keskiviikko 31. elokuuta 2016

HÄPEÄMÄTÖN YLE ILOITSI 2014 KUN VIHDOINKIN MYÖS NURMIJÄRVEEN RAHDATTIIN KONGOIDEJA

Kongoidit riemuitsevat: "Jippii, päästään
Nurmijärvelle rikastamaan kulttuuria!"

Nurmijärvellä pari päivää sitten tapahtunut joukkotappelu pakolaismiesten ja suomalaisnuorten välillä kirvoitti raportoijaanne etsimään lisätietoa paikkakunnan etnisestä tilanteesta. Googlettamalla Ylen uutisia löytää niin paljon hämmästyttävää materiaalia vaikkapa Nurmijärvestä, ettei Yle Watch kykene koskaan vastaamaan niihin ajankohtaisesti yksin. Tämä postaus on kommentti vuoden 2014 Ylen uutiseen, joka kertoo Nurmijärveen "vihdoin" tulevista pakolaisista, jotka ovat vielä sitä kaikkein eksoottisinta herkkua eli aitoja Kongon kongoideja. Asiasta kertoi myöhemmin Nurmijärven uutiset. Ylen jutun arvio on edelleen ajankohtainen, kun sitä tarkastelee viime päivien Nurmijärvi-uutisten valossa:

                                                                 - - - - - - - - - - -

Maailmassa on paljon maita ja paikkoja, joissa elää pelkästään neekereitä tai aasialaisia, mutta harvassa ovat ne alueet, joissa valkoinen identiteetti ja perimä saa olla omassa rauhassaan. Yhdysvalloissa on harjoitettu pakkointegraatiota jo 1960-luvulta lähtien, kun toiselta puolen kaupunkia mustia koululaisia alettiin kuljettaa busseilla valkoisten kouluihin paikallisten vastustuksesta huolimatta. Tämä manööveri tehtiin siksi, vaikutusvaltaisten liberaalijuutalaisten vaatimalla integraatiopolitiikalla voitiin korvata segregaatio, jolla oli aiemmin turvattu sekä mustien että kristittyjen valkoisten itsesäilytys. Luonnollisesti juutalaiset eivät harjoittamiensa hienovaraisten syrjintäseulojen avulla itse ole koskaan saastuttaneet sisäryhmänsä identiteettiä Brooklynissä ja Israelissa. OIisihan se tyhmää harjoittaa itse samaa integraatiopolitiikkaa, jota on haitallisesti tyrkytetty valta-asemasta kilpaileville valkoisille waspeille. Jotta rotuideologiaa harjoittavien juutalaisten edut olisivat Yhdysvalloissa turvattu täysin, heidän piti vaikuttaa merkittävällä tavalla vuonna 1965 säädettyyn uuteen siirtolaislakiin, joka on sittemmin muuttanut ratkaisevasti Amerikan demografista karttaa.

Suomessa liberaali maahanmuutto ja siihen liittyvän integraatiopolitiikan opit ovat lähtöisin Ruotsista, jossa vapaan maahanmuuton ideologisina taustapiruina on Amerikan tapaan olleet heimoetunsa salaavat heprealaiset vaikuttajat. Vielä toistaiseksi valkoisina säilyneiden maiden maahanmuutopolitiikkan perustana on monikultturismi, joka on hylännyt täysin valkoisen identiteetin varjelemisen. Kolmannen maailman invaasion alla on yhdentekevää saivartelua väitellä siitä, onko Englannin tapaisten maiden harjoittama erilliskulttuurien tukeminen määritelmän mukaista monikultturismia vaiko Ranskan tasavaltaista traditiota korostava integraatiopoliitiikka. Lopputulos on molemmissa sama: vieraspopulaatiot on päästetty tunkeutumaan alkuperäisten eurooppalaisten reviirille.

Tämän pitkän alustuksen jälkeen moni saattaa ihmetellä mitä tällä on tekemistä pienen Nurmijärven kunnan kanssa. Ylen uutisten ilkeästi natiiveja nokittava uutisjuttu 
Nurmijärvi pääsee irti häpeästä – pakolaiset tulevat viimein (14.11.2014) on todiste siitä, kuinka pienikin paikkakunta joutuu kokemaan hämärien globaalivoimien ideologisen puristuksen. Vaikka puhe häpeästä ja aloite pakolaisten ottamisesta suomalaisena säilyneeseen Nurmijärveen oli lähtöisin kristillisdemokraattien valtuutetulta Johannes Haapalaiselta, on otsikon yleisenä tosiasiana väitetty häpeä peräisin pelkästään tomittaja Pekka Mommon otsalohkosta. Tiedä vaikka kasvoille olisi virinnyt saatanallinen ilon irvistys, kun toimittaja sai otsikossa ja jutussa väittää epäsuorasti, että Suomessa täysin suomalainen kunta on häpeällistä. 

Tuollaista juttua ei väännä totuuteen pyrkivä toimittaja, vaan Ylen värväämä propagandisti, joka toteuttaa sen ajamaa uutispolitiikkaa. Ylen kannattaman monikultturismin perimmäisenä tarkoituksena on saastuttaa viimeisetkin valkoisten enklaavit, jotta ei jäisi todistetta maailmasta, joka on viihtyisämpi kuin globaalin monokulttuurin monikulttuurihelvetti. Strategia on tuttu Neuvostoliiton alkuaikoina vaikuttaneen Lev Trotskin kannattamasta maailmankommunismista. Trotskin mukaan kommunismi on mahdollista vain kun jäljelle ei jää yhtään kapitalistista pesäkettä muistuttamaan toisenlaisesta vaihtoehdosta.

Suuren maailman globalisteillle ja heidän hyödyllisille idiooteilleen Nurmijärvi oli ennen pakolaispäätöstä ikävä todiste paremmasta Suomesta ja valkoisesta Euroopasta. Sen harmonia ja puhtaus pitää turmella vieraalla kulttuurilla ja erilaisella väestöllä, jotta monikultturistit voivat selittää, ettei muuta vaihtoehtoa ole 
– "olemme samassa ulostealtaassa, eläkää sen kanssa!". Maailmankyläuskovat voivat pakkointegraatiolla ja valheilla pitää vielä jonkin aikaa yllä harhaista utopiaansa, mutta totuutta he eivät voi tukahduttaa. Suuri osa suomalaisista ja eurooppalaisista muistaa hyvin paremmat ajat ja se tulee olemaan keskeinen voima kun Reconquista, takaisinvaltaus, alkaa.


                             
                     **********************************


Yle TV1, 31.8.2016 klo 22:40, U
lkolinja: Kreikkalainen omatunto 

Omasta talousahdingostaan huolimatta kreikkalaiset ovat auttaneet avokätisesti maan läpi kulkeneita satojatuhansia pakolaisia. Lesboksen saaren vapaaehtoiset ovat ehdokkaina Nobelin rauhanpalkinnon saajiksi. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suom


Jälleen kerran dokumentti "sotaa pakoon" lähteneistä vapaamatkustajista, joiden elämästä ja hyvinvoinnista meidän eurooppalaisten pitäisi huolehtia maailman tappiin asti. On vastuutonta, että Ulkolinjan dokumentti tekee maahantunkeutujia auttavista hyväkkäistä sankareita, vaikka heidän toiminta vain kiihottaa lisää uusia onnenonkijoita saapumaan Välimeren yli Eurooppaan.

Kun dokumenteissa kerrotaan aina uhreista, niin sovittaisiinko edes kerran niin, että Ylen oma väki tekisi ohjelman näiden partalasten uhreista Euroopassa. Samalla voisi laskea mitä tällainen miljardimassoista vuotava kansainvaellus tekee Euroopalle, sen kulttuurille ja väestölle....sanotaanko vaikka seuraavan sadan vuoden aikana? Sovitaanko näin, jookos? 


tiistai 30. elokuuta 2016

MORAALISTA KIRISTÄMISTÄ JA SYYLLISTÄMISTÄ MAASTAKARKOTETUISTA

Katja Tähjä ja Kaisa Viitanen haluavat, ettei yhtäkään
kehitysmaalaista karkotettaisi Suomesta. Kuvan
perusteella tuo halu herättää kysymyksen, että onko
sen taustalla kenties seksuaalinen motiivi.


Yleisradion politisoituminen 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla saattoi olla nykyistä räikeämpää, mutta suomalaisuutta väheksyvä internationalistinen agenda ei ole silti hellittänyt otettaan mediamammutin uutis- ja ajankohtaisohjelmien tarjonnassa. Takavuosikymmeninä toimittaja saattoi itse tunnustaa avoimesti väriä, mutta tänään hän on siirtänyt vastuun erilaisille asiantuntijoille ja mielipideautomaateille, jotka puhuvat toimittajien puolesta. Tämä on ollut propagandistisessa mielessä sikäli järkevä liike, sillä niin sanotuilla asiantuntijoilla uskotaan olevan enemmän tiedollista auktoriteettia kuin toimittajilla. Kansalaisen kannalta ongelma on vain siinä, että Ylen toimittajat valitsevat pelkästään yhdenlaisia auktoriteetteja ja jättävät toiset, monesti paljon viisaammat ja paremmilla argumenteilla varustetut asiantuntijat kokonaan pois keskustelusta.

Esimerkiksi hallitsemattomasta maahanmuutosta ja sen vaikutuksesta luontoon paljon kirjoittanut tekniikan tohtori ja entinen vihreiden kansanedustaja Eero Paloheimoa ei haastatella juuri koskaan Ylessä. Hänen sijaan saamme kuulla höyhensarjalaisia monikulttuuri-idealisteja kuten tietokirjailijoina esiintyvää parivaljakko Kaisa Viitasta ja Katja Tähjää, joiden teelmykset on kirjoitettu puhtaasti maahanpyrkijöiden näkökulmasta. Tutkaparin ensimmäinen "tietokirja" Paperittomat (2010), joka kertoi Euroopassa ilman oleskelulupaa elävistä muukalaista, palkittiin jopa Suomi-palkinnolla. Kirjan tyyli on häikäilemätön: tunteisiin vetoavalla manipulaatiolla lukijalle luodaan samaistumisen tunteita maassa laittomasti olevia vapaamatkustajia kohtaan. 


Ylen metkut tunteville ei ole mikään yllätys, että verorahoitteinen valtionkonserni on lähtenyt puffaamaan tarmolla tämän naisparivaljakon juuri ilmestynyttä kirjaa Karkotetut. Toimittaja Kaisa Viitasta ja valokuvaaja Katja Tähjää haastateltiin Aamu-tv:ssä ja Ylen toimittaja Minna Rinta-Tassi kirjoitti kirjasta syleilevän uutisartikkelin Maastakarkotetut palaavat kotimaahansa tyhjin käsin ja tyhjän päälle. Uudessa kirjassa yritetään puolestaan käyttää hyväksi eurooppalaisten kiltteyttä ja syyllistää asioista, jotka eivät ole heidän syytään:
Irakilainen Lana on yksi heistä, joiden elämäntarina päätyi teokseen Karkotetut. Kaisa Viitanen ja Katja Tähjä kiersivät eri puolilla maailmaa useamman vuoden aikana. He tutustuivat karkotettuihin, haastattelivat ja valokuvasivat heitä. – Ihmettelin monet kerrat ihmisten sinnikkyyttä ja pärjäämistä vaikeuksien keskellä. Poliisit saattavat laittaa käsirautoihin ja väkivalloin karkottaa maasta. Se on hyvin traagista, Kaisa Viitanen toteaa.
Se harvinainen tapahtuma, että lepsujen maassaoloehtojen Euroopassa maahantunkeutuja karkotetaan, kertoo vain siitä, että tällä ei voi olla vähäisintäkään oikeutta poliittiseen turvapaikkaan tai pakolaisstatukseen. Tällaisten miljooniin nousevien onnenonkijoiden päätä on turha silittää, kun muistissa on viime syksyn väkivaltainen maahantunkeutuminen Makedonian kautta Eurooppaan. On pöyristyttävää, että Viitanen kauhistelee väkivalloin käsirautoihin laittamista, vaikka kyse on todennäköisesti väkivaltaisen rikollisesti maahantunkeutuneista saalistajista.

Kirjan kirjoittajat ja Ylen toimittaja Rinta-Tassi ovat psykologisesti taitavia, koska he keskittyvät yksilön kohtaloon, jolloin siitä toisesta yksilö-pyksilöstä, suomalaisesta veronmaksajasta, voidaan manipuloida esiin empatian tunteita. Tunteiden kautta pystytään taas hallitsemaan mielipiteen muodostusta ja näin lopulta äänestyskäyttäytymistä tai kansalaisaktivismia "pakolaisten" puolesta. Siirtolaissirkuksen suurempaa kuvaa ei uskalleta sen kaikkine loogisine seurauksineen edes ajatella, sillä sen avoin ja rehellinen tarkastelu olisi "epäinhimillistä" tai jopa "fasismia". Tästä huolimatta tai juuri siksi, väestöräjähdys ja tiettyjen populaatioiden kyvyttömyys tuottaa itselleen hyvinvointia ovat kysymyksiä, joissa yksilöiden tragediat ovat herttaisen yhdentekeviä koko ongelman ratkaisun kannalta. Meillä ei ole luonnon kantokyvyn ylittämisen ja seitsemän miljardin "ainutlaatuisen lumihiutaleen" jälkeen kertakaikkiaan enää varaa yksilökeskeiseen humanismiin ja siitä johdettuun harhaiseen filosofiseen saivarteluun. Elämme jo nyt laina-ajalla ja ekologisesti kestämätön muukalaisvyöry vain kasvattaa tuota luonnolta kupattua lainaa.

Siksi onkin pökerryttävää lukea akateemisesti koulutettujen itku-iitojen aggressiivis-passiivista jeremiaadia, jossa turvapaikkapummin karkotusta pidetään yksinomaan pahana asiana, koska se ei ole kohteen kannalta ollenkaan kiva juttu. Asiaa ei tietenkään kysytä suomalaisilta, puhumattakaan maailman biofsfääriltä, jonka elinvoimaa myös etelän vetelät ovat täällä ylimääräisinä imemässä. 

Sokeassa ihmiskeskeisyydessään Viitanen ja Tähjä yrittävät kiristää meitä "moraalisella vastuulla" ikään kuin eurooppalaisten vastuulla olisi tarjota kehitysmaiden pummeille läntinen elintaso:
– Eurooppalaisten viranomaisten vastuu päättyy sillä hetkellä kun saattopoliisi kääntää näille ihmisille selkänsä ja on varmistanut, että he poistuvat maasta, Kaisa Viitanen sanoo.  – Pitäisi olla järjestelmä, jolla vähän enemmän seurataan, mitä karkotetuille tapahtuu. Minusta on aika vastuutonta, että emme tiedä, minkälaisiin olosuhteisiin ihmiset palaavat, Katja Tähjä jatkaa.
Kehitysmaiden toivorikkaat kullankaivajat ottavat riskin tullessaan laittomasti Eurooppaan. Lähtömaansa elintasoon verrattuna he pelaavat upporikasta ja rutiköyhää, joten jos pakolaistatus-arpa ei osukaan kohdalle, on vain kärsittävä seuraukset. Viitaselle ja Tähjälle tämä ei tietenkään kelpaa, vaan moraalisella syyllistämisellä he haluavat antaa meille Mustan Pekan käteen ja maahantunkeutujille voittoarvan, jonka me kustannamme.



                                                              **************************



A-studio Yle TV1 Tiistai 30.8.2016 klo 21:00 


Kun poliisi käyttää paprikasumutetta rap-konsertin lopettamiseksi, onko voimankäyttö kohdallaan? Juontajana Ville Mättö #YleAstudio HD

Linkki A-Studion ohjelmiin.


Poliisväkivallasta on studiossa keskustelemassa anarkisti Suvi Auvinen. Keskustelussa puitiin mm. kolme viikkoa sitten sattunutta rähinää Helsingin Dallapen puistossa, jossa anarkomarkot aloittivat väkivaltaisen mouhoamisen poliiseja vastaan.

Mistä asti poliittisen marginaalin räyhääjät ovat olleet legitiimejä yhteiskunnallisia keskustelijoita Ylessä? Varmaan siitä lähtien kuin Erkki Tuomioja riehui Iranin shaahin vastaisessa mielenosoituksessa 1970. Eikö tasapuolisuuden nimissä myös Soldiers of Odinin johtajat pitäisi päästää keskustelemaan vaikkapa katujen turvallisuudesta tai ulkomaalaisten katurikollisuudesta? Mitä turhaan, puna-Yle ei ole tasapuolinen ja antaa puheenvuoron vain äärimmäisen vasemmiston puhenaisille. Luulisi Systeemin vastustaja Auvista edes hävettävän, että käy dialogia poliisin ja valtamedia kanssa. Järjestelmän rintaruokittu puudeli...

********************************************************************************************************

Yle Watchin omat facebook sivut nyt täältä.

Yle Watchin juttuja, jotka liittyvät Ylen ohjelmiin ja uutisiin, voi myös postata eri Yleisradion Facebook-sivuille. Kun postaat, niin älähän trollaa, vaan toimi asiallisesti. Ohessa suorat linkit, klikkaa nimeä:

Yleisradio
Yle Uutiset
Yle Areena
Yle Teema



torstai 25. elokuuta 2016

YLEN ÄÄRIVASEMMISTOLAINEN TOIMITTAJA MAINOSTAA AIVOPESUPROJEKTI EXIT:IÄ

Henrik Holappa sai vihdoin töitä Systeemin huorana.


Ylen verkkosivut on julkaissut tänään artikkelin 
Suomessa käynnistyy radikalisoituneita auttava Exit-projekti, joka kertoo pilottihankeesta, jonka malli on lainattu Ruotsista. Siellä jo 1990-luvulla äärivasemmistolaisten käynnistämä ja sittemmin juutalaisten rahoittama Exit pyrki kesyttämään nuoret kansallissosialistit harmittomiksi sohvaperuna-demareiksi. Lyhyehkön artikkelin pääviesti tiivystyy tässä kappaleessa:
Radinetin tavoitteena on ehkäistä asiakkaidensa ajautumisen väkivaltaiseen ääriajatteluun ja -toimintaan, sekä auttaa niitä henkilöitä jotka jo ovat näissä piireissä irtautumaan niistä ja tulemaan osaksi yhteiskuntaa. Radinetin Exit-malli perustuu vapaaehtoisuudelle, luottamuksellisuudelle ja yhteistyölle mm. eri uskonnolisten yhteisöjen kanssa.
Väkivallan ehkäisy on lähtökohtaisesti järkevää, mikäli sen taustalla on yksilön ongelmat. Toisaalta väkivaltaan voi olla syynä myös yksilön ylittävät yhteiskunnalliset ongelmat, jolloin Exitin kaltaiset projektit puuttuvat vain seurauksiin eikä syihin. Esimerkiksi Iso-Britannia olisi voinut 1980-luvulla polkaista käyntiin oman Exit-ohjelman, jossa Irlannin tasavaltalaisarmeijan IRA:n aktivisteja olisi johdettu pois liikkeestä tavallisiksi kansalaisiksi. Tällaiset toimet eivät olisi kuitenkaan poistaneet IRA:n olemassaolon syytä eli brittien ylivaltaa Pohjois-Irlannissa. 

Suomessa taas huomattava joukko radikaaleja nationalisteja kuten kansallissosialistit on nuhteettomia kansalaisia, joten heidän pois vierottaminen liikkeestä ei olekaan väkivallan ehkäisyä, vaan väkivallattomien aktivistien ohjaamista pois vallitsevan järjestelmän kavahtamasta kilpailevasta ideologiasta. Näyttää siltä, että erotuksena muslimeista suomalaisten kohdalla Radinetin päätarkoitus ei olekaan ehkäistä väkivaltaista toimintaa, vaan projektissa keskitytään väkivallattomiin kansalaisiin, joilla ilmenee "ääriajattelua". Kyse on siis vanhan ajan käännytystyöstä, mikä ei ole sinänsä ihme, sillä Exit Radinetin tukena toimii projektiryhmä, jossa ovat edustettuina Setlementtiliitto, HelsinkiMissio ja Kirkon Ulkomaanapu. Globalistinen pukinsorkkakin vilahti, sillä jutun tehnyt Ylen äärivasemmistolainen toimittaja Marko Hietikko tietää kertoa, että "Radinet on osa Euroopan komission ylläpitämää Radicalisation Awareness Network -verkoston Exit-työryhmää".

Jos väkivalta ja terrorismi jätetään pois, on ääriajattelu käsitteenä kaikkea muuta kuin yksiselitteinen. Länsimaita tällä hetkellä hallitsevat talousglobalistit ja punavihreä kulttuurieliitti muodostavat yhdessä hegemonisen vallan, josta käsin määritellään se, mikä on yhteiskunnassa "normaalia" ja mikä puolestaan siitä poikkeavaa ääriajattelua. Mikään järjestelmä tai arvomaailma ei itsessään edusta absoluuttista järkevyyttä, vaan sen määrittely on aina riippuvainen kulttuurista, ajasta, paikasta ja ennen kaikkea vallasta. 

Tietysti on olemassa käsityksiä, joita jo arkijärki on pitänyt kaikkialla ja kaikkina aikoina äärimmäisen poikkeavina. Esimerkiksi transseksuaalit kärsivät identeettihäiriöistä, joka määriteltiin vielä viime vuosikymmenenä yleisesti sairaudeksi. Sen pitämistä normaalina, heteroseksuaalisuuteen rinnastettavana identiteettinä, pidettiin ääriajatteluna, äärimmäisenä relativismina. Kuitenkin tänään siitä on tehty yhteiskunnallisten lobbaajien ja tasa-arvouskovaisten ansiosta uusi normaali. Sitä vastoin ääriajatteluna pidetään sitä, että transseksuaalisuutta kutsutaan sairaudeksi. Samanlaisen tuomion saa myös se, joka sanoo, että homoseksuaalisuus ei ole biologisesti eikä eettisesti samanarvoinen seksuaalisuuden muoto kuin heteroseksuaalisuus. Nämä mielettömyydet samoin kuin kehitysmaalaisten loputon invaasio Eurooppaan edustavat nyt uutta järkevyyttä ja kaikki niistä poikkeavat näkemykset ääriajattelua.

Uuden normaalin huomaa myös siitä, että Exit Radinettiä koskeneessa artikkelissa ei puhuttu mitään äärivasemmiston kuten anarkistien poliittisesta väkivallasta. Osaltaan selitys tähän löytyy siitä, että jutun kirjoittanut Marko Hietikko edustaa itse tuota liikettä ja tunnetaanpa hänet myös läheisestä suhteestaan taktista väkivaltaa kannattavaan Dan Koivulaaksoon. Hietikon vaikenemisen ymmärtää, sillä Suojelupoliisin viimeisimmän raportin mukaan anarkistit ovat myös Suomessa syyllistyneet fyysiseen väkivaltaan mm. poliisia ja 612-marssiin osallistuneita vastaan. Siksi on perusteltua kysyä, että eikö todellisuudentajunsa menettänyttä ääriajattelija Suvi Auvista ja hänen anarkistilegioonansa pitäisi myös kehoittaa osallistumaan Radinetin vieroitushoitoon? Asia taitaa olla sittenkin niin, että anarkomarkot ja anarkohenkiset toimittajat Ylessä eivät edusta Järjestelmän kannalta ääriajattelua, vaan ovat pikemminkin sen masinoiman "normaalin" vesikauhuisia mutta perin hyödyllisiä puolustajia aitoa poliittista oppositiota vastaan.

Ylen artikkelin pääpaino on "tavallisten muslimimaahanmuuttajien" vaarassa liukua islamin alkuperäisiin oppeihin, mikä lännessä nähdään ääriajatteluna, mutta mikä islamilaisissa maissa on perin normaalia. Tarkkaan ottaen Islam ei ole ollenkaan ääriajattelua, vaan täydellistä ajattelun puutetta, puhdasta irrationaalista mielipuolisuuttaa ja kivikautista taikauskoa, jota ei voida koskaan yhteensovittaa länsimaisen ajattelun ja perinteen kanssa. Sen vuoksi me täällä Yle Watchissa toteamme, että kaikki yhteiskunnallinen ennalta-ehkäisevä toiminta muslimien ajautumiselle uskon mukaiseen Jihadiin on Euroopan mantereella turhaa, sillä vahinko on jo tapahtunut. Siksi islamilaisen radikalismin ongelma voidaan ratkaista vain kieltämällä muslimien maahantulo ja palauttamalla jo täällä olevat muhamettilaiset takaisin kotimaihinsa. Toden totta, exit muslimeille!

Surkuhupaisan lisän Ylen artikkeliin toi siinä pariin otteeseen mainittu entinen "uusnatsijohtaja" Henrik Holappa. Täytyy oikein onnitella lähes koko ikänsä työttömänä ollutta Holappaa, sillä hän on saanut vihdoin palkkatyön alalta, jonka hän tuntee kuin omat taskunsa – nimittäin takinkääntämisen salat. Radinetin kokemusasiantuntija on kerrassaan hieno työnimike herralle, jolle poliittinen huoraaminen on käynyt elämäntavaksi.

keskiviikko 24. elokuuta 2016

VASTUULLISTA TIEDOTTAMISTA FORSSASTA

Jepjep....se on Forssa.

Tänään ja eilen illalla Yle kertoi pikaisesti Forssassa sattuneesta turvapaikanhakijoiden ja suomalaisten välisestä joukkonujakoinnista TV 1:n pääuutislähetyksessä ja asiaa setvittiin tarkemmin Ylen verkkosivujen jutussa 
Turvapaikanhakijat Forssasta: Tiistai-illan yhteenotto oli jatkumoa viikkoja jatkuneelle uhkailulle. Yle valitsi tuttuun tapaansa röyhkeästi puolensa jo jutun insertissä:
Vastaanottokeskuksen luona tapahtunut yhteenotto oli turvapaikanhakijoiden mukaan jatkumoa loppukesällä alkaneelle kehitykselle. Vastaanottokeskuksessa asuvat kertovat, että heitä on uhkailtu kaupungilla muun muassa kaupoissa ja kadulla. Keskukseen on turvapaikanhakijoiden mukaan uhattu iskeä myös ensi yönä.
Suomalaisnuorten näkökulmaa ja tapahtumien muita taustoja ei edes haluttu käsitellä, vaan toimittaja Riikka Valtonen nieli nikottelematta turvapaikanhakijoiden version tapahtumien kulusta. Koko juttu perustui syyllisten ja uhrien istuttamisella betoniin, eikä tätä jämähtänyttä tarinan asetelmaa muutettu myöhemmissäkään uutisissa, vaikka niissä tosin vihjataan vienosti, että rähinän kulku ja sen taustalla olevat syyt saattavat olla toiset joita muukalaiset kertoivat. Vaikka tarina korjattaisiin myöhemmin virallisesti, sillä ei olisi suurtakaan merkitystä, sillä Ylessä tunnetaan erinomaisen hyvin massapsykologisen tiedottamisen perusoppi, jonka mukaan ensimmäisen vaikutelman synnyttämä muistijälki tapahtumasta jää parhaiten ihmisten mieliin.

Taktisesti taitavaa valehtelua on jättää kertomatta jotain olennaista tapahtumasta ja kuuntelemalla vain yhtä todistajaosapuolta. Juuri näin tekee Yle:

Yle Uutisten toimittajan Eeva Hannulan haastattelemien turvapaikanhakijoiden mukaan heitä on uhkailtu jo useiden viikkojen ajan. Heidän mukaansa Forssan tapahtumat alkoivatkin oikeastaan jo loppukesästä. – Heitä on uhkailtu marketeissa ja kaupoissa, he ovat kuulemma joutuneet juoksemaan pitseriaan sisään pelätessään forssalaisia. Heitä on heitelty kadulla pulloilla, heille on huudeltu ja tosiaan se, mitä tänään tapahtui, on ikään kuin jatkumoa edellisistä, Hannula kertaa.
Se mitä Forssassa todella tapahtui saa etsiä suurenlasin kanssa kaikista asiaa koskevista Ylen uutisista. Tämän huomasi myös Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen, jonka blogiin kirjoittamista näkemyksistä kertoi verkkolehti Suomen Uutiset jutussaan Ronkainen Forssan joukkotappelun uutisoinnista: Yksipuolista tiedottamista – Yle ”unohti” kertoa turvapaikanhakijoiden käyttämistä aseista:
Joukko kantasuomalaisia otti yhteen vastaanottokeskuksessa asuvien turvapaikanhakijoiden kanssa ja molemmat osapuolet käyttivät tappelussa mm. rautaputkia. – Edellinen välikohtaus tapahtui maanantaina, kun kaksi ulkomaalaistaustaista henkilöä pahoinpiteli 15-vuotiaan pojan Prisman parkkipaikalla. Tapaus on jatkumoa viikkoja jatkuneelle välien kiristymiselle. Miksi edeltävistä tapauksista ei tiedotettu? Ronkainen kysyy.
Kysymys on retorinen, sillä kaikki tietävät vastauksen. Kyse on Ylen vastuullisesta tiedottamisesta, jonka johtoajatuksena on, että ulkomaalaisten edesottamuksista ei ehdoin tahdoin saa antaa kielteistä mielikuvaa, vaikka siihen olisi perustellut syyt.

Vakuutellakseen suurta yleisöä, että poliittisesti korrekti narraatio on se ainoa oikea mahdollinen tulkinta tapahtumista, Yle riensi haastattelemaan myös Forssan kaupunginjohtaja
Sami Sulkkoa. Verkkosivujen haastattelujutussa Kaupunginjohtaja: Forssa ei ole rasistinen kaupunki Sulkko sivuuttaa kuntalaisten perustellut huolet kutsumattomien ulkomaalaisjantterien tuottamasta uhasta ihmisten arjessa ja kääntää keskustelun Ylen toivomaan loputtomaan rasismisuohon. 

Koska valtamedian iskostaman käsityksen mukaan rasismi tarkoittaa rasistisesti vain valkoisten aiheuttamaa ongelmaa, merkitsee keskustelu rasismista pelkästään sitä, mitä me suomalaiset voisimme tehdä asian korjaamiseksi. Haastattelussa Sulkko vannottaa Ylelle mieluisaa uskollisuutta monikultturismille, johon ei kuulu ulkomaalaisten aiheuttamat harmit. Hän ääneen ajattelunsa keskittyy lähinnä siihen, mitä vikaa on forssalaisissa, koska kunniakansalaiset eivät viihdy ja tunne oloaan kotoisaksi kaupungissa. 

Sulkko on tyypillinen virkamies ja politiikko, jonka ensimmäinen huoli ei ole suomalaisten veronmaksajien kokemukset muukalaisten vihamielisyydestä, vaan ainoastaan se, miten paapotut partalapset kokevat oman asemansa. Ruotsalainen pitkän linjan yhteiskunnallinen keskustelija Joakim Andersen kirjoittaa tuoreessa Sarastus-verkkolehden kolumnissa sangen osuvasti tästä Suomessakin vallalla olevasta kaksinaismoralistisesta asenneilmapiiristä:
Siksi meidän kokemuksemme esitetään aina poikkeuksina, pohjimmiltaan epäkiinnostavina ja vailla mitään merkitystä ja tarkoitusta. Emme saa vetää johtopäätöksiä omista arkisista kokemuksistamme. Tässä näemme harvoin huomoidun privilegion. Jos somalin kasvoille heitetään maitoa, voidaan johtopäätökset tehdä heti, se merkitsee jotain ja siten sillä on uutisarvoa. Mutta kun useampi somali sylkee nuorta ruotsalaista kasvoille, ei se merkitse yhtikäs mitään. Se tulee aina olemaan poikkeus riippumatta siitä, miten usein sitä tapahtuu.
Samalla kun etnisen kitkan syyksi nimetään yksinomaan suomalaiset myös konfliktien rauhanomainen ratkaisu sälytetään meille, ikään kuin käsillä olevassa rodullisessa nollasummapelissä myös me voisimme olla voittajia. Valitettavasti suomalaisetkaan eivät pääse karkuun sitä tosiasiaa, että alistuvampi ja sovittelevampi kulttuuri yleensä sopeutuu, akkulturoituu, aggressiivisemman kulttuurin tahdolle. Tämän vuoksi eri "mielipidejohtajien" vaatimat asenteen muutokset vain suomalaisille on varmin tie kulttuurimme assimilaatiolle, lopulliselle tuholle. Tätä matelevaa asennetta edustaa kaupunginjohtaja Sami Sulkko:
Onneksi tämä kuitenkin koskee marginaaliryhmää ja vähäisiä määriä (ihmisiä). Sitä suuremmalla syyllä pitäisin perusteltuna, että tutkittaisiin sitä, miten nuoria saataisiin sidottua vuoropuhelulla tapahtuvaan toimintaan. Syytä on miettiä myös sitä, miten tietoa eri kulttuureista ja turvapaikanhakijoista saadaan kerrotuksi paremmin nuorille.     
(...) Koulujen ja oppilaitoksen lisäksi Sulkko nostaa esiin nuoriso- ja sosiaalitoimen. Niissäkin on syytä etsiä keinoja, jotta väkivaltaiset kohtaamiset eivät toistu. Tässä tilanteessa ei voida unohtaa myöskään vanhempia.
Pelkkä passiivinen alistuminen ei riitä Sulkkolle, sillä hän on valmis kieltämään jopa kielellä ilmaistun etnisen itsepuolustuksen, josta hän käyttää orwellilaista kiertoilmausta vihapuhe. Vaatimusten tyyli on sama kuin Neuvostoliiton politrukeilla, jotka sanelivat ehtoja sille, mitä saa sanoa ja miten itsesensuuria hajoittava Kunnon kansalainen toimii silmin nähdystä mielettömyydestä huolimatta:
Yleinen yhteiskunnallinen keskusteluilmapiiri on Sulkon arvion mukaan kuitenkin omiaan lisäämään vihapuheen kautta tapahtuvaa lähestymistä, mikä lisää vaaraa, että pelkät puheet eivät enää riitä. – Jokainen kaupunkilainen ja seudunkin asukas pystyy omalta osaltaan olemaan lähettiläänä ja viestimään, että tämäntyyppisiä toimia ei pidä missään nimessä hyväksyä.
Yle lienee Sulkon kanssa yhtä mieltä ja miksei olisi, sillä juuri tuollaistahan vastuullinen tiedotus ja siitä seuraava repressiivinen toleranssi* on.

*)"Repressiivinen toleranssi tarkoittaa pähkinänkuoreen tiivistettynä ajatusmallia, jonka mukaan marxilaisille ideaaleille vastakkaisia ideoita ja käsityksiä ei tule suvaita ja niitä esittävät ihmiset tulee kompromettoida - ja toisaalta länsimaiselle kulttuurille ja yhteiskunnalle vihamieliset ja tuhoisat ideat tulee nostaa päivänvaloon ja niistä tehdä hyväksyttäviä, ideaalisia ja suvaittavia" 

(Lisää Forssakaustin uusista käänteistä ja Ylen pimityksistä voi lukea täältä).


                                                    *******************************



Yle TV1, 24.8. klo 22:40, 8 myyttiä työstä  

"Mamut vievät meiltä työpaikat". Maaretta Tukiainen selvittää asiaa sikalassa, bussivarikolla ja ohjelmistoyrityksessä. (U) HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.


Linkki ohjelmaan.


Facebookissa olevassa Maahanmuuttokriittiset -sivustossa Petri Kuittinen on kirjoittanut arvion ohjelmasta:

Ensin ne hyvät asiat: Ohjelmassa todettiin, että sosiaaliturvan korkea taso on monelle työllistymisen este ja tämä pätee ihan yhtä hyvin kantasuomalaisiin. Ohjelmassa käytiin läpi työhakemuksia, jotka oli tehty vain koska TE-toimisto pakotti siihen. Todellista halua työllistymiseen ei ollut. Ohjelma otti myös hienosti esiin esimerkkejä ahkerista maahanmuuttajista mm. puolalainen sikatilan työntekijä ja busseja yötyönä siivoavat tamilit. Yhtään humanitääristä maahanmuuttaja ei tässä ohjelmassa nähty tekemässä näitä raskaita töitä.

Samassa ohjelmassa todettiin että osalle mamuista ei makseta TES:in mukaista palkkaa eli myönnettiin sivulauseessa että mamut hinaavat palkkatasoa ja työehtoja alaspäin.

Studiossa haastateltavana ollut erittäin asenteellinen nainen väitti, että Unkarista on lähtenyt 2010 jälkeen 300000-500000 nuorta, koska he eivät usko maan tulevaisuuteen. En tiedä mistä nämä ”luvut” on revitty, sillä The World Bankin tilastojen mukaan Unkariin on muuttanut enemmän väkeä 2010 jälkeen kuin sieltä on lähtenyt pois. Näitä todennäköisesti täysin virheellisiä lukuja ei kukaan korjannut, vaan niille vain nyökyteltiin. Ja kerrottiin että Suomessa ei ole vastaavaa ongelmaa.
 
Haastateltavat uskoivat työvoimapulan tulevan Suomeen ja osa väitti, että työvoimapula on jo täällä. He toivoivat niin kovaa talouskasvua, että asioita joudutaan pohtimaan ”laajemminkin”, mitä ikinä se tarkoittakaan. En tiedä mistä tämä ”silloin kun meidän talous vetää…” kumpuaa. Nykysysteemillä EI ole mitään mahdollisuutta, että talous alkaisi vetämään, enkä henkilökohtaisesti usko työvoimapulaankaan, muuta kuin erikoisaloilla mm. lääkäreistä on pulaa, mutta tämä vaatii todella korkean koulutuksen.

Mamujen työllistymisen mahdollistamiseksi ehdotettiin kielitaitovaatimuksista ja tutkintovaatimuksista joustamista. Ehdotettiin että työpaikalla olisi käytössä monta kieltä. Tässä mielestäni tehdään karhunpalvelus myös maahanmuuttajille. Ilman suomen kielen oppimista todellista sopeutumista maahan ei tapahdu. Ja nyt suomen oppiminen halutaan poistaa tai hidastaa sitä ja suomalaisten pitää sopeutua siihen että heitä tulevaisuudessa palvellaan ties millä kielellä.

Juontaja oli maneereineen ärsyttävä ja asiantuntemus oli hukassa, ainakin talous- ja työllisyysasioiden suhteen. Eikö YLE:llä ole enää ammattitaitoisia juontajia?

Ehkä suurin ongelma oli se että studiovieraat oli valittu niin ettei eriäviä mielipiteitä löytynyt. ”mä olen ihan samaa mieltä…”, ”juu, juu” oli keskustelun ”taso”. Yksi haastateltava näki humanitääriset maahanmuuttajat työhaluisina voimavarana ”olisi älytöntä ajatella että he eivät…”, eikä jälleen kerran yhtään eriävää mielipidettä.

Ohjelmat loppukaneetti oli: mamut eivät vie meiltä työpaikkoja.

Ohjelma oli muuten kuvattu todella ala-arvoisesti. Kamerakuvakulmat olivat ala-astetasoa. Tiedän että YLE:llä on käytössä todella hienot ja kalliit kamerat, mutta se ei ainakaan välittynyt kuvan tekniseen laatuun. Nyt valkotasapaino oli järjestäen väärin. Tummat värisävyt oli poltettu mustaksi. Kuva oli suttuinen ja kohinan pystyi näkemään SD-tarkkuudella. Epäilen että yhdistelmällä kirkkaat studiovalot + n. 300 € älypuhelin esim. OnePlus + Z1 gimbal (230 €) olisi saanut osaavissa käsissä paremman kuvanlaadun. Ehdotankin että YLE:n ylikallis kuvauskalusto korvataan yllämainitulla, koska YLE:n miljoonien eurojen vehkeet menevät kuin helmiä sioille.

tiistai 23. elokuuta 2016

KANSANVIHOLLISTEN SIETÄMÄTÖN RÖYHKEYS


Merete Mazzarella ja Monika Fagerholm
eivät halua suomalaisuuden säilyvän.


Viime viikolla Radio 1:n Kultakuume-ohjelmassa haastateltiin Kristiinankaupungista kotoisin olevaa balladirunoilija Lina Teiriä, joka on ruotsinkielisten kirjailijoiden aloittaman pääministeri Juha Sipilän vastaisen kirjekampanjan innoittamana perustanut oman rinnakkaisen We see you -projektin. Sipilää vastaan on syytäkin kampanjoida, mutta silloin kun häntä syytetään liian tiukasta turvapaikkapolitiikasta on vaikea arvioida kumpi osapuoli on suurempi kansanvihollinen, muukalaisinvaasiolle kädet pystyyn nostanut Sipilä vai lisää maahanmuuttohulluutta vaativa kulttuurikilari Teir ja hänen hyväosaiset hengenheimolaisensa.

Jokainen voi omin korvin todistaa tämän globaalisti vastuuttoman naisen paatoksellisen uhon kappaleessa "Vi kommer minnas allt" (Tulemme muistamaan kaiken), jossa Teir julistaa Agit Propia muistuttavalla moralistisella raivolla tuomioita Sipiliän hallitukselle ja samalla myös suomalaisten enemmistölle, jotka äänestivät viime vaaleissa nykyisiä hallituspuolueita. Toden totta, ylimääräisen uutislähetyksen jälkeen suomalaiset eivät tule unohtamaan Teirinkään suomenlaisvihamielistä videoryöpsähdystä!
 Teirin sokea röyhkeys tukea luontoa kuormittavaa sekä etniteettejä ja kulttuureja tuhoavaa massainvaasioita 7 miljardin ihmissäkin maailmassa on moraalisesti täysin kestämätöntä, vaikka juuri hän itse kuvittelee olevansa moraaliltaan suomalaisen karvalakkikansan yläpuolella. Kauas on tultu niistä ajoista jolloin runoilija-kirjailia Eeva Kilpi kyseenalaisti ihmiskeskeisen taikauskon ja antoi tukensa Pentti Linkolan syväekologialle.

Suomenruotsalaisen ankkalammikon runkkurinki tietenkin ylistää suomalaisten etnistä perikatoa manaavaa Teiriä, josta kertoo ruotsinkielisen Ylen 
18.8.2016 julkaisema juttu "Finland måste ändra sin flyktingpolitik" (Suomen täytyy muuttaa pakolaispolitiikkaansa). Uutisjutun mukaan Teir oli yksi pääpuhujista Kristiinankaupungissa, jossa satakunta mielenosoittajaa, joista huomattava osa oli vielä värillisiä ulkomaalaisia, vaati turvapaikanhakijoiden käännyttämisen lopettamista. Ruotsinkielisen Ylen tapa kirjoittaa muukalaisasioista on vieläkin imelämpi ja puolueellisempi kuin suomenkielisellä puolella, mikä näkyy jutun täydellisessä kritiikittömyydessä, aivan kuin Lina Teir olisi kirjoittanut sen itse.

Satusetinä tunnettujen irakilaisten turvapaikkaturistien, Lina Teirin ja Rita Backmanin järjestämässä mielenilmauksessa toistettiin ne samat monta kertaa alas ammutut tekosyyt vihamielisen invaasion perustelemiseksi kuten uusien tunkeutujien tuomasta etnisestä värinästä ("
Vi har i många år redan haft en fin, intressant och utvecklande samvaro med de nyinflyttade i staden") ja epäilyksen alaisten sotarikollisten suojeluntarpeesta vetoamalla paperinpalaan nimeltä "ihmisoikeudet". Mielenosoituksen kärki suuntautui yhteen henkilöön, Juha Sipilään, jota vaadittiin tekemään oikeanlaisia "kansainvälisen lain" mukaisia päätöksiä, mikä tarkoittaa kaikkien tänne tunkeutuneiden partalasten maahan jäämistä riippumatta siitä onko heillä siihen edes Geneven sopimuksen mukaisia perusteita (Ei ole: sotaa pakoon pötkiminen ei ole oikeus poliittisen turvapaikan saamiseksi).

Politiikassa empatiasta ylimmän argumentin tehneitä, lähinnä munasarjoillaan ajattelevia Lina Teirin kaltaisia raivottaria, riittää julkisessa keskustelussa vaivaksi asti, vaikka 1960-luvun vasemmistoradikalismin luulisi olevan jo takana päin. Kulttuurimädätyksessä Teir on vain tavallinen pikkupioneeri, vaikka onkin päässyt vanhojen ja paljon kuuluisempien kiukkutätien joukkoon osallistumalla Sipilän vastaiseen kampanjointiin. Ylen nettisivujen artikkeli Juha Sipilälle satelee paperikirjeitä – kirjailijat kritisoivat turvapaikkapolitiikkaa kertoo tarkemmin mistä asiassa on oikein kyse. Jutussa kampanjasta puhuvat sen aloittaneet ruotsinkieliset kirjailijat Merete Mazzarella ja Monika Fagerholm, mutta propagandahyökkäykseen on osallistunut myös suomalaisia skribenttejä kuten joka paikan rukoilijasirkka Anu KoivunenMTV 3:n uutisjutun mukaan professori Koivusen lisäksi suomeksi oli kirjottanut vain 50 henkilöä, kun taas ruotsiksi paperille itkijöitä on ollut 143.

Kampanjan takana ei ole vain ruotsinkielisiä kirjailijoita, vaan lähes koko suomenruotsalainen akateeminen eliitti, mikä kertoo paljon tämän väestönosan suhteesta suomalaisuuden säilymiseen nyt ja tulevaisuudessa. Ilmeisesti liian mukavat oltavat omassa kielikuplassa estävät näkemästä pienen suomalaisväestön kohtalonkysymystä ihmismassojen puristuksessa, vaan takkatulen äärellä on mielenkiintoisempaa pohtia holtittomasti lisääntyvien kehitysmaalaisten mahdollisuudesta astua Pohjolan valmiisiin pöytiin. 

Monika Fagerholmin subjektiiviset näkemykset Irakin, Somalian ja Afganistanin turvapaikkatilanteesta eivät kerro mitään viime syksyn alkutilanteesta, jossa Syyrian pakolaiskriisi sai näiden maiden elintasoparasiitit näkemään tilaisuuteensa tunkeutua Eurooppaan. Syyrian sodan varjolla maanosaamme vyöryneistä "turvapaikanhakijoista" 97% olikin muita kuin syyrialaisia, enimmäkseen jo ennestään tutuista turvapaikkapummien luvatuista maista kuten Somaliasta ja Irakista. Nämä taustat eivät kuitenkaan estä Fagerholmia saamasta ehdollistettua moralisti-refleksiä, kun joku kertoo Facebookissa muukalaisen kielteisestä turvapaikkapäätöksestä:
Maahanmuuttoviraston muutettua arvioitaan Irakin, Somalian ja Afganistanin turvallisuudesta, kielteisten turvapaikkapäätösten määrä on liki tuplaantunut. Monika Fagerholmille viimeinen niitti oli heinäkuussa sosiaalisessa mediassa julkaistu kielteinen turvapaikkapäätös.
Ylen antamaan ilmaiseen julkisuuteen kansanviholliseksi tunnustautuneelle kulttuuriklikille sisältyy selvästi perusteeton toive, että muukalaisinvaasion kannattaminen saisi enemmänkin jalansijaa kansan keskuudessa. Yle kun antaa julkisuutta myös toiselle samankaltaiselle projektille, josta kerrottiin tämän jutun alussa:
Fagerholmin ja Mazzarellan kirjekampanja on synnyttänyt jo rinnakkainen kampanja, joka myös kritisoi turvapaikkapolitiikkaa. We see you -kampanjalla halutaan ilmaista päättäjille, että heidän tekemänsä politiikka huomataan. Yksi kampanjan perustajajäsenistä [Lina Teir] teki kirjeestään pääministerille myös laulun ja julkaisi sen verkossa.
Kansastaan vieraantuneet herraskaiset punaliberaalit ovat oikeassa ainoastaan siinä, että pääministeri Juha Sipilää ja hänen hallitustaan täytyy vastustaa painokkaasti. Oikeudenmukaisessa maailmassa tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että Sipilä, Orpo ja Soini pitää tuomita suomalaisvihamielisinä toimijoina, jotka ovat kansan itsemääräämisoikeudesta ja turvallisuudesta piittaamatta päästäneet tahallaan maahan yli 30 000 tänne kuulumattomia vieraan kulttuurin, uskonnon ja rodun edustajia, joilla monella on vielä epäilyttävä sotilas- ja poliisitausta. 

maanantai 15. elokuuta 2016

MILWAUKEEN MELLAKAT - YLEN VITKUTTELEMA KORREKTI VERSIO TAPAHTUMISTA



Yhdysvaltain Milwaukeessa mustat ovat mellakoineet ja ryöstelleet kauppoja jo viime lauantaista asti, mutta Yle sai suunsa auki tästä vasta tänään maanantaina tv 1:n klo 18.00 uutisissa ja nettisivujen jutussa Milwaukeessa pidätetty useita mielenosoittajia, yksi henkilö haavoittunut luodista
. Ylen radiohiljaisuus katkaistiin luultavasti siksi, että rähinät jatkuvat edelleen eikä niitä voi siksi enää lakaista maton alle.

Samaa vaivihkaista taktiikkaa Yle on käyttänyt ennenkin kuten Pariisin etnisissä levottomuuksissa v. 2005, jolloin vasta neljän päivän riehumisen jälkeen Yle reagoi tapahtumiin. Toimituksessa toivottiin varmaan myös tällä kertaa pientä ihmettä, jotta multkikulti-agendan kannalta epäedulliselta näyttävä barbarismi Milwaukeessa sammuisi itsestään. Koska Milwaukeen tapahtumista oli pakko kertoa, esitettiin se tutun kaavan mukaisesti, toisin sanoen valkoisia jahtaavista väkivaltaisista ja ryöstelevistä mustista tehtiin uhreja. 

Ylen nettisivujen jutussa kerrotaan, että poliisi ampui mustan miehen Milwaukeessa viime lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Ammutun Sylvien Smithin taustoja valaistaan sen verran, että tämän sanotaan olleen virkavallan vanha tuttu, jonka auton poliisi pysäytti. Tämän jälkeen Smith oli lähtenyt juoksemaan karkuun ja kääntynyt sitten ase kädessä kohti poliisia. Kertomatta jää, että ammuntavalmis ase oli varastettu aikaisemmin murron yhteydessä. Nettiartikkelissa ei myöskään mainita, että Smithin ampunut poliisi oli itse musta, tosin klo 18.00 tv-uutisissa sentään eräs haastateltu mainitsi ohimennen asiasta.

Muutoin tv-uutisten versio tapahtumista oli sitä itseään, sillä jutun lopussa toimittaja jaksoi toistaa vanhaa harhaanjohtavaa patenttiselitystä, että poliisit vainoavat paperien kyselyllään erityisesti mustia, mutta ei sitä, että muihin väestöryhmiin verrrattuna he tekevät moninkertaisesti enemmän rikoksia, mikä selittää viranomaisten halun valvoa heitä. Itse asiassa mustien rikosluvut ovat niin suuret, että heidän monitorointi on tosi asiassa vähäisempää mitä tehdyt rikokset edellyttäisivät. Tämä näkyy myös siinä, että mustia kuolee poliisin luoteihin ja pidätyksiin suhteessa vähemmän kuin valkoisia, vaikka heidän rikosmääränsä ovat moninkertaiset verrattuna valkoisiin. Kiistämättömästä todistusaineistosta huolimatta Yle esittää 60-lukulaista tarinaa mustista uhreina valkoisten rasistien käsissä, vaikka Milwaukeen tapahtumilla ei ole ollut mitään yhteyttä valkoiseen väestönosaan.

Sen verran valkoiset kuitenkin tapahtumiin liittyvät, että viikonlopun aikana rasistisen Black Lives Matter -liikkeen aktiivit julistivat valkoisten metsästyskauden alkaneeksi (kts. video täältä). Ymmärrettävästi Yle ei kertonut Millwaukeen uutisoinnin yhteydessä tästä juonteesta mitään, sillä se ei sovi sen ennalta määrättyyn ideologiseen narraatioon pahantekijöistä ja uhreista.

Yle on viime vuosina kertonut lähes kaikista Yhdysvaltain rotulevottomuuksista, tosin aina vain sen tutun poliittisesti korrektin version. Ruotsin vastaavista tapahtumista se on vaiennut sen sijaan systemaattisesti, vaikka aivan viime aikoinakin autot ovat palaneet mm. Malmössä säännöllisesti. Ilmeisesti Yhdysvaltoja pidetään niin kaukaisena maana, että sieltä voidaan syöttää mitä tahansa tarinaa hyväuskoisille hölmöille, kun taas Ruotsi on niin lähellä, että paskapuhe paljastuisi paljon nopeammin. Mediahiljaisuutta tuottaa myös se, että Ruotsi on hyvin samankaltainen maa kuin Suomi, jonka vuoksi sen epäonnistuneesta monikulttuurikokeilusta kertominen avoimesti saattaisi hätkähdyttää Ylen kannalta suomalaisia 
väärällä tavalla.


                                              ******************************


Yle Teema, 15.8.2016 klo 21:00, Maanalaiset taistelijat (16) 

Osa 2/6: Vastarinta järjestäytyy. Hitlerin hyökättyä Neuvostoliittoon Euroopan kommunistit liittyvät natsien vastaiseen aseelliseen taisteluun. Vakoilussa ja tuhotöissä avustaa Britannian salainen palvelu. (U) Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi. K12 (väkivalta, ahdistus).




keskiviikko 10. elokuuta 2016

YLE PAISUTTELEE ASIOITA POLIITTISIN MOTIIVEIN, TOISAALLA SE TAAS PIMITTÄÄ UUTISIA



Medialukutaitoisille kansalaisille, jotka seuraavat myös Yle Watch -blogia, Yleisradion uutistoimituksen masinoimat uutiskuplat ja -pimennykset ovat tuttua tavaraa, johon törmää säännöllisesti päivittäin. Välillä poliittisesti motivoitunut viestintästrategia lyö niin lujaa korville, että siihen ei voi olla regoimatta, vaikka uutisten tarkoitushakuisuus on muutenkin jo tapissa.

Parin viime päivän aikana mediamammutti on vaahdonnut Donald Trumpin sutkautuksista ja niistä tehdyistä tulkinnoista, vaikka uutisissa ei koskaan kerrota kuka tulkinnan on tehnyt, vaan annetaan ymmärtää, että on joku Yleinen Totuus tai Yleinen Mielipide, joka näitä tulkintoja tuottaa. Kaikki lukutaitoiset ovat jo tähän mennessä käsittäneet, että Trumpista tehdyt näennäisuutiset ja "kohut" ovat lähtöisin Clintonille myötämielisestä Amerikan liberaalimediasta. Näitä kärpäsestä tehtyjä härkäsiä todella riittää, Yle uutisten verkkosivuilla on jopa tällaisia "uutisia" varten tehty oma sivu Trumpille, jota selaamalla käy selväksi, ketä suomalaiset toimittajat kannattavat, jos saisivat äänestää Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.

Eilen tähän punavihreään konseksukseen toi säröä toimittaja Sanna Ukkolan kolumni "Onko Trump uusi brexit?". Tämä yleensä hyvin punavihreä monikultturisti on jutussaan yllättävän tasapuolinen verrattuna normaaliin Trump-rääpimiseen. Välillä tekstistä löytää jopa kritiikinpoikasta suomalaisen median takakireästä asenteesta republikaaneja kohtaan:
Suomessa julkiset keskustelijat näyttävät päättäneen, että Clintonin on absoluuttinen pakko voittaa vaalit tai maapallo tuhoutuu ja ilmestyskirjan peto laskeutuu maan päälle, ja se näkyy uutisoinnissa joka päivä. Yhdysvalloissa Clintonia käsitellään ihan yhtä rankasti kuin Trumpia Suomessa, eikä hän saa mitään anteeksi sen takia, että vastaehdokas on vähintään yhtä vihattu.
Demokraattien hallitsemassa Washington DC:ssä majailevien suomalaistoimittajien negatiivinen ennakkoasenne Trumpia kohtaan vain vahvistuu, kun he seuraavat enimmäkseen maan itä- ja länsirannikon liberaalimedioita, jotka esittävät Trumpin lausunnot mahdollisimman huonossa valossa. Kun tähän vielä lisätään suomalaisten heikko ja yksipuolinen kuva Amerikasta, ei ole mikään ihme, että uutisen sisältö muuttuu lähes päinvastaiseksi siitä, mitä Trump on alunperin sanonut. Tästä käy hyvänä esimerkkinä Trumpin viimeisestä puheesta nostatettu kohu, jossa hän kehoitti kansalaisia nousemaan vastaan, mikäli Clintonin presidenttiyden myötä korkeimpaan oikeuteen nimitettäisiin tuomareita, jotka poistaisivat kansalaisilta perustuslaillisen oikeuden kantaa asetta. Aseenkanto-oikeuden alkuperäisenä tarkoituksena on ollut kansalaisten oikeus ja valmius puolustaa itseään, mikäli valtiosta tulee tyranni. Kaiken tämän tohinan keskellä olisikin syytä kysyä, miksi Isosiskovaltion kontrollia ajava Hillary Clinton haluaa riisua kansalaisilta aseet pois.

  
                                                         **************************

Kotimaan puolella Yle jumittaa tutusti rasismin, monikulttuurin ja persujen pyhässä kolminaisuudessa. Otetaan ensin rasismi, josta tulee tuorein uutinen Itä-Suomen yliopistolla jaettu ja piilotettu islam-vastaisia lappusia. Islamin vastaisuus ei ole rikos, tai sen ei ainakaan pitäisi olla kuten ei ole kristinuskonvastaisuuskaan, mutta niin vain yliopiston läpipolitisoituneet tiedostajat ovat kannelleet asiasta poliisille. Monikultturismin läpikyllästämän Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkösen lausunto kuvaa hyvin sitä, missä alennustilassa maamme yliopistot ovat:
– Suhtaudumme tähän hyvin kielteisesti. Emme suvaitse tiloissamme minkäänlaista poliittista tai rasistista propagandaa.
Mönkkönen kaataa vain itselleen, sillä yliopisto on juuri se laitos, joka on täynnä poliittista propagandaa aina opetustoimintaa myöten. Punavihreät agitaattoreilla kuten Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisella on tietenkin röyhkeyttä pitää opetus- ja tutkimustointaan puolueettoman tieteellisenä, vaikka hänen kaltaisten ensimmäisestä suunavauksesta tietää, mitä puoluekirjaa hän kantaa ja mikä on hänen suhteensa monikultturismiin.

Miksi Yle sitten haluaa nostaa mokomien lappujen levittelyn kampuksella uutisen arvoiseksi jutuksi? Kommunistit ja vihreät ovat tehneet sitä vuosikymmeniä. Aivan: lappujen sisältö hiertää myös Ylen punavihreitä toimittajia, noita entisiä punaisen yliopiston opiskelijoita.

Monikulttuurin rintamalla on tapahtunut paljonkin, mutta Yle on vaiennut asioista, joissa suomalaista on potkittu päähän. Jos taas väkivallanteoista on kerrottu, ulkomaalistaustaa ei ole mainittu. Onneksi sentään MV-lehti on raportoinut niistä aktiviivisesti viime päivinä täällä, täällä, täällä, täällä, täällä, täällä, täällä, jne. jne. 

Mitä tekee samaan aikaa Yle? Se on saanut pilkittyä verkkosivuilleen vain yhden rasismille haiskahtavan uutisen, ehkä siksi että väkivallan teko kohdistui poikkeuksellisesti muihin kuin suomalaisiin. Uutisjuttu Joensuun joukkopahoinpitely vaikea selvitettävä poliisille – rasismirikoksissa ei piikkiä kaupungissa on onnen kantamoinen monikultturisteille, sillä vihdoin löytyi tapaus, jossa teon motiivina saattaa olla se ainoa oikea sertifioitu rasismi eli se jossa tekijät ovat valkoisia ja uhrit värillisiä - tämähän on Suomessa  ilmenemiseltään yhtä harvinainen tapaus kuin vesinokkaeläin luonnossa! Uutisessa mainitut monikulttuurijärjestöt ovat tietenkin kärkkäinä "rasismirikosten" perään, sillä vain näin ne voivat kerätä itselleen kipeästi kaivattua uhripääomaa. Valtion antamat tukieurot kun riippuvat pitkälti siitä, miten tarpeellisiksi tällaiset puliveivaus-puljut osaavat itsensä esittää.

Yle Watch ei ole kosherkonservatiivisten persujen äänenkannattaja, mutta jonkin verran täältä irtoaa puolueelle sympatiaa, sen verran peppukipuilua Sammakon johtama populistijoukkio on aiheuttanut kansanvihollisille. Mikään uutinen ei ole se, että persunuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkysen kohdalle rapsahtanut esitutkintapyyntö kansanryhmänvastaiseta kiihotuksesta sai aikaan yläfemmojen heitot Ylen toimituksessa, vaikka toimittajat Arto Veräjänkorva ja Annette Blencowe osaavatkin peittää voitonriemunsa asiallisuudella uutisjutussa Perussuomalaisten Sebastian Tynkkysen kirjoituksista esitutkinta

Vielä suurempaa tyytyväisyyttä on todennäköisesti herättänyt tapaus, jossa kerrotaan Suomen Sisun varapuheenjohtajan osallistumisesta Persujen puheenjohtajakilpaan. Liekö samppanjapulloja poksauteltu kun toveritoimittaja Antti Laakso naputteli juttua Perussuomalaisten puheenjohtajatarjokas: Olisiko aika aloittaa lehdistön puhdistukset? Sisun Riku Nevapään lausunto "puhdistuksista" on kuin taivaasta pudonnut olkiukko Ylen toimittajille ja heitä komppaaville punavihreiden puolueiden kenttäväelle: "Katsokaa nyt, mitä me sanottiin, tuollaisia puhdistuksia vaativia kansanmurhaajia nuo Persut ovat!".

maanantai 8. elokuuta 2016

OPPILASAINES AFRIKKALAISTUU, OPPIMISTULOKSET LASKEVAT

He eivät voi eivätkä saa olla Suomen tulevaisuus.

Ylen maanantain yksi pääuutisaiheita on ollut Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen johtajan, professori Jouni Välijärven koostama Oma Linja -selvitys, joka pohjautuu PISA-tutkimusten aineistoon. Uutisjutussa Selvitys: Oppilaat eriarvoistuvat ja osaamistulokset tippuvat – Professori perää peruskouluun mittavaa remonttia kerrotaan, että tällä hetkellä "suomalaisen koulun kuningasidea, tasa-arvo, ei toteudu".

Pragmaattisella arkijärjellä ajateltuna tasa-arvofetisistinen eli sosialistinen lahtökohta ei voi olla koulun päätarkoitus, vaikka oppilaitosten pitääkin antaa kaikille samanlaatuista opetusta. Opetuksen yhtäläisyys ei ole ongelma, kunhan ei ylläpidetä harhaista oletusta, että oppimistulosten pitäisi olla edes suurinpiirtein samat. On nimittäin selvää, että 90 äo-pisteellä ei päästä edelleenkään opiskelemaan fysiikkaa tai lääketiedettä, vaikka motivaatio olisi kuinka hyvä.

Valheellisessa tasa-arvoideologiassa, jota professori Välijärvikin näyttää kannattavan, oppilaan uskotaan olevan tyhjä taulu, ikään kuin perimällä ei olisi oppimisen suhteen mitään merkitystä. Huonoon koulumenestykseen etsitäänkin syitä kaikkialta muualta paitsi ihmisen syntyperästä. Nekin perimän ulkopuoliset syyt, jotka näyttävät ilmeisiltä, jäävät tutkimuksessa mainitsematta. Esimerkiksi poikien oppimistulosten heikkenemiselle professori esittää syyksi lukuharrastuksen vähenemisen, vaikka todennäköisempää on koululaitoksen ruotsalaistuminen eli vaatimustason lasku kielissä ja matematiikassa. Kun koulusta on tehty oppilaiden ehdoilla toimivia viihtymiskeskuksia, joissa teineille ei enää päntätä päähän vaikeita ja ikäviä asioita, ei ole ihme, että tulokset ovat mitä ovat. Asiaa ei paranna se, että lässyhumaani paapominen tulee vain lisääntymään, sillä osa alakouluista on luopunut numeroarvostelusta (Yle: Osa alakouluista luopuu numeroarvostelusta – kympin oppilaalle numeroista luopuminen voi olla vaikeaa)

Keskeinen syy osaamistulosten laskuun voisi olla oppilasmateriaalin jyrkkä muutos viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tätä ei tietenkään mainita pääsyyksi huonoihin tuloksiin:
Suomalaiskoululaisten PISA-menestys kääntyi laskuun vuonna 2006. Sen jälkeen alas on tultu hälyttävästi. Välijärven aineiston mukaan yhä useampi koululainen jää Suomessa alle lukutaidon minimitason.
Toki maahanmuuttajat  huomioidaan Välijärven tutkimuksessa, mutta ei sellaisena selittäjänä mitä se on Ruotsissa. Heikosti menestyvillä maahanmuuttajilla tarkoitetaan rivien välistä tietenkin Lähi-idästä ja Afrikasta tulevia oppilaita, joilla on tunnetusti keskimääräisesti alhaisempi älykkyysosamäärä kuin eurooppalaisilla. Vaikka uutisessa ei asiaa mainitakaan, on itsestään selvää, että esimerkiksi venäläiset ja virolaiset maahanmuuttajat eivät ole sellaisia oppimisen ongelmatapauksia kuin mustasta Afrikasta tai Irakista tulleet koululaiset:
Osaamisen ongelmat korostuvat lisäksi maahanmuuttajalapsia ja -nuoria tarkasteltaessa. Ensimmäisen polven maahanmuuttajat ovat 2,5–3 vuotta samanikäisiä kantasuomalaisnuoria jäljessä. Taustalla on ennen muuta kielellisiä vaikeuksia.
Maamme Pisa-tulosten lasku voidaan pysäyttää vain jos maahanmuutto Afrikan ja Lähi-idän maista lopetetaan kokonaan. Tällöin opettajien jaksaminen ja motivaatiokin olisi toista luokkaa, kun opetukseen vastenmielisesti suhtautuvaa monikulttuurista häirikköainesta saadaan vähennettyä. Tulosten nostaminen vaatisi puolestaan täällä ilman kansalaisuutta olevien afrikkalaisten kotimaihinsa palauttamista. Paras tulos saavutettaisiin tietenkin silloin, jos koko negridi- ja arabipopulaatio saataisiin siirrettyä takaisin heidän alkuperäisille alueilleen.

torstai 4. elokuuta 2016

YLEN KULTTUURIKOMMARIEN PIENI PIIRI PYÖRII

Kulttuuribolsut Riku ja Tunna verkostoituvat. Julkisen
Sanan Neuvoston uusi pj., punavihreä multikultisti Elina
Grundstörm, on samaa kulttuurimarxilaista klikkiä.

Jo kuolleeksi ja kuopatuksi luultu kulttuurimaxilainen Docventures jatkaa syksyllä (7.9. lähtien) Yle tv 2:n puolella. Docventures-dokumenttisarjan yhteiskuntakritiikki on pitkälti sitä samaa mikä on vallitsevassa kulttuurihegemoniassa muutenkin suotavaa. Toisin sanoen mistään aidosta kritiikistä, jossa pureuduttaisiin yhteiskunnan todellisiin kipupisteisiin, ei ole kyse, vaan näytetyt dokumentit ja varsinkin niiden jälkeen käydyt keskustelut noudattavat puhtaasti punavihreiden maailmanselitystä. Tästä on todisteena ohjelman kolme uutta televiossakin pyörinyttä minuutin traileria (1, 2 ja 3), joissa tuomitaan poliittisen vihollisen vihapuhe (paitsi oma) ja annetaan lässyliberaalin elostelijan, toimittaja Rauli Virtasen, selittää väärän tietoisuuden turmiollisuudesta, johon auttaa vain poliittisesti korrekti indoktrinaatio kuten Docventures-dokumentit. 

Viime vuoden tapaan Riku Rantala ja Tunna Milonoff yrittävät hypettää dokumenttejaan niin, että eri kaupunkeihin on synnytetty omia Docventures-katsomoita. Mitään uutta yhteiskuntakriittistä liikettä nämä yhteisöt eivät silti synnytä, sillä osallistujiksi on rajautunut ennalta arvattavasti joukko punavihreitä opiskelijoita. Jo nyt voi varmuudella sanoa, että punavihreän runkkupiirinsä ulkopuolista väkeä he eivät pysty värväämään, vaan joutuvat sössöttämään Frankfurtin koulun mukaista kriittistä teoriaa vain omille tosiuskoville. 

Jo vuonna 2013 Yle Watch ruoti Docventuresin taustoja ja motiiveja artikkelissaan Docventures vai Comventures, josta tähän sopiva lainaus:
Mustavalkoisimmillaan Docventuresin toimittajat Riku ja Tunna ovat ohjelman vierailijavalinnoissaan. Kaikki - siis aivan kaikki - vieraat ovat järjestään jonkin sortin vasemmistolaisia tai toiseuden halaajia. Katsoja on koko ajan toivonut, että josko edes kerran olisi tultu ulos sieltä hermeettisesti suljetusta vasemmistoliberaalista boksista ja otettu vieras, joka todella haastaisi ne ennalta arvatut Hyvän ihmisen yksipuoliset ja moralistisen yksinkertaistavat käsitykset, joita monissa dokumenteissa on esitetty.
Riku ja Tunna kuuluvat Helsingin Kallion ja Vallilan välisellä alueella vaikuttavaan punavihreään kuplaan, jossa vasemmistolaisesti orientoituneet "luovan luokan" sisäsiittoiset kulttuurihomostelijat tuntevat hyvin toisena. Ei ole sattumaa, että Yle ja MTV3 ovat sopivasti tämän kuplan sisällä! Asia tuli hyvin selväksi eilen, kun Yle Puheessa haastateltiin räppäri Palefacea eli Karri Miettistä:


Yle Puhe, 3.8.2016 klo 14.03, Puheen Iltapäivä

Bitwisards - nuoret gurut kyberavaruudesta on osittain piirretty komediasarja Suomen peliteollisuuden alkuajoista 90-luvulta, sen noususta, tuhosta ja uudesta uhosta. Sarja julkaistaan Areenaan huomenna, tänään vierainamme ovat sarjan luojat Miha Rinne ja Jarno Elonen. Tapaamme myös Palefacen. Instagram: @ylepuhe


Palefacen haastattelu keskittyi enimmäkseen hänen uuteen videoonsa, josta on kertonut aiemmin YleX jutussaan Palefacen uutuusvideo naureskelee Soldiers of Odinille – mukana Paavo Arhinmäki, Madventures ja Solonen. Videolla näkyvät Palefacen kommarikaverit ovatkin hyvä läpileikkaus punavihreän kuplan poliitikoista ja kulttuurivaikuttajista, johon kuuluvat, kuinkas muuten, myös Docventuresin propagandapäälliköt Riku ja Tunna. Kansan syvien rivien känsäkouraisia työmiehiä ja -naisia, aitoa työväenluokkaa, videolla ei näy. Omanlaistansa kieroutunutta elitismiä tämäkin. Video kannattaa katsoa pelkästään siksi, että siinä tullaan paljastaneeksi se, miten vasemmisto aina neuvostokommunismista lähtien toimii kaksinaamaisesti kauniilla sanoilla, mutta lopulta aina niin, että poliittisen vastustajan toimintavapaudet kielletään, jollei muuten niin väkivallalla (videossa mm. skinin väkivaltainen kaappaaminen ja uhoa Odinien karkoittamisesta jne.).

Kuten arvata saattaa, Paleface puhui jälleen kerran läpiä päähänsä kuten viime kevään Ylen verkkosivujen henkilökuvajutussa, josta Yle Watch kirjoitti syväluotaavan analyysin (Yle esittää pankinjohtajana punaporvaripojan kapinallisena vaihtoehtona). Vasemmistolaisen perusininän lisäksi Paleface yltyi Yle Puheessa myös suoranaisiin valheisiin, kun hän väitti, että maamme poliittinen johto antoi muka hiljaisen hyväksynnän Soldiers of Odinin toiminnalle, jonka vuoksi ainoa todellinen vastarinta partioille oli punaporvariopiskelijoiden Loldiers of Odin sekä tietenkin hänen uusin videonsa, joka on samalla tribuutti medialemmikki Loldierseille.

Yle Puheen miestoimittaja näyttää olevan räppäri Miettisen poliittinen petikaveri, sillä hän ei mitenkään kiistänyt tämän valhetta, vaikka on hyvin tiedossa, että viime talvena monet oikeistopoliitikot kuten mm. puolustusministeri Carl Haglund ja pääministeri Alexander Stubb vaativat katupartioiden kieltämistä ja kriminalisoimista. 

Työläisistä vieraantuneilla kulttuurikommunisteilla on pakonomainen tarve esiintyä yhteiskunnan vastavoimana ja kapinallisina, mutta tällaiset yritykset näyttävät sitä koomisimmilta mitä enemmän he yrittävät vakuuttaa olevansa "Systeemiä vastaan". Vastustaessaan riippumatonta Soldiers of Odin katupartiota, he ovat hegemonisen vallan puolella, samassa veneessä kokoomuslaisten, kepulaisten ja rkp-läisten kanssa. On vaikea sanoa, näyttelevätkö Palefacen kaltaiset kulttuuribolshevikit tyhmää vai elävätkö he vain omassa harhaisessa vallankumous todellisuudessaan. Selvää on sen sijaan se, että kaikki tuon pinkkipunakaartin ulkopuoliset haistavat siinä muhivan itsepetoksen ja tekopyhyyden.