Näytetään tekstit, joissa on tunniste Salla Vuorikoski. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Salla Vuorikoski. Näytä kaikki tekstit

torstai 16. helmikuuta 2017

YLE KIILLOTTAA TILAUSTUTKIMUKSELLAAN TAAS OMAA KILPEÄÄN

Onneksi Ruben Stiller poistuu sentään kuvaruudusta,
vaikka radion puolella hänen nasaaliaan vielä kuullaankin.

Yleisradiolle on tullut tällä vuosikymmenellä tärkeäksi mainostaa omaa erinomaisuuttaan kuten aikoinaan sijoilleen sortuneella Neuvostoliitolla, joka laskevista talouskäyristä huolimatta jaksoi toistaa, kuinka sadot ja teollisuustuotanto ovat taas moninkertaistuneet viimeisen vuoden aikana. Mikäli Ylellä olisi aidosti kansansuosiota ja uskottavuutta takanaan, sen ei tarvitsisi kerran puolessa vuodessa toitottaa, kuinka kansa luottaa siihen kuin kommunistit Isä Aurinkoiseen.

Eilen Yle kertoi verkkosivuillaan itsestään tehdystä tutkimuksesta, jota se mainosti harhaanjohtavalla otsikolla Suomalaisten luottamus Yle Uutisiin on säilynyt. Tarkempi lukeminen paljastaa aivan jotain muuta:

Tutkimuksessa kysyttiin myös mielikuvaa Ylen uutistoiminnan riippumattomuudesta. Vastaajista 47 prosenttia arvioi Ylen uutiset riippumattomaksi. Viime lokakuussa tehdyssä tutkimuksessa Ylen uutisia piti riippumattomana 48 prosenttia vastaajista. Korkeimmillaan Yle Uutisten riippuumattomuusluku on vuosina 2013–2016 ollut 51 prosenttia.
Yleläisillä on kummallinen käsitys riippumattomuudesta tilanteessa, jossa jo vuosikausia yli puolet suomalaisista ei pidä valtiollista uutisjättiä riippumattomana. Arkijärjellä ajateltuna tulos ei kerro muusta kuin kansan luottamuksen vähäisyydestä Yle Uutisia kohtaan. 

Vaikka jutun linkissä kerrotaankin yleisesti Taloustutkimuksen tutkimus- ja otantamenetelmistä, saattaisi niiden tarkempi analyysi paljastaa painotuksen Yleä suosivaan yleisöön kuten kanavalle uskollisiin eläkeläisiin ja vaikutuksille alttiisiin varhaisteineihin. Varauksellinen asenne on perusteltua, koska viime vuosina on korostettu, että 20-39 vuotiaissa ollaan kaikkein kriittisimpiä valtamedioita kuten Yleä kohtaan, joten olisi mielenkiintoista tietää, kuinka tuo ikäryhmä on painottunut tässä tutkimuksessa.

Kriittiset 20-39 vuotiaat nuoret aikuiset ovat menettäneet uskonsa Yleen pitkälti siksi, että uutiskanava jättää tietoisesti kertomatta asioista, joita se pitää agendalleen haitallisina. Silti Yle Uutisilla on otsaa julistaa olevansa tasapuolinen uutistenvälittäjä, vaikka tuoreessa uutisessaan Päätoimittajat: Uutisoimatta jättäminen ei rajoita sananvapautta mediatalo vetoaa
Päätoimittajien yhdistys PTY:n tiedotteeseen, jossa uutispimitystä pidetään sananvapauden linjan mukaisena! Hälyttävää tiedotetta parhain päin selittävässä uutisessa on se, että Ylen lisäksi uutispimentoa harjoittavaan kartelliin näyttää kuuluvan lähes koko Suomen valtamedian kenttä. 

Valtamedian päätoimittajat eivät pidä tärkeän uutisen kertomatta jättämistä epäsuorana valehteluna, vaikka on yleisesti tunnettua, että esimerkiksi todistajavalan antaja rinnastetaan valan rikkovaan valehtelijaan, mikäli hän jättää lausunnostaan jotain olennaista kertomatta. Jutussa haastateltu MTV:n uutisten vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila antaa lausunnoillaan epäsuoran mandaatin myös Ylelle olla kertomatta arkaluontoisista asioista, vaikka lopuksi korostaakin "avoimuuden lisäämistä". Tämä myönnytys annetaan vain siksi, että valtamediat ovat säihkähtäneet haastajiksi tulleita "valemedioita" ja muita "vaihtoehtoisia faktoja" levittäviä tahoja.

Oman kilpensä kiillottamisesta huolimatta Ylen sisäiset ongelmat ovat vuotaneet väistämättä julkisuuteen näyttävien irtisanoutumisten vuoksi. Jokin aika sitten talosta lähti pitkäaikainen ajankohtaistoimittaja Susanne Päivärinta, jonka katkerasta erosta saimme lukea kaikista muista medialähteistä paitsi Ylestä. Viimeisenä lähtijänä Yle TV 1:ssä on ollut prinsessan herkkä Ruben Stiller, mutta kansallismielisten harmiksi demarisionisti jää levittämään myrkyllistä kulttuurimarxilaista propagandaansa radion puolelle. Näissä "dramaattisissa" eroissa mennään farssin puolelle silloin kun kolmas toimittaja alkaa puolustaa rakkikoiran lailla isäntäänsä Yleä. Näin on tehnyt toimittaja Sanna Ukkola tuoreessa Facebook-päivityksessään:
Yle kohu: lupasin ja vannoin itselleni, että en sotkeudu tähän vyyhtiin. Kuitenkin Ylen uutis- ja ajankohtaispuolella vuosia työskennelleenä en voi vaan olla hiljaa. En tunnista työpaikkaani tästä kohusta, joka nyt uutisoidaan. Itse asiassa minulla on mennyt luottamus aika pitkälti koko mediaan, joka uutisoi vain ja ainoastaan kriitikoiden kautta, ei edes yritä kysyä meiltä muilta. Yhtäkkiä yhden tai kahden ihmisen kritiikistä tulee narratiivi, kun todellisuus Ylellä työskennelleenä on ihan jotain muuta. Nyt media päästää ääneen ihmiset, jotka ovat saaneet Yleltä potkut, joiden ohjelmat on lopetettu, joilla on muita syitä vihata Yleä. Ja näiden ihmisten perusteella tehdään päätelmiä koko Ylestä. Se ei ole oikein eikä se ole reilua. Nämä samat ihmiset pääsevät esiintymään sananvapauden sankareina, kun todellisuus on kuitenkin ihan jotain muuta.
Päivityksen kommentit ovat myös hilpeää luettavaa, mutta kenties vielä huvittavampaa on tulossa, kun Ylestä aiemmin irtisanoutuneet  punavihreät toimittajat (muitahan siellä ei oikeastaan ole) Salla Vuorikoski, Jussi Eronen ja Jarno Liski ovat julkaisemassa kostokirjaa Ylegate yhtiön johtoa vastaan. Kärhämän voi kiteyttää siihen, että uutisten ja ajankohtaisohjelmien sisällöstä vastaava punavihreä toimittajakunta on joutunut tukkanuottasille kepu-kokoomuslaisen johdon kanssa. 

Uutisten seuraajien kannalta kyse on vain myrskystä vesilasissa, sillä olkoon riidan syy ja lopputulos mikä tahansa, uutiset tulevat jatkossakin olemaan suomalaisvihamielistä punavihreää propagandaa. Siis niin kauan, kunnes Yle lakkaa palkkaamasta toimittajakoulujen punavihreitä maailmanpahentajia, jotka ovat tulleet alalle vain ajaakseen ideologiaansa.

keskiviikko 14. joulukuuta 2016

KOULUTETUT APINAT JÄTTÄMÄSSÄ VUOTAVAN YLE-LAIVAN?



Tänään kaksi Yleisradion vaikuttajaa ilmoitti erostaan ja asiasta kertoi myös yhtiön verkkosivut uutisessaan Ylen Ajankohtais- ja Featuretiimin esimies Jussi Eronen irtisanoutui. Erosen ohella talosta lähti ovet paukkuen myös toimittaja Salla Vuorikoski, joka vastasi pitkälti Sipilä-kohuun liittyvistä uutisjutuista.

Ylen uutisessa ei puhuttu mitään Erosen sapekkaista Twitter-kommenteista, joista kertoi mm. verkkolehti Uusi Suomi. Toisin kuin sovinnollisessa Ylen jutussa, Eronen näyttää olleen Twitterissä todella käärmeissään:
Olen irtisanoutunut Ylen ajankohtaistoimituksen esimiehen tehtävästä. Näkemyserot sananvapaudesta päätoimittajan kanssa ovat liian suuret. 
Yleisradion hallintoneuvosto vaikuttaa journalistisesti arvioiden kuurolta, sokealta ja halvaantuneelta, Eronen kirjoitti tiistaina.
Salla Vuorikoski avautui puolestaan Facebookissa: 
Olen tänään irtisanoutunut Yleisradion palveluksesta. Lopputulos on kieltämättä harmillinen. Halusin olla mukana tekemässä Ylestä entistä notkeampaa, modernimpaa ja rohkeampaa tiedotusvälinettä. Tulin taloon vasta vajaa vuosi sitten valtavan ylpeänä siitä, että pääsin tekemään journalismia suuresti arvostamieni ammattilaisten kanssa. Viime aikojen ja kuluneen vuoden tietyt tapahtumat ovat kuitenkin osoittaneet, että Ylessä on perustavanlaatuisia ongelmia ratkottavana. Ne koskevat journalismin ydinaluetta: riippumattomuutta ja yleisön – Ylen rahoittajien – oikeuksien toteutumista.
Tuskastuminen Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläisen kepulaistyyliseen suhmurointiin alkaa eräille toimittajille jo riittää, mutta mistään aidosta sananvapausongelmasta näissä keskinäisissä riidoissa ei ole kyse. Toimittajat ja Ylen johto on harvinaisen yksimielinen yhtiön monikultuurisesta suomalaisvihamielisestä linjasta, joka jo itsessään on sensuuria ylläpitävä Omertan laki yhtiössä. Salla Vuorikosken marinat toimittajiiin kohdistuvasta sananvapauden rajoittamisesta eivät ole uskottavia niin kauan kuin toimittajat itse rajoittavat kansallismielisten näkemysten päästämistä ääneen Pasilassa ja Tohlopissa.

Yleisradion sisäinen riitely näyttää liittyvän opposition puolella olevíen vasemmistolaistoimittajien ja valtioneuvostoa puolustavan Yle-johdon väliseen kiistaan. Puolueetonta uutistarjontaa odottavan kansan kannalta kyse ei ole muusta kuin teatterista, myrskystä vesilasissa.


                                                            ************************


Ylen toimittajien kuten Johanna Vehkoon käymä mediasota "valheellisia uutisia" vastaan on todellisuudessa vaikenemista rehellisistä uutisista  olennaisten asioiden sijaan kerrotaan epäolennaisista. Toki Yleltä onnistuu suorakin valehtelu, josta paraatiesimerkkinä tänään verkkosivuilla ilmestynyt juttu Britannia kieltää uusnatsijärjestön – läheisessä yhteistyössä Suomen äärioikeiston kanssa. Jo otsikossa julkisen keskustelun halutaan taipuvan Vastarintaliikkeen kieltämiseen, sillä ollaanhan 1984-tehovalvonnan luvatussa maassa Iso-Britanniassa kieltämässä radikaalinationalistisen National Action -ryhmän toiminta "terroristisena". Miksei siis myös Pohjoismainen Vastarintaliike Suomessa, varsinkin kun NA:n pari jäsentä on vieraillut kerran Vastarintaliikkeen tilaisuudessa. Ajatella!

Uutisessa jätetään kertomatta kiellon taustalla oleva etnosentrinen aggressio, joka on tähdätty valkoisen enemmistön poliittisten toimintavapauksien rajoittamiseen. Juutalaiset ovat kaikkialla Euroopassa monikultturismin innokkaimpia ajajia ja nationalismin vastustajia (paitsi Israelissa), mikä näkyy myös Iso-Britanniassa, jossa vaikutusvaltaiset etnosentriset juutalaisjärjestöt 
Campaign Against Antisemitism ja Community Security Trust ovat painostamassa sisäministeri Amber Ruddia julistamaan National Action terroristijärjestöksi. 

Ylen uutisessa ei kerrota kiellon konkreettisista perusteista mitään, mikä on ymmärrettävää, sillä sellaisia ei ole. Tai sitten terrorismi on määriteltävä uudelleen, jolloin se käsittää kansallismielisten tarrojen liimaamisen islamististipropagandan päälle ja vasemmistolaisen juutalaispoliitikon paljastamisen juutalaiseksi Twitterissä. Sen sijaan todelliset terroristit ja heidän tukijärjestönsä kuten Hizb ut-Tahrir saa täysin vapaasti julistaa tavoittelevansa islamilaista kalifaattia Englantiin. Myöskään äärivasemmistolaisten kurdinationalistien PKK:ta ei olla kieltämässä, vaikka se on syyllistynyt lukuisiin kuolonuhreja vaatineisiin terrori-iskuihin eri puolilla Eurooppaa.

Jutun suoranainen valhe on väite, että "National Action sai paljon julkisuutta alkukesästä, kun sen aktivisti murhasi kansanedustaja Jo Coxin". National Actionin tiedetään kommentoineen Thomas Mairin tekoa, mutta liikkeen aktiivi hän ei koskaan ollut, vaan hänet tunnettiin "yksinäisenä sutena". Silti tämä valhe toistuu kaikkissa suurissa globaalimedioissa ja on päätynyt lopulta anti-nationalistisen Ylen uutistarjontaan. Faktantarkastaja Johanna Vehkoolla olisi nyt oikeasti tehtävää valheiden paljastamisessa!


                                                              **************************


Yle TV1, 14.12.2016 klo 22:00, Exodus: Matkamme Eurooppaan 

2/3. Eurooppaan pyrki viime vuonna miljoona pakolaista. Heistä 75 tallensi itse vaarallisen matkan aavikoiden, Välimeren ja monen rajan yli kohti unelmiensa maata, myös Suomea. Sarja näyttää elämän otsikoiden takana. HD


Yle Teema, 14.12.2016 klo 21:45, Let my people go!  
Rubenin ja Teemun yhteiseloa järkyttää yllättävä potti rahaa. Ruben pakenee pariisinjuutalaisen perheensä helmoihin, jossa meno yltyy yhä kierteisemmäksi. N: Carmen Maura, Outi Mäenpää, Nicholas Maury, Jarkko Niemi. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. K12 (väkivalta, seksi).


Yle TV2, 13.12.2016 klo 20:35, Alias Lönnrot  

4/6. Pikku Kakkonen ja tölkkiralli. Ali Jahangiri ja Sanna Stellan taantuvat tunnelmoimaan Pikku Kakkosen postilla. Ali ja Abdirahim "Husu" Hussein tienaavat palauttamalla tölkkejä - Tallinnaan. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi.