JÄRJESTELMÄN MASINOIMA SILAKAT-LIIKE LÄSSÄHTI HETI ALKUUNSA

Yhteiskunnallista korruptiota ilmentävät hyväveliverkostot valtamedian suuntaan takaavat sen, että moraalisen hyvän kaapuun puettu suomalaisvihamielinen agendapolitikointi saa varmasti riittävästi ilmaista julkisuutta. Viimeisin esimerkki tästä on Feministisen puolueen (sic) aktiivin ja eduskuntavaaliehdokkaan Johannes Kosken nimissä somessa polkaistu Silakat-liike. Se sai lentävän lähdön, kun Yle kirjoitti siitä mielistelevän jutun Suomeen al-Holista tuotujen orpojen Youtube-jahti synnytti vastailmiön: Tuhannet suomalaiset alkaneet seurata Silakat-liikettä.

Kaupunkiliberaalia partahipsteria muistuttava ylioppilas Johannes Koski tuskin masinoi nettiliikettä omin neuvoin, vaan punavedätyksen takana on liuta muita samanmielisiä tunettuja vasemmistoliberaaleja, jotka haluavat kieltää poliittisilta vastustajiltaan oikeusvaltion suomat toimintaedelletykset. "Liikkeen" tyyli ja tapa tuo väistämättä mieleen Aleksi Pahkalan järjestämät Meillä on unelma -konsertin 2015, Peli poikki! -mielenosoituksen 2016 ja lasten "alpakkatapahtuman" 2017. Näihin kaikkiin projekteihin osallistui lukuisia Syvän valtion organisaatioita, valtiorahoitteisia "kansalaisjärjestöjä" ja ammattiliittoja.

Tällä kertaa malli on otettu nimeä myöten Italiasta, jossa punaliberaalien verkostojen avulla masinoitiin sardiiniliike viime syksynä. Jokin aika sitten Ylen toimittaja Petri Burzov kirjoitti toivorikkaana italialaisesta "kansalaisliikkeestä" myötämielisen jutun Mikä on Italian nopeasti kasvava sardiiniliike ja miksi se vetoaa erityisesti nuoriin?, jossa uskotellaan uuden vasemmistoprojektin olevan "tavallisten nuorten" spontaanisti synnyttämä protesti oikeistopopulisti Matteo Salvinin suosittua La Lega -puoluetta vastaan. Tosiasiassa liikettä tukee täysin palkein Italian valtamedia ja kaikki La Legan kilpailevat puolueet.

Puoluepoliittisesti sitoutumattomana esiintyvän Silakat-liikkeen julistuksesta "Olemme poliittisesti sitoutumaton liike ja taistelemme Perussuomalaisten äärioikeistolaista politiikkaa vastaan" on jo heti ristiriita, joka on jäänyt huomaamatta ainoastaan liikkeen nokkelilta perustajilta. Maamme establishmentin poliittisesta epätoivosta kertoo paljon se, että persukaunaiset punavihreät toimittajat ja kaikki valtapuolueet näyttävät vihreää valoa jopa näin hullunkuriselle yritelmälle. Kyseessä on selvästi valtajärjestelmän hyväksymä painostusjärjestö, joka on selkäydinreaktio kansallismielisyyden nousulle.

Luultavasti toiveena on synnyttää keskiluokkainen versio Lumpen prole -huligaanien Antifa-järjestöstä. Aivan kuten sardiiniliike Italiassa, suomalaisen version tarkoituksena on häiritä kaikkia kansallismielisten laillisia tilaisuuksia äärivasemmiston omavaltaisella ja siten rikollisella No platform -taktiikalla. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho sanookin some-päivityksessään, että tällainen ryhmittymä ""puolustaa" demokratiaa häiritsemällä demokraattista osallistumista esim. maalittamalla somekeskustelijoita ja ilmiantamalla näitä työnantajille, masinoimalla boikottikampanjoita, askartelemalla hyvin väsyneitä persumeemejä ja rähinoimällä laillisissa poliittisissa tilaisuuksissa".

Mediabuustista huolimatta Kosken ja kumppanien projekti on kaatumassa jo alkumetreillä puna-khmereiltä tuttuun ehdottomuuteen. Aidosti liberaaleja kannattajia on potkittu ennätysajassa pois liikkeen somesivulta, koska he eivät ole ylläpitäjien mielestä allekirjoittaneet 100-prosenttisesti esikunnan määräämää doktriinia. Silakat-liikkeestä on vajaan viikon aikana tullutkin yksi somen suurimmista vitseistä, sillä kaikki sen ulostulot ja sisäiset sensuuritoimet ovat synnyttäneet valtavan määrän tahatonta komiikkaa. Jatkakaa vain samaan malliin!

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

MEDIAN HYÖKKÄYS SUOMALAISUUDEN SÄILYMISTÄ VASTAAN ITSENÄISYYSPÄIVÄN ALLA

"Kuka tahansa voi suomalainen", mutta
japanilainen voi olla vain etninen japanilainen.

Itsenäisyyspäivän lähestyessä kaksi johtavaa valtamediaa, Helsingin Sanomat ja Yleisradio, ovat julkaisseet runsaasti mielipideuutisia, jotka puolustavat petoksellisen pseudoeliitin näkemystä vesitetystä suomalaisuudesta, jossa koko kansakunnan idea on hukattu. Viestinä on, että Suomea ei ainoastaan voida vaan ennen kaikkea pitää täyttää Euroopan ulkopuolisilla muukalaisilla. Pienen suomea puhuvan itämerensuomalaisen väestön matalan intensiteetin kansanmurhaa perustellaan globaalikapitalismia palvelevan monikullttuurisuuden "välttämättömyydellä" ja sillä, että oikeastaan kuka tahansa voi halutessaan olla suomalainen.

Ylen uutisessa Suomi selviäisi 100 000 turvapaikanhakijasta, miljoona olisi jo liikaa – Raportti selvitti kolme skenaariota esitetyt mielettömät minimiluvutkin saadaan näyttämään "järkeviltä" kun ne rinnastetaan reaalimaailman ulottumattomissa oleviin miljooniin. Kun turvapaikkaturistien maksimimäärä nostetaan absurdeihin lukuihin, alkaa 100 000 näyttää kohtuulliselta, vaikka sekään ei sitä todellisuudessa ole.

Sisäministeriön tilaama tutkimus toteutettiin verkkokyselynä, johon vastasi sisäministeriön hallinnonalan virkamiehiä ja sidosryhmien asiantuntijoita. Vastaajat olivat demarivetoisen julkishallinnon ammattilaisia, jotka käytännössä vastaavat maahanmuuttopolitiikan toteutuksesta. Kysely paljasti, kuinka he jo lähtökohtaisesti hyväksyvät muukalaisinvaasion eivätkä siksi pyri estämään sitä mitenkään, päinvastoin.

Talouselämän, virkamiesten ja politiikkojen suusta kuulee jatkuvasti puheenvuoroja, joissa toistetaan kuinka Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia (lue: afrikkalaisia), koska ärjyvä työvoimapula on ollut viimeisen 30 vuoden ajan jo aivan nurkan takana. Lisäksi uudet tulijat olisivat innovatiivinen voimavara. Tällä perusteella Suomella menisi sitä paremmin, mitä enemmän maahan tulisi ulkomaalaisia. Jostain syystä kyselyyn vastanneet virkamiehet eivät iloitsekaan miljoonasta kultamunasta, vaan näkevät sen ongelmana:

Suurimpina ongelmina miljoonan turvapaikanhakijan skenaariossa nähtiin kustannusten nousu, turvallisuusresurssien vähyys, rajaturvallisuuden heikkeneminen, kuntien haluttomuus ottaa vastaa tai kotouttaa tulijoita, sekä kansainvälisten palautussopimusten riittämättömyys ja epämääräisyys.

Kyselyn tendessimäisyys näkyy jo kysymyksenasettelussa, kun virkamiehiltä kysyttiin kehitysehdotuksia, jotta Suomi selviäisi mahdollisesta miljoonan turvapaikanhakijan tulosta. Kysymyksen mielekkyys on samaa luokkaa, jos sisäministeriön virkamiehiltä olisi vuonna 1944 kysytty, että miten suomalaiset aikovat selviytyä sen jälkeen kun maa on miehitetty ja suuri osa kansasta siirretty Siperiaan. Tai henkilökohtaisemmin: mitä ajattelit tehdä sen jälkeen kun sinua on ammuttu päähän?

Käsien nostaminen pystyyn muukalaisinvaasion edessä näkyy vastauksissa, joissa ainoaksi ratkaisuksi nähdään kantaväestön aivopesu ja pakkosopeuttaminen itse aiheutettuun ongelmaan. Virkamiehet eivät tietenkään puhu indoktrinaatiosta, vaan käyttävät siitä kiertoilmausta "yhteiskunnallinen vuoropuhelu". 

Koko mieletön ruljanssi voitaisiin haluttaessa välttää, jos valtio noudattaisi sen ensimmäistä perusperiaatetta eli omien kansalaisten etujen ajamista, joka tässä skenaariossa tarkoittaa rajojen sulkemista ulkopuolisilta vapaamatkustajilta.

Suositukset keskittyivät hallinnolliseen ja lakien kehittämiseen, mutta niissä toistui myös esimerkiksi yhteiskunnallisen vuoropuhelun vahvistaminen sekä kouluissa, siviilipalveluksessa ja armeijassa annettava opetus laajamittaiseen maahantuloon liittyen.

Yhdessäkään ehdotetussa vastauksessa ei mainittu rajojen sulkemista, vaan ainoana oletuksena on, että jotenkin ne miljoona maahanpyrkijää on majoitettava ja elätettävä. Kansalaisten tulevaisuudenturvan kannalta olisi välttämätöntä tietää, onko näillä virkamiehillä ylipäätään mielessä joku luku, jolloin rajat voidaan sulkea. Pahoin pelkään, että jos sitä lukua ei ole edes miljoonan kohdalla, sitä ei löydy silloin 50 miljoonan tai muunkaan määrän kohdalla. Nämä virkamiesluopiot ovat antautuneet jo etukäteen.

                                                               

                                                         ************************

Samoilla itseavustetun etnisen kansanmurhan lähteillä ollaan Helsingin Sanomien gallup-jutussa Lähes puolet suomalaisista ottaisi Suomeen lisää maahan­muuttajia – ”Ehkä ihmiset ovat ymmärtäneet, ettei se ole maahanmuuttaja, joka tulee ja vie työt". Kyselyn otosta ei selvitetä jutussa mitenkään tarkemmin, luultavasti siksi, että tuloksista päätellen pääosa haastatteluista tehtiin Helsingin humanistisen tiedekunnan kampusalueella. 

Vastaavasti tulosten tulkinnassa asiantuntijavalinta oli jälleen kerran ehtaa Hesaria, sillä sosiologi (sic) Lena Näre tunnetaan Stop deportations -aktiivina, ja jonka tendenssitutkimukset keskittyvät sukupuolen ja intersektionaalisuuden tutkimukseen sekä etnisiin suhteisiin ja rotukysymykseen. Helsingin Sanomien gallupin tulosten selittäjäksi oli siis valittu henkilö, jolla on puolueellinen intressi maahanmuuttokysymyksessä. Vähän kuin pukki kaalimaan vartijana.

Myös kysymysten harkitulla asettelulla haluttiin saada toivottuja vastauksia. Siksi gallupissa ei tehty minkäänlaista eroa maahanmuuttajien välillä. Se tosiasia, että suomalaisilla ei ole mitään sitä vastaan, että saksalainen laivainsinööri Jürgen tulee tänne töihin, ei tarkoita sitä, että vastaajat toivottaisivat tervetulleeksi myös lapsisotilaana uran tehneen kognitivisesti haasteellisen N'mgomon, vaikka hänkin on "maahanmuuttaja". 

Jutun alussa haastatellun Biju Krishnan esittämä vertaus ”Sokeri ei vain sulaudu maitoon vaan myös parantaa maidon makua” on herättänyt laajalle levinnyttä hilpeyttä. Vanhojen viisauksien hyväksikäyttö monikultturismia puolustavissa lausunnoissa alkaa olla jo tuttua kauraa median kiiltokuvajutuissa. Ne ovat myös helposti kumottavissa vastakkaisilla itsestäänselvyyksillä ja kansanviisauksilla. Esimerkiksi hippunen vierasta ainetta voi olla tuhoisaa pääsubstanssille kuten kahvikupillinen öljyä kaivon vedelle. Paras vastaviisaus Krishnan lainaukselle on hunajatynnyri ja siihen lisätty nokare ihmisulostetta. Kynnenpään kokoinen kikkare kun pilaa koko hunajan, aivan kuten yksi mätä omena tuhoaa koko korin.

                                                         ************************

        

Valkoisiin rasistisesti kohdistuva rasismijankutus on yksi tapa luoda keinotekoista syyllisyyttä ja murentaa eurooppalaisperäisten ihmisten identiteettiä. Amerikkalaisten "rasismista" kertovien yksipuolisten uutisjuttujen tarkoitus on luoda kollektiviista synnintuntoa myös suomalaisiin, koska mekin olemme valkoisia.  

Ylen verkkosivuilla julkaistu Jani Parkkarin kirjoitus Lähiönuori Freddie kuoli väkivaltaisen poliisin otteisiin – USA:n piilorasismi tappaa mustia nuoria miehiä, ja se myös nosti Trumpin valtaan voisi olla suoraan Voima-lehdessä, sillä sen verran yksipuolisesti se kuvaa Amerikan rotutilannetta. Jutun yliolkaiset heitot on helposti kumottavissa ja sen tekeekin Tuukka Kuru facebook sivullaan:

"Nykyisin enemmistö valkoisista amerikkalaisista uskoo, että mustien köyhyys johtuu muusta kuin syrjinnästä. Avoin rasismi on vähentynyt, mutta piilorasismi on juurtunut syvälle."  

Onko rasistista olettaa että väestöryhmän omalla käyttäytymisellä voi olla sen asemaa parantavia tai heikentäviä vaikutuksia?  

"Mustat ovat edelleen köyhempiä, kipeämpiä ja huonommin koulutettuja kuin valkoiset amerikkalaiset. Näin on siitä huolimatta, että rasismin määrä Yhdysvalloissa on romahtanut viimeisen 50 vuoden aikana."  

Ehkäpä mustien heikompi yhteiskunnallinen asema johtuukin jostain muusta kun "rasismin määrästä". Korkea riski väkivaltarikoksiin, alhainen koulumenestys ja yh-äiteys ovat kyseisen väestöryhmän sisäsyntyisiä ominaisuuksia, eikä valkoisilla ole niihin osaa eikä arpaa.  

"Amerikkalaisten suosima selitys mustien heikkoon asemaan on institutionalisoitunut piilorasismi."  

Amerikkalaisten vai (((amerikkalaisten)))?  

"Tunnetuin esimerkki tällaisesta rasismista on crackista ja kokaiinista annettavat erilaiset rangaistukset."  

Eri huumeiden käyttäjät saavat toisistaan poikkeavia rangaistuksia siksi, koska niiden käyttäjillä on toisistaan poikkeavat rikosrekisterit. Valkoinen kokaiinin käyttäjä, joka ei ole syyllistynyt muihin rikoksiin, saa pienemmän tuomion kuin crackia käyttävä musta, joka on jo aiemmin tuomittu neljästä pahoinpitelystä.  

"Tutkijoiden mukaan monet instituutioiden omaksumat käytännöt paljastuvatkin lähemmässä tarkastelussa mustia syrjiviksi. Kovat vankeusrangaistukset esimerkiksi kohdistuvat rikostyyppeihin, joihin syyllistyy useimmiten musta kuin valkoinen tekijä."  

Jostain kumman syystä törkeästä pahoinpitelystä, henkirikoksesta ja aseellisesta ryöstöstä saa kovempia tuomioita mitä rattijuopumuksesta.  

"Kun autovakuutuksen hinta määritellään asuinalueen postinumeron perusteella, monet mustat kuljettajat ovat joutuneet maksamaan automaattisesti korkeimman riskiluokan maksun."  

Mikäli autolla on suurempi riski tuhoutua levottomilla asuinalueilla, miksi vakuutusyhtiö EI perisi korkeampaa hintaa?  

"Sama yleistämisen logiikka pätee esimerkiksi mainoksiin. Tutkimusten mukaan mustille amerikkalaisille suunnataan enemmän roskaruokamainoksia kuin valkoisille. Tällaisessa kohdentamisessa ei ole itsessään mitään väärää, sillä markkinatutkimukset kertovat, että mustat syövät enemmän pikaruokaa kuin valkoiset."  

Miten tämä liittyy syrjintään tai valkoisiin?  

"Fiksu yrittäjä tietää tämän ja perustaa salaattibaarinsa valkoiselle asuinalueelle. Avoin kysymys on, voiko häntä syyttää rasismista."  

Rasismi ei kannata salaatin teossa, totesi ylekin aikoinaan.  

"Koulujen ja opettajien entistä kovempi kilpailuttaminen on johtanut siihen, että koulut ovat nyt rodullisesti enemmän eriytyneitä kuin 1960-luvulla. Lähes täysin mustien peruskoulujen määrä on Yhdysvalloissa kaksinkertaistunut sitten 2000-luvun alun."  

Samaan aikaan yksityiskoulujen opiskelijoista selvä yliedustus on valkoisia. Valkoiset opiskelijat siirtyivät julkisista kouluista yksityisiin tasan siinä vaiheessa, kun keskushallinto alkoi kyydittämään mustia oppilaita valkoisiin kouluihin.  

"Vuonna 2013 tehdyssä laajassa asennetutkimuksessa 83 prosenttia valkoisista arvioi, että mustien huonompi yhteiskunnallinen asema johtuu "jostain muusta kuin syrjinnästä"."  

83% valkoisista näyttäisi olevan ihan fiksua porukkaa.  

"Vääryydelle allerginen kansanluonne selittyy Yhdysvaltojen monimuotoisuudella. Kun ihmisiä ei yhdistä mikään muu kuin ideologia, yhteisistä opinkappaleista halutaan pitää tiukasti kiinni."  

Oho, eikös pelkkä "ihmisyys" toimikaan tarpeeksi vahvana liimana ryhmähengen synnyttämiseksi?

                                                         ************************

Tuleva itsenäisyyspäivä on saanut myös työtä vieroksuvan äärivasemmiston aktivoitumaan. Yle uutiset kertoo tänään, että Lastentapahtuma alpakoineen joutuu siirtymään äärioikeiston mielenilmauksen tieltä Helsingissä. 612.fi yhdistys oli varannut tilaisuuden Töölön torille itsenäisyyspäiväksi jo viime vuonna, kun taas Suomen 100-vee synttärit -niminen lastentapahtuma ilmoitti tulevansa samaiselle torille vasta viime viikolla. 

Sinänsä totuudenmukaisen jutun totuusarvoa laskee otsikossa mainittu "äärioikeisto", koska tilaisuus on kaikille avoin poliittisesta kannasta riippumatta. Tietysti valtamedian punavihreille toimittajille mikä tahansa kansallismielisyys on "äärioikeistolaisuutta", joten tässä suhteessä Yle pysyi tyylilleen uskollisena. Otsikon toinen tahallinen virhe on puhua mielenilmauksesta, sillä kyseessä ei ole poliittinen tilaisuus, toisin kuin klo 16.00 Narinkkatorilla alkava Kohti vapautta! -marssi.

On selvää, että ensin varanneella ja monta kertaa aiemmin samana ajankohtana järjestetyllä 612-tapahtumalla on etuajo-oikeus. Ylen uutisessa tapahtumien päällekkäinen buukkaus selitetään viranomaisten informaatiokatkoksella, mutta syynä saattaa olla myös se, että poliisin sisällä on korruptoituneita voimia, joilla on halu sabotoida soihtukulkueen läpiviemistä. 

Mitä tulee niin sanottuun lastentilaisuuteen, siinä haiskahtaa selvä radikaalivasemmistolainen kieroilu. Kuinka sattuikaan, että kuin tyhjästä tulee "lasten 100-vee synttäritilaisuus", joka haluaa järjestää juhlan samassa paikassa ja samaan aikaan kuin 612-yhdistys. Ei tarvitse kummoistakaan päättelyä tietääkseen, että lastentilaisuuden todellinen tarkoitus oli estää soihtukulkue ja loukata näin kansalaisten poliittisia toimintavapauksia. 

Koko kuviossa alhaisinta on se, että anarkokommunistit ovat valmiita laittamaan jopa lapset kulttuurimarxilaisen mädätyssotansa etulinjaan. Vahvistamattomat lähteet kertovat, että ainakin Systeemin syöttiläänä tunnetulla porvarianarkisti Suvi Auvisella olisi jotain osuutta asiaan. Myös suomalaisen työväenluokan petturina tunnetulla Dan Koivulaaksolla on sanottu olevan näppinsä pelissä tässä sangen nilkkimäisessä manööverissä. Se tiedetään nyt jo varmuudella, että "lastentapahtuman" yksi järjestäjistä on Aleksi Pahkala, joka on järjestänyt Helsingissä aiemmin kaksi suurta suomalaisvihamielistä tapahtumaa, Meillä on unelma -konsertin heinäkuussa 2015 ja Peli poikki! -mielenosoituksen syyskuussa 2016. 

Uuden ajan punakaartilaisten häiriköinnissä mentiin viime yönä astetta kovempiin keinoihin, kun itsenäisyyspäivän rockkonsertin ravintolan omistajan kolme autoa tuhopoltettiin viime yönä. Asiasta kertoo verkkolehti Kansalainen jutussaan Suomi 100 -keikkaillan ravintoloitsijan autot paloivat. Vielä toistaiseksi Yle ei ole kertonut tästä vasemmistoterrorista mitään, vaikka jopa Helsingin Sanomat uutisoi asiasta.

Valtion subventoimien vasemmistoelättien terroria ehti mehustella heti tuoreeltaan järjestelmälle työtä tekevä apurahakapinallinen Suvi Auvinen twiitissään.

Duunariporukan kanssa näillä auvisilla ja koivulaaksolla ei ole mitää tekemistä. Ties mistä pumpatuilla rahoilla tehdään ekologisesti kestämättömiä lentomatkoja Kauko-Aasiaan lomailemaan.

Viimeksi Auvinen nähtiin 1000 euron sisänpääsyrannekkeella kasvuyritys- ja teknologia-alan tapahtumassa Slush. Sorretun työväenluokan sankari vai Systeemille huoraava punaporvari?

Päivitys 5.12.2017: Voiman maksullisen versiossa Nyt-liitteessä Cuck-poju Pekka Torvinen harmistuu jutussaan Öyhöttäjät arvelivat alpakoiden olleen salaliitto natseja vastaan, mutta natseja vastaan on olemassa vain liitto, ja sen nimi on yhteiskunta Ylen uutisesta, koska siinä kysyttiin aiheellisesti, oliko lasten alpakka-tapahtuman paikka ja aika valittu tarkoituksella estämään epäpoliittinen 612-soihtukulkue. Kysymys on relevantti, sillä onhan Ylen jutussa haastateltu "lasten tapahtuman" järjestäjä Aleksi Pahkala tunnettu suomalaisvihamielinen agitaattori, joka on järjestänyt parikin vihamarssia, joissa on vastustettu Suomen oikeutta päättää omista rajoistaan.

Siinä missä Yle kutsuu soihtukulkuetta "äärioikeistolaiseksi" Torvinen ei omassa jutussaan pahemmin kursaile, vaan nimittelee tapahtumaa valhellisesti natsistiseksi moneen kertaan. Politrukiksi ryhtyneen toimittajan provokaatio on sen verran törkeä, että järjestäjien kannattaisi vaatia julkista anteeksipyyntöä, oikaisua ja vastineen julkaisua. 

Torvisen juttu itsessään noudattaa tuttua äärivasemmistolaista retoriikkaa ja valheellisten mielikuvien luomista. Nilkkimäisen omahyväisesti toimittaja kutsuu lastentapahtumien vilpittömyyden epäilijöitä "öyhättäjiksi". Näiltä itsensä hyviksi ihmisiksi korrottaneilta lumihiutaleilta leimaaminen ja demonisointi sujuu helposti, kunhan kohteet vain edustavat näkemystä, joista eivät itse satu pitämään. 

Toinen tuttu retorinen keino on pitää kaikkea vasemmistoliberaalien temppujen perusteltua epäilemistä vainoharhaisena "salaliittopuheena". Huvittavaa, että juuri punavihreät horisevat kuvittellisen "äärioikeiston" salaliittofiksaatiosta, vaikka heidän oma maailmankuvansa muodostuu vainoharhaisesta selityksestä, jossa maailmaa hallitsee rautaisella otteellaan "patriarkaatti" ja "valkoiset rasistiset heteromiehet". Näitä "vaiettuja totuuksia" he voivat julistaa täysin vapaasti maan suurimman sanomalehden sivuilla.

Joko Torvinen on nukkunut aatehistorian oppitunneilla tai sitten punaisen yliopiston dosentit ovat kertoneet hänelle luennoillaan siistityn version Antifan historiallisesta taustasta. Toimittaja nimittäin väittää, että antifasistit eli käytännössä Antifa ei edustaisi äärimmäistä ajattelua kun se suhteutetaan hegemonisena määrittelijänä nykyään toimivaan järjestelmään (joka sekin on äärimmäistä historiallista katsannossa, mutta se on eri keskustelun aihe):

Natsit ovat ääripää, jota vastaan ei voi asettua toista ääripäätä. Edes väkivaltaiset antifasistit eivät ole tuo toinen ääripää, sillä natsismi oli ja on totalitaristinen ideologia.

Yksinkertaisen lapsellisessa maailmanselityksessä (kuu)natsit edustavat torivisille jonkinlaista Tähtien sota -uusmoralismia, jossa hyvä ja paha erottuvat selkeästi. Tästä taas seuraa, että omien puolella ei voi olla pahoja. Totuus kuitenkin on, että Antifa edustaa 1900-luvun ensimmäistä ja tuhoisinta totalitaristista ideologiaa kommunismia. Tästä löytyy vaivatta paljon lähteitä kuten verkkoartikkeli The Communist Origins of the Antifa Extremist Group ja The Federalistin juttu Antifa Is Not Fighting For Freedom, But For Communist Revolution. Myös Antifaa sympatisoivat valtalehdet kuten Washington Post ja New Yorker myöntävät liikkeen suoran yhteyden äärivasemmiston totalitaristisiin ideologioihin ja tavoitteisiin. Jostain syystä tämä näyttää olevan tuntematonta toimittaja Torviselle. Todennäköisempää on, että hän yksinkertaisesti vain valehtelee.

Helsingin Sanomien tilauskanta on vuosi vuodelta romahtanut, koska se ei edusta enää sen alkuperäistä suurta lukijakuntaa, keskiluokkaisia oikeistoliberaaleja. Lehden omistajat ovat täyttäneet varsinkin Nyt-litteen kaiken karvaisilla punaisen yliopiston hipsteröivillä kaupunkilaisfriikeillä. Tässä suhteessa humanistista hömppää opiskellut punavirhreä Torvinen on rasittavuudessaan aika tyypillinen Nyt-liitteen moralisti-hysteerikko.

                                                         ************************

Yle TV1 Maanantai 4.12. klo 21:00, A-studio 

Suomi 100 - Kuinka tästä eteenpäin? HD

Linkki Yle Areenaan.

Hienoa Yle, että teiltä löytyy itsenäisyyden juhlavuonna röyhkeyttä näyttää päivästä toiseen keskisormea suomalaisille. Kun puhutaan maamme tulevaisuudesta, keskivertosuomalainen luulisi, että siitä olisi puhumassa suomalaisia perheellisiä heteroita, mutta eihän tällainen käy Ylelle. 

Siksi Suomen tulevaisuudesta piti olla sönköttämässä etnisen suomalaisuuden hiipumista toivova uusmarxilainen somali Maryan Abdulkarim – ties kuinka monennetta kertaa! Toisena "asiantuntijana" oli digitalisaation ja muutosjohtamisen asiantuntija Lassi Kurkijärvi, joka totesi heti alussa, että haluaisi antaa kaikille suomalaisille lahjaksi Finlaysonin Tomi of Finland -lakanapaketin, koska se edustaa "hienoa perinnettä" ja "me suomalaiset osataan tehdä hommat eri tavalla". Hiljaiseksi vetää.

YLE HEKUMOI HULLUUDEN RIEMUMARSSILLA

Jeesus: Antakaa heille anteeksi sillä he eivät tiedä mitä he tekevät.

Yle Watch: Ehkä heille, jotka ajattelemattomuuttaan seuraavat muotiaatteita, ja hyödyllisille idiooteille, jotka kuvittelevat tekevänsä parempaa maailmaa vaikka heidän aikeensa on kivetty tie helvettiin. Mutta anteeksi eivät saa kyyniset opportunistit, jotka tietävät seuraukset mutta leikkivät tyhmää ja kannattavat itsekkään hyödyn vuoksi itsetuhoista kulttuurihegemoniaa. Sen sijaan suoraan pölkylle pannaan ne, jotka silkassa pahantahtoisuudessaan ja vainoharhaisessa kostonhimostaan haluavat tuhota Lännen mitä kieroimmalla tavalla, käyttämällä aseinaan hyväntahtoisia idiootteja ja luoteina miljardeihin kohovia maahanpyrkijöitä. 

Yleisradio on eilisestä lähtien hehkuttanut tämän päivän monikulttuuritapahtumaa Helsingin kansalaistorilla, mutta vasta tänään mediajätti on saanut täysin palkein tuulettaa virallista uskonkappalettaan jokaisessa uutislähetyksessään. Uutistenlukijoiden kasvot ovat loistaneet kuin he olisivat nähneet ilmestyksen ja heidän on ollut myötähävettävän vaikeaa peitellä Pyrrhoksen voiton riemuaan. Niin ikään hurmoksellisena voi pitää Yle uutisten nettisivujen juttua "Arviolta 15 000 osoittaa mieltään monikulttuurisuuden puolesta – seuraa suorana", jonka loppuun on liitetty kymmeniä maahanmuuttokiimaisten Twitter-viestejä ja kuvia.

Meillä on unelma -mielenosoituksen alullepanijoina olivat muusikko Aleksi Pahkala, toimittaja Janne Flinkkilä ja Helsingin kaupunginvaltuutettu ja entinen kansanedustaja Johanna Sumuvuori (vihr). Ihmetystä herättää, että näin suuret bileet pystyttiin kaikesta pakollisesta byrokratiasta huolimatta järjestämään vain pari päivää Immoselle järjestetyn "some-kohun" jälkeen aivan kuin tällaista tilaisuutta olisi suunniteltu etukäteen. Toisaalta se voi kertoa myös siitä, että mielenosoituksen taustalla eivät olleet vain yksityishenkilöt vaan rasvaa koneeseen on pannut myös myötämielinen valtiovalta, virkamieskunta, Helsingin kaupunki ja johtavat poliitikot. Eliitin kannattaman Hyvän asian mutta kansan kiroaman painajaisen tukemista korostavalle mielenosoitukselle löytyi varmaan sopivat luvat jonon ohi, mikä voi olla merkki korruptoituneesta hyväveli-multikultiverkostosta. Oma kysymyksensä on myös se, kuka tämän sirkuksen maksoi. Tuskin sentään tilaisuuden järjestäjät ja sitä puffaneet julkkis-hyväkkäät. On mahdollista, että maltaita maksanut performanssi kustannettiin tavallisten helsinkiläisten ja suomalaisten veronmaksajien pussista, joiden joukossa on valtava joukko niitä, jotka eivät kannattaneet tätä punavihreän kuplan henkistä massarunkkurinkiä. Yle Watch selvittelee asiaa.

Sateisen heinäkuun harvaksi lämpimäksi päiväksi osunut tiistai antoi ihanan tekosyyn viinaan menevälle biletys- ja taideväelle kerääntyä kuuntelemaan mitätöntä soittolistapaskaa kuin Taiteiden yössä konsanaan. Paikalla kuultiin omaan mitään häpeämättömään "hyvyyteensä" pakahtuneita  bulkkiartisteja kuten Anssi Kelaa, Maija Vilkkumaata, Jukka Poikaa ja J. Karjalaista. Ilman suurempaa houkuttelua paskanpuhujuksi oli saatu punakaartin Erkki Tuomioja ja Paavo Arhinmäki, maahantunkeutujien Ozan Yanar (vihr.) ja Fatbardhe Hetemaj  (kok.), pinkkikirkon piispa Irja Askola ja Valitun kansan ylirabbiini Simon Livson.

Hyvän sään vuoksi paikalle raahautuneet 15 000 mielenosoittajaa koostuivat suurelta osin Light-vasemmistosta eli punavihreästä lukeneistosta,  ajan henkeä nuuskivista hipstereistä, ylimielisistä maahantunkeutujista, apurahakapinallisista eli anarkomarkoista, roturutsapariskunnista, lökäpöksyisistä hoppareista ym. kaljaa kittaavista sekakäyttäjistä (vrt. "Taiteiden yö"). Tätä juttua alhaalla kommentoiva nimimerkki Pantalone paljasti osuvasti ettei kyseessä ollut todellakaan mikään kansanjuhla:

Jos Helsingin keskustassa järjestetään lämpimänä ja aurinkoisena heinäkuun iltana ilmaiskonsertti, jonka esiintyjälistalla ovat mm. J.Karjalainen, Anssi Kela, Jukka Poika, Maija Vilkkumaa, Anna Puu jne jne ja paikalle kerääntyy vaivainen 15 000 yleisö, sen sijaan, että paikalle saapuisi yli 50 000 ihmistä, niin se ei ole punavihreän kuplan riemuvoitto, vaan osoitus siitä, että esiintyjiäkin tärkeämpänä asiana ihmiset pitävät sitä, etteivät ilmaise tukeaan monikulttuurisuudelle.

Luonnollisesti Ylen kamerat yrittivät välttää kaikin tavoin sellaisia kuvakulmia, missä näkyisi äärivasemmiston mustapunaisia lipunheiluttelijoita ja sikahumalaisia, törkeyksiä huutelevia, roskia heitteleviä lumpenprolen öyhöttäjiä. Oikeanlaista Hyvien ihmisten diversiteettiä siis löytyi, joten kyse ei tietenkään ollut läpileikkaus koko kansasta. Ajottain mielenosoitus näytti tunnettujen punavihreiden kokoontumisajolta, jossa kilpailuteemana oli moraaliposeeraus. Ei ihme, että Yle virallisena monikulttuurisuuden edistäjänä oli tapahtumasta aivan täpinöissään. Jopa illan Urheiluruutu oli valjastettu propagoimaan tätä hulluuden riemumarssia! Iso-Britannian sisältäpäin repivästä verisestä monirotuisuudesta aikoinaan varoittanut konservatiivipoliittikko Enoch Powell viittasi kuuluisassa pamfletissaan Antiikin viisauteen, jossa sanotaan: "Jonka jumalat tahtovat tuhota, he tekevät ensin hulluksi." Tämä on syytä pitää mielessä kun seuraa Välimeren yli hyökyvää loppumatonta monikulttuurisuutta ja siihen antautuvasti suhtautuvaa kansalaistorin porukkaa. 

Kansallista itsemurhaa juhlistavan tapahtuman luonteesta huolimatta mielenosoittajien riemu oli ymmärrettävää, sillä kannatukseltaan kuihtuva vihervasemmisto sai kahden perättäisen tyrmistyttävän Persujen vaalivoiton jälkeen vihdoin syyn koota harvenevat rivinsä viimeiseen yhteiseen voimannäytökseen. Kaikki se ahdistus, raivo ja viha mikä on muhinut viime kevään vaalipettymyksen jälkeen purkautui nyt Hyvien ihmisten juhlana (ilman ironiaa). Lamaantuneet punavihreät eivät olisi kyenneet tällaiseen kostonhimoiseen bakkanaaliin yksin, vaan puna-Ylen ja muun median piti vähän avittaa tovereita loihtimalla kansanedustaja Olli Immosen yön tunteina kirjoittamasta englanninkielisestä runoelmasta "some-kohun". Mikä taivaan lahja suomalaisuutta vihaavalle kansanosalle! 

On todennäköistä että Yle ja muut valtamediat olisivat löytäneet minkä tahansa tekosyyn ennen syksyä, jotta light-vasemmiston ahdistunut raivo löytäisi purkautumistiensä. Silti vajaa 15 000 osallistujaa oli kuin varjo kultaisista päivistä kuten vuodesta 1974, jolloin Olympiastadionille kerääntyi 30 000 kommunistista sini- ja punapaitaa. Vaikka nykyoloissa väkimäärä oli kohtalainen, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että kyseessä oli multikultien Pyrrhoksen voitto. Aivan kuten 1970-luvulla silloista vallitsevaa hegemonista aatetta eli neuvostomielisyyttä kannatti vain poliittinen eliitti sekä itseään muuta kansaa parempana pitänyt tasa-arvoradikaali "sivistyneistö". Monikultturismi on saman mädän aatteen virulentti 2.0 versio, mutta sekin tulee saaduista voitonhetkistä riippumatta kuolemaan oman mahdottomuutensa aivan kuten sinipaitojen ihannoima alkuperäinen versio.

Yhteistä näillä riemumarsseille on se, että ne molemmat jakoivat kansaa entistä tiukemmin eri rintamalinjoihin. Monikultturistien ylemmyydentunteen täyttämä voitokas euforia kansalaistorilla oli vain hetken huumaa, kuin hallusinaatio Pekka Haaviston presidenttiydestä, josta selviyttyään he joutuvat heräämään entistä ankeamaan aamuun. Juuri tällaisen provokaation vuoksi Suomi on entistä jakautuneempi ja vihamielisempi maa. 

Kansalaisten keskusteluyhteyttä ei paranna se, että tv-uutisissa haastateltujen "tavallisten" ihmisten kommenteissa kuului kaikissa se, ettei Immosen esittämiä mielipiteitä saisi esittää julkisuudessa, mikä on aika erikoinen näkemys niiltä, jotka sanovat ääni väristen kannattavansa demokratiaa. Mielenosoittajien viesti oli, että heidän valtiouskontona pitämäänsä monikulttuurisuutta vastaan ei saisi taistella, vaan kansan enemmistön ja vähemmistöksi syrjäytettyjen jälkipolvien on alistuttava kiltisti teuraslampaiksi tälle punaporvariston moraalista itsetuntoa kohottavalle hullutukselle. Vielä 25-30 vuotta sitten tälle mielettömyydelle olisi nauranut koko Suomi kuin jollekin monikulttuuria ja poliittisesti korrektia tasa-arvoteatteria ilkkuvalle jutulle Pahkasiassa, mutta nyt lehti on tarpeeton, sillä parodiahorisontti ylitettiin jo 15 vuotta sitten ja elämmme oikeasti Absurdanistanissa. Valitettavasti jo lastentarhoista asti altistetut läpisosiaalistetut kansalaiset  on indoktrinoitu monikultturismiin, jonka vuoksi monen heistä on mahdotonta ymmärtää, että kyse on vain pari vuosikymmentä vanhasta kulttuurimarxilaisten ja globaalikapitalistien ideologisesta projektista eikä yhteiskunnan normaalitilasta, joka olisi vallinnut aina ikään kuin toimettomat kameliajurit ja taatelin tallaajat olisivat tepastelleet näillä lakeuksilla iät ja ajat. 

Kaikkein tulikiven katkuisimman kansankiihotuspuheen piti muutoinkin kuumaverinen Turkin poika, vihreiden kansanedustaja Ozan Yanar, joka tyypillisellä vierasmaalaisella röyhkeydellä vaati suomalaisilta kuten perussuomalaisilta käytöstä ja mielipiteitä, jotka on sopeutettu mimosan herkkien maahantunkeutujien loputtomiin tarpeisiin ja herkkiin tunteisiin:

Timo sinä päätät haluatko olla valtiopäämies joka sanoi ei rasismille, joka pisti sille pisteen ja lopetti puolueessa esiintyvän vihapuheen, vai haluatko Timo tulla muistetuksi opportunistina, joka antoi rasisteille äänen puolueessa, jotta pääsisit itse valtaan.

Ozan Yanarin hysteerinen raivo rasismista oli suunnattu etnisten suomalaisten intressiä vastaan, sillä hän ymmärtää vallan hyvin, että monikulttuurisessa sekasikiövaltiossa etniset ryhmät käyvät nollasummapeliä, jossa taistellaan lähinnä ennemmistön tuottamista resursseista. Siksi on ymmärrettävää, että tämä turkkilainen monikulttuurikiihottaja pitää hyvänä, että turkkilaisia vyöryy Suomeen ja Saksaan, koska se vahvistaa ottomaanien jälkeläisten etnistä etua. Tyypillistä on myös se, että Yanarin kaltaiset etniset nurkanvaltaajat eivät pitäisi siitä, mikäli heidän kotimaahansa tunkeutuisi miljoonittain pohjoismaalaisia, jotka lypsäisivät isäntämaasta resursseja ja elintilaa.

Kilarivasemmiston ja sateenkaariylhäisön osanottoa tapahtumaan ei ihmettele kukaan, mutta monet hieraisivat silmiään kun lavalle astui puhumaan valeopposition edustaja, Hommafoorumin perustaja, perussuomalaisten Matias Turkkila, joka yritti säälittävällä hengennostatuksellaan nuoleskella yleisöä huutamalla mikkiin, että "rasismi on vastenmielistä". Tämä puhdistautumisriitti ei tietenkään riittänyt täynnä oikeamielisyyden harhaa olevalle verenhimoiselle yleisölle, sillä puhetta saatteli voimakkaat "fasisti!"-huudot.

Mutta mitä merkillistä Turkkila sitten tarkoitti rasismilla? Sitäkö, että rodut l. geneettiset klusterit ovat biologinen fakta?. Joillekin jo tämän tosiasian tunnustaminen on vastenmielistä rasismia, mutta silti heille ei tuota mitään ongelmaa vaatia Eurooppaan lisää diversiteettiä eli erilaisia etniteettejä ja rotuja maailman ääristä asti. Vai ovatko Turkkilalle pelkästään populaatioden väliset erilaiset äo-tulokset vastenmielisiä, vaikka nekin on verifioitu moneen kertaan? Vai tarkoittiko hän rasismilla Israelin juutalaisten ja  tiibetiläisten harjoittamaa politiikkaa, jossa ei haluta maahan monikulttuurista invaasiota? Tuskin sentään. Turkkila sekä yleisö tarkoittivat rasismilla vain valkoisten geneettistä ja kulttuurista itsesuojelua - Afrikka afrikkalaisille, Israel juutalaisille, Japani japanilaisille, Tiibet tiibetiläiselle, mutta Eurooppa koko maailmalle. Tätä on todellinen rasismi. Rodullinen tuhoamissota, jota käydään vain eurooppalaisperäistä väestöä vastaan.

Entä monikulttuurisuus tai monikultturismi, joiden täsmällisistä käsitteellisistä merkityksistä on väännetty varsinkin somessa viimeiset päivät. Semantiikka sikseen, sillä vain konkretia ratkaisee. Monikulttuurisuus merkitsee Euroopan ja Suomen afrikkalaistamista, jonka lopullisena seurauksena on valkoisten kansojen katoaminen tai vähintään näivettyminen merkityksettömiksi vähemmistöiksi. Monikultturismi on vain välivaihe globaalin monokulttuurin barbariaan. Aatteen taustalla vaikuttavat kulttuurimarxilaiset tosiuskovat puhuvat tietenkin edistyksestä, vaikka ainoa looginen seuraus käytännön monikulttuurisuudesta eli loputtomasta maahanmuutosta on läntisen maailman afrikkalaistuminen. Ilman valkoisten aloitteellisuutta, itsekuria, älyä, tiedettä ja taiteellista visiota Länsi vajoaa samanlaiseen brutaaliin kivikauteen kuin musta Afrikka ennen eurooppalaisten tuloa. Ne monikultturistit jotka tietävät seuraukset kannattavat aatettaan joko harhaisen syyllisyydentunnon tai silkan kaunaisen tuhovimman vuoksi. Facebookissa eräs sivustaseuraaja analysoi melko tyhjentävästi länsimaisen kulttuurin immuniteettikatoa, kun se joutuu kieron kulttuurimarxilaisen retorisen hyökkäyksen kohteeksi :

Terminologialla saadaan massat uskomaan valhe.   Tunteisiin vetoavat termit auttavat saamaan laajan kannatuksen asiaan perehtymättömiltä. Ja erityisesti kauniimmalta sukupuolelta, koska naiset ovat miehiä empaattisempia ja altiimpia tunteisiin vaikuttamiseen, kuten tarina Eedenissä jo opetti, unohtamatta miehen virhettä.

Otetaan esimerkiksi homoliittokysymys.   Sellaisella nimellä se ei uponnut juuri kenellekään, sitten kun vaihdettiin se sukupuolineutraaliksi avioliitoksi se alkoi kuulostaa jo paremmalta kunnes lopulta räjäytettiin pankki absurdilla "tasa-arvo"-termillä, vaikka sillä ei ole mitään tekemistä tämän kanssa.  Sama konvehtipaperi tapahtuu monikulttuurisuuden kanssa.  

Punavihreä media maalaa monikulttuurismin sellaiseen konvehtipaperiin kuin vieraat ruuat, vieras musiikki, vieraat juhlat ja vieraat kielet, jotka kaikki ovat hyviä asioita, mutta kun tämä ei ole ollenkaan sitä mitä tuolla sanalla todellisuudessa tarkoitetaan.  Todellisuudessa he käyttävät "monikulttuurisuutta" ja vähemmistöjä hyväksi murtaakseen hallitsevan olemassa olevan arvopohjan koti, uskonto ja isänmaa. Koti ja perhearvot pyritään tuhoamaan homosaatiolla, uskonto ja kristillisyys tulee tuhota islamisaatiolla ja isänmaa ja kotimaa tulee tuhota globalisaatiolla.  Erityisen hyöydyllistä tämä vastakkain asettelu on siinä, että se aiheuttaa konflikteja kuten terrorismi ja vihapuhe, joiden kautta voidaan tuoda se kontrolli ja valvonta sekä yksityisyyden riistäminen, jota ei muuten olisi hyväksytty. Voidaankin nähdä, että aina kun on ollut terrori-isku, kouluampuminen tai (todellinen) vihapuhe, astuu esille joku vasemmiston professori YLEn aamu-televisioon kertomaan kuinka tämä asiaa tulee nyt korjata asettamalla uusi kontrolli; riistetään yksityisyys, otetaan aseet pois kansalta ja poistetaan sananvapaus.  Askele askeleelta näin hivuttaudutaan kohti marxilaista totalitaarista järjestelmää itse luoduilla ongelmilla. Ja eihän tämä agenda mikään uusi ole, vaan jo Vladimir Lenin mainitsi samat keinot tuhota länsi. Kun maa sitten muuttuu islamistiseksi tai marxilaiseksi, niin monikultturismi loppuu siihen ja silloin vähemmistössä olevat toisinajattelijoita laitetaan vankiloihin, kidutetaan ja tapetaan hirvittävillä tavoilla.

Toden totta, kansalaistorilta ei ole pitkä matka monikulttuuriseen painajaiseen, vaikka siinä elettiin vain yhden illan kestänyt kollektiivinen hallusinaatio - heidän unelma - joka toteutuessaan merkitsee Suomenlahden rannoilla elävän ainutlaatuisen kansansirpaleen tuhoa. Eivät Ruotsi eikä edes Stalin kyennyt tuhoamaan suomalaisia, vaan suurimpana vaarana ovat luopiot, jotka kuvittelevat saaneensa maan ilmaiseksi ja jotka siksi katsovat että se voidaan myös lahjoittaa ilmaiseksi, muilta kysymättä. Roomalainen valtiomies Marcus Tullius Cicero (106 eaa. - 43 eaa.) sanoo asian paremmin:

(...) kansakunta voi selvitä typeryksistään, jopa pyrkyreistäkin. Mutta se ei selviä sisäisestä maanpetoksesta. Vihollinen porteilla on vähemmän pelottava, sillä hänet tunnetaan ja hän kantaa lippuaan avoimesti. Mutta petturi liikkuu porttien sisäpuolella olevien kanssa vapaasti, hänen kavalat kuiskauksensa sihahtelevat kaikilla käytävillä ja niitä kuunnellaan itsensä hallituksen omissa huoneissa. Sillä petturi ei näytä petturilta. Hän puhuu samalla korostuksella kuin uhrinsa, ylläpitää samaa ulkokuorta ja perusteluja. Hän vetoaa kaikkien ihmisten sydämissä piilevään yksinkertaisuuteen. Hän mädättää kansakunnan sielun, puuhastelee salassa ja tuntemattomana yössä kaivaakseen maata kaupungin perustusten alta. Hän sairastuttaa ruumiin harkiten, niin että se ei enää kykene vastustamaan. Jopa murhamies on vähemmän pelättävä.

(Multikulturaalinen Ylen loppukevennys)