Perussuomalaisten sulkeminen hallitusyhteistyöstä ei tullut viikonlopun puoluejohtajavaalien jälkeen yllätyksenä. Olihan punaisen toimittajakoulun vesikauhuiset rakkikoirat vaatineet koko rintamalla Jussi Halla-ahon johtaman puolueen potkimista pois hallituksesta. Erikoisinta tässä näytelmässä oli se, että vainoharhaisimmat raivonpurkaukset kuultiin oikeistolaisina pidetyiltä toimittajilta kuten Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huuskolta, joka ei Persujen puheenjohtajavaalituloksen selvittyä osannut muuta kuin toistella vasemmistolta opittuja kuluneita vertauksia 1930-luvun paluusta.
Tuon tekstin jälkeen sitä luuli jo nähneensä poliittisen valtavirtajournalismin pohjanoteerauksen, mutta tämäkin rima kyettiin alittamaan toisen oikeistolaisena esiintyvän skribentin, Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Timo Haapalan kipuilevassa avautumisessa. Hänen hysteerinen purkauksensa Juha Sipilä, kaada hallituksesi heti – persut tuo jatkossa vain ongelmia, on täynnä tahatonta komiikkaa ja sitä onkin vaikea uskoa terveen aikuisen miehen kirjoittamaksi. Voima-lehden maksullisen version eli Helsingin Sanomien Nyt-liitteen punavihreä toimittajakunta pysyi puolestaan omalla infantiililla tasollaan ja teki tosiuskovaisten tapaan Halla-ahosta manikealaisen vertauksen yhdistämällä hänet Voiman pimeään puoleen.
Median roolia hallituskriisissä on silti turha korostaa liikaa, vaikka onkin totta, että erityisesti nyky-Kokoomukselle on tärkeämpää se miten asiat näyttävät mediassa kuin mitä ne käytännön politiikassa ovat. Tämä on ollut puolueen vallitseva ajattelutapa Jyrki Kataisen puheenjohtajakaudesta lähtien, sillä hän oli ensimmäinen Kokoomusjohtaja, joka hylkäsi lopullisesti vanhan arvopohjan siirtymällä punavihreiden ja sitä kannattavan median mielistelyyn. Tämä kukservatiivinen aisankannattaja-asenne näkyi myös tänään kuulluissa Petteri Orpon kommenteissa.
Tuoreet Yle uutiset kuten Sipilä aikoo pyytää hallituksen eroa huomenna – toimintakyky haluttiin varmistaa siirtämällä perussuomalaiset sivuun kertovat, että hallitusyhteistyön jatkuminen kariutui yhteisen arvopohjan puuttumiseen Halla-ahon johtaman puolueen kanssa. Pragmaattisena yritysjohtajana tunnettu pääministeri Juha Sipilä olisi voinut kenties jatkaa yhteistyötä Perussuomalaisten kanssa, mutta Kokoomuksen johdossa kulttuurimarxismi on jo niin syvällä, että siellä suunnassa ainoa ulostie oli antautuminen median ja EU-kommission toiveille.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa, että Perussuomalaiset eivät ole enää se puolue, mitä Soini rakensi 20 vuotta, koska se muuttui Jyväskylän puoluekokouksessa kahdessa päivässä aivan toisenlaiseksi. Tämähän ei pidä paikkaansa, sillä ilman suurta maahanmuutokriittistä äänestäjäkuntaa puolue ei olisi koskaan päässyt hallitukseen. Perussuomalaisista tuli suuri puolue vain siksi että se muista poiketen otti asialistalleen maahanmuuton ja EU-kriittisyyden, joita Timo Soini käytti kyynisesti hyväkseen omassa vallanhimoisessa projektisissaan.
Hallituspuolueista ainoastaan Kokoomus on se, joka on lyhyessä ajassa muuttunut siitä mitä se on perinteisesti edustanut. Vastaavasti Keskustapuolue ei ole muuttunut mitenkään, vaan se toimii edelleen keskivertotaapertajien opportunistisena etujärjestönä, joka on valtansa pönkittämiseksi aina valmis pettämään lupauksensa. Kokoomuksella oli sentään vielä jokin aika sitten arvoja ja periaatteita, joista se ei ollut halukas tinkimään.
Kun puoluetta katsoo tänään, se on täysin eri mitä se oli vielä 1970- ja 80-luvulla puhumattakaan aiemmasta ajasta. EU:n liittymisen jälkeen ruiskukkapuolueen ovat vallanneet internationalistiset kauppakamarinulikat, joille aitokokoomuslaisuus on kirosana ja poliittinen korrektius oiva tapa tehdä Suomesta epäkansallinen monikulttuurivaltio. Tällä hetkellä Kokoomusta voi pitää syystä kulttuurimarxilaisen vihrervasemmiston aisankannattajana, koska se on haluton tekemään politiikkaa, joka olisi Suomen kansan etujen mukaista. Valitettavasti osa kokoomuslaisista ei kykene näkemään rehellisesti puolueensa nykytilaa ja äänestää sitä vanhasta muistista kuvitellen sen olevan yhä Kansallinen Kokoomus, vaikka puolue ei ole käyttänyt tuota etuliitettä enää vuosiin. Kokoomuksen viestinnässä kansallisesta luopuminen onkin harvinaisen rehellistä puoluejohdolta, koska se on myynyt alkuperäiset arvonsa koti, uskonto ja isänmaa eniten tarjoaville globaalimarkkinoille.
Petteri Orpon lausunto yhteisen arvopohjan puuttumisesta on sikäli totta, ettei nyky-Kokoomuksen suomalaisten etnisestä edusta piittamattomalla poltiikalla ole paljoakaan yhteistä kansallismielisiksi julistautuneiden perussuomalaisten kanssa. Se poliitikkaa mikä on ollut Suomen valtion perustana iät ja ajat, suomalaisten etujen ajaminen, onkin nyt kultuurimarxilaisen diskurssin omaksuneen Kokoomuksen mielestä äärinationalistista vihapuhetta ja ihmisoikeuksien loukkaamista. Kun asiaa tarkastelee syvemmin, paljastuu, että tällaisen asenteen taustalla on välinpitämättömyys, jopa halveksunta, suomalaisuuden säilymistä kohtaan. Jos suomalaisten etua eivät aja suomalaiset poliitiikot niin ketkä sitten?
Keskustapuolueen ja Kokoomuksen peräänkuuluttama inhimillinen arvopolitiikka suosimalla monikulttuuria on tarkoittanut käytännössä terrori-iskujen eksponentiaalista kasvua, etnisten ryhmien välistä väkivaltaa, valtion velan kasvamista ja raiskausten moninkertaistumista. Hallituspuolueet eivät halua ymmärtää, että monikulttuurisuus ylipäätään on epäonnistunut yhteiskuntakokeilu, jota harjoittavat enää vain aikamme reaaliteeteista jälkeen jääneet läntiset maat. Kuten Itä-Aasian maiden menestys todistaa, tuleva maailma on vahvojen yhtenäisten etnisten identiteettien varassa. Tämä olisi syytä hyväksyä myös maamme poliittinen johto.
Yle ja muut valtamediat kannattavat Kepun ja Kokoomuksen narratiivia, jonka mukaan muilla hallituspuolueilla ei ole luottamusta Jussi Halla-ahon johtamaan perussuomalaisiin, vaikka asia voidaan nähdä yhtä hyvin päinvastaisena. Jussi Halla-aho vaati hallitusneuvotteluissa, että hallitus noudattaisi aiemmin sovittua 80-kohtaista ulkomaalaispolitiikkaa koskevaa ohjelmaa. Tähän Keskusta ja Kokoomus eivät suostuneet, jonka vuoksi on perusteltua sanoa, että Perussuomalaisilla ei ole luottamusta hallitukseen, koska se ei noudata omaa hallitustohjelmaansa maahanmuuttokysymyksessä. Uuden persujohdon kannalta hallituksesta pois lähtö ei olekaan katastrofi, sillä Soinin johtamat Perussuomalaiset eivät saaneet läpi juuri mitään omista tavoitteistaan, mikä näkyi jo syksyllä 2015, kun maahan rynni kymmenen turvalliseen EU-maan kautta yli 30 000 kehitysmaalaista turvapaikkaturistia.
Maahanmuuton ohella toinen kivi vanhan hallituksen kengässä oli EU-kysymys. Tiedotustilaisuudessa Sipilä vaatikin hallitukselta jatkossa EU integraation syventämistä, joka tarkoittaa jäljellä olevan vallan luovuttamista pois Suomen kansalta Brysseliin. Tämä sopii erittäin hyvin Emmanuel Macronin ja Angela Merkelin uuden akselin tavoitteeseen, jossa Euroopasta halutaan tehdä Neuvostoliiton kaltainen keskusjohtoinen liittovaltio. Neuvostoliittoa se muistuttaisi jo siinäkin mielessä, että liittovaltiossa kaikki unionin kritiikki ja vastustaminen tultaisiin kriminalisoimaan "vihapuheena". Todellinen ääriajattelu muhiikin siis hallitsevan EU-eliitin keskuudessa eikä maalaisjärkeä ja kansan tahtoa edustavissa nationalistipuolueissa. Verkkolehti Oikea Media kirjoittaa jutussaan Perussuomalaisten syrjäyttämisen taustalla liittovaltioprosessin kiirehtiminen?:
Presidentti Macronin oman puoluekyhäelmän saaman alustavan parlamenttivaalivoiton myötä EU:n yhdistymisessä koittaa aivan uusi aika. On syntymässä kahden parihevosen johtama valjakko, joka vie Unionin kohti tiukempaa federalisaatiota ja yhdentymistä. Saksa johtaa ja Ranska seuraa kiltisti. Tässä ydinreaktiossa toimitaan päättäväisesti. Uusi Barad-dur on pystytetty", analysoi dosentti Arto Luukkanen (Ps) blogissaan eilen illalla.Ymmärrettävästi tämän hallitusfarssin seuraaminen on ollut nautinnollista punavihreälle oppositiolle, joka toivoo vesi kielellä yhteistyöneuvotteluiden kariutumista ja uusien vaalien asettamista. Vihreiden Ville Niinistön ja Vasemmistoliiton Li Anderssonin kannat tulevat selväksi Ylen uutisessa Uudet vaalit olisivat reiluin tapa selkiyttää tilannetta. Totta kai median tukemat punavihreät puolueet, jotka ovat lihottaneet kannatustaan oppositiossa, haluaisivat pitää vaalit juuri nyt. Puoluejohtajat tietävät, että realistisesti katsottuna niiden suosio on juuri nyt tapissa ja seuraavan kahden vuoden aikana voi tapahtua mitä tahansa, mikä olisi niiden suosiolle epäedullista. Nykyisessä eurooppalaisessa monikulttuurikaaoksessa on aivan mahdollista, että kahden vuoden sisällä myös Suomessa tapahtuu islamilainen terrori-isku. Se veisi parissa päivässä kummaltakin puolueelta pois puolet kannatuksesta.
"Väärät skeptiset mielipiteet työnnetään marginaaliin - nyt isketään armotta ja suljetaan vääräoppisten suut. Suomen Perussuomalaisten puoluekokouksen henkilövalinnat sattuivat siinä mielessä 'onnekkaasti' ja 'epäonnisesti'. PS:n johto aiotaan syödä eurooppalaisen yhteistahdon ilmauksena - Aamiaiseksi."
Arvojensa puolesta ainakin Kokoomus voisi aivan hyvin lähteä rakentamaan hallitusta Vihreiden ja Vasemmistoliiton kanssa, mutta tämä tuskin sopiii jälkimmäisille, koska ne näkevät sekä pikaisissa vaaleissa että oppositioon jäämisessä paljon suuremman hyödyn. Siksi onkin todennäköisintä, että Kepu-Kokoomus pyytää hallitusneuvotteluihin RKP:n ja Kristillidemokraatit (KD).
Kukservatiivisille porvaripuolueille ei näytä tuottavan ongelmia tehdä yhteistyötä suomalaisvihamielisen rasistipuolueen kanssa, joka valitsi samaan aikaan kuin persujen puoluekokous presidenttiehdokkaakseen entisen taistolaiskommunisti Nils Torvaldsin. Puoluekannan vaihtumisesta huolimatta Torvaldsilla on edelleen marxilaiset ihanteet, jotka hän piilottaa maahanmuuttomyönteiseen monikultturismiin. Tavoite näyttää olevan edelleen sama kuin taistolaisvuosina, jolloin hän halusi alistaa suomalaiset Neuvostoliiton avulla. Nyt sama politiikka toteutuu RKP:n riveissä monikultturismilla ja rajattomalla maahanmuutolla. Valtamedia on muistellut koko viikon Halla-ahon vanhoja blogikirjoituksia, mutta on ollut täysin hiljaa Torvaldsin taistolaisajan möläytyksistä. Verkkolehti Nykysuomi virkistää kansakunnan muistia jutussaan RKP:n presidenttiehdokkaan radikaali nuoruuden-idea: ”Teloitamme jonkun”:
Vastoin laajalle levinnyttä käsitystä, Torvalds ei ehdottanut porvarien teloittamista Vanhan Ylioppilastalon valtauksen yhteydessä v.1968, vaan medialle myöhemmin antamassaan haastattelussa. Muita ”Vanhan valtaukseen” osallistuneita oli mm. Paavo Lipponen, myöhemmin Suomen pääministeri (SDP) ja nyttemmin venäläisen energiayhtiön konsultti.On selvää, että RKP ja KD vetävät hallitusneuvotteluissa härskit iltalypsyt, koska johtavat hallituspuolueet ovat joutuneet valinnoissaan pakkoraon eteen. Ilman niukkaa 101 eduskuntapaikan tukemaa enemmistöhallitusta edessä on uudet vaalit, eivätkä ne lupaa välttämättä hyvää valtapuolueille. Siksi erityisesti vallanhne RKP voi kiristää uutta hallitusta paljonkin: Vaasan keskusairaalan toiminnan jatkaminen, pakkoruotsin laajentaminen, afrikkalaisten maahanmuuton moninkertaistaminen jne. Vastaavasti KD voi vaatia kolmosolutta takaisin Alkoon ja aborttilainsäädännön uudistamista.
Jo nyt näyttää selvältä, että Kepun ja Kokoomuksen julkisivukeskeinen ratkaisu oli harkitsematon, joka ei johda muuhun kuin tappioihin. Vaikka ne saisivatkin kyhättyä jonkinlaisen enemmistöhallituksen, voi 101 kansanedustajan tukema hallitus kaatua jo ensimmäiseen välikysymykseen. Vaaleissa kansa tulisi muistamaan Persut ulos savustaneiden puoluejohtaijien röyhkeän manööverin. Äänestäjiä siirtyisi Kepusta ja Kokomuukselta melkoisella varmuudella Perussuomalaisiin.
Tilanteen ollessa tämä, hallituksesta putoaminen ei ole nykypersuille mikään yöunien menettämisen paikka. Mikäli uusi hallitus pysyy kitkutellen pystyssä seuraavat kaksi vuotta, se tulee olemaan Halla-aholle ja hänen puolueelleen loistava mahdollisuus uudelle nousulle ja Jytky kolmoselle.
Ansiokkaassa Kansankokonaisuus-blogissa kirjoittaja analysoi terävästi niistä mahdollisuuksista, joita Perussuomalaisilla on lähitulevaisuudessa käytettävänä oppositiossa:
Keskipitkällä tähtäimellä tämä mahdollistaa Tanskan mallin, missä PS on hallituksen ulkopuolella, mutta tekee yhteistoimintaa porvarihallituksen kanssa. Hallituksen on vastapalveluksena suostuttava haittamaahanmuuton voimakkaaseen leikkaamiseen. Tällaisella politiikalla on kansan laaja tuki - enemmistö suomalaisista haluaa haittamaahanmuuton leikkaamista.
****************************
Yle TV1, maanantai 12.6.2017 klo 21:00, A-studio
Haastattelussa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Hallitus ei jatka entisellä kokoonpanollaan. Yhteistyö Perussuomalaisten kanssa ei onnistunut. Mikä nyt eteen?#yleastudio
Linkki Yle Areenaan.
Klikkaa kuvaa suuremmaksi. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti