YLE Radio 1, 31.10. 2012 klo 12.15. Monikulttuurisuus ja uussuomalaiset median tuotannossa
Ollaanko mediassa jo siirrytty vaiheeseen, jossa aito monikultuurisuus
toteutuu? Entä kuinka asian kokevat ulkomaalaistaustaiset median
tekijät? Toimittajana on Mikko Kapanen.
Haastateltavina ovat: · Gunilla Ohls, Yleisradion strategiajohtaja · Marita Rainbird, Ice Breaker -tuotanto-osuuskunnan tuottaja ja entisen Basaari-ohjelman vastaava tuottaja · Mahmoud ”Ali” Jahangiri, Koomikko ja TV-juontaja · Enrique Tessieri, pitkän journalistiuran tehnyt bloggari · Polina Kopylova, Suomen venäjänkielisten yhdistysten liitto Faron Tiedotus- ja viestintäpäällikkö
Ohjelmassa ei kyseenalaisteta mitenkään monikultturismin ideologiaa eikä sitä, että suurin osa suomalaisista ei kannata laajaa maahanmuuttoa puhumattakaan siitä, että he haluaisivat lupamaksuillaan kustantaa vieraiden populaatioiden etua ajavan propagandan monikulttuurisuuden nimissä. Yle ei kuitenkaan kansan enemmistön mielipiteestä välitä, vaan haluaa epädemokraattisesti ajaa tänne kutsumattomien muukalaisväestöjen asiaa. Ennen tuota kutsuttiin maanpetokseksi, josta seurasi ankarin mahdollinen rangaistus. Tänään rangaistaan kansalaisia, jotka kritisoivat tuota suomalaisvihamielistä petosta.
Voit kuunnella omalla vastuulla ohjelman täältä. Jos päiväsi on jo pilalla, suosittelen että jätät kuuntelun toiseen kertaan.
YLE TV 1, 31.10.2012 klo 19.00 Historiaa: Fredrik II Suuri
Valistunut itsevaltias ja soturikuningas Fredrik II Suuri
(1712-1786) nosti Preussin yhdeksi Euroopan suurvalloista. Hän oli
legenda jo elinaikanaan ja myös natsit ottivat hänet omaksi idolikseen.
T:BBC.
Linkki ohjelman Historiaa: Fredrik II Suuri (Frederik The Great & the Enigma of Prussia, BBC) esittelyyn tässä.
Vielä 1980-luvulla Fredik II Suuresta tehdyssä dokumentissa olisi käsitelly tiukasti asiassa pysyen sankarikuningasta eikä siitä olisi tullut jälleen kerran yhtä monista tekosyistä päästä jankuttamaan natseista ja Hitleristä. Mitä surkeammassa etnis-kulttuurisessa tilassa Englanti on, mitä nopeammin sen petturillinen valtiojohto on tekemässä kansalta lupaa kysymättä briteistä vähemmistöä omassa maassaan, sitä vimmaisemmin ja sitä useammin BBC vaahtoaa natseista missä tahansa mahdollisessa yhteydessä. Tämä ohjelma on surullinen esimerkki "historiadokumentista", jolla tehdään nykypäivän politiikkaa. Yle puolestaan on täysin kritiikittömästi levittämässä tätä kostonhimoista brittikaunaa myös suomalaisille.
YLE TV 1, 31.10.2012, klo 20.55. Urheiluruutu
Median itsensä rakentamaa lumetodellisuutta on hupaisa seurata, kun se alkaa puhua jostain "uutisesta" kohuna ikään kuin se olisi jossain objektiivisessa todellisuudessa tapahtuva merkittävä asia. Tosiasiassa media tuottaa kansalta salatun poliittisen agendan mukaisesti itse sensaatio-otsikoita ja kutsuu niitä sen jälkeen kohuiksi kuin olisi muka tapahtunut oikeasti jotain mieltä kuohuttavaa.
Tarkkaavaisen katsojan korvaan otti uutistenlukijan tapa kertoa rasismista, sillä hän ei maininnut ollenkaan minkä rotuinen mahdollinen rotusyrjintään syyllistynyt pahantekijä oli ja vastaavasti minkä rotuisia olivat ne viattomat karitsat, jotka olivat tämän paholaismaisen rikoksen uhreja. Syy on yksinkertainen, sillä lähes kaikki valkoiset kaikkialla maailmassa on ehdollistettu rasismi-sanalle siten, että kuullessaan sen he automaattisesti olettavat, että rasisti on lähtökohtaisesti aina valkoinen ja uhri aina joku muu kuin valkoinen - yleensä musta tai juutalainen. Virallinen uutistiedotus noudattaa uutisoinnissaan täsmälleen tätä taustaoletusta, eikä se siksi puhu koskaan mustien valkoisiin kohdistamista rikoksista - silloin kuin se sattuu niistä ylipäätään uutisoimaan - rasismina. Uutismaailman "kuvaama" reaalitodellisuus on tietenkin toisenlainen, jos sattuu esimerkiksi uskaltautumaan valkoisena "maahanmuuttajien" miehittämälle vyöhykkeelle.
On paljastavaa nähdä, että myös Ylessä seurataan tarkasti suuren maailman mediataloja aina urheilutoimituksia myöten, koska Urheiluruudun toimittajat ovat alkaneet ottaa puheessaan huomioon kansainväliseltä medialta tutun kielimanipulaation.
YLE TV 2, 31.10.2012, klo 22.10 Silminnäkijä: "Apina ei saa sivistyä"
Miksi mustaihoinen mies ei saanut valmistua lääkäriksi? Oliko
hän niin huono, vai onko sivistyneen pintakuoren alla yliopistotason
rasismia ja kovaa valtapeliä? Toimittaja Juha Granath.
Taistolaistaustaisen toimittaja Juha Granathin (tunnetaan 1970-luvulla Tiedonantajan vapputervehdyksistä) tutkivan journalismin Silminnäkijä-ohjelma on hirtehistä katsottavaa. Vaikka paljastusohjelman tarkoitus on lähinnä syyttää Tampereen yliopistoa ja sen lääketieteellistä tiedekuntaa - hui! - rasismista, niin kellekään tervejärkiselle katsojalle ei jää epäselväksi, että lääketieteen kandi Emmanuel Enehiltä ei evätty lääkärin papereita rasismin vuoksi, vaan siksi, että 1) miehen opintosuoritukset olivat yli 20 vuodessa (!) vanhentuneet ja 2) hän ei ole suorittanut kahta ratkaisevaa tenttiä, joista ensimmäistä hän yritti kolmekymmentäneljä (34) kertaa ja toista seitsemäntoista (17) kertaa. Jussi Halla-aho kirjoitti Enehin rasismikohusta viime vuoden joulukuussa täällä.
Jokainen voi arvioida Halla-ahon väitteiden todenperäisyyden katsomalla Juha Granthin puna-Yle dokumentin täältä.
Osataan sitä kaupallisellakin puolella natsitteleva indoktrinaatio:
MTV 3, 31.10.2012. 20.05 45 minuuttia
Nukkuvien äänestäjien jäljillä. Eduskunta-avustajat
kampanjaorjina. Karhu mehiläistarhan riesana. Painovärien terveysriskit.
Rovion uusi peli Bad Piggies. Ajankohtainen Kolmas valtakunta.
Kun vanhoilla kulttuuritädeillä ja monikultturismin hapattamilla esikoiskirjailijoilla ei ole mitään räväkkää ja omaperäistä kirjan/leffan aihetta, niin silloin on parasta turvautua kikka Kolmas valtakuntaan! Idean loppuunkuluneisuudesta huolimatta se on medianäkyvyyden ja siten talouden kannalta suorastaan nerokas, sillä viihdeteollisuudessa on kaksi ylitse muiden menevää aihetta, jotka myyvät aina, nimittäin natsit ja seksi. Ja ne kun vielä yhdistää kuten Katja Kettu romaanissaan Kätilö, niin suosion mittarina toimivat naistenlehdet ja iltapäivälehden ovat myytyjä. Halpahintaisen viihteen puliveivaamisen keskittyvä MTV 3 ei myöskään voinut olla tarttumatta syöttiin, kun on kyse natseista ja natseista kirjoittavista suomalaiskirjailijoista.
Linkki ohjelman esittelyyn ja itse ohjelmaan tässä.
45 Minuuttia -ohjelman toimittaja Ripsa Koskinen-Papunen (kyllä, luitte oikein) ei petä tälläkään kertaa, kun hän pääsee toteuttamaan itseään eli ilmaisemaan moralistisen maailmantuskansa sille, että koska Hitler ja koska pahuus jne. Tutun natsiteeman vuoksi silmin nähden vakavoitunut toimittaja otti kasvoilleen huolestuneen kotiäiti-ilmeen ja totesi:"Toivotan että synkän historian uudet tulkinnat toimivat varoituksena sille, ettei vastaavanlaisia hirmutekoja tarvitsi enää koskaan todistaa." Ilman Ripsan harrasta mutta ankaraa toivetta huonosti informoidut katsojat saattaisivat tuuletella oikean käden kainaloitaan koko loppuillan ja siitähän on vain lyhyt matka - ties minne. Toisin kuin Ylellä, jossa kyyniset ja paatuneet multikultismin asianajajat ottavat todennäköisesti harjoitellun huolestuneisuuden ilmeen kasvoilleen puhuessaan Kolmannesta valtakunnasta, tulee MTV 3:n Ripsan "luin juuri Anne Frankin päiväkirjat" -ilme suoraan sydämmestä.
Yle Teema 29.10.2012 klo 21.45 Veit Harlan ja Jud Süssin varjo
(Im Schatten von Jud Süss, Saksa, 2008) Felix Möllerin
dokumenttielokuva kiistellystä ohjaajasta, joka teki elokuvia Göbbelsin
propagandaministeriön alaisuudessa kolmannen valtakunnan aikaan.
Trolleille ei pitäisi vastata, joten olkoon tämä vain retorinen kysymys:
Kenen tai keiden "oikeuden ja kohtuuden" nimissä vaadit Jud Süssin näyttämistä? Erikoisia sanavalintoja.
Eihän tuo mikään "trolli" näytä olevan. Oli kysymyksesi sitten
"retorinen" tai ei, niin kyllä minunkin mielestäni on erikoista, että
ensin dokumentista A tehdään dokumentti B, jonka perusteella katsojan
pitäisi arvioida alkuperäistä dokumenttia A. Vertailukohta siis puuttuu,
koska alkuperäinen dokumentti on näkemättä.
Muistan itse, kuinka vielä 1970- ja 1980-luvulla Suomen tv esitti
paljonkin erilaisia näkökulmia sellaisista ulkomaisista ohjelmista,
joita ei Suomessa oltu nähty; mm. James Bond -elokuvat pääsivät
tv-pannasta vasta 1990. Ilmeisesti kaikissa medioissa tästä perinteestä
ei ole vieläkään päästy eroon.
Nimimerkki Propagandaan kyllästynyt toteaa puolestaan näin:
Milloin tämä Ylen kulttuurimarxilainen natsimärehdintä oikein loppuu?
Vuodesta toiseen natsiohjelmien määrä sen kuin vain lisääntyy!
Ilmeisesti kanavalle ovat pesiytyneet vanhat kulttuuritaistolaiset
jälkeläisineen. "Dokumenttiensa" perusteella Yle Teema voisi nimetä
kanavansa NatsiTeemaksi vähän samaan tapaan kuin History Channelia
kutsutaan aivan oikeutetusti Hitler Channeliksi. Molemmissa ollaan
sairaalloisen kiinnostuneita vain yhdestä aikakaudesta. Tällä jatkuvalla
natsit-sitä-natsit-tätä -ohjelmapolitiikalla on selvä poliittinen
motiivi, jonka kenen tahansa tv-katsojan on helppo huomata.
YLE Fem [tullut torstaina 11.10.2012 klo 22:00-23:21] Dok: Pimeää auringon alla; katso YLE Areenasta tästä.
Tsekkiläiset Milan ja Thomas asensivat zambialaiseen kyläkouluun
ja sairaalaan sähköt vuonna 2006 . Neljän vuoden jälkeen he palaavat
tarkistamaan laitteiden kunnon. Ohjaus: Martin Marecek, 2011.
Vaikkei tässä blogissa yleensä lainatakaan suoria ohjelman kommentaareja muualta, on tämä Homma-foorumin esittely sen verran tyhjentävä, että julkaisemme sen sellaisenaan:
Ihme on tapahtunut, sillä Ylen mokupropagandan joukkoon on pujahtanut yksi helmi.
Ylen
Fem-kanavalla - yllätys. yllätys - esitettiin 11.10.2012
tsekkidokumentti "Pimeää auringon alla", ohjaus Martin Maracek 2011.
Dokumentissa kaksi tsekkiläistä sähkömiestä, Milan ja Thomas, lähtevät
tarkistamaan, miten heidän kehitysapuna vuonna 2006 rakentamansa
aurinkovoimala toimii Sambiassa.
Kehitysapua tunteville tulos ei ole uutinen - melkein kaikki on rikottu tai varastettu.
Vierastalon
akut on siirretty kylän mahtimiesten käyttöön, työpajasta anastettu
työkalut, johdotukset kytketty uudelleen oikosulkuun, kaivon
vesivaraston automaattisulkija tuhottu ja vesijohtojen sulkimet rikottu.
Vesi juoksee valtoimenaan hukkaan, sähköä tuhlataan joka talossa eikä
kukaan vastaa kenellekään mistään mitään.
Kylän koulu ja klinikka, joita kehitysprojektissa piti alunpein auttaa, kärsivät tuhotöistä eniten.
Kyläkeisareilla
on sateliittitelevisiot, yhdellä jopa kolme vastaanotinta. He mankuvat
ohjelmassa tsekeiltä lisää rahaa, jotta kylä saataisiin valtakunnan
sähköverkkoon, vaikka tsekit ovat juuri rakentaneet heille vastikään
valmiin ja ilmaisen aurinkovoimalan.
Paikallisilla on kyllä mukavaa. Miehistä kukaan ei näytä tekevän mitään, naiset edes pyykkäävät.
Mustat
miehet nauravat ja kohauttelevat hartioitaan, kun Milan ja Thomas
kysyvät, miksi asiat ovat täysin retuperällä. Jos tsekkipojat saavat
jotain vastauksia, ne ovat keksittyjä tai suoranaista valetta.
Kyläkeisarit - joista pääkeisari on sattumalta "lomalla" - kuittaavat
tsekkien kritiikin laulattamalla ja tanssittamalla koululaisia "tsekkien
kunniaksi", jotka "rakastavat Sambiaa ja me rakastamme heitä".
Ottakaa
ohjelma talteen ja ihmetelkää. Ohjelma on nähtävissä 2.11.2012 saakka
Ylen Areenassa. Korostan vielä, että ohjelma ei ole Ylen eikä
suomalaisten toimittajien tekemä vaan tsekkien tuotantoa.
Nämä "Sambian kusipäät" tarvitsevat vain "potkun persauksille", toteaa Milan ohjelmassa.
Yle Watchin juttuja, jotka liittyyvät Ylen ohjelmiin ja uutisiin, voi myös postata eri Yleisradion Facebook-sivuille. Kun postaat, niin älähän trollaa, vaan toimi asiallisesti. Ohessa suorat linkit, klikkaa nimeä:
YLE Radio 1:Kulttuuritunnilla ti 16.10.2012 klo 17.20, uusinta su 21.10. klo 8.20
Esikoiskirjailija Asko Jaakonahon (s. 1982) romaani 'Onnemme tiellä'
on voimakkaasti tunteisiin vetoava romaani oikeistoterrorin
mielivallasta. Eletään Lapuan liikkeen kiihkeitä vuosia 1928 - 32
Heinävedellä. Paitsi väkevä historiallinen romaani, kirja on ennen
kaikkea ehjä ja tärkeä kaunokirjallinen teos.
Jälleen kerran Yleen pesiytyneet vuodessa 1918 elävät punaiset apologeetat lakaisevat julkisesta keskustelusta punaisen valtiopetoksen ja terrorin maton alle suuntaamalla syyttävän katseensa vain ja ainoastaan kansallismieliseen oikeistoon. Jälkivasemmistolaisen Ajan hengen mukaisesti kirjailija Asko Jaakonaho redusoi 1930-luvun Lapuan liikkeen "toiseuden pelkoon" ja linkittää sen poliittisesti kätevästi tämän päivän maahanmuuttokriitiseen "vihapuheeseen" (Frankfurtin koulukunnan opetuslasten kehittelemä poliittinen termi).
Yle taitaa myös uhripuheen, jossa "hyvän aatteen puolesta" taistelleet kommunistit kohtasivat Suomessa enimmäkseen vainoa. Äkkiä ei muistu mieleen Ylen ohjelmaa, jossa olisi kerrottu punaisen Valpon vainoamista nationalisteista toisen maailmansodan jälkeen. Mitäpä heistä, hehän olivat vain niitä pahoja Toisia jotka eivät ymmärtäneet Toiseutta ja saivat siksi ansionsa mukaan.
Vai mitä mieltä pitäisi olla tästä ohjelmasta, jossa vanhat kommunistit esitetään inhimillisiminä subjekteina, joita valtiovalta vainosi silkkaa pahuuttaan:
YLE Radio 1 pe 14.9.2012 klo 22.05, uusinta su 16.9. klo 13.00
Kommunismi oli 1900-luvun suuri unelma ja suuri painajainen, ja ihmeen
monille se edelleen näyttäytyy uhkana. Suomen historiassa on kuitenkin
ollut aika, 1900-luvun loppupuoliskolle saakka, jolloin kommunisteja
pelättiin, ja ennen sotia myös vainottiin. Sotien jälkeen vain
pelättiin. Siihen maailmaan meidät johdattaa kaksi Hämeenlinnan
naisvankilassa poliittisten vankien lapsina 1930-luvulla syntynyttä
naista, Ritva (s. 1934) ja Riitta (s.1939). (...) Ja lopulta, miltä tuntui, kun historian suuret voimat näyttivätkin
kääntävän selkänsä aatteelle, jossa itsessään ei ollut mitään vikaa.
Aatteen toteuttajat vain pilasivat sen.
Ja lopulta, miltä tuntui, kun historian suuret voimat näyttivätkin
kääntävän selkänsä aatteelle, jossa itsessään ei ollut mitään vikaa.
Aatteen toteuttajat vain pilasivat sen.
Voiko olla arvolatautuneempaa näkemystä kuin kutsua ideologiaa, joka oli jo teoriassa tuomittu epäonnistumaan, aatteeksi, "jossa itsessään ei ollut mitään vikaa"? Mikä röyhkeys, mitä mitään häpeämätöntä propagandistista valhetta!
Normi ohjelmapäivä Yle
Teemalla, alkuillasta perinteistä natsidokkaria uusintana ja illemmalla
vähän Amerikan valkoisten rasismia viidenkymmenen vuoden takaa. Hyvä television katsoja, ota siis mediakriittinen kytkenä pois aivoista, pane valkoisen syyllisyyskompleksin moodi päälle ja eikun nauttimaan zombina olosta!
YLE Teema 9.10.2012 klo 20.00 Historia: Hitlerin kätyrit
1/13. Chaim Rumkowski. Mikä sai eräät ihmiset ryhtymään
yhteistyöhön natsien kanssa? Puolan juutalainen Chaim Rumkowski oli
Lodzin getton päällikkönä ja toimitti natseille työvoimaa
elintarvikkeita vastaan.
Täällä ehdittiin jo huohahtaa, josko Ylen Teeman politrukit ovat Mannerheim-mädätyksen jälkeen jääneet hetkeksi lepäämään laakereilleen ja unohtaneet natsidokumentit edes viikoksi, mutta turha toivo! 13-osainen natsittelusarja, jossa päästään natsittelemaan natsittelemasta päästyään palaa uusintana ruutuun. Kiitos Yle tästäkin, kansan natsitietoisuudessa taitaa vieläkin olla kuuden miljoonan katsojan aukko!
YLE Teema 9.10.2012 klo 21.00 Historia: Taistelu rotuerottelua vastaan
"Jos kuolemme, niin kuolemme." Ku Klux Klanin ja poliisin
väkivallasta huolimatta mielenosoittajat jatkoivat henkensä uhalla.
Maailma seurasi matkaa, eikä Kennedyn Valkoinentalo voinut jäädä
puolueettomaksi. 2/2 Mitä tekemistä natseilla tai 1960-luvun Klaanilla on suomalaisten kanssa? Ei mitään, paitsi että ne ovat Frankfurtin koulukunnan metodin mukaan kätevä tapa syyllistää kaikkia valkoisia, myös suomalaisia. Punaisille kostajille valkoinen populaatio ei tietenkään ole rotu, paitsi silloin kun sitä voidaan syyttää kollektiivisesti milloin mistäkin syystä, josta on poliittista hyötyä valkoisten eliminoimiseksi tähtäävälle monikulttuuri-utopialle.
Puna-Yle jaksaa muistella viidenkymmen vuoden takaisia Alabaman tapahtumia, mutta jättää kertomatta mitä "vapautumisen" seurauksena on tapahtunut Yhdysvaltojen kaduilla. Suurin osa väkivaltaisen rasismin ja rodullisesti motivoituneiden raiskausten uhreista on valkoisia ja tekijät mustia rasisteja. Tästä Yle ei kerro, vaikka sen pitäisi, koska se on Amerikan todellisuutta tänään.
4.10.2012 YLE TEEMA klo 21.00: Tiededokumentti: Oppiaineena fasismi
Vuonna 1967 kalifornialainen historianopettaja Ron Jones
halusi kokeilun avulla opettaa oppilailleen totalitarismin vaaroja.
Kokeilu karkasi käsistä, ja kampus muuttui muutamassa päivässä
virtuaaliseksi fasistivaltioksi.
1960-lukulaisten "ex"-taistolaisten hallitseman Ylen oppiaineena on sosialismin jälkeinen monikultturismi. Lähestyvien kunnallisvaalien pelossa Yle ei halua näyttää dokumentteja Stalinin vainosta tai Etelä-Afrikan epäonnistuneesta monikulttuurisesta sateenkaarivaltiosta - joita se ei tosin näytä muutenkaan (huutonaurua) - vaan 1960-luvun frankfurtilaisten punalahottajien tiedefantasian fasismista, johon omien utopioiden epäonnistumiset voidaan projisoida.
5.9.2012 YLE TV 1 klo19.00 Historiaa: Kapina orjalaivalla
Vuonna 1766 Madagaskarilta Etelä-Afrikkaan orjia kuljettavalla
Meemin-aluksella puhkesi kapina ja laiva joutui orjien haltuun. Mutta
vapaaksi ei yksikään orja päässyt, siitä piti juonikas
hollantilaiskapteeni huolen.
Suomalaisilla ei ole mitään tekemistä Afrikan kolonisaation eikä etenkään orjakaupan kanssa, jota harjoittivat arabit, eurooppalaiset, juutalaiset ja eri Afrikan heimot. Tietysti tästäkin teemasta voidaan lähettää joskus ohjelmia, kunhan dokumentit on vain tehty monipuolisista näkökulmista.
Valitettavasti Ylen toistuvat orjadokumentit noudattavat poikkeuksetta yhtä ja samaa kliseistä narraatiota, jossa orjakaupan harjoittajia olivat pelkästään pahantahtoiset valkoiset. Vaikka suomalaisilla ei ole osaa eikä arpaa orjuuden harjoittamisessa, sitä käsittelevät dokumentit pyrkivät syyllistämään kaikkia valkoisia, myös meitä. Universaalin valkoisen syyllisyyden istuttaminen meihin suomalaisiin lienee tämänkaltaisten ohjelmien esittämisen päämotiivi: syyllisyydentuntoisen kansalaisen on helpompi alistua ja hyväksyä esimerkiksi laajat kansainvaellukset Afrikasta läntiseen maailmaan.
Yle vaikenee Tanskan muslimien aseellista sisällisotaa muistuttavasta
sairaalahyökkäyksestä samaan tapaan kuin vuonna 2005, jolloin
siirtolaisnuoret riehuivat Ranskassa. Yle alkoi kertoa Ranskan
tapahtumista vasta sen jälkeen kun väkivaltaisuudet olivat levinneet
niin laajalle, että niistä oli pakko uutisoida, koska internetin kautta
tieto mellakoinnista oli jo ehtinyt levitä laajalle kansalaisten
keskuuteen. Ylen taktisena oletuksena oli, että Ranskan mellakat
loppuisivat nopeasti, jotta ne voitaisiin vaivihkaa sivuuttaa. Kun tämä
toiveajattelu ei toteutunutkaan, Yle yllätettiin housut kintuissa ja
sen oli pakko kertoa väkivaltaisuuksista, mutta silloinkin se puhui vain
"nuorisosta", jolla se pyrki mitätöimään riehujien etnisen taustan.
Mikäli Tanskan väkivaltaisuudet jatkuvat Yleltä on odotettavissa
samanlaista huvittavaa kiemurtelua kuin vuonna 2005.
Parin
viime päivän aikana kansalaisten keskuudessa on kohistu Keniassa kuvatusta Yle-rahoitteista
Mannerheim-elokuvasta, joka tulee maailmanlaajuiseen ensi-iltaan 28.9.2012. Ylen
toimitusjohtaja Lauri Kivinen lupaa kertoa torstaisessa (15.9.2012) lehdistötilaisuudessa,
miksi Mannerheimia näyttelee englantia ja swahilia puhuva musta mies, Saharan eteläpuolinen
negroidi eli neekeri. Me täällä Yle
Watchissa emme pidättele hengitystä sen suhteen, miksi ”Ylen salattu yllätys”
on valita neekeri esittämään Mannerheimiä. Punavihreä kulttuuriväki ja
toimittajakunta voi tietenkin teeskennellä hämmästystä kuullessaan tulevan lehdistöntiedotteen, mutta
suurella osalle kansalaisista sen sisältö on jo nyt varmuudella tiedossa:tuttua väsynyttä monikultuuripropagandaa, Toiseuden kautta etäännyttämistä, suomalaisuuden ”epädramatisointia” ja (valkoisen) rodun olemassaolon
kieltämistä. Sen sijaan itsensä ”eliitiksi” korottanut suomalaisvihamielienen
punavihreä lukeneisto varmasti riemuitsee tästä Ylen ”yllättävästä” ja ”rohkeasta rajoja
rikkovasta” elokuvaiteellisesta merkkipaalusta, vaikka samankaltainen kaunainen
Mannerheim-pilkkaon roiskaistu Suomen
kansan silmille jo moneen kertaan.
Esimerkkinä
punavihreän ennalta arvattavasta reaktiotavasta on toimittaja Kalle Kinnusen Suomen Kuvalehden blogikirjoitus, jossa hän päivittelee valtalehtien lukijoiden vihaisia
kommentteja, jotka eivät hänen mukaansa ole sinänsä yllätys. Miksi sitten
Mannerheim neekerinä pitäisi olla se Ylen kuuluttama salainen yllätys, jos kerran sen herättämät
reaktiot eivät ole yllätys? Vai onko niin, että Ylen provokaatio oli harkittu,
jotta itseään edistykselliseksi kutsuvat monikulttuurifundamentalistit saisivat
jälleen kerran tekosyyn solvata suomalaisia rasisteiksi? Todella, rasismistahan
elokuvaprojektissa on kyse, mutta se kohdistuu pelkästään suomalaisiin, joidenka
identiteetti ja oikeus etniseen itsesäilytykseen halutaan mitätöidä. Elokuvaa edes näkemättä on helppo kuvitella,
millaista piiloagendaa se näkyvän propagandan lisäksi ajaa:aikaisemmin mm. transvestiitin roolissa
kunnostautunut kenialaisnäyttelijä Telley Savalas Otienon esittämän ”Mannerheimin"
rakkausseikkailuiden kohteet lienevät sopivasti valkoisia naisia.
Toinen
suomalaisvihamielinen hyväkäs, toimittaja ja kirjailija Markku Koski, toteaa puolestaan Iltalehdessä, että ”Mannerheim oli mitä suurimmissa määrin ei-suomalainen.
Ehkä hänen perimmäinen outoutensa voisi tulla tällaisen castingin (roolituksen)
kautta esiin uudella tavalla”.
Erikoinen tulkinta, sillä yleensä kulttuurimarxilaiset näkevät suomalaisuuden puhtaana
konstruktiona, joten myöskään mitään ei-suomalaista ei voisi olla
olemassa.Todennäköisesti kyse on vain
Kosken koherentin ajattelun puutteesta, mikä on silmiinpistävää
punamädättävälle logiikalle, jota ohjaa lähinnä silkka kauna ja tekopyhyys.
Koski nimittäin uskottelee meille, että 1600-luvulla Suomeen muuttaneen valkoisen
eurooppalaisen Mannerheim-suvun jälkeläinen,marsalkka Mannerheim, ei olekaan aito suomalainen. Sitä vastoin Kosken kaltaisille älyköille suomalainen identiteetti muuttuukin heti
lihaksi ja vereksi kun Somaliasta tullut maahantunkeutuja ylittää maamme passintarkastuksen
sanomalla taikasanan ”Asyl!”. Luonnollisesti tällaisen ”suomalaisuuden” kyseenalaistaminen on etnosentristä muukalaiskammoa,jopa rasismia.
Viime kädessä tässä Ylen Afrikkaan suuntautuneessa
tuotantoprojektissa ei ole kyse muusta kuin vallasta ja mahdollisuudesta
käyttää sitä. Valkoiset voittivat Vapaussodan, mutta hävisivät
kulttuuritaistelun 1960-luvun jälkeen. Ylen toimittajakuntaan on hakeutunut
enimmäkseen kulttuurimarxilaisia "voittajia" ym. punaisia kostajia,
jotka tiedostavat erinomaisesti rajattoman mahdollisuuden käyttää
propagandistista valtaa poliittisten kaunojensa ja harhaisen multikulti-utopiansa
ajamiseen. Ja sen he totta vieköön tekevät. Mannerheim ei ole pelkkä yksittäinen historiallinen
hahmo,vaan hänessä ruumillistuu koko voittoisa valkoinen Suomi, jota vastaan
kulttuurimarxilaiset hyökkäävät edelleen väsymättä.Heille vuosi 1918 ja 1960-luku ei ole loppunut vieläkään.
Siksi
Mannerheim neekerinä ei ole muuta kuin keskisormen näyttämistä
entiselle ja nykyiselle valkoiselle Suomelle – jälkitaistolaiset yleläiset
tekevät sen, koska he voivat tehdä sen. Tuossa vallankäytössä ei sinänsä ole
mitään pahaa, kunhan he vain tunnustaisivat agendansa rehellisesti ja lopettaisivat
tekopyhän lässytyksen siitä, että Yle on puolueeton media, joka heijastelee
kansalaisten syvimpiä arvoja ja tuntoja.
Punaiset kostajat saavat hetken tyydytyksensä siitä,
että kansanosa joka ei ole vielä uudelleenohjelmoitu, harmistuu.
Monikultturismin edistämisen kannalta musta Mannerheim on silti huono veto,
sillä se vain polarisoi entisestään kansaa ulkomaalaiskysymyksessä.
Näyttää siltä, että itsenäistä suomalaista Suomea vihaavat tahot suorastaan
manaisivat ilmoille vuoden 1918 uusintaa. Sen pahempi heille.
Ylen Mannerheim-elokuvan pääosaa esittää afrikkalaissyntyinen, englantia puhuva mies.
Ylen
toimitusjohtaja Lauri Kivinen lupaa kertoa torstaisessa
lehdistötilaisuudessa, miksi Mannerheimia esittää afrikkalaissyntyinen,
englantia puhuva mies.
KUNNIAA Yleläiset lupaavat, ettei tuorein Mannerheim-elokuva ole rienauselokuva.
Viime viikolla Yle kertoi Mannerheim-elokuvahankkeestaan.
Suomen
Marsalkka -niminen elokuva saa maailman ensi-iltansa 28.9. Kyseessä on
varsin erilainen kuvaus Mannerheimin elämästä. Elokuvassa on vain yksi
sotakohtaus, ja Iltalehden saamien tietojen mukaan päähenkilöä esittää
tummaihoinen afrikkalaissyntyinen henkilö.
Yle harjoittaa taas vihapropagandaa Suomea ja koko Eurooppaa vastaan.
Mannerheimin esittäminen neekerinä on paitsi historian vääristelyä, myös isku vasten kasvoja kaikille suomalaisille ja ylipäätään kaikille eurooppalaisille.
Kukaan elokuvaohjaaja ei vahingossa valitse neekeriä esittämään Mannerheimiä. Kyseessä on aivan tahallinen vihanjulistus eurooppalaisia ihmisiä kohtaan. Kyseessä on nihilistien, anarkistien ja kommunistien sota valkoisia ihmisiä ja Eurooppaa vastaan.
A2:n
studiovieraana on huomenna kansalaisaktivisti Dan Koivulaakso, joka
joutui Oulun North Pride -tapahtumassa kaasuiskun kohteeksi viime
torstaina. Oliko poliittiseksi arvioidun iskun takana suomalainen
äärioikeisto? Dan Koivulaakso valmistelee parhaillaan äärioikeistosta
kirjaa kahden muun kirjoittajan kanssa. / A2 Salla
Koivulaakso ei ilmeisesti
"joutunut kaasuiskun kohteeksi", vaan itse ajoi takaa jotain
"äärioikeistolaista", joka puolustautui kaasusumuttimella, kuten esim.
raiskaajan takaa-ajama nainen olisi voinut puolustautua.
Kaasusumutinhyökkäyksen
uhri, kansalaisaktiivi Dan Koivulaakso pitää selvänä, että hyökkääjä
oli liikkeellä vain hänen takiaan ja poliittisistä syistä. Koivulaakso
vietiin sumutteen takia sairaalaan tarkastettavaksi, mutta on toipunut
iskusta.
Vasemmistonuorten ex-puheenjohtaja ja kansalaisktiivi Dan
Koivulaakso joutui torstai-iltana Oulun North Pride -tapahtuman
oheistilaisuudessa puhujana ollessaan kaasusumutinhyökkäyksen uhriksi
torstai-iltana.
- Se sattuu kauheesti, kun saa kaasua naamalleen!
Koivulakso
kiidätettiin OYS:in yhteispäivystykseen, jossa hän juuttui hoitojonoon
peräti yhdeksäksi tunniksi. Mies pääsi lepäämään vasta aamuviideltä,
mutta jo perjantaina iltapäivällä miehessä ei kaasuiskusta ollut
havaittavissa enää ulkoisia merkkejä.
- Harmittaa, kun puheenvuoro jäi pitämättä. Täytyy pitää se toisessa yhteydessä.
Motiivit ilmeisesti poliittisia
Tekijä,
noin 25-vuotias mies oli pukeutunut siististi, ja hänellä oli yllään
punainen t-paita ja vaaleat housut. Koivulaakso ehti kiinnittää
huomiotaan muuhun yleisöön etäisyyttä pitäneeseen nuorukaiseen ennen
tilaisuuden alkua.
Koivulaakso siis itse oma-aloitteisesti kiinnitti huomiota tähän
henkilöön ilman mitään syytä ja ryhtyi ahdistelemaan tätä henkilöä,
koska epäili tätä "äärioikeistolaiseksi" niin ikään ilman mitään syytä:
Hyökkääjällä ei ollut keskusteluyhteyttä Koivulaaksoon, eikä hän
julistanut teon yhteydessä iskulauseita, joista motiivi olisi
ilmennyt.
Kyseinen henkilö ei siis sanonut mitään, mutta
Koivulaakso ilmeisesti luulee osaavansa lukea ajatuksia, koska
kuvittelee voivansa tietää ko. henkilön poliittiset mielipiteet.
Koivulaakson mielestä teko
kohdistui häneen henkilökohtaisesti, sillä hetkeä myöhemmin salissa
kaasu olisi vaikuttanut suurempaan ihmisjoukkoon.
Se, että
ko. henkilö sumutti vain Koivulaaksoa, viittaa siihen, että kyseessä ei
ollut mikään Pride-tapahtumaan liittynyt "isku". Ilmeisesti Koivulaakso
ahdisteli tätä henkilöä ennen tapahtuman alkua ja yritti estää tämän
osallistumisen ko. tapahtumaan ja ryhtyi tenttaamaan ko. henkilön
nimeä, poliittisia mielipiteitä jne. Jossain vaiheessa ko. henkilö
sitten ahdistui/pelästyi ja koki fyysisen koskemattomuutensa tulleen
loukatuksi ja käytti sumutinta puolustautuakseen päällekäyvää
Koivulaaksoa vastaan, aivan kuten nainen voi puolustautua raiskaajalta.
Poliisi
on edistynyt kaasuhyökkäyksen tutkinnassa, mutta tekijä on edelleen
karkuteillä. Poliisin mukaan tekijän motiivi on ollut poliittinen.
Oulun poliisi kertoo edistyneensä Oulussa torstaina
vasemmistoryhmittymien keskustelutilaisuuteen tehdyn
kaasusumutinhyökkäyksen tutkinnassa, mutta tekijä on edelleen
karkuteillä.
Poliisin tutkinnassa on selvinnyt, että tekijän
motiivi on ollut poliittinen eikä niinkään Oulussa torstaina
käynnistyneeseen seksuaalista tasa-arvoa korostavaan North prideen
liittyvä.
Poliisi kertoo, että tekijä oli ollut tilaisuudessa
läsnä. Ennen tilaisuuden alkua kiinnitti ensimmäisen puheenvuoron
pitäjä huomiota penkissä istuneeseen punapaitaiseen mieheen, joka ei
näyttänyt sopivan joukkoon. Mies poistui eteiseen ja kun puheenpitäjä
meni tarkistamaan mikä tämä on miehiään, hänen kasvoilleen sumutettiin
kaasua. Punapaitainen henkilö poistui välittömästi paikalta eikä häntä
ole tavoitettu.
Tämä puheenpitäjä oli siis Koivulaakso.
Millä perusteella Koivulaakso päätti ennen tilaisuuden alkua, että
yleisöpenkillä istuva henkilö "ei kuulu joukkoon"?
En ole koskaan
kuullut, että missään julkisessa keskustelutilaisuudessa puheenpitäjä
menisi tenttaamaan joltakulta yleisössä olevalta ihmiseltä, "kuka tämä
on miehiään". Kuulostaa todella vainoharhaiselta toiminnalta.
Ilmeisesti tämä yleisöön kuulunut ihminen ahdistui Koivulaakson
aggressiivisesta tenttaamisesta ja uhkaavasta olemuksesta.
Koivulaaksohan on iso kaljupäinen mies, joka näyttää skinheadilta.
Kenties tämä yleisössä ollut nuori mies, jota Koivulaakso ahdisteli,
oli itse joku Pride-tapahtumaan osallistunut homo, joka pelkäsi
joutuvansa skinheadin pahoinpitelemäksi, ja käytti sumutinta
puolustautuakseen ja voidakseen paeta paikalta välttyäkseen hakatuksi
tulemiselta.
TV 1, 11.7.2012, klo 19.00 Historiaa: Kirjeitä Hitler-sedälle
Hitlerin saama yksityisposti siirrettiin Moskovaan vuonna 1945 ja joukossa oli yli
satatuhatta kirjettä tavallisilta kansalaisilta. Kuinka ne ilmentävät
kolmannen valtakunnan muuttuvaa ilmapiiriä vuosina 1933-1945?
YLE TV 1, 27.6.2012 klo 19.00. Historiaa: Unohdetut vapaustaistelijat
Espanjan tasavaltalaisarmeijan 9.komppania oli mukana Espanjan
sisällissodassa jo vuonna 1936 ja taistelu vapauden puolesta jatkui
liittoutuneiden rinnalla vuoteen 1944. Kaksi veteraania muistelee pitkää
sotataivaltaan.
Mistä lähtien punakaartilaiset ovat olleet vapaustaistelijoita? Kuten Lenin,
Trotski, Stalin, Mao....? Tietysti hyödyllisiä idiootteja ja muita
kaunaisia on aina lähtenyt massojen mukaan öyhöttämään, mutta
heitä on vaikea pitää minään kirkasotsaisina "vapaustaistelijoina".
Paitsi tietenkin Ylen vanhojen taistolaispolitrukkien ja tiedotusopinlaitokselta
värvättyjen nuorien konformististen kympin tyttöjen mielestä. Hävetkää edes jos osaatte.
1/8. Operaatio Eichmann. Kahdeksanosaisessa sarjassa kerrotaan, kuinka
pienet iskuryhmät metsästivät natsirikollisia saadakseen heidät tilille
teoistaan. Kuinka holokaustin organisoija Adolf Eichmann napattiin?
On kulunut alle vuosi siitä, kun tämä esitettiin edellisen kerran:
Näitä natsienmetsästysjuttuja pitää näemmä lähettää moneen, moneen, moneen, moneen kertaan, jotta kukaan ei voisi koskaan hetkeksikään unohtaa natseja.
Jäämme odottelemaan, että Yle edes joskus lähettäisi yhdenkin dokumentin Neuvostoliitossa murhatuista kymmenistä miljoonista ihmisistä.
Tämä lienee kuitenkin liikaa toivottu, koska Ylen toimitus on ilmeisesti täynnä Neuvostoliiton järjestelmän kannattajia.
Yle TV 1, 14.5.2012, klo 23.20 Auschwitzin erikoisyksikkö (uusinta)
Auschwitzin keskitysleiri ei olisi voinut toimia tehokkaasti
ilman nuorista juutalaisista koottua komennuskuntaa. He veivät uhrit
kaasukammioon ja hävittivät ruumiit ja saivat näin hieman lisää
elinaikaa. Jo ohjelmatiedote sekoittaa iloisesti tuhoamisleirin ja keskitysleirin. Keskitysleiri on jopa poliittisesti korrektin virallisen historian mukaan leiri, jossa ei ollut "teollista tuhoamista" toisin kuin tuhoamisleirissä. Insertti siis vihaa, että kaikki keskitysleirit kuten Dachau olisivat olleet KZ Auschwitz II:n eli Birkenaun kaltaisia "tuhoamisleirejä".
Tämäkin "dokumentti" on uusinta viime tammikuulta eli Ylen historiallisten ohjelmien tarjonnassa on selvä junttaavan pakkosyötön eli jälkistalinistisen pakkoindoktrinaation maku. Eihän näitä miljoonaan kertaan nähtyjä rainoja jaksa katsoa muut kuin tosiuskovaiset, jotka nielevät karvoineen päivineen kaiken mitä puna-Yle syöttää: Ylen ohjelmatiedote dokumentista.
Onneksi on vapaan tiedonvälityksen kanava internet - mitä YLE ei ole - josta voi etsiä myös kriittistä tietoa esim. holohöpö-uskonnosta.
Kansalaisaktivisti Dan Koivulaakso muistuttaa, että English
Defenece Leaguen (EDL) jäseniä on syyllistynyt kotimaassaan mm.
moskeijoiden murhapolttoon. Ryhmän johtajalla Tommy Robinsonilla on myös
useita väkivaltatuomioita.
EDL sanoutuu irti natsismista.
Pesäeroa kansallissosialismiin tehdään muun muassa kantamalla näkyvästi
Israelin lippua mielenosoituksissa. Natsisympatioista irtisanoutuminen
ei ole EDL:lle helppo tehtävä, koska osa sen kannattajista esimerkiksi
käyttää natsitervehdyksiä.
- Finnish Defence League ilmoittaa
ohjelmajulistuksessaan puolustavansa demokratiaa. Järjestön kannattajat
poseeraavat aseiden kanssa ja lietsovat vihaa yksittäisiä ihmisiä sekä
koko islamilaista uskontokuntaa kohtaan. FDL ei ole syyllistynyt
väkivaltaisuuksiin Suomessa, mutta se on otettava vakavasti, jos
järjestö tosiaan aikoo toimia englantilaisen sisarjärjestönsä opein,
sanoo Koivulaakso.
Yle siis haastatteli Vasemmistoliiton nuorisojärjestön entistä puheenjohtajaa, Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokastaDan Koivulaaksoa "asiantuntijana" äärioikeistoa käsittelevässä "dokumentissa".
Tuhannet kiitokset kaikille äänestäjille, vaalityöntekijöille ja
kannustajille. Ensikertalaiseksi 1667 ääntä on varsin hyvä tulos ja
Vasemmiston toinen paikka Helsingistä lämmittää mieltä. Tästä on hyvä
jatkaa ja levittää onnistunutta kamppailuamme myös muualle Suomeen.
Ilmoittauduin tänään kuntavaaliehdokkaaksi, sivut päivittyvät aikanaan
tulevia taistoja varten!
Näennäisen "tasapuolisuuden" vuoksi samassa "dokumentissa" haastateltiin myös Perussuomalaisten kansanedustajaa Jussi Halla-ahoa.
Jussi Halla-ahon puoluekanta mainittiin tässä ohjelmassa totuudenmukaisesti, mutta Dan Koivulaakson puoluekantaa ei mainittu lainkaan.
Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokkaan haastatteleminen äärioikeiston "asiantuntijana" tämän puoluekantaa mainitsematta on tietysti aivan yhtä valheellista kuin jos Halla-ahoa olisi haastateltu äärivasemmiston "asiantuntijana" ilman mitään mainintaa Halla-ahon puoluekannasta.
Kukaan ei tietenkään pysty kuvittelemaankaan, että Halla-ahoa haastateltaisiin mainitsematta hänen puoluekantaansa. Sehän olisi aivan helvetin epärehellistä journalismia.
Jostain syystä Yle kuitenkin harrastaa juuri täsmälleen samanlaista äärimmäisen epärehellistä journalismia haastattelemalla Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokasta Dan Koivulaaksoa mainitsematta hänen puoluekantaansa.
Mikä mahtaa syynä olla tähän diskrepanssiin?
Miksi Yle peittää äärivasemmistolaisten ideologiset taustat ja pyrkii esittämään heidät puolueettomina "asiantuntijoina"?
Perussuomalaisten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala haluaa monikulttuurisuuden edistämisen tarkempaan syyniin Yleisradion ohjelmatoiminnassa.
Saarakkala on laatinut asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.
Siinä hän epäilee, että monikulttuurisuuden edistäminen mielletään vain
hyvien asioiden kertomiseksi eri kulttuureista.
Saarakkalan mielestä esimerkiksi se, etteivät muslimitaustaiset
naiset kulttuurisista syistä johtuen juurikaan solmia avioliittoja
kristittyjen miesten kanssa, ei ole asia josta pitäisi monikulttuurisuuden edistämisen nimissä vaieta.
Saarakkalan mielestä median pitäisi
pikemminkin pystyä tarjoamaan kansalaisille tietoa kulttuurisista
ristiriidoista ja haasteista kuin luoda kuvaa utopistisesta
yhteiskunnasta, jossa monikulttuurisuus olisi toimiva
yhteiskuntapolitiikan lähtökohta.
Saarakkala kysyy, miten hallitus on valmis tarvittaessa muokkaamaan määritelmää Ylen monikulttuurisuuden tukemisesta.Linkki uutiseen tässä.
YLE TV2, 2.5. 2012 klo 22.10; Silminnäkijä: Tehtävä Euroopassa
Ei islamille, ei romaneille, ei maahanmuuttajille. Ääriryhmät
saavat uutta kasvualustaa Euroopassa oikeistopopulismin nosteessa.
Ylellä alkaa taas olla se aika vuodesta, jolloin siihen iskee itsepintainen nationalistifobinen kuumotus, joka hellittää vain purkamalla eetteriin sarja "äärioikeistolaisuutta" käsitteleviä kauhutarinoita, jotka on muodon vuoksi kääritty dokumentaariseen muotoon. TV 2:n äärioikeistolaisen ohjelmamaratonin aloittaa jo viime vuonna kuvattu dokumentti Euroopan populistipuolueiden liepeillä vaikuttavista pienistä ruohonjuuritason nationalistiryhmistä.
Selkeästi keskiluokkaisille korkeastikoulutetuille punaporvareille suunnattu Silminnäkinäkijän ranskalaisohjelma Tehtävä Euroopassa pyrkii sekä vahvistamaan kohderyhmänsä ylimielisiä ennakkoluuloja sivistymättömistä "äärioikeistolaisbarbaareista" että pelottelemaan sitä sen väkivaltaisella uhalla.
Kuten kansallisvihamielisten toimittamissa ohjelmissa yleensä tässäkin yhteiskunnallisten ilmiöiden syy-seuraussuhde heittää häränpyllyä. Lähtökohtaisesti filmiryhmän kuvaamat "äärioikeistolaiset" (joista monet ovat sosiaalisesti vasemmalla) pienryhmät esitetään jonain, jotka silkkaa pahantahtoisuuttaan uhkaavat vähemmistöjä ja siten samalla koko Hyvien ihmisten vaivalla rakentamaa yhteiskuntarauhaa. Realistisempi kuvaustapa olisi näyttää ns. äärioikeiston liikehdintä pelkästään re-aktiivisena toimintana, jossa yritetään estää yhteiskuntarauhaa rikkovan islamilaisen maahanmuuton ja sopeutumattomien ulkomaalaispopulaatioiden väkivaltainen anarkia. Vihamielisen ilmapiirin varsinainen aiheuttaja ei ole edes aggressiiviset ja kiittämättömät maahantulijat, vaan vasemmistoliberaalit ja talousliberaalit eliitit, jotka kansalta kysymättä ovat avanneet Euroopan portin kansainvaellukselle.
Eurooppalaisen keskustelun kannalta on suorastaan harhaanjohtavaa näyttää Saksasta löydetty kylä (1 kpl), jonne saksalaissyntyiset nationalistipuolue NPD:n kannattajat ovat muuttaneet joukolla ja joka on sen vuoksi 100%:sti saksalainen. Ranskalaisdokumentaristien mielestä tämä on valtava skandaali ja täysin sietämätöntä rasismia. On kuitenkin epätodennäköistä, että ohjelmantekijät olisivat samanlaisen moraalisen närkästyksen vallassa, jos he sattuisivat esittelemään yhdenkin niistä kymmenistätuhansista maahanmuuttajien muodostamista enklaaveista, jonne Euroopan alkuperäisasukkailla ei ole väkivallan pelon vuoksi mitään asiaa. Kansanedustaja Jussi Halla-aho onkin monien omilla aivoillaan ajattelevien kansalaisten tavoin todennut eräässä blogikirjoituksessaan, että:
Kansalaiskeskustelu on
huolissaan maahanmuuttajien oikeuksista, mutta juuri maahanmuuttajat
ovat niitä, jotka pystyvät liikkumaan millä tahansa alueella mihin
tahansa vuorokauden aikaan. Kehitys on johtamassa siihen, että
varakkaista valkoisista eurooppalaisista tulee vankeja kultahäkeissä. He
eivät voi poistua alueilta, jotka vielä katsotaan turvallisiksi (=
joissa maahanmuuttajien määrä on vähäinen). Monikulttuurisuus tarkoittaa
sitä, että maahanmuuttajalähiöt kuuluvat vain maahanmuuttajille, kun
taas loput alueet kuuluvat kaikille, [sekä] maahanmuuttajille ja
kantaväestölle.
Nuorisolle suunnattu radiokanava Yle X pitää valikoidussa uutisoinnissaan yllä kylmän harkittua valkoisten syyllistämistä. Sen lähettämissä parin minuutin uutispätkissä löytyy lähes aina jokin "uutinen", joka jollain tapaa liittyy valkoisten rasismiin. Näyttää siltä kuin kanavan uutisosasto suorastaan etsimällä etsisi globaalista uutistarjonnasta uutisia, joissa uhreina ovat mustat ("nuoriso") ja pahantekijöinä valkoiset.
Pari päivää sitten nuorisokanava (sic) uutisoi Yhdysvaltojen Tulsan ampumistapauksesta, ja se olikin heti julistamassa tapauksen motiiviksi "rasismin", joka koodikieleltä suomeksi käännettynä tarkoittaa vain valkoisten muihin etnisiin ryhmiin kohdistamaa vihaa. Mitään mainintaa siitä, että ampuja oli cherokee-intiaani, joka oli kostamassa isänsä murhaa "nuorisolle" (neekereille), ei ollut.
Yle X näyttää muutenkin olevan varsinainen propagandatehdas, jonka ohjelmatarjonnalla yritetään muokata herkästi altistuvan nuorison päätä trendikkään multikulturaaliseksi. Jo pelkästä käsittämättömän suuresta mustan rap-musiikin määrästä on helppo päätellä minkälaista identiteettiä maamme nuorisoon halutaan istuttaa. Toimittajiksi on tietenkin valikoitu ne kaikkein kritiikittömimmät maailmansyleilijät ja monikultturistit. Ilmeisesti jo työhaastattelussa jotkut kysymykset ovat koskeneet "Ylen arvoja" ja siinä vaiheessa nuivat ja kansallisesti ajattelevat hakijat on raakattu pois.
Myös maamme muut roskamediat kuten Iltalehti on niellyt kansainvälisten uutistoimistojen levittämän valheellisen uutisen, jossa cherokee-intiaania väitetään valkoiseksi. Lue Iltalehden uutinen tästä linkistä. YouTuben suosittu kolumnisti RamZPaul esittää tapauksen todelliset taustat. Tulsa Shooting Rampage Appears To Be Case of Racial Revenge. Jake England (age 19 and a Cherokee Indian) randomly shot "youths" in revenge for the murder of his father. Katso video tästä. Yle ei ole suinkaan ainoa media, joka esittää rasismin yksipuolisesti. Käytännössä kaikki suuret mediat jättävät harkitusti kertomatta moninkertaisesti yleisemmän mustien valkoisiin kohdistaman väkivallan. Samalla ne ovat repimässä valtavia otsikoita, jos kerrankin löytyy valkoinen pahantekijä mustia vastaan. Ja jos sellaista ei löydy, hispaanosta ja intiaanista tehdään valkoinen vaikka väkisin, jotta oikeaoppinen käsikirjoitus pysyisi muuttumattomana. Taki magazine kertoo mistä tässä oikein on kysymys. Onko kukaan tavallinen suomalainen uutisten seuraaja kuullut Yhdysvaltojen Wichitassa vuonna 2000 tapahtuneesta verilöylystä, jossa ryöstäjät tappoivat raa'asti viisi ihmistä ja koiran? Olisivat varmaan, jos pahantekijät olisivat olleet valkoisia ja uhrit mustia. Kansainvälinen media vaikeni murhista täysin, koska tapaus ei sopinut sen suosimaan käsikirjoitukseen, jossa mustat ovat aina uhreja. Tässä Wichitan massamurhan englanninkielinen linkki. Toimittajat niin Ylessä kuin muissakin valtamedioissa eivät ole valmiita purkamaan tämän ja lukuisten vastaavien tapausten vuoksi moraalista raivoaan.
Miksi väkivalta kukoistaa Amerikan ennen rauhallisilla kaduilla? Suomessa asuva ohjaaja Joe Davidow tutkii amerikkalaisen yhteiskunnan nykytilaa ja yhteiskunnan rakenteisiin piilotetun rotusorron mekanismeja.
Amerikassa neekerit tietysti tekevät moninkertaisesti enemmän rikoksia per henki kuin valkoiset ihmiset.
Yle ja sen amerikanjuutalainen vasemmistolainen toimittaja Joe Davidow kuitenkin syyttävät VALKOISIA ihmisiä MUSTIEN tekemistä rikoksista.
Aivan sama mihin maahan katsotaan, niin mustat tekevät siellä rikoksia eniten. Joten menee aika pahasti pohja tältä dokumentilta, koska Suomessakin mustat tekevät enemmän rikoksia kuin valkoihoiset. Ei Suomessa ole mitään rotuerottelua koskaan harjoitettu.
Asia taitaa olla niin kuin Thomas Jeffersson sanoi: "Afrikkalainen on biologisesti epäsopiva elämään rauhassa valkoisen miehen rinnalla."
Kun katsotaan rikostilastoja, niin siellähän nämä sanat realisoituvat todellisuuteen. Valkoisella on yli kymmenkertainen todennäköisyys joutua ns. viharikoksen kohteeksi, kuin mustalla. Valkoinen tyypillisin uhri ja musta yleisin tekijä.
27.02.2012, 22:58
Ei nimimerkkiä
Musta opettaja sanoi ohjelmassa seuraavaa: Kun mietitään paljonko vankiloiden kapasitettia pitää kymmenessä vuodessa lisätä, saa tuloksen kun katsoo paljonko mustia lapsia on kouluissa.
27.02.2012, 23:04
Ei nimimerkkiä
Eiköhän se mene jo suomessakin noin. Jos katsoo vaikka Helsingin ulkomaalaistaustaisten osuutta niin aika hyvin ne on edustettuina siellä ja vielä ei ole homma hyvä kuin polkaistu käyntiin.
Melko värittynyt "dokumentti". Sinällään mielenkiintoinen kuvaus siitä ajatusmaailmasta joka afro-amerikkalaisille on niin tyypillistä. Sama tosin pätee kaikkialla mustien yhteisöissä.
Luettelen tässä ajatuksia joita tuli mieleen ohjelman aikana.
-Syy on aina "jonkun" muun. "Jonkun" pitää auttaa. -"Joku" ampuu ja tappaa ja syrjii. -Mutta koskaan mustat eivät näe vikaa itsessään.
-On valkoisten syy, että mustat ovat mustia. -Tosin on niin, että vain valkoiset auttavat mustia tavoin, joissa on järkeä. -Kertaakaan ei ohjelmassa myönnetty tai suoraan mainittu, että mustat tappavat mustia, eivät suinkaan valkoiset.
-Jos musta tekee rikoksen, on se valkoisen syytä. -Vain mustat pitäisi vapauttaa rangaistuksista, sillä he eivät voi olla syyllisiä, vaan uhreja. -Mustien rikollisuus pitää hyväksyä.
-Mustat eivät ymmärrä rikollisuuden ja vankilaan joutumisten olevan kytköksissä toisiinsa. -Valkoiset laittavat vain syyttömiä mustia vankilaan.
-USA on kansakuntana epäonnistunut. Valkoiset tosin eivät ole epäonnistuneet. -Valkoisten pitäisi "tarjota" etnoille jotain määrittelemätöntä, itsestäänselvää hyvää. -Mutta kukaan muu ei tarjoa mitään, kuin valkoiset, jotka tarjoavat jo nyt aivan kaiken. Se vaan ei tunnu kelpaavan.
-CIA ja valkoinen mies on syypää mustien huume- ja rikollisuusongelmiin. -Laki ja järjestys on valkoisten salaliitto mustien oikeuksia vastaan. -Rikollisuuden pitää olla mustien ihmisoikeus.
-Kerskailua sillä, kuka on suurin marttyyri. -Mitä huonompi elämä, sitä suurempi ylpeilyn aihe. -Huono elämä on meriitti, itku ja valitus kilpailun aiheita.
-Ilmaan jäi leijumaan voimakas oletus siitä, että mustissa itsessään ei milloinkaan ole vikaa. Kukaan ei kertaakaan siitä mahdollisuudesta maininnut sanallakaan suoraan.
Havaintoja ohjelman sisällöstä: - Mustien aseman paraneminen alkoi tyssätä siihen, että alettiin vaatia positiivista syrjintää eli erityiskohtelua. Asema parani 50- ja 60 -luvuilla nopeasti kun vaadittiin tasa-arvoa, mutta erityiskohtelun vaatiminen vei umpikujaan. - Tilanne esitetään koko ajan yhteiskunnan ja enemmistön syrjintänä. Haastateltujen asenteet kuitenkin antavat kuvan "en viitsi edes yrittää, kunhan perseilen ja leikin kovaa jätkää" -asenteiden hyvin yleisestä ja syvällisestä omaksumisesta mustassa väestössä. - Mustien miesten parissa kaikenlainen vastuun välttely - jopa omista lapsista - näyttäisi olevan enemmän sääntö kuin poikkeus tuon dokumentin mukaan. - Nuori väestö esittää aseet ja väkivallan säännönmukaisesti tienä hyvään asemaan. Samaan aikaan pidetään rasismina sitä että virkavalta ja muu osa väestöstä on epäluuloista mustien suhteen samoin kuin sitä että paljon mustia on vankiloissa. - Heti alussa tulee tolkuttomuuksiin asti korostettu reviiripelleily esille. "Meidän kadulle ei tulla ellei asu täällä tai me tapetaan..." -asennetta. Yhdessä kohdassa kerrotaan että kahden (vierekkäisen?) asuinalueen välisissä reviirineuvotteluissa on kuollut 114 henkilöä. - Aika vähän merkkejä siitä, että yhteisöjen lainkuuliaiset aikuiset olisivat valmiita tai halukkaita taistelemaan räkänokkapitoista rikollisuutta vastaan. Jotkut kyllä koittavat mobilisoida, mutta kukaan ei halua mobilisoitua. - Kristilliset piirit näyttivät olevan mustan väestön parissa ainoita jotka nousivat tilannetta vastaan. - Sitä mahdollisuutta ei juuri tuoda esille että mustat koulutetut naiset menisivät naimisiin valkoisten koulutettujen miesten kanssa vaan nähdään asia aivan kuin mustien naisten kohtalona olisi naida musta vankivenkula. Muutenkin näyttää kuin musta alakulttuuri pitäisi itsestäänselvänä lähtökohtana sitä, että he itse harrastavat rotuerottelua ja että se on ihan ok, jopa kannatettavaa ja arvostettavaa. - Asiat esitetään aivan kuin vankilaan jouduttaisiin noin vain, ilman edeltävää omaa toimintaa joka johtaa vankilatuomioon. Rikollinen käännetään uhriksi ja mustan rikollisen uhrit yhteiskunnan ja rasismin uhreiksi. - Tuon ohjelman valossa näyttää kyllä aika selvältä että eri sosiaali- ja etniset ryhmät saavat samoista tai verrattavista rikoksista hyvin erilaisia rangaistuksia samoin kuin se, että vankilassa olleiden ei haluta sopeutuvan yhteiskuntaan ja/tai lainkuuliaisena elämiseen vaan palaavan vankilaan. - Ay-liikkeen rooli oli mulle yllätys. Mustat teollisuustyöläiset olivat varsin järjestäytyneitä ja kun alkoivat vaatia lisää vähän kaikkea niin teollisuus pakkasi sorvit laivaan ja muutti halvemman työvoiman maihin. Eli vähän kuin vaikka Suomi ja kauppalaivasto aikanaan tai Suomi ja paperiteollisuus juuri nyt tai Suomi ja elektroniikkateollisuus yhä tai Suomi ja.... - Kyllähän amerikkalaiseen yhteiskuntajärjestykseen liittyy mielettömästä rakenteellista sontaa (niin kuin jokainen tiennee) ja mitä vähemmän poliittista ja journalistista valtaa jollain väestönosalla on, sitä vahvemmin se joutuu tuosta rakenteellisesta sonnasta kärsimään. Siltä osin ohjelma tuo ihan ansiokkaasti tärkeitä asioita esille vaikka täällä itkettäisiin kuinka krokotiilin kyyneliä. Mutta silti vastuu vanhemmuudesta kuuluu vanhemmille ja itsestä itselle ja se nyt vaan on fiksumpaa olla mokaamatta kuin mokata. - Slummikulttuuria ohjaava periaate ohjelmassa ääneen lausuttuna "Koska hänen elämänsä on surkeaa, hän haluaa surkeutta muille." - Hyvin tuosta ohjelmasta näkee miten yhteisön ja yksilöiden käy kun pelosta tulee hallitseva voima samoin kuin sen, että millainen voitto on päästä pelon yli vastustamaan pelon aiheuttaneita asioita.
Kornia tässä tilanteessa on se, että ne, jotka Suomessa ovat vahvimmin puolustamassa tuollaista kulttuuria, ovat vahvimmin paheksumassa sen syiksi väittämiään asioita ja myös vahvimmin rakentamassa juuri tuollaisia ongelmia tänne Suomeen.
Olipahan aikamoinen pläjäys vailla päätä tai häntää. Valkopaenneilla alueilla asuvat tummaihoiset afroamerikkalaiset valittelivat kuinka rasistista on, kun mustia nuoria tapetaan viikottain kaduilla.Vaadittiin poliisia toimimaan tehokkaammin henkirikosten ehkäisemiseksi mutta toisaalta pidettiin rasistisena sitä, että suuri osa vangeista on mustia.Mustat jenginuoret tappavat toisiaan ja se koetaan rasismina.
Paljon muutakin kummaa oli ohjelmaan mahdutettu. Jopa antinuiva puolisoni kummasteli, että mitä ihmettä nuo tummat oikein valittavat ja mitä he loppujen lopuksi oikein haluavat. Kannattaa katsoa areenasta jos vain kestää liki parituntisen pläjäyksen hengetöntä uhriutumista.
YLE TV 1, 15.2.2012, klo 19.00 Historiaa: Me vaadimme oikeutta
Vuonna 1960 neljä mustaihoista nuorta tuli suosittuun kahvilaan pyytäen itselleen palvelua. Kun pyyntö evättiin, alkoi kuukausia kestänyt rauhanomainen protesti, joka jäi Amerikan kansalaisoikeustaistelun historiaan.
---------
Kun keskiviikkoillan dokumenttipaikalla ei näytetä iän ikuisia natsi"dokumentteja", ne täytetään jollain muulla samanhenkisellä propagandalla. 1960-luvun Amerikan sisäpolitiikalla ei ole mitään tekemistä Suomen kanssa, mutta niin vain Yle haluaa esittää meille ehdoin tahdoin yhdentekevän ja yksipuolisen dokumentintapaisen, koska se palvelee valtion indoktrinaatiotehtaan suomalaisvihamielistä intressiä. Syyllistämällä jollain nyyhkytarinalla Amerikan valkoiset, voidaan pahantahtoisella yleistyksellä syyllistää kaikki valkoiset - myös suomalaiset. Näin toimii Ylen aivopesu.
Jos Yle haluaisi palvella suomalaisia tv-lupamaksujen maksajia, esittäisi se valistavaa informaatiota nyky-Amerikan mustien rasistisesta rikollisuudesta kuten mm. Flash mob -ilmiöstä.
Muiden läntisten medioiden tapaan myös Ylessä sana rasismi tarkoittaa kiertoilmaisua valkoisten vastaiselle rasismille. Toisin sanoen kun puhutaan rasismista tarkoitetaan rasistisesti vain valkoisia ja heidän "sisäsyntyistä moraalista pahuuttaan". Tosiasiassa mustat ja muut ei-valkoiset tekevät moninkertaisesti rodullisesti motivoituneita rikoksia valkoisia vastaan kuin toisin päin. Koska tämä on kiistämätön tosiasia, on Ylen vain valkoisten harjoittamaan sortoon keskittyvä ohjelmatarjonta tietoista harhaanjohtamista, todellisuuden vääristämistä eli suoranaista valehtelemista kansalaisille. Yle, te valehtelette!
Toisen maailmasodan päätyttyä sadattuhannet Euroopan juutalaiset olivat kodittomia ja tietämättömiä perheenjäsentensä kohtaloista.
Sota oli ohi, mutta juutalaisten joukkotuhosta selvinneillä menetyksen tuskan ja jälleenrakennuksen aika oli vasta alkanut. Heillä ei ollut henkilöpapereita eikä mitään tietoa tulevaisuudestaan.
Ihmisvirta leirille
Tuhannet suuntasivat kulkunsa Berliiniin hakeakseen turvapaikkaa liittoutuneiden miehittämästä kaupungista.
Schlantenseen hätäsiirtolaisten leirille virtasi päivittäin jopa 200 keski- ja itäeurooppalaista sodan päättymisen jälkeisinä viikkoina.
Monet eivät olleet koskaan ennen olleet Berliinissä, mutta kotimaassa Puolassa tilanne tuntui vielä toivottomammalta.
Yli 90 000 Puolan juutalaista saapui Berliiniin, ja useimmat jäivät pois Schlantenseen junapysäkillä. Schlantensee veti puoleensa niitä, joilla ei ollut muutakaan paikkaa mihin mennä.
Takaisin arkeen
Vaikka Berliinin kaduilla kohtasi yhä avointa juutalaisvihaa, moni juutalainen alkoi taas osallistua yhteiskunnalliseen elämään.
Dokumentissa Berliinin juutalaiset 1945 (Transit Berlin - Heimatlose Juden in der Stunde Null) sota-ajan hirmuteoista selvinneiden tarinat kertovat epätoivosta, taisteluhalusta ja toivosta ennen Israelin valtion perustamista.
Tuotanto: Gabriel Heim, DOKfilm ja RBB. Saksa 2009.
Yle ei näemmä lähetä historiadokumentteja koskaan mistään muusta aiheesta kuin toisen maailmansodan aikaisista tapahtumista.
Lähes kaikki suomalaiset ja muut eurooppalaiset ovat yleisesti ottaen erittäin hyvin perillä toisen maailmansodan aikaisista tapahtumista. Niinpä toista maailmansotaa käsittelevistä historiadokumenteista ei ole kovin paljon hyötyä katsojien yleissivistykselle. Katsojat tietävät ennestään kaikki olennaiset asiat, joita näissä toista maailmansotaa koskevissa dokumenteissa sanotaan. Nämä ohjelmat ovat turhaa ohjelma-ajan hukkaamista, koska katsojat eivät opi niistä mitään uutta.
Saman ohjelma-ajan voisi käyttää sellaisiin historiadokumentteihin, joissa olisi oikeasti katsojia kiinnostavaa uutta tietoa.
Kuka Ylellä päättää näistä ohjelmista?
Kuka haluaa tuhlata lupamaksurahoja tällaisiin melko turhiin ohjelmiin, joista kukaan ei opi mitään uutta? Jokainen ohjelmahan joudutaan ostamaan sen tuotantoyhtiöltä ja tekijänoikeuksien omistajalta. Miksi suomalaisten tv-katsojien lupamaksurahoja käytetään sellaisiin ohjelmiin, joita suomalaiset eivät halua katsoa? Suomalaisethan pitävät näitä iänikuisia holokaustiohjelmia turhina ja tylsinä, koska niissä ei ole mitään relevanttia uutta tietoa kenellekään. Miksi Yle ei halua lähettää sellaisia ohjelmia, joista suomalaiset oikeasti olisivat kiinnostuneita?
