DEMONISOIDUN "ÄÄRIOIKEISTON" PELKO SYNNYTTÄÄ YLESSÄ PROPAGANDAA JA VALHEITA

Ylen toimittaja Maija Salmi käyttää jutussaan tyypillistä
kuvamanipulaatiota: Vox-puolueen johtaja Santiago
Abascasta on julkaistu kuva, joka näyttää "roomalaiselta
tervehdykseltä". Mitähän tällä "sattumalta" valitulla
kuvalla halutaan vihjata?

Uutiset Euroopan kansallismielisten puolueiden noususta tukahdetusta marginaalista parrasvaloihin ovat mielenkiintoista seurattavaa, vaikka niissä toistuu hallitsevassa mediassa sama tarinankulku ja asetelma. Mielenkiintoisuus ei synny "äärioikeiston" menestyksestä sinänsä, vaan siitä miten valtamedia uutisoi kansallismielisyyden nousun aina tietyllä tavalla. Syitä tähän voidaan arvailla, vaikka tietyt motiivit ovat täysin päivänselviä.

Ylen kaltaiset suuret mediatalot kuten Yle eivät ole pitkään aikaan edes yrittäneet teeskennellä puolueetonta tiedonvälittäjää kertoessaan oikeistopopulistien noususta ja suosion syistä. Tavanomainen uutisointi kansallista intressiä puolustavista populistipuolueista on tuttua varsinkin tv:n katsojille: se on yksinomaan tuomitsevaa ja häijyä. Pääsääntönä on, että suurelle yleisölle näistä puolueista halutaan antaa keinoilla millä hyvänsä mahdollisimman vastenmielinen ja pelottava mielikuva.

Toinen huomionarvoisa puoli uutisoinissa on tunteellisuus, joka ilmenee avoimena pelkona kansan äänen heräämiselle. Pelon toisena puolena on taas riemu, mikäli nationalistinen puolue ei menestykään niin hyvin kuin on oletettu.

Nämä molemmat piirteet ovat näkyneet klassisessa muodossaan viime viikon aikana näytetyissä Espanjan parlamenttivaaleja koskevissa Yle-uutisissa. Niistä on vastannut pääasiassa Ylen Espanjan kirjeenvaihtaja Maija Salmi. Hänen tv-uutisraporteilleen on tyypillistä, että niissä on kuultu ainoastaan kansallismielisen Vox-puolueen sosialistisia ja keskustaoikeistolaisia vastustajia. Yhdessäkään jutussa Salmi ei ole haastattelut edes Vox-puolueen rivikannattajaa, koska tämä voisi jo puolihuolimattomallakin argumentilla ampua alas sosialistien olkiukot. 

Toimittaja Salmi on todellakin valinnut puolensa, mutta silti hän ei uskalla kertoa mitkä poliittiset tahot kutsuvat Vox-puoluetta äärioikeistolaiseksi. Kertoessaan tänään tv-uutisissa inhoamastaan Vox-puolueesta Salmi sanoo sen olevan "äärioikeistotolaiseksi kutsuttu" ikään kuin määritelmä olisi luonnonlaista saatu vakio eikä tiettyjen poliittisten vastustajien antama leimakirves. Tällä tutuksi käyneellä passiivi-muotoisella normalisoinnila yritetään nomenklatuuran inhoamasta ilmiöstä tehdä objektiivinen iskusana, joka on sopiva työkalu globalistien intressiä ajavan politiikan edistämiseksi. 

Samaisessa tv-uutisessa Salmen haastattelema vanha sosialisti sanoi sosialistien voiton takaavan sen, että maa ei siirry 40 vuotta taakse päin. Lausunnon voi tulkitan myös niin, että 1970-luvulla katukuva Espanjassa ja Euroopassa oli vielä valkoinen, mikä on sosialististen kulttuurimädättäjien mielestä tietenkin merkki "taantumuksesta". Toinenkin näkemys asiaan on tällä hetkellä Euroopassa nousussa, mistä myös Vox-puolueen läpimurto kertoo.

Espanjan vaalituloksen ratkettua Salmi kirjoitti riemuissaan Yleen mielipidekirjoituksen Analyysi: Sosialistit ottivat torjuntavoiton Espanjassa – oikeistopopulismin uhka sai ihmiset uurnille, jossa hän esittää itselleen mieluisan tulkinnan ykselitteisenä tosiasiana. Jutussa käy läpinäkyvästi ilmi toimittajan mielihyvä sosialistien vaalivoitosta, jota Espanjassa riemuitsivat etenkin Lgbt-painostusmafiaa edustavat kulttuurisen rappion hämärävoimat. Median koodikieliellä tätä silmin nähtävää degeneraatiota kutsutaan tietenkin "edistyksen" voitoksi, jonka kyseenalaistaminen ääneen merkitisi toimittajalle pikaista lopputiliä ammattipropagandistin hommista.

Vox-puolueen odotetun voiton jääminen odotettua pienemmäksi selitetään Salmen analyysissä "äärioikeistoa vastustavalla massaliikkeellä", josta ei ole muuta todistetta kuin Yorkin yliopiston politiikan professori Ignacio Juradonin Stetson-hatusta vetämä arvio:

– Voidaan sanoa, että ennen vaaleja syntyi äärioikeistoa vastustava massaliike, joka nosti äänestysprosenttia ja hyödynsi sosialisteja ja muitakin puolueita, Jurado sanoo.

EU-äänenkanattajana tunnettu Yle-toimittaja Petri Burtsov sentään tunnustaa Vox-puolueen vaalimenestyksen historiallisen läpimurron jutussaan Tutkija: Äärioikeiston nousu Espanjan parlamenttiin on historiallista. Tosin siinä haastateltu Helsingin yliopiston Helsingin yliopiston professori Jussi Pakkasvirta sivuuttaa Vox-puolueen ytimessä olevan modernin maahanmuuttoinvaasion vastaisuuden ja korostaa vain "nostalgisia" Espanjan perinteisiä  arvoja kuten yhtenäisyyttä ja järjestystä.

Koska kansalaisten luottamus valtavirtatoimittajiin matelee pohjalukemissa, toimittajakunta yrittää tuoda yliolkaisille mielipiteilleen auktoriteettia haastattelemalla sopivia punaisen yliopiston jees-miehiä. Maija Salmen ja Petri Butsovin jutuissa tämä taktiikka näkyy erityisen vahvana. Mediakuluttajan onkin siksi oltava aina varuillaan kun toimittaja viittaa jonkun tutkijan sanomisiin tai omaa sanomaa vahvistavaan tutkimukseen.


                                                   *********************************

Yle TV1, maanantai 29.4.2019 klo 21.00, A-studio

Kohu SDP:n kansanedustaja Hussein al-Taeen vanhojen kirjoitusten ympärillä jatkuu. Miten al-Taee itse selittää kommenttejaan? Pitäisikö pikavippien aggressiivinen markkinointi kieltää? Vieraina Katri Väänänen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta ja Juha Pantzar Takuusäätiöstä. Juontajana Heikki Ali-Hokka. #yleastudio 45 min

Monet kansallismieliset ovat kommentoineet, kuinka kansanedustaja Hussein al-Taeen etninen tausta suojelee hänen poliittisen uransa alkumetrejä kohusta huolimatta. Paljon vähemmelle huomiolle on jäänyt se, mikä hänen väitteissään oli muka väärää tai valheellista. Kuten nykymaailmassa on tapana, kohu ja anteeksipyyntö-sirkus syntyy siitä, että joku lipsauttaa totuuden, jota ei poliittisen korrektiuden portivartijoiden mielestä saisi sanoa julkisesti.

Geopoliittinen bloggaaja Markku Siira kirjoittaa aiheesta osuvasti tuoreessa blogikirjoituksessaan Hussein al-Taee ja väärien mielipiteiden taakka.

                                                   *********************************

Yle TV 2, maanantai 29.4.2019 ko 22.30, Dear White People (16)

Satiirisesti asetelmiaan tarkkaileva elokuva neljästä mustasta opiskelijasta arvostetussa yliopistossa, joka ei olekaan niin tasa-arvoinen kuin väitetään. Pääosissa Tyler James Williams, Tessa Thompson, Kyle Gallner ja Teyonah Parris. Ohjaus Justin Simien. (USA 2014) HD 1 h 43 min

Yksi rasistisimmista elokuvista, jossa tasa-arvon tekosyyllä valkoiset leimataan pahoiksi ja moraalittomiksi kun taas mustat kuvataan pyhimysten kaltaisina uhreina. Kiitos Yle tästäkin.

YLE EI VAIN SAA TARPEEKSEEN "ÄÄRIOIKEISTOSTA" MÄREHTIMISESTÄ

Sosialisteja nöyryytettiin vaaleissa jälleen, tällä kertaa
asialla oli kansallismielinen Vox-puolue Andalusiassa.

TV1, maananatai 3.12.2018 klo 21.05 A-studio, Radikalisoituuko äärioikeisto Suomessa? 

Vieraina sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) ja äärioikeistotutkija Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta. Maahanmuuttajien tekemät seksuaalirikokset kuohuttavat. Juontajana Sakari Sirkkanen #yleastudio HD ohjelmatekstitys (suomi) 29 min

Linkki Yle Areenaan.

A-studion eilisen lähetyksen kysymys on ennakkoluuloisessa typeryydessään yhtä fiksu kuin jos kysyisi kenelta tahansa aviomieheltä, että vieläkö hakkaat vaimoasi. Edes punaisen yliopiston äärioikeistotutkija Tommi Kotonen ei kyennyt esittämään konkreettista esimerkkiä "äärioikeiston radikalisoitumisesta", jolla olisi yhteiskunnallista merkittävyyttä. Silti juontaja Sakari Sirkkanen kärtti sekä Kotoselta että sisäministeri Kai Mykkäseltä jämeriä toimia, jolla "radikalisoituva äärioikeisto" saadaan kuriin. Jopa kansattoman Kokoomuksen ministeri joutui toppuuttelmaan paranodia toimittajaa, joka jankutti suu vaahdossa koko ajan äärioikeiston vaarallisuudesta. 

Eräässä kohtaa toimittaja Sirkkanen havahtui itsekin omaan paasaamiseensa ja kysyi ohimennen vierailta äärivasemmiston puuhista. Sekä tutkija Kotonen että ministeri Mykkänen olivat tässä kohtaa hyvin vaitonaisia ja vähättelivät koko kysymystä. Näille suomalaisvihamielisille tahoille vain kansallismielisyys näyttää olevan todellinen poliittinen uhka heidän edustamalleen nomenklatuuralle.

Moni mediakriittinen kansalainen ihmettelee sitä intoa ja vimmaa, jolla Yle on viime vuodet uutisoinut reilu sata jäsentä käsittävästä Pohjoismaisesta vastarintaliikkeestä. A-studio teki järjestöstä ties monennettako kertaa ohjelmansa pääaiheen, jota tosin yritettiin tasapainottaa toisella jutulla, joka käsitteli ulkomaalaisten (lue: irkakilaiset, arabit, mustat, somalit ja afgaanit) Suomessa tekemiä raiskauksia. Aihe on sikäli tärkeä, että etenkin kehitysmaalaiset raiskaavat täällä 17-kertaa enemmän kuin kantaväestöön kuuluvat miehet. 

Aihe oli pakko nostaa tapetille jopa monikulttuurihenkisessä A-studiossa, kun jo kahdeksaa kehitysmaalaista miestä epäillään 10-vuotiaan suomalaistytön törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä yksityisasunnoissa Oulun alueella. Koska kuohuttavasta tapauksesta ovat raportoineet laajalti monet valtalehdet, Ylen oli vaikea sivuuttaa uutinen olankohautuksella.

Sitä vastoin on vaikea arvioda, mitä toimittajien mielessä on liikkunut, kun he valitsivat tällaisen aiheen PVL:ää käsittelevän jutun jälkeen. Ilmeisesti ajatuksena on ollut, että kutsumattomien reviirinvaltaajien mitkä tahansa sikailut voidaan jossain määrin ymmärtää, sillä olisihan maahantulokiellon vaatiminen ongelmamaiden miehille rinnastettavista median parjaamaan PVL:n politiikkaan.

PVL:n vastaista ajojahtia edustaa räikeimillään vasemmistosympatioistaan tunnetun turkulaistoimittaja Merja Niilolan tuore mielipideuutinen Kaduillamme marssii itsenäisyyspäivänä myös natseja – määränpäänä väkivaltainen vallankumous. Niilola hämmästelee omana mielipiteenään, miksi kulttuurimarxismin vastaiset voimat saavat vielä toistaiseksi marssia julkisesti. 

Huvittavaksi pöyristymisen tekee se, että vielä vielä 1980-alussa Ylen toimittajat suhtautuivat myötämielisesti vaikutusvaltaisen SKP:n taistolaissiipeen, jonka tavoitteena oli kommunistinen kumous ja joka sai salaista tukea vieraalta suurvallalta, Neuvostoliitolta. Niilolalle ei ole punainen omena kauas puusta pudonnut, koska hän valehtelee jutun ensimmäisessä kuvatekstissä kuin Tiedonantajan toimittaja. Hän nimittäin väittää kuvan 612-kulkueen kokoontumista Hietaniemen hautausmaalle PVL:n tapahtumaksi: "Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen soihtukulkue Hietaniemen hautausmaalla."


                                                     ******************************

Katsoopa valtamedian toimittaja minne tahansa Euroopaan, se synnyttää väistämättä kroonista peppukipua. Esimerkiksi Ylen toimittaja Johanna Kippo ei peittele harmistustaan, että omaa kansaansa puolustavat puolueet menestyvät Euroopassa. 

Uutisjutussaan Unohtiko Andalusia Espanjan rajun menneisyyden? Äärioikeisto sai parlamenttipaikkoja ensi kerran sitten Francon vallan päättymisen Kippo leimaa kansallismieliset muitta mutkitta äärioikeistolaisiksi ja sotilasdiktaattori Francon ideologiseksi fascistiksi. Kiukuttelustaan huolimatta toimittaja tunnustaa ikävät tosiasiat eli sosialistien romahduksen ja kansallismielisten nousun myös Espanjassa:

Sunnuntainen vaalitulos oli historiallinen murskatappio sosialisteille. Valta on keikahtamassa oikealle, koska vaalien jälkeen vasemmistopuolueet eivät edes yhdessä yllä paikkaenemmistöön.

– Pahinta on, että muualla Euroopassa tavattu äärioikeiston ilmiö on saapunut myös tänne, Andalusian sosialistijohtaja Susana Diaz sanoi .

Nelisen vuotta sitten perustetun Vox-puolueen menestysresepti on pitkälti sama kuin muillakin "oikeistopopulistisilla" puolueilla. Se on onnistunut kasvattamaan kannatustaan maahanmuuttokriittisillä puheillaan ja vastustamalla kansallisvaltiota hajottavaa separatismia, jota mm. Katalonia harjoittaa. Espanja tulee tuskin jäämään viimeiseksi länsimaaksi, jossa kansallinen herääminen on tosiasia. Saamme siis jatkossakin lukea toimittaja Kippon tuskaisia mielipideuutisia antisosialistisen ja antiglobalistisen liikehdinnän kasvusta.