YLEN TOIMITTAJAT PILKKIMÄSSÄ JÄLLEEN RASISMIA, TÄLLÄ KERTAA KAUHISTELLAAN POLIISIN PUHEITA

Mediakriittisille kansalaisille on jo pitkään ollut selvää, että rasismin jatkuvalla esillä pitämisellä julkisuudessa halutaan edistää suomalaisvihamielistä agendaa. Jos rasismista pitäisi puhua objektiivisesti, siitä melskaaminen valtamediassa olisi paljon vähäisempää, koska silloin puheeksi olisi otettava rotumuukalaisten valkoisia moninkertaisesti yleisempi vihanlietsonta ja rodullisesti profiloitunut väkivalta raiskauksineen. Valtavirran rasismidiskurssi ei kuitenkaan noudata journalistista puoluettomuutta, vaan julkisuudessa jo sanalla rasismi tarkoitetaan automaattisesti tilannetta, jossa sitä harjoittaa vain valkoinen. Paradoksaalisesti tälläinen tapa käsitellä rasismia on itsessään rasistinen, koska se tuomitsee valikoivasti vain yhden ihmisryhmän ja vieläpä perusteetta.

Ylessä tutkiva journalismi iskee harvoin kyntensä todellisiin ongelmiin ja tabuihin. Kun puhe tulee rasismista, tarkastelun kohteeksi ei oteta vierasrotuisten vihanlietsontaa ja rotuväkivaltaa, vaan syyllisiä etsitään ainoastaan kiltteinä maksumiehinä toimivista suomalaisista. Koska maastamme ei löydy Hollywoodin fantasioimia aitorasistisia valkoisten lynkkauspartioita, rasismi täytyy keksiä. Siksi jo pelkät arkiset puheet inhmillisissä vuorovaikutustilanteissa halutaan nähdä anteeksiantamattoman rasismin ilmauksina. Karrikoiden ilmaistuna valkoisen raiskanneen mustan nimittely on toimittajalle kuohuttavampi "teko" kuin varsinainen rotuprofiloitunut raiskaus. 

Tällaisia ajatuksia syntyy väkisinkin Ylen toimittajien viimeisimmistä rasismipilkinnästä, josta uutisoitiin myös tv:n päälähetyksessä pari päivää sitten. Ylen juttu poliisien tuhmista puheista perustuu sen verkkosivuilla julkaistuun laajaan "kohureportaasiin" Poliisi selviää rasistisista puheista yleensä varoituksella – poikkeuksellinen nauha paljastaa, miten joukko poliiseja alisti maahanmuuttajaa. Jo otsikosta käy implisiittisesti selväksi, että jutun tehneet Kaisu Jansson ja Riku Roslund haluaisivat kovempia rangaistuksia moisista ajatusrikoksista.

Haukottuvan pitkässä agendauutisessa saivarrellan lähes kahdeksan vuotta (!) sitten tehdystä äänityksestä, jossa turhautuneet poliisit laukovat muutamia totuuden sanoja kuulustellessaan väkivaltatilanteeseen osallistunutta ulkomaalaista. Normaalia kuulustelijoiden töykeyttä retostellaan kuin kyse olisi jotenkin poikkeuksellista suunsoitosta, koska kyseessä on ulkomaalainen. Sinänsä harmittomasta "rasistisesta" yksittäistapauksesta toimittajat maalaavat isolla penselillä kuvaa poliisin rasismista, joka pitäisi saada jollakin tapaa kuriin. Jutun tarkoitus onkin palauttaa rivipoliisit ruotuun vääristä ajatuksista:

Eniten rasistista puhetta kuulee haastateltujen poliisien mukaan kahvihuoneissa. Puheisiin puuttuminen on haastateltujen mukaan vaikeaa. Tiiviissä poliisiyhteisössä esiintyy haastateltujen mukaan puheiden hiljaista hyväksyntää.  Lähteiden Ylelle kertomat, rasistista kieltä käyttäneet ja asenteelliset poliisit työskentelivät eri puolilla Suomea ja heitä oli sekä johtotehtävissä että kentällä.

Euroopan Unionin ohjailema poliisijohto on toimittajien kanssa samoilla linjoilla ja haluaa nollatoleranssia rivipoliisien ulkomaalaisten arvostelulle. Joitakin poliiseja on jopa irtisanottu vapaa-aikanaan esittämiensä mielipiteiden vuoksi:

Toisessa potkuihin johtaneessa tapauksessa oli kyse Pohjanmaalla poliisina työskennelleen naisen ulostuloista perinteisessä mediassa.  

Poliisi kirjoitti lehden yleisönosastokirjoituksessa ja esiintyi televisio-ohjelmassa väittäen muun muassa, että poliisien sisäisen Facebook-ryhmän kirjoituksissa ei ollut näytetty olleen rasistisia sävyjä. Valtakunnansyyttäjänvirasto oli kuitenkin aiemmin todennut, että kirjoitukset saattoivat täyttää rikoksen tunnusmerkit.

Yksittäisten poliisien täysin legitiimi kansallismielisyys tai "ääriokeistolaisuus" nähdään jutussa vakavana uhkana, joka pitäisi ilmeisesti kitkeä pois irtisanomisilla. Yhdellä tarkoituksenhakuisesti esitetyllä yksittäistapauksella nimetön punavihertävä poliisi luo paranoidisti mielikuvan "äärioikeiston salaliitosta":

Osa tähän juttuun haastatelluista poliiseista kertoi tietävänsä kollegoja, joilla epäiltiin olevan kytköksiä ääriliikkeisiin. Yle kertoi aiemmin, miten äärioikeistoon liitetyt poliisit viestittelivät keskenään tappamisesta ja virkatietojen hyväksikäytöstä. 

– Äärioikeiston uhka on aito ja sen lonkerot ulottuvat poliisiin saakka, yksi haastatelluista poliiseista sanoi.

Nimettömän poliisin kommentti on selvä projektio punavihreiden pitkästä marssista läpi poliisi-instituution. Strategia on sama kuin taistolaisten sisäisessä ohjeistuksessa, jossa nuoria kommunisteja kehotettiin värväytymään armeijaan. Näkyvimpinä esimerkkeinä poliisiin soluttauneista politikoivista punavihreistä ovat ylikomisario Jani Taponen ja netti- ja nuorisopoliisina tunnettu Marko "Fobba" Forss. On sanomattakin selvää, ettei jutussa edes mainita poliisin uskottavuuden todellisesta uhasta ts. ideologisen vaikuttamisen halusta värväytyneistä totalitaristisista punavihreistä. Poliisihallinnon johtohan on jo tunnetusti miehitetty Suomen edun sivuuttavilla EU:n asiamiehillä, heistä pahamaineisimpana poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.

EU:lle ensijaisesti uskollinen maan poliittinen johto ja sitä peesaava valtamedia haluavat poliisista puhtaasti globalistis-multikulturaalisen ideologian puolustajan. Siksi poliisista halutaan savustaa ulos kaikki kansallismieliset ja suomalaisten huolia ymmärtävät virkamiehet. Sisäisen puhdistuksen välineenä käytetään rasismikorttia, jonka esittelemisessä valtamedia antaa sille ilmaisen näkyvyyden. Media luo jatkuvasti painetta puhdistuksiin, josta todistavat toistuvat "rasismia" kauhistelevat uutisnarraatiot, viimeksi tämä:  Helsingin poliisi piti vuosia kirjaa romanien liikkeistä – apulaispoliisipäällikkö kiistää etnisen profiloinnin mutta myöntää tehdyt virheet.

On totta, että valtion keskeisissä instituutiossa tarvitaan puhdistuksia, mutta ne pitäisi tehdä poliittisen korruption vastustamiseksi eikä sen puolustamiseksi. 

                                                      ********************************

Länsimaisten yhteiskunnan johtavalle nomenkaltuuralle Holokaustin™ avulla tehtävä nationalismin demonisointi on jo pitkään ollut sen propagandistisia ykkösprioriteetteja. Tästä on hyvänä esimerkkinä Ylen Historiadokumentit, jotka ovat lähes täysin takertuneet yhteen historiallisesti kyseenalaiseen yksityiskohtaan. 

Yle ei edes osaa hävetä historiallista puolueellisuuttaan ja monomaanisuuttaan kun se lähetti jälleen kerran kahtena peräkkäisenä keskiviikkona holokaustimuistelun. Poliittinen ja kulttuurinen pseudoeliitti toistaa ohjelmaesitysten yhteydessä holokaustiuskonnon liturgista pääasanomaa, sitä, "ettemme saa unohtaa". Me täällä Yle Watchissa taas sanomme, että mekään emme unohda – nimittäin olla kirjaamatta jälkipolville muistiin millaista yksisilmästä ja ideologisesti tarkoitushakuista propagandaa veronmaksajien rahoittama Yle pyrkikään holohöpötys-ohjelmillaan edistämään. 

Yle TV1, keskiviikko 5.5.2021 klo 19.00 Historia: Keskitysleirin lapset 

Theresienstadtin keskitysleiri tuli tunnetuksi kulttuurielämästään. Leirin lapsille pidettiin mm. piirustustunteja ja vanki Hans Krása kirjoitti lastenoopperan Brundibár, jota esitettiin vierailijoille. Ela Weissberger oli yksi eloonjääneistä ja dokumentissa hän kertoo leirin karusta todellisuudesta. T: Artisans du film/France Télévisions, Ranska HD ohjelmatekstitys (suomi) 54 min Ohjelman sivulle

Yle TV1, keskiviikko 28.4. klo 19.00 Historia: Anne Frankin muisto (12) 

Eva Geiringer syntyi vuonna 1929, samana vuonna kuin Anne Frank, ja pakeni sodan aikana perheensä kanssa Amsterdamiin, missä myös Frankin perhe piileskeli. Eva Geiringer selviytyi äitinsä kanssa keskitysleiriltä kuten myös Anne Frankin isä. Ohjelmassa käydään läpi molempien perheiden kohtalot, jotka kietoutuivat toisiinsa. T: ORF, Itävalta HD ohjelmatekstitys (suomi) 53 min

YLE EI EDES YRITÄ PEITELLÄ PUOLUEELLISUUTTAAN EU-VAALEISSA

Veronmaksajien kustantama Yle kampanjoi häpeämättömän avoimesti liittovaltion EU:n puolesta. Sen kaikissa EU-vaaleja käsittelevistä uutisissa ja -jutuissa korostetaan pelkästään liittovaltion oletettuja etuja. Esimerkiksi viime kuukausien aikana Ylen uutissivustosta ei löydy yhtäkään kriittistä juttua unionista. Päinvastoin, vaalipäivän lähestyessä liittovaltion erinomaisuuden rummutus on vain kiihtynyt. Uutisia lukiessa ei voi välttyä mielikuvalta, kuinka eurooppalaiset ovatkaan voineet elää aiemmin ilman Euroopan Unionin autuaaksi tekevää vaikutusta. 

Eräiden uutisten tyyli kuten mediajätin verkkosivuilta löytyvä uunituore juttu Huoleton aamukahvi ja ulkomaanmatka ilman eksymisiä – listasimme kuusi arkista asiaa, joita sinulla ei olisi ilman EU:ta tuo mieleen Neuvostoliiton päälehti Pravdan itsetyytyväisen omakehun järjestelmänsä kaikkivoipaisuudesta. Vastakkainen juttu unionin haitoista olisi ollut helppo tehdä, mutta Yle on päättänyt vaieta epäkohdista täysin, ainakin näin vaalien alla. Näin äänestäjille jää kertomatta unionin huonot puolet kuten kansallisen lainsäädännön syrjäyttäminen, EU-maksujen suurempi osuus suhteessa saatuihin tukiin, rajavalvonnan puute, laittoman maahanmuuton taakanjako, EU-komission sensuuria edistävä yhteistominta somejättien kanssa jne.

Näissä vaaleissa Ylen propaganda kohdistuu etenkin nuoriin. Syy on helppo arvata. Vaikka EU:n väitetään olevan erityisen suosittu nuorten keskuudessa, 18-29 vuotiasta nuorista äänensä EU-vaaleissa käyttää vain 10 %. Siksi Ylen verkkosivujen uutiset ovat täynnä nuorille suunnattuja juttuja, joissa pyritään perustelemaan unionin tarpeellisuutta juuri heille. Tosiasiassa nämä jutut kuten tämänpäiväinen mainosjuttu Oululainen Arto Väisänen, 26, opiskelee EU-eliitin korkeakoulussa: "Ilman EU:ta en olisi päässyt maailmalle näin tavallisista lähtökohdista" koskee vain hyvin pientä osaa nuorisoa. Tällaisen propagandan toimivuus on hyvin kyseenalaista semminkin kun se vetoaa vain pyrkyreihin, jotka haluavat tehdä uraa kasvottamassa EU-byrokratiassa.

Hieman laajammalle nuorisomassalle kohdistetussa mielipideuutisessa "Vitsi, jos tällainen koulu olisi ollut Suomessa!" – Yhä useampi suomalainen opiskelee tutkinnon muualla Euroopassa puolestaan uskotellaan, että muissa Euroopan maissa opiskelu ei olisi muka mahdollista ilman EU:ta. Uutinen kuuluukin selvästi sarjaan "miten olemmekaan voineet elää ilman EU:ta".

Ainoat negatiivisuutta huokuvat EU-vaaliuutiset koskevat – yllätys yllätys – Venäjän väitettyä vaalivaikuttamista ja populismin kasvua. Viimeksi tänään Ylen pahamaineinen Eurooppa-toimittaja Susanna Turunen sanoi klo 20.30 Ylen tv-uutisten suorassa lähetyksessä pelkäävänsä EU-vaaleissa eniten "äärioikeiston" esiinmarssia, vaikka olikin varma sen menestyksen olevan oletettua pienempi.

Mikäli on uskomista läntisten tiedotusväleiden omaan sanaan, vaalivaikuttamista harjoittavat vain Venäjän trollit ja "äärioikeisto". Tästä erehtymättömästä linjasta kertoo Ylen uutinen Äänestäjiä johdetaan vaalien alla harhaan värikkäillä valheilla – "Meidän on taisteltava totuuden puolesta". Mielipideuutinen on koottu helppojen olkiukkojen ja törkeimpien uutisvalhepaljastusten varaan, joiden pohjalta yritetään väittää kaiken maahanmuutto- ja EU-kritiikin olevan valhetta. Poliittisen röyhkeyden huippua jutussa taas edustaa kuvateksti:

Kohti reiluja vaaleja? Viime vuoden toukokuussa EU-johtajat tivasivat Facebookin perustajalta Mark Zuckerbergilta Brysselissä, miten yhtiö aikoo suitsia valeuutisten levittämistä.

Jo on aikoihin eletty, että vallanahneita EU-johtajia kuvataan muka jonain kriittisenä vastavoimana. Todellisuudessa tällaisen mielenosoitusteatterin taustalta pajastuu EU:n ja Facebookin yhteinen poliittinen sopimus harjoittaa sensuuria kansallismielisiä voimia vastaan. EU-johtajien mielenosoituksen tarkoituksena oli ainoastaan sättiä Facebookia siitä, ettei sen kova sensuuri ole ollut tarpeeksi riittävää. Jos EU-johtajat olisivat olleet aidosti kriittiisiä, he olisivat tivanneet, miksi valtamedian sallitaan edelleen levittää valeuutisia.

Ylen yksipuolisesta tutkimusjournalismista kertoo lisää eilinen valeuutisia käsitellyt juttu Yle selvitti: Näin valeuutiset leviävät Twitterissä ennen EU-vaaleja – myös Suomessa jaetaan Venäjä-mielisten epäilyttävien tilien sisältöä. Jutun tekijät Päivi Koskinen ja Riku Roslund sekä heidän käyttämä poliitisesti korrekti "asiantuntija", viestintäpäällikkö Päivi Tampere Euroopan hybdiriuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta (Hybrid CoE), ovat haluttomia näkemään EU:ta ja monikulttuuria puolustavissa tviiteissä propagandaa ja valeuutisia. 

Toisaalta mitä muuta voidankaan odottaa artikkelissa käytetystä asiantuntijalta, joka työskentelee Hybrid CoE:ssa, jonka tiedetään ajavan pelkästään EU:n ja Naton intressejä. Toisin kuin valtamediat ovat julkisuudessa esittäneet, kyse ei ole todellakaan puolueettomasta organisaatiosta, joka olisi kiinnostunut kaikesta, myös punaliberaalien länsimielisten, hybridivaikuttamisesta:

Ylen analyysin perusteella jakajilla näyttää olevan myös selvä yhteys toisiinsa. Niitä näyttää yhdistävän Venäjän ihailu ja inho EU:ta kohtaan – sekä Robertiksi esittäytyvä mies.

Selvitys vahvistaa näkemystä, että yhä useammat EU:n kansalaiset altistuvat vääristellyille tai valheellisille uutisille. Tuoreen arvion mukaan miljoonat ihmiset eri puolilla Eurooppaa altistuvat valeuutisille ja vihapuheelle.

Amerikkalaisen Avaaz-kansalaisjärjestön tekemästä tutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun) selviää, että vääristeltyä tietoa levittävät erityisesti äärioikeistoa ja EU-vastaisia puolueita tukevat tahot.

Normaalijälyinen lukija ymmärtää välittömästi, että moiset lausunnot ovat pelkkä projektio esittäjien omasta ideologisesta propagandasta ja vihapuheesta kantaväestön etuja vastaan. Ilmeisesti Yle pitää seuraajiaan idiootteina, jotka eivät muka huomaisi yhtiön yksipuolista propagandalinjaa. Ainoa asia mikä on tässä kohtaa aidosti huolestetuttavaa on se, että konformististen demarieläkeläisten lisäksi Ylen valeuutisille ja vihapuheelle saattaa altistua myös monet itseään kriittisinä pitävät kansalaiset.

"LIBERAALIN" JÄRJESTELMÄN, TWITTERIN JA FACEBOOKIN HARJOITTAMA HYBRIDISOTA VAALEISSA

Viime kuukausien uutisantia seuraamalla on käynyt selväksi, kuinka lähestyvät eduskuntavaalit ovat kiihdyttäneet establishmentin ja sen kanssa yhteistyötä tekevien somejättien käymää hybridisotaa epävarmoja suomalaisäänestäjiä vastaan. Tästä on todisteena viime tiistain Twitterin päätös jäädyttää parodisena vihapuhepoliisina tunnetun Keijo Kaarisäteen tili. Samainen pikaviestipalvelu lakkautti seuraavana päivänä ilman selityksiä myös Yle Watchin tilin!

Jäädyttämisten taustoja voi arvailla, mutta kaksi vaihtoehtoa näyttävät todennäköisiltä. Joko päätöksen takana on äärivasemmistolaisten yhteisilmianto tai Suomen viranomaistan konsultoima pyyntö Twitterille. Ainakin Keijo Kaarisäteen kohdalla näyttää siltä, että jäädyttämisen taustapiruna on sisäministeriö, sillä valtioneuvoston tekemässä informaatiovaikuttamisoppaassa jopa satiiri luokitellaan informaatiovaikuttamiseksi. 

Vastaavasti somejätti Facebook on tehnyt jo jonkin aikaa yhteistyötä EU:n kanssa, jotta antinationalistiset globalistit välttyisivät "vääriltä" vaalituloksilta. Tästä kehityksestä kertoo sangen suoraan Ylen verkkosivujen uutinen Facebook tiukentaa vaalimainossääntöjään ennen eurovaaleja. Käytännössä yhtiön päätös tarkoittaa populistien ja kansallismielisten näkyvyyden vähentämistä Facebookissa erilaisin verukkein.

Tammikuussa ilmestyneen uutisen aikaan ei vielä tiedetty koskeeko uudistus myös huhtikuisia eduskuntavaaleja. Tosin Helsingin Sanomien Nyt-liite tiesi kertoa jo 14. tammikuuta ilmestyneessä jutussaan Suomi haluaa välttää Trump-vaalien kohtalon – valtio ja Facebook sopivat niistä keinoista, joilla vaaleihin varaudutaan strategiasta, jolla epämieluisat vaalitulokset estetään. Tällä hetkellä tiedot ovat varmentuneet ja voimme vastata Facebookin uudistusten koskevan myös näitä eduskuntavaaleja. Käytännössä tämä korporaatioiden ja liberaalivaltion yhteisesti käymä hybridisota on näkynyt siinä, että Facebook on varoittamatta sulkenut monien perussuomalaisten ja muiden kansallismielisten tilejä keskellä vaalikampanjaa. 

On hätkähdyttävä huomata, kuinka Ylen tauoton puhe hybridivaikuttamisesta vaaleissa on itsessään hybridivaikuttamista. Mediajätin verkkosivujen tuoreessa uutisartikkelissa Tapahtuuko lähipäivinä jotain outoa? Näillä nopeilla vinkeillä voit tunnistaa vaalihäirinnän ilmiöt, jotka ovat tapahtuneet jo muualla tämä propaganda näkyy paljaimmillaan. Siinä toimittajat tukeutuvat Suomessakin vaikuttavan liberaalin syvän valtion virkamiehiin, joiden (asiantuntija)vallalla ei ole kansan mandaattia. Juttua varten haastateltu johtava viestintäasiantuntija Jussi Toivanen valtioneuvostosta ja erikoistutkija Antti Sillanpää Turvallisuuskomiteasta ovat selkeästi kansasta vieraantuneen, EU- ja Nato-mielisen eliitin äänitorvia.

Kahdeksankohtaisessa mielipideuutisessa vaalien ainoana uhkana nähdään "äärioikeisto" ja populistit. Tällaisella yksiselitteisellä syyllisen nimeämisellä Yle syyllistyy itse propaganda- ja hybridivaikuttamiseen, josta se pyrkii varoittamaan lukijaa. Ensimmäisenä jutussa pohditaan verkkohyökkäyksen mahdollisuutta vaaleissa:

Kun vaali-illan jännittävä ääntenlaskenta on käynnissä, tapahtuu jotain outoa: virallinen vaalien tulossivusto romahtaa. Sivusto on alhaalla hetkittäin, tuntien ajan. 

(...) Samalla sosiaalisessa mediassa pääsivät irti salaliittoteoriat. Maahanmuuttovastaisen ruotsidemokraattien äänimäärä laski samanaikaisesti, joten kopeloiko joku itse vaalitulosta? Näin ei käynyt, mutta huhut ja hashtag #valfusk (vaalihuijaus) velloivat hetken aikaa.

Millaisia ovat tosielämän verkkohyökkäykset Suomessa? Yksi viimeisimmistä oli Ylen itsensä tekemä! Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon haastattelu nimittäin poistui jokin aika sitten Yle Areenasta muiden puoluejohtajatenttien jäätyä edelleen katsottaviksi. Joku tekniikasta vastaava Ylen työtenkijä oli poistanut videon, mutta jotta temppu ei näyttäisi liian läpinäkyvältä, hän poisti pari muutakin ohjelmaa hämäykseksi. Näin Halla-ahon videon poistaminen saatiin näyttämään yleiseltä järjestelmävialta.

Ylen jutun kohdassa 2 tietovuotojen uhreiksi esitetään sattumoisin vain eliitin omat suosikit kuten Hillary Clinton ja Emmanuel Macron:

Vuotosivusto Wikileaks julkaisi ennen Yhdysvaltain presidentinvaalia 2016 tuhansia sähköposteja, jotka oli hakkeroitu demokraattien presidenttiehdokkaan Hillary Clintonin kampanjapäällikön tililtä.

Tässä kohtaa valtamedia ei näe rikkaa omassa silmässään, sillä se julkaisee populisteista ja nationalisteista jatkuvasti ikäviä tietoja, joilla pyritään ehdokkaiden mustamaalaamiseen. Media ei pidä näitä pari päivää ennen vaaleja julkaistuja tietoja poliittisesit motivoituneita vuotoina, vaan ihan normaalina uutisointikäytäntönä.

Kohdassa 3 tehdään valtamedian ja globalistien suosikista Hillary Clintonista jälleen kerran ainoa tunnettu vihamielisen vaalikampanjoinnin uhri, vaikka koko valtamedia Washingtonista Helsinkiin kampanjoi valeuutisillaan Trumpia vastaan:

Tällaiset Hillary Clintonin kuvalla varustetut valemainokset levisivät Yhdysvalloissa marraskuussa 2016, vaikka kännykällä äänestäminen on maassa täysin mahdotonta. Tarkoitus oli pitää Clintonin äänestäjät pois vaaliuurnilta.

Kohdassa 4 "Jankuttava automaatti! Botit levittävät valheita ja epäluuloa" Ylen toimittajat Riku Roslund ja Päivi Koskinen näkevät hybridiuhan tulevan vain kansan syviä rivejä puolustavilta populisteilta eikä valtapuoleita tukevalta järjestelmältä:

Ruotsissa automatisoitujen Twitter-tilien eli bottien määrä kaksinkertaistui ennen syyskuun 2018 parlamenttivaaleja. Botit suolsivat yli 60 000 twiittiä ja ne levittivät ylivoimaisesti eniten maahanmmuuttovastaisen puolueen ruotsidemokraattien sanomaa sekä vielä tiukemman linjan puolueen, Alternativ för Sverigen (AfS) kantoja.

Se vaalihäirintä ja propaganda mitä nähtiin syyskuun Ruotsin parlamenttivaaleissa tuli pääasiassa sosiaalidemokraattien hallitsemalta järjestelmältä. Todelliset syylliset osoittivat tietenkin muita peittääkseen oman vehkelynsä. Ylen Watchin kirjoituksessa Ylen vaalistudiossa ruotsalainen demokratiailveily lainataan kansalaisvaikuttaja Jani Ollikaisen irkissä esittämää listaa, josta selviää miten vaalit loppujen lopuksi menivät Ruotsissa:

a) Äänestäminen tapahtuu puoluekohtaisille lapuille, joista uudet ja pienpuoleet joutuvat itse maksamaan painokulut ja toimittamaan ne vaalipaikoille.b) Vaalisalaisuus on vähän niin ja näin. Jos et näe ennakkovaivaa haet telineestä puolueen lapun ja muut näkevät mitä puoluetta äänestät.c) Äänestetään puolueita suljetulla listavaalilla (Teoriassa yksittäiset äänet voivat ratkaista, jos saa yli X% puolueen äänistä, vaalista riippuen, valtiopäivillä 8%)d) Ennakkoääniä ei lasketa ennenkuin vaalihuoneistot on sulkeutuneete) Valtiopäivillä on 4% äänikynnys valtakunnallisesta äänimäärästäf) Vaalipäivänä voi äänestää vaikka olisi äänestänyt ennakkoon. Ennakkoon annettu ääni korvautuu vaalipäivän äänellä.g) Edustajapaikkojen jakautumisen määrää muunnettu Sainte-Laguën menetelmä, joka pyrkii antamaan prosentuaalisia ääniä vastaavan prosentuaalisen paikkamäärän.

Kohdassa 5 "Äkkinäinen muodonmuutos! Verkkosivun tai sometilin sisältö vaihtuu" annetaan esimerkki hakkeroinnista. Mikäpä muu maa sitä haroittaisi kuin Venäjä. Ei siis USA, EU ja Mossad. Ei ei, sellaisien väittäminen olisi Ylen mukaan länsivihamielinen salaliittoteoria.

Seuraavana vaalihäirinnän esimerkkeinä otetaan meemit ja huumori. Toimittajien eivät osaa löytää muuta tapausesimerkkiä meemien informaatiovaikuttamisesta kuin Yhdysvaltain presidentiivaalit vuonna 2016. Kongressin mukaan siihen syyllistyi vain Venäjä eivätkä esimerkisi valtamedia ja vasemmistolaiset nettivaikuttajat Facebookissa. 

Valtakoneistolle ei tuota mitään vaikeutta tehdä naurunalaiseksi kansallismielisiä, mutta kun pilkatut vastaavat takaisin paljon hauskemmalla huumorilla, alkaakin eliitin juoksupoikien itku "informaatiovaikuttamisesta". Suomesta esimerkkinä kerrotaan Twitterissä leviävät pilat Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilistä. Juttua lukeville demarieläkeläisille ei kerrota kuitenkaan sanallakaan, että juuri Twitter on lopettanut parodiahahmo Keijo Kaarisäteen tilin. Tämä globalistien sensuuri jos mikä on informaatiovaikuttamista, mutta siitä Ylen toimittajat eivät halua kertoa mitään.

Esimerkissä "Ehdokas on pedofiili! Valemainos levittää rumaa tietoa" Natoa sympatisoivat Ylen toimittajat löytävät uhriksi Tšekin presidentinvaaleissa 2018 olleen Nato-myönteisen ehdokkaan. Suomesta vastaavanlaiseksi tapaukseksi yritetään samaistaa PVL:n maaliskuussa Turussa tekemä ironinen vastamainos-kampanja, jossa valtapuolueiden todelliset agendat pajastetaan. Toisin kuin valtamedia väittää, kyse ei ollut valekampanjasta, vaan vastamainoksista, jollaisia on julkaissut poliittisista vihollisistaan vuosikausia myös äärivasemmistolainen Voima-lehti kenenkään niistä julkisuudessa suuttumatta.

Viimeisessä esimerkissä "Uhkailua kadulla! Ehdokkaiden kiusaajat yrittävät tukahduttaa keskustelua" lukijalle uskotellaan esimerkkien valossa, että avoimen keskustelun tukahduttaminen tulee pääasiassa "äärioikeiston" suunnalta. Tosiasiassa yhteiskunnallista keskustelua yritetään tukahduttaa radikaalisti orwellilaisella vihapuhelainsäädännöllä, jota ovat vaatineen erityisesti "liberaalit" ja "suvaitsevaiset" punavihreät.

Totta kai tässä kohtaa uutisjuttua piti mainita Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Suldaan Said Ahmedin väite, että hänen kimppuunsa olisi käyty Helsingin Itäkeskuksen vaalitilaisuudessa. Yle Watch kommentoi tapausta toisen kerran 30. maaliskuussa julkaistussa päivityksessään: 

Sittemmin hän muutti tarinaansa niin, että välikohtaus olisikin tapahtunut metrovaunussa tai aseman ulkopuolella. Kovista etsinnöistä huolimatta viranomaiset eivät ole vielä tavoittaneet mystistä polkupyöräilijää. Ehkäpä siksi, ettei häntä edes näy valvontakamerassa? 

Ei tarvitse olla kummoinenkaan päättelijä aavisellakseen, mistä Said Ahmed sai ideansa tarinaan. Nimittäin päivää ennen Said Ahmendin väittämää hyökkäystä joku suomalaismies yritti poliisin mukaan lyödä ulkoministeri Timo Soinia Vantaan maalaismarkkinoilla. Luultavasti Said Ahmed katsoi, että nyt on hyvä sauma kehitellä Soinin tuomassa imussa samantapainen tarina. Näin Said Ahmed sai kätevästi Ylen antamaa ilmaista julkisuutta miljoonayleisön keräävissä tv-uutisissa ja ajankohtaisohjelmissa.

Näin pari päivää ennen  vaaleja on syytä kysyä, miten eduskuntavaaliehdokas Suldaan Said Ahmedin väittämän hyökkäyksen tutkinta on edennyt? Miksi Yle ja poliisi eivät kerro tutkinnan edistymisestä ja mystisen polkupyörämiehen etsinnästä? Ehkäpä siksi, että Said Ahmedin vaalisadusta vaikeneminen palvelee niiden harjoittamaa hybridivaikuttamista.


                                                       ***************************

Ylellä vaalivaikuttaminen on moninaista ja se läpäisee koko vaalit aina vaalikoneita ja vaalikeskusteluja myöten. Törkeimpänä esimerkkinä tästä on nuorisolle suunnatun Yle Kioskin vaalikoneen räikeä punavihreä propaganda, josta Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas Ossi Tiihonen kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Jo kuukausi sitten Ylen ensimmäisessä eduskuntapuolueiden vaalitentissä toimittajat ohjasivat kysymyksillään keskustelua haluttuun suuntaan aivan kuten Yle Kioskissa. Esimerkiksi toimittaja Seija Vaaherkumpu kysyi miten puoluejohtajat suhtautuvat Venäjältä Suomeen vuonna 2015 vyöryneeseen vajaan tuhannen tulijan "pakolaisaaltoon". Samalla toimittaja kysyi miten tällaiseen Venäjältä tulevaan turvallisuuspoliittiseen uhkaan pitäisi varautua. Ainoastaan Perussuomalaisten Jussi Halla-aho kyseenalaisti kysymyksen agendan ja esitti vastakysymyksenä, miksi samaan aikaan Ruotsin kautta Suomeen laittomasti tulleet 32 000 paperintonta turvapaikanhakijaa eivät nostata keskustelua Ruotsista turvallisuuspoliittisena uhkana. 

Kiusallisesta kommentista ärsyyntynyt toimittaja Vaaherkumpu keskeytti välittömästi Halla-ahon ja jankkasi, että nyt puhutaan Venäjän turvallisuusuhasta. Valikoiva kysymys todisti Ylen olevan täysin välinpitämätön sille massainvaasiolle, joka tulee yksiomaan EU-maista. Koko kysymyksen tarkoitus oli esittää Venäjä ainoana todellisena maantieteellisenä uhkana, vaikka nopeasti afrikkalaistuva Ruotsi on tosiasiasillisesti tällä hetkellä Suomelle paljon suurempi vaara kuin itänaapuri.

Ylipäätään Ylen vaalikeskusteluissa Perussuomalaisia tarkastellaan täysin eri kriteereillä kuin muita puolueita. Yle Radio Suomen puheenjohtajatentissä Perussuomalaisten Jussi Halla-ahoa hiillostettiin joka ikisessä kysymyksessä ja jokaista sanottua lausetta tarkasteltiin pienintä yksityiskohtaa myöten. Ero on huima kun sitä vertaa RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonin  saamaan kohteluun. Radio Suomen toimittaja myötäili Henrikssonin rajat auki -ihmisoikeusretoriikka ja punavihreiltä lainattua vaatimusta "vihapuheen" kriminalisoimiseksi.


                                                       ***************************

Yle Teema, perjantai 12,4.2019 klo 19.10, Vaalien varjoissa

2/5. Sosiaalinen media ja valeuutiset. Elin Almén ottaa selvää siitä, mitä sosiaalisen median yhteisöpalvelut tekevät käyttäjiltään keräämillään tiedoilla. Kuinka Cambridge Analytica muokkaa mielipiteitä, ja miten kohdennettu mainonta ja valeuutiset oikeastaan toimivat? HD ohjelmatekstitys (ruotsi) 16 min

Ohjelmassa puhutaan täysin asian vierestä ja tarkoituksella. Facebookin sensuuri konservatiiveja ja kansallismilelisiä kohtaan on se virtahepo oloshuoneessa, josta pitäisi puhua. Nyt populistien menestys halutaan selittää sillä, että Facebook olisi antanut niille liikaa mahdollisuuksia toimia, vaikka tosiasiassa yhtiö yhdessä EU:n kanssa tekee kaikkensa tukahduttaakseen heidän äänensä.