TV-MAINOSTEN TARJOAMA MUSTA JOULU

Suomalaiskatsojia on piinattu rotumuukalaisilla mainoksissa jo vuosia, mutta vasta viime jouluna negridisoitujen joulunviettoperheiden määrä ryöpsähti toden teolla silmille. Tänä vuonna Yle Watch päätti ottaa ylös satunnaisella tv-katselulla löydetyt vierasrotuiset mainosnaamat. 

Miksi sitten tavallisten tv-katsojien naamaan hierotaan täysin vieraita kasvoja? Monikansallisia jättejä lukuun ottamatta monet firmat eivät välttämättä itse edes vaadi mainoksiinsa kiintiömuukalaisia, vaan niitä tarjoavat itseään trendikkäiksi kuvittelevat mainostoimistot. Varsinkin muotiaatteita seuraavat naiset ovat halukkaita lisäämään mainokseen outoja väriä. Toki mainostoimistoista löytyy myös koko joukko aisankannattajia, joista on hienoa nähdä toisrotuisten valloittavan kuvaruudun.

Mikäli ette pidä jonkun alla olevan mainoksen propagandasta boikotoikaa tuotteita ja lähettäkää reklamaatiota yhtiöiden verkkosivuille. Antakaa kuulua mitä mieltä olette näistä matalan intensiteetin kansanmurhaa edistävistä yhtiöistä ja mainostoimistoista.

Rusta (ruotsalainen tavarataloketju): mainoksessa kaksi mulattilasta.

S-Market. Joulupöydässä näyttelijä Taneli Mäkelän vieressä musta afrotukkainen nainen.

Jenkki purukumi. Nuorisomainos, jossa musta kehopositiivinen big mama.

Cubus (vaateliike). Monikulttuurisessa mainoksessa musta lapsi, aasialainen, pari valkoista nuorta naista. Toisessa neulemainoksessa itäaasialaisia naisia.

Toyota automainos. Paljon mustia henkilöitä, etenkin lapsia. Mainoksen lopussa musta nainen johtaa sinfoniaorkesteria.

Säästöpankki. Feministinen mainos, jossa pankin ensimmäinen tilianavaaja 1800-luvulla oli nainen. Nykyaikaan siirrettynä sama nainen puhuu yleisölle, jossa näkyy "kuin itsestäänselvyytenä" mm. neekerimies ja vierasrotuinen nainen.

Stadium (urheiluvaatemainos). Hiphop-neekeri hengaa muiden "viileiden" vetelysnuorten kanssa.

Dove Men (miesten suihkushampoo). Mainosvideolla esiintyy musta nyrkkeilijämies.

Ifolor (valokuvaus). Mainokseen on tungettu ilman selitystä mulattityttö.

Boozt (ruotsalainen kenkä- ja vaateliike). Mainoksessa tanssivia rotumuukalaisia ja mulatteja.

Hennes & Mauritz. Liuta itäaasialaisia naismalleja.

Nordea pankki. Pitkässä mainoksessa pyörii runsaasti rotumuukalaisia mm. itäaasialaisia ja mulatteja. Lopussa valkoinen lesbopari suutelemassa.

MannaFrutti (valmistaja Risifrutti.fi). Nuori neekerimies kuhertelee valkoisen naisen kanssa.

DNA (puhelinyhtiö). Mainoksen koukkuna euroviisufinalisti Käärijä, jota palvelee tiskin takana itäaasialainen nainen.

Sokos Hotel. Vaikuttavassa videossa "viileä" tarjoilijaneekerimies.

Avainlippumainos. Suomalaisesta työstä ja osaamisesta kertovassa mainoksessa esiintyy mulattinainen.

Kicks (ihonhoito ja meikkaus). Paljon neekerinaisia.

Supersafkaa - koko Suomen Kotikebab. Aivan liikaa hengaavia rotumuukalaisnuoria.

Pedigree (koiranruoka). Musta poika mainosraidan keskeisenä hahmona.

Lindt suklaa. Kuvatussa perheessä vierasrotuisia.

Nicorette (nikotiinipurukumi). Mulattimies ja paljon kongoideja.

Vattenfall (sähköyhtiö). Mainoksessa vilistelee näkyvästi intialaisia ja muita aasialaisia.

Axe (deodorantti). Neekerimies pääosassa.

Cesar (koiranruoka). Perheen koiraa hoitaa pariskunta, jossa toinen on mulattimies ja toinen valkoinen nainen.

Extra White (purukumi). Autossa istuu purkkaa jauhamassa neekerinainen kaverinaan etelän hetelmä.

MacDonalds (hampurilaisketju). Autossa istuu kiintiöneekeri.

Tui (lomamatkat). Mainoksessa vilisee intialaisia.

LÓreal (kauneudenhoito). Naisille suunnatussa mainoksessa huomattava määrä eri rotuisia naisia.

Snellmann (lihapullat). Vanhat duunarimiehet tarjoavat lihapuollia nuorille tytöille, joista yksi aasialainen ja toinen somali. 

Hellman's (majoneesi). Jääkaappiin kurkistelee neekeri, pöydässä istuu pakistaani.

OP-ryhmä (Osuuspankki). Mainoksessa lihava neekerinainen.

Gigantti (viihde-elektroniikka ym.). Myyjän tehtäviä hoitaa neekerinainen.

Pringles (sipsien valmistaja). Mainoksessa neekereitä ja somaleja. 

Prime TV (maksukanava). Esittelymainos täynnä neekereitä.

Disney + (maksukanava). Esittelymainos täynnä neekereitä.

-----------

Jos vastaavia mainoksia muistuu lisää, niin lisääthän ne kommenttiosastoon!

VASTAKKAINASETTELUN AIKA EI OLE OHI - SE ON VASTA ALKAMASSA

Valtamediat kertoivat eilen Suomen kulttuurirahaston ja ajatuspaja E2:n teettämästä tutkimuksesta, jossa kysyttiin yli 6000 kansalaiselta, mistä suomalaiset ovat huolissaan, mikä meitä erottaa ja jakaa. Ylen uutisessa  Maata riivaa riitely ja vastakkainasettelu – kansalaiset katsovat Suomen nykymenoa huolissaan korostettiin tutkimuksen havaintoa, jonka mukaan kolmannes kansalaisista nimesi jakavaksi tekijäksi yhteiskunnallisen keskustelun repivyyden ja arvoristiriidat.

Valtamedian eli hallitsevien tiedotusvälineiden kannalta tutkimustulos on hälyttävä, koska enemmistö suomalaisista pitää tutkijoita puolueellisina ja mediaa rintamalinjojen rakentajana. Kansa saattaa olla tyhmää, mutta ei sentään niin tyhmää etteikö se ymmärtäisi, että järjestelmään vahvasti kytköksissä oleva valtamedia pyrkii valikoiduilla uutisoinnillaan jakamaan kansaa, koska suomalaisvihamielisten voimien on helpompi hallita epäyhtenäistä kansakuntaa:

Yli puolet (57 %) suomalaisista on sitä mieltä, että tiedotusvälineet kärjistävät yhteiskunnan ristiriitoja tahallaan. Yhtä heikko on usko tutkijoihinkin. Sama 57 prosenttia kansalaisista ajattelee, että tutkijat ajavat julkisuudessa omia päämääriään.

Epäusko tutkijoihin ei tosiasiassa kerro suomalaisten heikosta luottamuksesta tieteeseen, vaan ainoastaan politisoituneisiin tutkijoihin, jotka ajavat omaa agendaansa. Tämä näkyy erityisesti politiikan asiantuntijoissa, joiden näkemykset eivät ole verrattavissa luonnontieteiden yksiselitteisiin totuuksiin, vaikka näin meille halutaan uskotella. Useimmiten yhteiskunnan ja politiikan tutkijoiden arviot ovat pelkkiä mielipiteitä, joita ohjaavat tietyt arvot. Siksi esimerkiksi Ylen A-studioon kutsutaan usein samat asiantuntijat, jotka palvelevat hallitsevaa pinkkiliberaalia agendaa. 

Kun puheenaiheina ovat pakolaiset ja ihmisoikeudet voi olla varma, että Ylen asiantuntijana on Martin Scheinin, sensuuria ja viharikoslakeja ovat puolestaan puolustamassa professorit Juha Lavapuro ja Tuomas Ojanen. Markkintaloudesta ja globalismista löydetään asiantuntijoikisi myös vasemmistolaisia kuten Teivo Teivainen ja Heikki Patomäki. Jos taas keskustelun aiheena on Nato ja EU, niin Yle käyttää poikkeuksetta asiantuntijoina Ulkopoliittisen Instituutin (UPI) Mika Aaltolaa, Charly Salonius-Pasternakia tai Teija Tiilikaista. 

Jotkut tutkijat eivät pelkästään manipuloi, vaan suorastaan valehtelevat agendansa puolesta kuten UPI:n Teemu Sinkkonen, jonka mukaan turvapaikanhakijoiden tuoma terrorismi on "punahilkka satua". Yle käytti Sinkkosen sittemmin UPI:n sivulta poistettua artikkelia "Satu terroristeista" (2016) lähteenä todistaakseen, että ISIS ei ole todellinen uhka ja päinvastaista väittää vain paranoidi äärioikeisto, jonka jutut ovat verrattavissa Punahilkka-satuun. Onneksi Yle Watch tallensi osan tästä sadusta myös jälkipolville:

Esimerkiksi satu Punahilkasta heijastaa hyvin tänä päivänä esiintyvää tarinaa pakolaisten joukossa Eurooppaan soluttautuvista terroristeista. Siinä päähenkilönä on pieni tyttölapsi (jopa kliseisen tyypillinen ”viaton uhri”), jonka kaikin mahdollisin tavoin paha ja iljettävä susi (ei siis ihminen, vaan jihadistinen terroristi) haluaa syödä (räjäyttää ilmaan, ampua, katkaista pään ja raiskata, järjestyksen ja tyylin saa vapaasti kuvitella itselleen sopivaksi). Sadussa susi naamioituu isoäidiksi (pakolaiseksi), jota Punahilkka tulee auttamaan (tässä mielessä Punahilkka heijastelee myös visiota sinisilmäisistä ”vihervasemmistolaisista suvakeista”) ja kysyttyään suurista silmistä ja hampaista (kännyköistä, Niken lenkkareista) joutuu lopulta suden syömäksi (visio Islamista, joka tuhoaa eurooppalaiset arvot ja kulttuurin massiivisen maahanmuuton ja terrorismin myötä).

Toimittajan rooli valheen verkossa on suurempi kuin tutkijan, sillä journalisti on portinvartija, joka päättää keitä asiantuntijoita käytetään kertomaan karvalakkikansalle miten Suomen ja maailman asiat makaavat. Ilman Yleä kukaan ei olisi kuullut esimerkiksi Mika Aaltolan horinoita siitä, että Donald Trumpista ei voi koskaan tulla Yhdysvaltojen presidenttiä. Koska tällaisten päivystävien desanttien lausunnot ovat silkkaa arvaustiedettä, ei ole ihme, että usko tutkijoihin ja heitä valikoivasti käyttäviin toimittajiin on mennyt.

Hyväuskoinen kansalainen voisi pitää toimittaja Harri Palmolahden uutisjuttua osoituksena siitä, että Ylellä on rohkeutta olla itsekriittinen. Tosiasiassa kulttuurirahaston ja ajatuspaja E2:n tutkimuksesta kerrottiin vain se minkä uskotaan sopivan parhaiten Yleä seuraaville uskollisille demarieläkeläisille. Siksi jutussa ei kerrottu lainkaan siitä tutkimuslöydöksestä, jonka mukaan kolmasosa suomalaisista näkee etnisyyden välttämättömänä osana suomalaisuuden määrittelyssä. Todennäköisesti luku on vielä suurempi, sillä vastaajat ovat jopa anonyymeissä kyselyissä arkoja kertomaan todellista mielipidettään, mikäli sitä pidetään julkisuudessa epäkorrektina. Joka tapauksessa ainakin yli 30% vastanneista näkee suomalaisuuden niin, ettei etnisesti vieras voi olla suomalainen vaikka hänellä olisikin Suomen passi. 

Toivoa vain sopii, että noin suurelle joukolle tulisi pian markkinoille oma puolue. Tuolla kannatuksella siitä tulisi Suomen suurin puolue, sillä indoktrinoitu etnomasokistinen enemmistö haajantuu erilaisiin eturyhmäpuolueisiin kuten ennenkin. Edellä mainittu tutkimus paljastaa lupaavasti, että mahdollisuus kansalliseen ylösnousemukseen on vielä olemassa, koska enemmistö suomalaisista ei enää luota hegemoniaa ylläpitävään mediaan ja politisoituneeseen "tiedeyhteisöön".

Puhutaan yhtenäisyydestä, mutta luodaan samalla
eripuraa kansan keskuuteen tuottamalla maahan
etnisesti sopeutumattomia vapaamatkustajia.

                                                        ******************************



TV1, torstai 7.6.2018 klo 22:05, Vuosi The New York Timesin toimituksessa 

1/4. Ensimmäiset sata päivää. Trumpin virkakausi alkoi myrskyisästi, mihin The New Timesin toimitus tiesi varautua. Silti twiittaavan Trumpin toimien arvaamattomuus yllätti. Palkittu ohjaaja Liz Garbus seuraa sisältä kuinka media koki Trumpin toimet. HD Äänitekstitys: suomi.

Tätä ohjelmaa on pakko katsoa ilman ääntä, nimittäin sen verran pahasti brooklynilainen nasaali ottaa korviin, ovathan isonenäiset mediavedättäjät asialla. Jew  York Times oli käytännössä jo konkurssin partaalla vuonna 2009, mutta juutalaisen propagandanyrkin pelasti fanaattinen Israelin ystävä, meksikolainen miljardööri Carlos Slim Helú.

Tosiuskovaa liberaalia dokumentin anti vain vahvistaa, mutta skeptinen realisti näkee lehden Trump-manian kaikkena muuna kuin kriittisenä journalismina. Parhaimmillaan nilkkiliberaalien peppukipuilu on herkullista seurattavaa.

YLEN VALHEITA DAVID DUKESTA JA YHDISTÄMISTÄ TRUMPIIN - KUKA HYÖTYY?

Taustalla David Duke Lontoossa 1978.

Millainen uutinen saadaan silloin, kun pahantahtoinen vasemmistoliberaali toimittaja ymmärtää asiat tahallaan väärin ja mustamaalaa henkilöä valheellisilla kliseillä? Vaikka sellaisen kuten Ylen toimittaja Minna Pärssisen kynäilemä uutisraportti Ku Klux Klanin entinen johtaja nostatti raivon vaalikeskustelussa Louisianassa. Juttu on osoitus siitä, että myös suomalaisen vasemmiston ja sen oikeistolaisten aisankannattajien poliittisessa teologiassa Donald Trumpiakin kauhistuttavampi Ilmestyskirjan peto on valkoisten kansanlaisoikeuksien puolustaja tohtori David Duke.

Pärssisen raportissa on totta suurin piirtein vain henkilöiden ja paikkakuntien nimet, sillä kaikki muu on ahdasmielistä liberaalia ennakkoluuloa. Jo heti jutun alussa Pärssinen polttaa näppinsä:

Valkoisten ylivaltaa ajava David Duke osallistui senaattorin vaalia koskevaan vaalikeskusteluun yhdessä viiden muun ehdokkaan kanssa.

Punaliberaalien ikuisesti hellimä valhe on väittää rutiininomaisesti, että valkoiset jotka haluavat suojella etnisyyttään ja kulttuuriaan kannattavat "valkoista ylivaltaa" (White Supremacy). Todellisuudessa David Duke ei kannatta etnisyyteen perustuvaa ylivaltaa kuten esimerkiksi juutalaiset, vaan haluaa, että jokaisella rodullisella ryhmällä on oikeus vaalia omaa erityisyyttään. Duke on itse korostanut, että

Uskon tasa-arvoisiin oikeuksiin kaikille ja kaikkien amerikkalaisten kunnioitukseen. Eroan kuitenkin muista ehdokkaista siinä, että vaadin samaa myös eurooppalais-amerikkalaisille ja heidän perintönsä ja oikeuksiensa kunnioittamista. 

Sain ainoana läpi asetuksen (Louisianassa), joka kielsi positiivisen syrjinnän ohjelmat, jotka rotusyrjivät parhaiten tehtäviin sopivia henkilöitä.

Näin ollen meritokratiaa puolustava Duke kannattaa etnopluralismia, jonka kontekstissa olisi järjetöntä väittää, että esimerkiksi japanilaiset kannattavat omassa maassaan "japanilaista ylivaltaa". Kaikilla kansoilla on oikeus vaalia omaansa ja siksi toimet, jolla ne alistetaan ottamaan miljoonittain muiden maiden ylijäämäväestöä on verrattavissa kansanmurhan yritykseen. Muun muassa näin on todettu kiinalaisten vyörystä Tiibetiin. Mutatis mundatis, muutettavat muutettuina, näin on myös valkoisten kansakuntien kohdalla. Siksi puhe valkoisten ylivallasta  ei ole muuta kuin punaliberaalien retorista sumutusta ja Pärssinen tietää tämän vallan hyvin.

Seuraavassa kappaleessa kerrotaan, kuinka mustat mielenosoittajat pyrkivät väkisin sisään vaalitilaisuuteen, jossa David Duke oli keskustelemassa. Tosiasiassa mielenosoittajat mellakoivat väkivaltaisesti, mutta Ylen toimittajan mielestä tämä ei ollut olennaista, vaan se, että paikalla oli David Duke, joka "nostatti raivon". Jos uutisointi olisi rehellisen ennakkoluulotonta, jutussa olisi keskitytty rasistisen Black Lives Matter -liikkeen väkivaltaiseen mellakointiin. Jälleen kerran impulsiiviset mustat eivät kyenneet hillitsemään itseään ja käyttäytymään ihmisiksi.

Toimittajien yleisin tapa valehdella on jättää olennaiset seikat mainitsematta. Tämä on sikäli kätevää, koska näin heitä ei voi syyttää suoranaisesta valehtelusta. Pärssinen kirjoittaa:

David Duke kuului aiemmin Ku Klux Klanin johtajiin. Järjestö koostuu klaaneiksi kutsutuista salaseuroista, jotka vastustavat mustia, katolisia, juutalaisia, homoseksuaaleja, maahanmuuttoa ja kommunismi.

Milloin Duke itse asiassa kuului Klaaniin? Viimeksi 36 vuotta sitten! Tätä ei Duken yhteydessä koskaan mainita, sillä noin kaukaisella jäsenyydellä ei ole juurikaan merkitystä herran nykypolitiikassa. Kommunismin romahduksesta on kulunut 10 vuotta vähemmän aikaan kuin Duken klaanijäsenyydestä, mutta emme silti saa koskaan lukea poliitikosta uutista, jossa muistettaisiin aina korostaa kuinka tämä toimi aiemmin kommunistien ja taistolaisten riveissä. 

Entä millaiseen Klaaniin Duke kuului? Hän johti 70-luvun lopulla Knights of the Ku Klux Klan -järjestöä, joka tunnettiin siitä, että se otti ensimmäisten joukossa mukaan katolilaiset, kannatti miesten ja naisten tasa-arvoa, vastusti laittomuuksia ja hylkäsi kaikenlaisen rotuvihan. Duke sanoikin tuolloin, ettei hän ole mustia vastaan, vaan luonnehti itseään valkoisten kansalaisoikeuksien puolustajaksi. Tällaisia seikkoja ei koskaan mainita Duke-uutisissa, koska ne pilaisivat hyvän tarinan ja vihjauksen siitä, että David Duke on loppujen lopuksi neekerien lynkkaaja.

Jutun lopussa kerrotaan, että David Duke haluaa "estää" rotujen sekoittumisen, mutta kuten median väitteissä aina, toimittajalla ei ole esittää mitään näyttöä poliittisesta ohjelmasta, jossa Duke pyrkisi lakiteknisesti kieltämään seka-avioliitot. On toki totta, että Duke pitää rodunsekoitusta etnisen moninmuotoisuuden kannalta tuhoisana asiana, mutta mitään konkreettisia toimia sen estämiseksi hän ei ole esittänyt. Samassa lauseessa Pärssinen esittää toisen kyseenalaisen väitteen, nimittäin että Duke kiistäisi holokaustin. Kirjassaan Juutalainen ylivalta Duke käsittelee holokaustia, mutta hän ei kiistä, etteikö juutalaisten massamurhia olisi tapahtunut, mutta epäilee saatavilla oleviin virallisiin lähteisiin vedoten sen väitettyä laajuutta. 

Uutisen päätarkoitus paljastuu lukijalle viimeistään silloin, kun toimittaja kertoo, että David Duke kannattaa Donald Trumpia. Vanha kunnon syyllistäminen assosiaatiolla -virheargumentti näyttää kuuluvan näinä päivinä jokaisen häikäilemättömän valtamediatoimittajan sumutus-arsenaaliin. Kaikki keinot jolla lyödä Trumpia käytetään, myös Suomessa.

Toimittajien hysteerinen Trump-kauhu tuntuu varmasti omituiselta monista suomalaisista, sillä emmehän me voi vaikuttaa mitenkään Yhdysvaltojen presidentin vaaleihin. Suomen valtamedian negatiiviset Trump- ja Duke-uutiset eivät ole tietenkään tarkoitettu amerikkalaisille äänestäjille, vaan suomalaisille, joille opetetaan kädestä pitäen miten meidän pitäisi suhtautua maailmalla näkyviin virtauksiin, jotka saattavat ennen pitkää tulla tutuiksi myös täällä. Siksi ylikansallisiin intresseihin sitoutuneet maamme valtamediat syöttävät meille narraatiota, että EU:n vastustus on sivistymättömien maalaisten hölmö päähänpinttymä ja että kansallista etua puolustava Trump on uusi Hilter, joka on uhka koko maailmanrauhalle. 


                                                            **************************


Yle TV1 Maanantai 7.11. klo 21:00, A-studio 

USA:n vaalien loppusuora.Liikenteen päästöt kuriin - biopolttoaineilla vai sähköautoilla? Mihin menee hallituksen energia- ja ilmastopolitiikka? Juontajana Johanna Vesakallio. #yleastudio HD

Yle kertoo tämän uutispäivän keskittyvän Hillary Clintoniin, mutta uutisten ja verkkosivujen artikkelit  herkuttelevat lähinnä Trumpin demonisoinnilla. Mitähän saamme kuulla huomenna, sillä Yle sanoo silloin keskittyvänsä vain Trumpiin...

TÄTÄ PÄIVÄÄ: YLEN PROPAGANDAKOMPPANIAT

Yle Teema, 22.4.2014 klo 21.00. Historia: Saksan propagandakomppaniat
 

Toisen maailmansodan aikana Saksalla oli Göbbelsin johtama tehokas osasto kuvaamassa sotatapahtumia. Historiallinen totuus sai väistyä natsipropagandan tieltä, mutta miten sen kaiut yhä vaikuttavat käsityksiimme sodasta?


Linkki ohjelmaan
Ohjelman esittely.

Voiko enää olla läpinäkyvämpää projektiota ohjelmantekijöiden omasta pyrkimyksestä levittää propagandaa?