MYÖS YLE LIITTYI HS:N LYNKKAUSPARTIOON, JOSSA EI SUVAITA "VÄÄRIN AJATTELEVIA" YRITTÄJIÄ

Finlaysonin Jukka Kurttila haluaa edistää homoagendaa.
mutta suuttuu jos hänen agendastaan ei pidetä.

Reilu viikko sitten (22.10.2017) Helsingin Sanomat aloitti lehdistökampanjan suurena työllistäjänä tunnetun Tavartalo Kärkkäisen omistaja Juha Kärkkäistä vastaan. Laatujournalistiseksi julkaisuksi itseään kutsuvan Helsingin Sanomien sunnuntainnumeron juttu Näin halpahallipatruuna Juha Kärkkäinen radikalisoitui ja ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa on poliittisessa tarkoitushakuisuudessaan härskeintä mitä maassamme on viime vuosina julkaistu. Kyse on halpahintaisesta mustamaalausjutusta, jollaisia on yleensä totuttu lukemaan takavuosien Hymy-lehdestä. Mitään ajankohtaista syytä häväistyskirjoitukselle ei ollut, seikka, jonka Juha Kärkkäinen huomioi verkkolehti Nykysuomelle lähettämässään avoimessa tiedotteessa:

Vaikka yhtiötä ei ole enää pitkään aikaan liitetty esimerkiksi sananvapausoikeudenkäynteihin ja vaikka KauppaSuomi on lakkauttanut mielipidepalstansa, julkaisi HS meistä jälleen monisivuisen artikkelin tuoreessa sunnuntailiitteessään.

Helsingin Sanomien motiivi jutun julkaisemiselle oli alhaisuudessaan mitä ilmeisin. Tarkoituksena oli saada aikaan julkinen "kohu", jotta mahdollisimman moni median punavihreitä muotiarvoja seuraava yritys tarttuisi hype-syöttiin ja  katkaisisi yrityssuhteen Tavaratalo Kärkkäiseen. Eräät yritykset ovatkin jo lopettaneet kaupankäynnin Kärkkäisen kanssa luultavasti siksi, että ne haluavat mielistellä trendien harjalla olevaa pientä punavihreää joukkoa. 

Suurista mediataloista etenkin Helsingin Sanomia on ärsyttänyt jo pitkään Juha Kärkkäisen aikoinaan perustama Magneettimedia. Kärkkäinen on jättänyt lehden jo vuosia sitten, mutta pitkävihaisessa Helsingin Sanomissa ei voida olla anteeksi antamatta sitä, että hänen perustama lehti julkaisee edelleen kiusallisia faktatietoja globalisteista ja punaliberaaleista. Erityisen paljon maamme johtavaa printtimediaa on närästänyt Magneettimedian juutalaiskriittiset kirjoitukset. HS:n mustamaalauskampanjan keihään kärkenä olikin Kärkkäisen saama sakkotuomio kansanryhmän vastaisesta kiihotuksesta, vaikka oikeus ei kyennyt kiistämään kirjoituksissa esitettyjen argumenttien todenperäisyyttä. Vapaamuurareita vilisevä oikeuslaitoksemme katsoi, että Kärkkäisen rikos on siinä, että hänen lehtensä kautta kansalaisten keskuuteen levitettiin vaikutusvaltaisten sionistien kannalta ikäviä totuuteen perustuvia kirjoituksia. Tiedotteessaan Juha Kärkkäinen arvioi itse HS:n motiiveja:

On historiallisesti ainutlaatuista, että suomalainen lehdistö pyrkii järjestelmällisellä ja vuosia jatkuneella lokakampanjalla vahingoittamaan satoja suomalaisia työllistävää yritystä, vaikka yrityksen ei epäillä rikkoneen lakia tai kohdelleen sidosryhmiään huonosti. Kyse on vain päätoimittajien ja yrittäjän mielipide-eroista. HS:n artikkeli ei sisältänyt mitään uutta. Teksti pyrki antamaan vain tekohengitystä joukolle vanhoja syytöksiä, koska lehden toimitus ei allekirjoita yhtiön omistajan henkilökohtaisia arvoja.

Yleisradio antoi aatekumppaninsa Helsingin Sanomien käydä yksin Kärkkäisen vastaista kampanjaa toista viikkoa, kunnes eilen se  liittyi yhteisrintamaan julkaisemalla Magneettimedian maanisena vihollisena tunnetun Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttilan haastattelun. Verkkosivujen jutussa Pelkkä pussilakana voi johtaa tappouhkauksiin – Finlaysonin johtaja koettelee suomalaisten suvaitsevaisuutta Yle leipoo valikoivaa suvaitsevuutta kuluttajien kurkusta alas ajavasta liberaalifanaatikosta jonkinlaista sosiaalisen oikeudenmukaisuuden soturia – vieläpä ilman ironiaa, joka tekee haastattelusta todella hilpeää luettavaa.

Saamastaan mediahuomiosta huolimatta Kurttilan johtama Finlayson on yrityksenä pieni toimija alkuperäisiin omistajiinsa verrattuna. Vuoden 2016 lopussa yhtiöllä oli 87 työntekijää, joten se on melko mitätön tekijä verrattuna vaikkapa Tavaratalo Kärkkäiseen, joka antaa tällä hetkellä lähes viidelle sadalle suomalaisille työpaikan. Tosin Kurttilan kaltaisten suomalaisvihamielisten boikotoijien ansiosta moni saattaa menettää Kärkkäisellä työpaikkansa. Onneksi kuluttajissa on herännyt ostajasolidaarisuutta siinä määrin, että tämä skenaario tuskin tulee median ja trendiyritysten kovasta yrityksestä huolimatta toteutumaan.

Suuri osa suomalaisista taitaa kuvitella edelleen, että nyky-Finlaysonilla olisi jotain tekemistä aikoinaan tuhansia ihmisiä työllistäneen Finlaysonin kanssa. Alkuperäinen Finlayson meni eri fuusioiden kautta konkurssiin jo vuonna 2008. Lopulta vuonna 2014 Finlaysonin silloinen omistaja Capman myi kodintekstiililiiketoiminnot mainostoimisto Bob the Robotin perustajille, joihin kuului Jukka Kurttila. Käytännössä Kurttila osti pelkästään tunnetun brändin. Entisenä mainostoimistomiehenä hän on osannut käyttää häikäilemättömästi Finlaysonista saamiaan immateriaalioikeuksia asiakas- ja yhteiskuntaviestinnässään. 

Omistamallaan brändillä Kurttila on luonut yrityksestään merkittävämmän kuin se todellisuudessa onkaan. Mainosmaailman konkarina hän taitaa imagon luomiseen kuuluvan manipulaation, jolla voidaan myydä vaikka käärmeöljyä hyväuskoisille asiakkaille samalla kun hankitaan ilmaista mediajulkisuutta. Hänen median haltuunotossa yhdistyy saumattomasti markkinamaakarien ovela puliveivaaminen ja oman poliittisen agendan propagoiminen. Toisaalta nyky-Finlaysonin edistämän homopropagandan ja siihen liittyvän bisneksen taustalla lienee myös Kurttilan omat mieltymykset. 

Kun Magneettimedia alkoi paljastaa Kurttilasta ja hänen poliittisesta agendastaan valtamedian sivuuttamia tietoja, Finlayson julisti kauppasodan Tavaratalo Kärkkäistä vastaan. Magneettimediassa jukaistut analyysit Finlaysonin painattamista Tom of Finland -tuotteista luonnollisesti raivostuttivat suvaitsevaisena esiintyvää toimitusjohtajaa. Ylen haastattelussa tällainen bisneslogiikan rikkova ideologinen kiukuttelu tulkittiin kuitenkin "yritysvastuuna":

Finlaysonin yritysvastuu näkyy kaikessa. Kurttila lopetti pari vuotta sitten yhteistyön tavaratalo Kärkkäisen kanssa Magneettimedian ”vastenmielisen propagandan takia”. Kurttila uskoi, että tavaratalo Kärkkäisen omistaja Juha Kärkkäinen tuki Magneettimedian kirjoituksia. Tapaus nousi jälleen puheenaiheeksi, kun Helsingin Sanomat kirjoitti Kärkkäisen yhteyksistä Suomen vastarintaliikkeeseen.

Piskuisen nyky-Finlaysonin toimintaa seuratessa tulee väkisinkin mieleen, onko kyseessä lainkaan yritystoiminnan edistäminen vai pelkkä mainosmiehen halu propagoida punaliberaalia identiteettipolitiikkaa ja ärsyttää erimielisiä:

Finlaysonin johtajana hän haluaa parantaa maailmaa. Toiveena on, että suomalainen muotoiluala seuraisi perässä. – Finlayson tulee seuraavina vuosina tutuksi osin ehkä yllättävistä asioista, jotka saattavat suututtaa ihmisiä.

Ylen toinen Tavaratalo Kärkkäistä sivuava uutinen ilmestyi tänään yhtiön verkkosivuilla ja tv-uutisissa. Verkkosivujen uutisessa Ohjelmistofirma kieltäytyi yhteistyöstä perussuomalaisten kanssa – "Ajatukset eivät natsaa arvoihimme" ollaan hyvillään siitä, että myös Suomeen on rantautunut Amerikasta peräisin oleva kansakuntaa hajottava kulttuurisota, joka ulottuu nyt jo yritysmaailmaan. Vasemmistoliberaalien Yhdysvalloissa 1960-luvulla käynnistämä kulttuuritaistelu muuttui globalismin myötä repiväksi vasta 2000-luvulla, kun osa konservatiiveista ei ole enää tyytynytkään toisen posken kääntämiseen. Vasemmistoliberaalien julkisuudessa ilmenevä ärtyisä peppukipu johtuukin pitkälti siitä, ettei sen mielettömiksi käyneille vaatimuksille enää antauduta suoralta kädeltä. Tämän vuoksi liberaalien kampanjat ovat äityneet entistä julkeammiksi monopolisoimiensa "hyvien asioiden" puolesta.

Ylen verkkosivujutun videossa haastateltu helsinkiläinen ohjelmistoyritys Flo Appsin toimitusjohtaja Tapio Nurminen vinkuu Kurttilan lailla arvoista. Se näyttää olevan yksi monista keinoista, joilla pääkaupunkikuplassa toimivat yritykset rakentavat imagoaan:

– Katsoimme, että asiakkaan [Perussuomalaiset] arvot ovat menneet niin omituiseen suuntaan, että emme halua olla viemässä eteenpäin heidän toimintaansa.

Kun katsotaan mihin suuntaan ja kuinka alas länsimaat ovat menneet moraalisesti 1960-luvun jälkeen, on jokseenkin hirtehistä kuulla liberaalin bisnesnörtin suusta, että asiakkaan arvot ovat menneet "omituiseen suuntaan". Nurminen toistaa haastattelussa muutoinkin papukaijan lailla hegemonista monikulttuurimantraa ilman sen kummempia perusteluja. Omituisena itsenäisen ajattelun puutteena voi pitää sitä, että Nurminen näyttää hyväksyvän monikultturismin nimissä valikoimattoman ja ilman määrällistä takarajaa olevan ulkomaalaisinvaasion: 

Nurmisen mukaan perussuomalaisten arvot ovat ristiriidassa Flo Appsin monikulttuurisuusarvojen kanssa. Hänen mielestään on Suomelle hyväksi, että maassa asuu eri kulttuureja edustavia, eri kieliä puhuvia ja eri tavalla ajattelevia.  

– Kyllä maailma on globaali. Jos ajatellaan it-alan henkilökresursseja, meistä kantasuomalaisista ei löydy riittäviä resursseja infrastruktuurin pyörittämiseen. Tänne tarvitaan osaajia muualta, koko bisnes on muuttunut globaaliksi

Nurmisen peräänkuuluttama bisnesvetoinen globalismi ei ole loppujen lopuksi muuta kuin määrään perustuvaa utilitarismia, jossa kaiken mittana on taloudellinen hyöty. Globalistien mainostama arvoliberalismi on sekin vain savuverho, sillä talousajattelussa kaikki inhimilliset arvot ovat viime kädessä alisteisia taloudelliselle hyödylle, joka onkin ainoa jolla se eroaa puhtaasta nihilismistä. 

Globaalien suuryritysten harjoittaman yksiulotteisen talouslogiikan näkökulmasta niillä on hyvä syy edistää kansakunnat murskaava monikultturismia ja boikotoida niitä yrityksiä, jotka puolustavat kansallisia ei-liberaaleja arvoja. Tv-uutisissa kerrotussa juttuversiossa kerrottiin, että Suomessa boikottimalli on lainattu Yhdysvalloista, jossa suuryritykset ovat vastustaneet presidentti Donald Trumpin maahantulokieltoja terroristisista kehitysmaista. Trump-vastaiset valtamediat ovat esittäneet suurelle yleisölle nämä toimet suuryritysten haluna toimia "humaanisti" ja "vastuullisesti", vaikka todellisuudessa tämän kammottavan moraaliposeerauksen taustalla on pyrkimys saada myös jatkossa pidäkkeettä vierasta halpatyövoimaa. Suuryritykset laskelmoivat, että kutsumattomien muukalaisten avulla voidaan laskea yleistä palkkatasoa ja hankkia samalla lisää kuluttajia, jotka ostavat yhteiskunnan (valkoisten veronmaksajien) tuilla niiden tuottamaa rihkamaa. Tämä amerikkalainen Ponzi-kuvio on alkanut pakkoglobalismin seurauksena tulla tutuksi myös Suomessa.

Jutun lopussa asiantuntijaksi oli vielä kaivettu Yleisradion sertifioima punaisen yliopiston mielipideautomaatti, jolle ei tuottanut vaikeuksia tukea liberaalimedian ja imagotietoisten yritysten polkaisemia poliittisia noitavainoja.  Tällä kertaa asiantuntijana oli Yle Watchin sivuillakin (täällä ja täällä) tutuksi tullut Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen. 

Demlaan kytköksissä oleva Ojanen tunnetaan mm. siitä, että hän haluaa kansalta vaivihkaan uusittuun perustuslakiin vedoten samat taloudelliset edut kaikille maailman ihmisille, jotka ovat ymmärtäneet astua maamme rajojen sisäpuolelle. Ei siis ihme, että tämä 2000-luvun universaalikommunismia kannattava yliopistopolitrukki pitää yritysten boikotointia oikeutettuna niitä vastaan, jotka eivät jaa globalistien ääriliberaalia agendaa, jonka tarkoitus on tuhota bisnestä rajoittavat kansallisvaltiot ja perheinstituutiot. Modernin bisnesmaailmaan arvot eivät siis eroa juurikaan 1920-luvun "edistyksellisen vaiheen" Neuvostoliitosta. 

                                                     ******************************

Yle TV1, maanantai 30.10.2017 klo 19:00, Historia: Romanovien viimeinen matka 

Ohjelmassa seurataan keisarillisen perheen kohtaloa Venäjän vallankumouksen jälkeen. HD Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi. K12 (väkivalta, ahdistus).

Poliittisesti korrekti eli valheellinen versio Romanovien lopun hetkistä. Julkisesta keskustelusta on siivottu kokonaan pois brittilläisen journalisti Robert Wiltonin aikalaistodistus, joka on ilmestynyt suomeksi nimellä Romanovien viimeiset päivät (2000). Tästä samaisesta kirjasta löytyvästä heprealaisesta kostosta löytyy materaalia myös suomalaiselta internetsivulta.

Yle TV1, maanantai 30.10.2017 klo 20:00, MOT : Punaisen Ristin pohjaton lipas 

Turvapaikanhakijoiden vyöry Suomeen toi Suomen punaiselle ristille lähes puolen miljardin euron rahavirran. Sen yhteistyökumppanit takoivat avokätisesti tehtyjen sopimusten avulla suuria voittoja. Toimittajana Lauri Miettinen. Kuulovammaisille tarkoitettu tekstitys: suomi. Äänitekstitys: suomi. Sallittu kaiken ikäisille.