sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

YLE ON HILJAA PUOLAN HALLITUKSEN FACEBOOK-SENSUURIN VASTAISISTA TOIMISTA

Tavalliset puolalaiset vastustavat Facebookin sensuuria.
Yleisradio on asiasta tuttuun tapaansa hiljaa.

Isänmaalliset ja konservatiiviset Facebookin käyttäjät ovat viime viikkoina huomanneet, että Zuckerbergin monopolimafian harjoittama sensuuri on noussut mielivallassaan täysin uudelle tasolle. Entisen bännipolitiikan tilalle on tullut tilien sulkeminen ilman spesifiä kerrottua syytä, ainoastaan ilmoitus, että tili on suljettu "yhteisönormien rikkomisen vuoksi". Myös yhteisösivuja on lakkautettu viime aikoina paljon, jopa pelkkää musiikkiin keskittyviä ryhmiä, koska niissä on mainostettu antikommunistisia yhtyeitä. Uuden kampanjan tarkoitus on luultavasti savustaa ulos viimeisetkin Facebookissa sinnittelevät avoimet kansallismieliset.

Epädemokraattisen EU-komission vaatima sensuuripolitiikka Facebookille on yllättäen kohdannut valtiotason vastustusta, sillä Puolan hallitus on perustamassa työryhmän, jonka tehtävänä on torjua sosiaalisen median käyttäjien eriarvoista kohtelua poliittisen suuntauksen perusteella. Puolan hallitus katsoo aivan perustellusti, että EU:n puristusruuivin alla oleva Facebook syrjii oikeistolaisia somen käyttäjiä. Suomessa tästä EU:lle kiusallisesta asiasta on kertonut vain MV-media, mutta maamme suurin valtamedia Yle on vaiennut asiasta täysin. Tämä tulee tuskin kenellekään yllätyksenä.

Yleisradiolle on pitkin matkaa ollut tyypillistä, ettei se edes tunnusta sensuurin olemassaoloa. Silloinkin kun länsimaisille arvoille vieras sensruuri mainitaan, Yle puolustaa sitä kulttuurimarxilaisella termillä vihapuhe. Se on puolestaan eräs repressiivisen toleranssin muoto, josta kerrotaan Kupuramiekka-blogissa:
Repressiivinen toleranssi tarkoittaa pähkinänkuoreen tiivistettynä ajatusmallia, jonka mukaan marxilaisille ideaaleille vastakkaisia ideoita ja käsityksiä ei tule suvaita ja niitä esittävät ihmiset tulee kompromettoida - ja toisaalta länsimaiselle kulttuurille ja yhteiskunnalle vihamieliset ja tuhoisat ideat tulee nostaa päivänvaloon ja niistä tehdä hyväksyttäviä, ideaalisia ja suvaittavia.
Päivänvalo sensuurikysymyksessä on pahinta mitä EU ja Yle voivat toivoa. Siksi Puolan valtiovallan suunnittelmista ei haluta kertoa suurelle yleisölle, koska asian esille ottaminen paljastaisi EU:n ja Facebookin toimien kulttuurimarxilaisen luonteen. Euroopan Unionin komissiossa ollaan luultavasti kauhuissaan siitä, että Puolan digitaalista asioista vastaava ministeri Marek Zagórski sanoo haluavansa taistella oikeistomielisten sosiaalisen median käyttäjien eriarvoista kohtelua vastaan. 

Suomessakin on alettu heräämään Facebookin harjoittamaan virtuaaliseen punaterroriin. Arvostettu Kanava-lehti sisältää uusimmassa numerossaan (3/2018) emeritusprofessori Timo Vihavaisen painavan kirjoituksen Facebookin poliittisesta sensuurista. Yle Watch suosittelee jokaisen kynnelle kykenevän lukemaan sen. Lehti on saatavilla lähes jokaisesta kirjastosta.

keskiviikko 25. huhtikuuta 2018

A-STUDION JUTTU AFRIKAN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ LÄSSÄHTI HETI ALKUUNSA

Afrikka, Amerikka, Aasia, Eurooppa ja Oseania.


TV1, keskiviikko 25.4.2018 klo 21:05,  
A-studio 

Kun tähti uupuu, Afrikan väestö tuplaantuu 30 vuodessa. Miten voimme hillitä väestönkasvua? Juontajana Annika Damström #yleastudio HD

Linkki Yle Areenaan.

Aiheensa puolesta tätä ohjelmaa voi pitää tapauksena, sillä kaikista maailman ongelmista tärkeimmästä ei puhuta mediassa juuri koskaan, ainakaan näin näkyvästi kuin tänä iltana. Valitettavasti ohjelman ensimmäinen puolisko koostui tyhjänpäiväisestä keskustelusta siitä, kuinka jotkut nykypopparit uupuvat. Kyseessä on tyypillinen ensimmäisen maailman näennäisongelma, joka koskee vain pientä etuoikeutettua ryhmää. 


Sitä paitsi kuka kumma oli itsemurhan tehnyt ruotsalainen bedroom-muusikko Avicii, josta valtamediat ovat vaahdonneet pari viimeistä päivää kuin jostain suurmiehestä? Yli kolmekymppiselle tämä juustoista EDM-biittiä läpsyttänyt "muusikko" ei sano mitään. Sen sijaan nuoret tuntuvat tietävän edesmenneen popparin yhtä hyvin kuin kliseet ilmastonmuutoksesta. Suuri osa vanhemmasta väestä on sen verran fiksumpaa, että ymmärtää myös sen juurisyyn, josta keskusteltiin ohjelman toisessa osassa.

A-studio oli hyvistä lähtökohdista huolimatta sittenkin pettymys, koska väestöräjähdyksestä tehtiin pelkkä keppihevonen "naiskysymykselle". Hallitsemattomasta väestonkasvusta kertovan osuuden alussa näytettiin pitkähkö johdatusraportti Afrikasta. Sen viestinä oli sama kuin verkkosivuilta löytyvä juttu
Jos Afrikan naiset saisivat päättää, lapsia syntyisi vähemmän – Opettajan mielestä 14-vuotias tyttö saisi olla jo naimisissa. Selittävinä tekijöinä väestönkasvuun sekä A-studiossa että verkkosivujen jutussa kerrottiin naisten koulutuksen vähäisyyden, ehkäisyn puuttumisen, köyhyyden. Löydettiinpä vika myös Dondald Trumpista, koska tämä on evännyt rahavirrat Senegalin aborttijärjestöiltä.

Samoja poppakonsteja Afrikan ongelmaan toisteli myös asiantuntijaksi studioon haalittu Riikka Shemeikka Kuntoutussäätiöstä. Lueteltujen ratkaisujen lisäksi hän mainitsi myös kaikki ongelmat mystisesti ratkaisevan tasa-arvon. Todellisiin kipupisteisiin hän ei halunnut puuttua, koska niissä vaaditut ratkaisut eivät olisi miellyttäviä. Siksi haastattelija Annika Damström ja Riikka Shemeikka eivät puhuneet sanakaan kehitysavun mielekkyydestä ja ylipäätään läntisestä avusta (mm. normaalia kuolleisuutta vähentävä terveydenhuolto), joka on mahdollistanut luonnon reunaehdot ylittävän ylijäämäpopulaation hengissäpysymisen ja siten lähes eksponentiaalisen lisääntymisen.


                                                       **************************


Kanadan toissapäiväiselle joukkomurhalle on löytymässä motiivi, josta kertoo Ylen uutinen Toronton yliajosta epäillyn motiivina mahdollisesti naisviha – suurin osa uhreista naisia. 25-vuotias armenialainen maahanmuuttaja lainasi muslimiterrorismin markkinoimaa ideaa, jossa mahdollisimman suuri joukko surmataan rekka- tai pakettiautolla. Tämäkin teko olisi varmaan voitu estää, kunhan vain olisi tiukennettu aselakeja...

Torontossa kymmenien ihmisten yli ajanutta miestä syytetään kymmenestä murhasta ja 13:sta murhan yrityksestä. Teon motiivit ovat toistaiseksi olleet hämärän peitossa, mutta teosta epäilty 25-vuotias Alex Minassian saattoi toimia vihasta naisia kohtaan.  
Kanadan suurimmassa kaupungissa maanantaina kaahannut mies määrättiin tiistaina oikeudessa vangittavaksi. Yliajossa on kuolonuhrien lisäksi kerrottu loukkaantuneen 15 ihmistä.
Feminismin kääntöpuolena länsimaat saavat maistaa nyt katkeroituneiden luuserimiesten koston. Tällaisia tekoja ei tapahtunut vielä 10 vuotta sitten, mutta jokin hinta feminismistä on maksettava, oli se sitten muslimit salliva maahanmuutto tai peräkammarin poikien väkivaltaiset raivokohtaukset. Turussa nämä kaksi piirrettä yhdistyivät viime elokuussa.


                                                       **************************

tiistai 24. huhtikuuta 2018

STILLER ON STILLER VAIKKA VOISSA JA UUNISSA PAISTAISI


Yle Radio Puhe, maanantai 23.4.2018 klo 17.02. Ruben Stiller: Oletko piilorasisti? 

Missä kulkee maahanmuuttokriittisyyden ja rasismin välinen raja? Onko puhe poliittisesta korrektisuudesta vain olkinukke, jolla lyödään vastustajaa? Millainen on rasistin psyyke? Kuinka monta rasistista ajatusta sinulla on päivässä? Ruben Stillerin vieraina ovat kansalaisaktivisti Maryan Abdulkarim ja tietokirjailija Marko Hamilo

Kuuntele ohjelma Yle Areenasta.


Ruben Stilleristä ei päästä eroon Ylessä sitten millään, sen verran tiukkaan tämä sionistinen tupajumi on tarrautunut valtion johtavan mädätystehtaan hormeihin. Vaatisi varmaan päättäväisempää savustusta tai Ylen sisäisiä henkilöstöpuhdistuksia, jotta tämä Ahasverus saataisiin lopullisesti karkotettua suomalaisvihaa lietsovista ohjelmistaan. Ikävä kyllä viattomat sielut joutuvat altistumaan edelleen Stillerin myrkynkylvölle, sillä saatuaan tv:stä häädön hän häärii nykyään radion puolella. Jo tv-kaudellaan Stiller juonsi radiossa vasemmistoliberaalien selkääntaputteluohjelma Pyöreä pöytää, mutta tultuaan kokonaan radion puolelle, hän on saanut  Radio Puheessa oman jokaviikkoisen tunnin kestävän propagandatuokion. 

Jo tv:n Pressiklubi-ohjelmasta kävi selväksi, että Stillerillä on pakkomielle käsitellä kielteisellä eli "kriittisellä" tavalla aiheita, jotka ovat keskeisiä suomalaiselle ja eurooppalaiselle identiteetille. Nyt jo avoimesti perinteisen suomalaisuuden hylänneenä agitaattorina hän on halunnut ylläpitää keskustelua, jossa Euroopan valkoisten etnisyys, perhe ja sukupuolisuus "dekonstruoidaan" eli määritellään uudelleen siten, että alkuperäisistä kestävistä malleista ei jää jäljelle enää mitään. Tuttu keskustelustrategia kulttuurimarxismissa keskeisessä kriittisessä teoriassa.

Eilisessä ohjelmassa Ruben Stiller pääsi jälleen lempiteemansa rasismin pariin. Vaikka ohjelman insertissä Stiller väittää, "rasismin määritteleminen on helppoa", se ei ole sitä käytännössä, koska hänen tulkinnassaan sen harjoittajia voivat olla vain valkoiset ei-juutalaiset, mikä on jo itsessään rasistinen oletus. Tätä tuttua rasistista rasismioletusta ohjelma noudatti alusta loppuun, koska siinä ei puhuttu sanallakaan esimerkiksi somalien rasismista, vaikka toisena vieraana oli "kansalaisaktivistina" tunnettu medialemmikki Maryan Abdulkarim.

Irvileuat leukailivat 
1970-luvulla, että punaruusu Arja Saijonmaa on Suomen "lahja" Ruotsille. Tänään he sanoisvat luultavasti jotain samantapaista somali Maryan Abdulkarimista, jonka lahjakkuudesta saavat nauttia puolestaan suomalaiset. Julkisen näkyvyyden perusteella häntä voidaan epäilemättä pitää huomattavana somalina, mikä ei objektiivisesti katsoen vielä kerro mitään hänen merkittävyydestään. Somalit eivät ole tuottaneet Suomessa ainuttakaan kirjailijaa, keksijää, professoria, yritysjohtajaa, huipputaitelijaa, koneinsinööriä tai ravintolaketjun perustajaa, vaan heidän parasta antiaan maallemme ovat olleet toimittajat Abdirahim "Husu" Hussein ja Wali Hashi sekä muslimifeministi Maryan Abdulkarim. Heidän suurin yhteiskunnallinen saavutuksena on ollut lietsoa ja ylläpitää suomalaisivihamielistä kaunaa, jonka vuoksi valtamedian klienteeli on pitänyt heitä erityisen suuressa arvossa. On selvää, että tällaisten oman etnisen ryhmän etua ajavien kiittämättömyys ja suoranainen vihamielisyys herättävät suomalaisissa Yle-veron maksajissa vastavihaa, joka sitten ilmenee koruttomana totuuspuheena jota valtamedia kutsuu vihapuheeksi.

Stillerin ohjelmassa esiintynyt Maryan Abdulkarim tuli vahvistaneeksi roppakaupalla niitä ennakkoluuloja, joita suomalaiset pitävät tosiasiassa perusteltuina ennakkotietoina somaleista. Abdulkarim oli juuri niin ylimielisen aggressiivinen kuin mitä stereotypiat somaleista maailmalla kertovat. Hänen etuilevissa puheenvuoroissaan paistoi lahjomattomasti läpi se, kuinka hänet on jo nuoresta asti altistettu marxilais-leninistisiin harhoihin kolonisiaatiosta ja frankfurtilaiseen oppiin valkoisten yksinomaisesta syyllisyydestä. 

Hän ottikin heti ohjelman alussa yleisen syyttäjän roolin ja sätti kaikin mahdollisin tavoin suomalaista miestä ja kulttuuria. Abdulkarimin  paasaus rasismista ja patriarkaatista oli sikäli huvittavaa, että hän tulee maasta, jossa tasa-arvoasiat kuten sukupuolisensitiivisyys, uskonnollinen suvaitsevaisuus ja eri etnisten ryhmien yhteiselo on täysin eri tolalla kuin Suomessa. Röyhkeyden huippuna voi pitää sitä, että Abdulkarim tunsi itsensä ja viiteryhmänsä (muslimit, somalit)  jatkuvasti loukatuksi, vaikka ainoa joka voisi olla oikeutetusti närkästynyt, on etninen suomalainen, joka kiitokseksi somalien elättämisestä saa kuulla olevansa pahimman luokan sortaja. 

Tietysti tällaisen vihanlietsonnan päävastuullinen on Yle, joka antaa vapaan foorumin etnisesti vieraiden hyötyjien edusnaiselle. Valitettavasti ohjelman teemasta johtuen edes tiedetoimittaja Marko Hamilo ei voinut sanoa ääneen sitä, että kun omilla kyvyillä ei pystytä tuottamaan hyvinvointia, kestäviä instituutioita ja yhteiskuntarauhaa kotimaassa, niin silloin livahdetaan Suomen valmiiseen pöytään, jonka äärellä vain ruikutetaan ja purraan ruokkivaa kättä.

Marko Hamilolla oli tosiaan epäkiitollinen tehtävä puolustaa vahvistettuja tilastotietoja, kun vastassa oli kaksi argumentatiivisen akrobatian harjoittajaa, joille mikään fakta ei ole riittävä, jos se vain on multikultia vastaan. Kuulijalle ei tullut yllätyksenä, että Stiller asettui ohjelmassa somalifeministin puolelle ja kävi tämän kanssa ankaraan yhteishyökkäykseen kaikkia Hamilon puheenvuoroja vastaan. 

Vastaavasti silloin (lähes aina) kun Abdulkarim sanoi jotain typerää, Stiller vaikeni täysin. Näin kävi jo heti alussa kun Hamilo totesi tutkimuksiin vedoten, että toimittajista 70-85 prosenttia kannattaa punavihreää maailmankuvaa, vaikka kansalaisten selvä enemmistö ajattelee toisin. Abdulkarim samaisti tämän siihen, että poliiseissa on huomattava osa Persujen ja Kokoomuksen kannattajia, josta "Hamilo ei näytä olevan huolissaan". Vertailu on yksinkertaisesti perusteeton, sillä toisin kuin toimittajat, poliisit eivät noudata puoluekirjaa vaan Suomen lakia, jonka mukaan kansalaisia on kohdeltava yhdenvertaisesti. Vihjailu puolueellisuudesta ei osu maalinsa kun tietää, että jos poliiseissa olisi enemmistönä somalifeministin suosimia punavihreitä, kansalaisia kohdeltaisiin varmasti "edistyksellisyyden nimissä" eri tavalla. Mitä tulee sitten toimittajakuntaan, niin sen poliittisilla mieltymyksillä on välitön merkitys, koska heidän työnään on kertoa ja uutisoida maailmasta. Heidän poliittisesti värittyneille mielipiteille ja uutispainotuksille on alttiina lähes koko kansa, kun taas poliisien kanssa tekemisiin joutuu pieni joukko jo lähtökohtaisesti rikollista ainesta. 

Stillerin omaa asennetta ohjelmassa kuvasi parhaiten kommentti, jossa hän sanoi, ettei koe itseään suomalaiseksi, koska suomalaisuus on "saastunut termi". Ilmeisesti hän on jättänyt vihanpuuskissaan kaiken häveliäisyyden sivuun ja uskaltaa siksi halveksua suomalaisuutta samalla kun julistaa olevansa avoimesti "valittu", juutalainen. 

Stiller tunnusti juutalaisten erityisaseman toteamalla, että jos Marko Hamilo esittäisi juutalaisista samanlaista kritiikkiä kuin muslimeista, hän ottaisi välittömästi yhteyttä seurakuntansa lakimiesarmeijaan. Kommentin tarkoitus oli tietenkin osoittaa, että myös muslimeihin kohdistuva kritiikki on perusteetonta, koska juutalaisista ei voi sanoa muuta kuin hyvää. Tätä hän demonstroi antisemiittisellä olkiukkoargumentilla, jonka mukaan "juutalaiset ovat ahneita" ja väitti sen olevan yhtä perusteeton yleistys kuin tilastolliset faktat muslilmien tekemistä raiskauksista länsimaissa (Suomessa Lähi-idän muslimit raiskaavat 17-kertaisesti suomalaismiehiin verrattuna). Tässä kohtaa Hamilo sivalsi osuvasti Stilleriä ja kysyi jotenkin siihen tapaan, että voiko väitteen juutalaisten ahneudesta esittää, jos se pitää paikkaansa. Hamilon olisi kannattanut sivuuttaa koko olkiukko ja kysyä, että onko sallittua todeta se fakta, että juutalaistaustaiset henkilöt omistavat ylivoimaisen enemmistön amerikkalaisesta ja koko globaalista mediasta.

Aivan nappiin ei Hamilonkaan esintyminen mennyt, vaikka hän muutoin puolusti sankarillisesti totuutta kahden sihisevän toiseus-matelijan edessä, jotka eivät kyenneet muuhun kuin sylkemään ulos myrkyllistä sappeaan. Hamilon pahin myönnytys ja siten harhautuminen pois tosiasoiden polulta kuultiin kohdassa, jossa hän väitti kulttuurien olevan vaihdettavissa keskenään ikään kuin kyse olisi paidoista. Ensinnäkään assimilaatio ei käy todellisuudessa yhtä helposti kuin Hamilon kannattamassa liberalistisessa ideaalissa. Toisekseen, kulttuuri on henkinen ilmaus sen luoneista ihmisistä. On vaikea kuvitella, miten ne, jotka ovat lähtöisin savimajoista tai palvovat väkivaltaista pedofiilia voisivat millään uskottavalla tavalla omaksua kulttuurin, joka rakensi katedraalit, kehitti tieteen, kävi kuussa ja loi modernin oikeusvaltion. Hamilon puolustukseksi on tosin sanottava, että toisaalla hän sanoi yhden kulttuurisen valtaryhmän pohjalle luodun kansallisvaltion olevan paras keino estää etniset konfliktit.

Jatkuvan Hamiloon kohdostuneen yksipuolisen hiillostuksen huvittavin osuus kuultiin ohjelman  lopussa. Sekä Abdulkarim että Stiller vaativat kahteen eri otteeseen Hamiloa pyytämään anteeksi sitä, että tämä epäili tutkimusta, jossa ilmoittamatta jääneet perhepiirin raiskaukset olisivat pääasiassa suomalaisten tekemiä. Hamilon mukaan on paljon todennäköisempää, että tämäkin asia olisi muslimeille epäedullinen, sillä islamissa vaimo nähdään miehen omaisuutena. Koska islamilaiset naiset hyväksyvät Koraanin näkemyksen, jossa he ovat miesten omistamaa "peltoa", he eivät pidä miesten seksuaalista vallankäyttöä kotioloissa raiskauksena. Koska rikosta ei ole Koraanin mukaan tapahtunut, islamilaiset naiset eivät ilmoita siitä viranomaisille. 

Tämän ääneen sanominen oli jotain sellaista joka sai hermoherkän Maryan Abdulkarim raivostumaan ja pitämään sitä itseensä kohdistuneena loukkauksena. Hamilo vastasi tähän, ettei hän ole loukannut ketään yksilöä, vaan puhui ainoastaan islamin kiistämättömästä yleisestä piirteestä. Radiofarssi huipentui siihen, että viimeisellä minuutilla Stiller yhtyi Abdulkarimin liikuttuneeseen marmatukseen ja vaati puoliväkisin anteeksipyyntöä Hamilolta. Kerrankin median seuraajat saivat kuulla vastauksen, jota ei olla totuttu kuulemaan näinä pelkurien aikoina.



                                                             *********************


Yle TV1, maanantai 23.4.2018 klo 19:00. Historia: Elämää Venetsian getossa 

Venetsian getto perustettiin 1500-luvulla rajoittamaan juutalaisten oikeuksia ja asumista. Minkälaista elämä getossa oli ja mikä oli juutalaisten asema yhteiskunnassa?



TV1, perjantai 20.4.2018 klo 23:30, Historia: Petturien lapset 

Hitlerin salamurhayrityksen suunnittelijat teloitettiin pettureina ja heidät on jo unohdettu virallisessa historiassa. Mutta heidän lapsensa eivät ole unohtaneet heitä. Tämä on heidän tarinansa. (U) HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.

tiistai 17. huhtikuuta 2018

MAANPETTURIKOMMUNISTIA YLISTÄVÄSTÄ YLIOPPILAASTA YLEN UUSI TOIMITUSJOHTAJA


Yksi tämän päivän ykkösuutisista on ollut Yleisradion uuden toimitusjohtajan nimen paljastaminen. Valituksi tuli MTV3:n vastaava päätoimittaja, 57-vuotias ylioppilas Merja Ylä-Anttila. Hän on ensimmäinen Ylen naispääjohtaja sitten maanpetturikommunisti Hella Wuolijoen, mikä tehdään ylpeällä tavalla selväksi h
aastatelussa, jonka voi katsoa Ylen verkkosivujen jutusta Merja Ylä-Anttila tulevasta Yle-pestistään: Haluan olla ihmisläheinen johtaja, mutta otan paikkani kuin Niskavuoren emäntä. Haastattelun lopussa hän tunnustaa olevansa kommunistin työnjatkaja siteeraamalla Hella Wuolijokea:
– Jossakin Niskavuori-näytelmässä on kohta, jossa nuori emäntä otti sukupolvenvaihdoksessa vallan käsiin ja istahti Niskavuoren pöydän päähän. Hän sanoi, että istun nyt tähän pöydän päähän, mutta teen sen tavallani.
Tehtävänsä hän aloittaa vasta 1. syyskuuta 2018, jolloin urakiidossa oleva nykyinen toimitusjohtaja Lauri Kivinen siirtyy muualle. Uuden toimitusjohtajan myötä on turha odottaa suurta muutosta Ylen kulttuurimaxilaiseen ohjelmapoltiikkaan, joka on ollut vallalla viimeistään siitä lähtien kun Arne Wessberg vaikutti pääjohtajana kaudella 1994–2005. 

Vaikka toimitusjohtaja ei vastaa ohjelmatuotannon sisällöstä, hänen linjauksensa vaikuttavat käytännössä myös siihen. Wuolijoki-sitaatin perusteella näyttää jopa siltä, että Ylä-Anttila tulee viemään Yleä vielä pari piirua lisää vasemmalle. Jo aiemmin hän on tehnyt selväksi, että valtamedialla ei ole Neuvostoliiton Pravdan (suom. Totuus) tapaan velvollisuutta kertoa uutisia, jos poliittinen oikeaoppineisuus ja "vastuullinen tiedottaminen" sitä vaativat. 

Varmaa Ylä-Anttilan kaudella tulee olemaan ainakin se, että monikultturistinen propaganda ja globaalien enemmistöjen eli "vähemmistöjen" identiteettipolitiikka saavat lisää ohjelma-aikaa Ylessä. Tämän hän sanoi suoraan Ylen tuoreessa haastattelussa (Radio 1 uutiset kohdasta 03:03 eteenpäin):
Suomalaisuus on niin monelaista tänä päivänä, Ylellä on paljon roolia myös siinä, että se vahvistaa erilaisten vähemmistöjen identiteettejä ja selviytymistä suomalaisessa yhteiskunnassa. 


                                                          **********************


Yle on kampanjoinut jo pitkään hiki otsalla MV-lehteä ja sen entistä päätoimittajaa Ilja Janitskinia vastaan. Herkkähipiäinen mediajätti ei ole voinut antaa Janitskinille anteeksi sitä, että MV-lehti on paljastanut suurelle lukijakunnalle valtavan määrän Ylen ja muiden valtamedioiden valheita, uutispimityksiä ja toimittajien kyseenalaisia edesottamuksia. Lapselliseksi kostoksi Yle on päättänyt pitää Jantiskinia esillä kuin murhamiestä, vaikkä hänen julkaisutoimintaansa koskevat syytteet eivät antaisi siihen juuri mitään aihetta.

Viimeksi tänään Yle yritti uutisellaan Ilja Janitskinin vangitsemista jatketaan – vangittiin todennäköisin syin epäiltynä lukuisista rikoksista ylidramatisoida entisen MV-lehden omistajan väitettyjä "rikoksia". Kaikesta loiskiehunnasta huolimatta median vakavimpina pitämät syytteet koskevat vain sanavapautta suitsivaa lainkohtaa kansanryhmän vastaisesta kiihotuksesta. Tuo puhtaasti poliittinen lainpykälä on Suomessa hyvin kyseenalainen, sillä korruptoituneet oikeuslaitokset tulkitsevat jopa pelkän totuuden kertomisen muukalaisten tekemistä rikoksista  kansanryhmän vastaisena kiihotuksena.

Ylen kiihottamana maamme viranomaiset ovat jahdanneet kansainvälisillä pidätysmääräyksillään Janitskinia 
pitkin Eurooppaa kuin suurtakin rikollista, vaikka esimerkiksi kansanryhmän vastaisesta kiihotuksesta voi saada maksimissaan vain kahden vuoden vapausrangaistuksen, mutta käytännössä yleensä vain sakkoja. Tästä ei voi päätellä muuta kuin että Ylen ja viranomaisten näyttävä Janitskin-jahti on perustunut aivan muuhun kuin hänen "rikostensa" vakavuuteen. 

Syy ei muu kuin poliittinen, sillä Janitskinin perustama MV-lehti puhkoi maamme tiedotusmafian mätäpaisekuplan, jonka sisällä poliittisen eliitin ja virkamiesten ei tarvinnut pelätä ikäviä paljastuksia. Maassamme on toki ollut jo ennen MV-lehteä vaihtoehtomedioita, mutta hallitsevalle nomenklatuuralle Jantiskinin projektista tuli vaarallinen siinä vaiheessa kun sen lukijamäärät vastasivat Helsingin Sanomia. Tämä on se syy, miksi viranomaiset ja vanha valtamedia ovat hyökänneet ja hyökkäävät edelleen Janitskinia vastaan suhteettoman ankarasti ja näkyvästi.


                                                          **********************


TV1, tiistain 17.4.2018 klo 21:00, A-studio 


Raportti Ruotsin jengirikollisuudesta. Juontajana Kirsi Heikel. #yleastudio HD

Katso Yle Areenasta.

Monikulttuurin kasvukipuja vai karu totuus siitä millaiseen suuntaan länsimaa muuttuu, kun se ottaa loppumattomana virtana kehitysmaalaisia? A-studiossa sentään tunnustettiin, että asiat ovat menneet Ruotsissa myös jengirikollisuuden suhteen huonompaan suuntaan. Yhtälö on yksinkertainen: mitä enemmän ulkomaalaisia, sitä enemmän jengirikollisuutta.

Rehellisestä tosiasioiden kertomisesta huolimatta raportissa turvauduttiin tuttuihin pinnallisiin syihin miksi ulkomaalaisnuoret liittyvät väkivaltaisiin rikollisjengeihin: työttömyys, joka johtuu siiitä, että vieraskammoiset håkanit eivät halua palkata lukutaidottomia ja osaamattomia ulkoeurooppalaisia. Vika on kaikissa muissa paitsi niissä, jotka polttavat autoja, räjäyttelevät poliisiasemia ja murhaavat toisiaan keskellä kirkasta päivää.

Kun maahantunketujavolyymit lähenevät Suomessa Ruotsin tasoa, voidaan olla varmoja, että sama rikollisaalto tapahtuu myös täällä. Studiossa ollut poliisi ilmaisi tämän rivien välistä sanomalla, että maahamme on viime vuosina perustettu täysin uusia ulkomaalaisten liivijengejä. Tähän on syynä ainoastaan maahan päästettyjen vieraspopulaatioiden lisääntyminen.

maanantai 16. huhtikuuta 2018

TIMO SOINI, EU-MARIONETTI MYÖS SYYRIAAN KOHDISTUVASSA AGGRESSIOSSA

EU ja Nato kuumottavat opportunisti Soinia.

Sinisten arkkitakinkääntäjä, ulkoministeri Timo Soini, todistaa viimeisimmällä lausunnollaan olevansa globalistien maailmanjärjestystä tukeva poliitikko, joka näennäisestä unionin vastaisuudesta huolimatta asettuu sopuisasti EU:n julkilausumien taakse. Huolimatta Soinin häikäilemättömästä vallanahneudesta, mistään itsenäisestä poliittisesta toimijasta ei ole kyse, joka käy selväksi Ylen uutisesta EU antoi tukensa Syyrian ilmaiskuille – Soini: Näytöt kemiallisten aseiden käytöstä riittävät. Todennäköisesti Soini itsekin tietää, että hän puhuu EU:n syöttämää potaskaa sanoessaan että Syyria on varmuudella Itä-Ghoutan kaasuiskun tekijä:
– Kemiallista asetta on käytetty ja sillä on seurauksensa, Soini sanoi kokouksen tauolla Luxemburgissa.

Hänen mukaansa ei ole mitään syytä epäillä kuka kemiallisia aseita on Syyriassa käyttänyt, ja etteivätkö ilmaiskujen tekijät olisi toimineet riittävin tiedoin. EU ilmoitti olevansa valmis panemaan toimeen uusia pakotteita kemiallisten aseiden käytön seurauksena, mutta varsinaisia uusia pakotepäätöksiä ei Luxemburgin kokouksessa tehty.
Lukija voi jo tässä kohtaa ihmetellä miksi taas pitää jankuttaa Syyrian tilanteesta. Tähän on hyvänä perusteena se, että Lähi-idän maailmanpoliittisen näytelmän avaaminen paljastaa esimerkinomaisesti kuinka lännen vihollinen ei ole Assadin laillinen hallinto, vaan omille kansalaisileen valehteleva poliittinen johto ja sitä myötäilevä valtamedia. 

Syyrian Ghoutan alueella on tehty ennenkin kaasuiskuja kuten vuoden 2013 syksyllä ja myös silloin Assadin hallinto julistettiin yksiselitteisesti syylliseksi. Yllättävää kyllä Yle julkaisi seuraavan vuoden tammikuussa uutisen MIT:n tutkimus: Ghoutan sariiniraketit eivät voineet tulla Syyrian hallituksen alueilta, jossa todennäköisimpänä iskun tekijänä pidettiin kapinallisia. Kun nykytapahtumia vertaa Ylen yli neljä vuotta vanhaan uutiseen lukija ei voi välttyä déjà-vu kokemukselta. Vai mitä sanoa tuolloin MIT:n tutkimukseen osallistuneen YK:n entinen asetarkastaja Richard Lloydin näkemyksistä:
McClatchy DC:n mukaan Richard Lloyd on tutkinut viimeisen puolen vuoden ajan Syyrian konfliktissa käytettyjä aseita. Lloydin mukaan Syyrian kapinallisilla on taito valmistaa Ghoutan iskussa käytettyjä raketteja.   
– Syyrian kapinallisilla on varmasti kyky valmistaa tällaisia aseita. Luulen, että heillä voi olla enemmän kykyä kuin Syyrian hallituksella, Lloyd sanoi.
Täysin oma lukunsa on kemiallisten aseiden käytön kauhistelu, joka vaikuttaa jokseenkin tekopyhältä, koska samaan aikaan suurvallat voivat halutessaan turvatua "legitiimisti" ydinaseisiin. On kieltämättä hirtehistä, että kemiallisten aseiden käyttämisestä rangaistaan toisilla aseilla, joiden kautta kuolee yhtä lailla ihmisiä. Ilmeisesti maailmanlaajuista pöyristystä ei olisi tapahtunut lainkaan, mikäli tekijät olisivat teloittaneet Itä-Ghoutan uhrit rynnäkkökivääreillä.


                                                       ****************************


Jokapäiväinen negatiivinen Trump-uutinen Ylessä oli kyhätty tänään potkut saaneen virkamiehen kaunaisen uutuuskirjan otteista. Uutisessa FBI:n entinen johtaja: Trump on moraalisesti epäpätevä presidentiksi – "kohtelee naisia lihapaloina" jutun kirjoittaneen Johanna Pohjolan ei tarvitse itse sättiä Trumpia, koska hän voi panna asialle Deep staten korruptoituneen asiamiehen, entisen CIA-johtaja James Comeyn, jonka potkuista Yle Watch kertoi kesäkuussa 2017 ilmestyneessä jutussaan Globalistieliitn poliittinen teatteri nimeltä Trumpin Venäjä-yhteydet. Trumpissa on paljon moitittavaa kuten alistuminen sionisti-lobbyn sodanlietsontaan, mutta tätä liberaalimediassa ei nähdä paheksuttava tosin kuin presidentin hyviä aikeita, joita ovat mm. yritys padota laittomien siirtolaisten tulva.

Ihan vain vertailun vuoksi, myös Barack Obamasta tehtiin hänen presidenttikaudellaan paljon paljastuskirjoja, mutta jostain syystä niitä ei nostettu koskaan läntisessä valtamediassa julkiseen keskusteluun. Se, että Comeyn kirja saa nyt paljon huomiota johtuu vain siitä, että enemmistönä olevat liberaalit (=vasemmistolaiset) toimittajat saavat jälleen syyn solvata Trumpia. Mikä ihana tekosyy. Kun homma vielä annetaan katkeroituneelle CIA:n ex-johtajalle, toimittajat voivat pestä tämänkertaisesta suunsoitosta kokonaan kätensä. 



                                                       ****************************
                                                          

TV1, Maanantaina 16.04. klo 21:30 Dokumenttiprojekti: Ei tietä kotiin 
Kongon pakolainen Charles haluaa viedä suomalaiseksi kasvaneen tyttärensä Nadinen tutustumaan kotimaahansa. Matkan peruuntuessa jää vain muistot, jotka eivät ole helppoja jakaa. O: Markku Heikkinen. T: Zone2 Pictures Oy. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi. K12 (ahdistus).

"Suomalaiseksi kasvanut"? Ei suomalaiseksi kasveta, suomalaiseksi synnytään. Näitä tunteisiin vetoavia tarinoita "pakolaisista" Ylessä riittää viikosta toiseen, väsymättä. Luulisi jo liberaalien päiden sulavan näihin, sen verran usein tätä hapokasta myrkkyä erittyy tv-ruuduilta naivien lumihiutaleiden tajuntaan.



TV1, maanantai 16.4.2018 klo 21:00, A-studio  

Brexit uhkaa Pohjois-Irlannin rauhaa, erikoishaastattelussa IRA-terroristiksi epäilty Gerry Adams kertoo miksi. Juontajana Marja Sannikka #yleastudio HD

Ylen tuttu viesti: Brexit-paha, EU hyvä. Vaikka sitten IRA-terroristin suulla.

lauantai 14. huhtikuuta 2018

OBAMAN SUOMI-AISURIT, ANGLO-SIONISTIEN SYYRIAN OPERAATIO JA YLEN KOMUKYYLÄ AWAKENING-TAPAHTUMASSA


Kuluneen viikon tapahtumat ja valtamedian niistä tulkitsema uutistarjonta kertovat lahjomattomasti alennustilasta, jossa länsi ja lähes kaikki sen ihmiset elävät. Länsimaista suomalaiset ovat ikävä esimerkki siitä, kuinka massatiedotus ja väsymätön indoktrinaatio synnyttävät ennustettavan kliseisiä ja yhdenmukaistavia ajattelumalleja. Ylen radiouutiset kertoi tällä viikolla, että Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama on suomalaisten ihaillun mies. Uutiseen tarttuivat myös monet päivälehdet kuten Keskisuomalainen uutisessaan Suomalaiset ihailevat Obamaa enemmän kuin Niinistöä – Microsoftin Gates on maailman ihailluin mies. 


Tiedotusvälineiden luoma mielikuva Yhdysvaltainen edellisestä presidentistä on lähes täydellinen kääntöpuoli presidentti Trumpista; siinä missä media kohtelee "Amerikan mustaa prinssiä" kuin pyhimystä, Trumpin niskaan on kaadettu kaikki mahdolliset ja mahdottomat likasangot. Kansalaisten olisi pienellä vaivalla helppo nähdä totuus, mutta suuret massat ovat henkisesti laiskoja ja siksi ne nielevät purematta median antaman kiiltokuvan Obamasta. On myös jokseenkin aisurimaisen oireellista, että suomalaiset ihailevat eniten vieraan valtion toisrotuista johtajaa, jonka intressinä ei ole ollut koskaan ajaa eurooppalaisperäisen väestön asiaa. Luulisi tutkimukseen vastanneiden ymmärtävän edes sen tosiasian, että Obama oli presidenttiaikanaan poliittisesti täysin saamaton ja hänet pinnalle nostaneiden taustavaikuttajien ohjailtavissa. 

Mikään salaisuus ei ole, että Obaman kaltaisen nobodyn nousu nopeasti yhdysvaltalaisen politiikan huipulle oli pitkälti häntä tukeneiden rikkaiden liberaalijuutalaisten ansiota. Ja tällaista etnisesti vierasta vieteriukkoa suomalaiset, jopa miehet, ihailevat. Osasyynä tulokseen saattaa olla myös se, että tutkimukseen vastanneet suomalaismiehet eivät ole niinkään cuck-miehiä, vaan he halusivat signaloida setä Tuomon valinnalla olevansa "fiksuja" ja "avarakatseisia". On vaikea sanoa kumpi on halveksuttavampaa, muukalaisten palvonta vai moraaliposeeraus. Yhtä kaikki ne paljastavat, että monen suomalaismiehen henkinen selkäranka on sulanut ja testosteronitaso laskenut dramaattisesti. 


                                                           
                                                        ***********************
                                                   
Vielä v.uonna 2013 Trump oli tätä mieltä.

Vaikka Donald Trump ei todellakaan ole Obaman lailla etnomasokistin päiväuni, tämän poliittiset ratkaisut miellyttävät kummasti liberaalieja ja globalisteja. Tähän on syynä se, että presidenttikauden pitkittyessä Trump on saanut vastaansa demokraattien ja republikaanisten kukservatiivien mafian, joka tunnetaan nimellä Deep state, syvä valtio. Se on demokraattisen järjestelmän sisälle poteroitunut vaikutusvaltainen pysyvä varjohallitus, jonka pitkän tähtäimen agendaan hallinnon vaihtuminen ei vaikuta. 

Trumpin presidenttikausi on todistanut, että Itärannikon poliittisen eliitin ulkopuolelta tuleva joutuu lopulta alistumaan epädemokraattisen syvän valtion ja vaikutusvaltaisen sionistilobbyn ulkopoliittiseen tahtoon. Tämä on näkynyt niin siirtolaispolitiikassa kuin Lähi-idän kysymyksessä. Vielä presidenttikauden alussa Trump liputti eristäytymispolitiikan puolesta, mutta jo melko nopeasti AIPAC:in sionistit saivat hänet peukoloruuvinsa alle. Tämä on näkynyt erityisesti Syyrian sodan kohdalla jo vuosi sitten, jolloin Yle Watchissa ilmestyi paljastusanalyysi Syyrian myrkkykaasuisku – kun kaikki ei ole sitä miltä näyttää

Näyttää siltä, että mikään ei ole muuttunut ainakaan parempaan suuntaan, koska viikko sitten tapahtunut kaasuisku Syyrian Itä-Ghoutassa noudattaaa samaa väärän lipun operaatiota ja median kömpelöä narratatiota kuin vuoden takaiset tapahtumat Idlibin maakunnassa Luoteis-Syyriassa. Jälleen kerran on syytä kysyä, mikä kummallinen motiivi Syyrian laillisen presidentin Bašar al-Assadin hallinnolla olisi kaasuttaa omia siviilejä tilanteessa, jossa se on jo käytännössä voittamassa sodan. Maallisena johtajana Al-Assadin voidaan odottaa toimivan rationaalisesti, joten viimeinen asia, jonka hän tekisi olisi sotilaallisesti merkityksettömien siviilien kaasuttaminen, joka provosoi varmuudella Israelin lihaksina toimivan Yhdysvallat kostoiskuun. 

Koska al-Assadilla ei ole mitään järkevää motiivia käyttää laittomia kemiallisia aseita kansalaisiaan vastaan, silloin on todennäköistä, että jonkun muu täytyy olla teon takana. Jo se, että lännen uutismedioiden pääasiallisena tietolähteenä kaasuiskussa oli Syyrian kapinallisalueilla toimiva Syyrian siviilipuolustus eli Valkoiset kypärät, johtaa väistämättä sylttytehtaalle. Ainoa taho joka todella hyötyy kaasuhyökkäyksen seurauksena tehdyistä ilmaiskuista ovat Assadin vastaiset kapinalliset, joihin kuuluu huomattava joukko islamilaisia fundamentalisteja. Heillä kun on motiivi ja tahto tehdä kylmäverinen väärän lipun operaatio, jossa Syyrian laillinen hallinto näyttäytyy syyllisenä. Kemialliset aseet kapinalliset ovat suurella todennäköisyydellä saaneet joko Yhdysvalloilta tai Israelilta.

Tämän päivän ykkösuutinen on ollut odotetusti Yhdysvaltojen tekemä kostoisku, josta Yle on kertonut viestimissään runsaasti. Verkkosivujen uutisessa 
Yle seurasi hetki hetkeltä: YK turvallisuusneuvosto koolla Syyrian vuoksi, Venäjä vaatii tuomitsevaa päätöslauselmaa kerrotaan tapahtumien ketju sellaisena kuin länsimaiden Assad-vastaiset valtamediat sen haluavat tulkita. Trumpin tai oikeastaan hänen takapirujensa määräämät iskut tehtiin virallisen tiedotteen mukaan kemiallisten ja biologisten aseiden tutkimuskeskukseen, kemiallisten aineiden säilytyslaitokseen ja varastoon, jossa oli kemiallisiin aseisiin liittyvää kalustoa. Jo tämä paljastaa, että iskuilla haluttiin tuhota kansainvälisiltä tutkijoilta sitä todistusaineistoa, jota ei koskaan ehkä ollutkaan. Päätös hyökkäyksestä tehtiin lopulta melko nopeasti, luultavasti siksi, ettei Syyrian tekemäksi julistetun kaasuiskuun todellinen luonne alkaisi paljastua liikaa.

Sionisteille ja muille globalisteille Syyrian polvilleen saattaminen on ollut pitkäaiakainen projekti, jota on suunniteltu tarkoin jo ainakin vuodesta 1983 lähtien. Kuvion tarkoituksena on ollut Israelin autoritääristen vihollisvaltioiden hallintojen hajoittaminen ja "demokratisoiminen". Ennen Syyriaa tulilinjalla oli Irak, jossa syrjäytettiin laillinen johtaja Saddam Hussein ja maa pirstaloitiin sotilaallisesti merkityksettömiksi kilpailevien ryhmien taistelutantereeksi. 

Viime vuosina tämän projektin päätähtäimeissä ovat olleet Iran ja Syyria, josta on todisteena viime yön tapahtumat. Israelin vihollisvaltioiden luhistamisella on toinenkin päämäärä, joka koskee Eurooppaa. Tuhotuista maista nimittäin vyöryy valtavat määrät pakolaisia Eurooppaan. Tämä jos mikä sopii globalistien kalergisiin ja siten diabolisiin tulevaisuuden visioihin. Tällä hetkellä sen esteenä näyttää olevan vain Venäjä, jota vastaan media käy sattumoisin valtavaa demonisointikampanjaa.





                                                         ***********************

Kun Yle haluaa julkaista poliittista tutkivaa journalismia, se ei ota koskaan kohteikseen lemmikeitään kuten äärivasemmistolaisia tuhotyöntekijöitä ja Vihreää puoluetta, puhumattakaan Bilderberg-ryhmän kokouksista. Sen sijaan "kriittinen silmä" tarkastelee ahnaasti valtiosta riippumattomia kansallismielisiä järjestöjä ja perussuomalaisten poliitikkojen somekäyttäytymistä. 

Yksi lähivuosien kieroimmista journalisitisista tempuista oli Ylen toimittaja Sara Rigatellin tekeytyminen Soldiers of Odinin ystäväksi, jolloin hän pääsi seuramaan katupartiojärjestön yksityiskeskustelua verkossa. Jäsenien luottamukselliset näkemykset hän vuoti julkisuuteen ja sai tehtyä kauhistelevan kohujutun SOO-järjestöstä. Yle Watch kommentoi tuoreeltaan tätä halpamaista propagandatemppua kesäkuun 2016 jutussaan Ylen polkaisema uusin "somekohu" katupartio S.O.O:sta on jo rimanalitus.

Jotain samantapaista saatiin lukea tänään, kun Ylen verkkosivuilla ilmestyi raportti Mitä todella tapahtui ravintola Kaisaniemen seinien sisällä – Ylen toimittaja pääsi seuraamaan "vaihtoehtoisen oikeiston" kokousta

Virheitä, valheita ja asenteellisuutta täynnä olevan jutun kirjoittanut Jani Parkkari on kuin muotista vedetty Ylen toimittaja, sillä myös hänellä näyttää olevan punaliberaalien kärsimä 
pahanlaatuinen Trump-fiksaatio. Jo tämä todistaa Parkkarin olevan jonkin sortin punavihreä, jolle mitä luihuimmat keinot ovat sallittua, kun halutaan "paljastaa" valtamedian silmittömästi vihaamaan "äärioikeiston" suljetun tilaisuuden puheenvuorot:
Journalismin periaatteisiin kuuluu, että lähtökohtaisesti kaikki tieto hankitaan avoimesti. Mutta jos yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta ei ole mahdollista saada tietoa avoimesti, voi Journalistin ohjeiden mukaan turvautua poikkeuksellisiin tiedonhankintakeinoihin.  
Toimittajana kävelin tilaisuuteen kaljatölkki kädessäni esittäen turistia, joka ei halunnut Helsingissä kuljettaa lompakkoa ja henkilöllisyyspapereita mukanaan. Kokouksen puheet lähetettiin suorana verkkoon, mutta tarkkaan rajatusta videosta ei selviä puheiden vastaanotto ja niiden herättämä keskustelu.
Nuuskivan komukyylän mielestä suljettu Awakening-seminaari on yhteiskunnallisesti merkittävä ilmiö, vaikka juttua lukemalla käy selväksi kuinka hän joka yhteydessä pyrkii vähättelemään tilaisuutta. Parkkarin hampaissa ovat varsinkin enemmistönä olleet miespuoliset osallistujat, joista hän naljailee aina vaatepartta ja puhetapoja myöten. Näin hän tulee toistaneeksi multikulturalistien epäloogista klisettä, jossa äärioikeistolaiset ovat vaarallisia mutta silti vaarattomia, koska ovat ressukoita. 

Missään objektiivisessa mielessä konferenssi ei ollut poliittisesti merkittävä, vaikka muutamat tiedotusvälineet huomioivat sen. Jos tilaisuudella on jotain poliittista merkitystä, sen täytyy koskea osallistujia, joille se antoi varmasti positiivista taisteluhenkeä. Toivoa vain sopii, ettei vaihtoehtoikeistossa tapahdu konferenssin myötä kuplaantumista ja ettei se ala uskoa ulkomailta saapuneiden vieraiden olevan merkki siitä, että "homma on nousussa". Täpinöissään voi toki hetken olla, mutta pidemällä tähtäimellä nationalististen vaihtoehtoliikkeiden ei kannatta liikaa nojautua ulkomaan apuihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kansainvälinen yhteistyö olisi hyödytöntä tai täysin turhaa kuten toimittaja Parkkari väittää:
Kaisaniemessä ravintolaan on kokoontunut reilut sata henkeä. Tällä joukolla ei vielä kumota individualismia korostavaa kapitalistisen kulutusyhteiskuntaa. Apuja ulkomailta on turha odottaa.
Jostainhan se on aloitettava, koska muutokset alkavat aina tietystä joukosta ihmisiä. Mitä tulee sitten osallistujamäärään, oikea luku on lähempänä kahdensadan pintaan kuin sadan, mutta mitäpä pienistä, eihän Ylen toimittajalta täsmällisyyttä odotetakaan. Varsinkin kun kyse on reppanoiden vaarallisesta äärioikeistokokoontumisesta.

Yleensä punavihreät toimittajat suhtautuvat yhteiskunnassa alakynnessä oleviin toimijoihin sympaattisesti, mutta kun käsiteltävänä aiheena on äärioikeisto, hyväksyntä loppuu kuin seinään. Ylen toimittaja ilmaisee suoranaista sadistista riemua siitä, ettei vaihtoehto-oikeiston taustalla ole juurikaan järjestelmän iso kihoja toisin kuin kapinallisena esiintyvällä äärivasemmistolla:
Kaisaniemessä moni puheenvuoro päättyy taistelun ja varman voiton julistamiseen. Paikalla ei kuitenkaan ole ketään kansanedustajia, merkittäviä rahoittajia tai tv-kameroita.
Ei tietenkään, koska korruptoituneen järjestelmän hegemonia on poliitikkojen, talouselämän ja niille huoraavan median kuten Parkkarin hallussa. Ainoa mitä kansojaan puolustavilla voimilta löytyy on totuus, kun taas pseudoeliitillä ja sen nomenklatuurulla ei ole muuta kuin valheensa. 

Tuota tyytymättömyydestä nousevaa totuuden voimaa ei kannattaisi Parkkarinkaan aliarvioida. Kun Itä-Saksan Leipzigissä alkoivat syksyllä 1989 maanantai-mielenosoitukset, järjestäjillä ei ollut muuta kuin halu repiä alas vihamielinen eliitti, joka oli jo vuosikymmenien ajan saanut nujertaa kansan vapauden ja tahdon. Ei mennyt kauaa kunnes sosialistinen järjestelmä luhistui koko Itä-Euroopassa. Silti Yle Watch uskoo, että nykyinen itsekästä yksilöatomismia lietsova järjestelmä ei tule romahtamaan kansalaisaktivisten poliittiseen paineeseen, vaan se tuhoutuu lopulta omiin arvoihinsa, jotka ovat lähtöisin Ranskan vallankumouksesta.

maanantai 9. huhtikuuta 2018

UNKARI NÄPÄYTTI LÄNNEN VALEDEMOKRATIAN PROPAGANDISTEJA ELI TOIMITTAJIA


Länsimaissa oikeistopopulistiset puolueet ovat kasvavasta suosiostaan huolimatta edelleen pelkkiä haastajia. Toisin on Itä-Euroopassa, jossa monissa maissa istuu jo tukevasti kansallismielinen hallinto. Pisimpään vallassa on ollut Euroopan Unionin pahin päänsärky, Unkarin pääministeri Viktor Orbán ja hänen Fidesz-puolueensa. Isänmaattomien EU-byrokraattien tuska vain jatkuu, sillä eilisissä parlamenttivaaleissa Fidesz-puolue ja sen kristillisdemokraattinen liittolainen nousivat ylivoimaisiksi voittajiksi.

Tämä on erityisen tuskallista Ylen politiikan toimittajille, koska he ovat parin viimeisen viikon aikana elätelleet toivoa opposition voitosta valtapuolueen yhden lahjusskandaalin vuoksi. Esimerkiksi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa hehkutettiin ennen vaaleja, että Unkarissa muhii yllätys. Kun tulos sitten valkeni, käännettiin takkia nopeasti ja todettiin että Orbán "voitti vaalit odotetusti". 

Yksiselitteisen tylystä vaalituloksesta huolimatta pulinoita kuitenkin jatkettiin kun toimittaja Päivi Neitiniemi haastatteli tänään Ykkösaamussa Turun yliopiston valtio-opin yliopistonlehtori Heino Nyyssöstä. Tuttujen diktatuurisyytösten lisäksi Neitiniemi osoitti olevansa huono häviäjä, koska hän yritti saada Nyyssösen vakuuttumaan, että pienikokoista Orbánia vaivaa Napoleon-kompleksi. Näköjään henkilön ulkoisiin ominaisuuksiin käyvä nokittelu ei tuota Ylen politrukille ongelmia silloin kun kyseessä on poliitikko, joka ei kannata samoja EU:n sertfioimia "länsimaisia arvoja" kuin toimittaja. Siksi on vaikea kuvitella, että Neitiniemi olisi käyttänyt samantapaista kieltä demokraattipresidentti Barack Obamasta ja kutsunut tätä valkoisia liberaaleja nuoleskelevaksi setä Tuomoksi

Neitiniemeä hieman nuorempaa kympintyttömäistä konformismia edustaa Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen. Hän on kirjoittanut kaksi isoa juttua Unkarin vaaleista Ylen verkkosivuillle. Ensimmäinen ennen vaalitulostusta ilmestynyt uutisartikkeli Unkarissa tänään vaalit – kuristaako Viktor Orbánin todennäköinen jatkokausi demokratian viimeisimmätkin rippeet? noudattaa asenteeltaan pitkälti EU:n virallista politiikkaa eikä tasapuolista tutkivaa journalismia. Jutun tendenssimäisyys käy selväksi jo otsikossa, jossa lukijalle uskotellaan, että kansanvalta olisi jotenkin häviämässä Unkarissa, jos kansalaiset äänestävät vapaissa vaaleissa Viktor Orbánia. 

Turtiaisen vuodatus sopivasti valikoitune haastateltavineen on kouluesimerkki siitä, millaista mielikuvaa demokratiasta ja sen luonteesta poliittinen eliittii lännessä halua ylläpitää. Tässä kontekstissa Itä-Euroopan demokratioita ei pidetä "aitoina" demokratioina, jollaisina nähdään vain (((liberaalidemokratiat))). Kirjeenvaihtaja Turtiainen katsoo, että Unkarin demokratia on kyseenalainen, koska hän pitää maan valtamediaa Fidesz-puolueen ohjaamana ja oikeusjärjestelmää puolueellisena. Kritiikillä saattaa olla jonkin verran totuuspohjaa, mutta se ei ole tässä oleellista, vaan se, että kirjeenvaihtaja haluaa uskotella lukijoilleen lännen harjoittavan päinvastaisia menettelytapoja kuin Unkari. 

Tämä lähtökohta ei kestä päivän valoa, koska meidän hupaisissa demokratioissamme valtamedia on paljon tiukemmin yhteistyössä poliittisen eliitin kanssa kuin Fidesz-puolue Unkarissa – riippumatta siitä mikä epäkansallisia intressejä ajava puolue on täällä vallassa. Oikeusjärjestelmämmekään ei ole enää pitkiin aikoihin ollut puolueeton, sillä se suoltaa ulos tuomioita, jotka ovat luonteeltaan poliittisia. Sitä paitsi Itä-Euroopan maissa kansalaisten äänestämät johtajat noudattavat paljon paremmin kansan tahtoa kuin länsimaat, joissa kansankunnan olemassololle keskeistä maahanmuuttokysymystä ei edes päästetä poliittiselle asialistalle. Unkarissa demokraattisesti valittu hallinto saattaa olla jossain asioissa autoritäärinen, mutta sitä ei voida pitää läheskään niin korruptoituneena kuin länsimaiden kansanvallan fasadeja, jotka ovat pelkkää demokratiailveilyä.

Muutama lainaus Turtiaisen jutusta antaa paljastavan kuvan siihen sisältyvästä piilovaikuttamisesta. Jotkut kohdat sisältävät propagandaa, jota edes toimittaja itse ei ymmärrä manipulaatioksi, koska tietynlainen kielenkäyttö on sisäistetty automaattisesti, sen kummemmin reflektoimatta:
Moni äänestäjä on silti peloissaan. Eläkkeelle jäänyt opettaja Julianna Nagy, 74, ei ole koskaan nähnyt kotikaupungissaan Hódmezővásárhelyssä maahanmuuttajaa. Hän pelkää silti maahanmuuton uhkaavan Unkarin kulttuuria.
Sivistynyt arvaus on, että Julianna Nagy on nähnyt kotikaupungissaan maahanmuuttajia kuten itävaltalaisia ja kroatialaisia insinöörejä. Toimittajan koodikielellä maahanmuuttaja tarkoittaa kuitenkin tässä yhteydessä Euroopan ulkopuolelta laittomasti maahan tullutta värillistä nuorta miestä, jonka ydinosaaminen on työmarkkinoille kelpaamaton seksuaalinen härintä. Juuri tällaisia "maahanmuuttajia" unkarinjuutalainen suurpankkiiri George Soros on "kansalaisjärjestöjensä" avulla onnistunut päästämään Eurooppaan, myös Unkariin. Siksi ei ole mikään yllätys, että Orbán julisti ennen vaaleja avoimen sodan Sorosta ja hänen rahoittamaansa Open Society -säätiötä vastaan. Toisaalta yllätys ei ole sekään, että Ylen jutussa Orbánin näkemykset Sorosista kuvataan vainoharhaisina ilman sen kummempia perusteluja.

Pari päivää ennen vaaleja ilmestyneessä artikkelissa ollaan toivekkaita sen suhteen, että vaalipäivänä muhii yllätys, sillä  korruptiota vastaan kampanjoinut opposition yhteisehdokas Péter Márki-Zay voitti aiemmin Hódmezővásárhelyn pormestarinvaalissa valtapuolue Fideszin ehdokkaan. Epävarmoissa suomalaislukijoissa halutaan synnyttää inhoa populistista Fidesziä kohtaan myös rahan voimalla väittämällä, että korruptioskandaaliin olisi uponnut joitaikin suomalaisten veroeuroja:
EU:n alainen petostentorjuntavirasto Olaf selvitti yhtiön urakoita vuodenvaihteessa valmistuneessa kaksivuotisessa selvityksessään. Yhtiön yhteensä 40 miljoonan euron urakat saivat EU:n, ja sitä kautta myös suomalaisen veronmaksajien tukirahoja.
Samanlaista huolta suomalaisten veroeuroista ei kuultu Yleltä silloin kun Kreikkaan kaadettiin ja kaadetaan edelleen miljardeja euroa ja vakuuteltiin kuinka välttämätöntä "lainaaminen" on "vakauden ylläpitämiseksi".

Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiaisien toisessa vaalijuttussa Analyysi: Unkarilaiset antoivat Viktor Orbánille vapaat kädet keskittää valtaa – miten käy demokratian ja saako hän seuraajia muualla Euroopassa? ollaan kovin jälkiviisaita, mutta ennen kaikkea pelokkaita. Niin sanotusta läntisestä liberaalidemokratiasta ollaan jälleen huolissaan, mutta vielä enemmän siitä, että Fidesz-puolueen takana seisoo myös "fiksu ja koulutettu väki":

Mutta on harhaluulo olettaa, että vain valtionmedian propagandamaton alla elävät tukisivat Orbánia. Tapasin sunnuntaina Budapestin keskustan äänestyspaikalla useita kielitaitoisia ja ulkomailla asuneita unkarilaisia, jotka seisoivat sataprosenttisesti Orbánin EU- ja maahanmuuttovastaisen linjan takana.
Eliitillä ja globalismin kannattajilla onkin syytä pelkoon, mikäli keskiluokka siirtyy lännessäkin kansallisten voimien taakse. Vaikka Unkarin esimerkki ei johtaisikaan domino-efektiin, se on ikävä muistutus kansalaisiaan vieroksuvalle EU-eliitille, että populismina purkautuva tyytymättömyys ei ole katoamassa minnekään. Päinvastoin, Unkarin vaalitulos osoittaa, että federalisteille ja massainvaasion kannattajille on kovat ajat vasta tulossa. Tämän tunnustaa myös Ylen toimittaja analyysissään:
Tuhti voitto eilisissä vaaleissa antaa Orbánille entistä vahvemman selkärangan jatkaa samalla tiellä. Se voi myös inspiroida muiden jäsenmaiden populistijohtajia vahvistamaan maahanmuuton ja EU:n vastaista retoriikkaa.                                                                      

                                                    ******************************


TV1, perjantai 6.4.2018 klo 20:00, Pressiklubi 

Toimittaja vihapuheen uhrina. Studiossa vakavan häirinnän kohteeksi joutunut toimittaja Rebekka Härkönen. Juontajana Sanna Ukkola. #pressiklubi HD Jussi Pullinen (Tampereen yliopisto journalistiikan professori) Matti Virtanen toimittaja (Talouselämä)


Studioon oli saatu hieman erikoinen tapaus, toimittaja Rebekka Härkönen. Hänen vahvistamattomia kokemuksiaan vainosta "ilman syytä" kuultiin kautta rantain, mutta jutut yltyivät loppujen lopuksi sille tasolle, että läsnäolijat joutuivat vaivautuneina pyörimään tuoleissaan. 


Tampereen yliopiston journalistiikan professori Jussi Pullinen yritti urhoollisena cuck-miehenä olla empaattinen Härköselle, mutta oli lopulta helpottunut kun pääsi selittämään omaa mieliteemaansa eli sitä kuinka pahoja miehet ovat ja kuinka välttämätön Me too -kampanja on ollut. On vaikea sanoa, kumpi oli huvittavampaa, profeministisen mekkoeinarin naisten nuoleskelu vai Härkösen villisti pyörineet teelautasen kokoiset silmät. 

torstai 5. huhtikuuta 2018

YLEN TOIMITTAJA SELITTÄÄ MUSTIEN KÖYHYYDEN VALKOISTEN RASISMILLA

Valtamedian mustaksi pyhimykseksi nostama MLK oli
viime kädessä pelkkä kommunisti Raamattu kädessä.
Hänen kommunistitaustastaan liberaali media on
vaiennut systemaattisesti.

Eilen vietettiin Amerikassa mustien etuja ajaneen Martin Luther Kingin jr:n kuolinpäivää, josta on tullut kuluneeksi 50 vuotta. Totta kai punaliberaali Yle nosti asian esille tv:n pääuutislähetyksessään ja lisäksi verkkosivuillaan kolmella uutisjutulla. Yhteistä näille uutisille on se, että ne osoittavat syyttävän sormensa kollektiivisesti kaikkia valkoisia kohtaan. Erityisen huomionarvoisa on tv-uutisen perusteella kirjoitettu juttu Mustan dollari on 48 senttiä – Memphisissä on yhtä paljon köyhiä ja enemmän rikollisuutta kuin Martin Luther Kingin surman aikaan

Mustien köyhyyttä pohtiessaan toimittaja Mika Hentunen antaa ne tutut liberaalit patenttiselitykset, jotka eivät kestä edes yksinkertaisinta kriittistä analyysia. Esimerkiksi toimittaja haastattelee köyhiä mustia yksinhuoltajaäitejä, mutta ei kysy, miksi juuri afroamerikkalaisissa on niin paljon yksihuoltajia. Vaikka jokin selitys annettaisiinkin, kertomatta jäisi, että taustalla on 1960-luvulla tapahtunut "vapautuminen" ja mustien yhteisöjen hajoaminen. Mustien miesten vapaus on tarkoittanut perhevelvollisuuksista luistamista ja ajautumista rikolliseen machokulttuuriin. Yksinhuoltajaäidit eivät puolestaan kykene kasvattamaan poikia ilman miehen esimerkkiä. Tämä taas ajat pojat etsimään mallin itse, joka otetaan suoraan rikollisten katukulttuurista ja gangsta rap -viihteestä.

Tämä yksi tärkeimmistä mustien köyhyyttä selittävä syy on pitkälti liberaalin arvomuutoksen ansiota. Silti enemmistö mustista ja toimittaja Hentunen syyttävät köyhyydestä lähes yksinomaan valkoista rasismia, joka nousee aina esiin kun muuta ei osata tai uskalleta sanoa. S
elittäessään mustien ja valkoisten varallisuuseroa jutussa haastateltu Memphisin yliopiston apulaisprofessori Elena Delavega väittää syrjinnän näkyvän jo työhönottohaastatteluun pääsemisessä, varsinkin korkeaa koulutusta vaativilla aloilla. 

Tosiasiassa mustat saavat kykyihinsä nähden monesti työpaikan valkoisten ja aasialaisten nenän edestä, koska Yhdysvalloissa harjoitetaan mustia suosivaa positiivista syrjintää eli Affrimation Action -nimistä politiikkaa. Tästä mustia suosivasta rasistisesta työvoima- ja virkapolitiikasta apulaisprofessori ei mainitse sanallakaan. Myös toimittaja Hentunen jättää kertomatta asiasta, koska se ei sovi yhteen sen narraation kanssa, jossa mustien heikko tulotaso johtuu heihin kohdistuvasta syrjinnästä.

Suurin tabu mustien köyhyyttä selittävänä tekijänä on heidän keskimääräinen älykkyysosamäärä, jota mitataan Yhdysvalloissa SAT-testillä. Esimerkiksi maahan erittäin köyhinä saapuneiden vietnamilaisten ja korealaisten apuna ei ole ollut positiivista syrjintää ja tulonsiirtoja, mutta silti he ovat taloudellisesti ja sosiaalisesti (mm. vankiluku) paljon paremmin menestyneitä kuin muistat. Liberaali media on kuvannut myös aasialaissiirtolaiset "valkoisen rasismin uhreina", mutta tämä ei ole vaikuttanut mitenkään heidän menestykseensä. Koska yleisälykkyys on suurin (joskaan ei ainoa) varallisuutta selittävä tekijä, voidaan itäaasialaisten ja afroamerikkalaisten taloudelllisten erojen katsoa johtuvan siitä. 

Koska ihmispopulaatioiden erot ovat sisäsyntyisiä, geneettisiä, eikä lahjakkuutta voida listätä poliittisilla ohjelmilla, on Martin Luther Kingin unelma eri rotujen taloudellisesta tasa-arvosta yhtä todellisuuden vastainen kuin marxilaisten haave kommunismista. Ihmisten pitäisi kasvaa jo aikuisiksi ja luopua pohjimmiltaan epäoikeudenmukaisesta tasa-arvo haaveesta, koska sen väkisin saattaminen johtaa väistämättä luonnostaan kyvykkäämpien syrjintään. Loogisena lopputelemana on tasa-arvon nimissä suoritetut kansanmurhat, joita tehtiin Venäjällä, Kiinassa ja Kamputseassa.



                                                          *********************



Kohu Facebookin ympärillä ei ota laantuakaseen. Yle uutiset kertoo tänään, että liki 20 000 suomalaisen tiedot saattoivat päätyä luvatta Cambridge Analyticalle. Median loiskiehunta yhtiön yhdestä väärinkäytöksestä kätkee tarkoituksella paljon vakavamman ongelmat. Keskustelunaiheeksi ei pääse vahingossaan Facebookin, EU:n ja juutalaisen ADL:n yhdessä harjoittama mielipiteenvapauden tukahduttaminen, jota on pidettävä yhden keskeisen länsimaisen perusoikeuden loukkauksena. Tämä on puolestaan johtanut siihen, että ylläpitääkseen poliittista sensuuria, Facebook on turvautunut totalitaristisista maista tuttuun ilmiantokulttuurin lietsomiseen.

Toinen yhtiön harjoittama sensuurinmuoto on uutisvirran algoritmien peukaloiminen siten, että konservatiivisten tiedotusvälineiden uutiset tippuvat kokonaan pois näkyvistä. Tätäkään ihmisten ajattelua ohjaavaa moraalittomuutta ei ole valtamediassa käsitelty juuri lainkaan.

Kaikkein törkein temppu kuultiin tänään, kun Mark Zuckerberg tunnusti, että Facebook lukee kaikki käyttäjien yksityisviestit Messengerissä. Suomessa asiasta on kertonut tähän menessä vain MTV. Voi vain arvailla keitä varten mesettäjien yksityisviestejä kopioidaan. Todennäköisintä on, että fb antaa ne "terrrorismin vastaisen sodan" nimissä Yhdysvaltain tiedustelupalveluille. Poissuljettua ei ole sekään, että juutalaisvetoinen yhtiö antaa valkoisten patrioottien fb-profiilitiedot ja messenger-viestit suoraan Israelin Mossadille ja Anti-Defamation Leaguelle (ADL). Näin hyvää ja kaiken kattavaa ilmaista tiedustelumateriaalia heprealaiset heimoveljet eivät kerta kaikkiaan vain voi olla luovuttamatta toisilleen.



                                                          *********************



TV2, torstai 5.4.2018 klo 21:00, Noin viikon studio 

Hyvä suomalainen arkisatiiri saapuu ruutuihin. Noin viikon aiheena laihduttaminen. Vieraana toimittaja Jenny Lehtinen. #nvstudio HD

Poliittisesti korrekteille punavihreille ja hipstereille suunnattu "satiiri", jossa ei vahingossakaan pilkata "hyviä ihmisiä" kuten vihreiden äänestäjiä. 


Ohjelma on jatkoa Noin viikon uutiset -satiirille, jota veti Jukka Lindström. Hänen Ylelle viime marraskuussa antama haastattelu, Koomikko Jukka Lindström vitsailee ronskisti poliitikoista, mutta on varovainen vähemmistöjen ja feminismin kanssa, paljastaa suoraan mitä poliittista agendaa pelkästään persuille ja Trumpille maanisesti vinoillut show ajoi. 


TV 1, t
orstai 5.4.2018 klo 22:00 Ulkolinja: Weinstein vastaan #metoo 


Harvey Weinstein oli Hollywoodin menestynein tuottaja. Glamourin alta paljastui karu totuus: häntä epäillään kiusaamisesta, seksuaalisesta häirinnästä, jopa raiskauksista. Skandaalista käynnistyi #metoo-kampanja. T: BBC. HD Äänitekstitys: suomi.


Tätä saagaa pidetään tulilla niin kauan kuin kulttuurimarxilaisten omat näpit eivät vielä pala.