MIKSI TRUMP TUKEUTUU EDELLEEN JUUTALAISELIITTIIN, VAIKKA SE SABOTOI JATKUVASTI HÄNEN POLITIIKKAANSA?

Yhdysvaltain presidentin Donald Trump ei ole kyennyt saavuttamaan läheskään kaikkia vaalilupauksiaan, vaikka tahtoa häneltä ei ole puuttunut. Suurin este uudistukselle on demokraattisista prosesseista erillään toimiva vanha järjestelmä, syvälle juurtunut varjohallitus, joka on torjunut itsepintaisesti kaikki merkittävät presidentin päätökset. Keskeinen syy järjestelmän muutosvastarinnalle on se, että Trumpin toimet uhkaavat sen sosialistisesti paisutettua valtaa ja arvomaailmaa.

Mistä "Syvässä valtiossa" on sitten kyse? Toisin kuin valtamedian "asiantuntijat" kansalaisille uskottelevat, kyseessä ei ole kabaalin äärioikeiston keksimä salaliitto, vaan kaikkien silmien alla tapahtuva valtaprosessi, jonka tavalliset kansalaiset välinpitämättömästi hyväksyvät. Verkkotietosanakirja Conservapedia määrittelee Syvän valtion (Deep State) näin:

Syvä valtio (jota kutsutaan joskus "pysyväksi valtioksi" tai varjohallitukseksi) on termi, jota käytetään kuvaamaan byrokraatteja ja muita vaikuttaja, joita ei ole valittu vaaleilla, mutta jotka tosiasiassa kontrolloivat hallitusta ja sen politiikkaa. Tässä varjohallituksessa julkishallinnon virastojen ja asevoimien byrokraatit sekä tietyt liittolaiset varsinaisten virastojen ulkopuolelta (kuten valtamedia, poliittiset puolueet, lobbaajat, konsulttiyhtiöt ja suuryritykset) ovat mukana määrittelemässä, hallitsemassa ja manipuloimassa hallituksen politiikkaa. Nämä henkilöt kannattavat yleensä liberaalia ja globalistista maailmankuvaa, jonka perimmäisenä tarkoituksena on luoda utooppinen Maailmanhallitus. Syvä valtio on yhtä kuin hallinnollinen valta.

Syvän valtion kaikki toimijat eivät ole kuitenkaan yhtä tärkeitä, vaan joillakin interessiryhmillä on siinä selvästi enemmän valtaa kuin toisilla. Esimerkiksi Amerikan  kasvavan meksikolaispopuulation edustajilla on enemmän sananvaltaa julkisissa menoissa kuin muilla uusilla maahantulijaryhmilä. 

Etnisistä intressiryhmistä ylivoimaisesti vaikutusvaltaisimpia ovat juutalaiset, joista suurin osa kannattaa vasemmistoliberaalia ja globalistista politiikkaa. Heidän edustajinaan toimii silmiinpistävän runsaasti sekä Syvän valtion varjohallituksessa kuin myös varsinaisessa Trumpin hallinnossa. Tällä hetkellä heistä tunnetuin on Donald Trumpin vävy Jared Kushner, joka nimitettiin tammikuussa 2017 presidentin vanhemmaksi neuvonantajaksi. Tehtävässään Kushner on vaikuttanut keskeisesti siihen, että Trumpin lupaamaa USA:n vetäytymistä Lähi-idästä ei ole tapahtunut, vaan maa on entistä tiukemmin sitoutunut ajamaan Israelin asiaa.

Vaikka Kushner ei vaikuta juurikaan sisäpoliittisesti, hänen epäsuora kädenjälkensä näkyy siinäkin. Juuri Kushner oli keskeinen hahmo, joka junaili kulissien takaa vihamiehelleen, silloiselle Valkoisen talon päästrategi Steve Bannonille, potkut. Bannon oli tiukan maahanmuuttopolitiikan kannattaja ja yksi Meksikon vastaisen muurin rakentamisen ideoijista. Hänen lähtönsä myötä Trumpilla ei ole hallinnossaan enää voimamiestä, joka kykenisi vastustamaan puolisosialististen byrokraattien kannattamaa liberaalia maahanmuuttoa.

Viimeisin näytös juutalaisten toimijoiden epäluotettavuudesta Trumpin lähipiirissä nähtiin, kun presidentti Donald Trumpin entinen asianajaja Michael Cohen joutui Yhdysvaltain edustajainhuoneen valvontakomitean kuultavaksi keskiviikkona. Jopa Yle kutsui uutisessaan Cohenia takinkääntäjäksi, joka on kaikin keinoin valmis pelastamaan oman nahkansa syyttämällä (valehtelemalla) kaikesta Trumpia. 

Toisessa Ylen uutisessa Trumpin ex-asianajaja Cohen: "Uskollisuuteni Trumpille on vienyt minulta kaiken", syytettyjen penkille joutunut juristi hyökkää Trumpia vastaan nimittelemällä tätä mm. huijariksi ja rasistiksi:

Lausunnossa ei muutenkaan säästelty entistä pomoa. Cohen kutsui Trumpia muun muassa huijariksi ja rasistiksi, joka osaa olla mukava, antelias ja uskollinen, mutta ei luonnostaan ole mitään niistä. Cohen kertoi useita esimerkkejä Trumpin suusta kuulemistaan rasistisista kommenteista.

Henkilöön käyvät "moraaliset" syytökset Trumpista ovat vähintään hassuja innokkaalta sionistilta, joka kannattaa Israelin pääminsteri Benjamin Netanjahun ajamaa rotusepararistista eli "rasistista" sisäpolitiikkaa, jossa maahan ei päästetä Afrikan mustia sekoittamaan juutalaisten perimää. Toki afrikkalaisten maahanmuutto on Cohenin mielestä kannattettavaa silloin kun se suuntautuu muualle kuin Israeliin, erityisesti Yhdysvaltohin ja Eurooppaan.

Cohenin syytökset kuulostavat siltä kuin ne tulisivat itseään pulmusina pitävien Demokraattipuolueen edustajilen suista. Kovista väitteistään huolimatta Cohenilla ei ollut antaa mitään todellista näyttöä liberaalin valtamedian graalin maljana pitämästä Trumpin Venäjä-kytköksestä. Trump-maanikkoina tunnetut Ylen Yhdysvaltojen kirjeenvaihtajat Mika Hentunen ja Paula Vilén eivät edelleenkään saaneet aitoa suupalaa purtavaksi:

Cohen sanoi myös uskovansa, että Venäjä sekaantui vaalikampanjaan, vaikka hänellä ei ole esittää asiasta todisteita. Hän epäilee, että Trump tiesi etukäteen poikansa Donald Trump Juniorin ja venäläisten tapaamisesta Trump Towerissa New Yorkissa ennen vaaleja.

Jos kerran Trumpin lähipiiriin kuuluneella Cohenilla ei ole todisteita Venäjän sekaantumisesta vaalikampanjaan, niin tuskin niitä on kellään. Puhumattakaan, että Trump olisi ollut yhdessä venäläisten kanssa manipuloimassa vaalitulosta. Ikävä kyllä juuri Suomessa Vilénin ja Hentusen kaltaiset toimittajat ylläpitävät innokkaimmin tätä vasemmiston Lunatic fringen hellimää salaliittoteoriaa.

Jos presidentinvaaleissa on jotain salaliiton kaltaista tapahtunut, niin se oli valtamedian ja Syvän valtion yhdessä käymä massiivinen lokakampajana Trumpia vastaan. Jostain syytä julkisuudessa tätä ei ole pidetty sekaantumisena vaalikampanjaan, vaan se nähtiin täysin hyväksyttävänä vanhan vallan käytäntönä, jolla (((liberaalia))) järjestelmää uhkaavan henkilön tie presidentiksi estetään.

Koska Amerikan vakiintuneen eliitin kannalta pahin pääsi tapahtumaan loppusyksystä 2016, yrittää se nyt paikata tilannetta totuuden irvikuviksi muodostuneilla oikeudenkäynneillä, joiden avulla Trump voitaisiin saada savustettua ulos. Jo nyt Syvä valtio on voinut lamauttaa ne Trumpin päätökset, joita se inhoaa ideologisista syistä kuten maahanmuuton kiristämistä. Toisaalta ulkopoliiitkassa Trumpia kiitellään, koska se on lähes viimeistä piirtoa myöten toteuttanut Itärannikon vaikutusvaltaisen juutalaislobbyn toiveet Lähi-idässä. 

Arvoitukseksi jää, miksi Trump tukeutuu politiikassaan edelleen ilmeisen vasemmistoliberaalin juutalaisteliittiin, vaikka se tekee kaikkensa sabotoidakseeen presidentin tavoitteet. Voi olla, että juutalaiset ovat miehittäneet niin raskaasti Yhdysvaltojen juristikulttuurin, talouselämän ja politiikan, että radikaaleja uudistuksia tekevän poliitikon on mahdotonta edetä ennen kuin tuo vailla kansan antamaa valtakirjaa oleva porukka on raivattu tieltä.  Joka tapauksessa Cohenin takinkäännön perusteella Trumpin luulisi viimeistään nyt ymmärtävän, että tuohon väkeen ei ole kertakaikkisesti luottamista. Oman ja kollektiivisen etunsa nimissä he ovat aina tarpeen tullen valmiita kääntämään aseensa johtajaansa vastaan.

JOS TRUMP SAADAAN KIEROUDELLA VIRALTA, GLOBALISTIT KAIVAVAT OMAA HAUTAANSA

Hallitsevat läntiset liberaalimediat ovat käyneet jokapäiväistä Trumpin vastaista vaalikampanjaa vuoden 2015 lopusta lähtien. Yleisradio on osa tätä globaalin valtamedian monoliittista nomeklatuuraa, jossa Trumpia pidetään ulkopuolisena järjestelmän horjuttajana, jonka vuoksi häntä on kohdeltava pelkästään halveksuttavana vihollisena. Tämä siitäkin huolimatta, että alun uhosta huolimatta Trump on joutunut noudattamaan sekä sisä- että ulkopolitiikassaan liberaalin globaalielitin tavoitteita ja käsikirjoitusta.

Syy, miksi presidentti ei ole voinut toteuttaa tärkeimpiä vaalilupauksiaan kuten muukalaisinvaasion torjumista, Meksikon vastaisen muurin rakentamista ja liittovaltioon pesiytyneen koruption kitkemistä, johtuu Trump-vastaisesta liittovaltion virkakoneistosta. Monen länsimaan tapaan myös Yhdysvalloissa huomattava osa virkamieskuntaa ei vaihdu presidentin vaihtuessa, jonka vuoksi valtion rakenteisiin juurtunut politisoitunut klikki voi demokratian vastaisesti ajaa omaa politiikkaansa.

Pöhöttynyttä valtionhallintoa varjeleva "liberaali" (lue: sosialistinen) virkamieskunta muodostaa Yhdysvalloissa niin sanotun deep staten ("syvä valtio") ytimen, johon kuuluu sen lisäksi myös Demokraattipuolue, kukservatiiviset republikaanit, valtamedia, viihdeteollisuus, globalistit, pankkiirit ja "eettisten" suuryritysten johtajat. Luonnollisesti media ei Trumpista puhuessaan ota esille deep state -kysymystä tarkastelun aiheeksi, koska silloin yleisön syyttävää sormi kohdistuisi myös siihen. Silloin kun media on pakotettu mainitsemaan nimeltä termin deep state, keskustelu käännetään nopeasti "salaliittopuheeksi".

Demokraattipuolueen kannattajille, äärivasemmistolle, kukservatiiveille ja muille globalisteille ei tietenkään riitä se, että heidän hallussaan oleva Järjestelmä on voinut torpata tai ainakin vesittää lähes kaikki Trumpin poliittiset hankkeet. He janoavat yhä verta, sillä Trumpin valinta on järkyttänyt pysyvästi heidän vuosikymmeniä harjoittamansa mädätysprojektin häiriötöntä kulkua.

Vuoden 2017 alusta lähtien valtamediat ovat milloin minkäkin "uutisen" nojalla yrittäneet toivekkaana ennustaa, milloin Trump saadaan kammettua pois viralta. Viimeisen viikon aikana myös Suomessa etenkin Yle on ollut tohkeissaan yhdestä monista Trumpia koskeneesta "paljastuskirjasta", jonka toivotaan horjuttavan presidentin asemaa. Juutalaistaustainen tendenssitoimittaja Michael Wolffin kirjoittamassa kirjassa Fire and Fury: Inside the Trump on haastateltu Valkoisen talon sisäpiiriä, joka osin huhuihin perustuen kertoo pelkästään negatiivisia asioita Trumpista. 

Yle on ollut tästä politiikan pornokirjasta niin innoissaan, että se on tehnyt siitä lukemattomat määrät tv-uutisjuttuja sekä hengästyttävän listan artikkeleita:

Trump tyrmäsi kohukirjan: "Täynnä valheita"

Trump-kirjailija lyttää presidentin: "Hän on kuin lapsi"

Uutuuskirja: Trump kauhistui valintaansa presidentiksi

Trump yllättyi vaalivoitostaan eikä halunnut Valkoiseen taloon – Uuden paljastuskirjan 5 tärkeintä väitettä

Toimittajalta: Trumpia lapseksi kuvaileva kirja nousi bestselleriksi Yhdysvalloissa

Ulkoministeri Tillerson puolustaa presidentti Trumpia kirjakohun keskellä

Analyysi: Bannonin paljastukset lisäävät Trumpin pelkokerrointa

Lehti: Kysyntä hurjaa – Trumpista kertova kirja myyntiin etuajassa

Kohukirjan tekijä uskoo Trumpin eroon – Trump puolustautuu: Urani kertoo neroudesta

Kukahan tässä on lopulta hullu, Trump vai hänestä kostonhimoisen maanisesti kirjoittavat toimittajat Mika Hentunen, Salla Vuolteenaho, Jani Parkkari ja Johanna Pohjola? Ja mitä se loppujen lopuksi muuttaisi, jos arvoliberaalien Unelmaa häiritsemään tullut Trump saataisiin jollain juristien kieroudella potkittua pois virastaan? 

Arvomaailmaltaan sosialistiset liberaalit luulevat kai ihan tosissaan, että maailma muuttuu paremmaksi kunhan vain Trump heivataan Titanic American kannelta yli ja hänen tilalleen ujutetaan Systeemille uskollinen Hillary Clinton, ohjailtavissa oleva varapresidentti tai muu demokraatteja miellyttävä "eettinen arvojohtaja". Liberaalit elävät vielä nostalgiassa, jossa valtion velkaa eli sosiaaliavun lisäämistä mustille voidaan kasvattaa loputtomiin ja uusia ovia avata sadoille miljoonille meksikolaisille ja afrikkalaiselle kuten vanhoina status quon aikoina. Tässä liberaalit tulevat pettymään. Tilalle tuotu Hillary ei tule jatkamaan kulttuurimarxsistista marssiaan kohti lopullista Unelmaa, koska Trump ehti herättää jo liberaalien pahimman painajaisen, hiljaisen valkoisen enemmistön. Edessä on korkeintaan loputon kulttuurisota ja viimein maan etnisiin koloniohin hajoittava sisällisota. Good riddance, Liberals!

Parempi on uskoa inhorealistisena yhteiskuntakriitikkona tunnettuun Kai Murrokseen, joka kirjoitti Trumpin valinnan jälkeisenä toisena viikkona sosiaalisessa mediassa, että ”Trump ei ole messias, pikemminkin hänestä tulee pettymys, joka radikalisoi vain entisestään valkoisia – Trumpin presidenttiys on vasta alkua". 

Trumpin tähänastinen kausi on todistanut, että alkushokin jälkeen punaliberaali valtakoneisto on saanut deep staten avulla rivinsä kokoon ja se on kyennyt repimään pala palalta presidentin vaaliohjelman hajalle. Vanhan korruptoituneen vallan jatkuvuutta korostaa myös vaikutusvaltaisten juutalaisten kuten AIPAC-lobbyn vehkeily, koska se on pystynyt "suhdetoiminnallaan" ohjaamaan Trumpin ulkopolitiikkaa mieluisekseen. 

Vielä presidenttikautensa alussa Trump korosti ulkopolitiikassa puuttumattomuutta, mutta viimeinen puoli vuotta on todistanut, että esimerkiksi Lähi-idän politiikassaan hän on täysin Israelin taskussa, osin omasta tahdostaan. Kaikille yllättäen tulleet sotakampanjat Syyriassa, Irakissa ja Iranissa eivät lopultakaan olleet presidentin äkkipikaisuudesta johtuneita harhalaukauksia, vaan niillä on tarkoituksellisesti pelattu Israelin valtapolitiikan taskuun. Jo se, että Trumpilla on aikaisempien presidenttien tapaan juutalaisia lähipiirissään kuten Steve Bannonin syrjäyttänyt vävypoika Jared Kushner, paljastaa Amerikan valkoisille, että mikään ei ole muuttunut. Jopa amerikkalaisen kyynisen reaalipolitiikan isä, juutalainen Henry Kissinger, on todennut hiljattain, että Valkoisessa talossa on tällä hetkellä kova valtataistelu juutalaisten ja ei-juutalaisten välillä. Ulkopoliittiset faktat puhuvatkin sen puolestä, että Trump ei ole uusi Hitler vaan toinen Obama.

On yhdentekevää saavaatko kroonisessa Trump-kaunassaan piehtaroivat punaliberaalit ja toimittajat toiveensa läpi. Mikäli näin kävisi, joka ei todellakaan ole mikään kirkossa kuulutettu juttu, hetken voiton huumasta tullaan heräämään krapulaan, jossa paljastuu koko Pyrrhoksen voiton kauheus. Huonot häviäjät kaivoivat verta nenestään, mutta voittoisan revanssin seurauksena he saavatkin sitä vuolaina jokina! 

TARJOLLA TÄNÄÄN TASAPUOLISESTI: PÄSMÄRÖIVÄ FEMINISTI JA KASTROITU CUCK-AISURI

Varsovan ghetton Rebekkah? Ei, vaan suomalainen
naiskirjailija.

Viime päivinä Yle Watch on ottanut useasti kantaa sukupuolikysymykseen ja feminismiin. Blogilla ei ole tähän mitään erityistä syytä, vaan kommentointi on johtunut Ylen uutisista, joissa nämä teemat ryöpsähtelevät silmille päivittäin. Viimeksi tänään Yle uutisoi maamme yliarvostetuimman kirjailijamme Helsingin Sanomiiin ja ruotsalaisiin valtalehtiin lähettämästään avoimesta kirjeestä. Uutisessa Sofi Oksanen kehottaa Melania Trumpia murtamaan itätytön stereotypiaa: Hiljaisuutesi ei ole yksityisasia ajatuksiinsa ihastunut kirjailijamme katsoo oikeudekseen opastaa Yhdysvaltojen ensimmäistä naista oikeanlaisen ajattelun pariin. 

Näin omahyväinen mestarointi herätti jo vanhan vihaisen miehen eli emeritusprofessori Timo Vihavaisen murahtamaan blogissaan. Vihavaisen kirjoitus Kirjelmöintiä onkin paras ja samalla hauskin vastaus goottiprinsessa Oksasen lähettämään avoimeen ukaasiin. 

Mutta sitten alkoi hävettää. Mikä oikeus minulla on mennä tyrkyttämään omia näkemyksiäni ihmiselle, jota en edes tunne ja jolla, kuten kaikilla muillakin, on oma elämänsä ja oikeus siihen. Sitä paitsi Melanialle saattaa olla herttaisen yhdentekevää, mitä minä hänestä ajattelen. Oikeastaan on todennäköistä, ettei hän lukisi koko kirjettä ja jos lukisi, päästäisi korkeintaan pilkallisen naurahduksen.

Vihavaisen kirjoitus on virtuoosimaista sarkasmia, johon vähemmän elämänkokemusta ja sivistystä saaneet tuskin kykenisivät. Erityisen osansa saa Oksasen feministinen fanatismi, jossa ihmiskunnan historia selitetään vain yhdestä mielikuvituksellisesta tekijästä johtuvaksi:

Itätyttöjen historia on siinä kiinteä ja olennainen osa maailmahistoriaa. Oikeastaan he ovat sen keskeinen osa, vaikka tuollakin historialla näyttää olevan sekä alku että loppu.

Toisin kuin varsinaisessa, talouden ja politiikan varaan rakentuvassa historiassa, itätyttöjen todellisuus ei riipu esimerkiksi kysynnästä ja tarjonnasta eikä vapaa kilpailu näyttele siinä merkittävää osaa. Tämän maailman olennaisia asioita ovat mielikuvat ja niiden tuottaminen.

Median silkkihansikkain kohtelema Oksanen on alkanut menestyksenä myötä itsekin uskoa, että hänellä on jokin oraakkelimainen auktoriteetti kertoa muille miten maailma makaa. Se, että kulttuurialan enemmistönä olevat feministit, mekkoeinari-kuhnurit ja Cuck-aisurit taputtelevat kirjailijaa selkään vain siksi, että tällä on samanlaiset kympin tytön konformistiset mielipiteet kuin heillä itsellään, ei tee kenestäkään vielä suurta kirjailijaa puhumattakaan intellektuellia. Punavihreässä kuplassa leijaileminen synnyttää kuitenkin väistämättä euforisia kaikkivoipaisuuden tunteita, joita kuplan ulkopuoliset joutuvat sitten lukemaan valtalehdistä syvää myötähäpeää tuntien. Vihavainen:

Kun itse en oikein ymmärrä, kuka tässä on etnisoinut ja ketä ja mitä tuo sana edes tarkoittaa, yritän vilpittömästi vain ymmärtää, oliko kirjoittajalla tässä nyt ihan oikeasti jokin viesti kerrottavanaan vai oliko tarkoituksena vain päästä puhuttelemaan elämässään menestynyttä naista noin oss flickor emellan ja mestaroimaan tämän ja muidenkin elämää ja puheita jonkinlaisella feministisen ideologian tuomalla jokanaisen oikeudella. 

Joka tapauksessa ymmärrän, että tämä presidentin rouva kelpuutettaisiin jäseneksi naisten oikeuksia edistävään joukkoon, täällä meillä vai ihan koko maailmassa, en ole varma. En tiedä millainen valtakirja kirjoittajalla on.

Tekstinsä loppupuolella Vihavainen viittaa kirjeen lauseeseen, joka mainitaan myös Ylen jutussa: 

Se rooli on yhteiskunnallisesti aktiivisen toimijan, maailmaa muuttavan ihmisen. Silloin sinusta voisi tulla meidän kaikkien sankari, Oksanen toteaa.

Vihavaisen oma vastaus ei pahemmin Oksasta säästele:

Jospa Melaniasta tulisikin aktiivinen ja päällekäypä feministiradikaali! Maailmaa muuttava ihminen! Silloinhan hän voisi olla meidän kaikkien sankari, luen lehdestä. 

Hetkinen, kenen kaikkien? Siis myös minun? Vai olisiko mahdollista, että tässä maailmassa on kovin monenlaisia ihmisiä ja eri ihmisillä on eri sankarit. Vai onko se sittenkin niin, että on olemassa vain korrekteja mielipiteitä ja oikeata ajattelua ja sen ohella väärää? Kun itse vielä uskon tuohon totalitarismia edeltävään näkemykseen, rohkenen ajatella, että Melania jo on hyvin monien miesten sankari.

Sekä Vihavaiselta että Oksaselta jää huomaamatta, että Melanie Trump on jo ehtinyt vaikuttaa Yhdysvalltojen politiikkaan. Juuri hän saattoi olla se, joka kuiskutteli miehensä korvaan, että matkustuskiellot eräistä kehitysmaista pitäisi purkaa, sillä onhan selvää, että joka ikisellä taatelintallaajalla on oikeus tulla Amerikan valmiiisiin pöytiin! Tulihan Melania itsekin kultamaahan ulkomaalaisena, tosin ilman etnopositiivista suojaväriä ja pokakonttorin maksukuponkia, mutta kumminkin....

Sofi Oksasen on turha olla huolissaan siitä, etteikö nainen ilman kansalaisten mandaattia voisi lobata ultraliberaalia agendaa presidentille. Tätä on tehnyt koko ajan presidentin tytär Ivanka Trump. Millenium-sukupolven lumihiutaleen tiedetään itkunsekaisesti kuiskanneen presidentin korvaan, että tämä aloittaisi Syyrian pommitukset. 

Tosin aivan oma-aloitteisesti Ivanka ei lobbaustaan tehnyt, sillä myös hänen korvaansa kuiskattiin. Kuiskaajana oli oma mies, liberaalijuutalainen Jared Kushner, joka halusi ajaa Israelin asiaa Amerikan avulla, sillä tunnetaanhan Syyria Israelin verivihollisena. Nyt näyttääkin siltä, että Ivankan avulla juutalaispoika Kusher pompottaa koko Valkoista taloa. Ivankan avustuksella Kushner sai myös savustettua Trumpin hallinnosta ainoan valkoisen enemmistön etua ajavan neuvonantajan, konservatiivisen Stephen Bannonin. Tätä voisi kutsua jo kieroilevien nillkkiliberaalien riemuvoitoksi!

                                                                

                                                         ***********************

Jos kirjailija Oksaselta kysyttäisiin hänen suosikkimekkoeinariaan, vastaus olisi luultavasti Cuck-aisurien prinssinnakki eli Kanadan pääministeri Justin Trudeau. Ylen tuoreessa uutisessa Kanadan pääministeri Justin Trudeau: Myös pojat kasvatettava feministeiksi maailman johtavan Cuck-feministin naisten mielistely sulattaisi varmasti myös Oksasen femivihaisen kivisydämen. Pohjois-Amerikan Ruotsina pidetyn maan johtohenkilö kuulostaa taikauskoisessa tasa-arvofetisismissään lähes psykoottiselta, kun hän haluaa kastroida pojat vähintään henkisesti:

– Haluan poikieni välttyvän paineelta tietyntyyppiseen maskuliinisuuteen, joka vahingoittaa miehiä ja ihmisiä heidän ympärillään. Haluan heidän olevan vaivattomasti omia itsejään ja feministejä, jotka puolustavat sitä, mikä on oikein ja jotka voivat katsoa itseään ylpeänä peiliin.

Tämä lausunto tyydyttää todennäköisesti monia sukupuolinarsistisia feministejä, mutta lyhytnäköisessä vihassaan he eivät tule ehkä ajatelleeksi emaskulaation kaikkia seurauksia. Jo nyt Pohjoismaista löytyy feminismin vuoksi runsaasti naisia, jotka ovat tyytymättömiä nössöihin miehiin, koska ne eivät sytytä mitenkään. Feminismin looginen seuraus onkin antautuminen ankaran patriarkaaliselle islamille. 

Milloin siis tulee se hetki, jolloin näemme Sofi Oksasen kaavussa, sillä sanoihan entinen naistutkimuksen opiskelija "Ulla-Maija Mehmet-Möttönen" jo aikoinaan, että vasta kaavun alla nainen voi tuntea olevansa todella vapaa!