ULKOMAALAISKANSAN EDUSTAJA TUOMITSEE PRESIDENTIN UUDENVUODEN PUHEEN, VAIKKA ONKIN KÄYTÄNNÖSSÄ SAMOILLA LINJOILLA

Vihreiden kansanedustaja Ozan Yanar ajaa kurdien ja
muiden ei-suomalaisten etua, ei suomalaisten. Mikä
röyhkeys, että tälläisellä miehellä on julkeutta sanoa
suomalaisille millaista Suomen maahanmuuttopolitiikan
pitäisi olla.

Presidentti Sauli Niinistön uudenvuoden puhe oli tyypillinen globaalia maailmanjärjestystä puolustavan miehen puhe. Se ei poikennut sisällöltään juurikaan aikaisemman presidentin Tarja Halosen "kansainvälisen yhteisön" etusijaa korostaneista jälkisosialistisista haaveiluista. Puhetta referoineessa Yle uutisten jutussa Tasavallan presidentti Sauli Niinistö: Eurooppa on ajautunut riitoihin omista arvoistaan EU:n ja Atlanttisen yhteistyön etua ohi Suomen ajava maamme päämies puhui kuin yhtä maailmanhallintoa kannattava George Soros:

– Turvapaikkahakemusta ei voida jättää käsittelemättä ilman, että rikotaan kansainvälistä oikeutta. Kansainväliset sopimukset on tehty suojaamaan hätää kärsiviä. Heitä meidän on autettava.

Niinistö puhuu ilman kansalaisten mandaattia allekirjoitetuista "kansainvälisistä sopimuksista" kuin ikuisina pidetyistä pyhistä kirjoista, vaikka ne ovat pelkkää paperia ja aina muutettavissa, jos on vain syytä ja poliittista tahtoa. Eurooppalaisten enemmistö arvioisi mielellään uudelleen esimerkiksi kansainväliset pakolaissopimukset kuten pahamaineisen Geneven sopimuksen, koska ovelat globalistijuristit ovat tulkinneet sitä pitkään niin, että siitä on tullut käytännössä laillinen väylä massiiviselle talouspakolaisten invaasiolle. 

Juristina itsekin toiminut presidentti tietää varmasti hyvin, että usein vedottu Geneven sopimus koskee vain vainottuja poliittisia aktivisteja eikä sodan (paikallisten miesten pitäisi puolustaa perheitään) tai taloudellisten syiden vuoksi maahan livahtaneita seikkailjoita. Sosialisti Halosen linjoilla olevalla lausunnollaan Niinistö tuleekin allekirjoittaneeksi umpikierojen juristien (mm. täällä, täällä ja täällä) näkemyksen kansainvälisistä sopimuksista, joissa muukalaisen henklilökohtainen etu asetetaan aina kansakunnan edun edelle.

Kansansuosiostaan kiinnostunut presidentti ei voinut sentään aivan pidäkkeettä puolustaa  uuden ultrakapitalistinen internationaalin ajamaa vapaan maahanmuuton agendaa, vaan hän yritti miellyttää kokoomuslaisia demarieläkeläisiä tuomitsemalla epäsuorasti kohua herättäneen ulkomaalaisten pedofiililiigan saalistamisen Oulussa. Tosin tässäkin Niinistö on loppujen lopuksi enemmän huolissaan kansalaisten oikeutetuista reaktioista kuin kuvottavista eläimellisistä rikoksista:

– Meillä on oikeus edellyttää tahtoa sopeutua yhteiskuntaamme. Ja vastuun kantamista, myös omiaan ohjaamalla. Lakiemme ja arvojemme vastainen käytös lisää riskiä kokonaisten ihmisryhmien leimaamiselle ja luo syvää epäluuloa, jopa vihaa.

Mitään konkreettista ratkaisua omin sanoin "kestämättömälle tilanteelle" presidentti ei tietenkään tarjoa, vaan uskottelee alamaisille, että asian esille ottaminen ja pieni jyrähdys uudenvuoden puheessa riittää. Niinistön puhe toikin mieleen pääministeri Juha Sipilän suomalaisvihamielisen uudenvuodentervehdyksen, jossa ainoaksi ratkaisuksi kehitysmaalaisten terrorille tarjotaan suomalaisten kaitsemista eikä muukalaiskolonnien mellastuksen lopettamista alkuunsa. 

Ylen uutinen Sipilä uudenvuodentervehdyksessään: Vihapuheen viljeleminen on rikos kertoo jo otsikollaan, että pääministeri valehtelee silmät päästään, koska Suomen rikoslaki ei edes tunne koko vihapuheen käsitettä. Poliittisin tarkoitusperin luotu orwellilainen termi on tunnetusti luotu aikoinaan Yhdysvaltojen itärannikon yliopistojen marxilaisissa ja vasemmistoliberaaleissa aivoriihissä valkoista enemmistöä vastaan.

Niinistö ja Sipilä teeskentelevät tyhmää kieltäytyessään edes pohtimasta todellisia ratkaisuja kulttuurikonfliktille. Ratkaisu ulkomaalaisrikollisuuden poistamiselle ja rasismin vähentämiselle olisi kuitenkin helposti löydettävissä. Esimerkiksi 1990-luvun alussa kokoomuslainen Helsingin pormestari Raimo Ilaskivi totesi, että "Suomessa ei ollut rasismia ennen kuin somalit tulivat". Tosin sanoen: ei kehitysmaalaisia, ei rasismia, ongelma ratkaistu.

Niinistön nuoleskelu "tolkun kansalaisten" suuntaan ärsytti luonnollisesti suomalaisten etnistä perikatoa toivovia punavihreitä globalisteja. Muukalaisten etnistä etua ajava vihreiden kansanedustaja, kurditaustainen Ozar Yanar (tukee mm. kurdinationalistista HDP-puoluetta), kivahti Niinistölle ja ihmetteli Ilta-Sanomien mukaan puheen kohtaa, jossa Niinistö viittasi siihen, että ”täällä olevilta” on oikeus edellyttää ”vastuun kantamista, myös omiaan ohjaamalla”. Muukalaiskansanedustaja kommentoi Facebookissa Niinistöä:

– Taustalla on hölmö ajatus, että maahanmuuttajat olisivat osa täysin erilaista yhteisöä, joka on ohjailtavissa kollektiivisesti. Maahanmuuttajayhteisö kuulostaa siltä, että ihmiset kokoontuisivat jatkuvasti kollektiivisesti jossain ”omiensa kesken”. Ja että he olisivat kytköksissä jonkinlaiseen mystiseen yhteisöön, jossa kuuntelevat siellä olevia korkeita auktoriteetteja. Tämä on ihmisten eksotisointia, Yanar arvosteli Facebookissa.  

Hän piti myös ongelmallisena sitä, että vakaviin rikoksiin syyllistyneitä ulkomaalaisia kohdellaan yhteisönsä edustajina, kantasuomalaisia vastaavassa tilanteessa yksilöinä.

Totta kai maamme viidennen kolonnan politiikkojen myötävaikutuksella sillanpääaseman saaneet muukalaiset haluavat olla kiinnittämättä huomiota, vaikka jo pieninä määrinä heille ominaiset kulttuuripiirteet, ominaisuudet ja käytöstavat ovat jyrkässä ristiriidassa hyväntahtoisen länsimaisen etiikan kanssa. Toisin kuin Yanar antaa ymmärtää, juuri kehitysmaalaiset tarrautuvat itse kaikkein kiivaimmin etniseen identiteettiinsä ja uskoonsa (yleensä islam), joten on valheellista väittää, etteikö heillä olisi kollektiivista intressiä ajettavanaan. 

Sitä paitsi on selvää, että rikostapauksissa kantasuomalaisia pidetään yksilöinä, sillä olisi absurdia korostaa joka kerta heidän suomalaisuuttaan maassa, joka on ainakin vielä toistaiseksi suomalaisten. Yanar jättää tarkoituksella myös mainitsematta, että  ns. vastuullinen media jaksaa syyllistää koko Suomen kansaa silloin jos yksittäistä suomalaista epäillään rasismista. Näin kävi mm. vuonna 2015 Lahden KKK-miehen tapauksessa, jossa tehtiin lopulta syyttämättä jättämispäätös, vaikka maamme poliittinen johto häpesi yksittäistä naamiomiestä koko kansan puolesta ja voivotteli kansainvälisen maineen menetystä.

Yanarin puheista on saanut yleisemminkin sen käsityksen, että kuka tahansa Suomen rajan yli loikannut ulkomaalainen on automaattisesti suomalainen, kunhan vain viitsii asiasta itse mainita. Samanlainen kepeä identiteetin vaihto kävisi tuskin Yanarille päinsä, jos mustasta Afrikasta tullut voodoo-kristitty asettuu Turkin kurdialueelle ja ilmoittaa ykskantaan olevansa kurdi. Jostain syystä ulkomaalaiskansan edustajille ja valkoisille kansallismasokisteille on täysin reilua se, että eurooppalaisen identiteetin voi ottaa kuka tahansa vierasrotuinen, mutta esimerkiksi tiibetiläiseksi ei voi ryhtyä edes lähellä asuva kiinalainen maahantunkeutuja. 

Yanarin monilla etnisillä korteilla pelaamista lukuunottamata vihreissä katsotaan nyrjähtäneen johdonmukaisesti, että kaikki ovat vain yksilöitä, joiden kantava identiteetti on tyhjän sisällön käsittävä "ihmisyys". Tämä ei loppujen lopuksi eroa paljon nykykokoomuslaisesta neoliberaalista ajattelusta, jossa kansalaiset nähdään ensisijassa vain kuluttajina ja Homo Economicus -ihmistyypin edustajia. Tässä mielessä etnoveijari Yanarin taktisesti esille tuoma yksilö ja Niinistön houreet kansainvälisistä sopimuksista sopivat hyvin yhteen sen hengen kanssa, jossa hyökätään ainutlaatuisten eurooppalaisten identiteettien olemassaoloa vastaan.

YLE PIMITTÄÄ HELSINGIN LAPSENMURHAAJAN NIMEN JA ETNISEN TAUSTAN, MUTTA KANSALAISET SELVITTIVÄT TEKIJÄN

Helsingin Arabianranta. Lieneekö kuvan kiikut varattu
lapsimurhasta epäillylle kehitysmaalaiselle?

Monikulttuurisuus on alkutalvesta lähtien tuottanut entistä mätäisempää satoaan, eikä tämä ole jäänyt ainoastaan Oulun pedofiiliraiskausliigan tehtailuksi. Joulunpyhinä saimme kuulla, että 36-vuotias mies on murhannut Helsingin Arabiarannan alueella koulupojan. Yle uutisessa Poliisi esittää koulupojan murhasta epäiltyä vangittavaksi – käsittely huomenna perjantaina jätetään tuttuun tapaan visusti kertomatta tekijän nimi ja etninen tausta. Ylen toisessa uutisessa Koulupojan murhasta epäillyllä rikostaustaa: 4 pahoinpitelyä, näpistelyä ja rattijuopumus valotetaan tekijän rikostaustaa, mutta suurta yleisöä kiinnostavasta kansallisuudesta ei ole mitään mainintaa.

Jo se, että juttu julistetaan kiireellä salaiseksi pitäisi saada tarkkaavaisessa uutistenlukijassa varoituskellot soimaan. Poliisi ja media haluavat vaieta tekijästä yksinkertaisesti siksi, että poikkeuksellisen teon takana on kehitysmaalainen. Se taas on myrkkyä valtaapitävien agendalle, jossa monikultuurisuutta mainostetaan väistämättömänä ja maallemme edullisena asiana. 

Kun tällaisia uutisia tulee kasvavan maahanvyöryn seuraksena yhä enemmän, suomalaisista piittaamattoman "eliittimme" on entistä vaikeampi perustella monietnisen yhteiskunnan rakentamisen järkevyyttä. Heidän ainoaksi hätäratkaisuksi jääkin sensuuri, jolla 1) peitellään värillisten ulkomaalaisten rikollisuus ja 2) rangaistaan näistä rikoksista ääneen puhuminen etnisessä kontekstissa.

Koska totuusmediana esiintyvä valtamedia ja Polpo eivät ole halunneet kertoa lapsimurhaajan nimeä, ovat aktiiviset kansalaiset selvittäneet asian itse. Tämä hetkisten tietojen mukaan tekijä on Zulfigar Ali Sohrab (290482-). Jos joltain lukijalta liikenee ylimääräistä aikaa, murhasta epäillyn voi tavata huomenna klo 14 Helsingin käräjäoikeuden salissa 208. Nimen perusteella tekijä on luultavasti irakilainen.

Ali Sohrabilla on myös vaikutus-
valtaisia multikultituttuja.

PERJANTAI: KUKA TAHANSA VOI JÄÄDÄ SUOMEEN

TV1, perjantaina 14.12.2018 klo 21:10, Perjantai: Kuka saa jäädä Suomeen? 

Kielteinen turvapaikkapäätös murskaa unelmat. Eduskuntaryhmän pj. Simon Elo, opiskelijat Nemat Khalil ja Hasan Khademi ja opettaja Juha Heinonen. Perjantai-dokkari: Miksi en kelpaa Suomelle? HD

Kun Pekka Vahvanen poistui Perjantai-ohjelmasta, ohjelman linja muuttui entistä selkeämmin mulattitoimittaja Sean Ricksin johdolla trendiliberaaliksi marginaalien ylistämiseksi, joka ei ole kaukana Hesarin NYT-liitteen pikkunokkelasta hipsteriryönästä. Varsinkin kun uusi juontaja Rosa Kettumäki vaikuttaa ennalta arvattavine mielipiteineen tyypilliseltä punavihreältä tusinatoimittajalta, joita on maamme mediat pullollaan.

Illan teema ei voisi paremmin kuvata ohjelman vasemmistoliberaalia linjaa. Pääkysymys asetetaan tarkoituksella sellaiseen muotoon, josta etnonationalismia puolustava vastaus tuomitaan jo etukäteen. Koska Ylen ohjelmapolitiikassa kaiken on palveltava monikulttuurin puujamalaa, Perjantaissa kritiikin silmään joutuu näkemys, ettei kuka tahansa 7 miljardista ihmisestä pääsekään Suomen pyöröovesta sisään. 

Tämä on etenkin omaa etnistä etuaan ajavien vieraiden Nemat Khalilin ja Hasan Khademin mielestä suuri rasistinen vääryys, sillä heidän mielestään valkoisilla on velvollisuus elättää kaikki Euroopan rajoille päässeet kehitysmaalaiset. Sen enempää Suomen etua ei ajanut studioon kutsuttu kosherkonservatiivi,  persuäänestäjiään selkään puukottanut Sinisten sionistikristitty Simon Elo – puhumattakaan toisesta poliitikosta, vihreiden Olli-Poika Parviaisesta.

Mitä tulee ohjelman aiheeseen, terveen väestöpolitiikan lähtökohtana ei voi olla muukalaisyksilön henkilökohtaiset toiveet, varsinkin, kun nämä yksilöt muodostavat yhdessä miljardien muuttohaluisten kansanvaelluslauman. 

Kansakunnan säilymisen kannalta on yhdentekevää, ovatko maahantunkeutujat mukavia, rikollisia, älykkäitä, vanhoja tai raiskaajia. Normaalitilanteessa valtion pitää ensisijaisesti ajaa sen luoneen kansan, etniteetin, etua. Koska itsetuhoisessa kulttuurissa asiat ajatellaan nurinkurisesti, todistaa illan Perjantai-ohjelma sanomattomasti, että elämme maassa, jossa valtaeliitti media apunaan puolustaa rotumuukalaisten etua enemmän kuin Yle-veroa maksavien natiivien. 

Maltilliseksi konservatiiviksi kutsuttu tiedetoimittaja Marko Hamilo kirjoittaa sosiaalisessa mediassa, kuinka harhaanjohtava illan Perjantai-ohjelman kysymys onkaan:

En tiedä, miksi Hasan "ei kelpaa Suomelle", mutta Perjantai voisi kertoa katselijoilleen sen, että käännytys ei uhkaa Hasania siksi, että hän "ei kelpaa" Suomelle, vaan siksi, että viranomaiset eivät katso hänen tarvitsevan kansainvälistä suojelua. Jos suojelun tarve on olemassa, ei tarvitse osoittaa mitään kelpaamistakaan. Sitten kun hän on palannut Afganistaniin, hän toki voi hakea töihin Suomeen, ja sitten katsotaan että kelpaako. 

Ellei, niin syynä voi olla se, ettei hän osaa mitään sellaista, jonka osaajia on meillä jo valmiiksi pilvin pimein. Meillä on jo työttömiä työnhakijoita, jotka osaavat suomea, osa jopa äidinkielenään. Perjantai oli melko siedettävä ennen kuin siinä vaihdettiin toinen juontaja normiyleläiseen. Nyt ihan tavallista propagandaa, jossa sotketaan asioita, kuten tässä.

Samassa keskusteluketjussa eräs kommentoija tarkentaa, että dokumenttipätkässä esiintyvä Hasan Khademi ei edes ole afganistanilainen vaan iranilainen. Yle ei tätä virhettä korjaa, koska Iraniin palauttaminen olisi helpompaa kuin Afganistaniin. Kommentoija viiittaa julkisiin lähteisiin, joiden mukaan Khademilla ei ole mitään siteitä Afganistaniin, koska on syntynyt Iranissa, jonne hänen vanhempansa muuttivat vuosia sitten. Dokumentin toimittaja puhuu Afganististanista vain siksi, että se on maa, jonne palaamisen liberaalit väittävät johtavan "varmaan kuolemaan". 

Toisin kuin Hamilo, Yle Watch tarkastelee Hasan Khademin kaltaisten itsekkäiden toimijoiden maahantuloa kansankokonaisuuden näkökulmasta, unohtamatta ekologiaa. Me näemme, että jokainen ihminen kuuluu aina johonkin kansaan, jolla on oma muista poikkeava kohtalonsa tai tiensä. Siksi esimerkiksi me suomalaiset pienenä ja siten uniikkina globaalina vähemmistönä emme voi jakaa värillisten muukalaisten kanssa geenejämme, rajallista maa-aluettamme, uskoamme, kolulujamme, teknologiaamme, kulttuuriamme, koulutustamme, pyhiä kirjojamme emmekä mitään muutakaan. 

Se, että näin tapahtuu voi olla joko vapaaehtoista tai eri tavoin pakotettua. Kun sekoittuminen tapahtuu vapaaehtoisesti, kyse on rodullisesta itsemurhasta, jos taas pakotettua, kyse on kansanmurhasta. Kansakunta, joka ei varjele omaa erityislaatuaan on tuomittu kuolemaan sukupuuttoon.

                                                        *****************************

TV1, torstaina 13.12.2018, klo 21.10 A-studio: Talk 

Oulun seksuaalirikostutkinta on nostattanut kuohuvan julkisen keskustelun. Miten vastaavat rikokset voitaisiin estää? Vieraina Rikosseuraamuslaitoksen psykologi Nina Nurminen, erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen Pelastakaa Lapset ry:stä, Poliisihallituksen poliisitarkastaja Mia Poutanen sekä opettaja ja tulkki Jami Homa. Juontajana Tuomas Kerkkänen. #yleastudio HD ohjelmatekstitys (suomi) 54 min

Linkki Yle Areenaan.

Torstain A-talkissa oli neljä "asiantuntijaa", joista kaikki olivat naisia. Miksi näin tärkeässä asiassa ei kuunnella miehiä? Vai onko niin, että Ylen mielestä suomalaismiehistä on pitkään jatkuneen maahanmuuton myötä tullut aisankannattajia, joiden pitää seurata kiltisti kun kylän ämmät ratkaisevat ja tuottavat yksinoikeudella muukalaisongelmaa. Ilmeisesti.

Ja entä ne A-talkin ratkaisut? Ainoa todellinen ja toimiva ratkaisu olisi lopettaa maahanmuutto ja poistaa jo täällä ennestään olevat etnisesti sopeutumattomat muukalaiset. 

Ylen Martta-kerho tarjoaa sen sijaan ratkaisuksi "valistusta". Pähkinänkuoressa ajatus on se, että kun kehitysmaalaisille kerrotaan, että raiskaaminen on väärin, he lopettavat himoitsemiensa vaaleiden alaikäisten tyttöjen saalistamisen. Niin kauan kuin kukkahattutädit eivät ymmärrä, että raiskauskulttuurin mahdollistavassa muukalaisinvaasiossa on kyse kulttuurien ja geenipoolien konfliktista, ratkaisut jäävät juuri niin todellisuudesta vieraiksi kuin illan A-talkissa.

SUOMI ALLEKIRJOITTI YK:N SIIRTOLAISSOPIMUKSEN – YLE ASIASTA VAITI

Sisäministeri Kai Mykkänen (Kok.) tekemässä valtio-
petosta Marokon Marrakeshissa 10.11.2018.

Toisin kuin monessa perustuslakia kunnioittavassa Euroopan  maassa,  ei maamme eduskunta käsitellyt historialliseksi luonnehdittua YK:n siirtolaislaissopimusta (GCM) sen enempää kuin vallan vahtikoirana toimiva valtamediakaan. Siksi oli mahdollista, että sisäministeri Kai Mykkänen sai  viime maanantaina kaikessa hiljaisuudessa allekirjoittaa Marokon Marrakeshissa GCM-siirtolaissopimuksen, jossa kansan vastustamasta laittomasta siirtolaisuudesta voidaan tehdä laillista. 

Ainoa "keskustelu", jota mediassa on sopimuksen tiimoilta käyty, liittyy väitteeseen, ettei sopimuksella ole oikeasti juridista sitovuutta. Tätä pääviestiä varten isot mediat ovat marssittaneet haastateltaviksi sopivasti valittuja asintuntijoita, jotka puolustavat punaliberaalin hegemonian universaalikommunismia. Siksi ei ole yllättävää, että asiantuntijoiden joukkoon ei ole kutsuttu vaikkapa ulkopoliittisena asiantuntijana tunnettua emeritusprofessori Timo Vihavaista. Syykin on ilmeinen, joka käy selväksi hänen eilisestä blogikirjoituksestaan  Joutavan paperin johdosta, jossa hän kommentoi YK-sopimusta mm. seuraavasti:

Spiegel ei pysähdy jauhamaan tätä puoluekantaisuuden asiaa, josta Suomessa olisi luultavasti tehty koko asian ydin ja unohdettu se helkkarin paperi. Haastattelussa pohditaan todella nyt sen paperin merkitystä. Schorkopfin mielestä puhutun kaltaisella sopimuksella on niin sanotun pehmeän lain voima ja se tarkoittaa, että se voi pesiytyä oikeusjärjestykseen ja saada velvoittavia muotoja. Sitä paitsi paperi sisältää runsaan joukon kaikenkarvaisia väittämiä ja suosituksia, joilla on selkeä ideologinen sisältö ja suuri mahdollinen merkitys. Asia riippuu ilmeisesti siitä, miten niitä käytetään. 

Vihavainen tarkastelee kirjoituksessaan eräiden historiallisten esimerkkien avulla lähinnä siirtolaissopimuksen velvoittavuutta eikä niinkään sen sisältöä, vaikka hän maahanmuuttoa jonkin verran siinä käsitelleekin. Sinänsä mainioissa kirjoituksessa jää kokonaan huomiomatta, kuinka GCM-sopimus vaikuttaa myös sananvapauteen ja riippumattomaan mediaan. Sopimuksessa nimittäin halutaan kriminalisoida valkoisten eurooppalaisten maahanmuuttokritiikki. 

Ylipäätään sopimus on suunnattu vain eurooppalaisten päänmenonksi, sillä Itä-Aasian taloustiikereillä ei ole aikomustakaan ottaa elätettäväkseen arvaamatonta Afrikan ylijäämäväestöä, jota varten sopimus on todellisuudessa sorvattu.

Kansalaisten kukkarolla väkisin käyvä Yle ei ole kertonut tämän viikon uutisissaan yhtään mitään toissapäiväisestä Marrakeshin sitoumuksesta. Tosin samoin toimivat myös muut suomalaisvihamieliset valtamediat kuten Helsingin Sanomat. Siksi HS:n marraskuussa ilmestynyt Yleä vahingoniloisesti arvioiva uutisjuttu Luottamus Yleen kääntyi alamäkeen – kansa ei ole unohtanut kaksi vuotta sitten alkanutta poikkeuksellista tapahtumaketju on kaksinaamainen, koska lukijoiden luottamuspula on vaivannut yhtä lailla "Brysselin Pravdaa" kuin sen sähköistä vastiketta Yleisradiota. Lehti, joka vaikenee itse YK:n siirtolaislaissopimuksesta ei ole toista valtamediaa parempi.

Viimeksi tänään saatiin kuulla mitä EU-eliitin juonimasta vapaamielisestä maahamuutosta seuraa. Yle uutisessa Tämän tiedämme nyt Strasbourgin epäillystä terroriteosta: Epäilty yhä pakosalla, perhe otettu kuulusteluihin, uhrien joukossa thaimaalaisturisti kerrotaan viimeisimmistä maahanmuuttajan tekemästä terroriteosta Ranskassa. Ampuessaan joulutorin ihmisiä, Pohjois-Afrikasta kotoisin oleva Cheriff Chekatt, 29, huusi islamistien sotahuudon "Allahu Akbar!". Tämän hetkisten tietojen mukaan muukalaisterroristi on edelleen vapaalla jalalla. 

On selvää, että kun GCM-sopimusta aletaan aikanaan kuin varkain toteuttamaan, Strasbourgin kaltaiset terroriteot tulevat kasvamaan samassa suhteessa kuin petoksellisen eliitin lailliseksi tekemä laiton siirtolaisuus.

KUINKA KOLME HAKARISTIA SAA VALTION JOHDON , MEDIAN JA RÄYHÄVÄSEMMISTON LASKEMAAN ALLEEN

Maamme ei ole vuoden 1995 jälkeen ollut enää itsenäinen kansallisvaltio, mutta virallinen Suomi juhlii merkkipäiväänsä vuodesta toiseen entistä mahtipontisemmin ja näyttävämmin. Komeilla Potemkinin kulisseilla maamme johto haluaa uskotella tuulipukukansalle, että isänmaa on edelleen suomalaisten etua ajavien komennossa. Kylmä tosiasia kuitenkin on, että Suomi on Eurooopan Unionista mukavia virkoja saaneiden pyrkyrimäisten ämmien ja pojannulkkien vietävissä. Kaikki mitä Suomi nykyään tekee perustuu Brysselin valtakabinettien mielistelyyn.

Silloin kuin maassamme oli vielä ripaus kansallista itsenäisyyttä, itsenäisyyspäivän juhlintaan kuului vasemmiston vandalismiksi ryöstäytyneet protestit, joista osa tunnettiin "kuokkavierasjuhlina". Koska kansakunnan idea on viime vuosikymmenenä mädätetty lähes täysin, ei  vasemmistollakaan ole enää syytä protestoida omaksi koettua vaaleanpunaista Isosiskovaltiota vastaan. Aivan samoin kuin vasemmistolainen globalismin vastainen liikehdintä 2000-luvun alussa kuihtui vaivihkaa pois, myös eliitin vastainen kuokkavierasmellakointi loppui ja kääntyi kansallismielistä työväenluokkaa vastaan. Tämä taas on seurausta siitä, että globalistit eri puolueissa ovat vesittäneet vanhan kansallisvaltion projektin ja lahjoneet vasemmistomassat 2000-luvun globaalikommunismilla, johon kuuluuvat laiskistavat tulonsiirrot ja avoimet rajat kansakunnan etnisen perustan tuhoamiseksi. 

Vuodesta 2014 lähtien vasemmiston katuosasto onkin suunnannut vihansa ja väkivaltansa poliittisen eliitin sijasta työväenluokkaisia kansallismielisiä vastaan. Hallitsevalla hegemonialla ei ole luonnollisestikaan ollut mitään tätä vastaan ja valtamedia onkin suhtautunut kirjoituksissaan erittäin myötämielisesti järjestelmän hyödyllisiksi idiooteiksi osoittautuneisiin vasemmistolaisiin. 

Lisää tuulta vasemmiston purjeisiin toi tieto, että osa ensimmäistä kertaa järjestetyn 612-marssin ideoijista ja järjestymiehistä kuului kansallissosialismia kannattavaan Pohjoismaiseen Vastarintaliikkeeseen (PVL). Vaikka 612-soihtukulkue ei omissa julkilausumissaan sano sitoutuneensa mihinkään poliittiseen liikkeeseen ja ideologiaan, löysi vasemmisto ja liberaalioikeisto eräiden osallistujien ideologiasta oivan tekosyyn kauhistella "äärioikeiston nousua". Todellinen riemu räyhävasemmistossa nousi vuonna 2016, jolloin PVL järjesti oman Kohti vapautta! -marssinsa Helsingin keskustassa. Kerrankin vastassa olivat oikeat natsit, joiden avulla voi kiillottaa moraalista kilpeään ja ulkoistaa "metafyysinen yhteiskunnallinen pahuus" muutamaan sataan mielenosoittajaan. 

Tänä vuonna PVL:n mielenosoituksen lähtötilanne oli poikkeuksellinen, sillä Turun Hovioikeus kielsi järjestön loppukesästä. Valitusprosessi Korkeimpaan oikeuteen on vielä kesken, jonka vuoksi rekisteröimätön järjestö voi edelleen kokoontua tunnustensa alla. Hämmennystä herätti se, että nyt marssirivistön kärjessä eivät olleetkaan järjestön Tyr-liput, vaan kolme hakaristilippua ja pelkistä vihreistä lipuista muodostettu lippulinna.

Jo pelkän hakaristilipun esille ottaminen sai viranomaiset, poliitikot ja median laskemaan alleen, osan tosin onnesta, koska kerrankin voidaan osoittaa ihanteellisen "demoninen" syntipukki, jonka kontolle saadaan härskisti vaikka nykysysteemin oma epäonnistuminen rotumuukalaisten "kotouttamisessa". Salamurhattu amerikkalainen kansallissosialistijohtaja George Lincoln Rockwell kirjoittaa pamfletissaan In hoc signo vinces (1960) osuvasti hakaristin kauhistuttavasta psykologisesta vaikutuksesta niihin, jotka pyrkivät edistämään valkoisten tuhoa assimilaatiolla:

Heille kyse ei ole vain tuon kuvion linjoista, vaan armottomasta alistumisesta kauhealle vaaralle, pikaoikeudelle ja hirvittävälle kostolle, jonka heidän huono omatuntonsa kertoo olevan heille täysin ansaittu. Aivan samoin kuin takaa-ajettu murhaaja näkee mielessään kuvan sähkötuolista.

Totta kai EU:n edessä matelevat maamme nynnypoliitikot ehtivät heti tuoreeltaan kommentoida kyseistä myrskyä vesilasissa. Järkyttyneisyyttään tviiteissään korostaneet jeesustelijat kuten Petteri Orpo, Juha Sipilä  Antti Rinne ja Jan Vapaavuori kuvittelivat saavansa kansalaisilta samanmielisiä kommentteja, mutta yli 90-prosenttia vastaajista oli selvästi ärsyyntyneitä irtopisteitä repivistä natsihysteerikoista. 

Suurin osa kommentoijista haukkui nämä moraaliposeerajat kansanvihollisiksi, joiden puheet "oikeasta isänmaallisuudesta" ovat läpinäkyvää historian uudelleen kirjoittamista. Poliitikkojen ja median älyllisesti laiska höpinä siitä, että sotaveteraanit eivät taistelleet siksi, että maassa voisi kantaa hakaristilippua ei ole muuta kuin historiapoliittista hyväksikäyttöä. Kansallissosialismin mustavalkoisen tuomitsemisen kääntöpuolena on nykyhegemonian ääneen  lausumaton kuvitelma, jonka mukaan  veteraanit taistelivatkin siksi, että punamädättäjät saisivat liehuttaa degeneraattien sateenkaarilippua vaikka lastentarhoissa; tai että sodat käytiin "demokratian" eikä isänmaan puolesta ja maa voidaan avata EU-hallinnon alaisuudessa ulkoeurooppalaisille maahantunkeutujille. 

Poliitikot, hallitseva valemedia ja Kallion punahipsterit eivät taida ymmärtää, että huomattava joukko suomalaisista muistaa edelleen, että kansallissosialistinen Saksa oli Suomen puolella sodassa kommunistista Neuvostoliittoa vastaan. Vaikka historiaa kirjoitetettaisiin miten uudestaan "demokraattisten arvojen" ja EU:n puolustamiseksi, tosiasiasiaksi jää, että lento-osasto Kuhmley pelasti Suomen kesällä 1944 kommunistimaahantunkeutujien lopulliselta invaasiolta. 

Jo tämän perusteella  rationaalisuudellaan leuhkivien toimittajien taikauskoiset puheet kansallissosialismin absoluuttisesta pahuudesta voi jättää sentimentaalisten koulutyttösten päiväkirjatunnustuksiksi. Taikauskoon perustuvan "metafyysisen pahuuden" ulkoistamisen pahimman rimanalituksen teki Ilta-Sanomien toimittaja Tuomas Manninen kommenttikirjoituksellaan Peto sai hetken olla irti. Kirjoituksen tunteelliset maalailut eivät vaikuta lainkaan analyyttisen ammattitoimittajan tasapainoiselta tekstiltä, vaan 15-vuotiaan lukiolaistytön hysteeriseltä vuodatukselta tämän luettua Anne Frankensteinin kauhusatukirjan: "Aurinkoinen itsenäisyyspäivä oli hetkessä suistunut talvi-illan pehmeästä hämärästä 1930-luvun pimeyteen ja 1940-luvun alun keskitysleirien hyytävään kauhuun."

Nämä manniset ovat joko autuaan tietämättömiä, älyllisesti velttoja tai sitten pahantahtoisia valehtelijoita, koska eivät jaksa tuhlata ajatustakaan sille, miksi kansallissosialismi nousee vuonna 2018. Sille on syy, eikä se johdu jostain selittämättömästä pahuuden ilmaantumisesta, vaan hallitsevan nomenklatuuran harjoittamasta itsetuhoisesta politiikasta ja roskakulttuurista, joka synnyttää väistämättä vastareaktion.

Joka tapauksessa noin nelisensataa marssijaa sai kulkea rauhassa Pitkänsillan yli kohti punahipsterien Kalliota kunnes poliisit tekivät rynnäkön. Olisi mielenkiintoista tietää millä komentoketjulla poliisi teki päätöksen repiä väkivalloin lailliset liput ja pidättää niiden kantajat. Luultavasti mielenosoitusvapautta rikkova päätös tehtiin EU:ta nuoleskelevien poliisijohtaja Seppo Kolehmaisen ja sisäministeri Kai Mykkäsen siunauksella. Ylen hengästyttävässä ripuloinnissa Hakaristiliput liehuivat ja ne poistettiin, poliisi aloittaa tutkinnan epäillystä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – Yle seurasi itsenäisyyspäivän tapahtumia hetki hetkeltä ylikomisario Juha Hakola Helsingin poliisista kertoo Ylelle, että:

Poliisi päätyi takavarikoimaan uusnatsien hallussa olleet hakaristiliput, koska niiden pelättiin provosoivan jo ennestään kiristynyttä ilmapiiriä. Hakolan mukaan poliisi aikoo arvioida myös, että syyllistyttiinkö hakaristilippujen heiluttelussa johonkin rikokseen.

Jo se, että viranomaisilla ja medialla on röyhkeyttä edes toivoa ääneen rangaistusta symbolista, jonka käyttämistä ei ole erikseen kielletty, kertoo syvään juurtuneesta stalinistisesta mielivallasta EU-Suomessa. Josef Stalinin linjahan tunnetaan hänen tokaisustaan: "Kun syyllinen tiedetään, niin rikos kyllä keksitään". 

Oikeudettomalla rynnäköllään ja lippujen riistolla poliisiviranomaiset halusivat varjella jälkistalinismin lemussa viihtyvien Kallion punahipisterin herkkiä tunteita. Sirppiä ja vasaraa ja punatähteä lipuissaan heiluttaneet fillarikommunistit eivät viranomaisten mielestä tietenkään provosoi koskaan ketään, sillä eihän Stalinin, Maon ja Pol Potin tasa-arvon hengessä tehdyistä massamurhista ole lupa saada samanalaista moralistista raivokohtausta kuin väitetyistä Hitlerin teoista. 

YouTubesta löytyvien striimien perusteella kaikkein aggressiivisin osapuoli mielenosoituksessa oli Kallion katujen reunuksilla naama punaisina riekkuneet vastamielensoittajat: uuskommunistit, punikkipunkkarit, setaveteraanit ja hipsterit. Saattaa olla, että jos hakaristliput olisivat liehuneet vielä Hakaniemen torille asti, räyhääminen olisi jäänyt alaleuan loksahtamiselta vähäisemmäksi. 

Ilman svastika-lippujakin marssi läpi Kallion oli punaviherkuplassaan eläville kokopäivämoralisteille nöyryytys, jonka he muistavat koko ikänsä. Toki he yrittivät purkaa harmistustaan projisoimalla oman loisivan elämäntapansa kansallissosialisteihin huutamalla heille, että menkää töihin, vaikka Supon erikoistutkija myöntää, että PVL:n tyypillinen jäsen on keskiluokkainen, perheellinen, työssäkäyvä mies. Siis täysin toisenlaisia kuin Kallion vasemmistolaisessa alamaailmassa viihtyvät huutelijat. Striimeissä näkyy myös melskaavia Seta-aktivisteja, jotka leimasivat marssijat Putinin käskyläisiksi. Kansalaiskeskustelija Iiro Nordling torppaa tällaiset Brysselin homoprostituuttien horinat heti alkuunsa tuoreessa blogitekstissään:

On selvää, ettei Venäjä voi koskaan nostaa ryhmiä, jotka tuovat hakaristiliput marsseille. Samaan aikaan typerykset informaatiosodan nimissä esittävät, että Venäjän käsi ohjaa protestihenkeä Suomessa. Yhdysvallat on ollut epäyhtenäinen kansa ja siellä on määritelty itseä vihollisten kautta. Niin tehdään EU:ssakin nyt. Hollantilaset saattavat huudella Venäjän suuntaan mitä haluavat. Pitäköön päänsä kiinni. Näytöt sotimisesta ovat sellaista luokkaa, että haastakoot riitaa Saksan kanssa mielummin.

Politiikkaan kuuluu aina vahva vastakkainasettelu, jonka vuoksi on syytä ihmetellä, missä vaiheessa länsimaista on tullut sellaisia vauvanpaskayhteiskuntia, joissa jonkun ryhmän – jonka omatkaan jauhot eivät ole puhtaita – mahdollinen mielenpahoitus estää erimielisten käyttämästä omia tunnuksiaan? Monet kansalaiskeskustelijat ovat sanoneet tapauksen uutisointia arvioidessaan, että Suomessa ei ole vapaata poliittista kilpailua puhumattakaan sananvapaudesta. Kiihkeimmin sensuuria vaativat – yllätys yllätys – suvaitsevaisina esiintyvät "liberaalit" punavihreät Kalliossa.

Tunnettu lakimies, tohtori Kari Uoti, ärsyyntyi valtamedian hysteerisesta ja aseneteellisesta yhden totuuden uutisoinnista siinä määrin, että kirjoitti Twitterissä, että jos kerran natseilla on oikeus marssia, niin millä oikeudella poliisi repii liput, oli niissä mikä symboli tahansa. Toisessa uudelleentviittauksessaan hän kysyy ihmeissään sitä, että "jos lakikirjasta ei löydy perustetta poliisin toiminnalle, natsien väite poliittisesta poliisista, joka on lain yläpuolella tulee todeksi." MOT.

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Edellä lainattu Iiro Nordling kirjoittaa viisaasti siitä, kuinka lyhytnäköisen tyhmästi poliittinen johtomme ja sitä painostava kulttuurikommunistien joukkio toimii kun se haluaa kieltää poliittiset liikkeet, joissa puolustetaan etnistä itsesäilytystä:

Kansannousut pitäisi tukahduttaa alkuunsa ja sen jälkeen antaa myönnytyksiä ja poistaa syyt kansannousulle. Isänmaallisuudesta eikä edes kansallissosialismista pitäisi missään nimessä tehdä rikollista. Tätä ei tajuttu ajoissa ja seuraamukset tulevat olemaan vakavia. Tyhmyydestä sakotetaan. Maamme turvallisuustilanteen surkeaan jamaan ajaneet pelkurit ovat irrationaalisesti lähteneet kasvavaa painetta vastaan vyöryttämään. Voimat jos loppuu kesken pallo pyörähtää takaisin. Niin näyttää käyvän. 

POLIISIJOHTO ITSENÄISPYYSPÄIVÄN AATTONA: EI SYYTÄ PELKOON

Poliisiylijohtjaja Seppo Kolehmainen.

Suomalaisia korvaamaan tarkoitetut kehitysmaiden voimavarat ovat jälleen osoittaneet kiitollisuuttaan maatamme kohtaan. Valtamediat ovat kertoneet näyttävästi, kuinka ulkomaalaistaustaisten matkustajien epäillään hyökänneen linja-autonkuljettajien kimppuun ja yrittäneen suistaa bussi vastaantulevia kulkuneuvoja päin. Tapaukset sattuivat  vuorokauden sisällä Loimaalla Varsinais-Suomessa tiistaina iltapäivällä ja Uuraisilla Keski-Suomessa tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Tähän mennessä mm. Yleltä saatujen tietojen mukaan tekijät ovat ulkomaalaistaustaisia nuorehkoja miehiä, jotka ovat kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita.

Näin itsenäisyyspäivän alla politisoitunut poliisijohto on ollut jo pari päivää varpaisillaan Oulussa alaikäisiin kohdistuneiden raiskaustapausten vuoksi. Ylen mukaan seksuaalisiin hyväksikäyttöihin epäillään osallistuneen jo ainakin kymmenen ulkomaalaismiestä, jotka näyttävät toimineen löyhähkön saalistusringin lailla. 

Kun massoja kuohuttavaan raiskausuutiseen lisätään pari bussiterrorismilta haiskahtavaa "yksittäistapausta", on Polpon johtajalla selittelemista, jotta monikulttuurin kasvukivuista kertovat uutiset eivät sataisi suomalaisten eli rasistien laariin. Ylen verkkosivujen uutisessa Poliisiylijohtaja hyökkäyksistä linja-autonkuljettajien kimppuun: Ei ole syytä pelkoon Seppo Kolehmainen yrittää niukkasanaisessa tiedonannossaan rauhoittaa sohvalla röhnöttäviä demarieläkeläisiä. Alamaisille esitetty viesti on käynyt jo moneen kertaan tutuksi: "Hajaantukaa, täällä ei ole mitään nähtävää! Kaikki on kunnossa."

EU:n etuja valvovan poliisijohtajan puheet turhasta paniikin lietsomisesta ulkomaalaisrikollisuuden ja -terrorismin kohdalla ovat huvittavia, kun tietää miten hysteerinen hän on ollut viimeiset pari vuotta Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) poliittisesta toiminnasta. Kolehmainen hämärine taustavaikuttajineen vaati itsepintaisen pitkään PVL:n kieltämistä poliittisin perustein, vaikka järjestöä ei ole tuomittu edes kryptisistä "vihapuherikoksista". Samaan aikaan tuhannet laittomat maassaolijat ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin, jopa terrorismiin kuten viime vuonna Turussa, mutta mitään konkreettisia toimenpiteitä asian korjaamiseksi ei ole tehty. Näin maamme poliisijohto priorisoi eri tavalla Suomessa asuvia ihmisiä.

Seppo Kolehmaisen  Ylelle antamassa kommentissa paistaa vahvasti läpi asenne, että suomalaisia toisinajattelijoita on syytä kohdella mitä ankarimmin, kun taas kutsumattomien kleptoparasiittien väkivaltaa on syytä tarkastella punaisten demarilasien läpi:

Poliisiylijohtaja ei halua hysterisoida tapahtumia. Kolemainen perää nyt poliisille ja viranomaisille työrauhaa, ja sanoo että ei ole syytä pelkoon.  

– Rikosnimikkeet ovat kohtuullisen arkipäivää, emme puhu mistään terrorismista. Tällä hetkellä viranomaiset tekevät parhaansa, jotta Suomi on jatkossakin turvallinen maa, Kolehmainen sanoo

Kolehmaisen puheet voi jättää omaan arvoonsa, sillä poliisi lietsoo itse pelkoja ja vaatii jatkuvasti lisää määrärahoja perustellaakseen Isosiskovaltion nettivalvontaa. Se näkeekin uhkia siellä missä niitä ei ole ja toisaalta luo uhkakuvia niistä, jotka eivät sellaisia ole. Muukalaislaumojen väkivalta, seksuaalisaalistus ja muu rikollisuus on noussut maassamme monikulttuurin myötä valtavasti, mutta hallitus (sisäministeri) ja poliisi eivät tee asialle mitään paitsi antaa merkityksettömiä puheenvuoroja, joissa toistuvat sanat "järkyttävää" ja "tätä ei saa tapahtua". Siksi on syytä kysyä, mitä ihmettä pitää vielä tapahtua ennen kuin valtiovalta ryhtyy tositoimiin?

YLE EI VAIN SAA TARPEEKSEEN "ÄÄRIOIKEISTOSTA" MÄREHTIMISESTÄ

Sosialisteja nöyryytettiin vaaleissa jälleen, tällä kertaa
asialla oli kansallismielinen Vox-puolue Andalusiassa.

TV1, maananatai 3.12.2018 klo 21.05 A-studio, Radikalisoituuko äärioikeisto Suomessa? 

Vieraina sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) ja äärioikeistotutkija Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta. Maahanmuuttajien tekemät seksuaalirikokset kuohuttavat. Juontajana Sakari Sirkkanen #yleastudio HD ohjelmatekstitys (suomi) 29 min

Linkki Yle Areenaan.

A-studion eilisen lähetyksen kysymys on ennakkoluuloisessa typeryydessään yhtä fiksu kuin jos kysyisi kenelta tahansa aviomieheltä, että vieläkö hakkaat vaimoasi. Edes punaisen yliopiston äärioikeistotutkija Tommi Kotonen ei kyennyt esittämään konkreettista esimerkkiä "äärioikeiston radikalisoitumisesta", jolla olisi yhteiskunnallista merkittävyyttä. Silti juontaja Sakari Sirkkanen kärtti sekä Kotoselta että sisäministeri Kai Mykkäseltä jämeriä toimia, jolla "radikalisoituva äärioikeisto" saadaan kuriin. Jopa kansattoman Kokoomuksen ministeri joutui toppuuttelmaan paranodia toimittajaa, joka jankutti suu vaahdossa koko ajan äärioikeiston vaarallisuudesta. 

Eräässä kohtaa toimittaja Sirkkanen havahtui itsekin omaan paasaamiseensa ja kysyi ohimennen vierailta äärivasemmiston puuhista. Sekä tutkija Kotonen että ministeri Mykkänen olivat tässä kohtaa hyvin vaitonaisia ja vähättelivät koko kysymystä. Näille suomalaisvihamielisille tahoille vain kansallismielisyys näyttää olevan todellinen poliittinen uhka heidän edustamalleen nomenklatuuralle.

Moni mediakriittinen kansalainen ihmettelee sitä intoa ja vimmaa, jolla Yle on viime vuodet uutisoinut reilu sata jäsentä käsittävästä Pohjoismaisesta vastarintaliikkeestä. A-studio teki järjestöstä ties monennettako kertaa ohjelmansa pääaiheen, jota tosin yritettiin tasapainottaa toisella jutulla, joka käsitteli ulkomaalaisten (lue: irkakilaiset, arabit, mustat, somalit ja afgaanit) Suomessa tekemiä raiskauksia. Aihe on sikäli tärkeä, että etenkin kehitysmaalaiset raiskaavat täällä 17-kertaa enemmän kuin kantaväestöön kuuluvat miehet. 

Aihe oli pakko nostaa tapetille jopa monikulttuurihenkisessä A-studiossa, kun jo kahdeksaa kehitysmaalaista miestä epäillään 10-vuotiaan suomalaistytön törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä yksityisasunnoissa Oulun alueella. Koska kuohuttavasta tapauksesta ovat raportoineet laajalti monet valtalehdet, Ylen oli vaikea sivuuttaa uutinen olankohautuksella.

Sitä vastoin on vaikea arvioda, mitä toimittajien mielessä on liikkunut, kun he valitsivat tällaisen aiheen PVL:ää käsittelevän jutun jälkeen. Ilmeisesti ajatuksena on ollut, että kutsumattomien reviirinvaltaajien mitkä tahansa sikailut voidaan jossain määrin ymmärtää, sillä olisihan maahantulokiellon vaatiminen ongelmamaiden miehille rinnastettavista median parjaamaan PVL:n politiikkaan.

PVL:n vastaista ajojahtia edustaa räikeimillään vasemmistosympatioistaan tunnetun turkulaistoimittaja Merja Niilolan tuore mielipideuutinen Kaduillamme marssii itsenäisyyspäivänä myös natseja – määränpäänä väkivaltainen vallankumous. Niilola hämmästelee omana mielipiteenään, miksi kulttuurimarxismin vastaiset voimat saavat vielä toistaiseksi marssia julkisesti. 

Huvittavaksi pöyristymisen tekee se, että vielä vielä 1980-alussa Ylen toimittajat suhtautuivat myötämielisesti vaikutusvaltaisen SKP:n taistolaissiipeen, jonka tavoitteena oli kommunistinen kumous ja joka sai salaista tukea vieraalta suurvallalta, Neuvostoliitolta. Niilolalle ei ole punainen omena kauas puusta pudonnut, koska hän valehtelee jutun ensimmäisessä kuvatekstissä kuin Tiedonantajan toimittaja. Hän nimittäin väittää kuvan 612-kulkueen kokoontumista Hietaniemen hautausmaalle PVL:n tapahtumaksi: "Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen soihtukulkue Hietaniemen hautausmaalla."


                                                     ******************************

Katsoopa valtamedian toimittaja minne tahansa Euroopaan, se synnyttää väistämättä kroonista peppukipua. Esimerkiksi Ylen toimittaja Johanna Kippo ei peittele harmistustaan, että omaa kansaansa puolustavat puolueet menestyvät Euroopassa. 

Uutisjutussaan Unohtiko Andalusia Espanjan rajun menneisyyden? Äärioikeisto sai parlamenttipaikkoja ensi kerran sitten Francon vallan päättymisen Kippo leimaa kansallismieliset muitta mutkitta äärioikeistolaisiksi ja sotilasdiktaattori Francon ideologiseksi fascistiksi. Kiukuttelustaan huolimatta toimittaja tunnustaa ikävät tosiasiat eli sosialistien romahduksen ja kansallismielisten nousun myös Espanjassa:

Sunnuntainen vaalitulos oli historiallinen murskatappio sosialisteille. Valta on keikahtamassa oikealle, koska vaalien jälkeen vasemmistopuolueet eivät edes yhdessä yllä paikkaenemmistöön.

– Pahinta on, että muualla Euroopassa tavattu äärioikeiston ilmiö on saapunut myös tänne, Andalusian sosialistijohtaja Susana Diaz sanoi .

Nelisen vuotta sitten perustetun Vox-puolueen menestysresepti on pitkälti sama kuin muillakin "oikeistopopulistisilla" puolueilla. Se on onnistunut kasvattamaan kannatustaan maahanmuuttokriittisillä puheillaan ja vastustamalla kansallisvaltiota hajottavaa separatismia, jota mm. Katalonia harjoittaa. Espanja tulee tuskin jäämään viimeiseksi länsimaaksi, jossa kansallinen herääminen on tosiasia. Saamme siis jatkossakin lukea toimittaja Kippon tuskaisia mielipideuutisia antisosialistisen ja antiglobalistisen liikehdinnän kasvusta.