PARIISIN, NIZZAN JA WIENIN TERRORI-ISKUT LOPPUVAT VASTA KUN KOHTEENA OVAT POLIITIKOT

Siitä onkin jo jonkin verran aikaa, kun Euroopassa on tapahtunut muslimitaustaisten tekemiä pehmeän kohteen terrori-iskuja. Rauhanuskonnon kannattajat eivät ole hiljaisena kautenaan suinkaan pitäneet lomaa, vaan tiedustelupalvelut ovat paljastaneet heidän terrorisuunnitelmiaan kaiken aikaa. Tuoreimmat iskut Pariisin esikaupunkialueella, Nizzassa ja viimeksi eilen Wienissä kertovat kuitenkin islamistiterrorismin elinvoimasta ja kenties uudesta kulttuurista, jossa teot tehdään impulsiivisesti ja nopeasti yhteiskunalliseen tilanteeseen tai "provokaatioon" reagoiden. 

Ensin iskettiin Pariisin esikaupunkialueella Conflans-Sainte-Honorinessa 15. lokakuuta. Ylen uutisen Ranskassa surmattu opettaja oli nettiuhkausten kohteena – profeetta Muhammadista näytetyt pilapiirrokset oppitunnilla uhkausten syynä mukaan tekijä on tsetseenitaustainen muslimi.  Yllättävää uutisoinnissa on se, että olennaisen tietojen pimittäjänä tunnettu mediajätti on tällä kertaa paljastanut terrori-iskun irvokkaita yksityiskohtia. Islamisteilla ja varsinkin Isis-taistelijoilla on ollut tapana leikata uhrilta pää irti ja näin kävi myös historianopettaja Samuel Patylle. 

Vastaavia islamilaisten suorittamia päänirrottamisia on tehty aiemminkin Euroopan kaduilla, mutta yleensä Yle on ollut hiljaa tästä barbaarisesta piirteestä. Luultavaksi siksi, että se "toiseuttaisi liikaa" kivikautista aavikkouskontoa harjoittavia rotumuukalaisia. Koska tämä alkukantainen tapa on yleistä islamistien terrori-iskuissa ja Internetin kautta tieto on levinnyt suuren yleisölle, Yle on katsonut turhaksi enää peitellä tätä symbolisesti tärkeää yksityiskohtaa.

Iskun jälkeen Ranskan presidentti Emmanuel Macron luonnollisesti puolusti "liberaalin" ja sekulaarin valtion perusoikeuksia, joista yksi tärkeimmistä on sananvapaus. Vaikka presidentti pitää henkilökohtaisesti Muhammed-pilakuvia vastenmielisinä, katsoo hän kansalaisilla olevan silti sananvapauden nimissä oikeus esittää myös epämiellyttäviä näkemyksiä. Tämä on tietenkin silkkaa punaliberaalia hurskastelua, kun tietää että Ranskassa saattaa joutua vankilaan holokaustin historiallisten yksityiskohtien kyseenalaistamisesta. Suomessa eräät kriitikot ovatkin ihmetelleet, miksi länsimaissa muslimien loukkaaminen kuuluu sananvapauteen, mutta juutalaisten kritisointi luokitellaan tuomittavaksi "vihapuheeksi". Tässä ei ole tarkoitus puolustella Eurooppaan kuulumattomien saraseenivalloittajien "oikeuksia", vaan osoittaa se pöyristyttävä tekopyhyys, mitä läntinen "elittimme" harjoittaa sananvapauskysymyksessä.

Ilmeisesti ranskalaisopettajan terroristinen murha innoitti islamilaista kuumakallea Nizzassa 29. lokakuuta. Allahin soturi murhasi  sikäläisessä  kirkossa suntion sekä naisen, jolta tekijä yritti irrottaa tämän pään. Uutisessa Yle seuraa: Nizzan puukottajan kerrotaan olevan 21-vuotias mies, Macron määrää lisää sotilaita suojelemaan keskeisiä paikkoja kerrotaan tekijän olleen kotosin Tunisiasta ja tulleen Euroopaan vasta 20. syyskuuta. Nämä taustatiedot ovat selvästi sitä narraatiota vastaan, jolla islamin tuntijat ja terrorismiasiantuntijat ovat selittelleet iskujen syitä viime aikoina A-studiossa. Nizzan iskun tekijä ei ollut toisen sukupolven siirtolainen, joka olisi äärioikeiston vihapuheen ja yhteiskunnallisen syrjäytymisen vuoksi turvautunut hätähuutona terrorismiin. Tosiasiassa tekijä oli Isisin innoittama tee-se-itse -terroristi, jolla ei ollut mitään tekemistä ranskalaisen yhteiskunnan sosiaalisten ongelmien kanssa. 

Viimeisin terrori-isku tapahtui keskellä rauhallista Wieniä. Ylen verkkosivujen uutisjutussa Mitä tiedämme Itävallan iskusta? Muita ampujia ei näyttäisi olevan, Isis ilmoittautui iskun tekijäksi, useita henkilöitä pidätetty kerrotaan viiden ihmisen kuolleen, joista yksi oli ampuja. Tuoreimpien tietojen mukaan islamistinen terroristijärjestö Isis on ilmoittautunut teon tekijäksi. Ylen kuvaus iskusta:

Hyökkäys alkoi iltakahdeksalta paikallista aikaa Seitenstettengassella lähellä synagogaa. Alueella oli paljon ihmisiä, jotka olivat kahviloissa ja terasseilla nauttimassa viimeisestä illasta ennen koronaepidemian vuoksi asetettua ulkonaliikkumiskieltoa. 

Kaikkiaan kuudessa eri paikassa ydinkeskustassa ammuttiin. Kuolonuhreista kaksi on miehiä ja kaksi naisia. Uhrit olivat vanhempi mies ja nainen, nuori ohikulkija sekä tarjoilijana työskennellyt nainen. 

Haavoittuneista 22 ihmisestä kolmella on vielä hengenvaarallisia vammoja. Sisäministerin mukaan poliisi ampui hyökkääjän yhdeksän minuutin kuluttua hyökkäyksen alusta.

Itävallan terrori-iskun jälkinäytökset ovat mediatietojen perusteella noudattaneet samaa tutuksi käynyttä kaavaa: tuomitsemista ja kovaa puhetta, mutta ei konkreettisia tekoja. Littokansleri Sebastian Kurz tuomitsi liturgisen kaavan mukaisesti maassaan tapahtuneen hyökkäyksen, jota hän kuvailee tviitissään vastenmieliseksi terrori-iskuksi. Tänään pitämässään lehdistötilaisuudessa hän puolestaan julisti, että "nyt ei ole vastakkain kristityt ja islamilaiset tai itävaltalaiset ja ulkomaalaiset, vaan vastakkain ovat ne, jotka haluavat säilyttää yhteiskuntarauhan ja ne vähäiset jotka haluavat sotaa". 

Puheenvuoro antaa ymmärtää, että radikaalin islamin julistamaan sotaan ei vastata, varsinkin kun liittokansleri Kurz sanoi kyseessä olevan "sivistyksen ja barbarian välisestä konfliktista". Läntisellä sivistyksen puolella käännetään toistakin poskea, koska sen itsetuhoisen logiikan mukaan konkreettinen itsepuolustus olisi "barbariaa". Sitä paitsi Kurz valehtelee konfliktin luonteesta: tosiasiassa kyse on kuin onkin islamin ja krirstillistä perintöä heikosti vaalivan Euroopan välisestä sodasta. Kurz on toki oikeassa siinä, että konflktin osapuolina on sivistys ja barbaria, jota edustaa islam.

Eurooppalaisten kannalta on valitettavaa, että terrori-iskut kohdistuvat helppoihin maaleihin, pehmeinä kohteina oleviin tavallisiin ihmisiin. Poliitikoilla voisi olla toinen ääni kellossa, jos iskut kohdistettaisiin heihin. Esimerkiksi vasemmistoterroristijärjestöt Baader-Meinhof ja Italian Punainen armeijakunta juurittiin ja tuhottiin 1970- ja -80-luvulla perusteellisesti, koska ne hyökkäsivät eliittiä vastaan. On todennäköistä, että islamistit tietävät tämän riskin, jonka vuoksi he iskevät helppohin kohteisiin ja voivat jatkaa näin toimintaansa hamaan tulevaisuuteen.

Eurooppaan livahtaneen kiittämättömän vieraan aineksen terrori voitaisiin lopettaa perusteellisesti jos siihen olisi vain poliittista tahtoa. Ainoa todellinen ratkaisu sen tyrehdyttämiseksi on karkottaa Euroopasta vieraspopulaatiot, joiden keskuudesta terroristit tulevat. Valitettavasti kansan intressiä vastaan vehkelevä poliittinen globalisti-eliitti ei tähän suostu. Se perustelee uppiniskaisuutensa liittokansleri Kurzin korostamalla liberaalilla sivistyksellä, vaikka juuri se on ajamassa meidät barbariaan ja kaaokseen. Kurzin ja muiden länsijohtajien korulauseet sivistyksestä ovat tietenkin pelkkää kyynistä savuveroa, jolla peitetään utopistinen ihmiskoe juurettomasta sekarotuisesta maailmankansalaisesta.

VIHREIDEN OHISALON PITI VÄKISIN SAADA UMPIMÄDÄTTÄJÄ KIRSI PIMIÄ KANSLIAPÄÄLLIKÖKSI

Vihreiden khmerien usuttama verikoira Kirsi Pimiä.
Absoluuttinen kansanvihollinen.

Tämän maan politiikka on pullollaan seurauksista piittaamattomia naisidealisteja lähtien presidentti Tarja Halosesta aina Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraiseen (sos. dem.). Heidän tuhotyönsä pahinta työsarkaa ovat olleet virkamiesnimitykset, joiden seurauksena maamme sai esimerkiksi v. 2010-2015 vähemmistövaltuutetuksi kansan enemmistön vankkumattoman vihollisen, RKP:n Eva Biaudetin. Poliittisella virkanimityksellä ylioppilas Biaudet valittiin ohi pätevämpien ehdokkaiden. 

Kenties tunnetuin tapaus sosialistisesta virkanimityksestä on demari Sirpa Viljasen nimitys kansliapäälliköksi toiselle kaudelle vuonna 2008. Tuolloin yksimielinen hallitus esitti tasavallan presidentti Tarja Haloselle virkaan Ilkka Laitista, mutta presidentti nimitti Viljasen jatkokaudelle, koska tämä fanaattisena monikultturistina ajoi Halosen mielestä parhaiten hänen tavoitteitaan.

Uusmarxilaiset naiset eivät voi houreisella idealismillaan sentään yksinään tuhota aikaisempien sukupolvien työtä, mutta kun heitä on valtioneuvostossa enemmistö, kansallinen katastrofi voi muhia jo hallituskauden ensimmäisenä vuotena. Varsinkin vihreissä riittää kiiluvasilmäisiä nuoria kympin tyttöjä, jotka ministeriksi päästyään tekevät enemmän tuhoa kuin taistolaiset kokonaisena vuosikymmenenä. Yksi sokeimmista idealisteista on vihreä sisäministeri Maria Ohisalo, jonka pitkän tähtäimen mädätyssuunnitelmaan kuuluu virkamieskunnan vaihtaminen radikaaleihin utopisteihin. 

Juuri tänään tapahtui yksi maamme lähihistorian tuhoisimmista päätöksistä kun Ohisalo nimitti julkisuudelta vaietusta kovasta kritiikistä huolimatta kansaliapäälliköksi pahamaineisen vihreän khmerin, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän, ohi pätevämmän Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttarin. 

Ylen verkkosivujen uutisjutussa Ohisalo kiistää Pimiän valinnan olleen poliittinen virkanimitys: "Ehkä moni kommentaattori ei ole ymmärtänyt hänen laajaa cv:tään" politisoitunutta nimitystä käsitellään, mutta massoja saavuttavan television puolella siitä ei ollut mitään mainintaa. Tämän illan TV1:n pääuutislähetyksessä Pimiän valinta Anssi Pelttarin sijaan mainittiin vain lyhyesti eikä mitään muuta kerottu. Pelkkien tv-uutisten varassa elävät demarieläkeläiset ovat kotisohvillaan aututaan tietämättömiä millaisen seireenin Ohisalo lopulta valitsi johtamaan sisäministeriön hallintoa. Tuhovoimaaltaan Pimiän uusi toimivalta ylittää jopa Sirpa Viljasen ja Eva Biaudetin nimitykset.

Yle Watchin pitkästä muistista löytyy pari mainintaa Pimiästä ja ne kertovat kyseessä olevan väärentämättömän kansanvihollisen. Esimerkiksi kesällä 2017 Pimiä oli kutsunut yhdenvertaisuusvaltuutetun mandaatilla ensimmäistä kertaa poliisin osallistumaan virallisesti Helsinki Prideen. Samana vuonna HS:n Nyt-liite antoi Pimiälle vapaan foorumin julistaa absudia tasa-arvofundamentalismiaan. Haastattelussaan hän mm. totesi: "Sillä se, että kaikkia kohdellaan aina samalla tavalla, ei riitä edistämään yhdenvertaisuuden toteutumista". Yle Watchin jutussa Median valitseman asiantuntijat harhaanjohtamassa kansaa Pimiän ja kumppanien fantasiat kumotaan yksi toisensa perään.

Pimiän valintaa on kommentoitu lähinnä somessa, koska kontrolloidussa valtamediassa kriittisiä puheenvuoroja ei ole juurikaan nostettu julkiseen keskusteluun. Erään osuvimman kommentin esitti Aalto-yliopiston Thomas Taussi, joka kirjoittaa Pimiästä Facebookissa näin: 

Hyvin etenee instituutioiden poliittinen marssitus. Tietyillä juridiikan aloilla ihmisillä tuppaa olemaan keskimääräistä enemmän vinoutuneita poliittisia ambitioita. Erityisesti "ihmisoikeusjuridiikka" on osoittautunut koodisanaksi, jonka välittömästä läheisyydestä löytyy aktivistihenkeä, jopa naamioitua radikalismia ja valmiiksi kavennetun sananvapauden nyyhkyperusteista problematisointia – toistaiseksi epävirallista uuskieltä säästelemättä.

Ylen uutisessa Pimiän pimeä radikalismi tietenkin sivuutetaan ja kerrotaan vain Ohisalon kaunisteleva tulkinta uuden kansliapäällikön pätevyydestä:

Kansliapäällikön valinnan perusteista kertovan muistion johtopäätöksissä kuvaillaan Pimiällä olleen ajallisesti lyhyempi kokemus johtotehtävistä kuin kahdella muulla kärkihakijalla, mutta vaakakupissa painoi Pimiän käytännössä osoittama johtamistaito sekä monipuolinen kokemus.  

– Valtioneuvoston piirissä esityksestä ei ollut mitään erimielisyyttä, eli en tiedä, mistä koko kohu syntyy, kun katsoo näitä ansioluetteloita. Jokainen voi nähdä, kuinka pätevä hakija tehtävään valittiin, Ohisalo toteaa.

Sisämisteri valehtelee päin naamaa, sillä uutisjutun lopussa hän tulee paljastaneeksi ideologiset motiivit nimityksen taustalla:

Valinnasta kertovaan muistioon olikin kirjattu hakijan kyky huomioida "hallitusohjelman painotukset". Pimiä on yhdenvertaisuusvaltuutettu, ja yhdenvertaisuus on myös yksi niistä asioista, joita Ohisalo haluaa sisäministerinä edistää – maan sisäisen turvallisuuden nimissä.  

– Sisäministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö. Se pyrkii ohjaamaan yhteiskuntaa suuntaan, jossa ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus toteutuu ja rikollisuus vähenee. Tällaisessa kohdassa Pimiä on osoittautunut sopivimmaksi valinnaksi.

Vihreät ja muut sosialistit ovat ymmärtäneet virkamiesnimitysten tärkeyden, jolla on taattu oman agendan jatkuminen myös hallituskauden jälkeen. Suomessa tämä on valtava ongelma, koska järjestelmään ei voi vaikuttaa aidosti vaaleilla. Todellinen valta on ollut ja tulee jatkossakin olemaan punavihreydellä naisistetun virkamieskoneiston käsissä. Puhe Yhdysvaltojen "Syvästä valtiosta" onkin lasten leikkiä verrattuna Suomeen. Siellä sentään uudella presidentillä on oikeus vaihtaa koko hallinto, liittovaltion 4000 tärkeintä virkamiestä.

VIhreät ja demarit ovat jo nyt laskelmoineet, miten maan poliitikkaan voidaan vaikuttaa  suosion romahdettua ja hallituksen hajottua. Uudet virkanimitykset tähtäävät ennen kaikkea perussuomalaisten johtaman hallituksen kansallisen politiikan torppaamiseen. Kun sisäministeriötä johtaa vuosina 2020–2025 vihreä kansliapäällikkö ja supoa vuosina 2021–2026 vasemmistolainen päällikkö, perussuomalaisten on hankala ohjata hallinnonalan virkakoneistoa, vaikka puolueella olisi käsissään sisäministerin salkku.

Vihreiden lyömä viisivuotinen ässäkortti persujen ulkomaalaispolitiikan vesittämiseksi mahdollisella tulevalla hallituskaudella ei ole kuitenkaan vielä kirkossa kuulutettu. Kaikki riippuu Perussuomalaisten poliittisesta osaamisesta, joka on toistaiseksi vielä arvoitus. Kun pelataan kovaa peliä Suomen tulevaisuudella, persut voisivat antaa hankalalle virkamiehelle yksinkertaisesti potkut vaikka luottamuspulaan vedoten. Sitä paitsi ammattitaitoisella poliittisella valtiosihteerillä voi johtaa ministeriön valmistelua ohi kansliapäällikön. Politiikan pelissä vaihtoehtoja on monia, joten jos persut pelaavat jatkossa korttinsa oikein, saattaa vihreät poistua pelipöydästä tyhjin käsin.


                                                        **************************


Läntisen pallonpuoliskon globalisti-eliitin virallinen yhteinen uskonto rahan ohella on holokaustikultti. Viimeksi tänään tuo kansojaan halveuksuva "eliitti" sai totetuttaa uskontonsa rituaaleja Israelin Jerusalemissa. Tämänkertaisen yhteisen epäjumalanpalveluksen syynä oli liittoutuneiden 75 vuotta sitten tapahtunut tunkeutuminen Auschwitzin keskitysleiriin. 

Ylen uutisessa Kymmenet valtiojohtajat muistivat holokaustin päättymistä Jerusalemissa – Niinistö laski Suomen seppeleen, Putin esitti maailman viiden suurvallan huippukokousta "maailman johtajat" esittivät toinen toistaan nöyristelevämpiä palvontamenoja juutalaisille. 

Ydinasevaltio Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu lietsoi tänä sopivana hetkenä vihaa Irania vastaan, koska se näyttää olevan ainoa este juutalaisvaltion täydelliselle hegemonialle Lähi-idässä. Viestin tarkoituksena oli kiristää Yhdysvalloilta ja länsimailta lisää veromiljardeja Israelin sotakoneistolle. Juutalaispankkiirien juoksupojat kuten Ranskan – mutta ei ranskalaisten – presidentti Emmanuel Macron vannotti puolestaan palvelevansa juutalaisia yli muiden ryhmien. Hänelle maahan päästetettyjen muukalaisten ranskalaisviha ja väkivalta ei ole edes mainitseminen arvoinen ongelma, mutta pienikin perusteltu kritiikki juutalaisista on anteeksiantamaton teko.

Suomessa poliittiset kommentaattorit eivät ole osanneet arvioida "Aushcwitzin muistopäivää" muutoin kuin ajat sitten muokatun poliittisen sapluunan lävitse. Siksi on virkistävää lukea Markku Siiran geopoliittista blogia, jossa pakonomainen holokaustimuistelu nähdään osana nykypäivän historiapolitiikkaa.

RASISMIN PELOSSAAN RANSKALAISET OSOITTAVAT MIELTÄÄN ASIAN VIERESTÄ

Euroopalaiset ovat valmiita kiihkoilemaan typerien pallopelien
takia, mutta eivä oman olemassaolonsa puolesta.

Ranskassa presidentti Emmanuel Macronin poliitikan vastustaminen on synnyttänyt viime aikoina massiivisia mielenosoituksia. Viimeksi tänään maassa järjestettiin yli 2000 protestia, joihin osallistui maan sisäministeriön mukaan kaiken kaikkiaan 124 000 keltaliiveiksi itseään kutsuvaa mielenosoittajaa. Protestien taustalla on polttoaineiden raju hinnannousu. Asiasta kertoo Yle uutiessaan Yli 100 000 lähti bensan takia kaduille Ranskassa – Macronin veropolitiikka suututtaa.

Mielenosoitusten takana on laaja kansanliike, joka on pettynyt Ranskan presidentin Emmanuel Macronin hallituksen politiikkaan. Hallitus on korottanut tänä vuonna bensiinin ja dieselin verotusta. Yhdistettynä maailmanlaajuiseen polttoaineen hinnannousuun tilanne on suututtanut ranskalaiset autoilijat.

Työläisillä ja keskiluokalla on perustellut syyt protesteihin, mutta valitettavasi ne eivät halua ymmärtää veronkorotusten todellisia taloudellisia perusteita. Kiistämätön tosiasia kun on, että Ranskan kuten muidenkin keskisen Euroopan maiden kasvanut verorasitus johtuu lähes pelkästään pöhöttyneestä julkisesta sektorista ja kutsumattomien muukalaisten elättämisestä. 

Varsinkin Ranskassa miljooniin kohoavat kehitysmaiden kleptoparasiitit ovat imemässä maan verovaroja kuiviin. Loppua tälle kognitiivisesti haastellisten tummien populaatioiden invaasiolle ei ole näkyvissä ja miksi olisikaan, koska he saavat Ranskan petoksellisen eliitin ansiosta hyvinvoinnin, jota he eivät voisi omissa maissaan koskaan saavuttaa. Jo aikaa sitten on käynyt selväksi, että koska afrikkalaiset eivät kykene luomaan varallisuutta omissa maissaan, he eivät pysty siihen Euroopassakaan. Tulijoita tämä ei varsinaisesti haittaa, sillä heidän tarkoitus ei ole kasvattaa uuden kotimaansa yleisvarallisuutta, vaan he ohjaavat kaiken tarmonsa ainoaan kykyynsä joka heillä on, alkuperäisasukkaiden työllä tuotettujen verorahojen kuppaamiseen. Sivumennen sanottuna on mielenkiiintoista huomata, kuinka työväenluokan etuja muka puolustavat vasemmistopuolueet eivät puutu mitenkään näin tuomittavaan kleptoparasitismiin.

Ranskan ja muiden Euroopan kansojen syvissä riveissä ongelma kyllä tiedostetaan, mutta sitä ei uskalleta sanoa ääneen. Kiitos kulttuurimarxilaisten kansakunnan hajottajien, rasistiksi leimaantumisen pelko on vanhalla mantereella niin syvällä, että yhteiskunnallisille protesteille etsitään muita, poliittisesti korrekteja verukkeita. 

Verokapinaa lietsovia mielenilmauksia voidaan järjestää loputtomasti, koska niissä ei puututa näännyttävän verorasitteen taustalla oleviin syihin. Rasismin tabu on Ranskassakin niin suuri, että henkisesti syyllistetyt massat tekevät kaikkensa, jotta niiden ei tarvitsisi sanoa totuutta ääneen, vaan tekevät siksi mieluummin etnisen itsemurhan. Vuoden 1968 -sukupolven henkisessä kuristusotteessa olevat kansalaiset näyttävät ajattelevan, että vaikka kansakunta tuhoutuisi, niin ainakaan heitä ei voi syyttää rasisteiksi!

                                                    ***************************


Kaikille kansallismielisille on tunnettua, että Facebookin omistaja, juutalaistaustainen Mark Zuckerberg, sallii suurpääoman suojeluksessa olevien vasemmistolaisten harjoittaman ilmiantokulttuurin Facebookissa. Maailman suurimmalle sosiaaliselle medialle ei ole myöskään ollut vastenmielisestä toteuttaa EU:n määräämää totuuspuheen sensuuria suurien yhteisösakkojen uhalla. Zuckerbergin kolmikantaa täydentää vielä johtavat poliitikot, joiden kanssa hän on valmis vehkeilemään kansalaisten sananvapautta vastaan. Viimeksi Zuckerberg on tehnyt yhteistyötä Ranskan presidentti Emmanuel Macronin kanssa, josta kertoo valtavirtaa edustavan Politico-verkkolehden uutinen France and Facebook announce partnership against online hate speech.

Vanha sanonta "veri on vettä sakeampaa" pitää kutinsa ainakin juutalaisten kohdalla. Punavihreydestään tunnettun toimittaja Sanna Vilkmanin kirjoittamassa Ylen uutisessa Tutkija Donna Zuckerberg: Valkoisen ylivallan ja naisvihan lietsojat yrittävät omia antiikin klassikot kulttuurisotansa aseeksi tehdään selväksi se itsestäänselvyys, että Mark Zuckerbergin sisko on samanlainen punaliberaali kuin veljensäkin. 

Kirjoituksen "äärioikeistolaisuutta" hämmästelevä asenne on alusta loppuun silkkaa teeskentelyä. Totta kai "valkoisen ylivallan" (eli oikeus olla valkoinen siinä kuin mustan musta) kulttuuritaisteilijat käyttävät argumentaatiossaan antiikin klassikkoja, ovathan ne de facto antiteesejä aikamme miehet kuohitsevalle rappiodemokratialle. Sitä paitsi jo ajatus siitä, että valkoisten itsemääräämisoikeus näiden omalla maaperällä olisi "valkoista ylivaltaa" on silkkaa äärivasemmistolaista auto-rasismia eli kansallismasokismia.

Donna Zuckerbergin väitteiden heppoisuutta tukee vielä se, että ainakin Yhdysvaltojen yliopistoissa vasemmistolaiset kulttuurin rapauttajat ovat tietoisesti poistaneet humanistisista aineista antiikin tradition, koska se "tukee valkoista patriarkaalista ylivaltaa". Näin he ovat tulleet jättäneeksi antiikin filosofian vapaahtoisesti "äärioikeistolle". Siksi on kummallista, että kulttuurimarxilaiset kehtaavat älähtää, kun heidän natsirasisteiksi leimaamaat vaihtoehtoikeistolaiset perustavat filosofiansa antiikin viisauksiin. Mihin heidän sitten pitäisi tukeutua, intersektionaaliseen feminismiinkö?

Sananvapaus on yksi keskeisistä eurooppalaisista arvoista, mutta se ei kuuu antiikin perinteen poliittisesti korrektia peukalointia kannattavan Donna Zuckerbergin arvoihin. Hän on olevinaan kiinnostunut vihanlietsonnan rajoittamisesta, mutta ei mainitse sanallakaan äärivasemmiston ja islamistien harjoittamasta massiivisesta nettiagitaatiosta. Todellisuudessa hän ei ole kiinnostunut vihan hillinnästä, vaan ainoastaan poliittisina vihollisina pitämiensä tahojen ilmaisuvapauden rajoittamisesta. Vilpillisen älyn mestarina Zuckerberg ei voi sanoa tätä ääneen, vaan puhuu ympäripyöreitä "äärioikeistosta" ja "vihasta", jotka hän yhdistää ovelasti aina yhteen.

Median pitäisi olla valtakriittinen, mutta toimittaja Sanna Vilkman suorastaan tukee hegemonista kulttuurivaltaa edustavaa Donna Zuckerbergiä. Vilkmanin mielestä puolueettomuuden kannalta ei ole ongelmallista, että Donna Zuckerberg tukee veljensä toimia lisätä Facebookin sensuuria: 

Donna Zuckerbergin mielestä yksi relevantti keino on vaientaminen. Keskeisimmiltä vihanlietsojilta voi viedä alustan alta.  

– Sosiaalinen media on mahdollistanut sen, että nämä yhteisöt ovat kasvaneet ja vahvistuneet nopeasti mittasuhteisiin, jotka eivät aiemmin olleet mahdollisia. Kun keskeinen peluri estetään vaikka Twitteristä, niin hän saattaa tietysti siirtyä [äärioikeiston suosimaan sosiaaliseen mediaan] Gabiin, mutta on sekin parempi. Ei tilin sulkeminen tietenkään saa heitä lopettamaan vihan levittämistä.

EUROOPAN VIHOLLISET SYYTTÄVÄT NATIONALISTEJA OMISTA VIRHEISTÄÄN

Euroopan kansat pettäneet kansanviholliset.

Vastakkainasettelun aika ei ole ohi ja sitä ylläpitää kaikkein kiihkeimmin länsimaiden poliittinen eliitti. He eivät ole valmiita näkemään mitään vikaa harjoittamassaan politiikassa, jonka vuoksi heillä on otsaa syyttää omista virheistään muita, varsinkin nationalisteja. Viimeksi tänään läntisen Euroopan kansanviholliset nostivat avoimen sotalipun omia kansalaisia vastaan, kun Saksan ja Ranskan petokselliset globalistijohtajat demonisoivat nationalismia Pariisissa alkaneessa rauhanfoorumissa. Konferenssi on osa ensimmäisen maailmansodan päättymisen muistojuhlallisuuksia. Asiasta kertoo Ylen uutinen Macron ja Merkel tuomitsivat nationalismin rauhanfoorumissa.

Sosialistisesta DDR:stä lähtöisin olevan Angela Merkelin toimet nationalismia eli kansankunnan yhtenäisyyttä vastaan ovat tunnetut, niistä tunnetuimpana yli miljoonan taloudellisista syistä Saksaan tulleen valepakolaisen maahan päästäminen syksyllä 2015. 

Yhtään Merkeliä parempi ei ole Ranskan presidentti Emmanuel Macron, joka nostettiin virkaan vehkeilevän globalistinklikin ja valtamedian valtavalla tuella viime vuonna. Tämän bilderbergiläisen nukkehallitsijan tavoitteena on saattaa loppuun Ranskan vallankumouksesta alkanut Euroopan alasajo. Kaikissa toimissaan Macron onkin ajanut häikäilemättä globalistisen varjohallituksen asiaa, joka tunnettaan Kalergi-suunnitelmana (Kreivi R. N. Couldenhove-Kalergin avainteoksen Praktischer Idealismus -suomennoksen ensimmäinen luku löytyy täältä). 

Macronin sokerisen seireenilaulun tarkoituksena ei ole enempää eikä vähempää kuin eurooppalaisen kantaväestön bastardoiminen juurettomaksi kuluttajamassaksi. Tätä taustaa vasten Macronin tuore puhe Pariisissa on projektio hänen taustaryhmänsä omasta vihasta ja ääriajattelusta: 

Macron totesi nationalismin, rasismin, antisemitismin ja ääriajattelun uhkaavan maailman vakautta yhtä lailla kuin talouteen, ympäristöön ja siirtolaisuuteen liittyvät haasteet uhkaavat sitä.

Samassa puheessa Macron puolusti patriotismia, joka tarkoittaa uskollisuutta vallitsevaa hallintoa kohtaan toisin kuin nationalismi, jossa puolustetaan valtion luonutta alkuperäistä kansaa. Luonnollisesti tällainen sentimentalistinen puppu uppoaa helpoiten korruptoituneeseen järjestelmään sitoutuneisiin nuoriin lumihiutaleisiin, joiden konformismia ilmentää parhaiten laajalle levinnyt NPC-meemi. Onneksi tätä zombilaumaa vastassa on kasvamassa omaehtoinen nationalistinen eurooppalaisnuoriso, varsinkin Itä-Euroopassa kuten Puolassa.

Klikkaa kuvia suuremmiksi.

ALKAAKO MEDIA ITALIAN POPULISMIVYÖRYN JÄLKEEN TUNNUSTAA TOSIASIAT?

Sosiaalisena ja kulttuurisena nuorisoliikkeenä tunnettu
Casa Pound on järjestäytynyt nyt myös puolueeksi.

Länsimaita hallitseva poliitinen nomenklatuura, johon kuuluu myös valtamedian toimittajat, ovat viime vuoden maaliskuun Hollanin parlamenttivaalien jälkeen kirjoittaneet toivekkaasti kuinka korruptoituneen järjestelmän vakautta häiritsevä populismi alkaa olla voitettu kanta. Toimittajien apparatsikki-armeija yltyi suoranaiseen hurmokseen kun vihamielisen euroelitiin juoksupoika Emmanuel Macronin kukisti toukokuun 2017 Ranskan presidentinvaaleissa toisella kierroksella Kansallisen Rintaman ehdokkaan Marine Le Penin. Valtavirran tiedotusvälineissä juhlittiin jo populismin kukistumista, vaikka todellisuudessa nykyjärjestelmän selkärankana toimiva vasemmisto romahti molemmissa vaaleissa samalla kun populistit lisäsivät suosiotaan, vaikka eivät lopulliseen voittoon vielä yltäneetkään.

Globalismia kannattava euroeliitillä meni samppanjat väärän kurkkuun jo heti syyskuun 2017 Saksan liittopäivävaaleissa ja lokakuun Itävallan parlamenttivaaleissa, joissa populistit saavuttivat maiden historian suurimmat voittonsa. Viimeksi globalistien tuskaa on lisännyt Italian tuoreet parlamenttivaalit, joissa voittivat sekä EU-vastainen vasemmistopopulistinen Viiden tähden liike ja keskustaoikeistolaiseen koalitio, jonka johtavaksi puolueeksi nousi maahanmuuttovastainen Lega Nord. Näissäkin vaaleissa suurimpana trendinä oli perinteisten vasemmistopuoluiden totaalinen romahdus. EU-nomenklatuuran ainoa lohtu lienee se, että lupaavista ennusteista huolimatta nuoren sukupolven dynaamista fascismia ajava Casa Pound ei ylittänyt tarvittavaa kolmen prosentin kannatusta saadakseen parlamenttipaikkoja.

Viimeiset vaalit Saksassa, Itävallassa ja Italiassa todistavat kiistatta, että kansalaisten tyytytmättömyyttä kanavoiva populismi ei ole kadonnut minnekään. Jopa valtamediassa on alettu tunnustaa, että populismia synnyttävät ongelmat kuten kehitysmaiden massainvaasio ovat todellisia huolen aiheita eivät ne katoa sillä, että niistä vaietaan tai niistä keskustelua haluavat demonisoidaan. Hidasliikkeisen Ylen pahamaineinen EU-politrukki Sampo Vaarakallio on pannut vihdoin lusikan kauniiseen käteensä ja tunnustaa tosiasiat uunituoreessa kirjoituksessaan Analyysi: Euroopan puoluerakenne rytisee – Saksa takertuu vaihtoehdottomuuteen, Italiasta tulee populismin koekenttä. 

Vielä vuosi sitten Vaarakallion äänensävy oli täysin toinen kun Hollannin Geert Wildersin johtama suosittu maahanmuuttovastainen Vapauspuolue ei yltänyt maan suurimmaksi puolueeksi, vaikka kasvattikin merkittävästi suosiotaan. Vuosi Hollannin vaalien jälkeen on tehnyt Vaarakalliosta nöyremmän ja rehellisemmän, mikä on aika ainutlaatuista Ylen toimittajakunnassa:

Harjoitetulle politiikalle ei ole ollut tarjolla vaihtoehtoa. Kunnes populististen liikkeiden yksinkertainen sanoma muutti poliittisen pelin. Pitkin Eurooppaa kasvaneet populistiliikkeet ovat nähneet vaihtoehdottomuudessa missionsa. Tyytymättömien kriittinen massa on ollut populismin kasvualusta. Tyytymättömyyden taustalla on laaja eurooppalainen työttömyys ja sosiaaliset ongelmat.

Vaarakallion analyysi populismista on erilainen kuin ennen. Enää hän ei pidä populismia pelkkänä pahantahtoisten kansankiihottajien ja rasistien manipulaationa, jossa hyväuskoista kansaa johdetaan harhaan. On virkistävää huomata, että Ylen toimittaja tunnustaa kerrankin populismin todelliset syyt kuten työttömyyden ja ja sosiaaliset ongelmat. Nyt myös maahanmuuton, joskin pitkin hampain:

Etenkin oikeistopopulistisissa liikkeissä tähän on sitten kytketty maahanmuuton todelliset tai kuvitellut ongelmat sekä poliittisen ja taloudellisen korruption todennetut tai todentamattomat tapaukset. Tarjottua pakettia pitää ideologisesti kasassa äärikansallismielisyys.

Vaikka analyysi sisältää tutut kaunat Puolaa ja Unkaria kohtaan ja väitteen, että toisin kuin Itä-Euroopassa läntisessä järjestelmässä tiedonvälineet ja oikeuslaitokset ovat aidosti riippumattomia, sisältää se yllättävän paljon huomioita, joita liberaalimedia ei tohdi sanoa ääneen. Varsinkin jutun loppukaneetti on yllättävän rehellinen :

Vinkkinä maltilliselle oikeistolle ja demareille Euroopassa, jos molemmat ovat uppoamassa, kannattaako pitää toisesta kiinni tekemättä mitään?

                                                           *********************

TV1,  sunnuntai 11.3.2018 klo 18:45, Arto Nyberg

Suorassa lähetyksessä haastateltavina professori Alf Rehn, työharjoittelusta muotinäytösmalliksi löydetty Zakarie Ali ja laulaja-lauluntekijä Kanerva Pasanen. HD

Aina jos media sattuu suurella vaivalla suurennuslasin avulla löytämään somaleista jotain myönteistä kerrotavaa, tämä tilaisuus myös käytetään. Tällä kertaa maamme viralliseksi huippuosaavaksi somaliksi on julistettu "kansainvälinen malli" Zakarie Ali. 

On vaikea kuvitella miten Suomi onkaan tullut toimeen ilman näin arvokasta kultamunaa. Asiasta kertoo tarkemmin MV-lehti jutussaan Suomalaismies Ali on nostamassa Suomea maailmankartalle.

TV1, sunnuntai 11.3.2018 klo 23:55, USA ja rotusodan uhka 

Yhdysvalloissa rotujen välinen vihanpito kasvaa: Ku Klux Klan kerää kannatusta ja afroamerikkalaisten liike Black Liberation Movement vahvistuu. Se valmistautuu puolustamaan omiaan, joista moni ei luota poliisiin. T: BBC. (U) HD Äänitekstitys: suomi. K12

Yle Watch kirjoitti viime syyskuussa kaiken tarpeellisen tästä uusintana tulevasta propgandarainasta. Sieltä ohjelman sisällön tiivistävä lainaus:

Amerikan rotukysymykseen perehtymättömille demarieläkeläisille ohjelman vasemmistoliberaali narraatio uppoaa kuin veitsi vanhaan ihmiseen, koska tarinan toista puolta ei kerrota. Sen sijaan vasemmistoaktivistit tietävät varsin tarkkaan, että mustat tappavat toisiaan, poliiseja ja tavallisia valkoisia enemmän kuin ketkään muut Amerikassa, mutta he ovat varmasti helpottuneen tyytyväisiä kun näitä tosiasioita ei edelleenkään tuotu esille. Nimittäin niiden kertominen romuttaisi vasemmistoliberaalien vaivoin rakentaman hallitsevan myytin, jonka mukaan mustia vainotaan syyttä silkasta rasismista, johon nämä sitten reagoivat epäsosiaalisella käyttäytymisellä. Vasemistoliberaaleille on mahdotonta hyväksyä sitä, että laillisuutta ja järjestystä puolustava yhteiskunta ainoastaan reagoi mustien kulttuuriin kuuluvaan macho-väkivaltaan, rotuylpeyteen ja huumerikollisuuteen.

SUOMI SAI VASEMMISTOLAISEN EU-MIELISEN HALLITUSPUOLUEEN

Suomalaisen sisäpoliitikan kesäteatterissa tulee joka päivä lisänäytöksiä, joita kansalaiset eivät voi seurata kuin typertyneinä. Perussuomalaisten puoluekokouksesta hallituskriisiin päätynyt puskafarssi sai tänään uuden väliosan, kun hallitukseen kurvanneet loikkarit julistivat perustaneensa uuden puolueen nimeltä Sininen tulevaisuus.

Syy sille, miksi kansallismielisyyden yhdessä yössä hylännyt loikkarijoukko ei mainitse puolueensa nimessä sanaa sinivalkoinen käy selväksi Yle uutisessa Perussuomalaisista irtautuneen Uuden vaihtoehdon nimeksi Sininen tulevaisuus. Euroopan Unionin lipun väriä symboloiva sininen sopiikin uudelle hallituspuolueelle hyvin, koska Suomen lipun värit olisivat olleet liian vahva viittaus Suomen kansaan ja velvollisuuteen puolustaa sitä. Sininen tulevaisuus on ennen kaikkea yhteensopiva Kokoomuksen kanssa, joka on vaivihkaa muuttunut kansallisesta kansainväliseksi punavihertäväksi "arvopuolueeksi". 

Kuin silmänlumeeksi loikkarit väittävät Ylen uutisessa puolustavansa kansallisvaltiota, mutta kovin vaikeaa se on, kun on alentunut EU:n liittovaltiokehitystä kannattavien Kepun ja Kokoomuksen leimasinautomaatiksi:

Tiedotteessaan ryhmä kuvailee muun muassa uudistavansa puolueena Suomea jokaisen ihmisarvoa kunnioittaen. – Uskomme, että valtioiden tulee olla itsenäisiä toimijoita kansainvälisessä maailmassa. Kunnioitamme ihmisoikeuksia, emmekä hyväksy minkäänlaista ihmisvastaisuutta, tiedotteessa kuvaillaan. Ryhmän mukaan nimi Sininen tulevaisuus kuvastaa "vakautta, rauhaa, uudistusmielisyyttä, tuloksellisuutta ja isänmaallisuutta". 

Jostain kumman syystä soinilaiset ovat hallitukseen pääsemisen jälkeen omaksuneet täydellisesti Petteri Orpon ulkokultaisen puheen "universaalista ihmisarvosta" ikään kuin Perussuomalaiset olisivat Jussi Halla-ahon valinnan jälkeen julistaneet olevansa jyrkästi tuota sosiaalista konstruktiota vastaan. Toisaalta on hyvässä muistissa, kuinka jeesusteluun taipuvainen Timo Soini on koko ajan toistanut, että Perussuomalaiset eivät ole "ihmisvastainen puolue", mutta ei ole koskaan täsmentänyt mitä ihmisvastaisuus tarkoittaa. Sitä ei täsmennä myöskään Soinin salaa hallinnoima uusi puolue, mikä on retorisesti järkevää, sillä maassamme polittiseen muotoon puettua ihmisvihaa ovat esittäneet vain Pentti Linkola ja Pekka-Eric Auvinen. Näin sekä loikkarit että koko uusi hallitus voivat käyttää manipuloivaa blankotermiä 'ihmisvastaisuus' aina silloin kun se ei halua vastata Perussuomalaisten esittämään kritiikkiin maahanmuutosta. 

Aivan kuten muutkin EU:n yksivaltaisuuden syvenemisen hyväksyvät länsieurooppalaiset hallituspuolueet, myös Sininen tulevaisuus pelaa kaksilla korteilla kun se väittää ajavansa kansalaisten asiaa, mutta samalla tunnustaa syleilevänsä epämääräisiä "universaaleja oikeuksia", jotka on räätälöity länteen väkisin pyrkivien muukalaisten tarpeita silmällä pitäen. Näin uusi puolue on sitoutunut peliin, jossa poliittinen eliitti noudattaa ilman kansan mandaattia hyväksyttyjä kansainvälisiä sopimuksia viimeistä piirtoa myöten ja aina niin, että valintatilanteessa alkuperäisasukas on häviäjäpuolella.

Jotta eliitin kannattamat universaalit oikeudet toteutuisvat, täytyy rajallisia resursseja ottaa Euroopan työläisiltä ja jakaa ne afrikkalaisille. Kätevimmin tämä 2000-luvun kommunismi onnistuu tuottamalla kehitysmaalaisia Eurooppaan, jossa he voivat elää alemman keskiluokan ja työväenluokan keskuudessa. Poliittis-taloudellinen eliitti voi olla omassa rauhassa, sillä sen esittämä moraalinen vaatimus välittää muukalaislasten tulevaisuudesta enemmän kuin omista koskee ainoastaan verorasituksen alaista tuulipukukansaa.

                                                          **************************


Viime viikonloppuna pidettiin Tampereella kulttuurimaxismin parhaiten sisäistäneen vasemmistopuolueen puoluekokous ja puheenjohtajavaali. Eniten huomiota Vihreiden khmerien kokoontumisessa sai tietenkin puheenjohtajavaali ja siihen liittyneet tekniset kömmähdykset, vaikka valveutuneille kansalaisille olisi ollut paljon tärkeämpää tietää mitä uusia aloitteita puoluekokouksessa tehtiin. Ne ovat jääneet täysin puheenjohtajakisan voittaneen Touko Aallosta kerrottujen uutisjuttujen alle. Punavihreyttä sympatisoivan toimittajaenemmistön hyssyttely asiassa on sikäli ymmärrettävää, koska yleispuolueeksi pyrkivälle Vihreälle liitolle ei ole edullista, että sen kovan linjan totalitaristinen punamädätys tehtäisiin kovin julkiseksi. Puolueen uusista linjanvedoista kertoo verkkolehti Nykysuomi: 

Puoluekokouksessa hyväksyttiin useita aloitteita. Vihreiden puoluekokous hyväksyi aloitteen, jonka mukaan vihreiden on vaadittava järjestäytynyttä rasismia rikoslaissa kiellettäväksi. Vihreiden puoluekokous hyväksyi myös aloitteen, jonka mukaan raiskausrikoksen tunnusmerkistöön seksuaalirikoslainsäädännössä tulee sisältyä uhrin suostumuksen puute. Myös sukupuolineutraalin henkilötunnuksen käyttöönotosta tehtyä aloitetta käsiteltiin vihreiden Tampereen puoluekokouksessa. Esityksen perusteluiden mukaan ”pyrkimyksessä saattaa yksilöt yhdenvertaiseen asemaan lain edessä sukupuolen suhteen on yksi esteistä nykyinen henkilötunnus, joka jaottelee ihmiset syntymästään joko mieheksi tai naiseksi”.

Tällaiset ehdotukset saattavat mennä politiikassa vaivihkaa läpi, kun niiden takana seisoo valtavirtaisena esiintyvä cis-heteromies Touko Aalto eikä fanatisminsa avoimesti paljastava Emma Kari. Siksi Suomen kannalta olisi ollut parempi, että unelmoivan Hallusinaatio-vasemmiston johtoon olisi valittu marginaalista femikommunismia edustava helsinkiläinen. Aallon valinnan myötä vaarana on se, että kulttuurimädätys valtavirtaistuu politiikassa.

Valtamedialle Vihreiden uusi puheenjohtaja on selvästi sen oma lempipoju, jota kohdellaan samanlaisin silkkihansikkain kuin Ranskan tuoretta presidenttiä Emmanuel Macronia. Esimerkiksi Ylen uutisessa Henkilökuvassa Touko Aalto: Koulukiusatusta pojasta vihreiden puheenjohtajaksi näkyy hyvin se, kuinka valtamedia haluaa rakentaa hänestä kuvaa vaikeuksien kautta voittoon nousseena Oikeudenmukaisuuden soturina. Haastattelussa Aalto sanoo joutuneensa yläasteella koulukiusatuksi, mikä on tietenkin kenen tahansa kannalta väärin ja valitettavaa. Ikävä kyllä Aallon motiivi siirtyä lukioaikana vasemmistolaisfeministiseen politiikkaan näyttää olevan sublimoitu kosto entisille maskuliinisillle koulukiusaajille. Tämä tulee esiin hänen valintansa jälkeen Tampereella pitämässään ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa, jossa hän kiittelee Ville Niinistöä, joka hylkäsi luonnosuojelun ja toi "vihreisiin" tilalle homoseksualismi-feminismin eräänlaisena marxismi-leninismin mutaationa: 

Ville on ihan oikeassa. Vihreät on feministinen puolue ja olen siitä ylpeä. Minun on ymmärrettävä oma erityisasemani tässä yhteiskunnassa. Olen valkoinen korkeasti koulutettu mies. Pitää pystyä ymmärtämään rakenteet, jotta naisia syrjiviä rakenteita voidaan purkaa.

Touko Aalto voi helposti julistautua profeministiksi, koska se ei kustanna korkean statuksen saavuttaneelle lauman johtajlle mitään. Hyveliputustakin tärkeämpää Aallolle näyttää olevan kosto kaikille maskuliinisille miehille, jota hän voi puheenjohtajan roolissa harjoittaa puolueen feministisen ohjelman avulla. Ei tarvitse olla suuri ennustaja kun sanoo, että jo lähitulevaisuudessa tulemme kuulemaan Vihreiden puheenjohtajalta profeministisiä aloitteita, joiden tarkoitus on vain ärsyttää tavallista suomalaista heteroseksuualista miestä.

Tuo lyhyt lainaus paljastaa myös muita motiiveja ja taustoja, jotka kuvaavat yleisemmin vihreiden besserwisser-mentaliteettia. Esimerkiksi Hiljaista Pohdintaa -blogin ylläpitäjä analysoi toisaalla Aallon lausuntoa: 

- Tuossa on tärkeää kohta, "Olen ... korkeasti koulututettu mies. Pitää pystyä ymmärtämään rakenteet ..." Kyse on suurimmalta osin itsekehusta ja statuskilpailusta, "Minä olen niin älykäs ja sivistynyt, että kuulun siihen pieneen valikoitujen joukkoon, joka ymmärtää tavallisille ihmisille näkymättömät ja liian monimutkaiset syrjivät rakenteet." Todellisuudessa tietysti kyse ei suurimmalta osin ole siitä, etteivätkö muut ihmiset näkisi tai ymmärtäisi sitä todistusaineistoa, jota vihreät esittävät teoriansa tueksi, vaan siitä, että heidän todistusaineistonsa on virheellistä ja suorastaan ärsyttävän väärässä sen takia, että kun räikeät virheet tiedoissa ja teorian loogiset virheet osoitetaan vihreille, he eivät korjaa niitä millään tavalla. Ei-vihreät joutuvat siksi päätymään siihen lopputulokseen, että monet vihreiden opeista ovat tavallaan vääristyneen ateistisen uskon virheellisiä opinkappaleita, joihin uskomalla vihreät osoittavat toisilleen ja yhteiselle ideologialleen uskollisuutta ja lojaalisuutta.

Vihreiden tuore puheenjohtaja on elävä paradoksi, sillä olemalla ohjelmallisesti miessukupuolen aisankannattaja hän saa sillä valtavasti maskuliinista valtaa. Helpoin tapa esiintyä pyyteettömänä kansantribuunina onkin asettautua sorrettujen tai kuten nykyään, kuviteltujen sorrettujen, puolelle. Aalto on osannut tämän toki aiemmin, kun hän harrasti nuoruudessaan äärivasemmistolaista agitaatiota:

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Koska päähallituspuolueet ja loikkarit ovat toimillaan vähentäneet kansalaisten luottamusta, vasemmisto-opposiotiolla kuten Vihreillä on ollut viimeisen viikon aikana mahdollisuus kirkastaa kilpeään. Touko Aalto on puheenjohtajana jo ehtinyt kommentoida asiaa edellä mainitussa Ylen henkilökuvahaastattelussa. Sen perusteella vasemmisto-oppositiostakaan ei ole politiikan puhdistajaksi, koska se näkee tilanteessa vain mahdollisuuden ajaa opportunistisesti omaa agendaansa. Näin tehdessään Vihreät hyväksyvät loikkarien takinkäännön, mikäli se palvelee puolueen ideologiaa: 

Tosin hallituskriisistä voi seurata jotakin hyvääkin vihreille. Aalto toivoo, että hallitus voi nyt löysätä maahanmuuttopolitiikkaansa. – Hallituksen nykyinen maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittinen linja on Jussi Halla-ahon kynästä ja entisen sisäministeri Petteri Orpon (kok.) valmistelema. Jos nyt pääministeri Juha Sipilä ja valtiovarainministeri Petteri Orpo antoivat ikään kuin ihmisoikeuslupauksen, niin toivon heidän pitävän kiinni lupauksestaan. Muuten puheet ovat vain puheita.

Aalto moittii hallituksen vallassa pysymistä keinolla millä hyvänsä arvottomaksi näytelmäksi, koska se syö kansalaisten luottamusta politiikkaan. Silti hän olisi mielissään siitä, että hallitus hylkäisi kansalaisten valitsemien perussuomalaisten tekemän hallitusohjelman. Näin Aalto antaa hyväksyntänsä sille, että äänestäjänsä pettäneet loikkarit voivat luopua aiemmin sopimastaan ohjelmasta. Vihreillä ei voi tämän vuoksi olla mitään oikeutta päivitellä kansalaisten luottamuksen vähenemistä politiikkaan.
                                              

                                                      *********************************


Kotimaan uutistapahtumien lisäksi myös ulkomailla on tapahtunut. Tosin Länsirintamalta ei mitään uutta, sillä Lontoossa ja Pariisissa tapahtui tuttuun tapaan pari terroriteon yritelmää. Lontoon tapauksessa uutta oli vain se, että pakettiautolla ihmisjoukkoon ajanut oli valkoinen mies ja haavoittuneet uhrit muslimeja. Asiasta kertoo Ylen uutinen BBC: Lontoon hyökkäyksestä epäilty mies on neljän lapsen isä Cardiffista. Englannin aikaisempiin tapahtumiin verraten tähän on syytä todeta Persujen vaalilauseella: saat mitä tilaat.

Ranskan puolella Pariisissa mentiin sen sijaan vanhan kaavan mukaan, josta kertoo Ylen verkkosivujen juttu Pariisin hyökkääjä oli 31-vuotias mies, hän oli terroritarkkailulistalla. Onnellista tapahtumassa oli se, että vain hyökkääjä kuoli.


                                                       *********************************



Yle TV1, maanantai 19.6.2017 klo 18:30, Suomi on ruotsalainen

6/10. Laki ja demokratia. Suomalaisen demokratian juuret ovat syvällä Ruotsin ajassa: suomalaisilla oli oikeus osallistua Ruotsin kuninkaanvaaleihin jo Moran kivillä. Mukana mm. historioitsija Teemu Keskisarja. (U) HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.


Yle TV1, maanantai 19.6.2017 klo 19:00, Hulahula Suomi 

6/6 Hulahula Suomen kunnianhimoinen road trip huipentuu pääkaupunkiin, jossa tavoitteena on valmistella kansa juhannuksen tansseihin hulppean musikaaliesityksen siivittämänä. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi.


Yle TV1 Maanantai 19.6.2017 klo 21:00, A-studio 

Uusi oppositio kohtaa vanhan hallituksen. Tentissä myös vihreiden uusi puheenjohtaja. Juontajana Jan Andersson. #yleastudio. HD

HALLITUS HAJOSI, KOSKA KOKOOMUS JA KEPU OVAT PUNAVIHREIDEN, MEDIAN POLITRUKKIEN JA EU:N AISANKANNATTAJIA

Perussuomalaisten sulkeminen hallitusyhteistyöstä ei tullut viikonlopun puoluejohtajavaalien jälkeen yllätyksenä. Olihan punaisen toimittajakoulun vesikauhuiset rakkikoirat vaatineet koko rintamalla Jussi Halla-ahon johtaman puolueen potkimista pois hallituksesta. Erikoisinta tässä näytelmässä oli se, että vainoharhaisimmat raivonpurkaukset kuultiin oikeistolaisina pidetyiltä toimittajilta kuten Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huuskolta, joka ei Persujen puheenjohtajavaalituloksen selvittyä osannut muuta kuin toistella vasemmistolta opittuja  kuluneita vertauksia 1930-luvun paluusta. 

Tuon tekstin jälkeen sitä luuli jo nähneensä poliittisen valtavirtajournalismin pohjanoteerauksen, mutta tämäkin rima kyettiin alittamaan toisen oikeistolaisena esiintyvän skribentin, Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Timo Haapalan kipuilevassa avautumisessa. Hänen hysteerinen purkauksensa Juha Sipilä, kaada hallituksesi heti – persut tuo jatkossa vain ongelmia, on täynnä tahatonta komiikkaa ja sitä onkin vaikea uskoa terveen aikuisen miehen kirjoittamaksi. Voima-lehden maksullisen version eli Helsingin Sanomien Nyt-liitteen punavihreä toimittajakunta pysyi puolestaan omalla infantiililla tasollaan ja teki tosiuskovaisten tapaan Halla-ahosta manikealaisen vertauksen yhdistämällä hänet Voiman pimeään puoleen. 

Median roolia hallituskriisissä on silti turha korostaa liikaa, vaikka onkin totta, että erityisesti nyky-Kokoomukselle on tärkeämpää se miten asiat näyttävät mediassa kuin mitä ne käytännön politiikassa ovat. Tämä on ollut puolueen vallitseva ajattelutapa Jyrki Kataisen puheenjohtajakaudesta lähtien, sillä hän oli ensimmäinen Kokoomusjohtaja, joka hylkäsi lopullisesti vanhan arvopohjan siirtymällä punavihreiden ja sitä kannattavan median mielistelyyn. Tämä kukservatiivinen aisankannattaja-asenne näkyi myös tänään kuulluissa Petteri Orpon kommenteissa.

Tuoreet Yle uutiset kuten Sipilä aikoo pyytää hallituksen eroa huomenna – toimintakyky haluttiin varmistaa siirtämällä perussuomalaiset sivuun kertovat, että hallitusyhteistyön jatkuminen kariutui yhteisen arvopohjan puuttumiseen Halla-ahon johtaman puolueen kanssa. Pragmaattisena yritysjohtajana tunnettu pääministeri Juha Sipilä olisi voinut kenties jatkaa yhteistyötä Perussuomalaisten kanssa, mutta Kokoomuksen johdossa kulttuurimarxismi on jo niin syvällä, että siellä suunnassa ainoa ulostie oli antautuminen median ja EU-kommission toiveille.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa, että Perussuomalaiset eivät ole enää se puolue, mitä Soini rakensi 20 vuotta, koska se muuttui Jyväskylän puoluekokouksessa kahdessa päivässä aivan toisenlaiseksi. Tämähän ei pidä paikkaansa, sillä ilman suurta maahanmuutokriittistä äänestäjäkuntaa puolue ei olisi koskaan päässyt hallitukseen. Perussuomalaisista tuli suuri puolue vain siksi että se muista poiketen otti asialistalleen maahanmuuton ja EU-kriittisyyden, joita Timo Soini käytti kyynisesti hyväkseen omassa vallanhimoisessa projektisissaan.

Hallituspuolueista ainoastaan Kokoomus on se, joka on lyhyessä ajassa muuttunut siitä mitä se on perinteisesti edustanut. Vastaavasti Keskustapuolue ei ole muuttunut mitenkään, vaan se toimii edelleen keskivertotaapertajien opportunistisena etujärjestönä, joka on valtansa pönkittämiseksi aina valmis pettämään lupauksensa. Kokoomuksella oli sentään vielä jokin aika sitten arvoja ja periaatteita, joista se ei ollut halukas tinkimään.

Kun puoluetta katsoo tänään, se on täysin eri mitä se oli vielä 1970- ja 80-luvulla puhumattakaan aiemmasta ajasta. EU:n liittymisen jälkeen ruiskukkapuolueen ovat vallanneet internationalistiset kauppakamarinulikat, joille aitokokoomuslaisuus on kirosana ja poliittinen korrektius oiva tapa tehdä Suomesta epäkansallinen monikulttuurivaltio. Tällä hetkellä Kokoomusta voi pitää syystä kulttuurimarxilaisen vihrervasemmiston aisankannattajana, koska se on haluton tekemään politiikkaa, joka olisi Suomen kansan etujen mukaista. Valitettavasti osa kokoomuslaisista ei kykene näkemään rehellisesti puolueensa nykytilaa ja äänestää sitä vanhasta muistista kuvitellen sen olevan yhä Kansallinen Kokoomus, vaikka puolue ei ole käyttänyt tuota etuliitettä enää vuosiin. Kokoomuksen viestinnässä kansallisesta luopuminen onkin harvinaisen rehellistä puoluejohdolta, koska se on myynyt alkuperäiset arvonsa koti, uskonto ja isänmaa eniten tarjoaville globaalimarkkinoille.

Petteri Orpon lausunto yhteisen arvopohjan puuttumisesta on sikäli totta, ettei nyky-Kokoomuksen suomalaisten etnisestä edusta piittamattomalla poltiikalla ole paljoakaan yhteistä kansallismielisiksi julistautuneiden perussuomalaisten kanssa. Se poliitikkaa mikä on ollut Suomen valtion perustana iät ja ajat, suomalaisten etujen ajaminen, onkin nyt kultuurimarxilaisen diskurssin omaksuneen Kokoomuksen mielestä äärinationalistista vihapuhetta ja ihmisoikeuksien loukkaamista. Kun asiaa tarkastelee syvemmin, paljastuu, että tällaisen asenteen taustalla on välinpitämättömyys, jopa halveksunta, suomalaisuuden säilymistä kohtaan. Jos suomalaisten etua eivät aja suomalaiset poliitiikot niin ketkä sitten?

Kokoomuksen punavihreitä nuoleskelevat monikulttuuriset arvot ovat kaikesta humanitääris-sentimentalistisesta kuorrutuksesta paljastettuna myrkkyä etnisen suomalaisuuden säilymiselle. Vakavasti puhuen Kokoomuksen ja Kepun kansan tahdon vastainen liberaali maahanmuuttopolitiikka täyttää YK:n kansanmurhamääritelmän, jonka mukaan ehdot täyttyvät, kun tarkoituksena on tuhota kokonaan tai osittain kansallinen, etninen, rodullinen tai uskonnollinen ryhmä; yhtenä keinoa kansanmurhassa on tahallinen ryhmän elinehtojen huonontaminen, tarkoituksena aikaansaada sen fyysinen häviäminen osittain tai kokonaan. Silti Petteri Orpolla oli tiedotustilaisuudessa otsaa puhua YK:n ihmisoikeusjulistuksesta, vaikka on kannattamallaan loputtomalla maahanmuutolla syrjäyttämässä eli tuhoamassa suomalaista kantaväestöä.

Keskustapuolueen ja Kokoomuksen peräänkuuluttama inhimillinen arvopolitiikka suosimalla monikulttuuria on tarkoittanut käytännössä terrori-iskujen eksponentiaalista kasvua, etnisten ryhmien välistä väkivaltaa, valtion velan kasvamista ja raiskausten moninkertaistumista. Hallituspuolueet eivät halua ymmärtää, että monikulttuurisuus ylipäätään on epäonnistunut yhteiskuntakokeilu, jota harjoittavat enää vain aikamme reaaliteeteista jälkeen jääneet läntiset maat. Kuten Itä-Aasian maiden menestys todistaa, tuleva maailma on vahvojen yhtenäisten etnisten identiteettien varassa. Tämä olisi syytä hyväksyä myös maamme poliittinen johto. 

Yle ja muut valtamediat kannattavat Kepun ja Kokoomuksen narratiivia, jonka mukaan muilla hallituspuolueilla ei ole luottamusta Jussi Halla-ahon johtamaan perussuomalaisiin, vaikka asia voidaan nähdä yhtä hyvin päinvastaisena.  Jussi Halla-aho vaati hallitusneuvotteluissa, että hallitus noudattaisi aiemmin sovittua 80-kohtaista ulkomaalaispolitiikkaa koskevaa ohjelmaa. Tähän Keskusta ja Kokoomus eivät suostuneet, jonka vuoksi on perusteltua sanoa, että Perussuomalaisilla ei ole luottamusta hallitukseen, koska se ei noudata omaa hallitustohjelmaansa maahanmuuttokysymyksessä. Uuden persujohdon kannalta hallituksesta pois lähtö ei olekaan katastrofi, sillä Soinin johtamat Perussuomalaiset eivät saaneet läpi juuri mitään omista tavoitteistaan, mikä näkyi jo syksyllä 2015, kun maahan rynni kymmenen turvalliseen EU-maan kautta yli 30 000 kehitysmaalaista turvapaikkaturistia.

Maahanmuuton ohella toinen kivi vanhan hallituksen kengässä oli EU-kysymys. Tiedotustilaisuudessa Sipilä vaatikin hallitukselta jatkossa EU integraation syventämistä, joka tarkoittaa jäljellä olevan vallan luovuttamista pois Suomen kansalta Brysseliin. Tämä sopii erittäin hyvin Emmanuel Macronin ja Angela Merkelin uuden akselin tavoitteeseen, jossa Euroopasta halutaan tehdä Neuvostoliiton kaltainen keskusjohtoinen liittovaltio. Neuvostoliittoa se muistuttaisi jo siinäkin mielessä, että liittovaltiossa kaikki unionin kritiikki ja vastustaminen tultaisiin kriminalisoimaan "vihapuheena". Todellinen ääriajattelu muhiikin siis hallitsevan EU-eliitin keskuudessa eikä maalaisjärkeä ja kansan tahtoa edustavissa nationalistipuolueissa. Verkkolehti Oikea Media kirjoittaa jutussaan Perussuomalaisten syrjäyttämisen taustalla liittovaltioprosessin kiirehtiminen?:

Presidentti Macronin oman puoluekyhäelmän saaman alustavan parlamenttivaalivoiton myötä EU:n yhdistymisessä koittaa aivan uusi aika. On syntymässä kahden parihevosen johtama valjakko, joka vie Unionin kohti tiukempaa federalisaatiota ja yhdentymistä. Saksa johtaa ja Ranska seuraa kiltisti. Tässä ydinreaktiossa toimitaan päättäväisesti. Uusi Barad-dur on pystytetty", analysoi dosentti Arto Luukkanen (Ps) blogissaan eilen illalla.

"Väärät skeptiset mielipiteet työnnetään marginaaliin - nyt isketään armotta ja suljetaan vääräoppisten suut. Suomen Perussuomalaisten puoluekokouksen henkilövalinnat sattuivat siinä mielessä 'onnekkaasti' ja 'epäonnisesti'. PS:n johto aiotaan syödä eurooppalaisen yhteistahdon ilmauksena - Aamiaiseksi."

Ymmärrettävästi tämän hallitusfarssin seuraaminen on ollut nautinnollista punavihreälle oppositiolle, joka toivoo vesi kielellä yhteistyöneuvotteluiden kariutumista ja uusien vaalien asettamista. Vihreiden Ville Niinistön ja Vasemmistoliiton Li Anderssonin kannat tulevat selväksi Ylen uutisessa Uudet vaalit olisivat reiluin tapa selkiyttää tilannetta. Totta kai median tukemat punavihreät puolueet, jotka ovat lihottaneet kannatustaan oppositiossa, haluaisivat pitää vaalit juuri nyt. Puoluejohtajat tietävät, että realistisesti katsottuna niiden suosio on juuri nyt tapissa ja seuraavan kahden vuoden aikana voi tapahtua mitä tahansa, mikä olisi niiden suosiolle epäedullista. Nykyisessä eurooppalaisessa monikulttuurikaaoksessa on aivan mahdollista, että kahden vuoden sisällä myös Suomessa tapahtuu islamilainen terrori-isku. Se veisi parissa päivässä kummaltakin puolueelta pois puolet kannatuksesta.

Arvojensa puolesta ainakin Kokoomus voisi aivan hyvin lähteä rakentamaan hallitusta Vihreiden ja Vasemmistoliiton kanssa, mutta tämä tuskin sopiii jälkimmäisille, koska ne näkevät sekä pikaisissa vaaleissa että oppositioon jäämisessä paljon suuremman hyödyn. Siksi onkin todennäköisintä, että Kepu-Kokoomus pyytää hallitusneuvotteluihin RKP:n ja Kristillidemokraatit (KD).

Kukservatiivisille porvaripuolueille ei näytä tuottavan ongelmia tehdä yhteistyötä suomalaisvihamielisen rasistipuolueen kanssa, joka valitsi samaan aikaan kuin persujen puoluekokous presidenttiehdokkaakseen entisen taistolaiskommunisti Nils Torvaldsin. Puoluekannan vaihtumisesta huolimatta Torvaldsilla on edelleen marxilaiset ihanteet, jotka hän piilottaa maahanmuuttomyönteiseen monikultturismiin. Tavoite näyttää olevan edelleen sama kuin taistolaisvuosina, jolloin hän halusi alistaa suomalaiset Neuvostoliiton avulla. Nyt sama politiikka toteutuu RKP:n riveissä monikultturismilla ja rajattomalla maahanmuutolla. Valtamedia on muistellut koko viikon Halla-ahon vanhoja blogikirjoituksia, mutta on ollut täysin hiljaa Torvaldsin taistolaisajan möläytyksistä. Verkkolehti Nykysuomi virkistää kansakunnan muistia jutussaan RKP:n presidenttiehdokkaan radikaali nuoruuden-idea: ”Teloitamme jonkun”:

Vastoin laajalle levinnyttä käsitystä, Torvalds ei ehdottanut porvarien teloittamista Vanhan Ylioppilastalon valtauksen yhteydessä v.1968, vaan medialle myöhemmin antamassaan haastattelussa. Muita ”Vanhan valtaukseen” osallistuneita oli mm. Paavo Lipponen, myöhemmin Suomen pääministeri (SDP) ja nyttemmin venäläisen energiayhtiön konsultti.

On selvää, että RKP ja KD vetävät hallitusneuvotteluissa härskit iltalypsyt, koska johtavat hallituspuolueet ovat joutuneet valinnoissaan pakkoraon eteen. Ilman niukkaa 101 eduskuntapaikan tukemaa enemmistöhallitusta edessä on uudet vaalit, eivätkä ne lupaa välttämättä hyvää valtapuolueille. Siksi erityisesti vallanhne RKP voi kiristää uutta hallitusta paljonkin: Vaasan keskusairaalan toiminnan jatkaminen, pakkoruotsin laajentaminen, afrikkalaisten maahanmuuton moninkertaistaminen jne. Vastaavasti KD voi vaatia kolmosolutta takaisin Alkoon ja aborttilainsäädännön uudistamista.

Jo nyt näyttää selvältä, että Kepun ja Kokoomuksen julkisivukeskeinen ratkaisu oli harkitsematon, joka ei johda muuhun kuin tappioihin. Vaikka ne saisivatkin kyhättyä jonkinlaisen enemmistöhallituksen, voi 101 kansanedustajan tukema hallitus kaatua jo ensimmäiseen välikysymykseen. Vaaleissa kansa tulisi muistamaan Persut ulos savustaneiden puoluejohtaijien röyhkeän manööverin. Äänestäjiä siirtyisi Kepusta ja Kokomuukselta melkoisella varmuudella Perussuomalaisiin.

Tilanteen ollessa tämä, hallituksesta putoaminen ei ole nykypersuille mikään yöunien menettämisen paikka. Mikäli uusi hallitus pysyy kitkutellen pystyssä seuraavat kaksi vuotta, se tulee olemaan Halla-aholle ja hänen puolueelleen loistava mahdollisuus uudelle nousulle ja Jytky kolmoselle.

Ansiokkaassa Kansankokonaisuus-blogissa kirjoittaja analysoi terävästi niistä mahdollisuuksista, joita Perussuomalaisilla on lähitulevaisuudessa käytettävänä oppositiossa:

Keskipitkällä tähtäimellä tämä mahdollistaa Tanskan mallin, missä PS on hallituksen ulkopuolella, mutta tekee yhteistoimintaa porvarihallituksen kanssa. Hallituksen on vastapalveluksena suostuttava haittamaahanmuuton voimakkaaseen leikkaamiseen. Tällaisella politiikalla on kansan laaja tuki - enemmistö suomalaisista haluaa haittamaahanmuuton leikkaamista.

                                                      ****************************

Yle TV1, maanantai 12.6.2017 klo 21:00, A-studio  

Haastattelussa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Hallitus ei jatka entisellä kokoonpanollaan. Yhteistyö Perussuomalaisten kanssa ei onnistunut. Mikä nyt eteen?#yleastudio

Linkki Yle Areenaan.

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.