PIMITTÄMINEN ON VALEHTELUA: YLE EI KERTONUT JUUTALAISVASTAISEN SURMAAJAN OLLEEN MUSTA

37-vuotias James Grafton hyökkäsi Machete-veitsellä
ortodoksijuutalaisia vastaan jouluna New Yorkin liepeillä.

Yhdysvaltain New Yorkissa on pitkin syksyä tehty lukuisia vakavia hyökkäyksiä juutalaisia vastaan. Globaalit valtamediat ovat pitkin hampain joutuneet tunnustamaan tekijöiden olleen afroamerikkalaisia mustan ylivallan kannattajia. Paitsi Suomessa. 

Esimerkiksi Yle ei ole edes raportoinut näistä iskuista kuin vasta nyt joulun pyhinä, jolloin viittä juutalaista puukotettiin hasidijuutalaisen rabbin kotona hanukkajuhlissa New Yorkin osavaltiossa. Ylen uutisessa New Yorkin esikaupunkialueella viittä ihmistä puukotettiin kesken hanukkajuhlan – juutalaisvihamielinen väkivalta lisääntynyt New Yorkissa kauhistellaan tuttuun tapaan "tyhjästä noussutta" antisemitismiä, mutta samalla ei kehdata mainita edes tekijöiden etnistä taustaa. 

Ylen puutteellinen tiedottaminen selittyy sillä, ettei tekijän afroamerikkalainen tausta sovi antisemitismin vastaiseen media-kertomukseen. Liberaalijuutalaisten  hallitsemalle Hollywood-viihteelle altistuneille valkoisille goyim-hölmöille kun on jo vuosikymmeniä iskostettu, että juutalaisvastaisuus on vain valkoisten kristittyjen geneettinen erityispiirre. Jättämällä tekijän tausta kertomatta, indoktrinoitu kansalainen olettaa automaattisesti tekijän olevan valkoinen kiihkoilija. Juuri tätä Yle lienee toivonutkin, sillä ainakin punavihreissä on oltu heti syyttämässä Donald Trumpia ja valkoisten alt-right-kulttuuria Amerikan viimeisimmästä antisemitismin aallosta:

Valtamedia ja sen asiantuntijoina käyttämät punaisen yliopiston tendenssitutkijat selittävät lähes poikkeuksetta etnisen kitkan länsimaissa johtuvan jollain tapaa aina valkoisista. Huomattava osa eri ryhmien väkivallasta on kuitenkin sellaista, jossa ei ole ole mukana valkoisia laisinkaan. Tällöin median taktiikkana on vaieta asiasta kokonaan. 

Silloinkin kun median on oman uskottavuutensa kannalta pakko kertoa värillisten välisistä konflikteista jotain, vieritetään syy harhauttavilla ajatusloikilla lopulta yhteisvastuullisesti kaikille valkoisille. Jopa mustien keskinäisiä heimosotia suurkaupungeissa on yritetty sälyttää sössölogisilla "argumenteilla" valkoisten syyksi. Uskonvarmuudessaan horjumattomat valtamedian asiantuntijat eivät ole tainneet ajatella retoriikkaansa aivan loppuun asti, sillä pitäessään mustia oikeustoimikelvottomina toimijoina, joilla ei ole  vastuuta omista teoistaan eikä siten vapaata tahtoa, on jo itsessään mitä rasistisin ajatus.

Syytä etniseen väkivaltaan on turha etsiä jostain tietystä ryhmästä, vaan monikulttuurista itsestään. Koska pakotettu diversiteetti tuottaa vääjäämättä yhteiskunnallisen epäonnistumisen, kansalaisten pitäisi tuomita monikulttuuri eikä jotain etnistä populaatiota. Monikulttuurin kannattajille tällainen puhe on tietenkin pyhäinhäväistystä, sillä heille etnisen vihan ylläpitäminen on monikulttuurin kovaa ydintä. Tarkemmin sanottuna kyse on vihan kohdistamisesta yhteen ryhmään: valkoisiin. Ainoastaan rotuviha valkoisia kohtaan saa eripuraiset värilliset vetämään edes hetken yhtä köyttä. Kun köysi löystyy, iskee monikulttuurinen arki päälle, jolloin eri etniset ryhmät ovat toistensa kurkuissa kuten viimeisimmät New Yorkin tapahtumat todistavat.

                                                         ************************


STOP PRESS! Ilmeisesti Yleisradiossa seurataan Yle Watch -blogia, sillä yhtiön uutissivulla julkaistiin tänään parikin juttua New Yorkin juutalaisvastaisista puukkoiskuista. Toisessa uutisessa, Yhdysvalloissa antisemitistisen väkivallan aalto, juutalaisyhteisö kauhuissaan – Mukana viharyhmä, jonka mielestä mustat ovat "Jumalan valittu kansa", kerrotaan jo suoraan mitkä tahot ovat väkivallan takana:

Tapausta tutkitaan terroritekona. Tutkijoiden mukaan on viitteitä siitä, että heillä oli yhteyksiä viharyhmäksi luokiteltuun Black Hebrew Israelites (siirryt toiseen palveluun) -ryhmittymään. Väljästi organisoitunut järjestö on ollut olemassa jo yli sadan vuoden ajan ja siihen kuuluu 144 paikallisjärjestöä, kertoo viharyhmiä tarkkaileva Southern Poverty Law Center (siirryt toiseen palveluun) -järjestö. 

Järjestön jäsenet uskovat, että Raamatun Vanhassa testametissa mainitut Israelin 12 heimoa koostuvat vain afrikkalaisamerikkalaisista ja Amerikan alkuperäisväestöstä, jotka ovat todellinen "Jumalan valittu kansa".

Oppiin kuuluu, että valkoiset ovat "Saatanan palvelijoita" ja juutalaiset "valehtelijoita", jotka yrittävät tekeytyä valituksi kansaksi. Maailmanlopun jälkeen valkoisista tulee mustien ikuisia palvelijoita paratiisissa, ryhmittymän jäsenet uskovat.

Paljastuksesta huolimatta, Yle oli päästänyt jo eilen tahallisen vahingon tapahtumaan. Kun väärä mielikuva teijoistä on luotu ensimmäisissä tapauksesta kertovissa uutisissa, sillä on tapana olla hallitseva vaikutus sen jälkeen tuleviin tietoihin. Vaikka mustan terroristin etninen tausta mainittaan myöhemmin, ihmisillä on taipumus muistaa pidemmällä aikavälillä väärin, että tekijä oli valkoinen.

William L. Pierce kirjoitti samasta asiasta Columbinen koulusurmien aikaan v. 1999. Media väitti aluksi, että tekijät olivat valkoista ylivaltaa kannattavia rasisteja, vaikka myöhemmin selvisi (ts. tiedettiin alusta asti), että toinen tekijöistä oli juutalainen ja uhreista vain yksi oli värillinen. Ensimmäinen mielikuva jäi yleisölle mieleen, vaikka uutinen korjattiin myöhemmin. Täysin tarkoituksellinen taktiikka, eikä mikään vahinko.

VALKOISTA SYYLLISYYTTÄ JA MONIKULTTUURISUUTTA VASTUSTAVAA VALHEMEDIAA

Yle TV1, torstai 14.9.2017 klo 22:00, Ulkolinja: USA ja rotusodan uhka 

Yhdysvalloissa rotujen välinen vihanpito kasvaa: Ku Klux Klan kerää kannatusta ja afroamerikkalaisten liike Black Liberation Movement vahvistuu. Se valmistautuu puolustamaan omiaan, joista moni ei luota poliisiin. T: BBC. HD Äänitekstitys: suomi. K12

Linkki Yle Afreenaan ja ohjelman esittelyyn.

BBC:n liberaalijuutalainen toimittaja Dan Murdoch teki vuosi sitten Ylellä nähdyn tv-dokumentin USA:n rotuvihan uusi aika, josta Yle Watch raportoi 20.10.2016 julkaistussa päivityksessään. Tuolloin ohjelmassa keskityttiin marginaalisiin "valkoisen ylivallan" (valtamedialle jo pelkkä valkoisen identiteetin puolustaminen on "ylivaltaa") järjestöihin. Nyt nähtävässä jatko-osassa USA ja rotusodan uhka (Black Power: America´s Armed Resistance, 2016) Amerikan kiristyneitä rotusuhteita tarkastellaan pääasiassa mustien Black Liberation Movementin ja New Black Panthers -järjestöjen kautta.

Miksi veronmaksajien rahoittama Yle haluaa esittää tällaisia ohjelmia suomalaiskatsojille? Todennäköisesti Yle halua ohjata näillä dokumenteillaan katsojia ajattelemaan, että rasismi koskee universaalisti kaikkia valkoisia, vaikka heillä ei ole mitään tekemistä niiden muutamien rikkaiden valkoisten ja juutalaisten kanssa, jotka harjoittavat 300 vuotta sitten Atlanttista orjakauppaa ja lopulta ensimmäsinä maailmassa lopettivat orjuuden (toisin kuin arabit, mustat ja aasialaiset). Dokumenttien esittämisestä vastuussa olevat Ylen punavihreät ohjelmanhankkijat ovat kai päättäneet, että myös suomalaisten olisi hyvä luopua "valkoisista etuoikeuksistaan". 

Dokumentaristi Dan Murdochin mielikuvituksen puutteesta kertoo paljon se, että ohjelma alkaa kesäkuussa 2015 kirkossa mustia surmanneen Dylann Roofin yksittäistapauksen uudelleen lämmittelyllä. Tällä tehdään katsojalle heti selväksi, ketkä ovat Amerikan rotusuhteiden pahantekijöitä ja ketkä taas moraalisesti oikeutettua saarnaamaan rasismia itsepuolustuksen nimissä. Roofin manifestin sisällöstä mainitseminen olisi antanut nyt näytettävälle manikealaiselle tarinalle täysin erilaisen näkökulman. Yle Watch kertoi 19.6.2015 ilmestyneessä kirjoituksessa Media luo murhaajia, kuinka tiedosvälineet yrittävät esittää tekijän puhtaasti mielipuolena, jonka sanoma on pelkkää todellisuudelle vierasta salaliittohörhoilyä:

– Hän sanoi, että mustat ovat ottamassa maailman valtaansa ja meidän pitäisi tehdä asialle jotain, ystävä kertoo.  

Kuitenkin Iltalehti tuli lipsauttaneeksi lausunnon, joka rationalisoi paljon uskottavammin Dylann Storm Roofin silmittömän hyökkäyksen mitä tulee tilastolliseen ja empiirisen havaintoon siitä mitä Amerikassa tapahtuu radiohiljaisuuden takana :  

- Minun on tehtävä tämä... Te raiskaatte naisemme ja valtaatte maamme, joten teidän on mentävä, Roof oli kertojan mukaan sanonut ammuskelun aikana. (Roofin manifesti.) 

(...) FBI:n statistiikkaa:

Year 2003 – Rape/Sexual Assault
White on Black: 0 - Black on White: 20,309; Black on Black: 21,104 

Year 2004 – Rape/Sexual Assault
White on Black: 0 - Black on White: 11,610; Black on Black: 35,33 

Year 2005 – Rape/Sexual Assault
White on Black : 0 - Black on White: 37,460; Black on Black: 36, 620 

Year 2006 – Rape/Sexual Assault
White on Black: 0 - Black on White: 32, 443; Black on Black: 7,705

Year 2007 – Rape/Sexual Assault
White on Black: 0 - Black on White: 14,092; Black on Black: 12,780

Year 2008 – Rape/Sexual Assault
White on Black: 0 - Black on White: 19,292; Black on Black: 34,841

Total over six conservative years:
White on Black: 0 - Black on White: 135,206; Black on Black: 148,380 

Average over six consecutive years:
White on Black: 0 - Black on White: 22,534; Black on Black: 24,730

Roofin tekoa ei voi puolustella, mutta olisi itsepetosta olla ymmärtämättä syistä, jotka tekijä halusi manifestissaan tuoda esiin. Näitä argumentteja kuultiin dokumentissa vain muutamissa klaanilaisen kommenteissa, jotka faktoistaan huolimatta vaikuttivat ekstremistien propagandalta, johon valtamediaan uskovan kunnon kansalaisen ei ole missään tapauksessa syytä uskoa. Jottei kriittinen ajattelu menisi liian vaikeaksi liberaalin katsojan omaksumiskykyä helpotettiin esittämällä mustat pelkkinä yhteiskunnan uhreina, jotka lähinnä vain puolustavat itseään yksittäisiä valkoisia susia, piskuisia Klaani-ryhmiä ja poliisia vastaan. 

Dokumentissa korostettiin erityisesti mustien vihaamaa poliisia, joka edustaa koko järjestelmän "rakenteellista rasismia". Tälläkään kertaa katsoja ei saanut vastausta sille, että jos kerran Yhdysvaltojen monirotuinen poliisi on "valkoisen ylivallan" läpitunkema, miksi sitten muut etniset vähemmistöt kuten rutiköyhinä maahan tulleet korealaiset ja vietnamilaiset eivät joudu poliisin "sorron" kohteeksi? Vai voisiko poliisiin asenteeseen olla syynä arjen kohtaaminen ja lahjomattomat tilastotiedot? Lainaus Yle Watchin artikkleista Yle maalaa mustan valkoiseksi:

Todellakin, rotu ratkaisee kun tarkastellaan median vaikenemia tosiasioita mustien kohdistamasta väkivallasta valkoisia vastaan. Yhdysvaltain Kansallisen rikosuhritutkimuksen (National Crime Victimization Survey, 2010) mukaan 62 593 mustaa joutui valkoisten väkivallan kohteeksi. Samana tutkimusvuonna 320 082 valkoista oli mustan väkivallan uhreja. 

Valkoisten uhrimäärä on viisi kertaa suurempi, mutta luvut ovat silti harhaanjohtavia, koska mustien ja valkoisten populaatiot ovat eri kokoisia. Kun mustien ja valkoisten keskinäisessä väkivallassa 38 miljoonan musta väestö tekee viisi kertaa enemmän väkivaltarikoksia kuin 197 miljoonaa valkoista, tarkoittaa tämä suhteellisin luvuin mitattuna sitä, että valkoisia uhreja on KAKSIKYMMENTÄVIISI KERTAA ENEMMÄN kuin mustia.  

Lisäksi kun tarkastellaan erityisiä väkivaltarikoksia kuten törkeitä pahoinpitelyjä ja murhia, mustien valkoisiin kohdistamat rikokset ovat KAKSISATAA KERTAA KORKEAMMAT kuin valkoisten mustia vastaan. Tästä huolimatta emme kuule ihmisoikeusjärjestöjen ja rasismin vastaisten kampanjoiden kertovan mustien rasismista kovaan ääneen missään. Syynä lienee kieroutunut ajatus, että mustien rasistisesta väkivallasta kertominen on itsessään rasistista, jonka vuoksi siitä pitää vaieta.

Tilastotiedot otetettiin ohjelmassa esille vain kerran kun selostaja kertoi Amerikassa 1100 ihmisen saaneen tiettynä vuonna surmansa poliisin pidätystilanteissa. Näistä monet olivat mustien poliisien surmaamia, mutta sitä ohjelman kertoja ei viitsinyt mainita kuten ei sitäkään, että vuonna 2016 kuoli peräti 135 poliisia virantoimituksessa. Kyseessä on valtava luku kun ajattelee poliisien määrää ja vertaa sitä koko väestöön ja rikollisiin. Siksi on omituista, että ohjelmassa juututtiin pitkäksi aikaan märehtimään erästä poliisin tekemää virkarikosta. Tarkoitukseltaan hämäräksi jäi myös pitkä kohtaus, jossa haastateltiin valkoista ilmavoimien hömelöä evp:tä vain siksi, että tämä oli mennyt ei-toivottuna henkilönä mustien aktivistien kokoukseen kaupungintalolle.

Muutoinkin koko ohjelma sisälsi turhan paljon irrallisia raflaavia kohtauksia, jotka eivät liity mitenkään monikulttuurisen poliisin ja mustan väestönosan tulehtuneisiin rotusuhteisiin: eräässä kohdassa puitiin tapausta, jossa poliisit ampuivat itsepuolustukseksi ruuvimeisselin kanssa heiluneen aggressiivisen skitsofreniaa sairastaneen mustan miehen. Tapauksella ei ollut mitään tekemistä rasismin kanssa, vaan välikohtauksen syynä oli taitamaton partio – poliisi oli nimittäin hakenut kyseisen sairastapauksen kotoaan kymmeniä kertoja aikasemmin ilman ongelmia.

Yhdysvalloissa julkista keskustelua mediassa ja yliopistoissa hallitsee valkoista väestöä sättivä "antirasistisen" monikultturismi.  Tätä tosiasiaa ei tuotu ohjelmassa mitenkään esille, vaan koko show oli rakennettu kuvitellun "valkoisen ylivallan" ympärille. Rodullis-uskonnollista ylivaltaa Amerikan hallinnossa ja kulttuurissa toki löytyy, mutta sen edustajista juutalaisista ei Dan Murdochin dokumentissa puhuttu mitään. Tosin haastateltavaksi valittu karikatyyrimainen KKK-johtaja lipsautti ohjelman alussa sen tosiasian, että rasistinen Black Lives Matter -liike on juutalaisten rahoittama ja tukema. 

Tavallinen liberaali tv:n katsoja ilmeisesti hörähti väitteelle, koska pitää sitä vainoharhaisena salaliittoteoriana. Siinäkin tapauksessa, että hyväuskoiseksi koulutetun liberaalin tv-katsojan nenän eteen tuotaisiin heprealaisten suurta roolia BLM-liikkeessä todistavat dokumentit, hän todennäköisesti viittaisi niille kintaalla ja selittäisi, että nehän juuri todistavat kuinka hyvällä asialla pyyteettömät juutalaiset ovat. Reaalipoliittisesti nähtynä arkisempi selitys avunannolle voisi olla se, että juutalaiset käyttävät mustia pelkästään välineena valkoista ei-juutalaista väestöä vastaan, jota he pitävät pahimpana etnisenä kilpailijanaan. Juutalaiset ymmärtävät harvinaisen hyvin, että valta on nollasummapeliä, jossa anglo-eurooppalaisen väestön ja sen vallan väheneminen lisää heidän valtaansa. Amerikan hallitseminen on heille tärkeintä, ei mustien etuoikeuksien (mm. Affrimative Action) ja tulonsiirtojen vaatiminen muiden amerikkalaisten verorahoista.

Amerikan rotukysymykseen perehtymättömille demarieläkeläisille ohjelman vasemmistoliberaali narraatio uppoaa kuin veitsi vanhaan ihmiseen, koska tarinan toista puolta ei kerrota. Sen sijaan vasemmistoaktivistit tietävät varsin tarkkaan, että mustat tappavat toisiaan, poliiseja ja tavallisia valkoisia enemmän kuin ketkään muut Amerikassa, mutta he ovat varmasti helpottuneen tyytyväisiä kun näitä tosiasioita ei edelleenkään tuotu esille. Nimittäin niiden kertominen romuttaisi vasemmistoliberaalien vaivoin rakentaman hallitsevan myytin, jonka mukaan mustia vainotaan syyttä silkasta rasismista, johon nämä sitten reagoivat epäsosiaalisella käyttäytymisellä. Vasemistoliberaaleille on mahdotonta hyväksyä sitä, että laillisuutta ja järjestystä puolustava yhteiskunta ainoastaan reagoi mustien kulttuuriin kuuluvaan macho-väkivaltaan, rotuylpeyteen ja huumerikollisuuteen.

Ohjelmantekijöiden liberaali asenteellisuus tuotti jatkuvasti humoristisia ristiriitoja. Siitä huolimatta, että asekammoiset dokumentaristit kauhistelivat mustien aseistautumista, se nähtiin kuitenkin esitetyn tarinan valossa jotenkin oikeutettuna. Dokumentista välittyi väistämättä mielikuva, jossa mustat ovat jännittävän viileällä tavalla sorrettuja underdogeja, joilla on moraalinen etuoikeus pyssyjen heilutteluun toisin kuin punaniskaisilla valkoisilla. Ankaraa asekieltoa vaativille etnomasokistisille valkoisille liberaaleille tuottaakin kognitiivista dissonanssia mustien avoin aseiden kanniskelu, mutta tämän ongelman he ratkaisevat luultavasti sillä, että aseet pitää riisua pois vain "rasistisilta" valkoisilta, tuolta lainkuuliaisimmalta ja kilteimmältä väestönosalta.

Yhteenvetova voidaan todeta, että dokumentin tarina oli valettu liberaalien myyttien muottiin, johon valutetut ainesosat oli valikoitu todellisuudesta harkiten. Lukkoon lyödystä liberaalista narraatiosta ei lipsuttu, sillä eihän valtamedialle aikaisemminkaan tosiasiat ole päässeet pilaamaan hyvää tarinaa. Samalla ohjelma tuli tahattomasti todistaneeksi, että diversiteetti ja rotujen yhteiselo ei toimi missään, jonka vuoksi paras tapa turvata yhteiskuntarauha ja eri kulttuurien sekoittumaton kirjo on segregaatio, jota Euroopassa edustavat etniset kansallisvaltiot.

                                                        ***************************


Ylen ennalta arvattava asenteellisuus ei petä, kun se haluaa käydä ulkomaalaisten poliitikkojen puolesta Suomessa vaalikampanjaa. Nyrkkisääntönä on, että mitä vahingollisempi ehdokas kansalle, sitä innokkaammin Yle liputtaa tämän puolesta. Tällä kertaa mediajätti on valinnut suosikkihevosekseen Saksan liittokansleri Angela Merkelin, jonka se toivoo voittavan seuraavat liittopäivävaalit. Ylen vaalikampanjaan kuuluu tietenkin kaiken sen mustamaalaaminen, jota Merkelin vastustajat kannattavat. Erinomaisen hyvän työnäytteen Ylen vaalityöstä antaa tuore uutisjuttu Turvapaikanhakijat sieppasivat 13-vuotiaan Lisan ja muita valheita – Näin valeuutiset varjostavat Saksan vaaleja. Yle Watchissa monesti lainattu Tuukka Kuru näyttää mallia, kuinka Ylen uutinen paljastetaan taitavasti naamioiduksi propagandaksi:

Ylen disinformaatiokampanja on näemmä polkaistu käyntiin, sillä panokset Saksan suhteen ovat ymmärrettävästi kovat. 

Ylen ja muiden suurten medioiden tyyli tehdä propagandaa on kaikkinensa mielenkiintoinen. Niiden jutut perustuvat pääosin oikeisiin tapahtumiin, mutta niiden esittämisessä syyllistytään usein seuraaviin epärehellisyyksiin: 

1.) Skaalausharha, eli jonkun asian yhteiskunnallista merkitystä suurennellaan tai vähätellään tietoisesti. 

2.) Myrkyttäminen, toimintaa joka näkyy toimittajan käyttämissä sananvalinnoissa. Tarkoittaa sen kaltaisten adjektiivien hienovaraista käyttöä, jotka pyrkivät lisäämään lukijan vastenmielisyyttä uutisoinnin kohdetta kohtaan. 

3.) Poliittinen sokeus, eli uutisoinnissa pyritään kuvaamaan joku epämiellyttävä ilmiö ainoastaan oikeistolaisten viaksi, vaikka siihen syyllistyvät ihan samalla tavalla myös vasemmisto.  

4.) Vetoaminen auktoriteettiin, eli lehdet käyttävät juttujensa asiantuntijoina henkilöitä, joilla on hyvin voimakas poliittinen agenda taustallaan. Johanna Vehkoon ja Ylen yhteistyö on tästä hyvä esimerkki.

5.) Käännösvirhe, eli ulkomaista lähdettä lainatessa suomenkielinen juttu muuttuukin yleisilmeeltään aivan toiseksi, mitä se oli alkuperäisessä uutislähteessä. Tästä hyvänä esimerkkinä "jokainen turvapaikanhakijoihin sijoitettu euro palautuu kaksinkertaisena takasin"-uutinen vuodelta 2015, jonka väitteet eivät olleet todettavissa mainitusta lähdemateriaalista. 

Ylen juttu Saksasta on juuri tältä osin kiinnostava. Heti jutun alussa mainitaan näin: 

"Äärivasemmistoon kuuluvat huligaanit tuhoavat populistisen Alternative für Deutschland (AfD) -puolueen vaalimainoksia." 

Jota pidetään jutun mukaan valeuutisena. Asiaan ei palata enää myöhemmissä osissa tekstiä, eikä lukija tiedä mihin tapahtumaan kyseisellä huomiolla viitataan. Tämän irrallisen huomion heittäminen palvelee kuitenkin ylen tarkoitusperiä, jossa puolueeseen kohdistuvat väkivaltaisuuden kuitataan valeuutisointina. Todellisuudessa kyseisen puolueen jäsenet ja ehdokkaat ovat olleet vuosien ajan jatkuvan väkivaltauhan alla, josta yle ei ole uutisoinut yhtään mitään. Vai oletteko nähneet ikinä Yleltä tämän kaltaista uutisointia? 

"Ainakin toistaiseksi näyttää siltä, että väritettyjä juttuja levittävät ensi sijassa yksittäiset, ennestään tutut mielipidevaikuttajat oikeistoradikaaleista piireistä." 

"– Näemme kuitenkin paljon pieniä palasia, jotka sopivat isompaan kokonaiskuvaan. Vääristellyt ja valheelliset tiedot saavat kaikki alkunsa oikeistolaisista piireistä. Vaalikamppailuaikaa on vielä jäljellä, Kramm muistuttaa." 

Valheellinen uutisointi ja oikeistolaisuus ollaan pyritty yhdistämään toisiinsa vuosien ajan ilman sen suurempia perusteita. Tällä pyritään luomaan assosiaatio oikeistolaisuuden ja valheellisuuden välille, vaikka kyseistä yhteyttä ei pyritä ikinä perustelemaan. Aiemmin hesarissa esimerkiksi Breitbarttia syytettiin valemediaksi, vaikka kaikki jutussa esiintyvät väitteet olivat räikeän virheellisiä. 

Monelle ihmiselle syntyy tämän johdosta negatiivisia asenteita oikeistolaisuutta kohtaan, vaikka he eivät osaisikaan itse perustella mistä kyseiset asenteen johtuvat. Toisto tekee tehtävänsä missä tahansa propagandassa. 

Jutussa muistetaan vielä mainita Venäjän informaatiovaikuttaminen ja AfD:n, Saksan ainoan maahanmuuttokriittisen puolueen, mahdolliset yhteydet kyseiseen maahan. 

Kaiken kaikkiaan uutinen antaa perehtymättömälle lukijalle kuvan, jonka mukaan oikeistolaiset levittävät huhua ja toimivat Kremlin kontrollin alla. Todellisina sankareina toimivat ne vasemmistolaiset faktantarkastajat jotka tekevät kaikkensa sananvapauden tuhoamiseksi.

                                                        *****************************


Yle TV1, perjantai 15.9.2017 klo 20:00, Pressiklubi 

Oikeistopopulistit ja media - kumpi vie ja kumpi vikisee? Vieraana Perussuomalaisten varapj. Laura Huhtasaari. #pressiklubi HD

Linkki Yle Areenaan.

Kertokaapa, onko Pressiklubilla koko historiansa aikana ollut juuri muita aiheita kuin "äärioikeiston" kauhistelu?

Kansalaiskommentti:

Pressiklubin Ukkola vetää takki auki Ylen hänelle määräämää linjaa. Ekan kolmen minuutin aikana keskeytti Huhtasaaren kaksi kertaa, huohottaa kiihtymyksestä puhuessaan Huhtasaarelle, on ivallinen tätä kohtaan. Maailman epäpätevin, puolueellisin ja huonoin juontaja. Näyttää omat tunteensa haastattelutilanteessa hyvin voimakkaasti. Ylen kermaa.

BLACK POWER!

Yle Teema, 23.5.2015  klo 21:00, Muhammad Alin oikeustaistelut  

Dokumenttielokuva Muhammad Alin toisesta taistelukehästä, oikeussalista, sekä roturistiriitojen ja Vietnamin sodan jakamasta Amerikasta. O: Bill Siegel. (The Trials of Muhammad Ali, USA 2013) HD Äänitekstitys: suomi.

Juutalaispoika Bill Siegelin myötäkarvainen dokumentti mustasta islamilaisesta rasistista ja maailman tunnetuimmasta raskaan sarjan nyrkkeilijästä.

Yle Teema, 23.5.2015  klo 22:28 Black Power Mixtape

Harvinaisesta materiaalista ja hienosta musiikista koottu komea kollaasielokuva Black Power -liikkeen noususta Amerikassa 1960-luvun lopulla. O: Hugo Olsson. (The Black Power Mixtape 1967-1975, Ruotsi 2011) HD Äänitekstitys: suomi.


Linkki ohjelmiin.


Nyt Yle tunnustaa jo suoraan väriä: BLACK POWER! Rotutietoisuus on Ylen kulttuurikommunistien mielestä ihanaa, upeaa ja voimaannuttavaa kunhan sitä sitä harjoittavat vain muut kuin valkoiset.


Yle TV1, 23.5.2015,  klo 18:15, Rouva varapresidentti 

Kausi 2, 10/10. D.C. Epävakaat ajat saavat koko henkilökunnan ryhtymään hillittömään työnhakuun. Jääkö kukaan paikalleen, vai lähtevätkö kaikki eri suuntiin? T: HBO. Sarja jää tauolle. HD Äänitekstitys: suomi. Sallittu kaiken ikäisille.

Tälläinenkin jenkkijuutalaisten hallitseman HBO:n sarja on ehtinyt mädättää jo entisestään hölmöjen punaliberaalien aivoja peräti kymmenen jakson verran Yle TV 1:n kanavalla. Viimeisen jakson perusteella sarja simuloi juutalaista fantasiaa siitä miten asioiden pitäisi olla eli varapresidenttinä olisi helposti kulissien takaa ohjailtava feministi, joka toimii pääasiassa valkoisen enemmistön intressejä vastaan. Samalla suurta yleisöä totutellaan fantasian avulla tilanteeseen, jossa presidenttinä on feministinainen, mikä sopiikin hyvin yhteen sen kanssa, että media on nostamassa demokraattien Hillary Clintonia uudeksi Amerikan "johtajaksi". Sama manipulatiivinen temppu tehtiin ennen mulattipresidentti Barack Obaman valintaa, jolloin tv-ruudussa pyöri parikin sarjaa (mm. 24) ja valkokankaalla suuren budjetin elokuvia, joissa maata johti musta presidentti.

Tunnettu tosiasia on, että 50% demokraattien vaalikampanjan tukivaroista tulee juutalaisilta kun taas republikaanien vaalirahoituksesta juutalaiset vastaavat 30%:in osuudella. Tässäkin pätee se vanha pörssispekulantin strategia, jossa sijoitukset pannaan moneen koriin, ja Yhdysvaltain vaalisysteemin tapauksessa molemmille pääpuolueelle. Näin et voi kuin voittaa.

YLESSÄ ONGELMA ON TOISAALLA, EI SILMIEN ALLA

Väkivaltaisia rasisteja joita muun rotuiset saavat pelätä.

Yle Puhe, 19.2.2015, klo 11.03,  Puheen Päivä - Mitä terroristit haluavat Euroopasta?

Linkki ohjelmaan.

Kuinka asenteet ja mielialat islamia ja islamilaista terrorismia kohtaan ovat muuttuneet Euroopassa - Pariisin ja Kööpenhaminan iskujen seurauksena? Minkälainen järjestö on saksalaissyntyinen Pegida, joka vastustaa lännen islamisoitumista? Pegida toimii myös Suomessa. Entä kuinka hyvin meillä kotimaassa on varauduttu terrori-iskuihin? Millainen isku Suomea voisi uhata? Sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriöstä ja vanhempi tutkija Teemu Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista ovat Sakari Sirkkasen haastateltavina. Taustapeilin Pyöreä pöytä. Ote ohjelmasta. 

Ylen Puheen radiossa keskusteltiin eilen Suomen turvallisuusuhista ja siitä kuinka maahanmuuton tuomiin ilmiöihin varaudutaan. Virallista totuutta papattavat asiantuntijat projisoivat melko kömpelösti henkilökohtaiset ideologiset pelot muka koko kansaa koskeviksi uhiksi. Tarja Mankkinen sisäministeriöstä ja Teemu Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista esittivät, että julkaistun tuoreen turvallisuusraportin mukaan maamme turvallisuusuhka numero 1 on "skiniryhmien yksittäiset väkivallanteot" silloin kun kyse on yksittäisiin ihmisiin arjessa kohdistuvista uhista. Uhkana numeroa kaksi pidettiin ääri-islamin potentiaalista kasvua ja kolmantena yksittäisten ihmisten hyökkäyksiä kuten koulusurmia.

Siis millä vuosikymmenellä nämä tutkijat oikein elävät? Etelän suurista kaupungeista ideologiseen nationalismiin orientoituneet skinheadit ovat kadonneet katukuvasta lähes täysin vuosituhannen taitteen jälkeen. Uutta sukupolveakin löytýy, mutta se koostuu lähinnä vanhalla maineella ratsastavista vaatefetisisteistä, Oi!- ja Ska-musiikki-filatelisteista ja näyttöpäätteiden äärellä viihtyvistä kynäniskoista, jotka elävät "kovaa katuelämää" vain verkossa. Supokin tietää, että niin sanottuja roturealistisia, katutaisteluihin taipuvaisia skinheadeja löytyy nykyään vain pienistä kaupungeista ja taajamista, joissa maahantunkeutujien tiheys on huomattavasti pienempää kuin suurissa kaupungeissa.

Tilastojen mukaan satakunta hyökkäystä oli "skinien" tekemiä, mikä on aika vähän kun ajattelee kuinka paljon väkivallantekoja tapahtuu vuodessa 5,5 miljoonan asukkaan maassa. Jo pelkästään Helsingissä yksi maahanmuuttajengi teki viime syksynä satakunta rasistista hyökkäystä ja ryöstöä valkoisia kantasuomalaisia vastaan.

Tutkijaetiikan kannalta on jotenkin surkeaa, että asiantuntijat ovat nielleet sellaisenaan monikulttuuritätien sadut "arjen uhista", kun todellisuudessa vaarat kohdistuvat kantaväestöön! Jo nyt maassamme alkaa olla No-go -alueita, joissa kantasuomalaisten on uhkarohkeaa liikkua samalla kun voitonriemuisesti virnistelevät röyhkeät ja riitaa haastavat mustat nuoret miehet ovat vallaneet kaikki julkiset tilat kirjastoja (tuskin ovat siellä lukemassa) myöten. Eräs tuttuni ja hänen poikansa lopettivat jo ajat sitten metrojen ja paikallisjunien käytön Helsingissä, koska niissä ulkomaalaisporukat hakkaavat ja ryöstävät jatkuvasti yksittäisiä suomalaisia. Asemilla ja muissa julkisissa tiloissa notkuu toimettomia tummapintaisia nuoria miehiä, joiden tarjoama väkivallan uhka konkretisoituu jo pelkästään heidän läsnäolollaan.  Tuskin yksikään värillinen välttelee liikkumista tietyissa paikoissa tai muuttaa elämäntyyliään "skinien" vuoksi, mutta kantasuomalaiset joutuvat tekemään näin jatkuvasti, koska muukalaiset ovat aidosti arjen uhka.

Studiossa olleet asiantuntijat teeskentelivät kai tyhmää, kun he esittivät mahdollisuuksien ja tasa-arvoisen koulutuksen olevan syy sille, miksi Suomessa asiat ovat paremmin kuin Ruotsissa ja Tanskassa.   Kummallekaan ei tullut edes mieleen, että selitys voisi olla niinkin yksinkertainen kuin että täällä ongelmakulttuureista saapuneiden vieraiden määrä on suhteellisesti pienempi kuin Skandinaviassa.

Yle TV 2, 19.2.2015, klo 20.00, Silminnäkijä: Kristukselle kaapatut 

Yhdysvalloissa vanhemmat lähettävät tuhansia teini-ikäisiä kristilliseen uudelleenkoulutukseen, esimerkiksi jos eivät hyväksy lapsensa homoseksuaalisuutta. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.

Linkki Yle Areenaan.

Uudelleenkoulutuksesta puheen olleen, Mutatis Mutandis eli muuttujat muutettuina, lähes koko länsimaailma on valtiojohtoisten koulujen ja median opastamana indoktrinoitu hyväksymään ja jopa palvomaan homoja. Tätä ei pidetä mitenkään kauhisteltavana, koska asiaa ei haluta tunnistaa aivopesuna, vaan "normaalina kehityksenä". Niinpä niin, koko ihmiskunnan on täytynyt olla tuhansia vuosia "väärässä", mutta homokysymyksen äkkinäinen muutos viimeisen 15 vuoden aikana onkin ollut normaalia kehitystä ja sen vastustaminen idoktrinoivaa uudelleenkoulutusta.

Tasapäistäville tasa-arvofundamentalisteille mikään ei riitä: kaikkien on ylistettävä homoja hinnalla millä hyvänsä. Muuten olet "aivopesty kristitty fundamentalisti". Monikulttuurisessa logiikassa poikkeuksia kuitenkin suodaan muslimeille ja juutalaisille... 

Yle TV 1, 19.2.2015, klo 22.00, Ulkolinja: Euroopan hauraat rajat 

Euroopan rajoille rakennetaan uusia edistyksellisiä valvontajärjestelmiä. Valvonta on suurta bisnestä, mutta mitä samalla tapahtuu ihmisoikeuksille ja yksityisyydelle? Mukana mm. suomalaisia rajavartijoita Välimerellä. HD Äänitekstitys: suomi.

Ohjelman esittely ja linkki ohjelmaan.

Rajat joko ovat tai eivät ole. Ei ole "puolirajoja" kuten ei puolittaista raskauttakaan. Kun kerran laki määrää ja kansalaisten tahto tukee rajanvalvontaa, jossa ulkopuoliset ilman asiallisia papereita pidetään ulkopuolella, niin mikä ihme tässä voi olla ongelmana? Ihmisoikeudet ovat vain kiertoilmaus muukalaisten vapaalle invaasiolle.

***********************************************************************************************************

Yle Watchin omat facebook sivut nyt täältä.

Yle Watchin juttuja, jotka liittyvät Ylen ohjelmiin ja uutisiin, voi myös postata eri Yleisradion Facebook-sivuille. Kun postaat, niin älähän trollaa, vaan toimi asiallisesti. Ohessa suorat linkit, klikkaa nimeä:

Yleisradio
Yle Uutiset
Yle Areena
Yle Teema

Yle Radio 1