torstai 24. toukokuuta 2018

YLE PITÄÄ EDELLEEN YLLÄ LENININ VALHEELLISTA KEHITYSMAATEORIAA



Yle Puhe, 
24.5.2018 klo 13.02. Mahadura & Özberkan: Valkoiset pelastajat 

Lähetyksessä syvennytään white savior complexiin. Mistä puhumme, kun puhumme valkoisista pelastajista? Mitä tekemistä ilmiöllä on kolonialismin ja valtasuhteiden kanssa? Lähetyksen aikana kuullaan useampi kommentti tutkija ja hyväntekeväisyysjärjestö Sahwira African Internationalin perustaja Faith Mkweshanilta. Studiossa vieraana Antroblogi verkkojulkaisun uutistoimituksen jäsen ja Suomen Lähi-idän instituutin tutkijavierailija Liina Mustonen, markkinointivastaava sekä freelance-kirjoittaja Mirna Shampemba, feministisen ja antirasistisen kansalaisjärjestön Fem-R:n puheenjohtaja Nitin Sood sekä Plan international Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen.

Linkki ohjelmaan.

Yle mainostaa värillisten muukalaisnaisten radio-ohjelma Mahaduran & Özberkanin tekijöitä ennakkoluulottomiksi ja rohkeiksi toimittajiksi, joiden "työ palkittiin Suomen Punaisen Ristin inhimillisellä kädenojennuksella". Kuunneltuani ohjelmaa pari kertaa 
 jäin ihmettelemään, että mitä tekemistä sillä on loppujen lopuksi journalismin kanssa. Ruben Stiller sentään yritti tv:n Pressiklubissa teeskennellä keskustelevaa ja eri näkökulmia esittelevää journalistia kutsumalla studioon yhden konservatiivin, jota kolme Stillerin vasemmistoliberaalia kaveria saivat ristikuulustella. Ohjelman hyvä puoli oli se, että syyttävästä asenteesta huolimatta syytetty saattoi livauttaa muutaman kiusallisen totuuden sanan, joka hiljensi hetkeksi moottoriturpaisen juontajan.

Mahaduran & Özberkanin konsepti on julkeudessaan täysin omaa maata jopa punavihreän Yleisradion standardeilla. Tekijät saarnaavat yksioikoisen häpeämättömästi kulttuurimarxilaista ideologiaa, jonka pääteemoja ovat suomalaiskauna, loputon maahanmuutto ja sukupuolinarsistinen feminismi. Mitään vastakkaisten näkökulmien keskustelua ei käydä, vaan riitely koskee samanmielisten puhdasoppisuutta käsiteltävästä aiheesta. 

Se näkyi myös tämänkertaisessa ohjelmassa, jossa ei mitenkään problematisoitu käsiteltävän aiheen mielekkyyttä muusta kuin jälkimarxilaisesta näkökulmasta, jossa kosminen syyllisyys on jo etukäteen langetettu valkoisille. Tämän jakson tarkoitus oli vain päättää, kuinka vakavasta teosta tällä kertaa oli kysymys. Metodi on sama kuin Stalinilla, jonka tiedetään sutkauttaneen "kun syyllinen tiedetään, niin rikos kyllä keksitään".

Kun ohjelman vieraaksi oli saatu Sahwira African Internationalin perustaja Faith Mkwesha, Lähi-idän instituutin tutkijavierailija Liina Mustonen, markkinointivastaava sekä freelance-kirjoittaja Mirna Shampemba, feministisen ja antirasistisen kansalaisjärjestön Fem-R:n puheenjohtaja Nitin Sood ja Plan international Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen, mikään ei voinut estää hallusionaatiovasemmistolaisen bakkanaalin syntymistä.

Valkoisen miehen syyttäminen aivan kaikesta oli suorastaan keskustelijoiden velvollisuus. Korkeimman kaiun sai aikaan Ossi Heinänen, josta moni Cuck-mies olisi kateellinen, sen verran vakuuttavasti mekkoeinari mitätöi etnisyytensä ja sukupuolensa. On huvittavaa, että mielistelystään huolimatta muut ohjelmavieraat hiillostavat juuri Heinästä ja 
Plan international -järjestöä kaikkein eniten. Autettiinpa afrikkalaisia miten tahansa, se on vieraiden mukaan aina jotenkin väärin ja huonosti. Jos Heinonen olisi ollut mies, hän olisi läväyttänyt ahneelle naislaumalle päin naamaa, että jos apu ei kerran kelpaa niin ei auteta sitten ollenkaan!

Studioon saapuneet tiedostavat sössöttäjät hallitsivat suvereenisti kehitysmaa- ja feminismiliturgian, jota avitettiin sopivan akateemisella sanamagialla, jossa varsinkin sanat 
rodullistettu ja afrosuomalainen (mikä oksymoroni!) vilahtivat ahkeraan. Kun ideologiseen tarkoitukseen luotua epätieteellistä mantraa hoetaan tarpeeksi usein itselle ja aatetovereille, termi alkaa ennen pitkää muuttua todeksi ainakin hokijoiden hallusinatorisessa kokemusmaailmassa. Sen verran vakuuttuneita "keskustelijat" näyttivät asiastaan olevan.

Ohjelmassa puhe Afrikasta noudatti tuttua kaavaa, jossa länsimaiden koulutetut apinat ja heitä apinoivat afrikkalaiset eivät kykene keskustelemaan mantereen ongelmista ilman että teema alkaa pyöriä pelkästään kolonisaation ja "riiston" ympärillä. Nykypäivän kevytvasemmistolainen lukeneisto on edelleen juuttunut Vladimir Leninin  kehitysmaariiston 
ad hoc -teoriaan, jonka avulla on yritetty pelastaa Karl Marxin ajatus proletaarisen vallankumouksen historiallisesta väistämättömyydestä. 

Leninin teoria tuli ajankohtaiseksi 1900-luvun alussa, jolloin proletariaatti ei varallisuuden kasvun myötä ryhtynytkään vallankumoukseen. "Täydentääkseen" Marxia hän kehitti teorian kapitalistien kehitysmaariistosta, jonka ansiosta länsimaiden työläiset muka saavat halvat tuotteensa ja korkeat palkkansa. Vasemmiston vaikenema todellinen syy työläiset kesyttäneeseen varallisuuden kasvuun oli tuottavuuden räjähdysmainen nousu, joka ilmeni viimeistään fordismin syntynä. 

Kehitysmaiden resurssien riistoargumentti on jo lähtökohtaisesti virheellinen, sillä mustat afrikkalaiset eivät osanneet hyödyntää luonnonvarojaan mitenkään ennen eurooppalaisten tuloa. Heille riitti vallan mainiosti savimajat ennen kuin valkoiset alkoivat rakentaa mustalle mantereelle infrastruktuuria ja moderneja kaupunkeja. Tosiasiaksi jää, että Afrikkaan on alusta asti investoitu enemmän kuin sieltä on saatu. Näin jälkikäteen voidaan puhua jopa hukkainvestoinnista.

Aikansa eläneen kolonisaatio-diskurssin sijaan ohjelmassa olisi pitänyt puhua uuskolonisaatiosta, jossa kehitysmaalaiset kolonisoivat Eurooppaa kantaväestön tahdosta välittämättä. Uuskolonisaatio on kaikessa paljon tuhoisampia ilmiö kuin modernisoinnin sivutuotteena syntynyt läntisen elämäntavan omaksuminen Afrikassa. 

Ennen valkoiset paransivat paikallista primitiivistä kulttuuria luomalla asuttamissaan maissa järjestäytyneen yhteiskunnan, lainsäädännön, infrastruktuurin ja teollisuuden. Tässä suhteessa Euroopan poliittisen johdon petoksellisesti maahan päästämät uuskolonialistit poikkevat jyrkästi valkoisista pioneereista, koska nykytulokkaat eivät luo eivätkä rakenna mitään, vaan pyrkivät ainoastaan imemään muiden luomat resurssit tyhjiin. Koska he eivät ole selvästikään kyenneet luonnonvaroiltaan rikkaissa kotimaissaan ylläpitämään sivistystä ja varallisuutta, jonka valkoiset sinne aikoinaan loivat, he seuraavat nyt auttavaa valkoista emoa tämän synnyinisijoille. 

Ohjelman keskustelijat puhuivat tahallaan asian vierestä eivätkä varmaan haluaisi edes unissaan tunnustaa, kuinka kolonisaation aito purkaminen pitäisi aloittaa sekä Afrikassa että Euroopassa. Ensimmäinen askel Afrikassa olisi kehitysavun lopettaminen ja mantereen jättäminen omilleen, oman onnensa nojaan. Euroopassa samankaltainen askel tarkoittaisi sulkua ekologisesti kestämättömälle afrikkalaisinvaasiolle ja tänne kuulumattomien kehitysmaalaisten palauttamista takaisin kotikonnuille.



Yle Radio 1, keskiviikko 23.5.2018 klo 12.00, Brysselin kone 

Miltä vaikuttaa pakolaispolitiikka EU:ssa Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-Aho. Minkälaista on Suomen EU-politiikka, minkälaista on pakolaispolitiikka EU:ssa ja miltä vaikuttaa EU:n tulevaisuus. Siitä puhuu Perussuomalaisten puheenjohtaja ja europarlamentaarikko Jussi Halla-Aho. Haastattelijana on Maija Elonheimo .

Ohjelma löytyy täältä. Harvinaislaatuinen pitkä haastattelu Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahosta, joka saa kerrankin selittää asiansa loppuun. Kun Halla-aholle annetaan riittävästi aikaa, hän osaa tarkoin punniten esittää argumentteja, joista on vaikea löytää aukkoja. Kiitos ohjelmasta täytyy antaa toimittaja Maija Elonheimolle, joka osaa EU:ta koskevissa asioissa esittää juuri niitä oikeita kysymyksiä. Harvinainen tapaus Ylen toimittajakunnassa.


TV1, tiistai 22.5.2018 klo 21:00 A-studio,

Halla-aho ja Mykkänen eri linjoilla työvoimasta. Ulkomaisten työntekijöiden tarve Suomessa herättää keskustelua. Vieraina sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) ja puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.). Onko kesätöitä myös alaikäisille? Juontajana Marja Sannikka. #yleastudio Näytä lisätiedot


Tiistai oli Halla-aholle näyttävä mediapäivä. Halla-aholla oli paremmat argumentit kuten tavallista, mutta esiintymisessä Kai Mykkänen oli sutkina viherkokoomuslaisena piirun verran parempi. Ohjelma löytyy Yle Areenasta.


Yle Teema, t
iistai 22.5.2018 klo 21:00 Historia: Anarkismin historia 

2/3. 1907 - 1921. Siirtolaisuuden myötä anarkismi levisi valtameren ylitse Yhdysvaltoihin ja Meksikoon saakka. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.

Ohjelmalinkki Yle AreenaanUusi dokumentitisarja kertoo anarkismista erittäin myönteiseen sävyyn, mikä näkyy jo siinä, että kaikki haastatellut asiantuntijat ovat vähintään aatteen sympatisoijia. Näin positiivinen asenne kertoo siitä, että anarkismi ei ole enää uhka nykydemokratian fasadin takaa toimivalle plutokraatiselle järjestelmälle, vaan pikemminkin sen hyödyllinen vahtikoira. Tästä kertoo muun muassa se, että liberaalimedian silkkihansikkain kohtelema kapitalistispekulantti George Soros on jo pitkään tukenut anarkistisia ja muita äärivasemmistolaisia liikkeitä.

Mitähän ajateltaisiin, jos samanlaisella myötämielisen ymmärtävällä metodilla tehtäisiin tv-dokumentti fascisteista, nationalisteista tai kansallissosialisteista? Anarkismia romantisoivan dokumenttisarjan esittämisellä kai toivotaan, että vaikutteille altis nuoriso kanavoisi kapinansa anarkismiin, joka on turvallisesti järjestelmän povitaskussa. 


Yle Teema, tiistai 22.5.2018 klo 23:15  Uusi Kino: Koti  


Tavallinen englantilainen perhe joutuu elämän mullistavalle matkalle samalla kuin tuhannet miehet, naiset ja lapset pyrkivät Eurooppaan. Lyhytelokuvan ohjaus ja käsikirjoitus Daniel Mulloy, 2016. HD Äänitekstitys: suomi. K12 (väkivalta, ahdistus).


Yle Teema, tiistai 22.5.2018 klo 23:35, Uusi Kino: Samaa kansaa 


Lyhyt dokumentti kahden maahanmuuttoon eri tavalla suhtautuvan suomalaisen välisestä keskustelusta. O: Tiia Laine. T: Outlaw Productions, 2016. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Sallittu kaiken ikäisille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti