YLEN NYYHKYTARINA AFGAANIKARKOTETUN TAUSTOISTA PIMITETTIIN

Kuvassa 9 vuotta Suomessa lymyillyt afganistanilainen
valepakolainen "Ahmad", joka karkotettiin lopulta
kotimaahansa pahoinpideltyään törkeästi
suomalaisen vaimonsa.

Yle uutisoi näyttävästi viime keskiviikkona tv-uutissa ja verkkosivun jutussaan Suomi karkotti Afganistaniin taksikuskin, jolla oli lapsi, opiskelupaikka ja työ – yhä pienemmät rikkeet kelpaavat karkottamisen perusteeksi, kuinka loistavasti integroitunut pakolainen sai karkotuspäätöksen täysin perusteettomasti harmittomasta rikkeestä. Tällä hetkellä Mojtaba Hassanin karkotuspäätös on keskeytetty ja Yle yrittää uutiskampanjallaan saada sen kokonaan peruutetuksi.

Jutun kirjoittanut pahamaineinen monikultturistitoimittaja Eero Mäntymää haluaa syyllistää kaikki etniset suomalaiset korostamalla kovaan ääneen kuinka meidän kaikkien Suomi teki julman, rasismilta haiskavahtan karkotuspäätöksen afgaanipoloiselle. Tämä narraatio olisi saattanut jäädä monen Yleen uskovan  demarieläkeläisen takaraivoon ellei karkotetun "Ahmadin" tytärpuoli Oona Kivilahti olisi seuraavana päivänä Facebookissa paljastanut toimittajien Eero Mäntymään ja Hanna Eskosen mainitseman pahoinpitelytuomion todellisia taustoja.

Vai niin... ei todellakaan ole kyse yhdestä ”sakkojutusta”. Tämä kyseinen henkilö on entinen isäpuoleni ja lapsi kuvassa minun 5- vuotias pikkusiskoni. Jo ennen pahoinpitelyä hän uhkasi koko perhettä, toinen pikkusiskoni ja minä elimme pelossa hänen asuessaan kotonamme ja hän uhkasi lyödä meitäkin monta kertaa. Hän oli pahansuopa, väkivaltainen ja sairas henkilö. Yhtenä päivänä hän löi äitiäni (hänen ex-vaimoaan) kasvoihin samalla kun piti 1-vuotiasta lasta sylissään. Pikkusiskoni (kuvassa) on kokenut HELVETIN kun häntä on pakotettu tapaamaan isäänsä turvakodilla, itkenyt kaksi tuntia menemättä huoneeseen kunnes tapaaminen päättyi ajan loputtua, joka kerta. Hän ei ole koskaan kunnon isä ollut lapselle, eikä hän lapsesta oikeasti edes välitä. 4 vuotta hän on uhkaillut koko perhettämme, sanonut mm. ”Sinulla on kolme lasta joista kaikki tulevat kärsimään”, uhannut myös viedä pikkusiskoni Iraniin jotta ”emme koskaan näkisi häntä”. Hän on saanut useita karkotuspäätöksiä ja olemme taistelleet vuosia jotta pääsisimme hänestä eroon ja että tämä helvetti loppuisi. Tässä tapauksessa migri on viimeinkin tehnyt oikean päätöksen ja se mikä on uskomatonta, on että näin ei ole tapahtunut jo aiemmin.

Yleisradion toimittajat tiesivät varmuudella tuomion taustat, mutta propagandasyistä he halusivat salata sen suomalaisillta ja korostivat sen sijaan sitä, että afganistanilaisella väkivaltarikollisella on lapsi Suomessa. Äitiä vakavasti pahoinpidellyt muukalainen on vaarallinen myös lapselleen, mutta Yle on itsepintaisestu valmis puolustamaan Hassanin oikeutta jäädä maahan, sillä edustaahan hän etnistä rikkautta, jota suomalaiset kuulemma kaipaavat. Yle Watchista tuttu Mikko Ellillä kommentoi tapausta Facebook seinällään kirjoittamalla että "tämä on samaa logiikkaa kuin se, että ihminen murhaa vanhempansa ja sen jälkeen vaatii, että häntä pitäisi sääliä sillä perusteella, että on jäänyt orvoksi. Chutzpah!".

Onneksi tapauksen uusi paljastuskäänne on saanut paljon julkisuutta, sillä sitä on ehtinyt kommentoida jo europarlamentikko Jussi Halla-aho ja Perussuomalaisten verkkolehti Suomen Uutiset. Ylen uutispimitys kertoo konkreettista kieltä siitä, miksi kansalaiset eivät enää luota valtamediaan. Tästähän Yle Watch kertoi pari päivää sitten jutussaan Vastakkainasettelun aika ei ole ohi - se on vasta alkamassa.


*STOP PRESS* Edit:

Yle uutiset taipui lopulta julkisuuden paineen alla: ”Juttua muokattu 11.6 2018 klo 16.25 lisäämällä siihen lause: 'Käräjäoikeuden tuomion mukaan Ahmad oli pahoinpidellyt puolisoaan lyömällä tätä.'”

VASTAKKAINASETTELUN AIKA EI OLE OHI - SE ON VASTA ALKAMASSA

Valtamediat kertoivat eilen Suomen kulttuurirahaston ja ajatuspaja E2:n teettämästä tutkimuksesta, jossa kysyttiin yli 6000 kansalaiselta, mistä suomalaiset ovat huolissaan, mikä meitä erottaa ja jakaa. Ylen uutisessa  Maata riivaa riitely ja vastakkainasettelu – kansalaiset katsovat Suomen nykymenoa huolissaan korostettiin tutkimuksen havaintoa, jonka mukaan kolmannes kansalaisista nimesi jakavaksi tekijäksi yhteiskunnallisen keskustelun repivyyden ja arvoristiriidat.

Valtamedian eli hallitsevien tiedotusvälineiden kannalta tutkimustulos on hälyttävä, koska enemmistö suomalaisista pitää tutkijoita puolueellisina ja mediaa rintamalinjojen rakentajana. Kansa saattaa olla tyhmää, mutta ei sentään niin tyhmää etteikö se ymmärtäisi, että järjestelmään vahvasti kytköksissä oleva valtamedia pyrkii valikoiduilla uutisoinnillaan jakamaan kansaa, koska suomalaisvihamielisten voimien on helpompi hallita epäyhtenäistä kansakuntaa:

Yli puolet (57 %) suomalaisista on sitä mieltä, että tiedotusvälineet kärjistävät yhteiskunnan ristiriitoja tahallaan. Yhtä heikko on usko tutkijoihinkin. Sama 57 prosenttia kansalaisista ajattelee, että tutkijat ajavat julkisuudessa omia päämääriään.

Epäusko tutkijoihin ei tosiasiassa kerro suomalaisten heikosta luottamuksesta tieteeseen, vaan ainoastaan politisoituneisiin tutkijoihin, jotka ajavat omaa agendaansa. Tämä näkyy erityisesti politiikan asiantuntijoissa, joiden näkemykset eivät ole verrattavissa luonnontieteiden yksiselitteisiin totuuksiin, vaikka näin meille halutaan uskotella. Useimmiten yhteiskunnan ja politiikan tutkijoiden arviot ovat pelkkiä mielipiteitä, joita ohjaavat tietyt arvot. Siksi esimerkiksi Ylen A-studioon kutsutaan usein samat asiantuntijat, jotka palvelevat hallitsevaa pinkkiliberaalia agendaa. 

Kun puheenaiheina ovat pakolaiset ja ihmisoikeudet voi olla varma, että Ylen asiantuntijana on Martin Scheinin, sensuuria ja viharikoslakeja ovat puolestaan puolustamassa professorit Juha Lavapuro ja Tuomas Ojanen. Markkintaloudesta ja globalismista löydetään asiantuntijoikisi myös vasemmistolaisia kuten Teivo Teivainen ja Heikki Patomäki. Jos taas keskustelun aiheena on Nato ja EU, niin Yle käyttää poikkeuksetta asiantuntijoina Ulkopoliittisen Instituutin (UPI) Mika Aaltolaa, Charly Salonius-Pasternakia tai Teija Tiilikaista. 

Jotkut tutkijat eivät pelkästään manipuloi, vaan suorastaan valehtelevat agendansa puolesta kuten UPI:n Teemu Sinkkonen, jonka mukaan turvapaikanhakijoiden tuoma terrorismi on "punahilkka satua". Yle käytti Sinkkosen sittemmin UPI:n sivulta poistettua artikkelia "Satu terroristeista" (2016) lähteenä todistaakseen, että ISIS ei ole todellinen uhka ja päinvastaista väittää vain paranoidi äärioikeisto, jonka jutut ovat verrattavissa Punahilkka-satuun. Onneksi Yle Watch tallensi osan tästä sadusta myös jälkipolville:

Esimerkiksi satu Punahilkasta heijastaa hyvin tänä päivänä esiintyvää tarinaa pakolaisten joukossa Eurooppaan soluttautuvista terroristeista. Siinä päähenkilönä on pieni tyttölapsi (jopa kliseisen tyypillinen ”viaton uhri”), jonka kaikin mahdollisin tavoin paha ja iljettävä susi (ei siis ihminen, vaan jihadistinen terroristi) haluaa syödä (räjäyttää ilmaan, ampua, katkaista pään ja raiskata, järjestyksen ja tyylin saa vapaasti kuvitella itselleen sopivaksi). Sadussa susi naamioituu isoäidiksi (pakolaiseksi), jota Punahilkka tulee auttamaan (tässä mielessä Punahilkka heijastelee myös visiota sinisilmäisistä ”vihervasemmistolaisista suvakeista”) ja kysyttyään suurista silmistä ja hampaista (kännyköistä, Niken lenkkareista) joutuu lopulta suden syömäksi (visio Islamista, joka tuhoaa eurooppalaiset arvot ja kulttuurin massiivisen maahanmuuton ja terrorismin myötä).

Toimittajan rooli valheen verkossa on suurempi kuin tutkijan, sillä journalisti on portinvartija, joka päättää keitä asiantuntijoita käytetään kertomaan karvalakkikansalle miten Suomen ja maailman asiat makaavat. Ilman Yleä kukaan ei olisi kuullut esimerkiksi Mika Aaltolan horinoita siitä, että Donald Trumpista ei voi koskaan tulla Yhdysvaltojen presidenttiä. Koska tällaisten päivystävien desanttien lausunnot ovat silkkaa arvaustiedettä, ei ole ihme, että usko tutkijoihin ja heitä valikoivasti käyttäviin toimittajiin on mennyt.

Hyväuskoinen kansalainen voisi pitää toimittaja Harri Palmolahden uutisjuttua osoituksena siitä, että Ylellä on rohkeutta olla itsekriittinen. Tosiasiassa kulttuurirahaston ja ajatuspaja E2:n tutkimuksesta kerrottiin vain se minkä uskotaan sopivan parhaiten Yleä seuraaville uskollisille demarieläkeläisille. Siksi jutussa ei kerrottu lainkaan siitä tutkimuslöydöksestä, jonka mukaan kolmasosa suomalaisista näkee etnisyyden välttämättömänä osana suomalaisuuden määrittelyssä. Todennäköisesti luku on vielä suurempi, sillä vastaajat ovat jopa anonyymeissä kyselyissä arkoja kertomaan todellista mielipidettään, mikäli sitä pidetään julkisuudessa epäkorrektina. Joka tapauksessa ainakin yli 30% vastanneista näkee suomalaisuuden niin, ettei etnisesti vieras voi olla suomalainen vaikka hänellä olisikin Suomen passi. 

Toivoa vain sopii, että noin suurelle joukolle tulisi pian markkinoille oma puolue. Tuolla kannatuksella siitä tulisi Suomen suurin puolue, sillä indoktrinoitu etnomasokistinen enemmistö haajantuu erilaisiin eturyhmäpuolueisiin kuten ennenkin. Edellä mainittu tutkimus paljastaa lupaavasti, että mahdollisuus kansalliseen ylösnousemukseen on vielä olemassa, koska enemmistö suomalaisista ei enää luota hegemoniaa ylläpitävään mediaan ja politisoituneeseen "tiedeyhteisöön".

Puhutaan yhtenäisyydestä, mutta luodaan samalla
eripuraa kansan keskuuteen tuottamalla maahan
etnisesti sopeutumattomia vapaamatkustajia.

                                                        ******************************



TV1, torstai 7.6.2018 klo 22:05, Vuosi The New York Timesin toimituksessa 

1/4. Ensimmäiset sata päivää. Trumpin virkakausi alkoi myrskyisästi, mihin The New Timesin toimitus tiesi varautua. Silti twiittaavan Trumpin toimien arvaamattomuus yllätti. Palkittu ohjaaja Liz Garbus seuraa sisältä kuinka media koki Trumpin toimet. HD Äänitekstitys: suomi.

Tätä ohjelmaa on pakko katsoa ilman ääntä, nimittäin sen verran pahasti brooklynilainen nasaali ottaa korviin, ovathan isonenäiset mediavedättäjät asialla. Jew  York Times oli käytännössä jo konkurssin partaalla vuonna 2009, mutta juutalaisen propagandanyrkin pelasti fanaattinen Israelin ystävä, meksikolainen miljardööri Carlos Slim Helú.

Tosiuskovaa liberaalia dokumentin anti vain vahvistaa, mutta skeptinen realisti näkee lehden Trump-manian kaikkena muuna kuin kriittisenä journalismina. Parhaimmillaan nilkkiliberaalien peppukipuilu on herkullista seurattavaa.

PORI JAZZIN HOMOKAUSTI – KULTTUURIBISNES POLIITTISEN KORREKTIUDEN TALUTUSNUORASSA

Pori Jazzin homokaustia käsiteltiin tänään tuoreeltaan
illan A-studiossa.

Suuret yhtiöt ja organisaatiot näyttävät olevan täysin pienen piirin poliittisten muotiaatteiden vietävissä. Juuri tänään Pori Jazz ry:n vasta valittu toimitusjohtaja Aki Ruotsala sai potkut, koska ei vuonna 2011 (!) julkaistussa Satakunnan Kansassa mielipidekirjoituksessaan noudattanut Setan sertifioimaa linjaa homoseksuaalien eheytymisdiskurssista. Tapaus on ennennäkemättömän yliherkässä reagoinissaan poikkeuksellinen, vaikka viime vuosien poliittisen oikeaoppineisuuden vaatimisessa on nähty samankaltaisia ylilyöntejä. 

Ylen uutinen Pori Jazzin hallitus: Vastavalittua toimitusjohtajaa Aki Ruotsalaa ei sittenkään palkata – Ruotsala: "Tärkeintä on Pori Jazzin menestys" kertoo pöyristyttävällä tavalla kuinka alas Pori Jazzin hallituksen puheenjohtaja Hannu Jaakkola oli valmis menemään mielistelläkseen pientä vallanahnetta homomafiaa. Toki mukana oli myös aimo annos opportunistista hyveliputusta, jolla punaliberaalien aisankannattaja haluaa osoittaa, että hänen organisaationsa kannattaa oikeanlaisia arvoja "suvaitsemattomuutta" vastaan. Omassa kulttuurikuplassaan lilluva Cuck-mies Jaakkola tietenkin luulee, että median suosimien äänekkäiden punavihreiden kannattamat arvot seksuaalisuudesta olisivat koko kansan allekirjoittamia.

Hallituksen puheenjohtaja Hannu Jaakkola pitää tilannetta valitettavana sekä Pori Jazzin että erityisesti seksuaalisten vähemmistöjen kannalta.  

– Pori Jazz irtisanoutuu täysin ja ehdottomasti kaikesta syrjinnästä. Olemme yhdenvertainen ja syrjimätön festivaali. Nämä arvot ovat yhteiset Pori Jazzin hallitukselle ja koko henkilökunnalle. Pyydämme anteeksi kaikilta, joita asia on koskettanut ja loukannut.

Tämä median nostama tapaus tuo karmivalla tavalla esiin, kuinka alati kiihtyvä totalitaristinen nollatoleranssi totuuspuhetta kohtaan on vallannut isosisko-valtion lisäksi alaa jo yritys- ja kulttuuritoiminnassa. Niissä seurataan herkeämättä Millenial-sukupolven herkästi loukkaantuvia lumihiutaleita ymmärtämättä että samalla pyllistetään muille, sille veroa maksavalle kansanosalle. Hysteerisellä puhdasoppineisuuden vaatimisella vain lisätään yhteiskunnallista vastakkainasettelua, vaikka julkisessa keskustelussa väitetään päinvastaista ja syytetään niitä, jotka eivät alistu pehmeän diktatuurin valheellisiin ajattelumalleihin.

Valtavirtamedian tapa käsitellä kohua on kieltämättä taitavaa manipulaatiota. Lähes yksimielisesti se pitää tapauksen ytimenä sitä, että työnantaja ei tarkastanut Ruotsalan taustoja tarpeeksi hyvin, vaikka tärkeintä olisi kiinnittää huomio potkujen antamisen mielivaltaisuuteen, koska siinä rikotaan yhtä tärkeintä perusarvoa, sananvapautta. Ei voi olla niin, että paikallislehden seitsemän vuotta sitten kärttämään kysymykseen vastannut Ruotsala erotetaan vain siksi, koska hänen tosiasiaväitteensä ei satu miellyttämään joitain netissä mölyäviä Setaveteraaneja. Ruotsalan kannattaisi vakavasti harkita oikeusjutun tekemistä laittomasta irtisanomisesta ja sanavapauden loukkaamisesta.

Lähes täysjärkisessä maailmassa (n. 10-15 vuotta sitten) olisi ollut naurettavaa, että juuri valitulle Pori Jazzin vetäjälle olisi annettu potkut vain siksi, että tämä kirjoitti homoseksuaalisuudesta eheytymisen olevan yhtä lailla mahdollista kuin huumeista eroon pääsemisen. Argumentilla on puolensa, mutta se ei sopinut orwellilaisen suvaitsevaisuuden tuulia haistelevalle Hannu Jaakkolalle, joka pitää esitettyä mielipidettä syrjintänä sen kummemmin asiaa perustelematta – ehkä siksi ettei sille löydy perusteita! 

Mitä tulee Jaakkolan peräänkuuluttamiin Pori Jazzin "arvoihin", niitä ei ole tuotu missään yhteydessä aiemmin esille. Hallituksen puheenjohtaja näyttää pelkästään ylimieliseltä ja ennakkoluuloiselta kuvitellessaan että kaikki festivaalikävijät kannattaisivat Setan pervoideologisia arvoja. 

Jaakkola nielee karvoineen päivineen Setan linjan, jonka mukaan jo puhe homojen eheytymisestä on "mielettömyyttä" ja "mahdotonta". Silti Seta iloitsee käänteisestä ilmiöstä, jossa lapsiperheen vanhempi kääntyy myöhemmällä iällä harhaviettiseksi. Tällaista "itsensä löytämistä" pidetään myös eräänalaisena "eheytymisenä", mutta julkisessa keskustelussa vain harva rohkenee moittia sen ilmeistä mielettömyyttä. Päinvastoin, poliittisen korrektiuden hallitsemassa keskustelukulttuurissa sodomiittisille käytökselle alistumista pidetään suorastaan ylistettävänä asiana.

On selvää, että sivilisaation henkinen perusta ei voi pysyä pitkään koossa, kun geneettistä umpikujaa edistävää elämäntapaa aletaan palvoa normaalina ja kaikki elämää ja kultuuria ylläpitävät piirteet nähdään puolestaan suvaitsemattomuutena, josta pitää rankaista armottomasti.


                                                 ****************************



TV2, torstai 7.6.2018 klo 00:50, Kaapista ulos 

3/7. Therese on armeijan palveluksessa, mutta ei ole kertonut homoseksuaalisuudestaan siellä eikä kotona. Nyt hän on päättänyt mennä Stjørdaliin isänsä luokse käymään vaikean keskustelun. HD Äänitekstitys: suomi.



TV1, keskiviikko 6.6.2018 klo 21:35 Tannbach, vartioitu kylä (K16) 

Uusi sarja Kausi 1, 1/3. Sodan päätyttyä. Kun sota on hävitty, mitä tapahtuu häviäjille? Draama seuraa pienen saksalaiskylän vaiheita toisen maailmansodan jälkeen sen asukkaiden silmin. Tarina alkaa vuodesta 1945, jolloin amerikkalaiset valloittajat tulevat. HD Äänitekstitys: suomi. K16 (väkivalta, ahdistus).

ONKO ULKOPOLIITTISEN INSTITUUTIN JOHTAJA TEIJA TIILIKAINEN KANSANVIHOLLINEN?

Yle Radio 1, 5.6.2018 klo 07.50, Ykkösaamu: Kukapa noudattaisi EU:n sääntöjä?

Mitä sääntöjä EU:ssa pitää pitää noudattaa, mitkä voi unohtaa esimerkiksi Italiassa, Puolassa ja Unkarissa. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen. Maailman ympäristöpäivänä ollaan huolissaan muovista. Suomen ympäristökeskuksen merbiologi Julia Talvitie. Perustuslakivaliokunnan sote-lausunnossa esitetty muutosvaatimukset valinnavapauslakiin. Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Juha Raitio ja Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori ja eurooppaoikeuden dosentti Tuomas Ojanen. Aselakien toteuttaminen teksasilaisissa yliopistoisssa. Turun yliopiston John Morton -keskuksen johtaja Benita Heiskanen. Kolumnistina Aleksis Salusjärvi. Sivuhenkilöitä. Ykkösaamun toimittajat Kaija Kellman ja Jukka Vanninen, juontaja Olli Seuri ja tuottaja Sakari Kilpelä.

Toimittaja Aarno Laitisen mukaan Ulkoministeriö (UM) on "toisen tiedekunnan" eli akateemista koulutusta saaneiden homoseksuaalien suojatyöpaikka. Asiantuntijoina UM käyttää monesti Ulkopoliittinen Instituutin (UPI) tutkijoita, joiden kannattamiin "länsimaisiin arvoihin" sisältyy myös "toisen tiedekunnan" edunvalvonta, jolla se myötäilee EU:n linjaa. Tässä lienee eräs syy sille, miksi angloamerikkalaisia liberaaliarvoja kannattava UPI on niin vihamielinen traditionaalista Venäjää kohtaan. Tämä linja on vain tiukentunut vuoden 2010 jälkeen, kun insituutin johtajaksi nostettiin EU-fanaatikko Teija Tiilikainen. 

Federalistina, Nato-haukkana ja globalistina Tiilikainen ei näe mitään syytä ajaa oman kansan etua. UPI:n pääpropagandisti samaistuu ensi sijassa "länsimaiseen arvoyhteisöön", johon kuuluu pääasiassa vain arkitodellisuudesta vieraantunut EU-eliitti ja Tiilikaisen kaltaiset lakeijat. Tämä on osaltaan johtanut siihen, että hallitseva nomenklatuura on Mafian tapaan uskollinen vain toisilleen ja siten väistämättä pettureita kansoilleen. 

Tämä petoksellisen asenne tuli erittäin selväksi tämän aamuisessa Ykkösaamussa, jossa vieraana ollut Teija Tiilikainen ei turhaan peiteillyt kantojaan, kun hän pääsi lyttäämään Italian uutta populistihallitusta ja sen aikomusta karkottaa puoli miljoonaa maassa notkuvaa laitonta "siirtolaista" takaisin lähtömaihinsa. 

UPI:n johtaja pitää tätä suvereenin maan laillista suunnitelmaa jonkinlaisena rikoksena, koska se ei ole linjassa pienen EU-eliitin suosimien "länsimaisten arvojen" kanssa. Haastattelusta huokui vallanhimoisuus, jossa Tiilkainen EU:n kritiikittömänä puolustajana haluaa tukahduttaa kansallisen itsemäärämisoikeuden vetoamalla "yhteisiin arvoihin". Haastattelun perusteella Tiilikaista voi syystä pitää paatuneena federalistina ja globalistina. Kysymys kansanvihollisesta ei liene tämä vuoksi enää pelkästään retorinen.

                                                        **********************

Yle Teema. tiistai 5.6.2018 klo 22:00 The Handmaid's Tale - Orjattaresi (K16) 

Uusi sarja 1/10. Frediläinen. Margaret Atwoodin romaaniin perustuva palkittu draama kuvaa ekokatastrofin jälkeistä dystopiaa, jossakin entisen Yhdysvaltain paikalle perustetussa valtiossa. Vahvasti uskonnollisessa Gileadissa harvat hedelmälliset naiset on valjastettu synnytyskoneiksi. Frediläinen on yksi heistä. HD Äänitekstitys: suomi. K16 (ahdistus).

Eipä ihme, että kulttuurikommunistien Yle Teema on hankkinut itselleen tämän feministisen miehiä demonisoivan fantasian. Jos joltakin on jäänyt huomaamatta viime tammikuun Yle Watch -päivitys pahamaineisesta sarjasta The Handmaid's Tale, niin tässä siitä koko lainaus:

Heprealaisena riemujuhlana tunnetun mindfuck-gaalan viimeisin Yle-uutinen, Golden Globe -palkinnot jaettiin – katso tästä palkitut, kertoo, että parhaan tv-draamasarjan pääpalkinnon sai vihafeministi Margaret Artwoodin romaaniin perustuva dystopiakuvaus The Handmaid´s Tale. Sarja on puhtaasti vainoharhainen poliittinen fantasia, joka on suunnattu presidentti Donald Trumpin hallintoa vastaan. Jos tälle länsimaista kulttuuria valheellisesti lokaavalle sadulle etsittäisiin aito historiallinen vertauskohta, sitä ei tarvitsisi hakea kaukaa, sillä se löytyy tällä hetkellä monesta islamilaisesta maasta. Näin ilmeinen kulttuurinen sokeus ja itsesensuuri ei kerro muusta kuin liberaalien pohjattoman julkeasta tekopyhyydestä. 

Suomalaisten punahipsterien kotiraamattu, Nyt-liite, kertoi jo viime toukokuun jutussaan Naiset alistetaan synnytyskoneiksi, homoja silvotaan ja tapetaan: HBO:n The Handmaid’s Tale on pelottavin ja vaikuttavin tv-sarja juuri nyt, koska se voisi olla täyttä totta pelkällä otsikollaan, kuinka hegemoninen kulttuurivasemmisto näkee pienenkin heihin kohdistuvan vastarinnan olevan alku teokraattis-fasistiselle totalitarismille, joka paisuu heidän mielissään lopulta masokistiseksi yhteiskuntapainajaiseksi. 

Sarjaa voi pitää kiistatta yhtenä hyväosaisten vasemmistoliberaalien vainoharhaisuuden huipentumana, varsinkin kun tiedetään millainen moralistinen kyykytysvalta pienellä feministien ja transgenderistien mafialla on valtaenemmistöön länsimaissa. The Handmaid´s Tale ei ole muuta kuin sietämätön projektio femikommunistien ja sukupuolenkieltäjien omasta vallasta sellaiseen länsimaiseen kulttuuriin, jota ei ole koskaan ollut edes olemassa (paitsi islamilaisissa maissa tänään). "Koska se voisi olla täyttä totta"....aivan samoin kuin jos tädillä olisi munat niin hän olisi setä, mutta apropos, tämähän onkin "totta" kun seuraa valtamediaa, joka antaa jatkuvasti vapaan suunvuoron Setan päivystäville desanteille!

Yle TV1, tiistai 5.6.2018 klo 23:46, Viharikos ja rakkaus 

2/3. Murha Mississipissä. Musta mies murhataan Jacksonissa, Mississipissä. Syyllisiksi paljastuu joukko paikallisia valkoisia nuoria. Tapauksen taustalta löytyy sukupolvelta toiselle siirtyvää rasistista vihaa. HD Äänitekstitys: suomi. K12 (ahdistus).

Yhdysvallloissa mustat tappavat väestöosuuteensa nähden valkoisia kaksisataa kertaa enemmän kuin valkoiset mustia, mutta näitä rotusurmia ei kutsuta viharikoksiksi eivätkä Hollywoodin liberaalijuutalaiset tee niistä siksi elokuvia. Jotta rotumasokistiset liberaalit olisivat vielä enemmän tyydyttyneitä, kielipelissä pitäisi mennä pitemälle ja kutsua mustien tekemiä valkoisten murhia rakkausrikoksiksi tai jopa rakkauden teoiksi.

AMERIKKA VALKOISTEN VASTAISEN RASISMIHYSTERIAN KOURISSA

Hipsterien ja muiden kaupunkilaisliberaalien suosima kahvilaketju Starbucks on jatkanut tiedostavaa linjaansa, kun se sulki eilen iltapäivällä kaikki yhdysvaltalaiset kahvilansa ja järjesti 175 000 työntekijälleen koulutuksen, "jolla pyritään lisäämään henkilökunnan tietoisuutta syrjinnästä ja parantamaan tummaihoisten saamaa asiakaspalvelua." Asiasta kerrotaan Ylen verkkosivujen uutisjutussa Yhdysvalloissa Starbucks-kahvilat sulkivat ovensa aiemmin – henkilökunta joutui rasisminvastaiselle kurssille videon takia. Kiinan kulttuurivallankumouksen julkisia katumustilaisuuksia muistuttavan uudelleenkoulutuksen taustalla on huhtikuussa  julkisuuteen nostettu kohu, jossa tilauksia tekemättömiä "asiakkaita" pyydettiin poistumaan ulos lopulta poliisien saattelemena. 

Koulutus päätettiin järjestää sen jälkeen, kun Starbucks sai runsaasti suuttunutta palautetta huhtikuussa. Tapauksessa kaksi tummaihoista miestä oli tullut erääseen philadelphialaiseen Starbucksiin. Toinen heistä pyysi päästä käyttämään WC:tä, mutta hänelle kerrottiin, että se on vain maksavien asiakkaiden käytössä. Miehet eivät tilanneet vielä juotavaa, vaan istuutuivat pöydän ääreen odottamaan ystäväänsä. Kahvilan esimies soitti paikalle poliisit, jotka laittoivat rauhalliset miehet käsirautoihin. Tapauksesta kuvattu video levisi heti laajalle.

Tapahtumasta noussut mediakohu ja "edistyksellistä" vasemmistoliberalismia edustavan Starbucks-kahvilaketjun hysteriaan noussut itseruoskinta herättävät monia kysymyksiä, joita ei julkisuudessa kysytä. Ensinnäkin,  jos poliisit olisivat panneet rautoihin valkoista roskaväkeä, olisiko mediaa silloin kiinnostanut tehdä tapauksesta skuuppi? Tällaisia kameralle tallentuneita  tapauksia löytyy varmasti runsain mitoin, mutta jostain syystä mediaa kiinnostaa vain mustien kohtelu, koska näin voidaan lyödä pöytään rasismikortti. Ylipäätään mustien valkoisia vastaan tekemiä rikoksia ei nosteta juuri koskaan otsikoihin, koska media ei halua nähdä valkoisia rasismin uhreina. 

Starbucksin myyjien käytös perustui mitä luultavammin silkkaan ennakkotietoon, sillä mustista hengailijoista on vamasti ollut eniten harmia ketjun kahviloissa. Tätä tukee myös yleiset rikostilastot, joissa mustat ovat määräänsä nähden yliedustettuina. Philadelphiassa myyjien asenteessa oli tuskin kyse rasismista, vaan varotoimesta tyypillisiä maksamattomia asiakkaita kohtaan. Kahvilaketjun kohtuuton ylireagointi uudelleenkoulutuksineen taas kertoo Amerikan liberaalin (lue: vasemmistolaisen) puolen hysteerisestä suhteesta rasismiin ja suuryritysten hyvesignaloinnista, jolla yritetään lepytellä kuviteltua "tiedostavaa" kuluttajakuntaa.

Samankaltaista suuryritysten moraaliposeeurausta nähtiin, kun ABC-televisioyhtiö päätti hetki sitten lopettaa suositun Roseanne-komediasarjan. Syynä on sarjan tähden Roseanne Barrin tviitti, jossa hän vertasi Obaman hallinnossa työskennellyttä virkailijaa karvaiseen kädelliseen. Edes juutalaisuus ja sionismin kannattaminen eivät pelastaneet Roseanne Barria, sen verran kovilla kierroksilla demokraattivetoinen valtamedia käy rasismiteemansa kanssa. Yle kertoo asiasta uutisessaan Rasistinen tviitti Obaman avustajasta oli liikaa – TV-yhtiö peruu suositun Roseanne-sarjan.

                                                                 *****************


TV1, maanantai 28.5.2018 klo 19:00 Harry ja Meghan: Romanssi kahdelle

BBC:n tuottama dokumentti kertoo prinssi Harryn ja amerikkalaisnäyttelijä Meghan Marklen modernin rakkaustarinan. Harry ja Meghan tulevat aivan erilaisista taustoista ja molemmat ovat joutuneet kamppailemaan löytääkseen paikkansa maailmassa. Dokumentti kertoo parin taustoista ja matkasta kohti alttaria arkistomateriaaliin ja haastatteluihin tukeutuen. HD

TV1, Ma 28.5.2018 klo 21:30 Dokumenttiprojekti: Kotimaa Kosovo-Suomi 

Hetemaj´n sisarukset olivat lapsia, kun perhe pakeni vainoa Kosovosta Suomeen 1992. Miten elää kahden kulttuurin puristuksessa ja löytää keinot menestyä? Mikä on ollut onnistumisen salaisuus ja hinta? O: Olli Laine HD

Yle Teema, tiistain 29.5.2018 klo 21.00 Anarkismin historia

3/3. 1922 - 1945. Maailmansotien välinen aika oli kommunismin ja fasismin nousun aikakautta, ja anarkismi pyrki haastamaan molemmat ideologiat. HD ohjelmatekstitys (suomi) 55 min

Yle Teema, tiistai 29.5.2018 klo 19.00, Spotlight

Suomi on monille thaimaalaisille luvattu maa: rikas, inhimillinen ja oikeudenmukainen. Thaimaasta tulleille marjanpoimijoille Suomi näyttäytyi kuitenkin toisenlaisena. Toimittaja: Papitchaya Boonngok. HD ohjelmatekstitys (ruotsi) 30 min

TV1,  keskiviikko 30.5.2018 klo 15:45, Afrikka valitsi minut

Pertti Söderlund lähti puolitoistavuotiaana matkalle, josta tuli elämän mittainen. Lähetyssaarnaajavanhempiensa kanssa Aasian kautta Itä-Afrikkaan päätynyt Pertti on tänään "valkoinen afrikkalainen". (U) HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.

YLE PITÄÄ EDELLEEN YLLÄ LENININ VALHEELLISTA KEHITYSMAATEORIAA

Yle Puhe, 24.5.2018 klo 13.02. Mahadura & Özberkan: Valkoiset pelastajat 

Lähetyksessä syvennytään white savior complexiin. Mistä puhumme, kun puhumme valkoisista pelastajista? Mitä tekemistä ilmiöllä on kolonialismin ja valtasuhteiden kanssa? Lähetyksen aikana kuullaan useampi kommentti tutkija ja hyväntekeväisyysjärjestö Sahwira African Internationalin perustaja Faith Mkweshanilta. Studiossa vieraana Antroblogi verkkojulkaisun uutistoimituksen jäsen ja Suomen Lähi-idän instituutin tutkijavierailija Liina Mustonen, markkinointivastaava sekä freelance-kirjoittaja Mirna Shampemba, feministisen ja antirasistisen kansalaisjärjestön Fem-R:n puheenjohtaja Nitin Sood sekä Plan international Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen.

Linkki ohjelmaan.

Yle mainostaa värillisten muukalaisnaisten radio-ohjelma Mahaduran & Özberkanin tekijöitä ennakkoluulottomiksi ja rohkeiksi toimittajiksi, joiden "työ palkittiin Suomen Punaisen Ristin inhimillisellä kädenojennuksella". Kuunneltuani ohjelmaa pari kertaa  jäin ihmettelemään, että mitä tekemistä sillä on loppujen lopuksi journalismin kanssa. Ruben Stiller sentään yritti tv:n Pressiklubissa teeskennellä keskustelevaa ja eri näkökulmia esittelevää journalistia kutsumalla studioon yhden konservatiivin, jota kolme Stillerin vasemmistoliberaalia kaveria saivat ristikuulustella. Ohjelman hyvä puoli oli se, että syyttävästä asenteesta huolimatta syytetty saattoi livauttaa muutaman kiusallisen totuuden sanan, joka hiljensi hetkeksi moottoriturpaisen juontajan.

Mahaduran & Özberkanin konsepti on julkeudessaan täysin omaa maata jopa punavihreän Yleisradion standardeilla. Tekijät saarnaavat yksioikoisen häpeämättömästi kulttuurimarxilaista ideologiaa, jonka pääteemoja ovat suomalaiskauna, loputon maahanmuutto ja sukupuolinarsistinen feminismi. Mitään vastakkaisten näkökulmien keskustelua ei käydä, vaan riitely koskee samanmielisten puhdasoppisuutta käsiteltävästä aiheesta. 

Se näkyi myös tämänkertaisessa ohjelmassa, jossa ei mitenkään problematisoitu käsiteltävän aiheen mielekkyyttä muusta kuin jälkimarxilaisesta näkökulmasta, jossa kosminen syyllisyys on jo etukäteen langetettu valkoisille. Tämän jakson tarkoitus oli vain päättää, kuinka vakavasta teosta tällä kertaa oli kysymys. Metodi on sama kuin Stalinilla, jonka tiedetään sutkauttaneen "kun syyllinen tiedetään, niin rikos kyllä keksitään".

Kun ohjelman vieraaksi oli saatu Sahwira African Internationalin perustaja Faith Mkwesha, Lähi-idän instituutin tutkijavierailija Liina Mustonen, markkinointivastaava sekä freelance-kirjoittaja Mirna Shampemba, feministisen ja antirasistisen kansalaisjärjestön Fem-R:n puheenjohtaja Nitin Sood ja Plan international Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen, mikään ei voinut estää hallusionaatiovasemmistolaisen bakkanaalin syntymistä.

Valkoisen miehen syyttäminen aivan kaikesta oli suorastaan keskustelijoiden velvollisuus. Korkeimman kaiun sai aikaan Ossi Heinänen, josta moni Cuck-mies olisi kateellinen, sen verran vakuuttavasti mekkoeinari mitätöi etnisyytensä ja sukupuolensa. On huvittavaa, että mielistelystään huolimatta muut ohjelmavieraat hiillostavat juuri Heinästä ja Plan international -järjestöä kaikkein eniten. Autettiinpa afrikkalaisia miten tahansa, se on vieraiden mukaan aina jotenkin väärin ja huonosti. Jos Heinonen olisi ollut mies, hän olisi läväyttänyt ahneelle naislaumalle päin naamaa, että jos apu ei kerran kelpaa niin ei auteta sitten ollenkaan!

Studioon saapuneet tiedostavat sössöttäjät hallitsivat suvereenisti kehitysmaa- ja feminismiliturgian, jota avitettiin sopivan akateemisella sanamagialla, jossa varsinkin sanat rodullistettu ja afrosuomalainen (mikä oksymoroni!) vilahtivat ahkeraan. Kun ideologiseen tarkoitukseen luotua epätieteellistä mantraa hoetaan tarpeeksi usein itselle ja aatetovereille, termi alkaa ennen pitkää muuttua todeksi ainakin hokijoiden hallusinatorisessa kokemusmaailmassa. Sen verran vakuuttuneita "keskustelijat" näyttivät asiastaan olevan.

Ohjelmassa puhe Afrikasta noudatti tuttua kaavaa, jossa länsimaiden koulutetut apinat ja heitä apinoivat afrikkalaiset eivät kykene keskustelemaan mantereen ongelmista ilman että teema alkaa pyöriä pelkästään kolonisaation ja "riiston" ympärillä. Nykypäivän kevytvasemmistolainen lukeneisto on edelleen juuttunut Vladimir Leninin  kehitysmaariiston ad hoc -teoriaan, jonka avulla on yritetty pelastaa Karl Marxin ajatus proletaarisen vallankumouksen historiallisesta väistämättömyydestä. 

Leninin teoria tuli ajankohtaiseksi 1900-luvun alussa, jolloin proletariaatti ei varallisuuden kasvun myötä ryhtynytkään vallankumoukseen. "Täydentääkseen" Marxia hän kehitti teorian kapitalistien kehitysmaariistosta, jonka ansiosta länsimaiden työläiset muka saavat halvat tuotteensa ja korkeat palkkansa. Vasemmiston vaikenema todellinen syy työläiset kesyttäneeseen varallisuuden kasvuun oli tuottavuuden räjähdysmainen nousu, joka ilmeni viimeistään fordismin syntynä. 

Kehitysmaiden resurssien riistoargumentti on jo lähtökohtaisesti virheellinen, sillä mustat afrikkalaiset eivät osanneet hyödyntää luonnonvarojaan mitenkään ennen eurooppalaisten tuloa. Heille riitti vallan mainiosti savimajat ennen kuin valkoiset alkoivat rakentaa mustalle mantereelle infrastruktuuria ja moderneja kaupunkeja. Tosiasiaksi jää, että Afrikkaan on alusta asti investoitu enemmän kuin sieltä on saatu. Näin jälkikäteen voidaan puhua jopa hukkainvestoinnista.

Aikansa eläneen kolonisaatio-diskurssin sijaan ohjelmassa olisi pitänyt puhua uuskolonisaatiosta, jossa kehitysmaalaiset kolonisoivat Eurooppaa kantaväestön tahdosta välittämättä. Uuskolonisaatio on kaikessa paljon tuhoisampia ilmiö kuin modernisoinnin sivutuotteena syntynyt läntisen elämäntavan omaksuminen Afrikassa. 

Ennen valkoiset paransivat paikallista primitiivistä kulttuuria luomalla asuttamissaan maissa järjestäytyneen yhteiskunnan, lainsäädännön, infrastruktuurin ja teollisuuden. Tässä suhteessa Euroopan poliittisen johdon petoksellisesti maahan päästämät uuskolonialistit poikkevat jyrkästi valkoisista pioneereista, koska nykytulokkaat eivät luo eivätkä rakenna mitään, vaan pyrkivät ainoastaan imemään muiden luomat resurssit tyhjiin. Koska he eivät ole selvästikään kyenneet luonnonvaroiltaan rikkaissa kotimaissaan ylläpitämään sivistystä ja varallisuutta, jonka valkoiset sinne aikoinaan loivat, he seuraavat nyt auttavaa valkoista emoa tämän synnyinisijoille. 

Ohjelman keskustelijat puhuivat tahallaan asian vierestä eivätkä varmaan haluaisi edes unissaan tunnustaa, kuinka kolonisaation aito purkaminen pitäisi aloittaa sekä Afrikassa että Euroopassa. Ensimmäinen askel Afrikassa olisi kehitysavun lopettaminen ja mantereen jättäminen omilleen, oman onnensa nojaan. Euroopassa samankaltainen askel tarkoittaisi sulkua ekologisesti kestämättömälle afrikkalaisinvaasiolle ja tänne kuulumattomien kehitysmaalaisten palauttamista takaisin kotikonnuille.

Yle Radio 1, keskiviikko 23.5.2018 klo 12.00, Brysselin kone 

Miltä vaikuttaa pakolaispolitiikka EU:ssa Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-Aho. Minkälaista on Suomen EU-politiikka, minkälaista on pakolaispolitiikka EU:ssa ja miltä vaikuttaa EU:n tulevaisuus. Siitä puhuu Perussuomalaisten puheenjohtaja ja europarlamentaarikko Jussi Halla-Aho. Haastattelijana on Maija Elonheimo .

Ohjelma löytyy täältä. Harvinaislaatuinen pitkä haastattelu Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahosta, joka saa kerrankin selittää asiansa loppuun. Kun Halla-aholle annetaan riittävästi aikaa, hän osaa tarkoin punniten esittää argumentteja, joista on vaikea löytää aukkoja. Kiitos ohjelmasta täytyy antaa toimittaja Maija Elonheimolle, joka osaa EU:ta koskevissa asioissa esittää juuri niitä oikeita kysymyksiä. Harvinainen tapaus Ylen toimittajakunnassa.


TV1, tiistai 22.5.2018 klo 21:00 A-studio,

Halla-aho ja Mykkänen eri linjoilla työvoimasta. Ulkomaisten työntekijöiden tarve Suomessa herättää keskustelua. Vieraina sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) ja puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.). Onko kesätöitä myös alaikäisille? Juontajana Marja Sannikka. #yleastudio Näytä lisätiedot

Tiistai oli Halla-aholle näyttävä mediapäivä. Halla-aholla oli paremmat argumentit kuten tavallista, mutta esiintymisessä Kai Mykkänen oli sutkina viherkokoomuslaisena piirun verran parempi. Ohjelma löytyy Yle Areenasta.

Yle Teema, tiistai 22.5.2018 klo 21:00 Historia: Anarkismin historia 

2/3. 1907 - 1921. Siirtolaisuuden myötä anarkismi levisi valtameren ylitse Yhdysvaltoihin ja Meksikoon saakka. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.

Ohjelmalinkki Yle Areenaan. Uusi dokumentitisarja kertoo anarkismista erittäin myönteiseen sävyyn, mikä näkyy jo siinä, että kaikki haastatellut asiantuntijat ovat vähintään aatteen sympatisoijia. Näin positiivinen asenne kertoo siitä, että anarkismi ei ole enää uhka nykydemokratian fasadin takaa toimivalle plutokraatiselle järjestelmälle, vaan pikemminkin sen hyödyllinen vahtikoira. Tästä kertoo muun muassa se, että liberaalimedian silkkihansikkain kohtelema kapitalistispekulantti George Soros on jo pitkään tukenut anarkistisia ja muita äärivasemmistolaisia liikkeitä.

Mitähän ajateltaisiin, jos samanlaisella myötämielisen ymmärtävällä metodilla tehtäisiin tv-dokumentti fascisteista, nationalisteista tai kansallissosialisteista? Anarkismia romantisoivan dokumenttisarjan esittämisellä kai toivotaan, että vaikutteille altis nuoriso kanavoisi kapinansa anarkismiin, joka on turvallisesti järjestelmän povitaskussa. 

Yle Teema, tiistai 22.5.2018 klo 23:15  Uusi Kino: Koti  

Tavallinen englantilainen perhe joutuu elämän mullistavalle matkalle samalla kuin tuhannet miehet, naiset ja lapset pyrkivät Eurooppaan. Lyhytelokuvan ohjaus ja käsikirjoitus Daniel Mulloy, 2016. HD Äänitekstitys: suomi. K12 (väkivalta, ahdistus).

Yle Teema, tiistai 22.5.2018 klo 23:35, Uusi Kino: Samaa kansaa 

Lyhyt dokumentti kahden maahanmuuttoon eri tavalla suhtautuvan suomalaisen välisestä keskustelusta. O: Tiia Laine. T: Outlaw Productions, 2016. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Sallittu kaiken ikäisille.

YLE: ITALIASSA KANSANÄÄNESTYKSET "KANSAINVÄLISISTÄ SOPIMUKSISTA" ON KIELLETTY. MITEN SUOMESSA?

Yle Radio 1, keskiviikko 16.5.2018 klo 07.30, Ykkösaamu

Linkki ohjelmaan. Italialle populistihallitus? Tietokirjailija Anton Monti ja poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Miksi EK on kiinnostunut kaupungistumisesta, vaikka hallitus perustaa maakuntia? Tilanne Israelin ja Gazan rajalla. Suomi-Palestiina -yhteystoimiston päällikkö Anna-Kaisa Heikkinen Ramallahissa. SAK:n historian osa "Laatua ja vapaa-aikaa". Blogistina Sanna Ukkola. Miksi empatia voi tehdä sinusta ihmishirviön? Juontaja Jari Mäkäräinen.

Yle on kertonut niukasti Italian hallitusneuvotteluista, vaikka niiden lopputuloksen uskotaan vaikuttavan ratkaisevasti Euroopan Unionin tulevaisuuteen. Esimerkiksi uutissivusto Kansalainen kertoo, että maahanmuuttoa vastustavan Lega Nord -puolueen johtaja Matteo Salvinin ja populistisen Viiden tähden liikkeen johtaja Luigi Di Maion neuvottelut hallituksen muodostamiseksi ovat lukkiutuneet kerta toisensa jälkeen, mutta toisaalta neuvotteluiden onnistuminen johtaisi hallitukseen, joka olisi EU:lle painajainen.

Euroopan Unioni on yrittänyt jatkuvasti sabotoida neuvotteluja vaatimalla että uusi hallitus ei saisi muuttaa merkittävissä asioissa vanhojen EU-mielisten hallitusten politiikkaa. Yksi suurimmista kiistakapuloista on luonnollisesti (laiton) maahanmuutto. Unionin maahanmuuttokomissaari (kuulostaako bolshevismilta?) Dimitris Avramopoulos varoitti Italiaa muuttamasta edellisen hallituksen lepsua rajavalvontapolitiikkaa, jonka ansiosta Italiasta on tullut yksi tärkeimmistä laittomien maahanpyrkijöiden ja turvapaikanhakijoiden pääväylistä Eurooppaan.

Ei ihme, että Brysselissä on hermoiltu viime päivinä hallitusneuvotteluiden etenemisestä, koska molemmat mahdollisen hallituskoalition puolueet ovat luvanneet rajoittaa maahanmuuttoa. Se miten rajoitukset toteutettaisiin Italiassa ovat hämärän peitossa, koska maan lainsäädännössä on monta kohtaa, joihin vetoamalla kaikki yritykset massainvaasion hidastamiseksi voidaan vesittää.

Tämä kävi selväksi tämän aamun Ylen Ykkösaamussa, jossa Italialaistaustainen vasemmistolainen vapaa kirjoittaja ja Anni Sinnemäen miesystävä Anton Monti kertoi, että Italian perustuslaki kieltää kansanäänestykset kansainvälisistä sopimuksista! Toisin sanoen kun demokratuurin juristit ovat saaneet sorvattua "kansainvälisessä yhteisössä" sopimuksen, joka velvoittaa ottamaan maahan kaikki ne kehitysmaalaiset, jotka vain osaavat päästää suustaan taikasanan Asyl, kansa ei voi sen jälkeen tehdä asialle laillisesti mitään. 

Olisi mielenkiintoista tietää, missä muussa Euroopan maassa kansalaisilta on estetty peukaloidun perustuslain turvin äänestämästä näin elintärkeästä kysymyksestä. Mikä on Suomen tilanne? Tässä olisi nyt jatkossa tutkivan journalismin paikka.

Lega Nordin Matteo Salvini.

                                                          *************************


Punaliberaalin roskakulttuurin uutisia. Yle on riemuinnut näkyvästi näyttelijä Jasper Pääkkösen pääsyä Cannesin elokuvafestivaalin punaiselle matolle. Uutisessa Jasper Pääkkönen hehkui Cannesin punaisella matolla - Esittää roistoa Spike Leen uudessa Ku Klux Klan -elokuvassa Pääkkönen on tyytyväinen saadessaan olla osallisena elokuvassa, jossa valkoiset esitetään demonisen pahoina roistoina ja mustat puolestaan moraalisesti siveellisinä uhreina. Rahan vuoksi Pääkkönen on valmis pilkkaamaan valkoista perimäänsä muiden etnisten ryhmien eduksi. Yksikään musta tai aasialainen näyttelijä ei nykypäivänä olisi valmis tälläiseen aisankannattamiseen.

On selvää, että tehdäkseen uraa juutalaisten hallitsemassa vasemmistoliberaalissa Hollywoodissa näyttelijän täytyy omaksua tuon propagandatehtaan länsimaista tuhoa edistävät epäarvot. Tämä tuskin tuottaa vaikeuksia elokuvateollisuuden muotiaatteita kannattavalle Pääkköselle, joka on aiemmin esittänyt mm. olkiukkoamaista karikatyyriä natsiskinheadista surkuhupaisassa propagandapläjäyksessä Leijonasydän.

Ylen toisessa uutisjutussa Jasper Pääkkönen roolistaan Spike Leen elokuvassa: Jos joku olisi sanonut vuosi sitten missä olen nyt, olisin pitänyt harhaisena "näyttelijäsankarimme" ylistää mustaa elokuvaohjaajaa, joka ei olisi mitään ilman liberaalijuutalaisten elokuvamogulien hyväksyntää. Pääkkönen pitää mustien etua ajavaa etnosentristä "kansalaisoikeustaistelijaa" lähes pyhimyksenä, vaikka tämä on ohjannut häpeämättömän propagandaelokuvan rotuseparatisti Malcolm X:stä. 

Hollywood ei tulisi koskaan tekemään kriittistä elokuvaa 1960- ja 70-luvun Black Power -liikkeen rasistisista aktivisteista, jotka murhasivat ja raiskasivat valkoisia naisia, koska he halusivat näin nöyryyttää valkoista miestä. Löytyyköhän näistä mustien joukkoraiskauksista selvinneistä naisista innokkuutta antaa uudet kasvot Me Too -kampanjalle? 

Jutun lopussa Pääkkönen päästää suustaan vielä tyypillisen liberaalin valheen, jonka vihjailu ei kestä tilastollista tarkastelua:

– Kyllä tämä leffa tänä päivänä on valitettavasti tärkeämpi ja ajankohtaisempi kuin pitkään aikaan.

Black Lives Matter -liikkeen näkyvästä mölinästä ja globaalin valtamedian kritiikittömästä asenteesta huolimatta mustat ovat Yhdysvalloissa (ja Euroopassa) niitä, jotka murhaavat, ryöstävät ja raiskaavat muunrotuisia moninkertaisesti enemmän kuin vaikkapa valkoiset. Kun mustat päästettiin kansalaisoikeusliikkeen seurauksena mellastamaan vapaasti seuraus oli tämä:

Yhdysvaltain Kansallisen rikosuhritutkimuksen (National Crime Victimization Survey, 2010) mukaan 62 593 mustaa joutui valkoisten väkivallan kohteeksi. Samana tutkimusvuonna 320 082 valkoista oli mustan väkivallan uhreja. Valkoisten uhrimäärä on viisi kertaa suurempi, mutta luvut ovat silti harhaanjohtavia, koska mustien ja valkoisten populaatiot ovat eri kokoisia. Kun mustien ja valkoisten keskinäisessä väkivallassa 38 miljoonan musta väestö tekee viisi kertaa enemmän väkivaltarikoksia kuin 197 miljoonaa valkoista, tarkoittaa tämä suhteellisin luvuin mitattuna sitä, että valkoisia uhreja on KAKSIKYMMENTÄVIISI KERTAA ENEMMÄN kuin mustia. Lisäksi kun tarkastellaan erityisiä väkivaltarikoksia kuten törkeitä pahoinpitelyjä ja murhia, mustien valkoisiin kohdistamat rikokset ovat KAKSISATAA KERTAA KORKEAMMAT kuin valkoisten mustia vastaa. Tästä huolimatta emme kuule ihmisoikeusjärjestöjen ja rasismin vastaisten kampanjoiden kertovan mustien rasismista kovaan ääneen missään. Syynä lienee kieroutunut ajatus, että mustien rasistisesta väkivallasta kertominen on itsessään rasistista, jonka vuoksi siitä pitää vaieta.

                                                          *************************

Yle TV1, keskiviikko 16.5.2018 klo 20:00, Laulu sisällissodasta 

Osa 3/3. Loppu: Laulu sisällissodasta on valmis. Sadan vuoden takaisen sodan loppu oli humanitaarinen katastrofi. Suomen menestystarina on ehkä se, kuinka sisällissodasta lopulta selvittiin. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi.

Ajatelkaa, että vähämielistä heimokilinää papattavalle Karri "Paleface" Miettiselle on vielä maksettu valtion kukkarosta siitä, että hän voi tehdä äärivasemmistolaisen propagandatulkinnan vuoden 1918 vapaussodasta. Melko Chutzpah! (Linkki ohjelmaan)


Yle TV1, keskiviikkon 16.5. klo 23:00, Ulkolinja: Trumpin vuosi presidenttinä 

Donald Trumpin ensimmäinen vuosi Yhdysvaltojen presidenttinä on ollut täynnä ristiriitoja. Myrsky on riehunut myös hänen edustamassa republikaanisessa puolueessa, jonka veteraaneille huipulle nopeasti nousseen Trumpin keinot ovat vieraita. Äänitekstitys: suomi.

Ylen taas lempiaiheensa parissa, ties monennettako kertaa. Tämäkin jo kolmatta kertaa.