminsä, joka tuli hyvin ilmi kohdassa, jossa Jari Mäkäräinen esitti olkiukon muotoon rakennetun "vasta-argumentin" pervertikkojen avioliitto-oikeuksia vastaan, johon harpyijat vastasivat ylimielisellä naurahduksella. Tällaisia poliittisesti korrekteja tylsimyksiä on naistutkimuksen, journalistiikan ja sosiologian laitokset pullollaan ja he ovat pääseet julkisuuteen vain olemalla muita sisariaan röyhkeämpiä eivätkä niinkään omaperäisiä. 

Mikko Ellilä:

Yhteiskunnassa vallitseva virallinen ideologia uppoaa kaikkein helpoimmin kiltteihin/ahkeriin/lahjakkaisiin tyttöihin, koska nimenomaan ns, kilteillä ja fiksuilla tytöillä on luontainen tarve omaksua vallitsevat sosiaaliset normit ja käyttäytyä niiden mukaisesti. Jos ja kun multikulti-ideologia on hegemonisessa asemassa, nämä kympin tytöt omaksuvat sen. Jos vallitseva ideologia olisi toinen (esim. kansallissosialismi tai kommunismi), samat tytöt omaksuisivat sen aivan yhtä fanaattisesti.

Nuoret tytöt ovat kuin pesusieniä, jotka imevät vaikutteita ympäröivästä kulttuurista. Naisilla/tytöillä on vähemmän omia ajatuksia kuin miehillä/pojilla. Naarailla on taipumusta konformismiin. Tämä johtaa siihen, että yhteiskunnassa vallitseva, auktoriteettien tukema poliittisesti korrekti ideologia muodostuu nimenomaan nuorten naisten/tyttöjen fanaattiseksi aatteeksi. Miehillä on enemmän omia ajatuksia ja enemmän vastarintaa vallitsevalle ideologialle. Miehet ovat vähemmän alttiita aivopesulle, koska miesten ajatukset ovat enemmän omaehtoisia, sisäsyntyisiä, paljolti jopa biologian määräämiä. Naiset ovat mukautuvaisempia, joten naisten ajatukset ovat helpommin sosiokulturaalisessa kontekstissa kulloinkin vallitsevien normien muovattavissa.

Ellilä jatkaa: 

Monilla tytöillä, yleensä erityisesti kilteillä ysin/kympin tytöillä, on tarve osoittaa sosiaalinen statuksensa nimenomaan kauhistelemalla yleisten sosiaalisten normien vastaisia asioita. Tällä tavalla he osoittavat olevansa kilttejä tyttöjä, jotka ovat sisäistäneet vallitsevat sosiaaliset normit.

Nämä tytöt puhuvat moraalisesti närkästyneeseen sävyyn, huohottaen hengästyneellä äänellä, kuinka KAMALAA on ilmastonmuutos/ eläinkokeet/ kehitysmaiden nälänhätä jne.

Nämä tytöt eivät koskaan valitse vastustettavakseen sellaisia asioita, jotka ovat yhteiskunnassa vallitsevien normien mukaisia.

Esimerkiksi Natsi-Saksassa nämä tytöt eivät olisi puolustaneet juutalaisia, vaan olisivat päinvastoin hokeneet hengästyneellä äänellä Der Stürmeristä lukemiaan juttuja juutalaisten pahuudesta.

Nämä nykyajan kiihkeät rasisminvastustajat ovat samoja ihmisiä, jotka Natsi-Saksassa olisivat olleet kiihkeitä juutalaisvihaajia. He vihaavat sitä asiaa, jota yhteiskunnassa vallitsevan poliittisen ilmapiirin mukaan kuuluu vihata.

He ovat sisäistäneet yhteiskunnassa vallitsevat sosiaaliset normit ja paheksuvat nonkonformisteja suorastaan emotionaalisesti närkästyneenä.

Nämä kympin tytöt ovat niitä ihmisiä, jotka Saudi-Arabiassa vaativat homojen kivittämistä kuoliaaksi.

Marko Hamilo:

Ironia on siinä että nykyisten sovinnaisnormien mukaan naisten / tyttöjen ei kuulu olla "kilttejä". Se ei tietenkään muuta konformismin peruslogiikkaa vaan sitten se kympin konformistityttö tekee kaikkensa osoittaakseen ettei ole sosiaalisten normien vastaisesti perinteisesti kiltti.

 Ellilä:

Niin. Esim. joku Maija Vilkkumaa, Rosa Meriläinen ja Anne Moilanen ovat näitä kympin tyttöjä, jotka noudattavat vallitsevaa poliittisesti korrektia feministinormia vetämällä aggressiivisen, rääkyvän ämmän roolia vastakohtana perinteiselle kiltin tytön roolille.

Suurin osa siitä, mitä nykyään pidetään "kapinallisuutena", on itse asiassa konformismia. Ks. esim. Mannerheim-nukkeanimaatio, afrikkalainen Mannerheim-elokuva, Kiasman rappiotaide jne.