F-35 SOTILASTEKNISESTI PARAS HÄVITTÄJÄVALINTA, MUTTA POLIITTISESTI ARVAAMATON

Tämän päivän kiistaton ykkösuutinen on hallituksen tekemä päätös ostaa tulevat 64 hävittäjää Yhdysvalloista. Vuosikymmenen suuri valtiollinen investointi maksaa 10 miljardia euroa ja toinen mokoma kuluu seuraavan 30 vuoden aikana hävittäjien ylläpitoon ja modernisointiin. Ylen uutisessa Tällainen on Suomen uusi hävittäjä F-35 kerrotaan, miksi hallitus päätyi valitsemaan juuri amerikkalaishävittäjän. 

Mikäli valintaa tarkastelleaan puhtaasti suoristuskyvyn ja tekniikan persteella, hallituksen päätös on ymmärrettävä, sillä F-35 on maailman ensimmäinen viidennen hävittäjäsukupolven häivehävittäjä ja modernein monitoimihävittäjä. Hallitus kannatti puolustusvoiminen asiantuntijalausuntoa:

Suomessa hävittäjävalintaa edelsi kuuden vuoden työ. Ensin valittiin mahdolliset koneet. Perusteellisten testien ja selvitysten perusteella valittiin näistä viidestä koneesta paras.  

Ehdokkaista yhteiseurooppalainen Eurofighter ja ranskalainen Rafale eivät päässeet loppusuoralle. Pisimmälle edenneistä yhdysvaltalaisista F-35:stä, Super Hornetista ja ruotsalaisesta Gripenistä parhaat pisteet valinnassa sai F-35.  

Valinta sopi myös valtioneuvostolle, joka teki lopullisen päätöksen. Koneen valinta takaa myös sen, että puolustusyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa jatkuu tiiviinä.

Ymmärrettävästi hallituksen ostopäätös uusista hävittäjistä on herättänyt suurta ärtymystä naivin pasifistisessa laitavasemmistossa, joka on tekopyhästi huolissaan valtion menojen kasvusta. He kun upottaisivat miljardit mieluiten afrikkalaisille ja kotimaan vapaamatkustajille kuin isänmaan ilmatilan puolustamiselle. 

Tosin aivan väärässä he eivät ole siinä, että F-35 koneiden hankinta sitoo Suomen entistä tiiviimmin Natoon, vaikka kansan enemmistö vastustaa sotilasliittoon liittymistä ja kannattaa puolueettomuutta. Uuden Suomen uutisjutussa ”F-35 -päätös historiallinen virhe” – Vasemmalta heti raju reaktio Suomen hävittäjäkauppaan lainataan Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiahon tiedotetta, jonka purkauksissa ei paista läpi ainoastaan perinteinen Amerikan vastaisuus, vaan aito huoli Suomen viemisestä Natoon takaovaen kautta:

Hävittäjähankinnan tavoitteena on syventää Suomen liittolaisuutta Yhdysvaltoihin. Ratkaisut tehdään käytännössä eduskunnan ohi tai sille puutteellista tietoa antaen. Kaikki F-35:t kytketään ALIS-tietojärjestelmään (Autonomic Logistics Information System). Amerikkalaisilla on koko ajan reaaliaikainen kuva konetta käyttävien maiden lennoista. Koneet ovat käytännössä osa Yhdysvaltojen ilmavoimaa Pohjolassa.

Natoa kaikkein eniten kannattavassa oppositiopuolue Kokoomuksessa ollaan hallituksen päätöksestä erityisen hyvillään, mikä käy ilmi Ylen uutisesta Puolueet hyrisevät tyytyväisyyttä hävittäjähankintaan – yhteisymmärrys sai kiitosta yli hallituksen ja opposition rajan, jossa kansanedustaja Jukka Kopra ei salaa hävittäjien mukanaan tuomaa koplausta Atlanttiseen sotilasliittoon:

 – Kyseessä ei ole vain uuden suorituskyvyn hankinta, vaan tämä edistää myös asemaamme osana läntistä turvallisuusyhteisöä. Se, että Suomelle myydään huippuluokan suorituskykyjä osoittaa, että meitä arvostetaan ja meihin luotetaan.

Lausunto sopii hyvin yhteen sen kanssa mitä hysteerinen neokonservatiinen sapelinkalistaja Risto J. Penttilä totesi eilisessä A-studiossa. Ylen verkkosivujen jutussa "Suomi saattaa joutua päättämään Nato-jäsenyydestä jo lähikuukausina" – asiantuntija ennustaa yllättävää seurausta Ukrainan kriisistä lietsoo sohvillaan makoileviin demarieläkeläsiisin paniikkia, jossa Natoon liittyminen on aivan pian elämän ja kuoleman  kysymys:

Suomen on varauduttava päättämään Nato-jäsenyydestä jo seuraavien kuukausien aikana, arvioi kansainvälisen politiikan asiantuntija, konsulttitoimisto Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä.  

Mikäli Ukrainan tilanne kiristyy talven aikana, tullaan Penttilän mukaan tilanteeseen, jossa Venäjään kohdistetaan pakotteita ja niitä seuraa vastapakotteita.  

– Pakotteet eivät tule riittämään, mutta sotaan Nato ei lähde. Sotilasliiton on jollain tavalla osoitettava vahvuutensa ja yhtenäisyytensä. Suomelle tullaan esittämään kysymys, olemmeko mukana vai emme.

Penttilän kiihkeää Nato-paasausta säestivät studiossa olleet Hybridiosaamiskeskuksen (käytännössä Naton tiedusteluelin Suomessa) johtaja Teija Tiilikainen ja kansainvälisen politiikan professori Juha Vuori. Angosionististen sotahaukkojen kuten Risto J. Penttilän puhe Naton rauhanomaisuudesta Euroopassa on todistetusti pelkkää tyhjää retoriikkaa,  sillä ei tarvitse kuin muistaa vuoden 2000 raukkamaista Serbian pommittamista, niin ymmärtää, että voimaa tullaan käyttämään, mikäli maa ei noudata (((eurooppalaisia arvoja))). Näitä Naton kannattamia arvoja, monikultuuria - homokulttuuria - antinationalismia, joutuisi myös Suomi  puolustamaan imperialisesti niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa, jos meidät saataisiin jollakin keinolla virallisesti kammettua Natoon. 

Suomen tulevaa turvallisuustilannetta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta olisi hölmöä jättää pois tiettyjä skenaarioita kun rakennetaan maanpuolustusta. Onko armeijan startegiapäälliköille ja yliopistojen tulevaisuudentutkijoille käynyt mielessä, että 30 vuoden päästä, jolloin F-35 hävittäjien pitäisi olla vielä käytössä, Yhdysvallat saattaa olla jo sekasortoonsa kaatunut jättiläinen? Jo nyt Yhdysvalloissa käytävä kulttuurisota ja rodulliset ristiriidat ovat edenneet siihen pisteeseen, että on vaikea uskoa maan olevan pitkään yhtenäinen liittovalto, vaan pikemminkin sisäisiin ristiriitoihin revennyt Balkan. 

Venäjän kohtalo ei välttämättä ole sen ruusuisempi, mutta silti sen romahtaminen erinäisten keskeisten tilastojen pohjalta on epätodennäköisempää mitä Yhdysvaltojen. On sääli, että maamme tutkijat ennustavat toiveajatteluunsa pohjaten pelkästään Venäjän romahtamista, mutta eivät halua nähdä sitä mikä on odottamassa Yhdysvaltoja.

Suurvaltapolitiikkaan kuuluva geopolitiikkaa on tullut viimeistään tällä vuosikymmenellä ryminällä takaisin maailman näyttämölle, jonka vuoksi Suomella pitää olla valmius puolustaa ulkorajojaan. Vahvojen maajoukkojen ja reservin lisäksi ilmatilan puolustaminen on keskeinen osa perinteistä geopolitiista sotilasstrategiaamme. Koska F-35 on tehokkuudeltaan ja teknologialtaa paras hävittäjävaihtoehto, hallitus teki harvinaisen viisaan päätöksen, vaikka sillä onkin poliiittisesti arvaamattomia seurauksia. 

Kaikesta teatraalisesta suurvaltapoliittisesta kiehunnasta huolimatta on syytä pitää mielessä, että sotien luonne on muuttunut ja se tulee näkymään myös Euroopassa. Varsinkin läntisessä Euroopassa sodat eivät tule puhkeamaan enää valtioiden välillä, vaan todennäköisemmin niiden sisällä. Siksi hävittäjillä ei ole suurtakaan virkaa sodassa, jossa ovat vastakkain poliittisen eliitin, siitä riippuvan nomenklatuuran ja rotumuukalaisten muodostama viidennen kolonnan koalitio, jota vastassa on alkuperäisväestön muodostama enemmistö. Tätä tulevaa sotaa on kuvannut kaikkein uskottavammin Guillaume Faye teoksessaan Ethnic Apocalypse: The coming European civil war (2019).

"YLEISRADIO LAULAA SAMALLA NUOTILLA ÄÄRIVASEMMISTON KANSSA, ON LAULANUT JO PITÄÄN."

Suuri enemmistö Suomen kansasta on parin viime vuoden aikana alkanut saada tarpeekseen tavallista työmiestä halveksuvan äärivasemmiston venkoilusta ja sitä peesaavan Yleisradion informaatiopimityksistä. Alla sosiaalisesta mediasta poimittu osuva mutta silti varsin tyypillinen näkemys, mikä äärivasemmistossa ja sen lähimmässä liittolaisessa Ylessä mättää:

Ylen A-talkissa käydyssä itsenäisyyspäivän mellakkaa käsitelleessä keskustelussa oli neljä vierasta.

Kaksi heistä Yle varusti puoluemerkinnällä, Matias Turkkila, Perussuomalaiset ja Jukka Kopra, Kokoomus.

Toisella puolella pöytää istui kaksi henkilöä, joista toisen kerrottiin edustavan vain itseään ja toisen kiakkovieraita.

Näin meille kerrottiin Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoimituksen taholta.
Ylen toimittaja Susanne Päivärinta muisti erikseen mainita, että Riikka Yrttiaho on Vasemmistoliiton jäsen, mutta edustaa vain itseään.

Niinpä, Yrittiaho on Vasemmistoliiton Helsingin suurimman puolueosaston, Kallion Vasemmiston puheenjohtaja. Häntä ennen puheenjohtajana toimi Dan Koivulaakso.

Yrttiahon vieressä istunut, väkivallallakin tulevaisuuden skenaariona uhannut henkilö kertoi osallistuneensa tapahtuman järjestelyihin. Missään vaiheessa ohjelmaa hän ei kertonut nimeään tai sitä, että on SKP:n eli Suomen kommunistisen puolueen miehiä.  

Tutkivien nettisurffaajien selvitysten perusteella mies paljastui Jaakko Tervoksi, joka oli Tampereella SKP:n ehdokkaana vuoden 2012 kuntavaaleissa.

Jälleen kerran havaittiin, että netin aikakaudella on melko typerää toimia kuten Yleisradio ja äärivasemmistolaiset tekevät. Valheet paljastuvat hyvin nopeasti. Usein ei ehdi edes kissaa sanoa, kun käry on jo käynyt.

Riikka Yrttiaho on aiemmin yrittänyt hämätä ihmisiä poistamalla puoluetunnuksensa US-blogistaan. Kysyttyäni syytä moiseen, hän palautti tunnuksen.

Miksi äärivasemmistolaiset toimivat tavallaan eli peittelevät taustaansa tai kertovat edustavansa vain itseään, kun esiin nousee väkivaltaisia yhteiskunnallisen toiminnan muotoja?

Siksi, että he ovat jo vuosia sinnikkäästi väittäneet äärioikeiston olevan suomalaisen yhteiskunnan pahin uhka. Äärivasemmistolaiset ovat useaan otteeseen luoneet mielikuvaa väkivaltaa ja vandalismia tai niiden uhkaa aiheuttavasta mielikuvitusryhmästä, josta he käyttävät nimitystä suomalainen äärioikeisto.

On vielä hyvin muistissa, kun Yrttiahon edeltäjänä Kallion uustaistolaisten johdossa toiminut Dan Koivulaakso vandalisoi kauppaan tulleen leipälähetyksen siten, että se täytyi poistaa myynnistä. Syyksi Koivulaakso kertoi tuen elintarviketyöläisille.

Samoin hyvin on muistissa Koivulaakson yritys vääntää Tanskassa järjestetyn avoimen yleisötilaisuuden väkivallan aiheuttajat oikeistolaisiksi, vaikka mukana ollut toimittaja ja tv-kuva kertoivat selkeästi, että väkivaltaa harjoittivat ja sen aloittivat nimenomaan Koivulaakson hengenheimolaiset hyökkäämällä rauhallisesti esiintyneiden ja toimineiden ihmisten sekä poliisien kimppuun.

Vaikuttaa vahvasti siltä, että äärivasemmiston mielikuvituksellinen äärioikeisto väkivaltauhkineen on projektio punaisten omasta ajatus- ja ideologiamaailmasta.

(Projektiolla tarkoitetaan oman ajatusmallin heijastamista ulkoiseen kohteeseen. Projektio on sisäinen puolustusmekanismi, jota projisoija ei välttämättä itse tiedosta.)

Mistä syystä Yleisradio ei vaivaudu usein kertomaan totuutta edes jälkikäteen?

Koska Yleisradio laulaa samalla nuotilla äärivasemmiston kanssa, on laulanut jo pitkään.

Mitä oletatte, olisiko Ylen puolelta räjäytetty ilmoille jymyuutinen, jos herra X olisi paljastunut persuksi?  

Entä millä tavalla olisivat reagoineet iltapäivälehdet, HS, Kaleva, Aamulehti jne.? Uutisoiko mikään merkittävä media kiakkovieras Tervon poliittista taustaa tai Yrttiahon asemaa?

Entä mistä johtuu Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoimituksen ideologinen asenne?

Siitä, että moni sen toimittajista edustaa joko vasemmistoa tai äärivasemmistoa. Heitä ei kiinnosta totuus vaan se, että kansalaiset saavat toimittajien ja toimituksen haluaman kuvan tapahtumista.

Vasemmistoliiton ja eritoten Vasemmistonuorten toiminta on jo useiden vuosien ajan muistuttanut taistolaiskommunistien aggressiivista ja osin väkivaltaista toimintaa 1970-luvulla. Ei ole siis mikään ihme, että yhteistyötahona toimii nimenomaan SKP.

Sosialismin ja punalipun kantajien väkivallan historia on julma ja karu. Sosialismin nimissä on surmattu, kidutettu ja vammautettu enemmän oman maan kansalaisia kuin minkään muun poliittisen ideologian piirissä koskaan.

Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoimitus tuottaa jatkuvasti journalismia, jossa ei pyritä kertomaan miten asiat ovat vaan ohjataan katsojaa/kuulijaa tarkoituksellisesti virheellisellä ja/tai vajavaisella informaatiolla. Tällaista informaation tuottamista kutsutaan propagandaksi.

Muu media ei kykene yhtään parempaan journalismiin, kun kyseessä on a) vasemmiston aiheuttama väkivalta/vandalismi, b) monikulttuurisuus, c) ilmastopolitiikka, d) maahanmuuttopolitiikka.

On muuten tosi kiva juttu, että ministeri Pia Viitanen (sdp) haluaa jakaa surkeaa journalismia tuottavalle medialle lisärahoitusta. Eikö?

Mistä syystä suomalaisen veronmaksajan täytyy tukea medioita, jotka toistavat samoja uutisia toisiaan kopioiden ja matkien?

Ei ymmärrä. Tai ymmärtää, jos oikea vastaus on Neuvostoliitto.